EUROOPAN PARLAMENTTI

Istuntoasiakirja

28.5.2008   B6‑0281/2008

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta

työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti

esittäjä(t): Cristiana Muscardini, Salvatore Tatarella, Jan Tadeusz Masiel, Marek Aleksander Czarnecki, Adam Bielan

UEN-ryhmän puolesta

Välimeren unionista

B6‑0281/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma Välimeren unionista

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euro-Välimeri-kumppanuuden, jonka Barcelonan julistus käynnisti vuonna 1995,

 

–  ottaa huomioon Euro–Välimeri-edustajakokouksen viidennessä istunnossaan hyväksymän suosituksen,

 

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät Välimeren unionista,

 

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Välimeren-politiikasta,

 

–  pitää ilahduttavana Euroopan komission äskettäistä tiedonantoa Barcelonan prosessi: Välimeren unioni,

 

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

 

A.  ottaa huomioon, että EU:n ja Välimeren alueen kumppanuus on strateginen pilari politiikassa, jonka perustana on vuoropuhelu, solidaarisuus, taloudellinen yhteistyö ja mielipiteenvaihto ja jolla pyritään vastaamaan haasteisiin ja saavuttamaan tavoitteet, joita ovat poliittisesti vakaan alueen luominen ja lisääntynyt vauraus,

 

B.  ottaa huomioon, että periaatteessa EU:n suhteille Välimeren alueen eteläisten kumppaneiden kassa ehdot asettaa meren kahden rannan välinen varallisuuskuilu, jota Barcelonan prosessiin kuuluva tehostetulla yhteistyölle ei ole voitu ylittää,

 

C.  ottaa huomioon, että kasvu Pohjois-Afrikan maissa on ollut pettymystä tuottavan alhaista verrattuna nousevan talouden maihin ja että suorat ulkomaiset investoinnit EU:sta Pohjois-Afrikan valtioihin ovat vain kaksi prosenttia Euroopan unionin kaikista suorista ulkomaisista investoinneista,

 

D.  ottaa huomioon, että suunnitelma Euro-Med-vapaakauppa-alueen perustamisesta vuoteen 2010 on näköjään lopullisesti hylätty ja että etelä-etelä-yhdentymisprosessi, jonka pitäisi olla yksi Barcelonan prosessin tavoitteista, ei ole mitenkään onnistunut, eivätkä Välimeren eteläisten maiden väliset kauppasuhteet ole lisääntyneet merkittävästi,

 

E.  ottaa huomioon, että Barcelonan prosessi syntyi vuonna 1995, kun tilanne Lähi-idässä näytti olevan lähellä rauhanomaista ja kestävää ratkaisua, ja että Lähi-idän rauhanprosessin asteittainen murenemin on asettanut ehtoja Barcelonan prosessin kehitykselle ja heikentänyt sitä,

 

F.  ottaa huomioon, että Barcelonan prosessi kärsi eniten unionin merkittävän laajentumisen ja laajemman naapuruuspolitiikan kehittymisen takia, josta on tullut Euroopan unionin tärkein painopiste viime vuosikymmenen aikana ja johon EU on keskittänyt tärkeimmät poliittiset ponnistuksensa ja taloudelliset voimavaransa,

 

G.  ottaa huomioon, että yleinen arvio Barcelonan prosessista on, että huolimatta sen riittämättömistä saavutuksista alkuperäisiin tavoitteisiin nähden, sillä on potentiaalia, jonka suhteen pitäisi olla optimistinen,

 

H.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto tuki yksimielisesti Ranskan presidentin aloitetta Välimeren unionista, joka voi antaa uuden sysäyksen ja laajentaa yhteistyöprosessia Euroopan unionin ja Pohjois-Afrikan valtioiden välillä,

 

I.  ottaa huomioon, että tämä aloite ei saa heikentää Barcelonan prosessin institutionaalisia rakenteita eikä varsinkaan Euro–Välimeri-edustajakokousta, jonka on oltava edelleen keskeisessä asemassa oikeutettuna foorumina, joka edustaa Euroopan unionin ja muiden Välimeren maiden kansoja,

 

1.  katsoo, että Barcelonan prosessille olisi annettava uusi sysäys, jolla nostetaan sen profiilia ja tuodaan esiin sen käytännön etuja kansalaisille ja erityisesti Välimeren eteläisen rannan kansalaisille;

 

2.  pitää ilahduttavana komission äskettäistä tiedonantoa "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" ja yhtyy aloitteen tavoitteeseen antaa uusi poliittinen ja käytännöllinen sysäys EU:n ja sen Välimeren alueen kumppaneiden monenvälisiin suhteisiin nostamalla suhteiden poliittista tasoa sekä lisäämällä yhteisomistusta ja laajentamalla vastuiden jakamista;

 

3.  hyväksyy sen, että Barcelonan prosessi: Välimeren unioni, joka keskittyy eräisiin erityishankkeisiin ja joihin alueen valtiot suoraan osallistuvat, voi täydentää EU:n ja näiden maiden välisiä kahdenvälisiä yhteyksiä nykyisen poliittisen kehyksen eli naapuruuspolitiikan puitteissa;

 

4.  katsoo, että uusi varsinkin hankkeisiin perustuva aloite voi nostaa EU:n suhteet Välimeren kumppaneihin uudelle tasolle ja tehdä niistä suhteista konkreettisempia ja näkyvämpiä, kun toteutetaan kansalaisten kannalta merkityksellisiä alueellisia hankkeita;

 

5.  panee merkille ehdotuksen liitteen 1, jossa määritellään mahdollisten aloitteiden neljä pääaluetta merkityksellisiä hankkeita varten, jotka saattavat käynnistää uudelleen kumppanuuden ja yhteistyön alueella; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tiedottamaan säännöllisesti Euroopan parlamentille ja Euro–Välimeri-edustajakokoukselle näiden alueellisten hankkeiden kehityksestä ja harkitsemaan ehdotuksia ja arviointeja, joita parlamentaarisella tasolla esitetään;

 

6.  arvostaa komission ponnistuksia sen ehdottaessa, että säilytetään nykyiset institutionaaliset rakenteet ja erityisesti Euro–Välimeri-edustajakokouksen tärkeä rooli ja yhdistetään ne uuden kehyksen institutionaaliseen hallintaan; panee tässä yhteydessä merkille ehdotuksen yhteispuheenjohtajuuden käyttöönottamisesta ja yhteisen sihteeristön perustamisesta ja toivoo, että tämän uuden institutionaalisen ulottuvuuden luominen voidaan hyödyllisellä tavalla yhdistää nykyisiin rakenteisiin;

 

7.  korostaa, että alueellisiin ohjelmiin olisi osallistuttava enemmän ja käytettävä paremmin Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumenttia; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana uutta liikevoimaa, jota komissio ehdottaa tiedonannossaan Barcelonan prosessi: Välimeren unioni alueellisten hankkeiden edelleen kehittämiseen Välimeren kumppanien kanssa, ja hyväksyy näkemyksen siitä, että on tärkeää seurata tiiviisti lisääntyvän alueellisen yhteenkuuluvuuden, taloudellisen yhdentymisen ja erityisesti etelä-etelä-yhdenymisen sekä infrastruktuurin kehittymisen tavoitteita;

 

8.  korostaa, että on tärkeää, että Barcelonan prosessi: Välimeren unioni –aloitteeseen kuuluvat hankkeet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille EU-valtioille ja Välimeren alueen kumppaneille erityisesti, jos ne ovat osapuolina erityishankkeissa tai -aloilla;

 

9.  tähdentää, että jotta Euro-Välimeri-politiikka olisi tehokasta, sille on annettava sen tavoitteita vastaavat määrärahat; toteaa, että erityisesti Euro–Välimeri-edustajakokouksella, joka on parlamentaarisen toiminnan demokraattinen rakenne, on oltavat käytettävissään tarvittavat voimavarat ja tehokkaaseen työhön tarvittavat hallinnolliset järjestelyt;

 

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä Barcelonan prosessiin osallistuvien valtioiden parlamenteille ja hallituksille.