Istuntoasiakirja

 

29.1.2014                                                                                                                B7‑0087/2014

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

työjärjestyksen 88 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissäännöistä tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn sianlihan, lampaan- tai vuohenlihan ja siipikarjan lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta 13. joulukuuta 2013 annetusta komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 1337/2013[1]

( 2014/2530(RSP) )

 

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Matthias Groote

 

B7‑0087/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissäännöistä tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn sianlihan, lampaan- tai vuohenlihan ja siipikarjan lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta 13. joulukuuta 2013 annetusta komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 1337/2013

( 2014/2530(RSP) )

 

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissäännöistä tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn sianlihan, lampaan- tai vuohenlihan ja siipikarjan lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta 13. joulukuuta 2013 annetusta komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 1337/2013[2],

–       ottaa huomioon elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 (elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettu asetus) kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011[3] ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan sekä 26 artiklan 2, 8 ja 9 kohdan,

–       ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[4] ja erityisesti sen 11 artiklan,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1169/2011 26 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään, että alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen on pakollista kyseisen asetuksen liitteessä XI lueteltuihin yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodeihin kuuluvan lihan osalta (tähän lihaan kuuluvat tuore, jäähdytetty tai jäädytetty sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan liha);

B.     ottaa huomioon, että 26 artiklan 2 kohdan soveltaminen edellyttää saman artiklan 8 kohdan mukaista täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä eli komission asiaa koskevan asetusluonnoksen hyväksymistä; ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1169/2011 johdanto-osan 59 kappaleen mukaisesti täytäntöönpanosäädökset koskevat lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoitustapaa 26 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti;

C.     ottaa huomioon, että 26 artiklan 9 kohta edellyttää, että 2 kohdan b alakohdassa tarkastellaan muun muassa näiden elintarvikkeiden alkuperämaan tai lähtömaan ilmaisemista koskevia vaihtoehtoisia tapoja, erityisesti kutakin seuraavaa eläimen elinkaaren merkitseviä paikkoja: syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikka;

D.     katsoo, että äänestäessään 16. kesäkuuta 2010 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetusta asetuksesta parlamentti tuki tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn lihan syntymä‑, kasvatus- ja teurastuspaikan merkitsemistä;

E.     ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan elintarviketiedot eivät saa johtaa harhaan elintarvikkeen erityispiirteiden ja erityisesti sen alkuperämaan tai lähtöpaikan osalta;

F.     ottaa huomioon, että naudanlihan ja naudanlihatuotteiden alkuperän ilmoittaminen on ollut pakollista unionissa BSE-kriisin (hullun lehmän tauti) vuoksi[5] ja että unionin säännöt naudanlihan merkitsemisestä ovat olleet voimassa 1. tammikuuta 2002 lähtien; ottaa huomioon, että nämä merkintävaatimukset sisältävät jo syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikan;

G.     toteaa, että edellä mainitut naudanlihaan ja naudanlihatuotteisiin sovellettavat vaatimukset ovat herättäneet kuluttajien toiveita saada tietoja myös muiden laajalti unionissa kulutettujen lihojen alkuperästä;

H.     ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen johdanto-osan 31 kappaleessa painotetaan, että lihan alkuperä on kuluttajien ensisijainen huolenaihe, ja siksi kuluttajat odottavat saavansa asianmukaisesti tietoa lihan alkuperämaasta; ottaa huomioon, että tämä on vahvistettu myös tuoreissa tutkimuksissa ja kuluttajatutkimuksissa[6];

 

I.      katsoo, että lihan alkuperää sekä syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikkoja koskevien täsmällisten tietojen antamiseksi kuluttajille ne olisi esitettävä elintarvikemerkinnässä; katsoo, että tämä mahdollistaisi myös, että kuluttajat saavat kattavamman käsityksen eläinten hyvinvointia koskevista normeista ja lihantuotantoon liittyvistä ympäristövaikutuksista;

J.      katsoo, että äskettäiset elintarvikeskandaalit, muun muassa naudanlihan korvaaminen vilpillisesti hevosenlihalla, ovat osoittaneet, että kuluttajat tarvitsevat ja haluavat tiukempia jäljitettävyyttä ja kuluttajatiedotusta koskevia sääntöjä;

K.     katsoo, että jauhetussa lihassa tai leikkuujätteissä olevan merkinnän, jossa ilmoitetaan tuotteen olevan valmistettu EU:ssa tai muualla kuin EU:ssa, käyttö on lähes merkityksetöntä ja saattaa aiheuttaa epätoivottavan ennakkotapauksen varsinkin ainesosana käytetyn lihan alkuperämaan merkinnöissä tulevaisuudessa; katsoo, että naudanlihan alkuperämerkintää koskevat vaatimukset osoittavat, että jauhetun lihan ja leikkuujätteiden alkuperän tarkempi ilmoittaminen on mahdollista ja asianmukaista kuluttajille tiedottamisen ja jäljitettävyyden varmistamiseksi;

1.      katsoo, että komission täytäntöönpanoasetus ylittää asetuksella (EU) N:o 1169/2001 komissiolle myönnetyn täytäntöönpanovallan;

2.      kehottaa komissiota peruuttamaan täytäntöönpanoasetuksen;

3.      kehottaa komissiota laatimaan täytäntöönpanoasetuksesta tarkistetun version, johon olisi sisällytettävä pakolliset merkinnät jalostamattoman sian-, siipikarjan-, lampaan- ja vuohenlihan syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikoista nykyisen naudanlihan alkuperämerkintää koskevan lainsäädännön mukaisesti;

4.      kehottaa komissiota poistamaan täytäntöönpanoasetuksesta kaikki jauhettua lihaa ja leikkuujätteitä koskevat poikkeukset;

5.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] EUVL L 335, 14.12.2013, s. 19.
[2] EUVL L 335, 14.12.2013, s. 19.
[3] EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18.
[4] EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
[5] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL l 204, 11.8.2000, s. 1).
[6] Esimerkiksi komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ainesosana käytettävän lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan pakollisesta ilmoittamisesta ( COM(2013)0755 ) ja siihen liittyvä 17. joulukuuta 2013 annettu komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Origin labelling for meat used as an ingredient: consumers’ attitudes, feasibility of possible scenarios and impacts” ( SWD(2013)0437 ja 24. tammikuuta 2013 julkaistu Euroopan kuluttajaliiton (BEUC) tutkimus alkuperämerkinnöistä (ks. http://www.beuc.org/Content/Default.asp?PageID=2139).