Istuntoasiakirja
12.1.2015 B8‑0037/2015
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti
komission vuoden 2015 työohjelmasta
( 2014/2829(RSP) )
Vicky Ford
ECR-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2015 työohjelmasta
( 2014/2829(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon tulevan tiedonannon komission vuoden 2015 työohjelmasta ja sen kolme liitettä:
• ”Uudet aloitteet”
• “Luettelo käsittelyssä olevista ehdotuksista, jotka perutaan tai joita muutetaan”
• ”REFIT-toimet”,
– ottaa huomioon komission puheenjohtajan poliittiset suuntaviivat,
– ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian,
– ottaa huomioon voimassa olevan puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista ja erityisesti sen liitteen 4,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Eurooppa on globaalissa kisassa, jossa ainoastaan kilpailukykyiset taloudet pystyvät luomaan työpaikkoja ja nostamaan kansalaistensa elintasoa;
B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin kilpailukyky on vakavassa kriisissä maailmantalouden tilanteen käydessä yhä haastavammaksi;
C. ottaa huomioon, että useimmat muut maailman alueet kasvavat nopeammin ja niiden tuotanto ja innovaatiot ovat myös kasvussa;
D. ottaa huomioon, että euro-alueen valtionvelkakriisi on vahingoittanut Euroopan taloutta merkittävästi ja aiheuttanut huomattavia vaikeuksia miljoonille ihmisille;
E. toteaa, että Euroopan parlamentin vaalien tulokset osoittivat, että useissa maissa ollaan laajalti tyytymättömiä moniin unionia koskeviin seikkoihin, ja korostaa uudistusten tarvetta;
OSA 1: YLEISIÄ HAVAINTOJA KOMISSION TYÖOHJELMASTA 2015
1. pitää myönteisenä, että komission työohjelmassa 2015 peräänkuulutetaan parempaa sääntelyä, toissijaisuutta ja avoimuutta, ja kannattaa politiikan suunnanmuutoksen periaatetta ja useiden aloitteiden perumista; on samaa mieltä siitä, että olisi keskityttävä aloitteisiin, joilla saadaan aikaan kasvua ja työpaikkoja ja jotka mahdollistavat yritysten menestymisen; katsoo, että ensisijaisesti on varmistettava, että nykyiset toimet vaikuttavat myönteisesti kilpailukykyyn, ne pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja ne soveltuvat tarkoitukseensa; kehottaa komissiota asettamaan kunnianhimoisia ja samalla realistisia tavoitteita byrokratian karsimiseksi;
2. katsoo, että kaikkien uusien lainsäädäntöehdotusten olisi läpäistävä kilpailukykyä koskeva testi eli ennen kuin komissio antaa ehdotuksia, olisi osoitettava, että niillä on myönteinen nettovaikutus kilpailukykyyn;
3. korostaa, että vaikka hyvin suunnatut julkiset investoinnit ovat tarpeen esimerkiksi koulutustason parantamiseksi ja infrastruktuurin kehittämiseksi, pitkän aikavälin kasvua ei saavuteta lisäämällä julkisia menoja, sillä se edellyttäisi jo valmiiksi suuren taakan alla olevien yksilöiden ja yritysten verotaakan lisäämistä tai lisärahan lainaamista, jolloin velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi; korostaa, että on luotava oikeat olosuhteet, jotka kannustavat tekemään yksityisen sektorin investointeja, jotka ovat välttämättömiä, jotta Euroopan talous elpyisi pitkällä aikavälillä;
4. kannattaa kasvustrategiaa, jonka tavoitteena olisi varmistaa, että käytössä on oikeanlaatuinen toimintakehys, jotta yritykset ja yrittäjät menestyvät, työpaikkoja luodaan, vaurautta syntyy ja elintaso nousee; panee merkille, että Eurooppa 2020 ‑strategia on viitoittanut tietä, mutta pitää valitettavana, ettei löydy poliittista tahtoa antaa sille riittävästi painoarvoa täyden toteuttamisen varmistamiseksi;
5. muistuttaa, ettei unionin julkisia menoja saa unohtaa jäsenvaltioiden toteuttaessa huomattavia toimia saadakseen kuriin julkiset menonsa, ja edellyttää, että unionin talousarviossa on pyrittävä tekemään vähennyksiä veronmaksajiin kohdistuvan rasituksen keventämiseksi; katsoo, että unionin talousarvio olisi kohdennettava selvästi siihen, että autetaan jäsenvaltioita selviämään rakenteellisista haasteista, erityisesti kilpailukyvyn heikkenemisestä ja sen seurauksena lisääntyvästä työttömyydestä; edellyttää, että unionin hallintomenoja on karsittava (esimerkiksi lopettamalla parlamentin kokoontumiset Strasbourgissa) ja että unionin talousarviossa on saatava aikaan todellisia vähennyksiä;
6. katsoo, että eurooppalaisen lisäarvon periaatteen olisi oltava kaikkien menojen kulmakivi ja että menot olisi suunniteltava myös tehokkuuden, vaikuttavuuden ja rahalle saatavan vastikkeen periaatteiden mukaan noudattaen toissijaisuusperiaatetta, joka on määritelty SEU-sopimuksen 5 artiklassa ja kirjattu kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa koskevaan pöytäkirjaan nro 1;
7. pitää valitettavana, että komission työohjelmassa ei käsitellä yksityiskohtaisesti toissijaisuusperiaatetta; on vakuuttunut siitä, että tämän periaatteen noudattaminen – ”entistä tiiviimmän unionin” mainostamisen sijasta – ohjaisi unionin toimintaa jäsenvaltioiden kansalaisten silmissä hyväksyttävämpään suuntaan; ehdottaa, että komissio tekisi varhaisessa vaiheessa selkoa siitä, miten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate voidaan tunnustaa ja niitä voidaan soveltaa paremmin, ja erityisesti siitä, miten tämä voisi näkyä vuorovaikutuksessa kansallisten parlamenttien kanssa; toteaa, että talouden ohjausjärjestelmää koskevia huolenaiheita ei saisi käyttää verukkeena sosiaali- ja työllisyyspolitiikan keskittämiseen;
8. pitää valitettavana, että komissio ei vaikuta pitävän unionin haltuun uskottujen resurssien tehokasta hallinnointia kovin tärkeänä ja että se ei etenkään pyri millään tavoin varmistamaan, että tilintarkastustuomioistuimelta saataisiin myönteinen tarkastuslausuma; pitää valitettavana, että uusi komissio ei ole vastannut parlamentin toistuvasti esittämään pyyntöön erillisen komission jäsenen nimittämisestä talousarvion valvontaa varten; katsoo kyseisen komission jäsenen nimittämistä koskevan laiminlyönnin osoittavan, että joko uusi komissio ei hahmota kohtaamansa haasteen mittavuutta tai sitten komissio ei ole kovin kiinnostunut vastaamaan siihen; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa, että jäsenvaltioissa otetaan käyttöön vakiomalliset johdon vahvistuslausumat, jotka allekirjoitetaan asianmukaisella poliittisella tasolla ja jotka kattavat yhteisesti hallinnoidut unionin varat; korostaa sellaisten järjestelmällisten, säännöllisten ja riippumattomien arviontien tuloksia, joiden avulla varmistetaan, että varoilla päästään toivottuihin tuloksiin kustannustehokkaalla tavalla;
OSA 2: YKSITTÄISIÄ EHDOTUKSIA TYÖOHJELMAA VARTEN
”Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin”
9. katsoo, että työpaikkojen syntymiselle otollisemman ympäristön luomiseksi komission olisi autettava jäsenvaltioita toteuttamaan tarpeelliset rakenneuudistukset, joilla puututaan seuraaviin tekijöihin: osaamisen kohtaanto-ongelmat, yrittäjyys, demografia, markkinoille pääseminen, rahoituksen saatavuus, työmarkkinoita jäykistävät tekijät, hallintokulut ja sääntelyn parantaminen;
10. toteaa jälleen kerran, että sisämarkkinoita on syvennettävä, ja edellyttää, että komission ”sääntelyn parantamisessa” keskitytään luomaan Eurooppaan terve liiketoimintaympäristö, karsimaan byrokratiaa, poistamaan hallinnollista rasitusta ja investointien esteitä sekä kannustamaan uuden lainsäädännön määrän pitämiseen mahdollisimman vähäisenä;
11. pitää yksityisen sektorin investointien korostamista myönteisenä ja edellyttää, että investointien ja etenkin pk-yrityksiin tehtävien investointien esteiden poistamista jatketaan koko unionissa;
12. pitää myönteisenä, että komissio on ottanut poliittiseksi tavoitteekseen sääntelyn keventämisen, ja kehottaa komissiota toteuttamaan tiedonannossa tehdyt sitoumukset viipymättä sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) yhteydessä;
13. korostaa, että kaikkien sääntely- ja säädösehdotusten on perustuttava yritysten sekä muiden asiantuntijoiden ja asianomaisten osapuolten esittämään tutkittuun tietoon, ja kehottaa komission puheenjohtajaa pitämään lupauksensa, joka koskee tieteellisen pääneuvonantajan palveluihin turvautumista;
14. panee tyytyväisenä merkille, että komissio käsittelee niiden kymmenen säädöksen uudelleentarkastelun tulosta, jotka kuormittavat eniten pk-yrityksiä, mikä auttaa yrityksiä luomaan lisää työllistymismahdollisuuksia; katsoo, että komission olisi pikaisesti asetettava näiden säädösten parantaminen etusijalle ja puututtava pk-yritysten ongelmiin; katsoo, että on tarpeellista varmistaa, että EU ja jäsenvaltiot ottavat poliittisessa päätöksenteossa huomioon yritysten ja erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten erityistarpeet ja harkitsevat tukitoimia;
15. korostaa, että viime aikoina yritykset ovat pyrkineet palauttamaan tuotantoa ja palveluja Eurooppaan ja että tämä tuo mukanaan mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; kehottaa komissiota harkitsemaan, millä tavoin unioni voi auttaa yrityksiä hyödyntämään työpaikkojen palauttamisen tarjoamia mahdollisuuksia;
16. panee merkille, että komissio aikoo päivittää tekijänoikeussääntöjä; pyytää kuitenkin, että kaikissa tällaisissa uudistuksissa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja kiinnitetään täysipainoisesti huomiota kulttuurisiin seurauksiin, yhdenvertaiseen saatavuuteen sekä periaatteeseen, jonka mukaan olisi noudatettava sellaisia parhaita käytänteitä, joilla on jo saatu aikaan tyydyttävä suhde oikeuksien haltijoiden ja kyseisten oikeuksien kaupallisten hyödyntäjien välillä, ja sallittava näiden käytänteiden jatkaminen häiriöittä;
17. vaatii, että uusi Euroopan strategisten investointien rahasto räätälöidään täydentämään rakennerahastoja ja että rahaston yhteydessä rakennerahastojen vaikutusten voimistamiseksi edistettävät mahdolliset innovatiiviset rahoitusvälineet olisi suunniteltava kestävällä tavalla, jossa otetaan huomioon alueiden edut; edellyttää, että rahaston rakenne suunnitellaan siten, että vältetään tappioiden kansallistaminen ja voittojen yksityistäminen;
18. pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu painokkaasti lainsäädäntötyön parantamiseen ja REFIT-ohjelmaan; kannattaa toimivuustarkastusten tekemistä ja kehottaa komissiota kiinnittämään niihin enemmän huomiota; kannustaa soveltamaan työohjelmassa mainittua ”pöydän raivaamista” ja katsoo, että monilla politiikan aloilla tarvitaan juuri aloittamista puhtaalta pöydältä; muistuttaa, että kun ehdotuksia perutaan ja korvataan uusilla ehdotuksilla, kansalaisiin ja asianomaisiin yrityksiin kohdistuvaa rasitusta ei saisi lisätä;
19. kannattaa henkistä omaisuutta koskevan unionin lainsäädännön kehittämisen ja nykyaikaistamisen jatkamista ja erityisesti pyrkimyksiä parantaa tekijänoikeuksien toimivuutta; pyrkii tarkastelemaan yksityiskohtaisesti komission tällä alalla antamia ehdotuksia sekä edistämään tällöin digitaalisten sisämarkkinoiden kasvua ja loppuun saattamista; muistuttaa komissiota siitä, että tekijänoikeuksia koskevissa toimissa on pyrittävä löytämään oikea tasapaino eri toimijoiden välille ja että ellei henkistä omaisuutta koskevien oikeuksien valvonta ole asianmukaista, ne eivät tuota arvoa kaikille asianosaisille;
20. pitää investointien korostamista myönteisenä ja edellyttää, että investointien esteiden poistamista jatketaan koko unionissa; pitää investoijien korvaamisjärjestelmän peruuttamista myönteisenä; kannattaa toimenpiteitä, joilla pyritään mahdollistamaan vähittäisrahoituspalvelut, jotta kuluttajat hyötyisivät enemmän;
21. katsoo, että tämän rahoitusalan tapahtumien ulkoisvaikutuksia on seurattava huolellisesti; on huolissaan siitä, että rahoitusalan sääntelyn yhtenäistäminen johtaa erilaisten vaatimusten kehittymiseen yhdenvertaisten kilpailijoiden keskuudessa; panee merkille, että unionin pankkisääntely on edistynyt merkittävästi vuodesta 2008 ja erityisesti vuonna 2013; katsoo, että on paikallaan analysoida kattavasti unionin useiden uusien rahoitussäännösten kilpailunäkökohtia;
”Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat”
22. kannattaa painokkaasti digitaalisten sisämarkkinoiden asettamista painopisteeksi, koska digitaaliset toiminnot voivat luoda mahdollisuuksia työpaikkoja, kasvua, innovointia ja kilpailukykyä varten; toteaa, että on paneuduttava seuraaviin aiheisiin: luottamus, yksityisyys ja tietosuoja, tietoverkkorikollisuus ja turvallisuus, saavutettavuus, digitaalinen sisältö ja tekijänoikeudet, yhteentoimivuus ja standardit, sähköiset laskut, sähköisessä muodossa tehtävät sopimukset, tarjouspyynnöt ja laskutus, sähköinen hallinto, digitaalinen infrastruktuuri, sähköiset hankinnat, julkisen sektorin tiedottaminen ja avoimet tiedot, verkkovierailu ja verkossa toimivat välittäjät;
23. kannattaa vakaasti digitaalisia sisämarkkinoita koskevia uusia lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita, joissa asetetaan kasvu etusijalle, ja ehdottaa, että näiden aloitteiden olisi oltava osa digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa säädöstä; korostaa, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa laissa olisi muiden sisämarkkinasäädösten tavoin asetettava etusijalle sellaiset lainsäädäntöaloitteet ja muut aloitteet, joissa on eniten potentiaalia kasvun, työpaikkojen ja kilpailukyvyn lisäämiseen, mukaan luettuna sähköinen kaupankäynti;
24. pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu sähköisen kaupan avaamiseen, koska kuluttajat voisivat säästää yli 11,7 miljardia euroa vuodessa, jos he voisivat verkossa ostoksia tehdessään valita vapaasti tavaroiden ja palvelujen laajasta kirjosta; korostaa tässä yhteydessä, että digitaalisten sisämarkkinoiden esteinä pidetään erityisesti verkossa tarjottavia palveluja, digitaaliseen sisältöön pääsemistä, petosten ehkäisemistä, verkossa rekisteröitymistä, myynninedistämistä ja merkintöjä;
25. painottaa antaneensa äskettäin digitaalisia sisämarkkinoita koskevasta säädöksestä päätöslauselman, joka hyväksyttiin laajalla enemmistöllä ja jossa hahmoteltiin digitaalisten sisämarkkinoiden tärkeimpiä kasvualoja, mukaan luettuna sähköinen kauppa, massadata ja pilvipalvelut; muistuttaa, että päätöslauselmassa kiinnitettiin huomiota myös verkkopalvelujen saatavuuden ja turvallisuuden merkitykseen;
26. odottaa komissiolta strategiaa, jossa eritellään turvallisten, luotettavien ja dynaamisten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä koskevat tärkeimmät haasteet; pitäisi erityisen myönteisenä, että ostosten verkossa tekemistä yksinkertaistettaisiin kuluttajien kannalta, mutta toteaa, että kuluttajille on tarjottava samantasoinen suoja kuin heidän omilla perinteisillä markkinoillaan;
27. tukee komission pyrkimyksiä saada unionin tietosuojaa koskeva asetus valmiiksi; toivoo tässä yhteydessä, että kaikki tietosuojalainsäädännön uudistukset ovat oikeasuhteisia ja toimivia ja suojaavat sekä kuluttajien oikeuksia että yksityisyyttä ja mahdollistavat yritysten, talouden ja innovoinnin kukoistamisen;
28. vaatii, että odotetussa televiestintäuudistuksessa seurataan palvelujen tarjoamisen suuntauksia ja erityisesti palvelu- ja sisältöpaketteja koskevia tarjouksia, jotta suuret operaattorit eivät käytä määräävää markkina-asemaa väärin kuluttajien haitaksi;
29. tähdentää, että koko Euroopan yhteen liittämistä (Connected Continent) koskevasta paketista käytävissä neuvotteluissa olisi asetettava etusijalle kuluttajasopimuksia ja datakulutusta koskevat elementit, jotka eivät aiheuta kiistoja, jotta neuvotteluissa päästään edistymään;
30. tähdentää, että digitaalista taloutta koskevat verotustoimenpiteet aiheuttavat tuntuvaa huolta etenkin arvonlisäveron ja pienimuotoisen keskitetyn asiointipisteen suhteen ja etenkin mikroyrityksille; kehottaa komissiota harkitsemaan pikaisesti kynnysarvon asettamista tällaisia yrityksiä varten;
”Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka”
31. painottaa energiahuollon kohtuuhintaisuutta ja kestävyyttä sekä energian huoltovarmuutta; katsoo, että kilpailupolitiikka on tärkeässä osassa toimintojen eriyttämisen edistämisessä ja markkinoiden nykyisen pirstoutuneisuuden käsittelemisessä; toteaa, että alan valtiontukien sääntely on toteutettava samassa hengessä kuin muilla aloilla;
32. korostaa Ukrainan nykyisten tapahtumien perusteella, että energiaturvallisuutta on parannettava monilla erilaisilla vaihtoehtoisilla toimenpiteillä, kuten toimittajien monipuolistaminen, energiatehokkuuden parantaminen kulutuksen vähentämiseksi, omien energialähteiden käytön lisääminen sekä infrastruktuuriin tehtävät mittavat investoinnit; edellyttää, että ajatusta kaasun ja muiden energiatuotteiden ”yhteisostoista” täsmennetään; korostaa, että energianeuvotteluja koskevaa yhteistyötä on lisättävä samaan tahtiin kuin vahvistetaan kilpailukykyä sisämarkkinoilla, mikä on tärkeää pitkän aikavälin huoltovarmuudelle ja monipuolistamista koskevien tavoitteiden saavuttamiselle;
33. odottaa energiaunionin kehittämistä koskevia ehdotuksia ja kannattaa pyrkimyksiä energia-alan sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja tätä varten toteutettavia toimenpiteitä, joilla parannetaan rajat ylittävää infrastruktuuria, kuten yhdysputkia; kannustaa komissiota varmistamaan, että yhtenä energiaunionin tärkeänä osana on omien energialähteiden kehittäminen; muistuttaa kuitenkin komissiota siitä, että jäsenvaltiot ovat vastuussa oman energialähteiden yhdistelmänsä määrittämisestä ja että kaikessa hiilestä irtautumista ja päästövähennyksiä koskevassa politiikassa on otettava huomioon energiaturvallisuuden ja monipuolistamisen varmistaminen – eikä tarkasteltava kestävyyttä erillisenä asiana, kuten aiemmin on tehty;
34. ottaa energiaunionia koskevan strategisen kehyksen yhteydessä huomioon, että Eurooppa-neuvosto pääsi lokakuussa sopimukseen vuoteen 2030 ulottuvasta ilmasto- ja energiapolitiikasta; pitää erityisen myönteisenä, että jäsenvaltioille ei asetettu uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevia sitovia tavoitteita, koska nykyiset tavoitteet ovat osoittautuneet joustamattomiksi ja kalliiksi ja vähentäneet investointeja muuhun vähähiiliseen teknologiaan, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin; edellyttää kuitenkin ehdottomasti, että kehyksessä olevat teollisuudenaloja hiilivuotojen riskiltä suojaavat säännöt säilytetään;
35. toteaa, että komissio aikoo tarkastella uudelleen luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille koskevaa päätöksentekoprosessia; pitää vuotta 2015 liian aikaisena ajankohtana uusien muutosten ehdottamiselle muuntogeenisiä organismeja koskevaan lainsäädäntökehykseen, koska ensin on arvioitava, miten muuntogeenisten organismien tarkoituksellista levittämistä ympäristöön koskeva muutettu direktiivi (2001/18/EY) on vaikuttanut;
36. ottaa huomioon, että ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans on sitoutunut säilyttämään direktiiviehdotuksen, joka koskee kansallisia päästörajoja, ja antamaan muutettuja ehdotuksia, joilla otetaan paremmin huomioon yhteisvaikutukset vuoteen 2030 ulottuvan energia- ja ilmastopaketin kanssa ja vähennetään hallinnollista rasitusta, koska on tärkeää paneutua ilman laatuun, jotta voidaan vastata kansalaisten terveyttä koskeviin merkittäviin huolenaiheisiin ja noudattaa vuodelle 2020 asetettuja kansainvälisesti sovittuja rajoja; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa uusissa muutoksissa noudatetaan tinkimättä järkevän sääntelyn ohjelmaa ja helpotetaan täytäntöönpanon parantamista; edellyttää, että alkuperäisen ehdotuksen muuttamista koskeva päätös ei saa aiheuttaa tarpeettomia viivästyksiä;
37. katsoo, että kiertotalouteen investoiminen on täysin sovitettavissa yhteen työpaikkoja, kasvua ja kilpailukykyä koskevan komission ohjelman kanssa ja että sen avulla voidaan luoda kaikkia asianomaisia sidosryhmiä hyödyttävä tilanne; kehottaa siksi komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja harkitsemaan tarvittaessa perumista uudelleen;
38. pyytää komissiota selventämään kiertotaloutta koskevan uuden lainsäädäntöehdotuksen perumista ja hyväksymistä koskevaa aikataulua ja prosessia;
39. pyytää komissiota perumaan maaperän puitedirektiiviehdotuksen ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan direktiiviehdotuksen, koska ne aiheuttaisivat kohtuutonta taloudellista ja hallinnollista rasitusta eurooppalaisille yrityksille, mikä vaarantaisi kasvun ja työpaikat;
”Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja”
40. pitää myönteisenä, että komissio aikoo laatia tavaroita ja palveluja koskevan sisämarkkinastrategian, jolla parannetaan vastavuoroista tunnustamista ja vahvistetaan entisestään keskeisiä teollisuus- ja palvelualoja, joilla taloudellinen potentiaali on suurin, mukaan luettuina liike-elämän palvelut, rakennusala, vähittäiskauppa, säännellyt ammatit sekä palvelujen ja tavaroiden tehostettu tarjoaminen;
41. kannattaa vahvasti komission päätöstä yhteisen eurooppalaisen kauppalain muuttamisesta; toteaa, että nykyinen ehdotus on huolestuttanut eräitä kuluttajajärjestöjä, ja katsoo, että kaikkien uusien ehdotusten olisi perustuttava mallisopimuksiin, jotka olisivat helpommin kuluttajien ja yritysten hahmotettavissa; toteaa tämän ehdotuksen yhteydessä lisäksi, että kuluttajien on saatava verkossa samantasoinen suoja kuin verkon ulkopuolisilla perinteisillä markkinoilla;
42. korostaa, että nykyiset sisämarkkinasäännöt on pantava täytäntöön, on arvioitava täytäntöönpanon ongelmia ja analysoitava nykyisiä esteitä ja mahdollisuuksia samalla kun varmistetaan, että kaikkien uusien toimenpiteiden vaikutukset arvioidaan ja testataan, soveltuvatko ne tulevaisuuteen ja digitaaliselle aikakaudelle;
43. kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan jo hyväksytyn sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa ja voimaan saattamista, erityisesti tavaroiden ja palvelujen alalla, ja hyödyntämään enemmän vastavuoroisen arvioinnin ja tunnustamisen periaatteita;
44. kehottaa käyttämään enemmän suhteellisuustarkistusta yhdessä keskinäisen arviointiprosessin kanssa, jotta voidaan havaita palvelujen tarjoamisen estävä sääntely ja kumota lainsäädäntöä, jos riittävä määrä jäsenvaltioita pitää kumoamista tarpeellisena;
45. edellyttää "taloudellisen tarveharkinnan" lopettamista, koska sitä voidaan käyttää markkinoille pääsyn rajoittamiseen;
46. korostaa julkisten hankintojen roolia innovoinnin ja ratkaisevan markkinoille pääsemisen tehostamisessa;
47. kehottaa komissiota vahvistamaan keskitettyjen asiointipisteiden roolia, jotta ne voivat auttaa palvelujentarjoajia kysymyksissä, joita heillä, myös muilla kuin palveludirektiivin kattamilla palveluntarjoajilla, saattaa olla sijoittautumisesta toiseen jäsenvaltioon, kuten sovellettavaa verotusjärjestelmää koskevat tiedot;
48. kannattaa aloitteita, joilla elvytetään Euroopan maiden teollisuusperustaa, mitä on tuettava tutkimuksella ja innovoinnilla, huolehtimalla rahoituksen saatavuudesta ja parantamalla sääntely-ympäristöä siten, että lisätään joustavuutta yritysten kannalta; odottaa innokkaasti erityisiä toimenpiteitä, joita on ehdotettu pk-yrityksiin kohdistuvan lainsäädännöllisen ja hallinnollisen rasituksen keventämiseksi;
49. korostaa Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon jatkamista ja erityisesti pyrkimyksiä keskittyä selvemmin maailmanluokan tutkimuksen muuntamiseen tuotteiksi ja palveluiksi, joilla voidaan edistää Euroopan talouksien kilpailukyvyn elvyttämistä;
50. ottaa huomioon, että komissio aikoo perua maahuolintaa koskevan ehdotuksen, ja korostaa, että tietyillä unionin lentoasemilla edelleen vallitseviin monopoleihin olisi puututtava uudella maahuolintaa koskevalla ehdotuksella, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon ne jäsenvaltiot, joissa maahuolintapalvelut on jo vapautettu; edellyttää tietynasteista vapauttamista ja kilpailua lisäämällä unionin suurten lentoasemien palveluntarjoajien määrää, koska näin parannetaan lentoasematoimintojen tehokkuutta ja laatua ja alennetaan lentoasemien käyttäjien ja matkustajien maksamia hintoja; korostaa kuitenkin, ettei uudessa ehdotuksessa saisi puuttua sosiaalisiin kysymyksiin, etenkään henkilöstösiirtoihin tai maahuolintapalveluja koskevien vähimmäislaatuvaatimusten asettamiseen ja soveltamiseen;
51. on huolissaan siitä, että Euroopan investointisuunnitelmaa koskevan sääntelykehyksen ja investointien kohdentamista koskevan päätöksenteon selkeydessä ja avoimuudessa on puutteita liikenteen infrastruktuuria koskevien hankkeiden yhteydessä; korostaa selkeyden merkitystä, koska rahastolla edistetään yksityisten investointien tekemistä turvallisempiin liikenteen infrastruktuurin hankkeisiin, etenkin teollisuuskeskuksissa; toteaa, että Verkkojen Eurooppa ‑välinettä ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan politiikan yleisenä tavoitteena ja rahoituksen periaatteena on taata unionin rahoitus vähemmän kannattaville mutta yhteisen edun mukaisille rajatylittäville laajan mittakaavan hankkeille (noin yhdeksän ydinverkon käytävää), kehittää kattava multimodaalinen unionin liikenneverkko ja puuttua sopivan infrastruktuurin ja saatavuuden puutteeseen sekä vähäiseen yhteentoimivuuteen unionin eri osien ja alueiden välillä;
52. korostaa, että Venäjän federaatio kieltäytyy edelleen noudattamasta Siperian-ylilentojen maksujärjestelmän lakkauttamista koskevaa sopimusta ja että Venäjä on EU:n äskettäin asettamien pakotteiden vuoksi uhannut kieltää eurooppalaisia lentoyhtiöitä käyttämästä Siperian ilmatilaa; kehottaa komissiota käynnistämään tehokkaita lainsäädäntötoimenpiteitä (mukaan luettuina vastatoimenpiteet, joilla kielletään Venäjän federaation lentoyhtiöitä käyttämästä unionin ilmatilaa tai rajoitetaan kyseistä käyttöä), jotta Venäjä lopettaisi laittomien maksujen perimisen, joka aiheuttaa unionin lentoyhtiöiden pysyvää syrjimistä ja haittaa lentoyhtiöiden vapaata ja reilua kilpailua EU:n ja Aasian välisillä reiteillä;
53. on samaa mieltä siitä, että ilmailun turvamaksuja koskeva ajastaan jälkeen jäänyt ehdotus perutaan; suhtautuu epäilevästi asiaa koskevan ehdotuksen tulevaisuuteen ja katsoo, että ilmailun turvamaksujen on oltava oikeudenmukaisia ja oikeasuhteisia, sillä niitä koskeva ehdotus aiheuttaa monia vaikeuksia, mukaan luettuna direktiivin soveltamisala, kustannusvastaavuus ja valtion rahoitus; katsoo, että turvamaksujen perimistä yhteisön lentoasemilla koskevat yleiset periaatteet olisi yhdenmukaistettava lentokenttämaksuja koskevan direktiivin kanssa;
”Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto”
54. korostaa, että verotuksessa sovellettava toissijaisuusperiaate on välttämätön Euroopan demokraattisen ja taloudellisen vakauden kannalta; torjuu kaikki yritykset käyttää talouden hallintaa koskevia huolenaiheita verukkeena unionin oman verotuspolitiikan käyttöön ottamiselle;
55. pitää pääomamarkkinaunionia tai yhtenäisiä pääomamarkkinoita koskevaa ajatusta myönteisenä, mutta aikoo seurata tiiviisti komission järjestämiä kuulemisia ja uutta toimintasuunnitelmaa ja varmistaa, että siinä on kunnianhimoinen visio sen sijaan, että tyydyttäisiin vain esteiden tekniseen poistamiseen;
56. pitää myönteisenä ehdotusta, joka koskee elintärkeän markkinainfrastruktuurin elvyttämistä ja uudelleenjärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa näissä yhteisöissä olevien investoijien varojen asianmukainen suojaaminen;
57. toteaa, että maailmanlaajuiset sitoumukset, joilla kahdenvälisen kaupan tuotteet siirretään monenväliseen markkinainfrastruktuuriin, lisäävät kyseisten laitosten stressiä;
58. on siksi samaa mieltä siitä, että järjestelmän kannalta merkittävien rahoituslaitosten on osoitettava soveltavansa asianmukaista ohjausta ja vahvaa riskinhallintaa, joka hyödyttää koko järjestelmää;
59. edellyttää, että on keskityttävä edelleen kasvua edistävään julkisen talouden vakauttamiseen; on sitä mieltä, että investointien edistämistä ei saisi mieltää tarvittavien rakenneuudistusten vaihtoehdoksi;
60. haluaa selvennystä eräisiin investointipaketin yksityiskohtiin, kuten miten investointirahastossa valitaan hankkeet ja asetetaan ne tärkeysjärjestykseen, miten niillä voidaan edistää yksityisiä investointeja ja miten rahastossa vältetään tilanne, jossa voitot yksityistetään ja tappiot kansallistetaan;
61. pitää myönteisenä, että komissio tunnustaa, että jäsenvaltioilla on toimivalta verotusjärjestelmiensä suhteen;
62. toteaa vastustavansa jyrkästi finanssitransaktioveroa, ellei sitä toteuteta maailmanlaajuisesti, ja muistuttaa komissiota siitä, että se ei tukenut aiempaa ehdotusta yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB);
63. toteaa, että asiaa koskevien tietojen vaihtaminen veroviranomaisten välillä saattaisi olla hyödyllistä, mutta korostaa, että unionin jäsenvaltioille ei voida aiheuttaa kilpailuhaittaa samalla kun pyritään saamaan investointeja ja elvyttämään taloutta;
64. edellyttää, että euroalueen taloustilannetta analysoidaan perinpohjaisesti;
65. edellyttää, että euroalueen elpymistä ja kolmansien maiden ja alueiden elpymistä on vertailtava keskenään;
66. edellyttää, että korostetaan tuntuvammin muuta kuin pankkirahoitusta, kuten riskipääomaa ja joukkorahoitusta;
”Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa”
67. pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu tarkastelemaan uudelleen unionin kauppa- ja investointipoliittista strategiaa ja että komissio aikoo keskittyä erityisesti siihen, miten se vaikuttaa työllisyyteen ja kasvuun; pyytää, että uudelleentarkastelu olisi perusteiltaan laaja, strateginen ja tulevaisuutta painottava ja kattaisi kaikki kauppa- ja investointipolitiikan näkökohdat, mukaan luettuina kahden- ja monenväliset neuvottelut ja itsenäiset toimenpiteet, ja että siinä keskityttäisiin erityisesti kauppasuhteisiin paitsi suurten kehittymässä olevien kansakuntien ja tärkeimpien strategisten kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti, myös OECD-maiden kanssa, koska unionilla ei ole nykyisin niiden kanssa perusteellisia ja kattavia vapaakauppasopimuksia;
68. kehottaa komissiota osoittamaan riittävästi resursseja kunnianhimoisen kauppaohjelman edistämiseen kauppakumppaneiden kanssa, mukaan luettuna työ, jolla pyritään saattamaan päätökseen neuvottelut perusteellisesta, kattavasta ja tasapainoisesta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP); toteaa kuitenkin, että kauppapolitiikkaa ei saisi rajoittaa tälle alalle, vaan siihen olisi sisällytettävä kaikki parhaillaan neuvoteltavina olevat monen- ja kahdenväliset kauppa- ja investointisopimukset;
69. ottaa huomioon onnistuneen TTIP:n tarjoaman valtaisan potentiaalin, joka tekee viennistä halvempaa ja helpompaa kaikenkokoisille yrityksille molemmin puolin Atlanttia ja saattaa tuottaa Euroopan talouksille noin yli 100 miljardia euroa markkinoille pääsemisen paranemisen ja tariffien lakkauttamisen tai alentamisen myötä;
70. pitää myönteisenä 25. marraskuuta annettua TTIP-neuvottelujen avoimuutta koskevaa komission tiedonantoa ja pitää sitä merkittävänä askeleena avoimuuden, sidosryhmien kuulemisen ja asiakirjojen saatavuuden parantamiseksi, samalla kun huolehditaan riittävän luottamuksellisuuden säilyttämisestä, jotta kauppaneuvottelijat voivat päästä hyvään lopputulokseen; ilmaisee olevansa valmis tekemään komission kanssa yhteistyötä tiedonannossa esitettyjen asioiden toteuttamiseksi mahdollisimman pian vuoden 2015 alussa;
71. toteaa, että Intian kanssa tehtävästä hyvästä kahdenvälisestä kauppa- ja investointisopimuksesta koituisi paljon etuja kummallekin osapuolelle, ja edellyttää, että neuvotteluja käydään entistä energisemmin; edellyttää myös, että neuvotteluja jatketaan ripeästi pyrkien kattavaan sopimukseen, joka kattaa muun muassa palvelualan (vakuutus- ja pankkitoiminta, postipalvelut, oikeudelliset palvelut, mainonta, jakelu, vähittäismyynti jne.) ja teollisuuden (autot, viinit ja väkevät alkoholijuomat, infrastruktuuri) ja jossa henkinen omaisuus suojataan paremmin;
72. pyytää komissiota antamaan osana vuoden 2015 toimintaa jäsenvaltioille direktiiviehdotuksia Meksikon kanssa tehdyn voimassa olevan sopimuksen nykyaikaistamisesta; pyytää, että direktiiveissä olisi markkinoiden vastavuoroista avaamista koskevia kunnianhimoisia säännöksiä, joissa käsitellään tariffeja, muita esteitä kuin tariffeja sekä kaupan teknisiä esteitä monilla eri aloilla, muun muassa rahoituspalvelujen, ammatillisten palvelujen, vakuutustoiminnan, julkisten hankintojen, kemikaalien, jalostettujen elintarvikkeiden, energiakaupankäynnin, henkisen omaisuuden ja ajoneuvoteollisuuden alalla;
73. pitää valitettavana, että komissio ei ole luvannut perua asetusehdotusta, joka koskee kolmansien maiden tuotteiden ja palvelujen pääsemistä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen yhteydessä, vaikka monet jäsenvaltiot ovat vastustaneet sitä protektionistisena toimenpiteenä, joka saattaisi aiheuttaa merkittäviä hankaluuksia tiettyjen kauppakumppaneiden kanssa, mukaan luettuna markkinoiden sulkeminen vastavetona paitsi julkisten hankintojen yhteydessä myös muilla tärkeillä aloilla; katsoo, että komission esille ottamia kysymyksiä olisi parempi käsitellä pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta käytävissä kahdenvälisissä neuvotteluissa tai kannustamalla muita maita liittymään julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA-sopimus);
74. on huolissaan siitä, että komissio on pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta lausuntoa EU:n ja Singaporen välisestä sopimuksesta ja että tämä viivästyttää huomattavasti kyseisen sopimuksen voimaan saattamista;
”Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue”
75. kannattaa komission aietta perua lainsäädäntöehdotukset, joita ei kannateta neuvostossa, ja katsoo tässä yhteydessä, että äitiysvapaata koskeva direktiiviehdotus on syytä perua, mutta myöntää, että jäsenvaltioilla on oikeus hyväksyä säännöksiä, jotka ylittävät unionin lainsäädännössä asetetut vähimmäisvaatimukset;
76. antaa täyden tukensa rajatylittävän rikollisuuden ja korruption torjumiselle; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei ole perunut Euroopan yleistä syyttäjää koskevaa ehdotusta, vaikka neuvosto on tuntuvasti vastustanut asiaa ja ehdotuksen oikeasuhteisuus, oikeusperusta, toissijaisuusperiaate ja perusoikeudet ovat herättäneet vakavaa huolta;
77. kannattaa täysin komission sitoutumista auttamaan jäsenvaltioita torjumaan ulkomaisista taistelijoista ja terrorismista aiheutuvia sisäisen turvallisuuden uhkia; kehottaa tässä yhteydessä komissiota asettamaan työohjelmassaan etusijalle unionin lentomatkustajarekisteriä koskevan direktiivin hyväksymisen;
78. pitää myönteisenä, että Euroopan turvallisuusohjelman yhtenä painopisteenä on tietoverkkorikollisuus; edellyttää komissiolta tiukkoja toimia lasten suojelemiseksi verkkoympäristössä;
79. pitää valitettavana, että komissio edellyttää Euroopan unionissa julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä sen varmistamista, että niiden johtokunnissa aliedustettuna olevan sukupuolen osuus on vähintään 40 prosenttia; toteaa, että komission itsensä jäsenistä on 32 prosenttia naisia ja 68 prosenttia miehiä; edellyttää, että johtokuntanimitysten on aina perustuttava pelkästään ansioihin, ja pyytää siksi komissiota perumaan ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä ( COM(2012)0614 );
80. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa toteuttaakseen mitattavissa olevia toimenpiteitä, joilla kitketään naisia ja tyttöjä vahingoittavia käytänteitä, kuten lapsi- ja pakkoavioliittoja, naisten sukuelinten silpomista, kunniamurhia, pakkosterilointeja, konflikteihin liittyviä raiskauksia, kivitystä ja kaikkia muita raakuuksia; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tällaisten raakuuksien uhreiksi joutuneille tarjolla olevan avun parantamiseksi;
81. kannattaa painokkaasti toimia kaikenlaisen syrjinnän lakkauttamiseksi ja sellaisen politiikan tukemiseksi, jossa korostetaan perheen merkitystä yhteiskunnan kulmakivenä; pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu tukemaan naisten osallistumista työmarkkinoille;
”Kohti uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa”
82. korostaa, että unionin maahanmuuttopolitiikassa tarvitaan päättäväistä ja samalla oikeudenmukaista lähestymistapaa; antaa täyden tukensa komission vaatimukselle unionin maahanmuuttojärjestelmää koskevien väärinkäytösten torjumisesta;
83. muistuttaa komissiota siitä, että eräät jäsenvaltiot ovat hyvin huolissaan siitä, että muiden jäsenvaltioiden asukkaat käyttävät sosiaalietuuksia väärin; korostaa, että etuudet ja hyvinvointijärjestelmät kuuluvat kokonaisuudessaan jäsenvaltioille;
84. kannattaa tarpeellisena pitämäänsä maahanmuuton nivomista unionin ulkopolitiikkaan; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle yhteistyön kolmansien maiden kanssa, mukaan luettuna Saharan eteläpuolinen Afrikka, Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän alueet, soveltamalla palautuksia, uudelleensijoittamisohjelmia ja muuttovirtojen hallintaa koskevia sopimuksia alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa; kehottaa lisäksi komissiota lisäämään avustustoimintaansa humanitaarisen avun, poliittisen avun ja koulutuksen saralla;
85. kehottaa komissiota reagoimaan unionin säilöönottokeskusten olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyjen nykyisiin laadullisiin puutteisiin, koska ne vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttopaineiden vaikuttavaan ja tehokkaaseen käsittelemiseen;
86. kannattaa täysin komission vaatimusta tiukkojen toimenpiteiden toteuttamisesta ihmiskauppiaita ja salakuljettajia vastaan sekä kolmansien maiden avustamisesta antamalla koulutusta, jossa korostetaan ihmiskaupan riskejä; kehottaa painokkaasti komissiota asettamaan etusijalle ja toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla puututaan häpeälliseen nykyajan orjuuteen;
87. kehottaa komissiota tarkastelemaan, miten rajavalvontavirasto Frontexin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston roolia voidaan jatkossa voimistaa, jotta unionin maahanmuuttopaineisiin ja ‑haasteisiin voidaan reagoida sekä huolehtimalla ulkorajojen turvallisuudesta että estämällä ihmishenkien menettäminen merellä;
88. edellyttää komissiolta täysipainoista analyysia unionin resurssien ja rahoituksen käytön tehokkuudesta maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa, erityisesti kun on kyse sisäasioiden alan varojen käytöstä etenkin turvapaikkojen, kotouttamisen, rajavalvonnan ja palautusten yhteydessä;
”Vahvempi maailmanlaajuinen toimija”
89. kunnioittaa jäsenvaltioiden oikeutta tehdä yksipuolisia päätöksiä ulkoasioissa sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ja kannustaa tarvittaessa Eurooppa-neuvostoa kehittämään yhteisiä reagointitapoja nykyisiin ja voimistuviin yhteisiin uhkiin ja haasteisiin;
90. ilmaisee jälleen sitoutuvansa toimimaan yhteistyössä YK:n, Naton ja G20-maiden kaltaisten organisaatioiden kanssa (kilpailematta niiden kanssa), jotta voidaan varmistaa, että EU ja sen jäsenvaltiot voivat reagoida tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin ulko- ja turvallisuusasioita koskeviin haasteisiin, jotka liittyvät erityisesti unionin itäisiin ja eteläisiin lähialueisiin;
91. kehottaa komissiota hyödyntämään kehitysyhteistyön teemavuoden 2015 tarjoamaa mahdollisuutta ja käynnistämään Cotonoun sopimuksen säännöllisen uudelleen arvioinnin erityisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien lausekkeiden yhteydessä;
92. katsoo, että tulevissa kestävän kehityksen tavoitteissa on karsittava tuntuvasti yksittäisten tavoitteiden määrää, jotta vuoden 2014 jälkeen sovellettavasta kehitysohjelmasta tulisi johdonmukaisempi ja vaikuttavampi; katsoo, että on korostettava enemmän talouskasvua ja vaurauden luomista itse kehitysmaissa, kaupankäyntiä sekä pk-yritysten tukemista luomalla pienyrittäjille suotuisa toimintaympäristö ja parantamalla rahoituspalvelujen saatavuutta; kannustaa uusiin toimiin korruption, rahanpesun ja laittomien pääomavirtojen torjumiseksi, koska niiden torjuminen on ensiarvoisen tärkeää rahoitusta kehitettäessä;
93. edellyttää yhtä ainoaa, velvoittavaa ja välitettävissä olevaa tavoitekokonaisuutta äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi kestävän kehityksen avulla vuoteen 2030 mennessä; katsoo, että tällöin olisi keskityttävä seuraaviin asioihin: talouskasvu ja vaurauden luominen, mukaan luettuna kestävä kulutus ja tuotanto kestävän kehityksen yhtenä pääelementtinä, hyvä hallintotapa, avoimuus ja vastuulliset instituutiot, väkivallattomuus ja oikeusvaltion periaatteet;
94. edellyttää, että kehitystoimissa on keskityttävä kehitystä tukeviin kauppaan ja investointeihin; korostaa neuvoteltujen talouskumppanuussopimusten merkitystä, sillä ne ovat olennaisia kehitystyön välineitä, jotka perustuvat vastavuoroisuuteen ja kaupan vapauttamiseen alueellisten jäsenten kesken; katsoo, että talouskumppanuussopimuksista ensi vuonna käytävät keskustelut tarjoavat tilaisuuden vaatia sopimusten tehokasta valvontaa ja varmistaa, että suhteet AKT-maihin ovat unionin kehitystavoitteiden mukaisia;
95. vaatii pitkän aikavälin toimenpiteitä tulevien tautiepidemioiden ehkäisemiseksi; korostaa, että paikallisiin terveydenhoitojärjestelmiin on tehtävä mittavia investointeja, koska hyvin varustetut klinikat, joissa on riittävästi henkilökuntaa, auttaisivat asianomaisia maita selviämään sekä akuuteista kriiseistä että yleisemmistä taudeista, kuten malariasta ja ripulitaudeista;
”Demokraattisen muutoksen unioni”
Institutionaaliset kysymykset
96. muistuttaa komissiota siitä, että puheenjohtaja Juncker on luvannut tehdä oikeudenmukaisen sopimuksen Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden suvereniteettiaan vahvistamaan pyrkivien jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa komissiota käynnistämään neuvottelut ottamalla asian esille seuraavassa hallitustenvälisessä konferenssissa ja jatkamalla aiheen käsittelyä kunnes neuvottelut voidaan saattaa päätökseen;
97. on huolissaan unionin tuomioistuimen avoimuuden puutteesta; kehottaa siksi tuomioistuinta sallimaan tuomareilleen eriävän mielipiteen esittämisen, kuten muut kansainväliset tuomioistuimet ja etenkin Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin nykyisin tekevät;
98. ottaa huomioon unionin tuomioistuimen lausunnon, joka koskee sopimusta EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (ECHR); kyseenalaistaa liittymisen edistymisestä koituvan hyödyn, sillä sopimuksen oikeudet ja perusoikeuskirjan oikeudet merkitsevät kahta keskenään kilpailevaa oikeudenkäyttöalaa, mikä johtaa monimutkaisuuteen ja epävarmuuteen; katsoo edelleen, että unionin ei pitäisi asettaa ihmisoikeuksien saralla painopisteekseen sopimukseen liittymistä, vaan olisi pyrittävä ECHR:n uudistamiseen yhdessä sen sopimuspuolten kanssa, jotta päätöksentekoa voidaan parantaa;
99. pitää myönteisenä sitoutumista lainsäädäntötyön ja avoimuuden parantamiseen erityisesti toimielinten välisiä sopimuksia muutettaessa; katsoo, että tällaisia institutionaalisia uudistuksia tarvitaan luottamuksen palauttamiseksi ja usein jo vanhanaikaisten instituutioiden ja ajattelutavan ja asenteiden nykyaikaistamiseksi; on kuitenkin erittäin pettynyt siihen, että uudistus ei ole toiminut selvemmin tämän työohjelman varsinaisena moottorina;
Budjettikysymykset
100. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että kurinalaisuutta lisätään ja että otetaan käyttöön prosesseja, jotka mahdollistavat paremman ja tehokkaamman varainkäytön; katsoo, että nykyistä maksuja koskevaa ongelmaa on käsiteltävä pikaisesti ja että on löydettävä kestäviä pitkän aikavälin ratkaisuja;
101. korostaa, että EU:n talousarvion on oltava investointibudjetti, jossa keskitytään konkreettisten tulosten saavuttamiseen; katsoo, että talousarviossa on keskityttävä menoeriin, jotka selvästi ja todistetusti tuottavat lisäarvoa, ja että kaikkia välineitä on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti; vaatii tässä yhteydessä valvonnan lisäämistä ja parantamista;
102. muistuttaa, ettei unionin julkisia menoja saa unohtaa jäsenvaltioiden toteuttaessa huomattavia toimia saadakseen kuriin julkiset menonsa; edellyttää, että unionin toimielimissä toteutetaan henkilöstöä ja tehokkuutta koskevia vähennyksiä, että uusia painopisteitä varten esitetyt henkilöstövaatimukset kompensoidaan muualla toteutettavilla vähennyksillä ja että unionin toimielinten talousarvioissa toteutetaan tätä varten tuntuvia vähennyksiä;
103. toteaa, että unionin talousarviosta ei saa koitua lisärasitusta veronmaksajille ja että varoja olisi kohdennettava selvästi jäsenvaltioiden auttamiseen niiden pyrkiessä selviämään nykyisistä haasteista, mukaan luettuna kilpailukyvyn palauttaminen;
104. katsoo, että vuotuista talousarviomenettelyä koskevaa päätöksentekoa on tarkistettava; katsoo tässä yhteydessä, että neuvoston olisi asetettava talousarviota koskevat painopisteet ja parlamentin olisi taas yhdessä komission kanssa asetettava menojen painopisteet ja valvottava täysipainoisesti, millaisia tuloksia kaikella varainkäytöllä saadaan aikaan;
Yhteinen maatalouspolitiikka
105. pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu vahvasti yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamiseen; katsoo kuitenkin, että yksinkertaistamisessa olisi mentävä pelkkää lainsäädännön siistimistä pidemmälle ja että olisi keskityttävä yksinkertaistamaan unionin koko unionin viljelijöihin kohdistuvaa monitahoista sääntelyrasitusta; toteaa tässä yhteydessä, että uusin YMP-uudistus on lisännyt huomattavasti politiikan monimutkaisuutta;
106. ottaa huomioon, että komissio on sitoutunut arvioimaan uudelleen suoria tukia koskevia viherryttämistoimenpiteitä ensimmäisen soveltamisvuoden jälkeen; kehottaa kuitenkin painokkaasti komissiota varmistamaan, että uudelleenarvioinnista tulee täysimittainen väliarviointi, jossa käsitellään viherryttämistoimenpiteiden ohella kaikkia YMP:n näkökohtia pyrkien tekemään politiikasta oikeudenmukaisempaa ja viljelijöitä ja kansallisia hallintoja vähemmän rasittavampaa ja varmistamaan, että Euroopan viljelijät voivat olla kilpailukykyisiä globaaleilla markkinoilla;
107. kehottaa komissiota lykkäämään YMP:n ensimmäisen pilarin mukaisten viherryttämistoimenpiteiden täytäntöönpanoa yhdellä vuodella, jotta ehditään paneutua lukuisiin hankaluuksiin, joita kansallisilla hallinnoilla on niiden pyrkiessä toteuttamaan kyseisiä uudistuksia;
108. tähdentää, että unionilla on erittäin korkeat elintarvikkeiden turvallisuutta ja terveyttä koskevat vaatimukset, jotka ovat olennaisia unioni kuluttajien luottamuksen varmistamiseksi; toteaa, että näitä vaatimuksia ei pitäisi vaarantaa eikä vesittää unionin käydessä neuvotteluja kolmansien maiden kanssa tehtävistä kauppasopimuksista;
Yhteinen kalastuspolitiikka
109. pitää valitettavana, että työohjelmassa ei ole viitattu yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon, voimaan saattamiseen eikä seurantaan, koska siinä tapahtuu merkittäviä muutoksia 1. tammikuuta 2015 lähtien; painottaa yhteisen kalastuspolitiikan alueellista näkökulmaa, poisheittämiskiellon toteuttamista huolehtien kalastajien oikeusvarmuudesta, kestävän enimmäistuoton tavoitteiden saavuttamista sekä kaikkien Euroopan kalavarojen parempaan hoitamiseen tarvittavien tietojen keräämistä; myöntää, että lisäuudistuksia tarvitaan edelleen;
110. kehottaa komissiota tiiviiseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa etenkin pienimuotoisen kalastustoiminnan tukemisen, perinteisten kalastusmenetelmien säilyttämisen sekä kalakantojen ja kalastuskäytänteiden kansallisen ja alueellisen valvonnan lisäämisen yhteydessä;
111. kehottaa komissiota teettämään vapaa-ajan kalastuksen vaikutustenarvioinnin ja tarkastelemaan tämän kalastuksen vaikutusta unionin kalavaroihin yhteisen kalastuspolitiikan nykyisten määräysten mukaisesti;
112. pitää myönteisenä, että Baltian useita lajeja koskeva hoitosuunnitelma sekä yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksissa edellytetty purkamisvelvoite korvaavat säädöksiä, joiden käsittely on pysäytetty neuvostossa; pyytää komissiota valvomaan Baltian useita lajeja koskevan hoitosuunnitelman toteuttamista sekä purkamisvelvoitteen käyttöön ottamista;
113. kehottaa komissiota harkitsemaan tulevassa teknisiä toimenpiteitä koskevan asetuksen tarkistamisessa sähköpulssivirtaa käyttäen harjoitettavaa kalastusta koskevan kiellon poistamista; muistuttaa, että tämä menetelmä on kestävä ja innovatiivinen ja se edistäisi poisheittämisen vähentämistä;
114. kehottaa komissiota yhteistyöhön erityisesti Islannin kanssa, jotta saataisiin aikaan kalastussopimus, jolla suojeltaisiin makrillien terveyttä pitkällä aikavälillä;
Aluepolitiikka
115. pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut tiiviimpään kumppanuuteen jäsenvaltioiden, kansallisten parlamenttien ja alueiden kanssa parantaakseen rakennerahastojen toteuttamista ja vaikuttavuutta ja ottamaan uudet rahastoihin 2014–2020 sovellettavat säännöt käyttöön mahdollisimman sujuvasti; korostaa, että varojen saatavuutta on yksinkertaistettava ja että sääntöjenvastaisuudet ja petokset on saatava poistettua;
o
o o
116. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.