Istuntoasiakirja
4.12.2012 B7‑0550/2012
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
työjärjestyksen 120 artiklan mukaisesti
uudesta kestävästä ja kilpailukykyisestä terästeollisuudesta (perustuu vastaanotettuun vetoomukseen)
( 2012/2905 (RSP) )
Erminia Mazzoni
Vetoomusvaliokunnan puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma uudesta kestävästä ja kilpailukykyisestä terästeollisuudesta (perustuu vastaanotettuun vetoomukseen)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon erään Italian kansalaisen esittämän vetoomuksen nro 0760/2007, joka koskee ILVA-terästehdasta ja dioksiinivaaraa Tarantossa,
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 31. maaliskuuta 2011 antaman tuomion, jossa todettiin, ettei Italia kyennyt täyttämään pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä (IPPC) koskevan direktiivin mukaisia velvoitteitaan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan sekä ympäristövastuuta koskevan direktiivin 2004/35/EY,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 202 artiklan 2 kohdan sekä valiokunnassa käydyt keskustelut – joista viimeisin oli 9. lokakuuta 2012 – asianomaisten vetoomusten esittäjien ja asiasta vastaavan komission varapuheenjohtajan kanssa,
A. toteaa, että vetoomuksen esittäjät ovat ilmaisseet painokkaasti olevansa huolissaan Tarantossa sijaitsevan ILVA-terästehtaan poikkeuksellisen suurista dioksiinipäästöistä, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen merkittävästi, haitallisesti ja pysyvästi paikallisväestön terveyteen; ottaa huomioon, että Tarantossa on 20 000 perhettä, joiden jäsenet ovat työskennelleet terästeollisuudessa tai olleet sen kanssa tekemisissä, ja paikallisväestön altistumisaste on johtanut siihen, että taudit ja krooniset sairaudet ovat sietämättömän yleisiä;
B ottaa huomioon, että Italian viranomaiset sulkivat äskettäin osia ILVA-terästehtaasta välttääkseen pilaantumisen jatkumisen, ja toteaa, että viranomaisilla ja tehtaan nykyisillä omistajilla on kiireellinen oikeudellinen velvoite varmistaa, että haitallisia päästöjä vähennetään tuntuvasti;
C. toteaa, että ILVA-terästehtaan epävarma ja vaarallinen tilanne aiheuttaa myös vakavaa ympäristön pilaantumista ja ympäristövaurioita sekä vakavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia Etelä-Italiassa, ja katsoo, että tehtaan yksityistäminen ei ole mitenkään kohentanut ympäristön turvallisuutta;
D. toteaa, että terästeollisuudessa työskentelee noin 360 000 työntekijää ja terästeollisuus on olennainen osa Euroopan unionin taloutta, ja katsoo, että parlamentilla on vastuunsa mukaisesti velvollisuus osoittaa selkeästi solidaarisuutta ILVA-terästehtaan työntekijöille ja heidän perheilleen, joihin tämä täysin sietämätön tilanne vaikuttaa;
E. katsoo, että EU:n teollisuuspolitiikan kannalta on strategisesti olennaista estää terästehtaiden ja ‑tuotannon uudelleensijoittaminen muualle kuin Euroopan unioniin sekä varmistaa työvoiman turvallisuus; katsoo, että EU:n ympäristöpolitiikan kannalta on yhtä olennaista varmistaa, että pilaantumisen aiheuttaja maksaa ja ekologista tasapainoa lisätään ja tarvittaessa se palautetaan, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa ja ympäristövastuuta koskevassa direktiivissä 2004/35/EY edellytetään;
1. kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään terästeollisuudelle uutta politiikkaa, jolla edistetään kasvua ja työllisyyttä näinä talouskriisin aikoina ja joka sopii yhteen kaikkien EU:n kansalaisten ja asukkaiden terveyden ja turvallisuuden kanssa;
2. kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään lisäksi yhteistyötä kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa, että kyseisessä politiikassa nivotaan johdonmukaisesti yhteen taloudelliset tavoitteet yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien ensisijaisten tavoitteiden kanssa, jotta voidaan kehittää nykyaikainen, kilpailukykyinen ja kestävä Euroopan terästeollisuus, joka noudattaa täysin EU:n ympäristölainsäädäntöä;
3. kehottaa Italian viranomaisia varmistamaan, että terästehtaan pilaantuneen alueen ympäristö kunnostetaan erittäin kiireellisenä asiana ja että ehkäisemisestä tai korjaamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, kuten ympäristövastuuta koskevan direktiivin 2004/35/EY 8 artiklassa edellytetään;
4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.