Istuntoasiakirja

 

15.5.2013                                                                                                                B7‑0188/2013

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

siirtymävaiheessa olevien arabikevään maiden varallisuuden takaisin hankinnasta

( 2013/2612(RSP) )

Charles Tannock

ECR-ryhmän puolesta

 

B7‑0188/2013

Euroopan parlamentin päätöslauselma siirtymävaiheessa olevien arabikevään maiden varallisuuden takaisin hankinnasta

( 2013/2612(RSP) )

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon arabimaailman eri maita koskevat komission ja neuvoston toimintapolitiikat ja strategiat,

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Välimeren unionin parlamentaarisesta edustajakokouksesta ja Euroopan unionin Välimeren-politiikasta,

–   ottaa huomioon laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaavan komissaarin Štefan Fülen äskettäin pitämät, arabikevättä käsitelleet puheet,

–   ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin äskettäin pitämät, arabikevättä käsitelleet puheet,

–   ottaa huomioon YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön ja korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon varallisuuden takaisin hankkimista käsitelleen arabimaiden foorumin raportin,

–   ottaa huomioon Deauvillen kumppanuuden,

–   ottaa huomioon, että vuoden 2011 Saharov-palkinto myönnettiin viidelle arabikevään edustajalle,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Tunisian ja Egyptin arabikeväästä tuli kuluneeksi kaksi vuotta tammikuussa 2013 ja Libyan helmikuussa 2013;

B.  ottaa huomioon, että monissa arabikevään maissa on edelleen suuria ongelmia, muun muassa väkivaltaisia protesteja, työttömyyden kasvua, taloudellisia vaikeuksia, hallinnollisia ongelmia ja demokratiakehitykseen liittyviä haasteita;

C. ottaa huomioon, että Tunisian, Egyptin ja Libyan entiset johtajat olivat keränneet suuria määriä rahaa ja irtainta omaisuutta (esimerkiksi lentokoneita, arvometalleja ja taidetta), jotka oli talletettu tai kätketty Yhdysvaltoihin, Kanadaan, muihin Lähi-idän maihin, Sveitsiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan;

D. ottaa huomioon väitteet, joiden mukaan Sveitsin hallitus jäädytti 14. tammikuuta 2011 Tunisian entisen johtajan Zine al-Abidine Ben Alin varat; toteaa, että nämä varat on arvioitu 68 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoisiksi;

E.  ottaa huomioon väitteet, joiden mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus jäädytti 21. maaliskuuta 2011 Egyptin entisen johtajan Hosni Mubarakin varat; toteaa, että nämä varat on arvioitu 133 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoisiksi;

F.  ottaa huomioon väitteet, joiden mukaan Muammar Gaddafi oli tallettanut 168 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä varoja useisiin maihin; toteaa olevan tiedossa, että Yhdysvaltoihin oli talletettu varoja 30 miljardin dollarin edestä; toteaa myös, että YK ja yksittäiset valtiot ovat jäädyttäneet tuntemattomia summia rahaa;

1.  vahvistaa olevansa sitoutunut arabikevään maille kuuluvan anastetun varallisuuden takaisin hankintaan ja toteaa, että varallisuuden takaisin hankkiminen on monimutkainen tehtävä, johon kuuluu kätketyn varallisuuden tunnistaminen ja jäljittäminen sekä sen varmistaminen, että varallisuuden takavarikoinnissa noudatetaan asianmukaisia oikeusprosesseja ja että takaisin saatu ja takavarikoitu varallisuus palautetaan maalle, jolle se kuuluu;

2.  panee merkille, että kansalliset lainsäädännöt eroavat toisistaan huomattavasti niissä maissa, joista varallisuutta on löytynyt, ja toteaa, että Tunisialla, Egyptillä ja Libyalla on ollut vaikeuksia näiden maiden oikeusjärjestelmien suhteen; panee merkille, että Yhdistynyt kuningaskunta ja Sveitsi pyrkivät auttamaan arabikevään maita varojen palauttamisessa jäädyttämällä ne ja toteuttamalla toimia, joiden tarkoituksena on estää laittomien varojen siirtäminen muualle;

3.  pitää myönteisinä presidentti Obaman antamia lausuntoja, joiden mukaan Yhdysvallat on sitoutunut toimimaan yhdessä muiden G8-maiden ja Deauvillen kumppanuusmaiden kanssa anastetun varallisuuden takaisin hankkimiseksi ja palauttamiseksi; panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltojen tuen arabikevään maiden siirtymiselle demokratiaan;

4.  huomauttaa, että on esitetty väitteitä, joiden mukaan entisten johtajien hallussa olevan varallisuuden lisäksi näiden puolisot ja lapset ovat anastaneet ja ottaneet haltuunsa valtion varoja; korostaa, että laitonta toimintaa on ollut, ja toteaa, että yksittäiset henkilöt käyttivät monimutkaisia tekniikoita varojen kätkemiseksi tarkoituksellisesti; katsoo, että nämä henkilöt olisi saatettava oikeuden eteen valtion varojen anastamisesta;

5.  panee tyytyväisenä merkille tähän mennessä tapahtuneen edistyksen, johon kuuluu muun muassa brittiläisen varojen takaisinhankintaryhmän, EU–Tunisia-työryhmän, kansainvälisen varojen takaisinhankintakeskuksen (ICAR) ja varastettujen varojen takaisin hankintaa koskevan aloitteen (StAR) perustaminen;

6.  panee tyytyväisenä merkille Deauvillen kumppanuuden painopistealueet vuonna 2013, erityisesti varojen takaisin hankinnan ja siirtymävaiheen rahaston, ja kiittää Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta, joka parhaillaan toimii Deauvillen kumppanuuden puheenjohtajana, sen vahvasta johtajuudesta varojen takaisin hankinnassa;

7.  toteaa jälleen olevansa sitoutunut demokratiaan siirtymiseen arabikevään maissa ja lupaa tukea ja avustaa arabikevään maita sellaisten vahvojen ja vakaiden demokratioiden luomisessa, joissa kunnioitetaan oikeusvaltiota, naisten oikeuksia, vapaita ja avoimia vaaleja ja sananvapautta;

8.  painottaa taloudellisen vakauden ja vaurauden merkitystä Lähi-idässä ja korostaa, että varojen takaisin hankinta helpottaa arabikevään maiden taloudellista ahdinkoa, sillä takaisin saadut varat auttavat luomaan työpaikkoja, edistämään kehitystä yksityisellä sektorilla ja rahoittamaan sosiaalisia ohjelmia;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, arabikevään maiden hallituksille / väliaikaishallinnoille, G8-maille ja Deauvillen kumppanuuden osapuolille.