Istuntoasiakirja
12.1.2015 B8‑0032/2015
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Libyan tilanteesta
( 2014/3018(RSP) )
Mariya Gabriel, Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean, Jacek Saryusz-Wolski, Elmar Brok, Andrej Plenković, David McAllister, Tunne Kelam, Daniel Caspary, Davor Ivo Stier, Michael Gahler, Claude Rolin, Traian Ungureanu, Dubravka Šuica, Philippe Juvin, Barbara Matera, Giovanni La Via, Pascal Arimont, Monica Macovei, Ivana Maletić, Lara Comi
PPE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Libyan tilanteesta
( 2014/3018(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Libyasta,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 6. marraskuuta, 16. joulukuuta ja 30. joulukuuta 2014 antamat julkilausumat Libyasta sekä 20. lokakuuta, 17.–18. marraskuuta ja 5. joulukuuta 2014 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät Libyasta,
– ottaa huomioon Yhdysvaltojen, Kanadan, Ranskan, Saksan, Italian, Maltan, Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan 7. marraskuuta 2014 antaman yhteisen julkilausuman Libyasta,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1970 ja 1973 (2011) sekä 27. elokuuta 2014 annetun päätöslauselman 2174,
– ottaa huomioon YK:n Libyan-tukioperaation (UNSMIL) 23. joulukuuta 2014 antaman raportin ”Update on violations of international human rights and humanitarian law during the ongoing violence in Libya”,
– ottaa huomioon Libyassa kesäkuussa 2014 järjestetyt parlamenttivaalit,
– ottaa huomioon Geneven yleissopimukset vuodelta 1949 ja niiden lisäpöytäkirjat vuodelta 1977 sekä aseellisen selkkauksen osapuolten velvollisuuden noudattaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja turvata kyseisen oikeuden noudattaminen kaikissa olosuhteissa,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön turvallisuutta koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan,
– ottaa huomion 22. toukokuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/233/YUTP, jolla luodaan Euroopan unionin yhdennetty rajavalvonnan avustusoperaatio Libyassa (EUBAM Libya),
– ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan Libyaa käsittelevän paketin, joka julkaistiin syyskuussa 2014,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Libyan sisäinen konflikti on yhä suuremmassa vaarassa muuttua täysimittaiseksi sisällissodaksi, mikä pahentaisi entisestään siviilien kärsimystä ja lisäisi siviiliuhrien määrää ja siviilien laajamittaista pakkomuuttoa ja laajentaisi humanitaarista kriisiä;
B. ottaa huomioon, että Libyan ilmavoimat pommittivat 4. tammikuuta 2015 kreikkalaisomisteista öljytankkeria Dernan sataman sotilasalueella ja että pommituksissa kuoli yksi kreikkalainen ja yksi romanialainen miehistön jäsen ja kaksi muuta haavoittui; ottaa huomioon, että satama on islamistitaistelijoiden hallinnassa ja sinne hyökättiin useaan kertaan viime vuoden aikana;
C. ottaa huomioon, että 3. tammikuuta 2015 hallituksen virallisessa lausunnossa todettiin, että Islamilaisen valtion puolisotilaalliset joukot olivat tappaneet 14 Libyan armeijan sotilasta ja että hallitus kehotti kansainvälistä yhteisöä poistamaan maalle asetetun asevientikiellon, jotta se voisi taistella näitä terroristeiksi kutsumiaan puolisotilaallisia joukkoja vastaan;
D. ottaa huomioon, että Isis kouluttaa taistelijoita Libyassa ja se on perustamassa haarajärjestöä maan itäosaan; ottaa huomioon, että terroristit räjäyttivät 30. joulukuuta 2014 Tobrukissa autopommin, jonka kohteena oli edustajainhuoneen istunto;
E. ottaa huomioon, että puolisotilaallisten joukkojen komentaja kenraali Haftar teki 28. joulukuuta 2014 ilmaiskuja islamistisen puolisotilaallisen ryhmän Libyan aamunkoiton tukikohtana toimivaan Misrataan, ja toteaa, että iskuja pidetään kostona islamistijoukkojen 25. joulukuuta 2014 tekemille hyökkäyksille Libyan suurimpaan öljyterminaaliin Sidrassa sekä Libyan armeijan sotilaita vastaan Sirtessä, jossa kuoli 22 sotilasta;
F. ottaa huomioon, että Ansar al-Sharian taistelijat sieppasivat 20 Egyptin koptikristittyä islamistijoukkojen hallinnassa olevassa Sirten kaupungissa, ja toteaa, että kyseessä on viimeisin Libyan kristittyihin ja muihin uskonnollisiin vähemmistöön kohdistuneista hyökkäyksistä, joiden määrä lisääntyy jatkuvasti; toteaa, että myös taistelijoiksi epäiltyjen vangitsemiset, sieppaukset, kidutus ja teloitukset ovat jatkuvasti lisääntyneet kaikkien osapuolten keskuudessa;
G. ottaa huomioon, että parlamenttivaalit järjestettiin 25. kesäkuuta 2014; ottaa huomioon, että laillisesti valittu edustajainhuone on siirretty Tripolista Tobrukiin; ottaa huomioon, että islamistijoukot eivät tunnusta edustajainhuonetta eivätkä uutta hallitusta ja ne ovat muodostaneet oman hallituksensa ja parlamenttinsa;
H. ottaa huomioon, että Libyan korkein oikeus totesi Tripolissa 6. marraskuuta 2014 antamassaan ratkaisussa, että 25. kesäkuuta 2014 pidetyt parlamenttivaalit olivat perustuslain vastaiset ja että Tobrukissa toimiva edustajainhuone ja al-Thinnin hallitus, jotka ovat kansainvälisesti tunnustettuja, ovat näin ollen laittomia ja ne olisi hajotettava;
I. toteaa, että edustajainhuone ei ole hyväksynyt korkeimman oikeuden päätöstä vaan sanoo, että se ylittää korkeimman oikeuden toimivallan, että se tehtiin Tripolissa olevien islamistijoukkojen painostuksesta ja että edustajainhuone ja hallitus jatkavat toimintaansa;
J. ottaa huomioon, että korkeimman oikeuden päätös uhkaa Libyan jo entisestään rakoilevaa yhtenäisyyttä ja jotkut islamistiryhmät vaativat maan itäosassa sijaitsevalle Kyrenaikan maakunnalle itsenäisyyttä;
K. ottaa huomioon, että Sahel G5 -ryhmän huippukokous, jossa olivat koolla ryhmän viiden jäsenvaltion Mauritanian, Malin, Nigerin, Tšadin ja Burkina Fason johtajat, esitti 19. joulukuuta 2014 Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvostolle virallisen pyynnön kansainvälisten sotilasjoukkojen perustamisesta Libyaan kohdistuvaa väliintuloa varten;
L. toteaa, että viimeaikaiset taistelut ovat helpottaneet suuresti terroristiryhmien, kuten Isisin, levittäytymistä ja asettumista maahan; katsoo, että jos tilanteeseen ei puututa, se saattaa muodostaa merkittävän uhan koko alueen ja EU:n turvallisuudelle;
M. ottaa huomioon, että Isil-järjestön Libyan haarajärjestö ilmoitti 8. tammikuuta 2015 teloittaneensa kaksi tunisialaista toimittajaa;
N. toteaa, että ihmisoikeustilanne heikkenee edelleen kaikkialla maassa, mistä ovat esimerkkeinä toimittajiin, virkamiehiin, poliitikkoihin ja ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuvat mielivaltaiset vangitsemiset, sieppaukset, laittomat surmaamiset sekä kidutus ja väkivalta;
O. ottaa huomioon, että on raportoitu tapauksista, joissa ulkopuoliset tahot ovat sekaantuneet Libyan väkivaltaisuuksiin esimerkiksi toteuttamalla sotilaallisia toimia ja toimittamalla aseita ja ammuksia, ja tietoon on tullut toimia, jotka kärjistävät paikallisia jakolinjoja, vaikuttavat heikkoihin hallintorakenteisiin ja siten vaarantavat Libyan demokratiakehityksen; ottaa huomioon, että Persianlahden valtiot ja jotkut muut paikalliset toimijat tukevat nyt Libyan yltyvien sisäisten levottomuuksien kilpailevia osapuolia;
P. ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2174 (2014) valtuuttaa kieltämään matkustamisen ja jäädyttämään varat sellaisilta komitean määrittelemiltä henkilöiltä ja yhteisöiltä, jotka harjoittavat tai tukevat muita toimia, jotka uhkaavat Libyan rauhaa, vakautta tai turvallisuutta tai estävät tai heikentävät sen poliittisen muutoksen menestyksekästä toteutusta;
1. tuomitsee mitä jyrkimmin väkivallan lisääntymisen Libyassa ja erityisesti uusimman puolisotilaallisten joukkojen ja terroristien suorittamien iskujen sarjan, muun muassa kuolonuhreja vaatineen öljytankkerin pommituksen Dernan satamassa 4. tammikuuta 2015, 28. joulukuuta 2014 tehdyt ilmaiskut Misrataan ja koptikristittyjen sieppaukset, jotka heikentävät kaikki entisestään mahdollisuuksia rauhanomaiseen poliittiseen ratkaisuun ja demokratiaan siirtymiseen tähtäävän prosessin uudelleen käynnistämiseen;
2. on syvästi huolissaan siitä, että konflikti johtaa poliittisen vastakkainasettelun lisääntymiseen ja humanitaarisen kriisin pahenemiseen Libyassa; kehottaa kaikkia osapuolia lopettamaan väkivaltaisuudet, pidättymään entistä syvempiin jakolinjoihin ja vastakkainasetteluun johtavista toimista, ilmoittamaan julkisesti, etteivät ne salli tällaisia toimia, ja pyrkimään ratkaisuihin poliittisen vuoropuhelun kautta;
3. ilmaisee jälleen vahvan ja täyden tukensa YK:n Libyan-tukioperaation ja YK:n pääsihteerin erityisedustajan Bernardino Leónin pyrkimyksille tuoda konfliktin osapuolet yhteen osallistavaa kansallista vuoropuhelua (Ghadamesin prosessi) varten, jonka tavoitteena on vihollisuuksien täydellinen lopettaminen sekä kaikkien sidosryhmien poliittisen osallistumisen mahdollistava etenemissuunnitelma demokratiaan siirtymistä varten, sekä pyrkimyksille edistää oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien suojelua ja saattaa vastuuseen tahot, jotka heikentävät vuoropuhelun mahdollisuuksia ja jotka ovat vastuussa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista; pitää valitettavana YK:n välityksellä neuvotellun kansallisen vuoropuhelun jatkuvaa viivästymistä;
4. ilmaisee jälleen tukensa Tobrukiin sijoittautuneelle vaaleilla valitulle edustajainhuoneelle ja toteaa sen olevan kesäkuussa 2014 pidettyjen vaalien jälkeen ainoa laillinen parlamentti; kehottaa jälleen edustajainhuonetta ja virallista hallitusta hoitamaan tehtävänsä oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin nojautuen sekä sitoutumaan rakentavasti koko maan edun mukaiseen osallistavaan kansalliseen poliittiseen vuoropuheluun;
5. on erittäin huolissaan äärijärjestöjen ja -liikkeiden läsnäolon lisääntymisestä Libyassa; katsoo, että alue uhkaa luisua tuhoisaan kaaokseen, kuten nyt on käymässä Syyriassa ja Irakissa; pitää näitä ryhmiä merkittävänä uhkana koko alueen vakaudelle ja turvallisuudelle ja myös Euroopan turvallisuudelle;
6. kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä tukemaan jatkossakin terrorismin vastaisia toimia ja estämään terrorismin leviämisen edelleen ja uusien tukikohtien perustamisen Libyaan;
7. painottaa Libyan konfliktin aiheuttavan epävakautta muissa Sahelin alueen maissa; kehottaa naapurimaita ja muita alueellisia toimijoita tukemaan UNSMIL-operaation ponnisteluja vuoropuhelun aikaansaamiseksi ja pidättymään toimista sitä vastaan;
8. kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä jatkamaan humanitaarista, taloudellista ja poliittista tukea, niin että voidaan puuttua Libyan humanitaariseen tilanteeseen ja lieventää maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten sekä peruspalvelujen saatavuudessa ilmenevistä katkoksista kärsivien siviilien ahdinkoa;
9. kehottaa jälleen unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tarkistamaan Libyassa keskeytyneen ja tällä hetkellä Tunisiassa toimivan Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM) toimeksiantoa maan ratkaisevasti muuttuneen tilanteen huomioon ottamiseksi;
10. palauttaa mieliin 27. elokuuta 2014 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2174, jossa laajennetaan Libyaa koskevat nykyiset kansainväliset pakotteet koskemaan niiden henkilöiden rikosoikeudellista vastuuta, jotka harjoittavat tai tukevat toimia, jotka ”uhkaavat Libyan rauhaa, vakautta tai turvallisuutta tai estävät tai heikentävät sen poliittisen muutoksen menestyksekästä toteutusta”; kehottaa EU:ta olemaan korkean edustajan 30. joulukuuta 2014 antaman julkilausuman mukaisesti valmiina kohdistamaan rajoittavia toimenpiteitä väkivaltaa lietsoviin henkilöihin ja yhteisöihin; kehottaa myös kansainvälistä yhteisöä valmistautumaan tällaisiin toimenpiteisiin;
11. muistuttaa, että sotaa käyvät osapuolet on asetettava vastuuseen ja syytteeseen maan omissa tuomioistuimissa tai kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, jolla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1970 mukaan on Libyassa 15. helmikuuta 2011 jälkeen tehtyjä sotarikoksia, ihmisihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, kansanmurhaa ja sotarikoksina tehtyjä raiskauksia koskeva oikeudenkäyttövalta;
12. kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa koordinoimaan jäsenvaltioiden toimia Libyassa ja keskittämään tukensa valtion ja instituutioiden rakentamiseen sekä avustamaan yhdessä jäsenvaltioiden, YK:n, Naton ja alueellisten kumppanien kanssa siinä, että perustetaan tehokkaat ja kansallisesti johdetut ja valvotut turvallisuusjoukot (armeija ja poliisi), jotka voivat turvata rauhan ja järjestyksen maassa, sekä tukemaan tulitauon aikaansaamista ja suunnittelemaan mekanismin sen valvontaa varten; painottaa, että EU:n olisi asetettava etusijalle myös avustaminen Libyan oikeusjärjestelmän sekä muiden demokraattisen hallinnon kannalta oleellisten alojen uudistamisessa;
13. painottaa, että Libyan viranomaisten on ohjattava öljyn hyödyntämistä ja myyntiä, ja kehottaa kansainvälistä yhteisöä pidättymään liiketoimista muiden toimijoiden kanssa;
14. on edelleen huolissaan aseiden, ammusten ja räjähteiden leviämisestä sekä aseiden salakuljetuksen lisääntymisestä Libyassa, sille ne uhkaavat alueen vakautta;
15. kiittää Tunisiaa siitä, että se on ottanut vastaan noin 1,5 miljoonaa libyalaispakolaista; kehottaa EU:ta avustamaan Tunisiaa tässä tehtävässä taloudellisesti ja logistisesti;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Libyan hallitukselle ja edustajainhuoneelle, YK:n pääsihteerille, Arabiliitolle ja Afrikan unionille.