EUROOPAN PARLAMENTTI

Istuntoasiakirja

6.12.2007   B6‑0513/2007

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

suullisesti vastattavan kysymyksen B6‑0387/2007 johdosta

työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti

esittäjä(t): Giuseppe Gargani

oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta

Euroopan sopimusoikeudesta

B6‑0513/2007

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan sopimusoikeudesta

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan sopimusoikeudesta[1],

 

–  ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman "Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkistaminen: jatkotoimet"[2],

 

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 1989, 6. toukokuuta 1994, 15. marraskuuta 2001 ja 2. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselmat,

 

–  ottaa huomioon 4. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman oikeudellisesti sitomattomien välineiden institutionaalisista ja oikeudellisista vaikutuksista[3],

 

–  ottaa huomioon 4. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman, joka koskee parempaa säädöskäytäntöä[4],

 

–  ottaa huomioon komission 25. heinäkuuta 2007 antaman toisen yhteisen viitekehyksen edistymistä käsittelevän kertomuksen[5],

 

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

 

A.  ottaa huomioon, että yhteisellä viitekehyksellä, josta komissio kaavailee työkalupakkia tai opasta EU:n lainsäädäntövallan käyttäjälle sopimusoikeutta koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkistettaessa ja uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa, ei ole nykyisellään sitovia oikeudellisia vaikutuksia, joten se kuuluu luonteeltaan oikeudellisesti sitomattomiin välineisiin;

 

B.  katsoo, että yhteisellä viitekehyksellä – jota koskevaa lähestymistapaansa komissio aikoo valottaa valkoisessa kirjassa – on välillisiä oikeudellisia ja käytännön vaikutuksia ja että se määrittää hyvin pitkälti sopimusoikeuden tulevia lainsäädäntötoimia,

 

C.  katsoo, että päätökset siitä, mitkä yhteistä viitekehystä koskevan tutkijoiden luonnoksen osat sisällytetään lopulliseen viitekehykseen ja mikä on yhteisen viitekehyksen soveltamisala, ovat luonteeltaan erittäin poliittisia,

 

D.  pitää erittäin tärkeänä varmistaa, että yhteistä viitekehystä varten valitut tutkijoiden luonnoksen osat ovat yhtenäisiä toistensa, komission 7. helmikuuta antaman vihreän kirjan seurannan ja muun sopimusoikeutta koskevan yhteisön lainsäädännön kanssa,

 

E.  ottaa huomioon, että yhteistä viitekehystä pidetään muita parempana säädöstyyppinä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että yhteisön sopimuslainsäädäntö on johdonmukaista ja laadukasta; katsoo kuitenkin, että säädöskäytännön parantamisella ei pyritä rajoittamaan Euroopan lainsäädäntövallan käyttäjien toimintamahdollisuuksia,

 

F.  katsoo, että komission on jossain vaiheessa päätettävä, käyttääkö se aloiteoikeuttaan vai ei, ja jos käyttää niin millä sopimusoikeutta koskevilla aloilla ja minkä oikeusperustan turvin,

 

1.  pitää myönteisenä, että tutkijoiden luonnos yhteisestä viitekehyksestä on valmistunut;

 

2.   kehottaa komissiota toimittamaan selkeän prosessia koskevan suunnitelman – prosessin, joka käynnistyy yhteistä viitekehystä koskevan tutkimuksen tulosten vastaanottamisen jälkeen – siitä, mitkä tutkijoiden luonnoksen osat otetaan komission lopulliseen yhteiseen viitekehykseen;

 

3.  kehottaa komissiota kääntymään parlamentin puoleen ennen varsinaisten menettelyjen käynnistämistä;

 

4.  kehottaa komissiota huolehtimaan tutkijoiden työn, jo pidettyjen yhteistä viitekehystä käsittelevien työkokousten ja oikeus- vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston ja sisämarkkinoiden pääosaston tulevien, yhteistä viitekehystä käsittelevien työkokousten seurannasta;

 

5.  kehottaa komissiota sovittamaan yhteistä viitekehystä käsittelevien eri pääosastojen työn yhteen avoimessa ja virallisessa menettelyssä, jotta kyetään varmistamaan yhtenäisyys sopimusoikeutta koskevien eri alojen välillä;

 

6.  kehottaa komissiota tekemään päätöksen lopullisen yhteisen viitekehyksen soveltamisalasta vasta kun kaikkien asianomaisten ryhmien, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa on käyty ensin laajaa keskustelua ja parlamentti on otettu mukaan asiaan käsittelyyn; kehottaa komissiota ottamaan huomioon parlamentin useissa päätöslauselmissa jo esitetyt kannat, kun se tekee päätöksen lopullisen yhteisen viitekehyksen soveltamisalasta;

 

7.  toistaa tukevansa voimakkaasti lähestymistapaa, että kehitetään laajempi, yleistä sopimusoikeutta koskeva yhteinen viitekehys, joka menee kuluttajansuojakysymyksiä pidemmälle;

 

8.  painottaa uskovansa, että yhteiseen viitekehykseen sovellettava parempi säädöskäytäntö tarkoittaa, että yhteistä viitekehystä ei voida rajata pelkästään kuluttajasopimusoikeutta koskeviin näkökohtiin, vaan siinä on keskityttävä yleistä sopimusoikeutta koskeviin kysymyksiin, jolloin on varmistettava, että kuluttaja-asioita koskevan säännöstön tarkistamiseen ja erityisesti mahdolliseen monialaiseen välineeseen on sovellettava yhtenäistä lähestymistapaa;

 

9.  pyytää uudelleen komissiota suhtautumaan edelleen avoimesti kaikkiin tulevan yhteisen viitekehyksen välinettä koskevan tarkoituksen ja oikeudellisen muodon eri vaihtoehtoihin, vaihtoehtoinen väline mukaan lukien;

 

10.  kehottaa jälleen kerran komissiota antamaan Euroopan parlamentille oikeuden osallistua yhteisen viitekehyksen kehittämiseen;

 

11.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0352
[2] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0109
[3] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0366
[4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0363
[5] KOM(2007)0447 .