Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Gambiasta aiemmin antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2015

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0079.

–  ottaa huomioon useat Gambian tilannetta koskevat parlamentin kysymykset,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) 17. huhtikuuta 2016 antaman lausunnon Gambian ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon EU:n Gambian-edustuston antamat useat lausunnot,

–  ottaa huomioon Afrikan unionin komission 28. helmikuuta 2015 antaman päätöslauselman Gambian tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin 17. huhtikuuta 2016 antaman lausuman,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän erityisraportoijan raportin, lisäys: Matka Gambiaan 2. maaliskuuta 2015,

–  ottaa huomioon laittomia teloituksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan 11. toukokuuta 2015 päivätyn raportin Gambiasta,

–  ottaa huomioon 24. joulukuuta 2014 päivätyn Gambiaa koskevaa yleistä määräaikaisarviointia käsittelevän YK:n työryhmän raportin,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2000 allekirjoitetun Cotonoun kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon Gambian perustuslain,

–  ottaa huomioon demokratiaa, vaaleja ja hallintoa koskevan Afrikan peruskirjan,

–  ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan,

–  ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Yahya Jammeh nousi valtaan Gambiassa vuonna 1994 sotilasvallankaappauksella; ottaa huomioon, että hänet valittiin presidentiksi vuonna 1996 ja hänet on sen jälkeen valittu uudelleen kolme kertaa kiistanalaisissa olosuhteissa;

B.  ottaa huomioon, että presidentinvaalit on tarkoitus pitää 1. joulukuuta 2016 ja parlamenttivaalit 6. huhtikuuta 2017; ottaa huomioon, että Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECOWAS) tuomitsi edelliset, vuonna 2011 pidetyt presidentinvaalit, koska se ei pitänyt niitä legitiimeinä ja niihin liittyi sortoa sekä opposition edustajien ja heidän äänestäjiensä uhkailua;

C.  ottaa huomioon, että Gambian turvallisuusjoukot reagoivat väkivaltaisesti pääkaupungin Banjulin lähiössä Serekundassa 14. huhtikuuta 2016 pidettyyn rauhanomaiseen mielenosoitukseen, jossa vaadittiin vaaliuudistuksia, ja pidättivät mielivaltaisesti mielenosoittajia, joiden joukossa oli useita United Democratic Party (UDP) -puolueen jäseniä; ottaa huomioon, että oppositiojohtaja ja UDP:n jäsen Solo Sandeng kuoli vankeudessa epäilyttävissä olosuhteissa pian pidättämisensä jälkeen;

D.  ottaa huomioon, että UDP-puolueen jäsenet kokoontuivat uudelleen 16. huhtikuuta 2016 vaatimaan oikeutta Sandengin kuolemasta ja puolueen muiden jäsenten vapauttamista; toteaa, että poliisi ampui mielenosoittajia kyynelkaasulla ja pidätti monia;

E.  toteaa, että toinen oppositiojohtaja, Ousainou Darboe, ja muita puolueen johtohenkilöitä pidätettiin ja he ovat edelleen valtion huostassa ja kärsivät ilmeisesti vakavista vammoista;

F.  toteaa, että riippumattoman radioaseman Teranga FM:n toimitusjohtajalta Alagie Abdoulie Ceesaylta, jonka kansallinen tiedustelupalvelu (NIA) pidätti 2. heinäkuuta 2015, on evätty kolme kertaa vapaaksi pääseminen takuita vastaan huolimatta hänen heikosta terveydentilastaan;

G.  toteaa, että maaliskuussa 2016 mielivaltaista vangitsemista käsittelevä YK:n työryhmä julkaisi viimeisimmässä istunnossaan joulukuussa 2015 hyväksymänsä lausunnon, jossa se korosti, että Ceesaylta oli riistetty vapaus mielivaltaisesti, ja kehotti Gambiaa vapauttamaan hänet ja luopumaan kaikista syytteistä häntä vastaan;

H.  toteaa, että Gambiassa ihmisoikeuksien puolustajat ja toimittajat kärsivät väkivallanteoista ja sortavasta lainsäädännöstä ja he kokevat jatkuvasti ahdistelua ja uhkailua ja joutuvat pidätysten ja vangitsemisten, tahdonvastaisten katoamisten ja maanpakoon pakottamisen uhreiksi;

I.  toteaa, että Gambiassa käytetään säännöllisesti kidutusta ja muita pahoinpitelyn muotoja; toteaa tiettävästi olevan yleistä, että ihmisiä kidutetaan raa’asti tai pahoinpidellään, jotta saadaan ”tunnustuksia”, joita sitten käytetään oikeudessa, kuten käy ilmi kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän YK:n erityisraportoijan vuoden 2014 Gambian matkan jälkeen laaditusta raportista;

J.  toteaa, että kansallinen tiedustelupalvelu ja poliisi tekevät jatkuvasti mielivaltaisia pidätyksiä, kuten tapahtui entiselle apulaismaatalousministerille Ousman Jammehille sekä islamilaisille uskonoppineille sheikki Omar Colleylle, imaami Ousman Sawanehille ja imaami Cherno Gassamalle ja että ihmisiä pidetään usein perustuslain vastaisesti vangittuina ilman syytteitä ja yli 72 tunnin määräajan, jonka kuluessa epäilty olisi saatettava oikeuden eteen;

K.  toteaa, että Gambian nykyisessä homoseksuaalisuuden vastaisessa lainsäädännössä määrätään pitkiä vankeusrangaistuksia ja raskaita sakkoja ”törkeästä homoseksuaalisuudesta”; toteaa, että turvallisuusjoukot kohdistavat usein hyökkäyksiä, uhkauksia tai mielivaltaisia pidätyksiä hlbti-henkilöihin ja jotkut heistä ovat joutuneet lähtemään maasta oman turvallisuutensa vuoksi;

L.  ottaa huomioon, että Gambia on maailman 15. köyhimmän valtion joukossa ja lähes neljäsosa sen väestöstä kärsii jatkuvasta elintarvikepulasta; ottaa huomioon, että maa on suuresti riippuvainen kansainvälisestä avusta; ottaa huomioon, että 14 475 gambialaista on hakenut turvapaikkaa EU:sta vuoden 2015 jälkeen;

M.  ottaa huomioon, että Gambian ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiotilanne antaa todellista syytä huoleen; toteaa, että EU on käsitellyt näitä kysymyksiä Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisessa vuoropuhelussa vuoden 2009 lopulta lähtien mutta on saavuttanut vain vähän konkreettista edistystä;

N.  toteaa, että ihmisoikeuksia koskevien huolenaiheiden vuoksi EU vähensi huomattavasti apuaan Gambialle mutta on edelleen maan suurin tuenantaja yhteensä 33 miljoonan euron summalla, joka myönnettiin vuosien 2015–2016 maaohjelmalle; toteaa, että kyseisen avun leikkauksen jälkeen presidentti Jammeh karkotti äkillisesti kesäkuussa 2015 Agnes Guillardin, EU:n asianhoitajan Gambiassa;

O.  toteaa, että Gambian vuosien 2015–2016 maaohjelmassa kohdistetaan investointeja maatalouteen ja elintarviketurvallisuuteen sekä liikenteen alalle, mutta mitään varoja ei myönnetä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, demokraattisen hallintoon tai ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämiseen;

P.  ottaa huomioon, että Gambia on Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) jäsen; ottaa huomioon, että heinäkuussa 2014 EU:n ja ECOWASin välillä tehtiin talouskumppanuussopimus, joka ratifioidaan vuonna 2016; toteaa, että talouskumppanuussopimukset vahvistavat reilua kauppaa ja ihmisoikeuksia sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

Q.  ottaa huomioon, että Gambia on Afrikan unionin jäsenvaltio, Afrikan peruskirjan valtiojäsen ja se on allekirjoittanut demokratiaa, vaaleja ja hallintoa koskevan Afrikan peruskirjan;

R.  ottaa huomioon, että vuoden 2015 vaalimuutoslailla oppositiopuolueet hinnoiteltiin ulos ja Gambiasta tuli yksi maailman kalleimmista maista julkiseen virkaan pyrkimisen kannalta ja samalla rajoitettiin kansalaisten oikeuksia;

1.  ilmaisee syvän huolensa Gambian nopeasti huononevasta turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteesta ja pitää valitettavana 14. ja 16. huhtikuuta 2016 tapahtuneita hyökkäyksiä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan;

2.  kehottaa vapauttamaan välittömästi kaikki 14. ja 16. huhtikuuta pidettyjen mielenosoitusten yhteydessä pidätetyt mielenosoittajat; kehottaa Gambian tasavallan hallitusta takaamaan oikeudenmukaisen menettelyn kaikille epäillyille, jotka on pidätetty, koska heitä syytetään osallisuudesta perustuslainvastaiseen vallanvaihdosyritykseen; kehottaa Gambian viranomaisia takaamaan näiden syytettyjen fyysisen ja henkisen koskemattomuuden kaikissa olosuhteissa ja varmistamaan viipymättä lääketieteellisen hoidon loukkaantuneille; ilmaisee huolestuneisuutensa muiden vankien kidutusta ja huonoa kohtelua koskevista ilmoituksista;

3.  vaatii Gambian viranomaisia tekemään nopean ja riippumattoman tutkimuksen näistä tapahtumista ja on erityisen huolissaan väitteistä, joiden mukaan oppositioaktivisti Solo Sandeng on kuollut vankeudessa;

4.  tuomitsee voimakkaasti presidentti Yahya Jammehin hallinnon alaisuudessa tapahtuvat tahdonvastaiset katoamiset, mielivaltaiset pidätykset, kidutuksen ja muut ihmisoikeusloukkaukset, jotka kohdistuvat toisinajatteleviin, mukaan lukien toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat, poliittiset vastustajat ja arvostelijat sekä lesboihin, homoihin, biseksuaaleihin ja transihmisiin; kehottaa joko saattamaan oikeuden eteen tai vapauttamaan kaikki eristettyinä pidetyt vangit;

5.  kehottaa EU:ta ja Afrikan unionia tekemään yhteistyötä Gambian kanssa luodakseen kidutuksen vastaisia suojakeinoja, varmistaakseen riippumattoman pääsyn vankien luo ja uudistaakseen kaikkea sellaista lainsäädäntöä, joka rajoittaa sananvapautta, yhdistymisvapautta ja oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen, mukaan lukien rikoslaissa tarkoitetut rikokset, kuten kansankiihotus, kunnianloukkaus ja ”väärän tiedon levittäminen” ja vuoden 2013 tiedotus- ja viestintälain muuttaminen, johon sisältyy internetissä tapahtuvan viestinnän sensurointi;

6.  kehottaa Gambiaa ratifioimaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen;

7.  kehottaa Gambian hallitusta tutkimaan todisteita kansallisen tiedustelupalvelun ihmisoikeusloukkauksista, kehittämään lainsäädäntöä, jolla käsitellään yhtäläisiä kansalaisoikeuksia, myös tasa-arvokysymyksiä, ja jatkamaan suunnitelmia kansallisen ihmisoikeuskomission perustamiseksi ihmisoikeuselimiä koskevien Pariisin periaatteiden mukaisesti sekä tutkimaan ja seuraamaan väitettyjä ihmisoikeusloukkauksia;

8.  vaatii Gambian hallitusta ja alueviranomaisia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, joilla lopetetaan hlbti-henkilöihin kohdistuva syrjintä, hyökkäykset ja heidän kriminalisointinsa sekä taataan heidän oikeutensa sananvapauteen, mukaan lukien hlbti-henkilöiden kriminalisointia koskevien säännösten poistaminen Gambian rikoslaista;

9.  kehottaa Gambian viranomaisia torjumaan kaikkea uskontoon perustuvaa syrjintää sekä edistämään rauhanomaista ja osallistavaa vuoropuhelua kaikkien yhteisöjen välillä sekä toteuttamaan toimia sen hyväksi;

10.  kehottaa Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisöä ja Afrikan unionia sitoutumaan jatkossakin Gambian hallinnon tekemien jatkuvien ihmisoikeusloukkausten valvontaan; muistuttaa, että turvallisuus ja vakaus ovat edelleen suuria haasteita Länsi-Afrikan alueella, ja korostaa, että Afrikan unionin ja Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön on seurattava tarkasti Gambian tilannetta ja ylläpidettävä Gambian viranomaisten kanssa jatkuvaa poliittista vuoropuhelua demokratian ja oikeusvaltion vahvistamisesta;

11.  vaatii Gambian tasavallan hallitusta ratifioimaan demokratiaa, vaaleja ja hyvää hallintoa koskevan Afrikan peruskirjan ennen joulukuussa 2016 pidettäviä presidentinvaaleja;

12.  kehottaa Gambian hallitusta aloittamaan aidon vuoropuhelun kaikkien poliittisten oppositiopuolueiden kanssa lainsäädännön ja politiikan uudistuksista, joilla varmistetaan vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit ja taataan kokoontumis- ja yhdistymisvapauden kunnioittaminen Gambian kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti; muistuttaa, että opposition ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan täysimääräinen osallistuminen riippumattomiin ja vapaisiin parlamenttivaaleihin on tärkeä tekijä näiden vaalien onnistumiseksi;

13.  kannustaa kansainvälistä yhteisöä, myös paikallisia ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjä, sekä EU:n Gambian-edustustoa ja muita asiaankuuluvia kansainvälisiä elimiä valvomaan aktiivisesti vaalimenettelyä kiinnittäen erityistä huomiota kokoontumis- ja yhdistymisvapauden julkisen kunnioittamisen varmistamiseen;

14.  kehottaa Gambian hallitusta ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin varmistaakseen sanan- ja lehdistönvapauden täyden kunnioittamisen kaikissa olosuhteissa; kehottaa tässä yhteydessä uudistamaan tiedotus- ja viestintälain säännökset, jotta kansallinen lainsäädäntö olisi kansainvälisten vaatimusten mukainen;

15.  on huolissaan siitä, että Gambian vuosien 2015–2016 maaohjelmassa ei myönnetä tukea tai rahoitusta kansalaisyhteiskunnalle tai demokraattiselle hallinnolle, oikeusvaltion edistämiseen ja ihmisoikeuksien suojeluun; kehottaa komissiota varmistamaan, että demokraattinen hallinto, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien suojelu ovat EU:n ja Gambian välillä mahdollisesti harkittavien tulevien kehitysyhteistyösopimusten keskeisiä aloja;

16.  kehottaa EU:n Gambian-edustustoa käyttämään kaikkia sen käytettävissä olevia keinoja, myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä, seuratakseen aktiivisesti Gambian vankeusoloja sekä tukemaan ja seuraamaan tutkimuksia, jotka koskevat hallituksen toteuttamia, 14. ja 16. huhtikuuta 2016 pidettyjen mielenosoitusten tukahduttamisia ja mielenosoittajien kohtelua vankilassa, ja lisäämään ponnisteluja saadakseen yhteyden poliittisen opposition jäseniin, opiskelijoiden johtohahmoihin, toimittajiin, ihmisoikeuksien puolustajiin, ammattiyhdistysaktiiveihin ja hlbti-johtajiin;

17.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita järjestämään Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisen julkisen kuulemisen ja harkitsemaan Gambian hallitukselle annettavan kaiken muun kuin humanitaarisen avun jäädyttämistä ja asettamaan matkustuskieltoja tai muita kohdennettuja seuraamuksia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille virkamiehille;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Afrikan unionille, Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön hallituksille ja jäsenvaltioille, Gambian hallitukselle ja parlamentille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.