Istuntoasiakirja
4.2.2013 B7‑0055/2013
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta
( 2013/2533(RSP) )
Richard Howitt, Véronique De Keyser, Ana Gomes, Raimon Obiols, Pino Arlacchi, Joanna Senyszyn
S&D-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta
( 2013/2533(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n ihmisoikeusyleissopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, sellaisina kuin ne hyväksyttiin 25. kesäkuuta 2012 ulkoasiainneuvoston 3179. kokouksessa,
– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 antamansa suosituksen neuvostolle ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erityisedustajasta[1],
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa YK:n ihmisoikeusneuvostosta (UNCHR) sekä parlamentin ensisijaiset tavoitteet tässä yhteydessä; ottaa huomioon erityisesti 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman parlamentin kannasta YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoa varten[2],
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoon osallistuneen parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan kertomuksen valtuuskunnan matkasta ja YK:n yleiskokouksen 67. istuntoon osallistuneen parlamentin ulkoasiainvaliokunnasta, ihmisoikeuksien alivaliokunnasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnasta koostuneen yhteisen valtuuskunnan vastaavan kertomuksen,
– ottaa huomioon kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuskysymyksistä,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ihmisoikeusstrategian tarkistamisesta[3],
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[4],
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3 artiklan 5 kohdan, 18, 21, 27 ja 47 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden kunnioittaminen, edistäminen ja suojelu ovat osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä[5];
B. katsoo, että EU:n ihmisoikeusstrategian viimeaikaisten tarkistusten onnistuneen täytäntöönpanon pitäisi lisätä EU:n uskottavuutta YK:n ihmisoikeusneuvostossa, sillä se parantaa unionin sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta;
C. katsoo, että parhaisiin mahdollisiin tuloksiin pääsemiseksi unionin olisi pyrittävä vastustamaan ihmisoikeusloukkauksia yhtenä yhtenäisenä rintamana; katsoo, että tässä yhteydessä unionin olisi lujitettava edelleen yhteistyötä ja tehostettava jäsenvaltioiden välisiä organisatorisia järjestelyjä;
D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, joilla pyritään parantamaan EU:n tällä alalla toteuttamien toimien tehokkuutta, näkyvyyttä ja johdonmukaisuutta;
E. panee merkille, että on nimitetty ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja, jonka tehtävänä on lisätä unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä auttaa strategiakehyksen ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa;
F. ottaa huomioon, että parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta matkustaa Geneveen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoon samoin kuin aikaisempina vuosina YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin;
1. panee merkille käynnissä olevan prosessin, joka koskee EU:n ensisijaisten tavoitteiden vahvistamista YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoa varten; panee tyytyväisenä merkille, että Syyrian, Burman/Myanmarin, Pohjois-Korean ja Malin tilanne on saanut EU:n päähuomion ja että EU tukee Iranin ihmisoikeustilannetta tarkastelevan erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista; kannattaa myös sitä, että keskitytään teemakohtaisiin kysymyksiin, kuten ajatuksen-, uskonnon- ja uskonvapauteen, kuolemanrangaistuksen poistamiseen, lapsen oikeuksiin, liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteisiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä homo- ja biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten oikeuksiin;
2. panee tyytyväisenä merkille, että sääntömääräisen 22. istunnon asialistalla on muun muassa paneelikeskusteluja ihmisoikeuksien valtavirtaistamisesta, talous- ja rahoituskriisin sekä korruption kielteisistä vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen, Wienin julistuksen ja toimintaohjelman 20. vuosipäivän juhlatilaisuus, vuorovaikutteisia keskusteluja esimerkiksi vammaisten oikeuksista sekä laajoja kokouksia, joissa käsitellään erilaisia kysymyksiä, kuten lapsen oikeutta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta; kehottaa jäsenvaltioita antamaan aktiivisen panoksen näihin keskusteluihin ja ilmoittamaan selvästi, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisistaan riippuvia;
3. panee tyytyväisenä merkille kertomukset, jotka erityisraportoijien on määrä esitellä muun muassa ihmisoikeustilanteista Iranissa, Myanmarissa ja vuodesta 1967 lähtien miehitetyillä palestiinalaisalueille, sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kirjallisen raportin Malin ja erityisesti maan pohjoisosien ihmisoikeustilanteesta sekä asuinoloista osana oikeutta riittävään elintasoon ja oikeudesta syrjimättömyyteen tässä yhteydessä, ajatuksen‑, uskonnon- ja uskonvapaudesta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisestä ja suojelusta terrorismia torjuttaessa; odottaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun suullista raporttia Libyasta;
YK:n ihmisoikeusneuvoston työskentely
4. panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston 18 uutta jäsentä valittiin syyskuussa 2012 ja että uudet jäsenet eli Argentiina, Brasilia, Norsunluurannikko, Viro, Etiopia, Gabon, Saksa, Irlanti, Japani, Kazakstan, Kenia, Montenegro, Pakistan, Etelä-Korea, Sierra Leone, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat ja Venezuela ottivat tehtävänsä vastaan 1. tammikuuta 2013; toteaa, että ihmisoikeusneuvostossa on nyt yhdeksän EU:n jäsenvaltiota;
5. panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Remigiusz A. Henczel (Puola) ja neljäksi varapuheenjohtajaksi vuodeksi 2013 šeikki Ahmed Ould Zahaf (Mauritania), Iruthisham Adam (Malediivit), Luis Gallegos Chiriboga (Ecuador) ja Alexandre Fasel (Sveitsi);
6. korostaa, että ihmisoikeusneuvoston vaalien olisi perustuttava kilpailuun, ja vastustaa sitä, että alueelliset ryhmät sopivat ihmisoikeusneuvoston vaaleista etukäteen; korostaa, että ihmisoikeusneuvoston jäsenyysvaatimuksena olisi oltava sitoutuminen ihmisoikeuksien toteuttamiseen ja siinä saavutetut tulokset; korostaa, että ihmisoikeusneuvoston jäsenten on taattava ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevat tiukimmat vaatimukset; toistaa, että erotettujen jäsenmaiden uudelleen hyväksymisen yhteydessä on tärkeää soveltaa tehokkaita ja avoimia kriteerejä;
7. on edelleen huolissaan niin sanotusta blokkipolitiikasta ja siitä, miten se vaikuttaa ihmisoikeusneuvoston uskottavuuteen ja sen työskentelyn tehokkuuteen;
8. toistaa jälleen kerran, että unionin jäsenvaltioiden on tärkeää tehdä työtä sen eteen, että ihmisoikeuksien jakamattomuus ja yleismaailmallisuus toteutuu, sekä tukea ihmisoikeusneuvoston tässä yhteydessä tekemää työtä erityisesti siten, että ne ratifioivat ihmisoikeusneuvoston luomat kansainväliset ihmisoikeusvälineet; toistaa pitävänsä valitettavana, että yksikään EU:n jäsenvaltio ei ole edelleenkään ratifioinut kansainvälistä yleissopimusta siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista; toistaa niin ikään pitävänsä valitettavana sitä, että useat jäsenvaltiot eivät vielä ole hyväksyneet ja/tai ratifioineet kansainvälistä yleissopimusta kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta ja että ainoastaan kaksi jäsenvaltiota on ratifioinut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan; toistaa kaikille EU:n jäsenvaltioille esittämänsä pyynnön ratifioida kyseiset yleissopimukset ja pöytäkirjat, ja kannustaa unionin jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan äskettäisen lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan valitusoikeudesta, joka avattiin allekirjoittamista varten Genevessä Sveitsissä 28. helmikuuta 2012;
9. suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n yleiskokous nimitti Navanethem Pillayn YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi toiselle kaudelle; tukee voimakkaasti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa sekä sen riippumattomuutta ja koskemattomuutta;
10. antaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle kiitosta hänen työstään sopimusperusteisen elimen vahvistamista koskevassa prosessissa ja panee tyytyväisenä merkille ihmisoikeusvaltuutetun aiheesta 22. kesäkuuta 2012 julkaiseman raportin; vahvistaa sopimuselinten monenvälisen luonteen ja korostaa, että kansalaisyhteiskunta on otettava jatkuvasti mukaan näihin prosesseihin; korostaa niin ikään, että sopimusperusteisten elinten riippumattomuus ja tehokkuus on säilytettävä ja niitä on lisättävä; korostaa, että sopimusperusteisille elimille on varmistettava riittävä rahoitus, jotta ne voivat selviytyä lisääntyvästä työmäärästään; kehottaa EU:ta ottamaan johtavan aseman sopimusperusteisten elinten järjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamisessa, mihin kuuluu myös riittävä rahoitus;
Arabikevään maat
11. tuomitsee jyrkästi Syyrian väestöön kohdistuvan Assadin hallinnon lisääntyneen ja summittaisen väkivallan käytön, myös raskaan tykistön käytön ja asuinalueiden pommittamisen kranaateilla; tuomitsee yksiselitteisesti jatkuvat järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, joihin hallinto, sen turvallisuusjoukot ja armeija syyllistyvät ja jotka saattavat merkitä rikoksia ihmisyyttä vastaan; ilmaisee syvän huolensa siviiliväestön aseman jatkuvasta huonontumisesta; tuomitsee myös ihmisoikeusloukkaukset, joihin oppositioryhmät ja ‑joukot ovat syyllistyneet; kehottaa kaikkia aseellisia toimijoita lopettamaan välittömästi väkivallan Syyriassa ja toistaa Assadin hallinnolle osoittamansa kehotuksen luopua välittömästi vallasta;
12. on huolestunut vaikutusten leviämisestä naapurimaihin ja siitä, mitä seurauksia tästä on alueen turvallisuudelle ja vakaudelle; kehottaa jäsenvaltioita avustamaan alueen valtioita humanitaarisen avun toimittamisessa Syyriasta tuleville pakolaisille;
13. pitää tervetulleena sitä jatkuvaa huomiota, jota YK:n ihmisoikeusneuvosto osoittaa Syyrian äärimmäisen vakavalle humanitaariselle ja ihmisoikeustilanteelle, kuten ilmenee ihmisoikeusneuvoston 19., 20. ja 21. istunnoissa sekä 1. kesäkuuta 2012 pidetyssä Syyriaa koskeneessa ihmisoikeusneuvoston erityistunnossa hyväksytyistä, maan tilannetta koskevista YK:n päätöslauselmista; muistuttaa vastuuvelvollisuuden varmistamisen merkityksestä, kun kyseessä ovat konfliktin aikana tehdyt kansainvälisten ihmisoikeussäännösten loukkaukset;
14. esittää varauksettoman tukensa Syyriaa käsittelevälle riippumattomalle tutkintakomissiolle ja sille, että YK:n ihmisoikeusneuvosto jatkaa sen toimeksiantoa; on tyytyväinen Carla del Ponten ja Vitit Muntarbhornin nimittämiseen uusiksi jäseniksi sekä Paolo Pinheiron nimittämiseen Syyrian erityisraportoijaksi ja toteaa, että hän aloittaa työnsä, kun tutkintakomission toimeksianto päättyy; suhtautuu myönteisesti komission kertomukseen, jossa paljastetaan Syyriassa tehtyjä julmuuksia;
15. pitää valitettavana, että vielä ei ole päästy sopimukseen Syyrian tilannetta koskevasta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta, ja pitää valitettavana erityisesti sitä, että tämä estää tehokkaan painostuksen maassa vallitsevan väkivallan lopettamiseksi; kehottaa turvallisuusneuvoston jäseniä muistamaan velvollisuutensa Syyrian kansaa kohtaan; antaa kiitosta korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja EU:n jäsenvaltioiden diplomaattisille pyrkimyksille saada Kiina ja Venäjä mukaan ratkaisemaan tätä asiaa; kehottaa niitä jatkamaan näitä pyrkimyksiä; muistuttaa myös kaikkia YK:n jäseniä YK:n yleiskokouksessa hyväksytystä suojeluvastuun periaatteesta; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa vaatimaan, että turvallisuusneuvostoa saattaa Syyrian tilanteen Kansainväliseen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi; kehottaa EU:n korkeaa edustajaa ryhtymään henkilökohtaisesti toimiin laajan ja kaikkien mukanaoloon perustuvan kansainvälisen koalition rakentamiseksi, jotta kaikki YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet saadaan tukemaan asian viemistä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen;
16. on tyytyväinen Libyaa käsittelevän riippumattoman tutkintakomission kirjalliseen loppuraporttiin, joka esitettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnossa ja jossa korostettiin maassa tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa ilmaisemaan huolestumisensa jatkuvista loukkauksista ja seuraamaan edelleen tilannetta sekä pyytämään ihmisoikeusvaltuutettua raportoimaan Libyan ihmisoikeustilanteesta;
17. on huolestunut ihmisoikeuksien puolustajien ja poliittisen opposition aktivistien tilanteesta Bahrainissa; toistaa EU:n jäsenvaltioille osoittamansa kehotuksen, että niiden olisi pyrittävä siihen, että YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyy päätöslauselman Bahrainin ihmisoikeustilanteesta;
18. toistaa ihmisoikeusneuvostolle osoittamansa pyynnön, että sen olisi hyväksyttävä 22. istunnossaan päätöslauselma kansainvälisen mekanismin luomisesta seuraamaan Bahrainin yleisen määräaikaisarvioinnin toteuttamista ja Bahrainia käsittelevän riippumattoman tutkintakomission suositusten täytäntöönpanoa, mukaan lukien ihmisoikeuksien puolustajia koskevat suositukset;
19. suhtautuu myönteisesti lokakuussa 2012 hyväksyttyyn päätöslauselmaan, joka koskee teknistä apua ja valmiuksien kehittämistä ihmisoikeusalalla Jemenissä sekä ihmisoikeusvaltuutetun toimiston alueellisen toimiston perustamista Jemeniin; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa seuraamaan Libyan tilannetta edelleen;
20. on syvästi huolissaan väkivallan uudelleen puhkeamisesta Egyptissä; kehottaa Egyptin hallitusta pidättäytymään mahdollisesta liiallisen väkivallan käytöstä mielenosoittajia kohtaan ja muistuttaa, että hätätila on viimeinen keino ja että myös sen aikana olisi noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä standardeja, jotta voidaan säilyttää ilmaisunvapautta ja rauhanomaista kokoontumisvapautta koskevat oikeudet; muistuttaa EU:n vastustavan kuolemanrangaistusta ja kehottaa tässä yhteydessä keskeyttämään kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon Egyptissä, myös niiden 21 henkilön tapauksessa, jotka tuomittiin hiljattain kuolemaan viime vuoden Port Saidin jalkapallostadionin mellakoista;
21. on huolissaan ihmisoikeuksien jatkuvasta loukkaamisesta Länsi-Saharassa; vaatii suojelemaan Länsi-Saharan kansan perusoikeuksia, etenkin yhdistymisvapautta, ilmaisunvapautta ja kokoontumisvapautta; vaatii vapauttamaan kaikki länsisaharalaiset poliittiset vangit; panee tyytyväisenä merkille Sahelin erityisedustajan nimittämisen ja korostaa, että Länsi-Saharan ihmisoikeustilannetta on seurattava kansainvälisesti; tukee konfliktin ratkaisemista oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla, joka perustuisi Länsi-Saharan kansan itsemääräämisoikeuteen asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien mukaisesti;
Muut asiat
22. pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusneuvoston 20. istunnossa tehtyä päätöstä nimittää Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevä erityisraportoija ja panee merkille, että nämä toimivaltuudet perustavaa päätöslauselmaa on tuettu yli alueiden rajojen, mikä osoittaa, että kaikkialla maailmassa valtiot pitävät Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta äärimmäisen vakavana;
23. pitää myönteisenä ihmisoikeusneuvoston 20. istunnossa hyväksyttyä päätöslauselmaa, jolla perustetaan Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan virka; panee merkille, että tämä on ensimmäinen kerta, kun ihmisoikeusneuvosto on käsitellyt tätä kysymystä, ja arvostaa Afrikan maiden tässä asiassa omaksumaa johtavaa roolia;
24. on tyytyväinen siihen, että Norsunluurannikkoa, Haitia ja Somaliaa käsittelevien riippumattomien asiantuntijoiden toimeksiantoja on jatkettu; kehottaa näiden maiden viranomaisia tekemään täysipainoista yhteistyötä toimeksisaajien kanssa;
25. kehottaa jatkamaan Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiantoa;
26. kehottaa jatkamaan vuodella Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiantoa; pitää myönteisenä sitä, että päätöslauselma Korean demokraattisesta tasavallasta hyväksyttiin yksimielisesti, mikä osoittaa, että toimeksiannolla on laaja tuki; kehottaa Korean demokraattisen tasavallan hallitusta tekemään täysipainoista yhteistyötä erityisraportoijan kanssa ja helpottamaan hänen vierailuaan maassa; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa ryhtymään toimiin ihmisoikeusvaltuutetun kehotuksesta ja perustamaan kansainvälisen tutkintakomission selvittämään niitä vakavia rikoksia, joita maassa on tapahtunut vuosikymmenten ajan;
27. pitää valitettavana Japanissa vuonna 2012 toimeenpantuja teloituksia sen jälkeen kun kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa oli lykätty vuonna 2011; tuomitsee myös tässä yhteydessä Iranissa äskettäin toimeenpannut joukkoteloitukset; vahvistaa vastustavansa jyrkästi kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa; tekee päättäväisesti työtä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi lopullisesti;
28. pitää myönteisenä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto seuraa tarkoin Malin tilannetta, ja antaa ihmisoikeusneuvoston huomion tähän kysymykseen kiinnittäneille Afrikan valtioille tunnustusta niiden osoittamasta johtajuudesta; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa tukemaan seurantavalmiuksien nopeaa käyttöönottoa Malissa ja pyytämään, että ihmisoikeusvaltuutetun toimisto jatkaa raportointia maan tilanteesta;
29. oli tyytyväinen pannessaan merkille Kongon demokraattista tasavaltaa koskevan päätöslauselman hyväksymisen, mutta on edelleen syvästi huolissaan maassa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista erityisesti Pohjois-Kivun maakunnassa maan itäosassa; tuomitsee jyrkästi kapinallisjoukkojen, erityisesti M23-kapinallisten, hyökkäykset maan itäosissa ja varsinkin siviiliväestöön, myös naisiin ja lapsiin, kohdistuvat hyökkäykset; tuomitsee voimakkaasti raiskauksen järjestelmällisen käytön sota-aseena; pitää myönteisinä Suurten järvien alueen kansainvälisen konferenssin, Afrikan unionin ja YK:n jäsenvaltioiden toimia rauhanomaisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi kriisiin; kehottaa toistamiseen perustamaan uudelleen YK:n Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanteen riippumattoman asiantuntijan viran sellaisen luotettavan mekanismin tarjoamiseksi, jossa keskitytään maan vakavia ja pitkällisiä ihmisoikeusongelmia koskevan tilanteen parantamiseen; kehottaa seksuaalista väkivaltaa käsittelevää YK:n erityisedustajaa Margot Wallströmiä laatimaan raportin;
30. panee tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman uskonnon- ja uskonvapaudesta; korostaa, että aihe on EU:lle tärkeä; kehottaa EU:n jäsenvaltioita jatkamaan työtä aiheen parissa ja odottaa uusia toimintaohjeita, joiden on määrä valmistua alkuvuodesta; antaa kiitosta uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan tekemälle työlle; korostaa, että uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan toimeksiannon jatkaminen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa oli tärkeää;
31. suhtautuu myönteisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston antamaan päätöslauselmaan Burmasta/Myanmarista ja kehottaa jatkamaan Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisedustajan toimeksiantoa; panee merkille Burman hallituksen alkuvuodesta 2011 alkaen toteuttamat toimet kansalaisoikeuksien palauttamiseksi maahan; on kuitenkin hyvin huolestunut Rakhinen osavaltiossa puhjenneesta yhteisöjen välisestä väkivallasta ja sen aiheuttamista kuolonuhreista ja loukkaantumisista, omaisuuden tuhoutumisesta ja paikallisen väestön siirtymisestä asuinsijoiltaan; katsoo, että tilanteen perimmäinen syy on se, että rohingya-väestöä kohtaan on pitkään harjoitettu syrjivää politiikkaa; korostaa, että tarvitaan tehokkaampia toimia ongelman perimmäisen syyn poistamiseksi; kehottaa Myanmarin hallitusta toteuttamaan nopeammin lupauksensa perustaa Myanmariin YK:n ihmisoikeusvaltuutetun alueellinen toimisto ja korostaa, että nykyisissä olosuhteissa erityisraportoijan olisi jatkossakin seurattava tilannetta ja raportoitava siitä jatkuvasti;
32. suhtautuu myönteisesti myös Sri Lankasta annettuun päätöslauselmaan, jossa korostetaan sovintoa ja vastuuvelvollisuutta; tukee YK:n pääsihteerin Sri Lankaa käsittelevän asiantuntijapaneelin suositusta siitä, että olisi perustettava YK:n tutkintakomissio tutkimaan kaikkia tehtyjä rikoksia; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa ilmaisemaan huolestumisensa jatkuvista ihmisoikeusloukkauksista Sri Lankassa sekä siitä, että Sri Lankan hallitus ei ole tutkinut oikeasti ja vakavasti rikoksia, joita kaikki osapuolet ovat tehneet konfliktin aikana, eikä saattanut syyllisiä vastuuseen vakavista loukkauksista eikä hyväksynyt toimia asiantuntijapaneelin pääsihteerille tekemien suositusten täytäntöönpanemiseksi; on syvästi huolissaan siitä, miten tämä vaikuttaa oikeuslaitokseen, sillä korkeimman oikeuden presidentin erottaminen voisi vaikeuttaa ponnisteluja sotarikoksista syytteeseen saattamiseksi; on syvästi huolissaan siitä, miten tämä vaikuttaa oikeuslaitokseen, sillä korkeimman oikeuden presidentin erottaminen voisi vaikeuttaa ponnisteluja sotarikoksista syytteeseen saattamiseksi;
33. on huolestunut tilanteesta Keski-Afrikan tasavallassa, jossa aseelliset ryhmät ovat hyökänneet maan koillisosassa useisiin kaupunkeihin ja pitävät niitä hallussaan; pitää myönteisinä Librevillessä 11. tammikuuta 2013 allekirjoitettuja sopimuksia, tulitaukosopimus ja maassa vallitsevan kriisin ratkaisua koskeva poliittinen sopimus mukaan luettuina; korostaa näiden sopimusten nopean täytäntöönpanon merkitystä; pitää myönteisenä EU:n komission varapuheenjohtajan / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 11. tammikuuta antamaa lausuntoa, jossa kaikkia allekirjoittajia kehotettiin noudattamaan näitä sopimuksia; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan tämän asian esiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jotta Keski-Afrikan tasavallan tilannetta koskeva kysymys pidetään korkealla sijalla kansainvälisellä asialistalla;
34. on huolestunut Israelin ja Gazan tilanteesta konfliktin pahennuttua vuoden 2012 lopulla ja tuomitsee väkivaltaisuudet, joihin konfliktin molemmat osapuolet ovat syyllistyneet; kehottaa lopettamaan Gazan alueen saarron ja ottamaan samalla huomioon Israelin legitiimit turvallisuutta koskevat huolenaiheet, kehottaa toteuttamaan toimia Gazan alueen jälleenrakentamisen ja taloudellisen elvyttämisen edistämiseksi;
35. tuomitsee Israelin hallituksen 2. joulukuuta 2012 tekemän päätöksen rakentaa 3 000 uutta asuntoa siirtokuntiin Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin, erityisesti E1-alueelle, joka toteutuessaan leikkaisi Länsirannan kahtia; korostaa, että kyseinen päätös uhkaa vaarantaa kahden valtion ratkaisun; suhtautuu myönteisesti Israelin siirtokuntia miehitetyillä palestiinalaisalueilla käsittelevään kansainväliseen selvitysvaltuuskuntaan, joka perustettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnon aikana; pitää valitettavana, että Israel katkaisi tämän jälkeen yhteistyön ihmisoikeusneuvoston kanssa ja vastusti ihmisoikeusneuvoston ilmoitusta Israelin miehittämiä alueita käsittelevästä uudesta selvitysvaltuuskunnasta ja että Israel ei osallistu määräaikaisarviointeihin;
36. panee tyytyväisenä merkille, että YK:n yleiskokous hyväksyi 29. marraskuuta 2012 päätöslauselman, jolla Palestiinasta tuli YK:n tarkkailijavaltio; ottaa huomioon, että Palestiinan tarkkailijajäsenyydestä annettu päätöslauselma hyväksyttiin ylivoimaisella ääntenenemmistöllä äänin 138 puolesta, 9 vastaan ja 41 poissa; panee niin ikään merkille, että ainoastaan yksi EU:n jäsenvaltio äänesti päätöslauselmaa vastaan; pitää Palestiinan statuksen nostamista edelleen kannatettavana; panee merkille, että EU on ilmaissut tukevansa Palestiinan pyrkimyksiä YK:n täysjäsenyydestä osana Israelin ja Palestiinan konfliktin poliittista ratkaisua; vahvistaa, että EU ei hyväksy muutoksia ennen vuotta 1967 määriteltyihin rajoihin, ei myöskään Jerusalemin osalta, paitsi jos niistä on sovittu osapuolten kesken;
37. pitää myönteisenä seurantaprosessia, joka koskee YK:n ihmisoikeusvaltuutetun syrjivästä lainsäädännöstä ja käytännöistä sekä yksilöihin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä perusteella kohdistetuista väkivallanteoista laatimaa raporttia A/HRC/19/41; kannustaa toteuttamaan edelleen jatkotoimenpiteitä, muun muassa järjestämään alueellisia kokouksia, ja jäsenvaltioita, neuvostoa sekä ulkosuhdehallintoa osallistumaan aktiivisesti;
38. pitää myönteisenä, että YK:n pääsihteeri ja ihmisoikeusvaltuutettu ovat osoittaneet johtajuutta sekä ihmisoikeusneuvostossa että sen ulkopuolella, kun on ollut kyse ihmisiin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä perusteella kohdistetusta syrjinnästä ja heihin kohdistetuista väkivallanteoista; pitää valitettavina jatkuvia yrityksiä horjuttaa ihmisoikeuksien jakamattomuutta ja yleismaailmallisuutta erityisesti vetoamalla "perinteisiin arvoihin";
39. panee merkille Genevessä 4.–6. joulukuuta 2012 pidetyn liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita käsittelevän foorumin ensimmäisen istunnon, joka keräsi yhteen laajan joukon sidosryhmiä keskustelemaan YK:n perusperiaatteiden toteutumisesta tällä alalla; tukee foorumin ensimmäisiä neuvotteluja siitä, millä tavoin hallitukset ja yritykset voidaan saada hyväksymään sääntely-, toiminta- ja täytäntöönpanokehys, jotta voidaan torjua liiketoimintaan liittyviä ihmisoikeusloukkauksia; tukee komission pyrkimyksiä edistää uutta politiikkaansa yritysten yhteiskuntavastuusta; korostaa, että kyseisen politiikan on oltava vielä kunnianhimoisempaa;
40. panee tyytyväisenä merkille yksityisiä sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä käsittelevän avoimen hallitustenvälisen työryhmän työn; toteaa, että sen tehtävänä on pohtia mahdollisuutta laatia kansainvälinen sääntelykehys; antaa tunnustusta sille, että pohdittu perusteellisesti sellaisen oikeudellisesti sitovan välineen kehittämistä koskevaa vaihtoehtoa, jolla säänneltäisiin, seurattaisiin ja valvottaisiin yksityisten sotilas- ja turvallisuusalan yritysten toimintaa, ja ilmaisee tukevansa tällaista oikeudellisesti sitovaa sääntelykehystä; korostaa, että vastuuvelvollisuudesta on tehtävä keskeinen tekijä, ja kehottaa niitä yksityisiä sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet yksityisten turvallisuuspalvelujen tarjoajien kansainvälistä käytännesäännöstöä (ICoC), liittymään käytännesääntöihin; odottaa työryhmän raportin esittämistä;
Yleinen määräaikaisarviointi
41. korostaa yleisen määräaikaisarvioinnin (UPR) yleispätevien näkökohtien merkitystä ja painottaa UPR:n tärkeyttä, koska sen ansiosta on mahdollista täysipainoisesti ymmärtää ihmisoikeustilanne paikan päällä kaikissa YK:n jäsenvaltioissa ja arvioida sitä;
42. on tyytyväinen UPR:n toisen kierroksen alkamiseen ja sen ensimmäisten tulosten hyväksymiseen; muistuttaa, kuinka tärkeää on, että toisella kierroksella keskitytään ensimmäisellä kierroksella hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanoon; vaatii kuitenkin, että niitä suosituksia, joita valtiot eivät hyväksyneet ensimmäisellä kierroksella, käsitellään uudelleen UPR-prosessin jatkuessa;
43. uskoo, että täytäntöönpano on keskeinen tekijä UPR-prosessin potentiaalin toteuttamisessa; toistaa näin ollen, kuinka tärkeää on, että EU:n jäsenvaltiot antavat teknistä apua auttaakseen arvioitavana olevia valtioita panemaan suositukset täytäntöön; kannustaa valtioita esittämään puolivälin päivityksiä, jotta ne voivat osaltaan parantaa täytäntöönpanoa;
44. kehottaa EU:n jäsenvaltioita, jotka osallistuvat yleisen määräaikaisarvioinnin yhteydessä vuorovaikutteisiin vuoropuheluihin, esittämään täsmällisempiä ja paremmin mitattavissa olevia suosituksia, jotta voidaan parantaa hyväksyttyjen suositusten seurannan ja täytäntöönpanon laatua;
45. suosittaa, että UPR-suositukset sisällytetään järjestelmällisesti EU:n ihmisoikeusvuoropuheluihin ja -neuvotteluihin sekä EU:n maakohtaisiin ihmisoikeusstrategioihin, jotta varmistetaan UPR-tulosten seuranta; suosittaa samaten, että parlamentti ottaa nämä suositukset esille, kun sen valtuuskunnat vierailevat kolmansissa maissa;
46. suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla mahdollistetaan monien eri sidosryhmien osallistuminen UPR-prosessiin; ilmaisee tässä yhteydessä tyytyväisyytensä puhujaluetteloon tehtyihin muutoksiin, sillä kaikille UPR-prosessissa puheenvuoron haluaville valtioille annetaan siihen tilaisuus; muistuttaa arvostavansa Pariisin periaatteiden mukaisesti kansallisten ihmisoikeusinstituuttien saamaa vahvempaa roolia; suhtautuu myönteisesti alan toimijoiden mukanaolon lisääntymiseen siksi, että videokonferenssien käyttö on lisääntynyt;
47. uskoo, että kansalaisyhteiskunta voidaan saada paremmin mukaan UPR-prosessiin ja sen tulosten täytäntöönpanoon; tuomitsee yleistä määräaikaisarviointia koskevaan prosessiin osallistuviin ja prosessissa yhteistyötä tekeviin henkilöihin kohdistuvat kostotoimet; painottaa, että sellainen toiminta heikentää YK:n ihmisoikeusjärjestelmää kokonaisuudessaan; kehottaa kaikkia valtioita järjestämään riittävän suojelun tällaisia pelottelutoimia vastaan;
Erityismenettelyt
48. vahvistaa, että erityismenettelyillä on ratkaiseva merkitys ihmisoikeusneuvoston tekemän työn uskottavuuden ja tehokkuuden ylläpitämisessä ja että ne muodostavat YK:n ihmisoikeusjärjestelmän ytimen; toistaa antavansa vahvan tukensa erityismenettelyille ja korostaa näiden toimeksiantojen riippumattomuuden keskeistä merkitystä;
49. vaatii valtioita tekemään täysipainoista yhteistyötä erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa esimerkiksi ottamalla toimeksisaajia viipymättä vastaan maavierailuille, vastaamalla heidän esittämiinsä kiireellisiin väitteisiin ja syytteisiin rikkomuksista ja varmistamalla toimeksisaajien antamien suositusten asianmukaisen seurannan; kehottaa ihmisoikeusneuvoston jäseniä näyttämään esimerkkiä näissä asioissa;
50. panee tyytyväisenä merkille, että unioni esitti yhdessä pysyvän vierailukutsun kaikille YK:n ihmisoikeusalan erityismenettelyjen toimeksisaajille ja tätä kautta näytti esimerkkiä tässä asiassa; kehottaa muita YK:n jäsenvaltioita tekemään samoin;
51. tuomitsee kaikenlaiset kostotoimet, jotka kohdistuvat erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa yhteistyössä toimiviin henkilöihin; painottaa, että sellainen toiminta heikentää YK:n ihmisoikeusjärjestelmää kokonaisuudessaan; kehottaa kaikkia valtioita järjestämään riittävän suojelun tällaisia pelottelutoimia vastaan;
EU:n osallistuminen
52. vahvistaa erittäin painokkaasti, että EU:n aktiivinen osallistuminen YK:n ihmisoikeusjärjestelmään, ihmisoikeusneuvosto mukaan lukien, on tärkeää; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan päätöslauselmia ja osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin ja vuorovaikutteisiin vuoropuheluihin ja antamaan lausuntoja;
53. pitää tärkeänä varmistaa, että Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä tehtävä työ yhdistetään unionissa yleisesti tehtävään työhön ja myös parlamentin omaan työhön;
54. suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan Stavros Lambrinidisin nimitykseen; kannustaa erityisedustajaa myötävaikuttamaan unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuuteen, johdonmukaisuuteen ja näkyvyyteen YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä ja kehittämään läheistä yhteistyötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa ja erityismenettelyjen yhteydessä; toivoo voivansa tehdä yhteistyötä erityisedustajan kanssa näissä asioissa;
55. pitää myönteisenä ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan osallistumista Genevessä 4. ja 5. joulukuuta 2012 järjestettyyn liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita käsitelleeseen foorumiin;
56. toistaa, että unionin toiminta on kaikkein tehokkainta, kun unioni ja sen jäsenvaltiot valjastavat kollektiiviset voimansa; korostaa, että tässä yhteydessä on tehostettava edelleen jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, jotta päästään yhteisymmärrykseen ihmisoikeuskysymyksistä; tukee kaikkia pyrkimyksiä esittää "yksi sanoma moniäänisesti"; vaatii uudelleen rohkeampaa ja kunnianhimoisempaa toimintaa sen sijaan että turvaudutaan pienimmän yhteisen nimittäjän hyväksymiseen; kannustaa tässä yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallintoa ja erityisesti EU:n edustustoja Genevessä ja New Yorkissa parantamaan toimiensa yhtenäisyyttä oikea-aikaisten ja sisältöä koskevien neuvottelujen avulla;
57. korostaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ratifioinnin merkitystä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun unioni ratifioi YK:n yleissopimuksen oikeushenkilönä; kehottaa EU:ta allekirjoittamaan ja ratifioimaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen;
58. vahvistaa, että unionille on erittäin tärkeää puolustaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuutta, koska toimiston on suoritettava tehtävänsä puolueettomasti; muistuttaa, että ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle on turvattava riittävä rahoitus, jotta se voi pitää alueelliset toimistonsa avoinna;
59. toteaa, että ihmisoikeuksien puolustajien suojelu on unionin ihmisoikeuspolitiikan keskeinen tavoite; korostaa, että YK:n ihmisoikeusmekanismissa yhteistyötä tekeviin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat kostotoimet ja pelottelu uhkaavat heikentää järjestelmää; arvostaa sen vuoksi käytännön tukea ja rahoitusapua, jota demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä annetaan ihmisoikeuksien puolustajien kiireelliseen suojeluun ja tukemiseen;
60. pitää myönteisenä Brysselissä toimivan neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) perustamista; suhtautuu myönteisesti neuvoston ihmisoikeustyöryhmän pyrkimyksiin parantaa EU:n kantojen valmistelua ja koordiointia YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoja varten samoin kuin Genevessä järjestettyyn neuvoston ihmisoikeustyöryhmän kokoukseen; toistaa odottavansa, että neuvoston ihmisoikeustyöryhmä vaikuttaa keskeisesti unionin ihmisoikeuspolitiikan ulkoisten ja sisäisten ulottuvuuksien johdonmukaisuuteen;
61. odottaa, että EU:n maakohtaisten ihmisoikeusstrategioiden kehittäminen koordinoidaan asianmukaisesti unionin toiminnan kanssa YK:n foorumeilla; toistaa suosituksensa, että EU:n maakohtaiset ihmisoikeusstrategiat olisi julkistettava, jotta saataisiin näkyvyyttä EU:n kolmansissa maissa tekemille ihmisoikeussitoumuksille ja annettaisiin ihmisoikeuksiensa puolesta kamppaileville mahdollisuus löytää tukea näille asiakirjoille;
62. korostaa, että on tärkeää käsitellä kansalaisjärjestöjen liikkumatilan kaventumista YK:n ihmisoikeusneuvostossa koskevaa kysymystä; kannustaa unionin jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä nostamaan kysymyksen esiin;
63. kehottaa jälleen korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa kiinnittämään huomiota ihmisoikeusloukkauksiin, joihin EU:n yritykset tuoreiden raporttien mukaan syyllistyvät kolmansissa maissa; toistaa tässä yhteydessä, että on tärkeää lisätä sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta ja varmistaa ihmisoikeuksien täysimääräinen noudattaminen sisäpolitiikassa, jotta ei syyllistytä kaksinaismoraaliin;
64. valtuuttaa valtuuskuntansa YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa tuomaan esille tässä päätöslauselmassa ilmaistut huolenaiheet; kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan vierailustaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle; pitää välttämättömänä sen käytännön jatkamista, jonka mukaisesti Euroopan parlamentti lähettää valtuuskunnan asianomaisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin ja YK:n yleiskokoukseen;
o
o o
65. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen 67. istunnon puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ulkoasiainvaliokunnan perustamalle EU:n ja YK:n väliselle työryhmälle.