Istuntoasiakirja
4.7.2011 B7‑0392/2011
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Schengenin muuttamisesta
Daniel Cohn-Bendit, Rebecca Harms, Judith Sargentini, Tatjana Ždanoka, Raül Romeva i Rueda
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Schengenin muuttamisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18, 20, 21, 67, 77 ja 80 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 45 artiklan,
– ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2011 annetun komission maahanmuuttotiedonannon ( KOM(2011)0248 lopullinen),
– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen,
– ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19. kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY,
– ottaa huomioon henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006,
– ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ( KOM(2010)0624 – C7-0370/2010 – 2010/0312(COD) ),
– ottaa huomioon mietintöluonnoksen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ( KOM(2010)0624 ),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Schengen-alueen luominen ja Schengenin säännöstön sisällyttäminen EU:n kehykseen on yksi Euroopan yhdentymisprosessin suurimmista saavutuksista, johon sisältyy henkilöiden sisärajoilla tapahtuvien tarkastusten poistaminen ja ennennäkemättömän vapaa liikkuvuus EU:n alueella,
B. ottaa huomioon, että vapaasta liikkuvuudesta on tullut yksi unionin kansalaisuuden pilareista ja yksi Euroopan unionin perusperiaatteista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena ja sillä vahvistetaan oikeus liikkua ja oleskella vapaasti kaikissa jäsenvaltioissa nauttien samoista oikeuksista, suojelusta ja takuista, mukaan lukien kaikenlaisen kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kielto,
C. ottaa huomioon, että henkilöiden liikkumista sisärajojen yli koskevat Schengenin säännöt määritellään Schengenin rajasäännöstössä, jonka 23–26 artiklassa säädetään jo rajavalvonnan väliaikaista palauttamista sisärajoille koskevista täsmällisistä toimenpiteistä ja menettelyistä,
D. toteaa, että Schengenin rajasäännöstön ja perusoikeuskirjan 45 artiklan mukaan EU:n liikkumisvapaus voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös unionin alueella laillisesti asuville kolmansien maiden kansalaisille,
E. ottaa huomioon, että Schengen-arviointiryhmään (SCH-EVAL), joka on puhtaasti hallitusten välinen elin, perustuva arviointimekanismi ei ole osoittautunut tarpeeksi tehokkaaksi,
F. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentissa tavallisella lainsäätämisjärjestyksellä parhaillaan käsiteltävänä olevassa asetusehdotuksessa arviointimekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten vahvistetaan uusi arviointimekanismi; ottaa huomioon, että tässä mekanismissa jo määritellään menettelyt, periaatteet ja välineet, joilla tuetaan jäsenvaltioita Schengenin säännöstön noudattamisessa ja arvioidaan, miten sääntöjä noudatetaan, myös ennakoimattomissa tapauksissa,
G. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 77 artiklan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat muun muassa tarkastuksia, joita tehdään ulkorajoja ylittäville henkilöille, kun sisärajoja ylittäville henkilöille tehtävät tarkastukset on poistettu heidän kansalaisuudestaan riippumatta,
1. muistuttaa, että vapaa liikkuvuus eurooppalaisella vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella on perusoikeus ja yksi unionin kansalaisuuden peruspilareista ja että tämän oikeuden käyttämisen edellytykset vahvistetaan perussopimuksissa ja direktiivissä 2004/38/EY;
2. katsoo myös, että jäsenvaltioille voidaan jo myöntää kattavaa ja tehokasta tukea sen varmistamiseksi, että Schengenin säännöstöä noudatetaan paineen kohdistuessa ulkorajoihin, uuden Schengenin arviointijärjestelmän kautta, jota parhaillaan ollaan määrittämässä uudelleen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä;
3. pitää erittäin valitettavana useiden jäsenvaltioiden pyrkimyksiä palauttaa rajavalvonta vaarantaen näin Schengenin säännöstön hengen;
4. palauttaa mieliin, ettei maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden maahantuloa ulkorajoilla voida missään tapauksessa sellaisenaan pitää lisäperusteena rajatarkastusten palauttamiselle;
5. katsoo, että Schengen on liian merkittävä, jotta sitä voitaisiin rajoittaa, ja että rajatarkastusten palauttamisen olisi aina oltava täysin poikkeuksellista, sitä olisi käytettävä ainoastaan viimeisenä keinona ja rajallisen ajan sen jälkeen, kun kaikki muut mahdolliset keinot on käytetty; katsoo, että rajatarkastusten palauttamisesta olisi päätettävä EU:n tasolla eikä yksittäisten jäsenvaltioiden toimesta;
6. toistaa vastustavansa ankarasti uutta Schengen-mekanismia, jolla on muita tavoitteita kuin liikkumisvapauden lujittaminen ja Schengen-alueen EU-hallinnon vahvistaminen; katsoo, että uuden mekanismin olisi korvattava Schengenin rajasäännöstössä tarjotut nykyiset mahdollisuudet tosiasialliseen yksipuoliseen palauttamiseen eikä täydennettävä niitä;
7. korostaa Euroopan parlamentin demokraattisia erioikeuksia ja katsoo, että kaikkia pyrkimyksiä poiketa SEUT-sopimuksen 77 artiklasta, joka on asianmukainen oikeusperusta kaikille tämän alan toimenpiteille, on pidettävä poikkeamana EU:n perussopimuksista, ja pidättää itsellään oikeuden käyttää tarvittaessa kaikkia saatavilla olevia oikeuskeinoja;
8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.