Istuntoasiakirja
10.6.2013 B7‑0270/2013
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
nuorisotyöttömyydestä
( 2013/2673(RSP) )
Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Csaba Őry, Roberta Angelilli
PPE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma nuorisotyöttömyydestä
( 2013/2673(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta[1],
– ottaa huomioon komission tiedonannon Mahdollisuuksia nuorille -aloitteen täytäntöönpanosta ( COM(2012)0727 ),
– ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät nuorisotyöllisyysaloitteesta,
– ottaa huomioon 5. joulukuuta 2012 esitetyn komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi nuorisotakuun perustamisesta ( COM(2012)0729 ),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että talouskriisien aikana nuoret ovat useimpia muita väestöryhmiä heikommassa asemassa; toteaa, että monen nuoren kohdalla työttömyys saattaa muuttua pitkäaikaistyöttömyydeksi, mihin liittyy sosiaalisen syrjäytymisen riski;
B. ottaa huomioon, että 22,8 prosenttia nuorista EU:ssa on nykyisin työttömänä ja että nuorisotyöttömyys on joissakin jäsenvaltioissa yli 50 prosenttia;
C. toteaa, että Euroopan unioni sitoutui Lissabonin strategiassa vuosiksi 2000–2010 parantamaan koulutustasoa, vähentämään koulupudokkaiden määrän alle 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä nostamaan korkea-asteen tai vastaavan tasoisen koulutuksen suorittaneiden määrän vähintään 40 prosenttiin;
D. toteaa, että arvioiden mukaan nuorten työttömyys aiheutti 153 miljardin euron kustannukset vuonna 2011, mikä vastaa 1,2:ta prosenttia EU:n BKT:stä[2]; pitää tätä raskaana yhteiskunnallisena ja taloudellisena taakkana;
E. toteaa, että 8,3 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista nuorta on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella; panee merkille luvun kasvavan jatkuvasti, minkä vuoksi saatetaan menettää kokonainen sukupolvi;
1. korostaa, että nuorten työllisyyteen kohdistuvien investointien on oltava tärkeä osa kansallisia sosiaalisten investointien strategioita;
2. korostaa, että on tärkeää toimia välittömästi nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi;
3. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja oikeisiin taitoihin eli niihin, joita työmarkkinoilla tarjolla oleviin tehtäviin tarvitaan, siten, että kytketään opetusohjelmat työmarkkinoiden tarpeisiin; korostaa liikkuvuuden tehostamisen merkitystä;
4. painottaa, että kaikki tärkeät sidosryhmät, muun muassa koulutuksen järjestäjät, yksittäiset työnantajat, julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, työmarkkinaosapuolet, kolmannen sektorin järjestöt sekä terveydenhoitoalan ja muiden alojen viranomaiset, on tärkeää saada mukaan toimiin, jotta erilaiset nuorten työllisyyttä ja työllistettävyyttä edistävät toimet voitaisiin toteuttaa onnistuneesti ja kokonaisvaltaisesti; korostaa, että toimenpiteiden on oltava joustavia, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden alati muuttuviin tarpeisiin;
5. toteaa että tilanne on erityisen hankala alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on yli 25 prosenttia; pitää myönteisenä, että nuorten työllisyyden edistämiseen suunnattua unionin tukea on tarkoitus lisätä ehdotetussa nuorisotyöllisyysaloitteessa, jonka määrärahat ovat kuusi miljardia euroa kaudella 2014–2020;
6. on erittäin huolissaan jäsenvaltioiden toteuttamista talousarvioleikkauksista, jotka kohdistuvat koulutukseen ja nuorisoon; korostaa siksi, että jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä on uudistettava jäsenvaltioiden omilla ja EU:n varoilla, sillä näin nuorten koulutuksesta tulee nykyistä kustannustehokkaampaa ja kilpailukykyisempää;
7. kehottaa kiireellisesti keskittämään uuteen nuorisotyöttömyysaloitteeseen varatut 6 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisille vuosille , jotta voidaan vähentää nuorisotyöttömyyttä ja panna täytäntöön nuorisotakuut; korostaa, että nuorisotakuiden täytäntöönpanon kustannukset euroalueella ovat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvioiden mukaan 21 miljardia euroa; kehottaa siksi korottamaan siihen kohdennettuja määriä monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä; suhtautuu myönteisesti nuorisotakuuseen oikeutettujen ryhmän laajentamiseen alle 30‑vuotiaisiin henkilöihin;
8. kehottaa noudattamaan kunnianhimoista ja kokonaisvaltaista poliittista linjausta, jossa koulutusta, harjoittelua, työllisyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista koskevia aloitteita tarkastellaan kaikkien nuorten näkökulmasta, kaikilla eri tasoilla ja yhdennetysti;
9. ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat tilanteessa, jossa lahjakkaiden nuorten lähteminen maasta voi johtaa aivovuotoon, ja muistuttaa tähän liittyvästä riskistä; painottaa, että tällainen aivovuoto voi estää näitä jäsenvaltioita elpymästä taloudellisesti ja saavuttamasta todellista kasvua;
10. kehottaa jäsenvaltioita edistämään nuorten osallistumista näiden kehitykseen liittyvien politiikanalojen muotoilemiseen; korostaa, että nuorten todellinen mahdollisuus osallistua prosesseihin, ei pelkkä tarkkailijana/edunsaajana oleminen, lisää nuorisopolitiikan legitiimiyttä ja lisäarvoa;
11. toteaa, että sosiaaliset investoinnit nuoriin voivat olla hyvin erimuotoisia, kuten koulujen, koulutuskeskusten sekä paikallisten ja alueellisten yritysten välisten kumppanuuksien luominen, laadukkaan kohdennetun koulutuksen ja korkeatasoisten harjoitteluohjelmien tarjoaminen nuorille, ammatillinen koulutus yhteistyössä yritysten kanssa tai toimintamallit, joissa vanhemmat työntekijät perehdyttävät ja kouluttavat nuoria työhön ja joilla pyritään nuorten palkkaamiseen ja kouluttamiseen työssä tai varmistamaan paremman koulutuksesta työelämään siirtymisen;
12. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien saavuttamiseksi erityisiä lisästrategioita, joissa yhdistetään toisiinsa tehokkaat menettelytavat varhaisen koulupudokkuuden torjumiseksi ja koulupudokkaiden saamiseksi takaisin kouluun sekä strategiat, joilla helpotetaan joustavaa siirtymistä koulutuksesta työelämään ja parannetaan nuorten työllistettävyyttä sekä poistetaan käytännöllisiä ja logistisia esteitä, joita monitahoisempien ongelmien kanssa painivat nuoret kohtaavat;
13. kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan, voitaisiinko muiden jäsenvaltioiden esimerkkejä parhaista käytänteistä soveltaa niiden omiin työmarkkinoihin, ja kehottaa niitä turvautumaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka soveltuvat niiden kohdalla nuorisotyöttömyyden torjumiseen;
14. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan erityisesti niiden jäsenvaltioiden testattujen ja hyväksi havaittujen käytänteiden soveltamista, joissa työttömyys on vähäistä, ja selvittämään, ovatko harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutus sekä ammatillinen koulutus ja nuorisotakuujärjestelmät, joita sovelletaan jo nyt, sovitettavissa niiden kansallisiin järjestelmiin;
15. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, mahdollista tehostettua liikkuvuutta lukuun ottamatta, jotta voidaan estää aivovuoto sellaisten kestävien toimenpiteiden kautta, joilla varmistetaan, että huomattava osuus korkeasti koulutetusta työvoimasta pysyy yksittäisissä maissa;
16. toteaa, että EU:n nuorisotoimintaohjelmasta jaettavan kuuden miljardin sekä rakennerahastoista annettavan 16 miljardin euron lisäksi Euroopan investointipankki sijoittaa 60 miljardia euroa nuorisotyöttömyyden torjumiseen;
17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.