Istuntoasiakirja

11.6.2012                                                                                                               B7‑0304/2012

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

naisten sukupuolielinten silpomisen lopettamisesta

(2012/2684(RSP))

Marina Yannakoudakis, Konrad Szymański, Martin Callanan, Daniel Hannan, James Nicholson, Malcolm Harbour, Edvard Kožušník, Valdemar Tomaševski, Julie Girling

ECR-ryhmän puolesta

B7‑0304/2012

Euroopan parlamentin päätöslauselma naisten sukupuolielinten silpomisen lopettamisesta

(2012/2684(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) ja sen valinnaisen pöytäkirjan sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen mukaisesti laaditut raportit,

–   ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman EU:ssa harjoitetun naisten sukupuolielinten silpomisen torjunnasta[1],

–   ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön WHO:n vuonna 2010 julkaiseman raportin "Global strategy to stop health acre providers from performing female genital mutilation", jossa esitetään strategia sille, miten terveydenhoitopalvelujen tarjoajat saadaan lopettamaan naisten sukupuolielinten silpominen,

–   ottaa huomioon naisten sukupuolielinten silpomisen lopettamisesta 5. joulukuuta 2012 julkaistun YK:n pääsihteerin raportin "Ending female genital mutilation",

–   ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä Euroopan unionissa 8. maaliskuuta 2010 annetut työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston (EPSCO) päätelmät, joissa vaaditaan kansainvälistä lähestymistapaa naisten sukupuolielinten silpomisen torjuntaan,

–   ottaa huomion 5. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman A7‑065/2011 naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan EU:n politiikan painopistealueista ja yleispiirteistä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että naisten sukupuolielinten silpomisessa on kyse korvaamattomasta ja peruuttamattomasta hyväksikäytöstä, joka koskee 140 miljoonaa tänä päivänä elossa olevaa naista ja tyttöä, ja joka vuosi kolme miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua saman käytännön uhriksi;

B.  ottaa huomioon, että Euroopassa 500 000 naista on joutunut sukupuolielinten silpomiskäytännön uhriksi ja 180 000 tyttöä on vaarassa ja että asiantuntijoiden mukaan nämä luvut on arvioitu alakanttiin eikä niissä oteta huomioon toista sukupolvea ja väestökirjanpidon ulkopuolella olevia siirtolaisia;

C. katsoo, että kaikenlainen naisten sukupuolielinten silpominen on naisiin kohdistuva väkivallanteko, jonka tekijöitä ovat yhtälailla miehet kuin naiset, ja se rikkoo naisten perusoikeuksia, erityisesti oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen;

D. toteaa, että sukupuolielinten silpominen aiheuttaa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä erittäin vakavia ja peruuttamattomia vammoja sen kohteeksi joutuvien naisten ja tyttöjen psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle ja loukkaa syvästi heidän henkilökohtaista koskemattomuuttaan ja voi joissakin tapauksissa jopa johtaa kuolemaan;

1.  kehottaa YK:n yleiskokousta hyväksymään 67. istunnossaan päätöslauselman naisten sukupuolielinten silpomisen kieltämisestä maailmanlaajuisesti siten, että kannustetaan jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä tämän vahingollisen käytännön lopettamiseksi;

2.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä, YK:n asiaankuuluvia kokoonpanoja ja kansalaisyhteiskuntaa tukemaan aktiivisesti – osoittamalla siihen määrärahoja – kohdennettuja innovatiivisia ohjelmia ja jakamaan parhaita käytäntöjä, joilla puututaan muita heikommassa asemassa olevien tyttöjen, esimerkiksi naisten sukupuolielinten silpomiskäytännön uhan alla olevien tyttöjen, joiden on vaikea päästä palvelujen ja ohjelmien piiriin, tarpeisiin ja prioriteetteihin;

3.  toteaa, että naisten sukupuolielinten silpomista tehdään pääasiassa nuorille alle 15‑vuotiaille tytöille, ja se rikkoo lapsen oikeuksia; toistaa, että kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ovat sitoutuneet suojelemaan lasten oikeuksia lasten oikeuksista tehdyssä YK:n yleissopimuksessa;

4.  kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään naisten sukupuolielinten silpomiseen erityistä huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevan kokonaisstrategian ja lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman yhteydessä; kehottaa jäsenvaltiota toteuttamaan päättäväisiä toimia tämän laittoman käytännön torjumiseksi;

5.  kehottaa niitä jäsenvaltiota, jotka eivät vielä ole tehneet niin, kriminalisoimaan naisten sukupuolielinten silpomisen kansallisella tasolla ja asettamaan syytteeseen naisten sukupuolielinten silpomista harjoittavat sekä ne, jotka ovat vastuussa siitä, että tyttölapsia ja nuoria tyttöjä viedään EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa heidän sukupuolielimensä sitten silvotaan;

6.  on erittäin huolissaan todisteista, joiden mukaan vahingollista ja joskus jopa kuolemaan johtavaa naisten sukupuolielinten silpomista harjoittavat terveydenhuoltoalan työntekijät aivan kuin siinä olisi kyse lääketieteellisestä toimenpiteestä;

7.  kehottaa YK:n pääsihteeriä varmistamaan, että kaikki YK:n järjestelmän alaiset asiaankuuluvat järjestöt ja elimet, erityisesti YK:n lastenrahasto, YK:n väestörahasto, Maailman terveysjärjestö, Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, Yhdistyneiden kansakuntien naisten kehitysrahasto, Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma ja Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, yksin ja yhdessä ottavat huomioon tyttöjen suojelun naisten sukupuolielinten silpomiselta ja heidän oikeuksiensa edistämisen maakohtaisissa ohjelmissaan tapauksen mukaan ja kansallisten painopisteiden mukaisesti, jotta voidaan edelleen lujittaa niiden pyrkimyksiä tässä asiassa;

8.  korostaa, että tietoisuuden lisääminen, yhteisöjen mobilisoiminen ja koulutus ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki avaintoimijat, hallitusten virkamiehet, myös lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta vastaava ja oikeuslaitoksen henkilöstö, terveydenhoitopalvelujen tarjoajat, uskonnolliset johtajat ja yhteisöjen johtajat, opettajat, työnantajat, tiedotusvälineiden ammattilaiset ja työnsä puolesta suoraan tyttöjen kanssa tekemisissä olevat sekä vanhemmat, perheet ja yhteisöt pyrkivät poistamaan sellaisia asenteita ja vahingollisia käytäntöjä, joiden vaikutukset tyttöihin ovat kielteisiä;

9.  kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan terveystietojärjestelmiään, jotta voidaan seurata eurooppalaisessa terveydenhuollossa niiden tyttöjen ja naisten määrää, jotka ovat joutuneet sukupuolielinten silpomiskäytännön uhreiksi;

10. korostaa, että on tuettava kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti naisasiajärjestöjä, jotka työskentelevät yhteisöjen sisällä naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan, myös naisten sukupuolielinten silpomisen, lopettamiseksi;

11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, YK:n pääsihteerille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.