Istuntoasiakirja
4.12.2013 B7‑0551/2013
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
mitattavissa olevia ja velvoittavia sitoumuksia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi EU:ssa koskevasta vaatimuksesta
( 2013/2963(RSP) )
Cornelis de Jong, Willy Meyer, Patrick Le Hyaric, Marie-Christine Vergiat, Nikolaos Chountis, Marisa Matias
GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma mitattavissa olevia ja velvoittavia sitoumuksia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi EU:ssa koskevasta vaatimuksesta
( 2013/2963(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 6. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon toimintasuunnitelmasta veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi ( COM(2012)0722 ),
– ottaa huomioon 6. joulukuuta 2012 annetun komission suosituksen aggressiivisesta verosuunnittelusta[1],
– ottaa huomioon 6. joulukuuta 2012 annetun komission suosituksen toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla[2],
– ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon konkreettisista tavoista tehostaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa EU:ssa ja sen ulkopuolella ( COM(2012)0351 ),
– ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta[3],
– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman vaatimuksesta konkreettisista keinoista veropetosten ja veronkierron torjumiseksi[4],
– ottaa huomioon Ecofin-neuvoston 22. kesäkuuta 2012 antamat päätelmät ja sen Eurooppa‑neuvostolle antaman selvityksen verotusasioista,
– ottaa huomioon Ecofin-neuvoston 14. toukokuuta 2013 antamat päätelmät veronkierrosta ja veropetoksista,
– ottaa huomioon G20-maiden johtajien 5. ja 6. syyskuuta 2013 Pietarissa pidetyn huippukokouksen jälkeen antaman julistuksen,
– ottaa huomioon Moskovassa 15. ja 16. helmikuuta 2013 pidetyn G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksen jälkeen annetun tiedonannon,
– ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vuonna 2013 julkaiseman raportin ”Addressing Base Erosion and Profit Shifting”,
– ottaa huomioon Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön tutkimuksen julkisen talouden säästötoimien vaikutuksesta verotarkastajien toimintaan;
– ottaa huomioon, että OECD:n puitteissa on perustettu parlamenttien välinen työryhmä,
– ottaa huomioon OECD:n tutkimuksen ”Hybrid mismatch arrangements: Tax policy and compliance issues”,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että EU:ssa menetetään veropetosten ja veronkierron vuoksi joka vuosi arviolta biljoona euroa verotuloja;
B. toteaa, että verotulojen menetys vaikuttaa jäsenvaltioiden budjettialijäämä- ja velkatasoon ja vähentää julkisten investointien lisäämiseen sekä kasvun ja työllisyyden vaalimiseen käytettävissä olevia varoja;
C. toteaa, että suurin osa veropetoksista unionissa liittyy suurten veronmaksajien toimintaan;
D. katsoo, että veropetosten ja veronkierron laajuus vähentää kansalaisten uskoa ja luottamusta verotusjärjestelmien oikeudenmukaisuuteen ja oikeutukseen;
E. katsoo, että veropetokset luovat pk-yrityksille epäoikeudenmukaisen kilpailutilanteen monikansallisiin yhtiöihin verrattuna;
F. toteaa, että yksipuoliset kansalliset toimenpiteet ovat osoittautuneet monissa tapauksissa tehottomiksi ja riittämättömiksi, minkä vuoksi tarvitaan jäsenvaltioiden, EU:n ja kansainvälisellä tasolla asetettuihin konkreettisiin strategioihin ja tavoitteisiin perustuvaa koordinoitua ja monitahoista toimintamallia;
G. katsoo, että jäsenvaltioiden erilaisten veropohjien hyödyntäminen niitä yhdistelemällä luo epäoikeudenmukaisia porsaanreikiä niiden verojärjestelmien hyväksikäyttöä varten;
H. toteaa, että useat jäsenvaltiot ovat leikanneet veroviranomaisten käytössä olevia määrärahoja ja näin heikentäneet verotarkastajiensa valmiuksia ja tehokkuutta; katsoo, että pitkällä aikavälillä nämä vähennykset heikentävät jäsenvaltioiden valmiuksia kerätä veroja ja niillä on haitallinen vaikutus jäsenvaltioiden kokonaisverotuloihin;
I. toteaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat päättäneet korottaa niitä veroja, jotka ovat erityisen haitallisia pienituloisille henkilöille, kuten arvonlisäveroa; katsoo, että olisi otettava asianmukaisesti huomioon veronkannon vaikutukset oikeudenmukaisen tulonjaon kannalta ja että verokertymän lisääntymisen olisi johdettava sosiaalisesti oikeudenmukaiseen jakoon, jotta voidaan vastata terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisten keskeisten alojen tarpeisiin;
1. muistuttaa, että rahoitusala ja sen erittäin monimutkaiset keinotteluun perustuvat rahoitustuotteet ovat osaltaan vaikuttaneet huomattavasti maailmaa tällä hetkellä koettelevan talouskriisin syntyyn; pitää valitettavana, että eurooppalaiset johtajat ovat viivytelleet rahoitusmarkkinoiden ja niiden toimijoiden valvonnan parantamisessa; muistuttaa, että vasemmisto on aina vaatinut tiukkaa julkista valvontaa näille markkinoille ja niiden välineille sekä toimenpiteitä, joilla pannaan kuriin veroparatiisit, poistetaan veronkierron mahdollistavat porsaanreiät ja torjutaan aggressiivista verosuunnittelua;
2. panee merkille komission, neuvoston ja yksittäisten jäsenvaltioiden lausunnot, joista käy ilmi halu puuttua veropetoksiin ja veronkiertoon Euroopan unionissa keskittymällä veropetosten ja aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaan; katsoo, että nämä lausunnot on esitetty auttamattomasti myöhässä;
3. toistaa jälleen vaatimuksensa, että jäsenvaltioiden olisi sitouduttava kunnianhimoiseen mutta realistiseen tavoitteeseen ainakin puolittaa verotulovaje vuoteen 2020 mennessä,
4. katsoo, että veropolitiikan ensisijaisena tavoitteena on oltava jäsenvaltioiden kansalaisten tasapuolisen verotuksen periaatteen lujittaminen, ja kehottaa jäsenvaltioita jakamaan vaurautta tasapuolisesti unionissa torjumalla veropetoksia, ottamalla käyttöön varallisuusveroja, nostamalla suurituloisimpien tuloveroja ja verottamalla rahoitusalaa ja keinotteluun perustuvia rahoitustuotteita;
5. pitää verokilpailua jäsenvaltioiden ja koko Euroopan unionin pitkän aikavälin etujen vastaisena;
6. painottaa, että tämänhetkisen kriisin puitteissa sitovat tavoitteet ja aito sitoutuminen veropetosten ja veronkierron torjuntaan siten, että poistetaan verotulovaje, ja saadaan näin lisää kipeästi kaivattuja verotuloja ilman, että nostetaan verokantoja;
7. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen tarkistaa emo- ja tytäryhtiödirektiiviä, jotta voidaan torjua tehokkaammin erilaisten veropohjien yhdistelyä hyödyntämismielessä ja lakkauttaa osittain tietyt veronkierron muodot, mutta katsoo, että ehdotuksissa ei mennä tarpeeksi pitkälle;
8. pyytää yhdistämään EU:n tavoitteeseen verotulovajeen puolittamisesta vuoteen 2020 mennessä maakohtaisia verotavoitteita ja veronkierron tai veropetosten myötä menetettyjen tulojen vähentämistä koskevia viitearvoja;
9. korostaa, että koordinointi ja yhteinen pyrkimys saavuttaa konkreettisia verotavoitteita antaisi neuvoston lupauksille sitoutua veropetosten ja veronkierron torjuntaan sisältöä ja helpottaisi myös muiden tavoitteiden, kuten finanssivakauden, saavuttamista;
10. toteaa jälleen, että on tarpeen tarkastella uudelleen kriittisesti ehdotusta yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB), ja odottaa ehdotuksia, joilla CCCTB joko tehdään pakolliseksi tai poistetaan kokonaan;
11. toistaa pyyntönsä korko- ja rojaltidirektiivin tarkistamisesta ja pyytää myös, että puututtaisiin siirtohintoihin, jotta voidaan tiukentaa jäsenvaltioiden välisen verokilpailun valvontaa;
12. ei pidä veroarmahduksia sopivana strategiana torjua veropetoksia ja veronkiertoa tehokkaasti, vaan pitää niitä huonona käytäntönä ja jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin etujen vastaisina;
13. kehottaa jäsenvaltioita toimimaan avoimesti ja selkeästi emo- ja tytäryhtiödirektiiviä tarkistaessaan;
Tilinpito ja hallinnointi
14. katsoo, että yritysrekisterien ja rahastorekisterien sääntelyn ja avoimuuden lujittaminen ovat ennakkoedellytys veropetosten torjunnalle;
15. muistuttaa, että ylikansallisten yritysten maakohtaista raportointia koskevat vaatimukset kaikilla aloilla ovat olennaisen tärkeitä, jotta yhtiöveron kiertäminen voidaan paljastaa; kehottaa Euroopan unionia olemaan jälleen kerran aloitteellinen tällä alalla ja sitoutumaan maakohtaisen raportoinnin sekä yhtiöiden taloudellisia ja muita kuin taloudellisia tietoja koskevien raporttien kansainvälisten standardien kattavaan täytäntöönpanoon vuoteen 2015 mennessä;
16. kehottaa komissiota avustamaan jäsenvaltioita niiden alojen tunnistamisessa, joilla voidaan parantaa sekä unionin lainsäädäntöä että jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä veropetosten vähentämiseksi;
17. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sujuvan yhteistyön ja koordinoinnin verojärjestelmiensä välillä, jotta voidaan välttää tahaton verottamatta jättäminen, veronkierto ja veropetokset;
Verosopimukset
18. kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan tällä hetkellä voimassa olevia kahdenvälisiä verosopimuksia jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä, jos niitä käytetään veronkierrossa ja ne vaikeuttavat tehokasta lähdeverotusta tietyissä jäsenvaltioissa;
19. kehottaa komissiota selvittämään, onko unionin mahdollista koordinoida jäsenvaltioiden välisten verosopimusten muuttamista siten, että ne vastaisivat Eurooppa-neuvoston tavoitteita ja tekisivät näin veronkierrosta vaikeampaa;
Muita aloitteita
20. kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan julkisia ja valtiollisia verovirastojaan, lisäämään verotarkastajien määrää, tehostamaan näiden toimintaa ja varmistamaan näiden riippumattomuuden; pitää tätä keskeisen tärkeänä, jotta voidaan varmistaa monikansallisten yhtiöiden ja muiden suurten veronmaksajien tosiasiallinen verotus;
21. toteaa jälleen, että alv:n jatkuva nostaminen ei ainoastaan ole erittäin kyseenalaista tasapuolisuuden kannalta vaan myös haittaa talouden elpymistä; pitää tästä johtuen tervetulleena verotaakan siirtämistä kulutuksesta ja työstä tuotantoon ja voittoon;
22. vaatii tasapainoisempaa ja oikeudenmukaisempaa verojärjestelmää, varallisuusverojen käyttöönotto mukaan lukien, kestävän ja sosiaalisesti tasapainoisen talouden elpymisen rahoittamiseksi; katsoo, että uudistuksilla olisi pyrittävä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen, taloudellisesti kannattavaan ja hallinnollisesti kattavaan ja tehokkaaseen verojärjestelmään;
23. kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin veroparatiisien lakkauttamiseksi;
24. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että valtionyritykset eivät harjoita veropetoksia ja veronkiertoa;
25. kehottaa parlamentin jäseniä osallistumaan OECD:n pyrkimyksiin perustaa parlamenttien välinen työryhmä, joka käsittelee veropetosten ja veronkierron torjuntaa;
26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.