Talous- ja raha-asioiden valiokunta

27.9.2013

LAUSUNTO

talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

oikeudellisten asioiden valiokunnalle ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa‑arvon valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä

( COM(2012)0614 – C7‑0382/2012 – 2012/0299(COD) )

Valmistelija: Olle Schmidt

PA_Legam

LYHYET PERUSTELUT

EU:n sukupuolten tasa-arvoa edistävän politiikan tavoite – luoda miehille ja naisille yhtäläiset mahdollisuudet tehtäviin, joissa heillä on valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia – on elintärkeä haaste unionille. Valmistelija on samaa mieltä siitä, että tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää EU:lta rohkeita toimia.

Tämän vuoksi valmistelija kannattaa täysin direktiivissä julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta esitettyjä komission tavoitteita. Ehdotuksen soveltamisala ja siinä esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä.

Rahoitusalalla toimivien yhtiöiden johtokunnissa naisten osuus on suurempi kuin muilla aloilla EU:ssa. Kuitenkin kolmasosassa alan yhtiöiden johtokunnista ei ole yhtään naista.

Valmistelija kannattaa sitä, että direktiivissä keskitytään julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. Kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin täytäntöönpanosta komission olisi kuitenkin tarkasteltava uudelleen mahdollisuutta laajentaa soveltamisalaa pk-yrityksiä suurempiin julkisesti noteeraamattomiin yhtiöihin.

Laajennettu soveltamisala: EU:n toimielimet ja EKP

Valmistelija katsoo, että direktiivin soveltamisalaa on laajennettava EU:n toimielimiin ja virastoihin, myös Euroopan keskuspankkiin (EKP). Naisten edustuksen täydellinen puuttuminen EKP:n johtokunnasta, neuvostosta ja yleisneuvostosta on erittäin ongelmallista ja vahvistaa sen, että unionin ylempiä johtotehtäviä koskevassa nimitysmenettelyssä on järjestelmällisesti epäonnistuttu. Jäsenvaltioilla on velvollisuus edistää naisten nimittämistä näihin johtotehtäviin.

EU:n toimielinten on näytettävä esimerkkiä sukupuolijakauman tasapainottamisessa eikä niiden pidä vahvistaa stereotyyppistä asetelmaa, jossa tätä tasapainoa ei ole. Näin voidaan sekä määrittää käytäntöjä yksityissektorille että parantaa EU:n legitiimiyttä. Direktiivin periaatteet on sen vuoksi sisällytettävä EU:n toimielinten sisäisiä palvelukseenottomenettelyjä koskeviin sääntöihin.

Jatkotoimet: ”noudata tai selitä” -malli

Valmistelija on eri mieltä komission ehdottamasta sitovasta sukupuolijakaumaa koskevasta tavoitteesta, koska on erittäin tärkeää yrittää olla puuttumatta osakkaiden omistusoikeuksiin ja heidän vapauteensa valita edustajat yhtiönsä johtokuntaan. Lisäksi valmistelija suhtautuu hyvin epäilevästi niihin yleisjohdon ja ylemmän johdon tehtäviin kohdistuviin oheisvaikutuksiin, joita komissio odottaa olevan naisten osuuden lisäämisellä toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten keskuudessa.

Tätä ajattelutapaa tukevien empiiristen tutkimusten puuttuminen ja Norjan kokemukset pakollisten kiintiöiden soveltamisesta johtokunnan jäseniin paljastavat ajattelutavan olevan harhaanjohtava. Yhtiökohtaiset kiintiöt eivät muuta olennaisesti sukupuolijakauman epätasapainoa.

Valmistelija haluaisi sen sijaan korostaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota naisten osuuden lisäämiseen johdon kaikilla tasoilla, jotta myöhemmässä vaiheessa voidaan saavuttaa tasapainoisempi sukupuolijakauma ylimmän johdon ja johtokunnan tasolla alhaalta ylös suuntautuvaa lähestymistapaa soveltaen.

Valmistelija haluaisi näin ollen ehdottaa Tanskan lainsäädäntöön verrattavaa eräänlaista ”noudata tai selitä” -mallia, jossa yhtiöiden on asetettava sukupuolijakauman tasapainottamista koskevat yksilölliset tavoitteet sekä toimivaan johtoon kuuluvien että toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten osalta sekä kaikilla muilla yhtiön johtotasoilla ala- ja yhtiökohtaiset erityispiirteet huomioon ottaen. Yhtiöt olisi myös velvoitettava kehittämään sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimintamalli, joka kannustaisi toteuttamaan aktiivisia toimenpiteitä sukupuolijakauman tasapainottamiseksi yhtiössä.

Yhtiöiden olisi ilmoitettava julkisesti noudattavansa seuraavia vaatimuksia: sukupuolijakauman nykytilanne johtokunnassa ja johdon eri tasoilla, sen suhde määritettyihin sukupuolijakaumaa koskeviin tavoitteisiin, sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimintamalli sekä toimenpiteet, joita yhtiössä on toteutettu tai aiotaan toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä tiedot on ilmoitettava direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhtiöiden vuosikertomuksessa ja verkkosivustolla.

Muutaman naisen nimittäminen kyseisen yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomaksi johtokunnan jäseneksi ei riitä. ”Noudata tai selitä” -malli kuitenkin varmistaa sen, että asianomaisten yhtiöiden osakkaat ja johtajat pohtivat yhtiön sisäisiä toimintatapoja ja kulttuuria, mikä poistaa tehokkaammin naisten kohtaamia esteitä heidän pyrkiessään yrityksen johtotehtäviin.

Yhtiöille, jotka eivät noudata yksilöllisten ja määrällisten tavoitteiden asettamista ja sukupuolten tasa-arvoa edistävän toimintamallin laatimista koskevia menettelyjä, on määrättävä seuraamuksia hallinnollisten sakkojen muodossa. Yhtiölle ei kuitenkaan pidä määrätä sakkoja siitä, ettei se ole saavuttanut itse asettamiaan sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita, koska tämä saattaisi rajoittaa kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista.

Avoimuuden lisääminen johtokunnan jäsenten rekrytoinnissa

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jolla kannustetaan soveltamaan yhtiön johtokunnan jäsenten nimittämiseen määrämuotoista ja avoimempaa menettelyä. Sen sijaan käänteinen todistustaakka, jonka nojalla yhtiöiden on todistettava valintansa oikeaksi, kun valitsematta jäänyt ehdokas riitauttaa valintamenettelyn, ei ole oikeasuhteinen. Yhtiön valintaperusteiden esittämistä koskevan velvollisuuden ja asiassa sovellettavien syrjinnän vastaisten lakien on tarjottava riittävä suoja mahdollisille valituksen esittäjille.

Valmistelijan ehdottaman sukupuolijakaumaa koskevan raportointivaatimuksen ansiosta ”noudata tai selitä” -mallin avulla parannetaan yhtiön tasa-arvoa edistävän toimintamallin avoimuutta investoijiin, mahdollisiin työnhakijoihin ja suureen yleisöön nähden.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(4) Euroopan komissio on esittänyt viime vuosina useita selontekoja, jotka koskevat sukupuolijakaumaa talouselämän päätöksenteossa. Komissio on kannustanut julkisesti noteerattuja yhtiöitä Euroopan unionissa lisäämään naisten määrää johtokunnissaan itsesääntelyllisin toimenpiteiden ja tekemään asiaa koskevia konkreettisia, vapaaehtoisia sitoumuksia. Euroopan komissio korosti 5 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa naisten peruskirjassa, että naisilla ei edelleenkään ole täyttä mahdollisuutta vallan ja päätöksenteon jakamiseen politiikassa ja talouselämässä, ja vahvisti sitoutumisensa valtansa käyttämiseen naisten ja miesten edustuksen tasapuolistamiseksi johtotehtävissä. Komissio määritteli naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa vuosiksi 2010–2015 sukupuolijakauman tasapainottamisen yhdeksi ensisijaisista tehtävistään.	(4) Euroopan komissio on esittänyt viime vuosina useita selontekoja, jotka koskevat sukupuolijakaumaa talouselämän päätöksenteossa. Komissio on kannustanut julkisesti noteerattuja yhtiöitä Euroopan unionissa lisäämään aliedustetun sukupuolen määrää johtokunnissaan itsesääntelyllisin toimenpiteiden ja tekemään asiaa koskevia konkreettisia, vapaaehtoisia sitoumuksia. Euroopan komissio korosti 5 päivänä maaliskuuta 2010 annetussa naisten peruskirjassa, että naisilla ei edelleenkään ole täyttä mahdollisuutta vallan ja päätöksenteon jakamiseen politiikassa ja talouselämässä, ja vahvisti sitoutumisensa valtansa käyttämiseen naisten ja miesten edustuksen tasapuolistamiseksi johtotehtävissä. Komissio määritteli naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa vuosiksi 2010–2015 sukupuolijakauman tasapainottamisen yhdeksi ensisijaisista tehtävistään.

Tarkistus 2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) EU:n toimielinten ja virastojen olisi näytettävä esimerkkiä tasapainottamalla sukupuolijakaumaa. Direktiivissä esitetyt periaatteet olisi sisällytettävä Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja kaikkien EU:n toimielinten ja virastojen, myös Euroopan keskuspankin, sisäisiä palvelukseenottomenettelyjä koskeviin sääntöihin. Kaikissa EU:n toimielimissä olisi kehitettävä tehokkaampaa sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa, jolla vaikutetaan EU:n eri toimielinten henkilöstön rekrytointiin, niissä järjestettävään koulutukseen sekä niiden jokapäiväiseen toimintaan. Tätä varten toimielinten olisi varmistettava, että tasapainoinen sukupuolijakauma saavutetaan ylemmän johdon palvelukseenotossa, mukaan luettuina pääjohtajat, johtajat ja yksikön päälliköt.

Tarkistus 3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(6 b) EU:n toimielinten ja virastojen olisi suuren näkyvyytensä vuoksi näytettävä esimerkkiä ja otettava 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä käyttöön tasapainoisempaa sukupuolijakaumaa edistäviä toimintalinjoja. Edustavuuden parantamiseksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ylemmän johdon rekrytointipolitiikkaan. Jokaista ylemmän johdon paikkaa varten olisi ehdotettava ehdokaslistoja, joissa noudatetaan naisten ja miesten tasa-arvoa. EU:n toimielinten ja virastojen olisi viimeistään 31 päivästä joulukuuta 2018 alkaen julkaistava vuosittainen kertomus, josta käy ilmi, mitä toimia ne ovat toteuttaneet tämän varmistamiseksi.

Tarkistus 4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(6 c) On tärkeää, että EU:n täytäntöönpanoelimen eli komission johto tasapainottaa sukupuolijakaumaansa edustaakseen paremmin Euroopan unionin kansalaisia. Sen vuoksi jäsenvaltioita kehotetaan nimeämään sekä mies- että naisehdokkaita kuhunkin komission jäsenen tehtävään, jotta koko komissiossa voidaan saavuttaa tasapainoinen sukupuolijakauma.

Tarkistus 5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 d kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(6 d) Euroopan keskuspankin (EKP), Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ) – Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) mukaan luettuna – ja Euroopan valvontaviranomaisten olisi noudatettava kaikkia vaatimuksia, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumista. Euroopan valvontaviranomaisten hallintoneuvostoja olisi myös kannustettava esittämään sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen puheenjohtaja- ja toimitusjohtajaehdokkaiden luettelo Euroopan parlamentissa pidettävässä asiaa koskevassa kuulemisessa. Lopullisen valinnan näihin tehtäviin olisi oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen. On myös tärkeää, että Euroopan järjestelmäriskikomitean ohjauskomitean ja neuvoa-antavien komiteoiden sukupuolijakauma on tasapainoinen.

Tarkistus 6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 e kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(6 e) Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnassa, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävät mukaan luettuina, olisi noudatettava tasapuolista sukupuolijakaumaa. Aina kun EKP:n johtokunnassa avautuu paikka, euron käyttöön ottaneita jäsenvaltioita olisi kannustettava nimeämään avoimeen johtokuntapaikkaan kaksi ehdokasta, sekä mies että nainen. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava nimittämään naisia kansallisten keskuspankkien pääjohtajiksi, jotta EKP:n neuvostossa ja yleisneuvostossa sekä Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvostossa kumpikin sukupuoli olisi tasapuolisesti edustettuna.

Tarkistus 7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(7) Henkilöresurssien tehokas käyttö on tärkein talouden kilpailukykyä määrittävä seikka ja ratkaisevaa EU:n väestökehitykseen liittyvissä haasteissa, menestyksekkäässä kilpailussa globalisoituneessa taloudessa ja suhteellisen edun hankkimisessa muihin maihin verrattuna. Korkeasti koulutettujen ja pätevien naisten joukko kasvaa jatkuvasti, mitä osoittaa sekin, että 60 prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista on naisia. Jos tätä joukkoa ollaan jatkuvasti hyödyntämättä talouselämän päätöksentekoon liittyvissä tehtävissä, ammattitaitoiset henkilöresurssit jäävät hyödyntämättä täysimääräisesti.	(7) Henkilöresurssien tehokas käyttö on tärkein talouden kilpailukykyä, kehitystä ja kasvua määrittävä seikka ja ratkaisevaa EU:n väestökehitykseen liittyvissä haasteissa, menestyksekkäässä kilpailussa globalisoituneessa taloudessa ja suhteellisen edun hankkimisessa muihin maihin verrattuna. Korkeasti koulutettujen ja pätevien naisten joukko kasvaa jatkuvasti, mitä osoittaa sekin, että 60 prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista on naisia. Jos tätä joukkoa ollaan jatkuvasti hyödyntämättä yritysten johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvissä tehtävissä, ammattitaitoiset henkilöresurssit jäävät hyödyntämättä täysimääräisesti.

Tarkistus 8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen koko yhteiskunnassa edellyttää, että miehille ja naisille vahvistetaan tasapuoliset koulutukselliset ja ammatilliset oikeudet ja että perheeseen, lastenhoitoon ja kotitöihin liittyvät velvollisuudet jaetaan miesten ja naisten kesken. Se, että valtaosa perheeseen ja kotitöihin liittyvistä tehtävistä on tyypillisesti naisten vastuulla, saattaa estää naisten pääsyä johtotehtäviin. Miesten aktiivinen osallistuminen perheeseen liittyvien velvoitteiden hoitamiseen on ratkaisevan tärkeää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ja yhtäläisten uramahdollisuuksien luomiseksi sekä miehille että naisille. Olisi kiinnitettävä huomiota sukupuolistereotypioiden torjumiseen, jäykkään ja vanhanaikaiseen työllisyyspolitiikkaan ja vanhempainvapaajärjestelyitä koskeviin puutteisiin. Olisi luotava järjestelyjä, joiden avulla naiset ja miehet voivat yhdistää perhe- ja työelämän niin halutessaan. Jäsenvaltioita kannustetaan varmistamaan, että otetaan käyttöön sosiaalietuuksia, kuten oikeudenmukaiset vanhempainlomakorvaukset sekä miehille että naisille, kattavat lasten päivähoitojärjestelyt sekä mahdollisuudet jaettuun vanhempainlomaan.

Tarkistus 9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(8) Yrityksissä tunnustetaan laajasti, että naisten mukanaolo yritysten johtokunnissa parantaa yritysten hallintotapaa, koska ryhmän työskentely ja päätöksenteon laatu paranevat, mikä johtuu monipuolisemmasta ja kollektiivisemmasta ajattelutavasta, jossa otetaan monipuolisemmin huomioon erilaisia näkökantoja ja päädytään sen vuoksi tasapainoisempiin päätöksiin. Lukuisat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että yrityksen ylemmän johdon sukupuolijakauman tasapuolisuus parantaa yrityksen taloudellista tulosta ja kannattavuutta. Naisten osuuden kasvattaminen unionissa toimivien julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa voi näin ollen vaikuttaa myönteisesti yritysten tulokseen.	(8) Yrityksissä tunnustetaan laajasti, että naisten mukanaolo yritysten johtokunnissa parantaa yritysten hallintotapaa, koska ryhmän työskentely ja päätöksenteon laatu paranevat, mikä johtuu monipuolisemmasta ja kollektiivisemmasta ajattelutavasta, jossa otetaan monipuolisemmin huomioon erilaisia näkökantoja ja ennakoivampia liiketoimintamalleja ja päädytään sen vuoksi tasapainoisempiin päätöksiin. Lukuisat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että yrityksen ylemmän johdon sukupuolijakauman tasapuolisuus parantaa yrityksen taloudellista tulosta ja kannattavuutta. Kun otetaan huomioon unionissa toimivien julkisesti noteerattujen yhtiöiden merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen vastuu, naisten osuuden kasvattaminen niiden johtokunnissa voi näin ollen vaikuttaa myönteisesti yritysten tulokseen ja kestävään taloudelliseen kehitykseen.

Tarkistus 10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(9) On näyttöä myös siitä, että tasa-arvo työmarkkinoilla voi parantaa talouskasvua huomattavasti. Naisten määrän lisääminen julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa unionissa ei vaikuta ainoastaan johtokuntatehtäviin nimitettäviin naisiin vaan houkuttelee osaltaan naiskykyjä kyseisiin yrityksiin ja lisää naisten osuutta kaikilla hallintotasoilla ja työvoimassa. Tämän vuoksi naisten osuuden kasvattamisella yritysten johtokunnissa on myönteinen vaikutus sekä sukupuolten työllisyys- että palkkaerojen kaventamiseen. Kyvykkäiden naisten varannon täysimääräinen hyödyntäminen parantaisi merkittävästi koulutuksen kannattavuutta niin yksilöiden kuin julkisen sektorinkin näkökulmasta. Naisten aliedustus julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa Euroopan unionissa on hukattu mahdollisuus saavuttaa pitkäaikaista kestävää kasvua yleisesti jäsenvaltioiden talouksissa.	(9) On näyttöä myös siitä, että tasa-arvo työmarkkinoilla voi parantaa talouskasvua huomattavasti. Naisten määrän lisääminen julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa unionissa ei vaikuta ainoastaan johtokuntatehtäviin nimitettäviin naisiin vaan houkuttelee osaltaan naiskykyjä kyseisiin yrityksiin, lisää naisten osuutta ja tunnustaa heidän panoksensa merkityksen kaikilla hallintotasoilla ja työvoimassa. Tämän vuoksi naisten osuuden kasvattamisella yritysten johtokunnissa on myönteinen vaikutus sekä sukupuolten työllisyys- että palkkaerojen kaventamiseen. Kyvykkäiden naisten varannon täysimääräinen hyödyntäminen parantaisi merkittävästi koulutuksen kannattavuutta niin yksilöiden kuin julkisen sektorinkin näkökulmasta. Naisten aliedustus julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa Euroopan unionissa on hukattu mahdollisuus saavuttaa pitkäaikaista kestävää kasvua yleisesti jäsenvaltioiden talouksissa. Jäsenvaltioissa olisi tästä syystä otettava käyttöön toimia, joilla kannustetaan naisia etenemään urallaan kaikilla tasoilla toteuttamalla positiivista erityiskohtelua, kuten verkostointi- ja mentorointiohjelmia.

Tarkistus 11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(10) Vaikka unionilla on lainsäädäntöä sukupuolisen syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, neuvosto on antanut nimenomaisia suosituksia naisten osuuden kasvattamisesta talouselämän päätöksenteossa ja unionissa on kannustettu itsesääntelyyn, naisia on edelleen huomattavasti vähemmän kuin miehiä yritysten tärkeimmissä päätöksentekoelimissä kaikkialla unionissa. Sukupuolijakauman epätasapaino on erityisen merkittävä ja ongelmallinen yksityissektorilla ja etenkin julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Komission keskeisin indikaattori – sukupuolijakauma yritysten johtokunnissa – osoittaa, että naisten osuus liike-elämän huipputason päätöksenteossa on edelleen hyvin vähäinen. Tammikuussa 2012 naisilla oli keskimäärin vain 13,7 prosenttia johtokuntapaikoista jäsenvaltioiden suurimmissa julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Yritysten toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä naisia oli vain 15 prosenttia.	(10) Vaikka unionilla on lainsäädäntöä sukupuolisen syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, neuvosto on antanut nimenomaisia suosituksia naisten osuuden kasvattamisesta talouselämän päätöksenteossa ja unionissa on kannustettu itsesääntelyyn, naisia on edelleen huomattavasti vähemmän kuin miehiä yritysten tärkeimmissä päätöksentekoelimissä kaikkialla unionissa. Tämä koskee myös joitain EU:n toimielimiä ja virastoja, kuten Euroopan keskuspankkia, vaikka niiden olisi näytettävä esimerkkiä ja edustettava kaikkia kansalaisia. On muistutettava, että kun Euroopan keskuspankin johtokuntaan nimitettiin vuoden 2012 loppupuolella uusi jäsen, valtionpäämiehet ja pääministerit kieltäytyivät perussopimuksen 2 artiklan vastaisesti ja Euroopan parlamentin vastustuksesta huolimatta ottamasta huomioon sukupuolten tasa-arvonäkökulmaa. Myös yksityisellä sektorilla sukupuolijakauman epätasapaino päätöksentekoelimissä on merkittävä ja ongelmallinen. Komission keskeisin indikaattori – sukupuolijakauma yritysten johtokunnissa – osoittaa, että naisten osuus liike-elämän huipputason päätöksenteossa on edelleen hyvin vähäinen. Tammikuussa 2012 naisilla oli keskimäärin vain 13,7 prosenttia johtokuntapaikoista jäsenvaltioiden suurimmissa julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Yritysten toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä naisia oli vain 15 prosenttia. Direktiivin säännöksissä ei kuitenkaan puututa kohtuuttomasti päivittäiseen johtamiseen, sillä yhtiöt säilyttävät vapautensa valita ehdokkaat heidän ominaisuuksiensa tai muiden asian kannalta merkityksellisten objektiivisten seikkojen perusteella.

Tarkistus 12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(11) Naisten osuus yritysten johtokunnissa kasvaa hyvin hitaasti, sillä keskimääräinen kasvu viime vuosina on ollut 0,6 prosenttiyksikköä vuodessa. Edistyminen on ollut hyvin epätasaista eri jäsenvaltioissa, mikä on johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin. Se on ollut merkittävintä niissä jäsenvaltioissa, joissa on otettu käyttöön sitovia toimenpiteitä. Erot jäsenvaltioiden välillä todennäköisesti kasvavat johtuen eri jäsenvaltioiden hyvin erilaisista lähestymistavoista naisten osuuden lisäämiseen johtokunnissa.	(11) Naisten osuus yritysten johtokunnissa kasvaa hyvin hitaasti, sillä keskimääräinen kasvu viime vuosina on ollut 0,6 prosenttiyksikköä vuodessa. Edistyminen on ollut hyvin epätasaista eri jäsenvaltioissa, mikä on johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin. Se on ollut merkittävintä niissä jäsenvaltioissa, joissa on otettu käyttöön sitovia toimenpiteitä. Jotkut maat ovat kuitenkin saavuttaneet yhtä hyviä tuloksia vapaaehtoisilla mekanismeilla, joita tuetaan vankoilla sosiaaliturvajärjestelmillä ja jotka edistävät naisten osallistumista työmarkkinoille. Erot jäsenvaltioiden välillä todennäköisesti kasvavat johtuen eri jäsenvaltioiden hyvin erilaisista lähestymistavoista naisten osuuden lisäämiseen johtokunnissa.

Tarkistus 13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(12) Sen lisäksi, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakaumaa koskevan kansallisen tason sääntelyn hajanaisuus ja moninaisuus tai puute johtaa eroavuuksiin naisten osuudessa toimivaan johtoon kuulumattomista jäsenistä sekä eri jäsenvaltioiden edistymistahdissa, se tuo sisämarkkinoille esteitä asettamalla eurooppalaisille julkisesti noteeratuille yhtiöille erilaisia hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Nämä erot johtokuntien muodostamista koskevissa lainsäädännöllisissä ja itsesääntelyllisissä vaatimuksissa voivat aiheuttaa käytännön hankaluuksia ylikansallisesti toimiville julkisesti noteeratuille yhtiöille etenkin tytäryhtiöiden perustamisen, sulautumien ja hankintojen yhteydessä sekä johtokuntien jäsenehdokkaille.	(12) Julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakaumaa koskevan kansallisen tason sääntelyn hajanaisuus ja moninaisuus tai puute johtaa eroavuuksiin naisten osuudessa toimivaan johtoon kuulumattomista jäsenistä sekä eri jäsenvaltioiden edistymistahdissa.

Tarkistus 14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(12 a) Sukupuolijakauman epätasapaino on suurempi yhtiöiden ylemmillä johtotasoilla. Lisäksi monet ylemmällä johtotasolla edustettuina olevat naiset työskentelevät henkilöstöhallinto- tai tiedotustehtävissä, kun taas ylemmällä johtotasolla työskentelevät miehet pääsevät todennäköisemmin yhtiön yleisjohdon tai ”linjajohdon” tehtäviin. Koska suurimmalla osalla yritysten johtokuntien jäseniksi rekrytoitavista ehdokkaista on kokemusta ylemmän johdon tehtävistä, on erittäin tärkeää, että tällaisiin johtotehtäviin yhtiöissä pääsevien naisten määrää lisätään. Tämä on perusedellytys, jos halutaan saada aikaan todellinen muutos naisten mahdollisuuksissa päästä ylimpiin päätöksentekotehtäviin.

Tarkistus 15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(13) Valintamenettelyjen ja johtokuntapaikkoja koskevien pätevyysvaatimusten nykyinen avoimuuden puute useimmissa jäsenvaltioissa muodostaa merkittävän esteen johtokuntien jäsenistön sukupuolijakauman tasapainottamiselle ja vaikuttaa kielteisesti sekä johtokuntaehdokkaiden uraan ja vapaaseen liikkuvuuteen että sijoittajien päätöksiin. Tämä avoimuuden puute vaikeuttaa mahdollisten johtokuntaehdokkaiden hakeutumista johtokuntatehtäviin, joissa heidän taidoilleen olisi tärkeää käyttöä, ja sukupuolisesti syrjivien nimityspäätösten riitauttamista, mikä rajoittaa vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Sijoittajilla puolestaan on erilaisia sijoitusstrategioita, jotka edellyttävät myös johtokunnan jäsenten asiantuntemukseen ja pätevyyteen liittyvää tietoa. Johtokunnan jäseniä koskevien pätevyysvaatimusten ja valintamenettelyn avoimuuden lisääminen antaa sijoittajille paremmat valmiudet arvioida yrityksen liiketoimintastrategiaa ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.	(13) Valintamenettelyjen, johtokuntapaikkoja koskevien ja rekrytoinnin pätevyysvaatimusten nykyinen avoimuuden puute useimmissa jäsenvaltioissa muodostaa merkittävän esteen johtokuntien jäsenistön sukupuolijakauman tasapainottamiselle ja vaikuttaa kielteisesti sekä johtokuntaehdokkaiden uraan että sijoittajien päätöksiin. Tämä avoimuuden puute vaikeuttaa mahdollisten johtokuntaehdokkaiden hakeutumista johtokuntatehtäviin, joissa heidän taidoilleen olisi tärkeää käyttöä, ja sukupuolisesti syrjivien nimityspäätösten riitauttamista. Sijoittajilla puolestaan on erilaisia sijoitusstrategioita, jotka edellyttävät myös johtokunnan jäsenten asiantuntemukseen ja pätevyyteen liittyvää tietoa. Johtokunnan jäseniä koskevien pätevyysvaatimusten ja valintamenettelyn avoimuuden lisääminen antaa sijoittajille paremmat valmiudet arvioida yrityksen liiketoimintastrategiaa ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.

Tarkistus 16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(14) Vaikka tällä direktiivillä ei pyritä tarkasti yhdenmukaistamaan johtokuntapaikkoihin liittyviä valintamenettelyjä ja pätevyysvaatimuksia koskevia kansallisia säädöksiä, toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamiseksi on välttämätöntä ottaa käyttöön tiettyjä vähimmäisvaatimuksia siten, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden, joissa sukupuolet eivät ole tasapainoisesti edustettuina, on perustettava toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten nimityspäätökset ehdokkaiden soveltuvuuden, pätevyyden ja ammattikokemuksen objektiiviseen vertailuun. Vain unionin laajuisella toimenpiteellä voidaan todella auttaa varmistamaan kilpailukykyiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa ja välttämään liike-elämälle aiheutuva käytännön haitta.	(14) Vaikka tällä direktiivillä ei pyritä tarkasti yhdenmukaistamaan johtokuntapaikkoihin liittyviä valintamenettelyjä ja pätevyysvaatimuksia koskevia kansallisia säädöksiä, toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamiseksi on välttämätöntä ottaa käyttöön tiettyjä vähimmäisvaatimuksia siten, että julkisesti noteerattujen yhtiöiden, joissa sukupuolet eivät ole tasapainoisesti edustettuina, on perustettava toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten nimityspäätökset ehdokkaiden soveltuvuuden, pätevyyden ja ammattikokemuksen objektiiviseen vertailuun. Unionin laajuisella toimenpiteellä voidaan todella auttaa varmistamaan kilpailukykyiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa ja välttämään liike-elämälle aiheutuvat käytännön haitat sekä mahdollistamaan se, että yhtiöt voivat hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoiden tarjoamia tilaisuuksia.

Tarkistus 17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(15) Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiassa29 vahvistettiin, että naisten osallistumista työelämään on lisättävä, jotta voidaan edistää kasvua ja vastata Euroopan väestökehitykseen liittyviin haasteisiin. Strategiassa asetettiin tavoitteeksi 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä, mikä voidaan saavuttaa ainoastaan, jos sitoudutaan selkeästi sukupuolten tasa-arvoon ja lisätään toimia esteiden purkamiseksi naisten työmarkkinoille osallistumiselta. Tämänhetkinen talouskriisi on entisestään voimistanut Euroopan jatkuvasti kasvavaa tarvetta tukeutua tietoon, ammattitaitoon ja innovointiin ja hyödyntää täysimääräisesti kaikkia käytettävissä olevia kykyjä. Tuella naisten osallistumiselle talouselämän päätöksentekoon etenkin yritysten johtokunnissa odotetaan olevan myönteisiä oheisvaikutuksia naisten työllisyyteen kyseisissä yrityksissä ja koko taloudessa.	(15) Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiassa29 vahvistettiin, että naisten osallistumista työelämään on lisättävä, jotta voidaan edistää kasvua ja vastata Euroopan väestökehitykseen liittyviin haasteisiin. Strategiassa asetettiin tavoitteeksi 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä, mikä voidaan saavuttaa ainoastaan, jos sitoudutaan selkeästi sukupuolten tasa-arvoon ja lisätään toimia esteiden purkamiseksi naisten työmarkkinoille osallistumiselta. Tämänhetkinen talouskriisi on entisestään voimistanut Euroopan jatkuvasti kasvavaa tarvetta tukeutua tietoon, ammattitaitoon ja innovointiin ja hyödyntää täysimääräisesti kaikkia käytettävissä olevia kykyjä. Tuella naisten osallistumiselle talouselämän päätöksentekoon etenkin yritysten johtokunnissa ja ylemmän johdon tasolla odotetaan olevan myönteisiä oheisvaikutuksia naisten työllisyyteen kyseisissä yrityksissä ja koko taloudessa.

Tarkistus 18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(16) Unionin olisikin pyrittävä lisäämään naisten osallistumista yritysten johtokuntiin, jotta voitaisiin tehostaa talouskasvua ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja saavuttaa sukupuolten todellinen tasa-arvo työmarkkinoilla. Tähän tavoitteeseen olisi pyrittävä erityisetuja tarjoavin vähimmäisvaatimuksin, jotka muodostuvat sitovista, julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakauman määrälliseen tavoitteeseen tähtäävistä toimenpiteistä, koska ne jäsenvaltiot ja muut maat, jotka ovat valinneet samanlaisen tai samankaltaisen menetelmän, ovat saavuttaneet parhaat tulokset naisten aliedustuksen korjaamiseksi talouselämän päätöksentekoon liittyvissä tehtävissä.	(16) Unionin olisikin pyrittävä lisäämään naisten osallistumista yritysten johtokuntiin, jotta voitaisiin tehostaa talouskasvua ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja saavuttaa sukupuolten todellinen tasa-arvo työmarkkinoilla. Tähän tavoitteeseen olisi pyrittävä erityisetuja tarjoavin yhteisin vähimmäisvaatimuksin, jotka muodostuvat julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien sukupuolijakauman määrälliseen tavoitteeseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Tarkistus 19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Johtokunnan jäsenten ja yritysten toimivaan johtoon kuuluvien ja kuulumattomien johtokunnan jäsenten nimittämisen olisi säilyttävä täysimääräisesti osakkaiden erioikeutena ja vastuualueena.

Tarkistus 20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(16 b) Yksilöiden typistäminen yhteiskunnan eri ryhmien, kuten miesten, naisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiksi on vastoin tavoitetta, jonka mukaan kaikille pyritään takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet. Jokaista yksilöä on pidettävä yksilönä, minkä vuoksi ei pitäisi asettaa edustusta koskevia lakisääteisiä kiintiöitä. On syytä pitää mielessä, että yhtiöiden oma sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kattavammin muuttaa naisiin ja miehiin kohdistuvia asenteita ja käytäntöjä yhtiöiden sisällä. Yhtiöt voivat siten myös toteuttaa toimia laaja-alaisemmin kuin ainoastaan toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten keskuudessa. Siksi kaikilla yhtiöillä olisi oltava sukupuolten tasa-arvoa edistävä toimintamalli ja niiden olisi vuosikertomuksessaan raportoitava avoimesti sukupuolijakaumasta yrityksen johtokunnassa ja johdon kaikilla tasoilla.

Tarkistus 21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(16 c) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt kehittävät sukupuolten tasa-arvoa edistävän toimintamallin varmistaakseen naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen koko yhtiössä. Toimintamalli voi sisältää kuvauksen yhtiössä toteutettavista olennaisista toimenpiteistä: sekä nais- että miesehdokkaan nimeäminen keskeisiin tehtäviin, mentorointiohjelmat ja uraohjaus naisille, henkilöstöstrategiat, joilla kannustetaan sukupuolijakaumaltaan tasapainoiseen rekrytointiin. Toimintamalliin voi sisältyä myös joustavampien työehtojen, esimerkiksi joustavien vanhempainlomaa koskevien ehtojen sekä tuetun siivous- ja lastenhoitoavun, tarjoaminen. Samalla näihin toimintamalleihin olisi otettava mukaan työntekijäjärjestöt, jotta naiset voisivat hyötyä tästä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Jokainen yhtiö voi valita ne toimintatavat, jotka sopivat parhaiten sen toimintoihin, ja jokaisen yhtiön olisi toteutettava aktiivisia toimenpiteitä aliedustetun sukupuolen osuuden lisäämiseksi yhtiön johtotehtävissä.

Tarkistus 22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(17) Julkisesti noteeratut yhtiöt ovat taloudellisesti erityisen merkittäviä ja näkyviä ja niiden vaikutus markkinoilla on ylipäätään suuri. Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet koskevat tämän vuoksi julkisesti noteerattuja yhtiöitä, jotka on määritelty jäsenvaltiossa perustetuiksi yhtiöiksi, joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Nämä yhtiöt näyttävät suuntaa koko talouselämälle, ja on odotettavissa, että muunlaiset yritykset seuraavat niiden käytäntöjä. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden julkinen luonne on peruste sille, että niitä säännellään yleisen edun nimissä enemmän.	(17) Julkisesti noteeratut yhtiöt ovat taloudellisesti erityisen merkittäviä ja näkyviä ja niiden vaikutus markkinoilla on ylipäätään suuri. Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet koskevat tämän vuoksi julkisesti noteerattuja yhtiöitä, jotka on määritelty jäsenvaltiossa perustetuiksi yhtiöiksi, joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Nämä yhtiöt näyttävät suuntaa koko talouselämälle, ja on odotettavissa, että muunlaiset yritykset seuraavat niiden käytäntöjä. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden julkinen luonne on peruste sille, että niitä säännellään yleisen edun nimissä asianmukaisesti.

Tarkistus 23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Myös julkisesti noteeraamattomat yhtiöt ovat tärkeässä asemassa talouselämässä. Periaatteessa niiden olisi siksi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan. Koska sukupuolten tasa-arvotilanne ei näissä yhtiöissä yleensä ole tiedossa ja koska saatetaan tarvita erityisiä säännöksiä niiden ominaispiirteiden ja jäsenvaltioiden sisällä ja välillä vaihtelevan luonteen huomioon ottamiseksi, yhtiöt olisi sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Komissio voisi esittää tämänsuuntaisen ehdotuksen tutkittuaan perusteellisesti kaikkia asiaan liittyviä näkökulmia.

Tarkistus 24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(18) Direktiiviä ei pitäisi soveltaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuihin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, vaikka ne olisi noteerattu julkisesti.	(18) Direktiiviä ei pitäisi soveltaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuihin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tätä pk-yrityksiä koskevaa poikkeusta voidaan soveltaa julkisesti noteerattuihin yrityksiin ja komission mahdollisen tulevan ehdotuksen jälkeen julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin.

Tarkistus 25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(21) Kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti useissa jäsenvaltioissa yrityksen työntekijöillä ja/tai työntekijöiden järjestöillä on mahdollisuus tai velvollisuus nimittää tai valita tietty osuus toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä. Tässä direktiivissä säädettyjä määrällisiä tavoitteita olisi sovellettava kaikkiin toimivaan johtoon kuulumattomiin johtokunnan jäseniin, työntekijöiden edustajat mukaan luettuina. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi määriteltävä käytännön menettelyt, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen ja joissa otetaan huomioon se seikka, että osa toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on työntekijöiden edustajia.	(21) Kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti useissa jäsenvaltioissa yrityksen työntekijöillä ja/tai työntekijöiden järjestöillä on mahdollisuus tai velvollisuus nimittää tai valita tietty osuus toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä. Tässä direktiivissä säädettyjä määrällisiä tavoitteita olisi sovellettava kaikkiin toimivaan johtoon kuulumattomiin johtokunnan jäseniin, työntekijöiden edustajat mukaan luettuina. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi määriteltävä käytännön menettelyt, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen ja joissa otetaan huomioon se seikka, että osa toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on työntekijöiden edustajia, työmarkkinaosapuolten kanssa kansallisesti käytyjen huolellisten ja laajojen neuvotteluiden perusteella. On myös tärkeää, että työntekijäjärjestöt osallistuvat yhtiön sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Työntekijöiden edustus julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnassa on myös myönteinen keino parantaa monipuolisuutta tuomalla esiin tärkeitä näkökulmia ja yhtiön sisäisten työskentelytapojen aitoa tuntemusta.

Tarkistus 26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(22) Julkisesti noteeratut yhtiöt unionissa olisi velvoitettava perustamaan asianmukaiset menettelyt niiden johtokuntien kokoonpanon sukupuolijakaumaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden julkisesti noteerattujen yhtiöiden, joiden toimivaan johtoon kuulumattomassa johtokunnan jäsenistössä ei ole vähintään 40:tä prosenttia aliedustettua sukupuolta, olisi tehtävä nimitykset näihin johtokuntatehtäviin kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehdyn vertailevan analyysin perusteella soveltamalla ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä, jotta ne voivat saavuttaa kyseisen prosenttiosuuden 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä. Tämän vuoksi direktiivissä asetetaan tavoitteeksi, että vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on oltava aliedustettua sukupuolta. Tavoite koskee ainoastaan toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten yleistä sukupuolijakaumaa eikä vaikuta yksittäisten johtokunnan jäsenten valintaan laajasta joukosta mies- ja naispuolisia ehdokkaita kussakin yksittäistapauksessa. Se ei sulje pois ketään yksittäistä johtokunnan jäsenehdokasta eikä sillä määrätä yrityksiä tai osakkaita nimittämään ketään tiettyjä jäseniä. Päätös johtokunnan jäsenten soveltuvuudesta jää siis yritysten ja niiden osakkaiden tehtäväksi.	(22) Julkisesti noteeratut yhtiöt unionissa olisi velvoitettava panemaan täytäntöön asianmukaiset ja tehokkaat menettelyt johtokuntiensa kokoonpanon sukupuolijakaumaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden julkisesti noteerattujen yhtiöiden, joiden toimivaan johtoon kuulumattomassa johtokunnan jäsenistössä ei ole vähintään 40:tä prosenttia aliedustettua sukupuolta, olisi tehtävä nimitykset näihin johtokuntatehtäviin kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehdyn vertailevan analyysin perusteella soveltamalla ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä, jotta ne voivat saavuttaa kyseisen prosenttiosuuden 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä. Julkisesti noteeratut yhtiöt voisivat esimerkiksi tarkastella aliedustettua sukupuolta koskevien koulutus- ja mentorointiohjelmien käyttöön ottamista yhtenä välineenä, jolla pyritään sukupuolten tasa-arvoon, jos joukossa, josta yhtiö rekrytoi johtokunnan jäseniä, on havaittavissa selviä sukupuolten välisiä eroja. Tämän vuoksi direktiivissä asetetaan tavoitteeksi, että vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on oltava aliedustettua sukupuolta. Tavoite koskee ainoastaan toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten yleistä sukupuolijakaumaa eikä vaikuta yksittäisten johtokunnan jäsenten valintaan laajasta joukosta mies- ja naispuolisia ehdokkaita kussakin yksittäistapauksessa. Se ei sulje pois ketään yksittäistä johtokunnan jäsenehdokasta eikä sillä määrätä yrityksiä tai osakkaita nimittämään ketään tiettyjä jäseniä. Päätös johtokunnan jäsenten soveltuvuudesta jää siis yritysten ja niiden osakkaiden tehtäväksi.

Tarkistus 27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(22 a) Jotta taloudelliseen päätöksentekoon sisältyy laajempi valikoima näkemyksiä ja kokemuksia, julkisesti noteerattuja yhtiötä olisi kannustettava ottamaan rekrytointipolitiikassaan huomioon naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisäksi ammattitaitoon, ikään, maantieteelliseen alkuperään, etniseen ryhmään kuulumiseen sekä koulutukseen ja työuraan liittyvä monimuotoisuus.

Tarkistus 28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(23) Jäsenvaltiot käyttävät määräysvaltaa julkisesti noteeratuissa yrityksissä, jotka ovat jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta 16 päivänä marraskuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/111/EY 2 artiklan b kohdassa tarkoitettuja julkisia yrityksiä. Tästä määräysvallasta johtuen niillä on käytettävissään keinot toteuttaa tarvittava muutos nopeammin. Tämän vuoksi tällaisille yrityksille olisi asetettava aikaisempi määräaika tavoitteelle, jonka mukaan vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä on oltava aliedustettua sukupuolta.	(23) Jäsenvaltiot käyttävät määräysvaltaa julkisesti noteeratuissa yrityksissä, jotka ovat jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta 16 päivänä marraskuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/111/EY 2 artiklan b kohdassa tarkoitettuja julkisia yrityksiä. Tästä määräysvallasta johtuen niillä on käytettävissään keinot toteuttaa tarvittava muutos nopeammin.

Tarkistus 29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(26) Tämän oikeuskäytännön mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että pätevimpien ehdokkaiden valinta toimivaan johtoon kuulumattomiksi johtokunnan jäseniksi perustuu kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehtyyn vertailevaan analyysiin, jossa sovelletaan ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä. Valintakriteereinä yritykset voisivat soveltaa esimerkiksi ammattikokemusta johto- ja/tai valvontatehtävistä, tietyn alan, kuten rahoitusalan, tarkastuksen tai henkilöstöhallinnon, asiantuntemusta, johtamis- ja viestintätaitoja ja verkostoitumistaitoja. Etusijalle asetettaisiin aliedustetun sukupuolen edustaja, jos kyseinen hakija olisi toisen sukupuolen edustajaan verrattuna soveltuvuus, kyvykkyys ja ammattikokemus huomioon ottaen yhtä pätevä ja jos toisen sukupuolen edustaja ei ole objektiivisen arvioinnin perusteella tehtävään sopivampi, kun otetaan huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet.	(26) Tämän oikeuskäytännön mukaisesti julkisesti noteerattuja yhtiöitä olisi kannustettava siihen, että pätevimpien ehdokkaiden valinta toimivaan johtoon kuulumattomiksi johtokunnan jäseniksi perustuu kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehtyyn vertailevaan analyysiin, jossa sovelletaan ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä. Valintakriteereinä yritykset voisivat soveltaa esimerkiksi ammattikokemusta johto- ja/tai valvontatehtävistä, tietyn alan, kuten rahoitusalan, tarkastuksen tai henkilöstöhallinnon, asiantuntemusta, johtamis- ja viestintätaitoja ja verkostoitumistaitoja. Etusijalle voidaan asettaa aliedustetun sukupuolen edustaja, jos kyseinen hakija olisi toisen sukupuolen edustajaan verrattuna vähintään yhtä pätevä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yritykset, jotka eivät noudata direktiivin keskeisiä tavoitteita, antavat lisätietoa rekrytointi-, valinta- ja nimitysmenettelyistään ja että ne selvittävät erityisesti, miten ne aikovat tasapainottaa sukupuolijakaumaa tältä osin.

Tarkistus 30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 27 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(27) Johtokuntien jäsenten rekrytointi- ja nimitysmenettelyt vaihtelevat jäsenvaltioittain ja yrityksittäin. Niihin saattaa kuulua yhtiökokouksessa esiteltävä ehdokkaiden esivalinta, jonka tekee esimerkiksi nimityskomitea, tai yksittäiset osakkaat saattavat nimittää johtokunnan jäsenet suoraan tai yksittäisistä ehdokkaista tai ehdokaslistoista äänestetään yhtiökokouksessa. Ehdokkaiden olisi täytettävä valintaedellytykset kansallisen lainsäädännön ja kyseisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden yhtiöjärjestyksen mukaisessa valintamenettelyn vaiheessa. Tällä direktiivillä vahvistetaan ainoastaan vähimmäisvaatimukset valintamenettelyjen yhdenmukaistamiselle, mikä mahdollistaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen ehtojen soveltamisen pyrittäessä tavoitteeseen, joka on tasapuolisempi sukupuolijakauma julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa.	(27) Johtokuntien jäsenten rekrytointi-, valinta- ja nimitysmenettelyt vaihtelevat jäsenvaltioittain ja yrityksittäin. Niihin saattaa kuulua yhtiökokouksessa esiteltävä ehdokkaiden esivalinta, jonka tekee esimerkiksi nimityskomitea, tai yksittäiset osakkaat saattavat nimittää johtokunnan jäsenet suoraan tai yksittäisistä ehdokkaista tai ehdokaslistoista äänestetään yhtiökokouksessa. Tässä direktiivissä kunnioitetaan erilaisia valintamenettelyjä, joiden olisi perustuttava avoimuuteen ja ansioihin, samalla kun siinä pidetään kiinni tavoitteesta, jonka mukaan aliedustetun sukupuolen osuutta johtokunnissa on lisättävä. Ehdokkaiden olisi täytettävä valintaedellytykset kansallisen lainsäädännön ja kyseisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden yhtiöjärjestyksen mukaisessa valintamenettelyn vaiheessa. Tällä direktiivillä sallitaan valintamenettelyjen moninaisuus pyrittäessä tavoitteeseen, joka on tasapuolisempi sukupuolijakauma julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokunnissa. Direktiivin säännöksillä ei puututa kohtuuttomasti päivittäiseen johtamiseen, koska yhtiöt säilyttävät vapautensa valita ehdokkaat heidän pätevyytensä tai muiden asian kannalta merkityksellisten objektiivisten seikkojen perusteella.

Tarkistus 31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 28 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(28) Tällä direktiivillä pyritään tasapuolistamaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien jäsenten sukupuolijakaumaa ja siten edistämään unionin perusoikeuksiin kuuluvan naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen noudattamista. Julkiset yhtiöt olisi sen vuoksi velvoitettava antamaan valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä tiedot sekä valinnan perustana olleista pätevyysvaatimuksista että näistä vaatimuksista tehdystä objektiivisesta vertailusta ja tarvittaessa niistä seikoista, joiden perusteella valinnassa päädyttiin ehdokkaaseen, joka ei ole aliedustetun sukupuolen edustaja. Nämä rajoitukset perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuun yksityiselämän kunnioitukseen henkilötietojen käsittelyn osalta sekä julkisesti noteerattujen yhtiöiden velvollisuus antaa näitä tietoja valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä ovat välttämättömiä ja vastaavat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti yleistä etua palvelevia tunnustettuja tavoitteita. Näin ollen ne ovat perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa tällaisille rajoituksille vahvistettujen vaatimusten ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiset.	(28) Tällä direktiivillä pyritään tasapuolistamaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtokuntien jäsenten sukupuolijakaumaa ja siten edistämään unionin perusoikeuksiin kuuluvan naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen noudattamista. Julkiset yhtiöt olisi sen vuoksi velvoitettava mahdollisuuksien mukaan antamaan valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä tiedot sekä valinnan perustana olleista pätevyysvaatimuksista että näistä vaatimuksista tehdystä objektiivisesta vertailusta. Nämä rajoitukset perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuun yksityiselämän kunnioitukseen henkilötietojen käsittelyn osalta sekä julkisesti noteerattujen yhtiöiden velvollisuus antaa näitä tietoja valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä ovat välttämättömiä ja vastaavat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti yleistä etua palvelevia tunnustettuja tavoitteita. Näin ollen ne ovat perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa tällaisille rajoituksille vahvistettujen vaatimusten ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiset.

Tarkistus 32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(29) Jos valitsematta jätetty aliedustettua sukupuolta oleva ehdokas olettaa olleensa yhtä pätevä kuin toista sukupuolta oleva nimitetty ehdokas, julkisesti noteeratun yhtiön olisi osoitettava, että valinta on tehty asianmukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset tämän direktiivin rikkomisesta;	Poistetaan.

Tarkistus 33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 30 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(30) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset tämän direktiivin rikkomisesta; niihin voisi sisältyä muun muassa hallinnollisia sakkoja ja oikeusviranomaisen suorittama, 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen kansallisten säännösten vastaisesti tehdyn, toimivaan johtoon kuulumattoman johtokunnan jäsenen nimityksen tai valinnan mitätöiminen.	(30) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset tämän direktiivin rikkomisesta; niihin voisi sisältyä muun muassa hallinnollisia sakkoja ja oikeusviranomaisen suorittama, 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen kansallisten säännösten vastaisesti tehdyn, toimivaan johtoon kuulumattoman johtokunnan jäsenen nimityksen tai valinnan mitätöiminen, sekä hallinnollisten sakkojen määräämistä koskevan päätöksen julkaiseminen, mukaan luettuina tiedot rikkeen tyypistä ja luonteesta ja langetetun sakon määrästä. Seuraamuksia sovelletaan, mikäli julkisesti noteeratut yhtiöt eivät noudata 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjä menettelyjä toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten nimityksessä tai valinnassa tai 5 artiklassa määriteltyjä julkaisemista koskevia vaatimuksia. Jos yhtiö ei saavuta 4 artiklan 1 kohdassa asetettua määrällistä tavoitetta, sitä ei kuitenkaan pidetä tämän direktiivin rikkomisena eikä sen pitäisi käynnistää seuraamusmenettelyä.

Tarkistus 34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 31 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(31) Koska työntekijöiden sukupuolijakauma vaikuttaa suoraan aliedustettua sukupuolta olevien ehdokkaiden saatavuuteen, jäsenvaltiot voivat säätää, että sellaisten yritysten ei tarvitse saavuttaa tässä direktiivissä vahvistettua tavoitetta, joissa aliedustetun sukupuolen osuus työntekijöistä on vähemmän kuin 10 prosenttia.	Poistetaan.

Tarkistus 35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 32 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(32) Koska julkisesti noteerattujen yhtiöiden olisi pyrittävä kasvattamaan aliedustetun sukupuolen osuutta kaikissa päätöksentekotehtävissä, jäsenvaltiot voivat säätää, että tässä direktiivissä vahvistettu tavoite katsotaan saavutetun, jos julkisesti noteeratut yhtiöt voivat osoittaa, että aliedustetun sukupuolen edustajilla on vähintään kolmasosa kaikista johtokuntapaikoista siitä riippumatta, kuuluvatko ne toimivaan johtoon.	(32) Koska julkisesti noteerattujen yhtiöiden olisi pyrittävä kasvattamaan aliedustetun sukupuolen osuutta kaikissa päätöksentekotehtävissä, jäsenvaltiot voivat säätää, että tässä direktiivissä vahvistettu tavoite katsotaan saavutetun, jos julkisesti noteeratut yhtiöt voivat osoittaa, että aliedustetun sukupuolen edustajilla on vähintään kolmasosa kaikista johtokuntapaikoista siitä riippumatta, kuuluvatko ne toimivaan johtoon. Näiden yhtiöiden on kuitenkin edelleen raportoitava vuosikertomuksessaan ja verkkosivuillaan toimivaan johtoon kuuluvien ja toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakaumasta sekä tätä asiaa koskevista toimintalinjoistaan tämän direktiivin 5 artiklan 1, 1 a ja 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistus 36

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 34 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(34) Jäsenvaltioiden olisi vaadittava julkisesti noteerattuja yhtiöitä antamaan toimivaltaisille viranomaisille vuosittain tietoa johtokuntiensa sukupuolijakaumasta sekä siitä, miten ne ovat onnistuneet lähestymään direktiivissä vahvistettua tavoitetta, jotta kyseiset viranomaiset voivat arvioida jokaisen julkisesti noteeratun yhtiön edistymistä johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisessa. Nämä tiedot pitäisi julkaista, ja jos kyseinen yhtiö ei ole saavuttanut tavoitetta, tietoihin olisi sisällytettävä kuvaus toimista, joita yhtiö on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tavoitteen saavuttamiseksi tulevaisuudessa.	(34) Jäsenvaltioiden olisi vaadittava julkisesti noteerattuja yhtiöitä antamaan toimivaltaisille viranomaisille vuosittain tietoa johtokuntiensa sukupuolijakaumasta sekä siitä, miten ne ovat onnistuneet lähestymään direktiivissä vahvistettua tavoitetta, jotta kyseiset viranomaiset voivat arvioida jokaisen julkisesti noteeratun yhtiön edistymistä johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisessa. Nämä tiedot pitäisi julkaista soveltuvassa ja helposti saatavassa muodossa vuosikertomuksessa ja internetsivulla, ja jos kyseinen yhtiö ei ole saavuttanut tavoitetta, tietoihin olisi sisällytettävä kattava kuvaus toimista, joita yhtiö on toteuttanut tai aikoo toteuttaa tavoitteen saavuttamiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi yritysten, jotka eivät noudata säännöstä, olisi esitettävä perustelu syille, joiden vuoksi ne eivät ole panneet täytäntöön asianmukaisia mekanismeja, ja mitä konkreettisia toimia on tarkoitus hyväksyä, jotta taataan tosiasiallisesti sukupuolijakauman tasapainottamisen edistämistä koskevan tavoitteen saavuttaminen.

Tarkistus 37

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 35 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(35) Jäsenvaltiot ovat saattaneet jo ennen tämän direktiivin voimaantuloa toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen yritysten johtokunnissa. Kyseisille jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus soveltaa kyseisiä toimenpiteitä nimityksiin liittyvien menettelytapavaatimusten sijasta, jos ne voivat osoittaa, että toteutetut toimenpiteet ovat yhtä tehokkaita sen tavoitteen saavuttamiseksi, että aliedustetun sukupuolen osuus julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokuntapaikoista olisi vähintään 40 prosenttia 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tai 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä, jos kyseessä on julkisesti noteerattu julkinen yritys.	(35) Jäsenvaltiot ovat saattaneet jo ennen tämän direktiivin voimaantuloa toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen yritysten johtokunnissa. Kyseisille jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus soveltaa kyseisiä toimenpiteitä nimityksiin liittyvien menettelytapavaatimusten sijasta, jos ne voivat osoittaa, että toteutetuilla toimenpiteillä saavutetaan yhtä tehokkaasti 4 artiklan 1 kohdassa asetettu tavoite tai tavoite, jonka mukaan aliedustetun sukupuolen osuus julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokuntapaikoista olisi vähintään 40 prosenttia 1 päivään tammikuuta 2020. Komission olisi arvioitava, ovatko jäsenvaltioiden toimenpiteet riittäviä halutun tuloksen saavuttamiseksi, ja päätettävä, voidaanko direktiivin kyseisten artiklojen soveltaminen keskeyttää, jotta vältetään puuttuminen kansallisiin toimenpiteisiin.

Tarkistus 38

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 38 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(38) Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä vahvistetaan ainoastaan yhteiset tavoitteet ja periaatteet eikä ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. Jäsenvaltioille annetaan riittävästi vapautta määritellä, kuinka tässä direktiivissä vahvistetut tavoitteet saavutettaisiin parhaiten kansalliset olosuhteet ja erityisesti johtokuntapaikkojen täyttämistä koskevat säännöt ja käytännöt huomioon ottaen. Direktiivi ei rajoita yritysten mahdollisuutta nimittää johtokuntatehtäviin kaikkein pätevimpiä henkilöitä, ja siinä asetetaan riittävän pitkä määräaika, jotta kaikki julkisesti noteeratut yhtiöt ehtivät mukautua siihen.	(38) Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä vahvistetaan ainoastaan yhteiset tavoitteet ja periaatteet eikä ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. Jäsenvaltioille annetaan riittävästi vapautta määritellä, kuinka tässä direktiivissä vahvistetut tavoitteet saavutettaisiin parhaiten kansalliset olosuhteet ja erityisesti johtokuntapaikkojen täyttämistä koskevat säännöt ja käytännöt huomioon ottaen. Direktiivi ei rajoita yritysten mahdollisuutta nimittää johtokuntatehtäviin kaikkein pätevimpiä henkilöitä, ja siinä asetetaan joustava kehys ja riittävän pitkä määräaika, jotta kaikki julkisesti noteeratut yhtiöt ehtivät mukautua siihen.

Tarkistus 39

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(38 a) Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot toteuttavat täysin tässä direktiivissä säädetyt tasapainoista sukupuolijakaumaa koskevat tavoitteet ja että nämä sisällytetään asianomaisten yhtiöiden erityisiin toimintamalleihin, ja tarkistaakseen tämän direktiivin odotettujen oheisvaikutusten toteutumisen, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen. Tässä kertomuksessa olisi myös arvioitava niitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, joita aiheutuu tasapainoista sukupuolijakaumaa koskevien tavoitteiden soveltamisalan mahdollisesta laajentamisesta julkisesti noteeraamattomiin yhtiöihin, sekä arvioitava uudelleen oikeudellisesti sitovien tavoitteiden käyttöönoton tarvetta EU:ssa.

Tarkistus 40

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 39 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(39) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti julkisesti noteerattuja yhtiöitä velvoittavan tavoitteen olisi oltava voimassa ainoastaan niin kauan, kunnes johtokuntien sukupuolijakauman tasapainottamisessa on saavutettu pysyvää edistystä. Tämän vuoksi komission olisi säännöllisesti tarkasteltava uudelleen direktiivin soveltamista ja raportoiva Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Direktiivin voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 2028. Komission olisi uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava, onko direktiivin voimassaoloaikaa tarpeen jatkaa tätä pitemmälle.	(39) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti julkisesti noteerattuja yhtiöitä velvoittavan tavoitteen olisi oltava voimassa ainoastaan niin kauan, kunnes johtokuntien sukupuolijakauman tasapainottamisessa on saavutettu pysyvää edistystä. Tämän vuoksi komission olisi säännöllisesti tarkasteltava uudelleen direktiivin soveltamista ja raportoiva Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Direktiivin voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 2028. Komission olisi uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava, onko direktiivin voimassaoloaikaa tarpeen jatkaa tätä pitemmälle. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta niille voidaan tehokkaasti tiedottaa direktiivin merkityksestä, saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanosta.

Tarkistus 41

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt, joiden toimivaan johtoon kuulumattomassa johtokunnan jäsenistössä ei ole vähintään 40:tä prosenttia aliedustettua sukupuolta, tekevät nimitykset näihin johtokuntatehtäviin kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehdyn vertailevan analyysin perusteella soveltamalla ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä, jotta ne voivat saavuttaa kyseisen prosenttiosuuden 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tai niiden julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta, jotka ovat julkisia yrityksiä, 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt, joiden toimivaan johtoon kuulumattomassa johtokunnan jäsenistössä ei ole vähintään 40:tä prosenttia aliedustettua sukupuolta, mukauttavat rekrytointi-, valinta- tai nimittämismenettelyjään, jotta varmistetaan, että toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten valinta tehdään kunkin ehdokkaan pätevyydestä tehdyn vertailevan analyysin perusteella soveltamalla ennalta määriteltyjä, selkeitä, neutraalisti muotoiltuja ja yksiselitteisiä kriteerejä, jotta ne voivat saavuttaa kyseisen prosenttiosuuden 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä.

Tarkistus 42

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 3 kohta


Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi varmistettava, että toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten valinnassa annetaan etusija aliedustetun sukupuolen edustajalle, jos kyseinen ehdokas on soveltuvuus, kyvykkyys ja ammattikokemus huomioon ottaen toisen sukupuolen edustajaan verrattuna yhtä pätevä ja jos toisen sukupuolen edustaja ei ole objektiivisen arvioinnin perusteella tehtävään sopivampi, kun otetaan huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet.	3. Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi varmistettava, että toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten rekrytointi-, valinta- tai nimittämismenettelyssä voidaan antaa etusija aliedustetun sukupuolen edustajalle, jos kyseinen ehdokas on soveltuvuus, kyvykkyys ja ammattikokemus huomioon ottaen toisen sukupuolen edustajaan verrattuna yhtä pätevä ja jos toisen sukupuolen edustaja ei ole arvioinnin perusteella tehtävään sopivampi, kun otetaan huomioon kaikki hakijoiden henkilöön liittyvät perusteet.

Tarkistus 43

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 3 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ehdokkaiden valintaa koskevat vaatimukset täytetään valintamenettelyn asianmukaisessa vaiheessa kansallisen lainsäädännön ja kyseisen julkisesti noteeratun yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Tarkistus 44

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 4 kohta


Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on velvoitettava julkisesti noteeratut yhtiöt antamaan valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä tiedot valinnan perustana olleista pätevyysvaatimuksista, näistä vaatimuksista tehdystä objektiivisesta vertailusta ja tarvittaessa niistä seikoista, joiden perusteella valinnassa päädyttiin ehdokkaaseen, joka ei ole aliedustetun sukupuolen edustaja.	4. Jäsenvaltioiden on velvoitettava julkisesti noteeratut yhtiöt antamaan valitsematta jätetyn ehdokkaan pyynnöstä tiedot valinnan perustana olleista pätevyysvaatimuksista.

Tarkistus 45

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 6 kohta


Komission teksti	Tarkistus
6. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdassa määritelty tavoite ei velvoita julkisesti noteerattuja yhtiöitä, joissa aliedustetun sukupuolen osuus työntekijöistä on vähemmän kuin 10 prosenttia.	Poistetaan.

Tarkistus 46

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 7 kohta


Komission teksti	Tarkistus
7. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdassa määritelty tavoite katsotaan saavutetun siinä tapauksessa, jos julkisesti noteeratut yhtiöt voivat osoittaa, että aliedustettua sukupuolta olevilla johtokunnan jäsenillä on vähintään kolmasosa kaikista johtokuntapaikoista riippumatta siitä, ovatko ne yrityksen toimivaan johtoon kuuluvia vai kuulumattomia paikkoja.	7. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdassa määritelty tavoite katsotaan saavutetun siinä tapauksessa, jos julkisesti noteeratut yhtiöt voivat osoittaa, että aliedustettua sukupuolta olevilla johtokunnan jäsenillä on vähintään kolmasosa kaikista johtokuntapaikoista riippumatta siitä, ovatko ne yrityksen toimivaan johtoon kuuluvia vai kuulumattomia paikkoja. Näiden yhtiöiden on edelleen raportoitava vuosikertomuksessaan ja verkkosivuillaan toimivaan johtoon kuuluvien ja toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakaumasta sekä tätä asiaa koskevista sitoumuksistaan tämän direktiivin 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistus 47

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt tekevät yksilölliset sitoumukset, jotka koskevat molempien sukupuolten tasapainoista edustusta yhtiön toimivaan johtoon kuuluvien johtokunnan jäsenten keskuudessa, 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tai julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta, jotka ovat julkisia yrityksiä, 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt tekevät yksilölliset sitoumukset, jotka koskevat molempien sukupuolten tasapainoista edustusta yhtiön toimivaan johtoon kuuluvien johtokunnan jäsenten keskuudessa, 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä. Näillä sitoumuksilla on pyrittävä saavuttamaan merkittävää edistystä yksittäisen yrityksen nykytilanteeseen nähden, jotta taataan toimivan johdon tasapainoinen sukupuolijakauma.

Tarkistus 48

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt, joissa aliedustetulla sukupuolella on vähemmän kuin kolmannes toimivaan johtoon kuuluvien ja toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten paikoista, kehittävät sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintamallin siitä, miten ne nostavat aliedustetun sukupuolen osuutta toimivaan johtoon kuuluvien ja toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten tasolla yhtiössä.

Tarkistus 49

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on velvoitettava julkisesti noteeratut yhtiöt antamaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kerran vuodessa [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta] tietoa johtokuntiensa sukupuolijakaumasta eriteltynä toimivaan johtoon kuuluviin ja kuulumattomiin johtokunnan jäseniin sekä toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet lähestyäkseen 4 artiklan 1 kohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tavoitteita, ja julkaisemaan nämä tiedot soveltuvassa ja helposti saatavassa muodossa internetsivullaan.	2. Jäsenvaltioiden on velvoitettava julkisesti noteeratut yhtiöt antamaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kerran vuodessa [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta] tietoa seuraavista:
	(a) johtokuntien sukupuolijakauma eriteltynä toimivaan johtoon kuuluviin ja kuulumattomiin johtokunnan jäseniin,
	(b) selvitys ja analyysi yksittäisistä toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet lähestyäkseen 4 artiklan 1 kohdassa ja tämän artiklan 1 ja 1 a kohdassa vahvistettuja tavoitteita,
	(c) seuraavalle vuodelle suunnitellut erityiset toimenpiteet,
	(d) edellä 4 artiklan 1 kohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden suhteen saavutettu edistys.
	Julkisesti noteerattujen yritysten on julkaistava nämä tiedot soveltuvassa ja helposti saatavassa muodossa internetsivullaan ja vuosikertomuksessaan.

Tarkistus 50

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 3 kohta


Komission teksti	Tarkistus
3. Jos julkisesti noteerattu yhtiö ei saavuta 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä tavoitteita tai toteuta tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtyjä omia yksilöllisiä sitoumuksiaan, 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällytettävä tieto siitä, miksi tavoitteita ei saavutettu tai sitoumuksia toteutettu, sekä kuvaus toimenpiteistä, joita yhtiö on toteuttanut tai aikoo toteuttaa saavuttaakseen tavoitteet tai toteuttaakseen sitoumukset.	3. Jos julkisesti noteerattu yhtiö ei saavuta 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä tavoitteita tai toteuta tämän artiklan 1 ja 1 a kohdan mukaisesti tehtyjä omia yksilöllisiä sitoumuksiaan, 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällytettävä tieto siitä, miksi tavoitteita ei saavutettu tai sitoumuksia toteutettu, sekä kuvaus toimenpiteistä, joita yhtiö on toteuttanut tai aikoo toteuttaa saavuttaakseen tavoitteet tai toteuttaakseen sitoumukset.

Tarkistus 51

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan.	1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle käytössä olevista seuraamuksista, joilla varmistetaan tämän direktiivin säännösten noudattaminen.

Tarkistus 52

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – johdantokappale


Komission teksti	Tarkistus
2. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin voi sisältyä seuraavia toimenpiteitä:	2. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin pitää sisältyä ainakin seuraavia toimenpiteitä:

Tarkistus 53

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(b a) hallinnollisten sakkojen määräämistä koskevan päätöksen julkaiseminen, mukaan luettuina tiedot rikkeen tyypistä ja luonteesta [ja langetetun sakon määrästä];

Tarkistus 54

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 3 kohta – 1 alakohta


Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltiot, jotka ovat jo ennen tämän direktiivin voimaantuloa toteuttaneet toimenpiteitä varmistaakseen naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten joukossa, voivat olla soveltamatta 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaan sisältyviä, nimityksiin liittyviä menettelytapasääntöjä, jos ne voivat osoittaa, että aliedustetun sukupuolen on kyseisten toimenpiteiden ansiosta mahdollista saada vähintään 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten johtokuntapaikoista 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä tai julkisesti noteerattujen julkisten yritysten osalta 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 6 ja 7 kohdan soveltamista.	3. Jäsenvaltiot, jotka ovat jo ennen tämän direktiivin voimaantuloa toteuttaneet toimenpiteitä varmistaakseen naisten ja miesten tasapuolisemman edustuksen julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten joukossa, voivat olla soveltamatta 4 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaan sisältyviä menettelytapasääntöjä, jos ne voivat osoittaa, että aliedustetun sukupuolen on kyseisten toimenpiteiden ansiosta mahdollista saada vähintään 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten johtokuntapaikoista 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 6 ja 7 kohdan soveltamista.

Tarkistus 55

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 päivään tammikuuta 2017 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein kertomus tämän direktiivin soveltamisesta. Kertomuksiin on muun muassa sisällytettävä kattavat tiedot toimenpiteistä, joilla 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään, 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot sekä tiedot julkisesti noteerattujen yhtiöiden 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemistä yksilöllisistä sitoumuksista.	1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 päivään tammikuuta 2017 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein kertomus tämän direktiivin soveltamisesta. Kertomuksiin on muun muassa sisällytettävä kattavat tiedot toimenpiteistä, joilla 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään, 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot sekä tiedot julkisesti noteerattujen yhtiöiden 5 artiklan 1 ja 1 a kohdan mukaisesti tekemistä yksilöllisistä sitoumuksista.

Tarkistus 56

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Komissio esittää arviointikertomuksen, joka koskee 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevien vaatimusten toteutumista ja joka on laadittu jäsenvaltioiden tämän artiklan 1 kohdan nojalla toimittamien kertomusten perusteella. Komissio sisällyttää kertomukseensa myös kuvauksen 2 artiklassa määriteltyjä pk-yrityksiä suurempien julkisesti noteeraamattomien yhtiöiden johtokuntatason senhetkisestä sukupuolijakaumasta. Komissio harkitsee ehdotusta, jolla tämän direktiivin soveltamisala ulotetaan julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, jotka eivät ole pk-yrityksiä, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon kaiken asiaa koskevan kehityksen unionin tasolla ja kansainvälisesti sekä näiden yritysten erityispiirteet ja erilaiset luonteet.
	Jos kertomuksesta käy ilmi, etteivät yhtiöiden ponnistelut ole merkittävästi lisänneet aliedustetun sukupuolen osuutta julkisesti noteerattujen tai julkisesti noteeraamattomien yhtiöiden johtokunnissa, komissio harkitsee asianmukaisen säädösehdotuksen laatimista tässä direktiivissä määriteltyjen vaatimusten tarkistamiseksi, jotta voidaan ottaa käyttöön tiukempia säädöksiä.

Tarkistus 57

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 b kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Komissio esittää kertomuksen siitä, miten tämän direktiivin periaatteita sovelletaan kaikkien EU:n toimielinten ja virastojen sisäisiä palvelukseenottomenettelyjä koskevissa säännöissä ja miten ne on sisällytetty niihin. Tätä varten kaikkien EU:n toimielinten ja virastojen on raportoitava komissiolle 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä ja sen jälkeen vuosittain sukupuolikohtaisista tilastoistaan ja saavutetusta edistyksestä. Komissio julkaisee tällaiset kertomukset viipymättä verkkosivuillaan. Aiheellisissa tapauksissa kertomuksen yhteydessä voidaan esittää lainsäädäntöehdotus, jolla tämän direktiivin soveltamisala ulotetaan kaikkiin EU:n toimielimiin ja virastoihin.

Tarkistus 58

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden, jotka eivät 8 artiklan 3 kohdan nojalla sovella 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaan sisältyviä, nimityksiin liittyviä menettelytapasääntöjä, on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin tiedot, joista käyvät ilmi 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla kansallisilla toimenpiteillä saavutetut konkreettiset tulokset. Tämän jälkeen komissio laatii erityiskertomuksen, jossa tarkastellaan, antavatko kyseiset toimenpiteet aliedustetun sukupuolen edustajille todella mahdollisuuden saada vähintään 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten johtokuntapaikoista julkisesti noteerattujen julkisten yritysten osalta 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä tai niiden julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta, jotka eivät ole julkisia yrityksiä, 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä. Komissio antaa ensimmäisen mainitunlaisen kertomuksen 1 päivään heinäkuuta 2017 mennessä ja sen jälkeen kuuden kuukauden kuluessa kunkin 1 kohdassa mainitun kansallisen kertomuksen tiedoksisaannin jälkeen.	2. Jäsenvaltioiden, jotka eivät 8 artiklan 3 kohdan nojalla sovella 4 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaan sisältyviä menettelytapasääntöjä, on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin tiedot, joista käyvät ilmi 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla kansallisilla toimenpiteillä saavutetut konkreettiset tulokset. Tämän jälkeen komissio laatii erityiskertomuksen, jossa tarkastellaan, antavatko kyseiset toimenpiteet aliedustetun sukupuolen edustajille todella mahdollisuuden saada vähintään 40 prosenttia julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten johtokuntapaikoista 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä. Komissio antaa ensimmäisen mainitunlaisen kertomuksen 1 päivään heinäkuuta 2017 mennessä ja sen jälkeen kuuden kuukauden kuluessa kunkin 1 kohdassa mainitun kansallisen kertomuksen tiedoksisaannin jälkeen.

Tarkistus 59

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 2 kohta – 2 alakohta


Komission teksti	Tarkistus
Kyseisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt, jotka 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kansallisia toimenpiteitä soveltaessaan eivät ole nimittäneet tai valinneet aliedustetun sukupuolen edustajia vähintään 40 prosenttiin toimivaan johtoon kuuluvien jäsenten paikoista johtokunnissaan julkisesti noteerattujen julkisten yritysten osalta 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä tai niiden julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta, jotka eivät ole julkisia yrityksiä, 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä, soveltavat 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaan sisältyviä, nimityksiin liittyviä menettelytapasääntöjä edellä mainituista päivämääristä alkaen.	Kyseisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisesti noteeratut yhtiöt, jotka 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kansallisia toimenpiteitä soveltaessaan eivät ole nimittäneet tai valinneet aliedustetun sukupuolen edustajia vähintään 40 prosenttiin toimivaan johtoon kuulumattomien jäsenten paikoista johtokunnissaan 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä, soveltavat 4 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaan sisältyviä menettelytapasääntöjä edellä mainituista päivämääristä alkaen.

Tarkistus 60

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 3 kohta


Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio tarkastelee tämän direktiivin soveltamista ja raportoi siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio arvioi erityisesti, onko tämän direktiivin tavoitteet saavutettu.	3. Komissio tarkastelee tämän direktiivin soveltamista ja esittää 1 a ja 1 b kohdassa tarkoitetut kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Komissio arvioi erityisesti, onko tämän direktiivin tavoitteet saavutettu.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottaminen
Viiteasiakirjat	COM(2012)0614 – C7-0382/2012 – 2012/0299(COD)
Asiasta vastaavat valiokunnat Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 22.11.2012	FEMM 22.11.2012
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 22.11.2012
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Olle Schmidt 14.1.2013
Valiokuntien yhteiskokoukset – 51 art. Ilmoitettu istunnossa (pvä)	17.1.2013
Valiokuntakäsittely	24.4.2013	18.6.2013
Hyväksytty (pvä)	17.9.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 2 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marino Baldini, Jean-Paul Besset, Udo Bullmann, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Gunnar Hökmark, Syed Kamall, Othmar Karas, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Astrid Lulling, Ivana Maletić, Arlene McCarthy, Marlene Mizzi, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pervenche Berès, Fabrizio Bertot, Herbert Dorfmann, Sari Essayah, Mojca Kleva Kekuš, Thomas Mann, Gay Mitchell, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Andreas Schwab, Theodoros Skylakakis, Nils Torvalds
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Alda Sousa