Istuntoasiakirja
29.9.2010 B7‑0540/2010
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
suullisesti vastattavien kysymysten B7-0470/2010 ja B7-0551/2010 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
öljynetsintää ja -porausta Euroopassa koskevista EU:n toimista
Jo Leinen
ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma öljynetsintää ja -porausta Euroopassa koskevista EU:n toimista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 ja 191 artiklan,
– ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi)[1] perustetun Natura 2000 ‑verkoston sekä yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi)[2], jotka ovat ensisijaisia keinoja Euroopan meriympäristön biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi,
– ottaa huomioon ympäristön suotuisan ja hyvän tilan saavuttamista EU:n rannikko- ja merivesillä koskevat tavoitteet ja vaatimukset, joista säädetään yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (vesipolitiikan puitedirektiivi)[3] sekä meristrategiapuitedirektiivissä,
– ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman[4],
– ottaa huomioon Deepwater Horizon -öljynporauslautan aiheuttaman öljyvuodon Meksikonlahdella,
– ottaa huomioon EU:n vesillä olevat öljynporauslautat,
– ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle 7. syyskuuta esitetyt kysymykset siitä, miten Deepwater Horizon -öljynporauslautan öljyvuoto vaikuttaa EU:hun ja öljynetsintää ja ‑porausta EU:ssa koskeviin EU:n toimiin ( O-0122/2010 – B7-0470/2010 , O-0123/2010 – B7-0551/2010 ),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että Deepwater Horizonin Meksikonlahdella aiheuttaman öljyvuodon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden on ehdottoman välttämätöntä selvittää kiireesti Euroopan unionissa tapahtuvan öljynetsinnän ja -porauksen kaikki näkökulmat ja ryhtyä tämän jälkeen kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei vastaavaa ympäristökatastrofia pääse tapahtumaan EU:n vesillä,
B. katsoo, että mahdollisimman korkeatasoinen ennalta varautuminen, ympäristönsuojelu ja kaiken Euroopassa tapahtuvan öljyyn liittyvän toiminnan turvallisuuden ja varmuuden korkein mahdollinen taso ovat ratkaisevan tärkeitä periaatteita, joiden on ohjattava EU:n toimia tällä alalla,
C. ottaa huomioon, että öljynporaus ja -etsintä keskittyvät Pohjanmerelle,
D. katsoo, että EU:n vedet ulottuvat myös Euroopan unioniin kuulumattomiin maihin, joissa EU:n lainsäädäntö ei edellytä vahinkovastuuta ja vahinkojen korjaamista koskevien sovellettavien säännösten noudattamista,
E. ottaa huomioon, että öljynetsintää ja -porausta ollaan ulottamassa yhä syvemmälle ja kauemmaksi merelle, mikä merkitsee sitä, että toiminnan hallintaan ja seurantaan liittyvät riskit kasvavat,
1. ilmaisee solidaarisuutensa Deepwater Horizonin öljyvuotokatastrofin uhreille ja pyytää EU:ta vastaamaan katastrofiin antamalla teknistä apua ja tukea;
2. myöntää, että öljyn ja kaasun offshore-tuotanto Euroopassa voi jatkossakin edistää merkittävästi toimitusvarmuutta EU:ssa sekä Euroopan teollisuuden hyvää turvallisuustasoa;
3. toteaa, että Euroopan on hyväksyttävä kiireesti yhteinen rajatylittävä järjestelmä öljyvuotojen ennalta ehkäisemiseksi ja niiden torjumiseksi;
4. kehottaa komissiota toimittamaan vuoden lopussa kertomuksen, jossa arvioidaan Meksikonlahden ympäristön pilaantumista ja biologista tilaa;
5. kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti tutkimustuloksia, kun Yhdysvaltain viranomaiset selvittävät ihmisen toiminnan, luonnon ja teknologian osuutta Meksikonlahdella tapahtuneeseen katastrofiin, jotta voidaan tehdä kaikki tarvittavat johtopäätökset sen välttämiseksi, ettei vastaavaa tapahdu avomerillä sijaitsevilla öljynporauslautoilla EU:n merialueilla ja rannikkovesillä;
6. kehottaa komissiota kehittämään öljynporauslauttoja varten tiukkoja EU:n laajuisia toimia, joilla ehkäistään onnettomuuksia, ja laajentamaan SEVESO II -direktiivin[5] soveltamisalan öljylauttoihin;
7. pyytää komissiota erityisesti tarkastelemaan uudelleen EU:n valmiuksia vastata välittömästi offshore-laitosten onnettomuuksiin ja kehittämään EU:n toimintasuunnitelman yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; panee merkille, että arktiseen alueeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä alue on haavoittuvainen ja tärkeä ilmastonmuutoksen lieventämisessä;
8. panee tyytyväisenä merkille komission EU:n vesillä olevia öljynporauslauttoja varten kehittämän "stressitestin"; kehottaa sitä kartoittamaan EU:n lainsäädännössä mahdollisesti olevat puutteet ja heikkoudet ja antamaan parlamentille mahdollisimman pian tilaisuuden tutustua tekemäänsä analyysiin;
9. kehottaa komissiota erityisesti tarkastelemaan uudestaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, jonka mukaisesti öljynporauslauttojen lisenssinhaltijat voivat vuokrata laitteistoja kolmansille osapuolille, jotta voidaan varmistaa, että vahinkovastuu öljynporauslautoilla tapahtuvien onnettomuuksien ja katastrofien ihmiselämälle ja ympäristölle aiheuttamista vahingoista voidaan määrittää helpommin siviilioikeudenkäynnissä;
10. kehottaa komissiota lainsäädäntökehyksen uudelleentarkastelun jälkeen esittämään parlamentille mahdollisimman pian säädösehdotuksia, joita se mahdollisesti pitää tarpeellisina niiden aukkokohtien paikkaamiseksi, joita on havaittu esimerkiksi ympäristövastuudirektiivissä[6], SEVESO II -direktiivissä ja muussa EU:n lainsäädännössä, joka kuuluu EU:ssa tapahtuvaan öljynetsintään ja -poraukseen sovellettavaan sääntelyjärjestelmään;
11. katsoo, että voimassa olevassa ympäristövastuulainsäädännössä on useita merkittäviä aukkokohtia, ja kehottaakin komissiota harkitsemaan nykyisen EU:n lainsäädännön sisällön tarkistamista ja soveltamisalan laajentamista (ympäristövastuudirektiivi, SEVESO II ‑direktiivi sekä Erika-pakettia ja kolmatta meriturvallisuuspakettia koskevat toimet mukaan luettuina) ja/tai mahdollisesti tarvittavan uuden lainsäädännön käyttöön ottamista, jotta voidaan ottaa huomioon öljynporauksen riskit ja tiukentaa korvausvastuuseen sovellettavia sääntöjä öljyonnettomuustapauksissa;
12. panee merkille öljykatastrofien korvausrahaston puuttumisen ja kehottaa komissiota sisällyttämään ympäristövastuudirektiiviin säännöksiä pakollisista taloudellisista turvajärjestelyistä;
13. kehottaa komissiota madaltamaan ympäristövastuudirektiivissä säädettyä vahinkokynnystä ja sisällyttämään merivesille aiheutuneet vahingot direktiivin soveltamisalaan;
14. kehottaa komissiota parhaillaan käynnissä olevan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin[7] tarkistuksen yhteydessä varmistamaan, että arviointi on pakollinen merenpohjassa toteutettaville toimille, että ympäristövaikutusten arviointien laatu taataan ja että erittäin vaarallisia toimia, esimerkiksi merenpohjassa tapahtuvaa porausta, ei saa toteuttaa, jos ympäristövaikutusten arviointi osoittaa, että riskejä ei voida lievittää riittävästi;
15. katsoo lisäksi, että mahdollisilla säädösehdotuksilla on varmistettava kattava lainsäädäntökehys, joka
– estää mahdollisimman pitkälle sen, että merenpohjassa toteutettavat mahdollisesti vaaralliset toimet aiheuttavat vahinkoa meri- ja rannikkoympäristölle;
– varmistaa, että täysi vahinkovastuu säilyy saastuttajalla suhteessa toimien mahdollisesti aiheuttamaan vahinkoon, maa- ja meriympäristölle sekä maapallon ilmastolle aiheutuva vahinko mukaan luettuna;
– turvaa Euroopan meri- ja rannikkoympäristön biologisen monimuotoisuuden suojelun;
– varmistaa, että riippumattomat asiantuntijat suorittavat ympäristövaikutusten arvioinnin, ennen kuin suunnitellaan mahdollista taloudellista toimintaa;
16. kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että kaikilla EU:n öljynporauslautoilla ja EU:ssa toteutettavissa öljynporausoperaatioissa aina Atlantin reuna-alueilta Mustalle merelle noudatetaan yhtä korkeita turvallisuusvaatimuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kanssa kansainvälisten turva- ja valvontasääntöjen sekä -vaatimusten tiukentamiseksi;
17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskeyttämään kaiken uuden syvänmeren öljynporauksen, kunnes kyseiset vähimmäisvaatimukset on turvattu kaikkialla EU:ssa;
18. kehottaa komissiota selvittämään tehokkaan seurantajärjestelmän perustamista valvojien valvomiseksi ja kehottaa tiukentamaan tarkastusmenetelmiä ja pakollisia turvallisuutta koskevia EU:n vähimmäissääntöjä varhaisessa vaiheessa;
19. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa jäsenvaltioissa sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkia ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin, strategista ympäristöarviointia (SYA) koskevan direktiivin[8] ja luontotyyppidirektiivin säännöksiä, jotka liittyvät öljynporauslauttojen ympäristövaikutusten arviointiin;
20. on sitä mieltä, että Euroopan meriturvallisuusviraston EMSA:n valtuuksia olisi laajennettava aluksista offshore-laitoksiin; pyytää, että mahdollisten uusien tehtävien antamisen olisi näyttävä EMSA:n määrärahoissa ja henkilöstömäärissä;
21. kehottaa komissiota julkaisemaan vuosittain yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa laadittavan raportin, jossa olisi arvioitava EU:n merialueilla ja rannikkovesillä toimivien laitosten ja avomerellä sijaitsevien öljynporauslauttojen teknistä varmuutta ja turvallisuutta;
22. pitää äärimmäisen tärkeänä, että komissio selvittää kaikki rahoitus- ja vastuukysymykset, jotka liittyvät EU:ssa tapahtuvaan offshore-etsintään, jotta voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön pakollinen koko EU:n kattava vakuutus tai muita soveltuvia välineitä, esimerkiksi perustaa erityinen eurooppalainen rahasto, jota kartutetaan offshore-laitosten toimijoilta perittävillä pakollisilla maksuilla; katsoo, että mahdollisissa välineissä on otettava täysin huomioon kyseisten toimijoiden vastuu, varmistettava, että toimijoilla on riittävät vakuutukset tai muut rahalliset vakuudet, jotta ympäristövahingon tapahtuessa voidaan turvata palauttaminen ja korvaukset, ja että niiden olisi toimittava esimerkiksi rahaston muodossa olevana rahallisena lisävakuutena, jota käytetään palauttamiseen ja korvauksiin, jos toimijan rahalliset vakuudet eivät ole riittävät;
23. kehottaa komissiota erityisesti harkitsemaan pakollisia koko EU:n kattavia vakuutusjärjestelmiä, jotka on suunniteltu korvausten maksamiseen vahinkoja kärsineille yrittäjille öljyvuodon tapahtuessa;
24. kehottaa komissiota harkitsemaan nykyisen öljynporausinfrastruktuurin käytöstä poistamista ottaen asianmukaisella tavalla huomioon tämän alan nykyiset kansainväliset ja kansalliset säännökset ja selvittämään tarvittaessa lainsäädännön keinoin, mikä on toimijoiden vastuu offshore-infrastruktuurien turvallisen siirtämisen varmistamisessa ja käytöstä poistamisesta mahdollisesti aiheutuvien ympäristövahinkojen korvaamisessa sekä offshore-laitoksen tai öljynporauskentän käytöstä poistamisen jälkeen mahdollisesti aiheuttamien ympäristövahinkojen korvaamisessa;
25. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tiukat ja pakolliset säännöt tiedoista, joita yhtiöiden on ilmoitettava sosiaalisista sekä ympäristö- ja hallintokäytännöistään, ja harkitsemaan toimia, joilla lisätään yhteisösijoittajien velvollisuuksia yrityksiä kohtaan, kun on kyse huonoihin ympäristökäytäntöihin liittyvistä sijoitusriskeistä;
26. panee merkille Yhdistyneen kuningaskunnan terveys- ja turvallisuusalan toimivaltaisten viranomaisten Pohjanmeren työoloista laatiman raportin, joka paljastaa, että kuolemaan johtaneet ja vakavat loukkaantumiset kaksinkertaistuivat viime vuonna; kehottaa komissiota selvittämään nämä väitetyt tapaukset ja ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan offshore-öljynporauksessa työskentelevien terveyden ja turvallisuuden korkea taso;
27. kehottaa komissiota toimimaan aktiivisesti sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden toteuttamat toimet ja öljynporaushankkeet ovat mahdollisimman pitkälle tiukkojen ympäristövaatimusten mukaisia, sekä säätämään erityisistä mekanismeista niiden mahdollisten vahinkojen korjaamisessa, joita aiheutuu EU:n rajoilla sijaitsevien kolmansien maiden öljyyn liittyvistä offshore-toimista;
28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.