Istuntoasiakirja
17.10.2012 B7‑0462/2012
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
EU:n ja Japanin kauppaneuvotteluista
( 2012/2711(RSP) )
Vital Moreira, Metin Kazak
kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Japanin kauppaneuvotteluista
( 2012/2711(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa,
– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista,
– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa,
– ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa,
– ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman kaupan ja investointien esteistä,
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka – Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä" COM(2010)0612 /3),
– ottaa huomioon 21. helmikuuta 2012 julkaistun komission raportin kaupan ja investointien esteistä,
– ottaa huomioon vuonna 2001 tehdyn EU:n ja Japanin välisen sopimuksen vastavuoroisesta tunnustamisesta,
– ottaa huomioon vuonna 2003 tehdyn EU:n ja Japanin välisen sopimuksen kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä,
– ottaa huomioon vuonna 2008 tehdyn Euroopan yhteisön ja Japanin välisen sopimuksen yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa,
– ottaa huomioon 30. marraskuuta 2009 julkaistun Copenhagen Economicsin raportin "Assessment of barriers to trade and investment between the EU and Japan",
– ottaa huomioon EU:n ja Japanin kauppasuhteita koskevan komission julkisen kuulemisen tulokset, jotka julkaistiin 21. helmikuuta 2011,
– ottaa huomioon 24.–25. maaliskuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon Brysselissä 28. toukokuuta 2011 pidetyssä EU:n ja Japanin 20. huippukokouksessa annetun yhteisen julkilausuman,
– ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ja Japanin kauppasuhteista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 90 artiklan 2 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman valaanpyyntiin liittyvistä yhteisön toimista ( 2008/2101(INI) ),
– ottaa huomioon vuonna 1997 tehdyn Amsterdamin sopimuksen, jolla muutetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevaa pöytäkirjaa,
– ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2012 tehdyn sopimuksen Euroopan yhteisön ja Japanin hallituksen välisestä tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä,
– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ja Japanin kauppaneuvotteluista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että EU:n ja Japanin yhteenlaskettu osuus koko maailman BKT:stä on yli kolmasosa ja maailmankaupasta yli 20 prosenttia;
B. ottaa huomioon, että vuonna 2011 EU:n ja Japanin kahdenvälisen tavarakaupan kokonaisarvo oli ainoastaan 116,4 miljardia euroa, kun EU:n ja Yhdysvaltojen kaupan arvo oli 444,7 miljardia euroa, EU:n ja Kiinan välisen kaupan 428,3 miljardia euroa ja EU:n ja Venäjän välisen kaupan 306,6 miljardia euroa;
C. toteaa, että vuonna 2011 Japanin kauppataseen ylijäämä oli Euroopan unionin kanssa käydyn kaupan osalta 18,5 miljardia euroa, josta 30 prosenttia oli peräisin pelkästään autoteollisuuden tuotteista;
D. ottaa huomioon, että Japani sijoittui maiden välisessä vertailussa rajat ylittävän kaupan saralla sijalle 16 Maailmanpankin yritystoiminnan helppoutta koskevassa indeksivertailussa vuonna 2012 ja siten 18 EU:n jäsenvaltion edelle;
E. toteaa, että parlamentti, neuvosto ja komissio ovat huomauttaneet, että neuvottelujen käynnistäminen EU:n ja Japanin välisestä vapaakauppasopimuksesta edellyttää, että Japani pystyy poistamaan tullien ulkopuoliset ja julkisten hankintojen markkinoillepääsyn esteet;
F. ottaa huomioon, että marraskuussa 2009 julkaistussa Copenhagen Economicsin tutkimuksessa arvioitiin, että kasvupotentiaali EU:n viennissä Japaniin on 71 prosenttia ja Japanin viennissä EU:hun 61 prosenttia, jos tulliesteitä ja muita esteitä vähennettäisiin mahdollisimman paljon;
G. toteaa, että yhteisessä konferenssissa 28. toukokuuta 2011 Euroopan unioni ja Japani sopivat aloitettavasta selvitystyöstä, joka kartoittaisi molemminpuolista kiinnostusta vapaakauppasopimusta kohtaan ja sitä koskevien neuvottelujen aloittamisen toteutettavuutta; toteaa, että selvitystyö on nyt tehty;
H. ottaa huomioon, että Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti tukevat kaupalliselle valaanpyynnille asetetun yleisen moratorion ja valastuotteiden kansainvälistä kauppaa koskevan kiellon säilyttämistä ja pyrkivät myös lopettamaan niin kutsutun tieteellisen valaanpyynnin ja kannattavat merkittävien valtameri- ja merialueiden nimeämistä valaiden suojelualueiksi, joilla kaikenlainen valaanpyynti on kielletty toistaiseksi;
I. ottaa huomioon, että samanaikainen selvitystyö poliittisen puitesopimuksen tekemiseksi on saatu päätökseen onnistuneesti;
Taloudellinen ja poliittinen konteksti
1. toteaa, että Japani on merkittävä poliittinen liittolainen, jolla on EU:n kanssa samanlainen lähestymistapa globalisoituneen maailman uusiin haasteisiin, mikä pitäisi ottaa huomioon;
2. katsoo, että EU:n kannalta on ratkaisevan tärkeää, että sen talous- ja kauppasuhteet syvenevät kattavasti maailman tärkeimpien talouksien – kuten Japanin – kanssa, jotta Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti voidaan maksimoida työpaikkojen luomista ja kasvua koskeva potentiaali; pitää tätä erityisen kiireellisenä EU:n tämänhetkisen talouskriisin, korkeiden työttömyyslukujen ja huonojen kasvuennusteiden takia;
3. on tässä yhteydessä huolissaan siitä, että EU:n ja Japanin kahdenvälisen kaupan volyymi on yllättävän paljon pienempi kuin volyymi muiden kumppanien, kuten Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän, kanssa käytävässä kaupassa; päättelee, että EU:n ja Japanin kauppasuhteiden valtavaa potentiaalia ei ole vielä saatu käyttöön niin, että se hyödyttäisi EU:n yrityksiä, työntekijöitä ja kuluttajia; katsoo tämän johtuvan pääasiassa vaikutuksista, jotka liittyvät siihen, että tullien ulkopuoliset esteet haittaavat eurooppalaisten yritysten pääsyä Japanin markkinoille;
4. panee merkille, että Japani ajaa etujaan myös muilla suurilla vapaakauppasopimuksilla, joita ovat esimerkiksi mahdollinen Japanin, Kiinan ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus ja Tyynenmeren kumppanuus, ja että se neuvottelee lisäksi useista muista kahdenvälisistä sopimuksista; katsoo, että EU:n olisi hyödynnettävä Etelä-Korean kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen yhteydessä saadut kokemukset, jotta Japanin kanssa onnistuttaisiin neuvottelemaan vastaava pääsy sen markkinoille;
Selvitystyö
5. panee merkille EU:ta ja Japania koskevan selvitystyön niin komission kuin Japanin hallituksen kannalta tyydyttävät tulokset;
6. pitää myönteisenä tullien ulkopuolisten esteiden ja julkisten hankintojen markkinoillepääsyn esteiden poistamisen painottamista selvitystyötä käsittelevissä neuvotteluissa, kuten parlamentti on vaatinut;
7. huomauttaa, että vaikka etenemissuunnitelmat ovat osittain edistysaskel, jotkut niistä ovat epätarkkoja ja tulkinnanvaraisia (esimerkiksi raideliikenteen julkisia hankintoja koskevat säännökset); katsoo tämän vuoksi, että Japanin on osoitettava vielä kunnianhimoisempaa asennetta tulevissa neuvotteluissa; korostaa, että näiden sitoumusten täytäntöönpano on ensisijaisen tärkeää, ja odottaa siksi konkreettisia tuloksia mahdollisimman pian, mieluiten jo ennen asetettuja määräaikoja;
8. kehottaa Japanin hallitusta vahvistamaan heti EU:n ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta koskevien virallisten neuvottelujen alkaessa selvitystyön aikana antamansa sitoumukset, erityisesti tullien ulkopuolisten esteiden poistamista koskevan sitoumuksen;
9. pyytää tämän perusteella, että ehtona sille, että neuvosto antaa neuvotteluohjeita vapaakauppasopimuksen tekemiseksi Japanin kanssa, se edellyttää vuoden kuluessa neuvottelujen käynnistämisestä aktivoitavaa sitovaa tarkistuslauseketta, jotta voidaan arvioida, onko Japani edistynyt selvästi tullien ulkopuolisten esteiden, erityisesti EU:n autoteollisuuteen vaikuttavien esteiden sekä selvitystyön yhteydessä sovittujen raide- ja kaupunkiliikenteen julkisia hankintoja koskevien esteiden poistamisessa;
Neuvotteluvaltuutus
10. kehottaa selvitystyön tulosten ja selkeiden tavoitteiden perusteella neuvostoa valtuuttamaan komission neuvottelemaan vapaakauppasopimuksesta Japanin kanssa;
11. kehottaa komissiota varaamaan yhden EU:n ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen ensimmäisistä neuvottelukierroksista tullien ulkopuolisten esteiden poistamiselle sekä varmistamaan, että tarkistuslausekkeen mukaisesti voidaan teettää vuoden kuluttua neuvottelujen alkamisesta riippumaton vaikutustenarviointi siitä, miten tässä parlamentin mielestä keskeisessä asiassa on edistytty;
12. korostaa, että vapaakauppasopimuksen on oltava laaja-alainen ja kunnianhimoinen ja sen kauppaa koskevien määräysten on oltava täysin sitovia; painottaa, että vapaakauppasopimuksen on merkittävä Japanin markkinoiden todellista avautumista sekä kaupan helpottumista käytännössä eikä vain teoreettista, oikeudellista avoimuutta; kehottaa komissiota tiedottamaan virallisesti ja tasaisin väliajoin parlamentille ja neuvostolle neuvottelujen etenemisestä sekä edistymisestä tullien ulkopuolisten esteiden poistamisessa; katsoo, että jos Japani ei neuvottelujen aikana osoita riittävää kunnianhimoa EU:n ensisijaisten vaatimusten täyttämisessä, komission olisi parlamentin ja neuvoston kuulemisen jälkeen keskeytettävä neuvottelut;
13. toteaa, että tullien ulkopuolisten esteiden poistamista on huomattavasti vaikeampi valvoa ja panna täytäntöön kuin tuontitullien lakkauttamista; kannustaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon Euroopan parlamentin kaupan ja investointien esteistä 13. joulukuuta 2011 antamassa päätöslauselmassa esitetyt suositukset ja ottamaan oppia EU:n ja Etelä-Korean välisestä vapaakauppasopimuksesta tullien ulkopuolisten esteiden poistamista koskevissa sitoumuksissa voidakseen kehittää parasta käytäntöä sitoumusten täytäntöönpanoon ja valvontaan;
14. korostaa, että jotta vapaakauppasopimuksesta olisi todellista hyötyä EU:n taloudelle, neuvoston olisi vahvistettava selkeä aikataulu ja sisällytettävä komission neuvotteluohjeisiin seuraavat asiat:
– Japanin hallituksen konkreettiset ja mitattavissa olevat tulokset tullien ulkopuolisten esteiden alalla, jotta EU:n ja Japanin välistä kauppaa haittaavista esteistä saataisiin poistettua valtaosa; painottaa, että näiden sitoumusten olisi oltava huomattavasti laajempia kuin selvitystyön yhteydessä jo sovitut etenemissuunnitelmat; komissio raportoi neuvostolle ja parlamentille säännöllisesti tällä alalla tapahtuneesta edistyksestä;
– nykyisten tullien ulkopuolisten esteiden poistaminen autoteollisuuden alalta, joista voidaan mainita esimerkkeinä kaavoitussäännöt, muut kilpailua haittaavat rajoitukset ja sähkö- ja hybridiajoneuvojen kohtelu; olisi puututtava myös kei-autojen saamaan etuuskohteluun, jotta voitaisiin varmistaa tasapuolinen kilpailu tällä merkittävällä alalla;
– julkisia hankintoja koskevat huomattavat myönnytykset, jotka takaavat eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyn Japanin keskeisillä sektoreilla, myös raide- ja kaupunkiliikenteessä, samalla tavalla kuin pääsyn EU:n julkisten hankintojen markkinoille;
– ehdoton ja tehokas riitojenratkaisumekanismi, jossa edellytetään osapuolten kuulemista varhaisessa vaiheessa ja jonka avulla voidaan torjua tullien ulkopuolisten esteiden ja julkisten hankintojen markkinoillepääsyn esteiden syntyminen Japanissa sen jälkeen, kun sopimus on tullut voimaan;
– varovaiset tullinalennukset porrastetulla aikataululla EU:ssa, jotta EU:n teollisuudella olisi riittävästi aikaa sopeutua lisääntyvään kilpailuun; katsoo, että näiden alennusten poistaminen olisi liitettävä "turvallisuuslausekkeella" erottamattomaksi osaksi julkisten hankintojen markkinoillepääsyn esteiden ja tullien ulkopuolisten esteiden poistamista Japanissa, jotta EU ei alentaisi varovaisia tullejaan ilman, että Japani poistaa vastaavasti tullien ulkopuolisia esteitä ja julkisten hankintojen tiellä olevia esteitä;
– tehokkaat kahdenväliset suojatoimenpiteet, jotta voidaan ennaltaehkäistä niin suuri tuonnin kasvu, että se aiheuttaisi tai saattaisi aiheuttaa vakavaa haittaa EU:n ja Japanin teollisuudelle erityisesti herkillä aloilla, kuten auto- ja elektroniikkateollisuudessa;
– eurooppalaisten pk-yritysten markkinoillepääsyä rajoittavien ongelmallisimpien esteiden poistaminen suureksi osin;
– viittaus kansainvälisiin terveys- ja kasvinsuojelunormeihin ja -periaatteisiin, erityisesti Codex alimentarius -ohjeisiin, Maailman eläinterveysjärjestön (OIE) sääntöihin sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun direktiivin säännöksiin;
– toteutettavissa olevat toimenpiteet, joilla suojellaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden, myös viinien ja väkevien alkoholijuomien, maantieteellisiä merkintöjä;
– erityisesti energiayhteistyön painotus maaliskuun 2011 katastrofin valossa, parempi markkinoillepääsy ympäristötuotteille ja -palveluille;
– vahva ja kunnianhimoinen kestävää kehitystä koskeva luku, joka sisältää tärkeimmät työelämän standardit, esimerkiksi neljä tärkeintä Kansainvälisen työjärjestön teollisuusmaita koskevaa yleissopimusta; tässä luvussa olisi myös perustettava kansalaisyhteiskunnan foorumi, joka valvoo ja kommentoi luvun määräysten täytäntöönpanoa sekä ympäristöä, eläinten hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevien monenvälisten sopimusten tehokasta täytäntöönpanoa;
– molemmille osapuolille todellinen mahdollisuus päästä toistensa palvelumarkkinoille poistamalla sääntelyyn liittyviä esteitä, erityisesti niitä, jotka koskevat investointeja ja hallituksen toteuttamia julkisia hankintoja, sekä huomattavat sitoumukset kilpailusääntöjen alalla, myös epäoikeudenmukaisten etuuksien purkaminen postialalla;
– sääntelyn alalla tehtävää yhteistyötä koskevan vuoropuhelun vahvistaminen ja lisääminen sitovien määräysten avulla kansainvälisten standardien noudattamisen parantamiseksi ja sääntelyn yhdenmukaistamiseksi erityisesti niin, että hyväksytään YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) säännöt ja pannaan ne täytäntöön;
– investointien suojelua ja markkinoillepääsyä käsittelevä kattava luku;
15. toistaa näkemyksensä, että jos nämä edellytykset toteutuvat, EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus voi johtaa molempia talouksia hyödyttävään tilanteeseen, ja että taloudellista yhdentymistä koskeva sopimus syventäisi yhdentymistä ja moninkertaistaisi siten molempiin talouksiin kohdistuvat hyödyt;
16. toteaa, että EU:n ja Japanin välillä on edelleen suuria näkemyseroja kalastuksenhoidosta ja valaanpyynnistä erityisesti sen takia, että Japani käyttää tieteellistä valaanpyyntiä verukkeena valaanpyynnille, ja kehottaa käymään laaja-alaisempaa keskustelua valaanpyynnin ja valastuotteiden kaupan lopettamisesta;
Neuvottelujen jälkeen
17. vaatii, että jos neuvottelut onnistuvat, komissio tekee toisen vaikutustenarvioinnin, jossa arvioidaan sopimuksen odotettuja hyötyjä ja haittoja EU:n työllisyydelle ja kasvulle erityisesti muutoksille alttiilla aloilla, kuten auto- ja elektroniikkateollisuudessa, sekä EU:n offensiivisille eduille koituvia hyötyjä;
18. muistuttaa, että parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntänsä mahdolliselle EU:n ja Japanin vapaakauppasopimukselle, kuten Lissabonin sopimuksessa määrätään;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.