Istuntoasiakirja
12.9.2011 B7‑0513/2011
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Libyan tilanteesta
Ana Gomes, Véronique De Keyser, Pier Antonio Panzeri, Roberto Gualtieri, María Muñiz De Urquiza
S&D-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Libyan tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 26. helmikuuta 2011 antaman päätöslauselman 1970 (2011) ja 17. maaliskuuta antaman päätöslauselman 1973 (2011), joissa annetaan lupa "kaikkiin tarvittaviin toimiin" siviilien suojelemiseksi,
– ottaa huomioon Arabiliiton pyynnöt suojella Libyan siviiliväestöä ja Naton yhdessä joidenkin arabimaiden, kuten Qatarin, kanssa antaman vastauksen eli 19. maaliskuuta 2011 käynnistetyn ja edelleen jatkuvan ilmakampanjan "Odysseian aamunkoitto",
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 1. maaliskuuta 2011 yksimielisesti hyväksytyn päätöslauselman, jolla keskeytettiin Libyan jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa,
– ottaa huomioon 25. helmikuuta 2011 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman S-15/2,
– ottaa huomioon, että EU:n ja Libyan puitesopimusta koskevat neuvottelut jäädytettiin 22. helmikuuta 2011,
– ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston äskettäiset päätelmät sekä korkean edustajan Catherine Ashtonin julkilausumat Libyasta ja Pohjois-Afrikasta,
– ottaa huomioon 1. syyskuuta 2011 järjestetyn Pariisin kokouksen,
– ottaa huomioon aiemmat Libyaa koskevat päätöslauselmansa, erityisesti 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman sekä 20. tammikuuta 2011 antamansa suosituksen, joka koskee EU:n ja Libyan puitesopimuksista käytäviä neuvotteluja ja niihin liittyviä ratkaisevan tärkeitä ehtoja ( 2010/2268(INI) ),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Gaddafin diktatuuri on päättynyt 17. helmikuuta alkaneen vallankumouksen tuloksena ja että kyseessä oli Libyan kansan spontaani ja rohkea kapina, joka kesti kuusi kuukautta ja sisälsi libyalaisten aseellisen vapautuksen Benghazista Tripoliin;
B. ottaa huomioon, että Naton johtamaa ilmakampanjaa "Odysseian aamunkoitto" jatketaan niin kauan kuin on tarpeen Libyan siviiliväestön suojelemiseksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien (1970 ja 1973) mukaisesti;
C. ottaa huomioon, että Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi 27. kesäkuuta 2011 eversti Gaddafia ja kahta hänen perheenjäsentään koskevan pidätysmääräyksen rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin heidän väitetään syyllistyneen kansannousun alkamisen jälkeen;
D. ottaa huomioon, että EU kumosi päätöksensä jäädyttää 28:n libyalaisen yhteisön, öljy-yhtiöt mukaan lukien, varat, jotta väliaikainen hallinto ja Libyan kansa saisivat varoja käyttöönsä ja jotta tuetaan talouden uudelleenkäynnistymistä;
E. ottaa huomioon, että EU on myöntänyt yli 152 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun ja korkea edustaja / varapuheenjohtaja avasi EU:n toimiston Benghaziin 22. toukokuuta 2011 tarkoituksenaan luoda yhteydet Libyan kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon ja auttaa Libya valmistautumaan demokraattisen siirtymän seuraavaan vaiheeseen;
1. ilmaisee solidaarisuutensa ja tukensa Libyan kansan johtamalle vallankumoukselle ja kehottaa EU:ta tehostamaan humanitaarista apua, jotta voidaan vastata Libyan väestön uusiin tarpeisiin erityisesti Tripolissa ja muissa eniten kärsineissä kaupungeissa, mukaan luettuna puhtaan veden saanti sekä lääkkeiden ja lääketarvikkeiden hankinta amputoiduille henkilöille;
2. kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa avaamaan mahdollisimman pian täysivaltaisen EU:n edustuston Libyan pääkaupunkiin ja pohjaamaan sen toiminnan EU:n Benghazin toimiston merkittävän työn varaan, jotta voidaan entisestään edistää suhteita Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston kanssa ja tukea Libyan viranomaisia heidän pyrkiessään vastaamaan Libyan kansan kaikkein kiireisimpiin tarpeisiin; kehottaa EU:ta tarjoamaan tukea erityisesti kansallisen siirtymävaiheen neuvoston auttamiseksi seuraavien puolentoista vuoden aikana käytävien vaali- ja perustuslakiprosessien valmisteluissa;
3. pyytää EU:n jäsenvaltioita hakemaan YK:n turvallisuusneuvostolta lupaa vapauttaa jäädytettyjä Libyan varoja, jotta ne voivat auttaa kansallista siirtymävaiheen neuvostoa toteuttamaan tässä siirtymävaiheessa tarvittavaa hallintoa ja kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan erityisesti 1. syyskuuta 2011 tehtyjä Pariisin kokouksen lupauksia, joissa 60 valtiota lupasi myöntää rahoitusta 15 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä;
4. ilmoittaa odottavansa, että kansallinen siirtymävaiheen neuvosto kantaa vastuunsa ja noudattaa tekemiään sitoumuksia, jotka koskevat suvaitsevaisen, yhtenäisen ja demokraattisen Libyan valtion rakentamista sekä kaikille Libyan kansalaisille, samoin kuin siirtotyöläisille ja ulkomaalaisille, kuuluvien yleismaailmallisten ihmisoikeuksien suojelua; korostaa, että vaikka uudessa perustuslakiluonnoksessa todetaan šarian olevan pääasiallinen laillinen perusta, EU odottaa uuden demokraattisen Libyan valtion tulkitsevan šariaa tavalla, joka noudattaa täysimääräisesti yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, naisten oikeudet mukaan luettuina;
5. panee merkille raportit, joiden mukaan kapinalliset ovat piirittäneet Gaddafin tuntemattomassa paikassa, ja kehottaa kansallisen siirtymävaiheen neuvoston taistelijoita pidättäytymään syrjäytetyn diktaattorin, tämän sukulaisten ja kätyrien teloittamisesta ja sen sijaan vangitsemaan heidät ja saattamaan heidät oikeuden eteen;
6. edellyttää, että Gaddafi, tämän sukulaiset ja kätyrit saatetaan Libyassa oikeuden eteen kaikista diktatuurin aikana tehdyistä rikoksista eikä ainoastaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen heihin kohdistamista syytteistä ja että Libyan tuomioistuimissa ja menettelyissä noudatetaan täysimääräisesti puolueettomia oikeudenkäyntejä koskevia kansainvälisiä sääntöjä, joihin kuuluvat avoin kansainvälinen tarkkailu ja kuolemanrangaistuksen kieltäminen;
7. kehottaa kaikkia maita, erityisesti Libyan naapureita, tekemään yhteistyötä Libyan uusien viranomaisten ja kansainvälisen oikeuslaitoksen, erityisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, jotta varmistetaan, että Gaddafi ja hänen läheisimmät liittolaisensa saatetaan oikeuden eteen; muistuttaa, että esimerkiksi Niger ja Burkina Faso ovat Kansainvälisen rikostuomioistuimen osapuolia ja tästä syystä velvollisia tekemään yhteistyötä rikostuomioistuimen kanssa ja luovuttamaan Gaddafin ja hänen syytetyt sukulaisensa Kansainväliselle rikostuomioistuimelle, jos he tulevat kyseisten maiden alueelle;
8. kehottaa kansallista siirtymävaiheen neuvostoa käynnistämään viipymättä oikeudenmukaisen kansallisen sovintoprosessin; korostaa tarvetta lähettää kiireesti YK:n ihmisoikeustarkkailijoita erityisesti sellaisille alueille, joilla Gaddafille uskollisia voimia on eniten, kuten Tawergha, Sebha, Sirte, Bani Walid ja jotkut läntisten vuorten kaupungit;
9. kehottaa kansallisen siirtymävaiheen neuvoston voimia noudattamaan kansainvälisiä humanitaarisia lakeja sotarikollisia eli jäljellä olevia Gaddafin tukijoukkoja ja palkkasotureita käsitellessään; kehottaa kansallista siirtymävaiheen neuvostoa vapauttamaan afrikkalaiset siirtotyöläiset ja mustat libyalaiset, jotka on pidätetty mielivaltaisesti, koska heidän on ajateltu olevan Gaddafia tukevia palkkasotureita, ja järjestämään riippumattoman oikeudenkäynnin niille, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin; kehottaa kansallista siirtymävaiheen neuvostoa suojelemaan tuhansien Saharan eteläpuolisen Afrikan siirtolaisten oikeuksia, joita vainotaan johtuen pelkästään heidän ihonväristään, ja varmistamaan Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön keskuksissa muun muassa Sebhassa tai muilla väliaikaisilla leireillä olevien siirtolaisten suojelun ja evakuoinnin;
10. korostaa, että vallankumouksen takana on Libyan kansa ja se myös näyttää suunnan tästä eteenpäin; katsoo tästä syystä, että EU:n on yhtä lailla kuin muidenkin alueellisten toimijoiden, kuten Arabiliiton ja Afrikan unionin, tehtävä kaikkensa auttaakseen Libyaa rakentamaan demokraattiset instituutiot, varmistamaan aseistariisunnan, demobilisaation, jälleenrakentamisen ja turvallisuussektorin, myös ammattimaisten poliisivoimien, uudistuksen, sekä valmistautumaan vapaisiin ja oikeudenmukaisiin vaaleihin, rakentamaan oikeusjärjestelmän ja turvatakseen oikeusvaltion ja vastuullisen hallintotavan toteutumisen; korostaa, että koska YK:lle tässä prosessissa kuuluva tehtävä on korvaamaton, Euroopan parlamentti odottaa kaikkien kansainvälisten toimijoiden tukevan YK:ta tässä pyrkimyksessä;
11. pitää myönteisenä Yhdistyneen kuningaskunnan käynnistämää tutkimusta, joka koskee väitteitä tiedustelutietojen vaihdosta Britannian tiedustelupalvelun ja Gaddafin hallinnon välillä; kehottaa kaikkia kyseisiä jäsenvaltioita noudattamaan tätä esimerkkiä ja käynnistämään riippumattomia tutkimuksia väitteistä, jotka koskevat joidenkin Euroopan tiedustelupalveluiden osallistumista kidutukseen ja syyllistymistä yhteistyöhön Gaddafin hallinnon kanssa CIA:n poikkeuksellisten luovutusten ohjelman yhteydessä;
12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Libyan kansalliselle siirtymävaiheen neuvostolle, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n yleiskokoukselle, YK:n ihmisoikeusneuvostolle, Arabiliitolle ja Afrikan unionille.