Istuntoasiakirja
9.2.2011 B7‑0097/2011
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Eurooppa 2020 -strategiasta
Malcolm Harbour
ECR-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Eurooppa 2020 -strategiasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission 3. maaliskuuta 2010 antaman tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia",
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston ja komission julkilausumat Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeista,
– ottaa huomioon komission suosittelemat kymmenen ensisijaista toimenpidettä,
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin",
– ottaa huomioon 17. ja 18. kesäkuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,
– ottaa huomioon 11. helmikuuta 2010 pidetyn Eurooppa-neuvoston epävirallisen kokouksen,
– ottaa huomioon komission käynnistämän Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan julkisen kuulemisen ja sen tulokset ( SEK(2010)0116 ),
– ottaa huomioon komission teettämän Lissabonin strategian arvioinnin ( SEC(2010)0114 ,
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston asiakirjan "Seven steps to deliver on the European strategy for growth and jobs",
– ottaa huomioon kesäkuussa 2010 antamansa päätöslauselman aiheesta "Eurooppa 2020 ‑strategia",
– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman aiheesta "EU 2020 ‑strategia",
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin",
– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 julkaistun sisämarkkinoiden toimenpidepaketin,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
Yleisiä huomautuksia
1. toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian ensisijainen tavoite on viedä Euroopan unioni taloudellisen elpymisen kautta kestävään ja kilpailukykyiseen tulevaisuuteen;
2. korostaa tarvetta keskittyä Euroopan unionin suhteellisiin taloudellisiin etuihin, jotta voidaan taata Eurooppa 2020 -strategian onnistuminen ja EU:n lisäarvon saavuttaminen;
3. korostaa tarvetta yhdistää kaikki komission ensimmäisen kuulemisasiakirjan jälkeen seuranneet analyysit, mikä koskee vuotuista kasvuselvitystä, yleistavoitteita, työllisyyden suuntaviivoja sekä kymmentä ensisijaista toimenpidettä, jotta voidaan taata yhdenmukainen, keskitetty ja toimiva menettely ja välttää Lissabonin strategian kohtalo;
4. pitää myönteisenä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia, joka on keskeinen poliittinen päämäärä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja lippulaivahankkeiden tukemisessa;
Eurooppa 2020 -strategian ja yleistavoitteiden ohjaaminen
5. pitää myönteisenä vuotuisen kasvuselvityksen julkaisemista ja sitä, että korostetaan jäsenvaltioiden tarvetta nopeuttaa työmarkkinoiden aktivointia ja työttömien saamista takaisin töihin; tukee jäsenvaltioiden kehotuksia jatkaa rakenteellisia muutoksia, joilla kehitetään tutkimusta ja innovointia, hyödynnetään pk-yritysten mahdollisuuksia ja kansainvälistymistä ja edistetään teknistä kehitystä;
6. korostaa sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämisen keskeistä merkitystä Eurooppa 2020 -strategian mukaisten kasvua ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistyksessä keskeisellä sijalla on kattava ohjaus korkeimmalta poliittiselta tasolta; pyytää keväällä kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa käsittelemään myös yhtenäismarkkinoiden uudelleenkäynnistämisen tilaa ja tukemaan sitä valvontaprosessilla, jolla välitavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida;
7. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan sisämarkkinoita asettamalla tavoitteita ja ottamaan käsiteltäviksi aiheita sisämarkkinoiden tavoitteita vastaavalla tavalla;
8. pitää myönteisenä komission vuotuisessa kasvuselvityksessä antamaa sitoumusta sisämarkkinoiden priorisointiin ja niiden voimakkaaseen ja aikaiseen tukeen; suosittelee, että komission puheenjohtaja ottaa yhä enemmän vastuuta aloilla, joilla Euroopan unionilla on toimivaltaa tai jaettua toimivaltaa, jotta voitaisiin entistä paremmin koordinoida jäsenvaltioiden toimia ja poliittista tahtoa, minkä avulla voidaan toteuttaa ja valvoa sisämarkkinoiden politiikkaa, toimia ja olemassa olevien sääntöjen noudattamista;
9. korostaa sisämarkkinoita koskevissa kolmessa valiokunta-aloitteisessa mietinnössään rajallista määrää ensisijaisia toimia, jotka Euroopan parlamentti valitsee ja jotka lainsäädäntöön osallistuvien elinten on hyväksyttävä ennen joulukuun 31. päivää 2012, jolloin sisämarkkinat täyttävät 20 vuotta; katsoo, että tämä olisi ensimmäinen askel Eurooppa 2020 -strategiassa ja se takaisi selkeän ja kunnianhimoisen vision, joka perustuu poliittiseen johtajuuteen ja vastuuseen sekä sitoumukseen ja koordinointiin;
10. katsoo, että älykkäiden ja koordinoitujen sijoitusten kehittäminen reaalitaloudessa ja sijoitukset tutkimukseen ja kehittämiseen, uusiutuviin energianlähteisiin, raja ylittävään liikenneverkkoihin ja digitaalisiin sisämarkkinoihin on asetettava keskeiselle sijalla ohjattaessa Eurooppa takaisin kestävän, kilpailukykyisen ja pitkäaikaisen kasvun tielle;
11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vähentämään byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa pk-yrityksissä ja toteuttamaan täysin eurooppalaisia pienyrityksiä tukevan aloitteen;
12. kiinnittää huomiota merkitykseen, joka älykkäällä sääntelyllä voi olla parannettaessa sääntelykehystä, jossa yritykset toimivat; katsoo, että siihen liittyvät ehdotukset voivat auttaa toteuttamaan kasvua ja innovointia edistävän vahvan liiketoimintaympäristön, mutta toteaa samalla, että kaikkien lainsäädäntöön yhdessä osallistuvien tahojen on otettava vastuu entistä tehokkaamman ja entistä vähemmän kuormittavan sääntelyn toteutuksesta;
13. kehottaa lainsäätäjiä hyväksymään EU-patentin, jotta Euroopan unionin innovointia ja kilpailukykyä voidaan parantaa ja jotta vuosittain voidaan säästää 250 miljoonaa euroa;
14. pitää myönteisenä käynnistettyä julkisten hankintojen laajaa tarkastelua, joka korostaa uudistuksen tarvetta; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan tämän kysymyksen tärkeälle sijalle erityisesti avaamalla pääsyn pk-yrityksille;
15. kehottaa laatimaan erityiset budjetit innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden julkisille hankinnoille, jotta voidaan saada vähintään 10 miljardia euroa vuosittain julkisia palveluita parantaviin innovaatioihin;
16. pitää myönteisinä Euroopan unionin toimia sellaisten kysymysten ratkaisemiseksi, jotka heikentävät vakaus- ja kasvusopimusta ja johtavat tämänhetkiseen kielteiseen finanssipoliittiseen tilanteeseen monissa jäsenvaltioissa; korostaa, että on kaikkien jäsenvaltioiden vastuulla noudattaa budjettikuria ja että täysin seurattava ja avoin EU:n kehys voi edistää julkisen talouden tervehdyttämistä ja parantaa kykyä selviytyä tulevista kriiseistä;
17. toteaa, että vahva ja kilpailukykyinen euroalue on EU:n kaikkien jäsenvaltioiden etujen mukainen; korostaa kuitenkin, että kaikissa uudistuksissa on otettava täysin huomioon sekä euroalueen että sellaisten jäsenvaltioiden tarpeet, jotka eivät vielä kuulu euroalueeseen tai jotka eivät suunnittele liittymistä siihen;
18. suosittelee, että EU helpottaisi ja edistäisi pk-yritysten pääoman saantia joko riskipääoman tai pörssilistautumisten avulla sekä vähentäisi niiden riippuvuutta velkapääomasta;
19. kehottaa edistämään EU:n rahoituskeskusten asemaa, jotta ne säilyttäisivät globaalin kilpailukykynsä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi;
20. katsoo, että jäsenvaltioita on kannustettava asettamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan etusijalle työttömyyden käsittely ja pitkäaikaisen työmarkkinoilta syrjäytymisen estäminen; katsoo, että tämän yhteydessä olisi toteutettava toimia, joilla taataan uusien ja entistä parempien työpaikkojen luominen sekä laadukkaiden työpaikkojen suuri määrä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;
21. toteaa, että demografisen muutoksen kielteisten vaikutusten torjumiseksi Eurooppa 2020 ‑strategiassa edistetään nimenomaisesti iäkkäiden työntekijöiden pääsyä työmarkkinoille; katsoo, että jäsenvaltioita on kannustettava tämän yleistavoitteen saavuttamiseen niin, että edistetään työurien pidentämistä, kehitetään entistä joustavammat työmarkkinat, tuetaan epätyypillisiä sopimuksia ja kannustetaan ikääntyneitä pysymään aktiivisina työmarkkinoilla entistä pidempään; katsoo, että EU:n elpymistä ja tulevaa kasvua voidaan edistää myös tukemalla elinikäistä oppimista ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja hyödyntämällä iäkkäiden työntekijöiden kokemusta ja tietoa;
22. pitää erittäin tärkeänä sitä, että eläkejärjestelmien kestävyys ulottuu pelkkiä finanssipoliittisia näkökohtia pidemmälle; katsoo, että sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden takaamisen kannalta tärkeässä asemassa ovat myös yksityinen säästämisaste, työllisyysaste sekä ennustettu demografinen kehitys;
23. kehottaa tehostamaan Euroopan sosiaalirahaston hoitoa ja lisäämään sen avoimuutta ja toteaa sen olevan keskeinen väline pyrittäessä saavuttamaan jäsenvaltioiden sopimat Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut työllisyystavoitteet; vaatii, että Euroopan sosiaalirahasto säilytetään koheesiopolitiikan puitteissa myönnettäviä varoja koskevia yleisiä määräyksiä koskevan asetuksen piirissä;
24. korostaa, että kansalliset parlamentit ja alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä kansalaisyhteiskunta on otettava entistä paremmin mukaan ja niitä on kuultava säännöllisesti;
25. korostaa, että komission ja neuvoston on noudatettava toissijaisuusperiaatetta politiikan suuntaviivojen määrittämisessä;
Lippulaivahankkeet
Osaamisten ja työllisyyden lippulaivahanke
26. pitää hyvin tärkeänä, että toteutetaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ensisijaiset toimet, jotka edistävät työpaikkojen luomista; tukee erityiseesti pätevyyksiä koskevan unionin kehyksen toteuttamista ja suunniteltua lainsäädäntöaloitetta, jolla uudistetaan ammattipätevyyksiä niiden vastavuoroisen tunnustamisen takaamiseksi; kehottaa arvioimaan, olisiko mahdollisuutta toteuttaa EU:n ammattikortti tietosuojan takaavalla tavalla ja luoda unionin ammattipätevyyspassi, joka edistäisi työntekijöiden liikkuvuutta merkittävästi;
27. korostaa tämänhetkisessä taloustilanteessa tarvetta vähentää pk-yritysten taakkaa ja työntekijöiden oikeuksien liiallista korostamista, mikä vähentää yritysten halua palkata uusia työntekijöitä ja heikentää näin kasvumahdollisuuksia;
28. katsoo, että ammattitaitoa on kehitettävä perinteisten teollisuudenalojen nykyaikaistamiseksi, mikä koskee esimerkiksi kalastusta ja perhetiloja; toteaa, että nämä alat edistävät pienten yhteisöjen tulonsaantia tukemalla perheiden hoitamia pk-yrityksiä; katsoo, että tämä vastaa täysin työllisyyttä ja osallistavaa kasvua koskevia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita;
29. tukee toimia, joilla pannaan täysin täytäntöön palveludirektiivi ja tavarapakettidirektiivi, jotta voidaan luoda entistä enemmän työpaikkoja;
Digitaalistrategiaa koskeva lippulaivahanke
30. pitää myönteisenä komission ehdotusta päätöksestä, jolla perustetaan ensimmäinen radiotaajuuksia koskeva poliittinen ohjelma; panee huolestuneena merkille, että komission on toteutettava perin pohjin harkittuja toimia sen sijaan, että se hätäilisi tämän monimutkaisen mutta keskeisen taajuuksien yhdenmukaistamista koskevan politiikan kanssa;
31. korostaa tarvetta saattaa digitaaliset sisämarkkinat nopeasti päätökseen, sillä ne kärsivät hajanaisuudesta etenkin tekijänoikeusmaksujen suhteen; korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen on kiireellinen prioriteetti, mikä mahdollistaa nopeasti entistä enemmän rajat ylittävää kauppaa ja työpaikkojen luomista;
32. korostaa tieto- ja viestintäalan tärkeyttä unionin talouden kannalta ja sen keskeistä merkitystä tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävien investointien kannalta, joita on kehitettävä edelleen, jos EU:n halutaan kilpailevan Yhdysvaltojen kanssa;
33. korostaa, että nopeat laajakaistayhteydet ovat digitaalisten sisämarkkinoiden välttämätön edellytys; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle verkkokilpailun avaamisen ja uusien tulokkaiden kannustamisen uusien televiestintäalan puitteita koskevien sääntöjen mukaisella tavalla;
Innovaatiounionia koskeva lippulaivahanke
34. pitää myönteisenä äskettäin julkaistua julkisia hankintoja koskevaa kuulemista; korostaa julkisten hankintojen valtavaa vielä hyödyntämätöntä potentiaalia innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden edistämisessä sekä innovatiivisten yritysten rahoituksen merkitystä;
35. korostaa standardoinnin keskeistä merkitystä innovoinnin ja energiatehokkaiden ratkaisujen edistämisessä; odottaa komissiolta pikaisesti standardointikehystä koskevaa lainsäädäntöuudistusta;
36. korostaa Euroopan yliopistojen keskeistä merkitystä; tukee innovatiivisten yliopistojen riippumatonta arviointijärjestelmään; korostaa, että on tärkeää vähentää byrokratiaa ja esteitä tutkijoiden liikkuvuudelta, mikä koskee esimerkiksi eläkeoikeuksia, jotta tutkijat voivat tuoda muista innovatiivista talouksista Euroopan unioniin ideoita ja innovatiivisia ratkaisuja ja teknologioita;
37. korostaa lääkealan tutkimuksen tärkeyttä, joka innovatiivisiin sovelluksiin yhdistettynä edistää kasvua ja hyvinvointia ikääntyvässä yhteiskunnassa; tukee tiivistä yhteistyötä yliopistojen tutkimusyksiköiden ja lääketeollisuuden välillä, jotta voidaan luoda tuotteita ja palveluita, joita EU:n kansalaiset tarvitsevat kipeästi tulevan vuosikymmenen aikana;
38. tukee eurooppalaisia innovointikumppanuuksia, joilla saadaan liikkeelle sidosryhmät unionissa kansallisella ja alueellisella tasolla julkisesti ja yksityisesti ja joiden yhteydessä otetaan huomioon tavoite tehdä Euroopasta maailman johtava toimija; kehottaa luomaan lisää kumppanuuksia esimerkiksi energian, älykkäiden kaupunkien ja liikkuvuuden, vedenkäytön tehokkuuden, muiden kuin energiaan liittyvien raaka-aineiden sekä kestävän ja tuottavan maatalouden alalla;
39. odottaa kiinnostuneena EU-patentin hyväksymistä ja ehdotuksia tietoon perustuvista unionin markkinoista patenteille ja lisensseille innovointia entisestään edistävällä tavalla;
40. korostaa seitsemännen puiteohjelman merkitystä ja tarvetta vähentää siihen liittyvää byrokratiaa;
41. tukee ehdotuksia innovaatiounionin tulostauluksi ja menestyksekkäiden innovointijärjestelmien ominaispiirteiden luetteloa, jotka ovat keskeisellä sijalla Euroopan unionin innovoinnin edistämisessä; kehottaa järjestämään vuotuisen innovointia käsittelevän kokouksen asiassa saavutetun kehityksen mittaamiseksi;
Nuoret liikkeellä -lippulaivahanke
42. tukee "Nuoret liikkeellä" -kortin kehittämistä, jotta nuorten liikkuvuutta Euroopan unionissa voidaan parantaa edelleen; on vahvasti sitoutunut nuoriso-ohjelmiin, kuten Erasmukseen ja Leonardiin, jotka kannustavat nuoria liikkuvuuteen niin, että he voivat opiskella muissa EU:n jäsenvaltioissa, mikä parantaa heidän työllistyvyyttään ja ammattitaitoaan edistäen samalla Euroopan unionin talouskasvua;
43. katsoo, että jatkokoulutusta on ehdottomasti tuettava samalla, kun komissio ei saa vähentää kannustimia tärkeisiin ammatillisiin tehtäviin ja käytännön töihin, jotta voidaan välttää työvoimapula sellaisilla Euroopan talouden aloilla, joilla työntekijöitä tarvitaan jatkuvasti;
44. pitää tärkeänä, että nuoria yrittäjiä autetaan yritysten perustamisessa; odottaa kiinnostuneena komission uutta Euroopan kehitystä edistävää mikroluotto-ohjelmaa, jolla annetaan rahoitustukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
Köyhyyden vastainen lippulaivahanke
45. muistuttaa komissiota siitä, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet köyhyyden vastustamiseen ja näin sen takaamiseen, että haavoittuvista ryhmistä pidetään huolta; korostaa, että jäsenvaltioilla on omat räätälöidyt tavoitteensa ja järjestelmänsä köyhyyden vähentämiseksi ja yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä huolehtimiseksi;
46. katsoo, että alueellisen yhteenkuuluvuuden jatkaminen niin, että painotetaan rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä, on edelleen väline, jolla EU:n alueiden välisiä eroja voidaan poistaa; korostaa, että asiaa koskevan politiikan on oltava yksinkertaista ja avointa ja sen on tuotava EU:lle lisäarvoa;
Resurssitehokkaan Euroopan lippulaivahanke
47. pitää myönteisenä Cancúnin ilmastonkokouksen pyrkimystä ilmastonmuutoksen käsittelemiseen; tukee sitoutumista päästöjen vähentämiseen entisestään edellyttäen, että muutkin tekevät samoin;
48. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan ydinvoimakapasiteettinsa kehittämistä yhdessä kehitettävien vihreiden teknologioiden kanssa, sillä molemmat näistä ovat hyödyllisiä keinoja pyrittäessä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan EU:n sitoumuksen toteuttamiseen;
49. kehottaa jäsenvaltioita lyhentämään lupamenettelyjä uusiutuvia energialähteitä koskevan kehityksen vauhdittamiseksi;
50. tunnustaa luonnonvarojen merkityksen biologisen monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttämisen kautta; pitää erittäin tärkeänä Nagoyassa sovittua 10 vuoden suunnitelmaa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi;
51. katsoo, että EU tarvitsee täysin toimivia, toisiinsa yhteydessä olevia ja vapautettuja energian sisämarkkinoita ja että tarvitaan merkittäviä investointeja nykyisen energiainfrastruktuurimme nykyaikaistamiseksi ja laajentamiseksi niin, että mahdollistetaan vähähiilisten energianlähteiden vaihto jäsenvaltioiden välillä; pitää tärkeänä energialähteiden monipuolistamista EU:n energiansaannin turvaamiseksi; korostaa kuitenkin, että markkinoiden on kannettava valtaosa tällaisen infrastruktuurin rahoituskustannuksista; tunnustaa samalla, että toimitusvarmuuden kannalta jotkin hankkeet voivat edellyttää julkista rahoitusta, jos ne eivät voi saada riittävästi varoja yksityissektorilta;
Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikan lippulaivahanke
52. katsoo, että on pian vähennettävä lainsäädännön yrityksille aiheuttamia kustannuksia unionissa, jotta yritykset voivat kasvaa, ne saavat entistä helpommin lainaa ja jotta pk-yritykset voivat toimia entistä kansainvälisemmin;
53. pitää tärkeänä, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kilpailukyvystä, teollisuuspolitiikasta ja suoriutumisesta laaditaan kertomuksia vuosittain kasvun edistämiseksi; panee merkille liikennepolitiikan suuren merkityksen Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisessa, koska se tukee merkittävällä tavalla kasvun uusiutumista ja yhtenäismarkkinoiden toteutumista ja koska sillä on tärkeä talouteen sekä sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvä rooli;
54. korostaa, että yhtenäismarkkinoiden luominen kaikilla liikenteen aloilla, kabotaasiliikenteen vapauttaminen, eri liikennemuotojen tehokas yhteentoimivuus, yhteinen eurooppalainen varausjärjestelmä ja matkustajien oikeuksien parantaminen ovat ratkaisevan tärkeitä toimia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta ja että niistä pitäisi tulla hyödyllinen osa Eurooppa 2020 -strategiaa;
55. korostaa uuden strategian yhteydessä Euroopan laajuisiin verkkoihin ja niitä koskeviin suuntaviivoihin liittyvän työn tärkeyttä, jotta voidaan kehittää tehokas, eri liikennemuotoja yhdistävä ja kattava EU:n liikenneinfrastruktuuriverkko (on käsiteltävä muun muassa asianmukaisen infrastruktuurin ja käyttömahdollisuuksien puutetta sekä heikkoa yhteentoimivuutta EU:n eri osien välillä), jotta voidaan poistaa pullonkauloja ja luoda puuttuvia yhteyksiä erityisesti rajat ylittävillä osuuksilla sekä itäisten ja läntisten jäsenvaltioiden välillä.