Istuntoasiakirja

 

4.2.2015                                                                                                                  B8‑0126/2015

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

terrorismin vastaisista toimista

( 2015/2530(RSP) )

Timothy Kirkhope, Charles Tannock

ECR-ryhmän puolesta

 

B8‑0126/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma terrorismin vastaisista toimista

( 2015/2530(RSP) )

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 7 ja 21 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4, 16, 20, 67, 68, 70, 71, 72, 75, 82, 83, 84, 85, 86, 87 ja 88 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 6, 7 ja 8 artiklan, 10 artiklan 1 kohdan sekä 11, 12, 21, 47–50, 52 ja 53 artiklan,

–       ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Viimeinen kertomus vuosien 2010–2014 sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanosta” ( COM(2014) 0365 ),

–       ottaa huomioon EU:n terrorismitilannetta ja -suuntauksia vuonna 2014 käsittelevän Europolin raportin (Terrorism Situation and Trend Report – TE-SAT),

–       ottaa huomioon 24. syyskuuta 2014 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2178 (2014) terroritekojen aiheuttamista uhista kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle,

–       ottaa huomioon neuvoston 25. helmikuuta 2010 hyväksymän EU:n sisäisen turvallisuuden strategian,

–       ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman toisesta kertomuksesta EU:n sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanosta[1],

–       ottaa huomioon Europolin vuonna 2014 tekemän internetiä hyödyntävää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (Internet Facilitated Organised Crime Threat Assessment, iOCTA),

–       ottaa huomioon Europolin laatiman EU:n vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkakuva-arvion (SOCTA) 2013,

–       ottaa huomioon 28. tammikuuta 2015 pidetyssä täysistunnossa käymänsä keskustelun terrorisminvastaisista toimista,

–       ottaa huomioon Riiassa 29. ja 30. tammikuuta 2015 pidetyn oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisen kokouksen,

–       ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman uudistetusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiasta[2],

–       ottaa huomioon 11. tammikuuta 2015 pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa hyväksytyn julkilausuman,

–       ottaa huomioon 9. lokakuuta ja 5. joulukuuta 2014 pidetyissä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisissa kokouksissa hyväksytyt päätelmät,

–       ottaa huomioon 24. marraskuuta 2014 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle esitetyn EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin raportin (15799/14),

–       ottaa huomioon 16. joulukuuta 2014 julkistetun komission työohjelman 2015 ( COM(2014)0910 ),

–       ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen: EU:n toimien tehostaminen” ( COM(2013)0941 ),

–       ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojaryhmän lausunnon 01/2014 tarpeellisuus- ja suhteellisuuskäsitteiden soveltamisesta sekä tietosuojasta lainvalvonta-alalla,  

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     katsoo, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti yhteisesti vastuussa unionin kansalaisten turvallisuuden ja vapauden turvaamisesta ja asianmukaisten toimien toteuttamisesta kansalaisten henkeä uhkaavien tekojen estämiseksi; toteaa, että vapaus ja turvallisuus ovat rinnakkaisesti tavoiteltavia päämääriä, ja katsoo vapauden ja turvallisuuden turvaamisen edellyttävän, että turvatoimet ja terrorismin vastaiset toimet perustuvat tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen sekä perusoikeuksien kunnioittamiseen ja että niissä noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä velvoitteita;

B.     ottaa huomioon, että terrorismi on globaali uhka, johon on puututtava paikallisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla, jotta voidaan vahvistaa kansalaisten turvallisuutta, puolustaa vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaisia perusarvoja ja varmistaa kansainvälisen oikeuden noudattaminen;

C.     ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ratkaisevasti viime vuosina, mikä johtuu uusista konflikteista ja poliittisista mullistuksista EU:n välittömässä läheisyydessä, uusien tekniikoiden nopeasta kehittymisestä sekä radikalisoitumisen huolestuttavasta lisääntymisestä, joka johtaa väkivaltaan ja terrorismiin sekä EU:ssa että sen naapurimaissa;

D.     toteaa, että terrorismin luonne ja toimintatavat ovat muuttuneet siten, että keskitetyistä organisaatioista on tullut hajautettuja itsenäisiä verkostoja, joiden torjunta edellyttää monenkeskistä lähestymistapaa;

E.     toteaa, että EU:n haasteena on yhä suurempi EU:n sisällä kehittyvän terrorismin uhka, jonka aiheuttavat ”vierastaistelijat", toisin sanoen henkilöt, jotka matkustavat maahan, joka ei ole heidän asuinmaansa tai jonka kansalaisia he eivät ole, tehdäkseen, suunnitellakseen tai valmistellakseen terroritekoja tai antaakseen tai saadakseen terroristikoulutusta muun muassa aseistetuissa konflikteissa; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan 3 500–5 000 henkilöä on lähtenyt EU:sta taistelemaan Syyriassa, Irakissa ja Libyassa;

F.     toteaa, että internetin ja sosiaalisen median käyttö on helpottanut ja tehostanut terrorismin leviämistä, koska terroristiverkostojen rakenteesta, keinoista ja toimintatavoista on niiden ansiosta tullut monimutkaisempia ja vaikeampia havaita; ottaa huomioon, että kyberterrorismi antaa terroristiryhmille mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteyksiä ilman rajojen muodostamia fyysisiä esteitä ja vähentää siten tarvetta perustaa tukikohtia tai turvapaikkoja eri maihin;

G.     toteaa, että terroristijärjestöt käyttävät yhä enemmän internetiä ja sosiaalisen median verkostoja rekrytoidakseen, rahoittaakseen ja kouluttaakseen internetin käyttäjiä ja yllyttääkseen näitä levittämään terrorismia ja tekemään terroritekoja;

1.      tuomitsee jyrkästi Pariisissa tehdyt hirmuteot; ilmaisee syvän myötätuntonsa Ranskan kansalle ja korostaa yhtenäisyyttä terrorismin ja demokraattisiin arvoihimme ja vapauksiimme kohdistuvan hyökkäyksen torjumisessa;

2.      katsoo, että terrorismin vastainen politiikka ja terrorismin vastaiset toimet voivat olla tehokkaita vain, jos ne toteutetaan kansainvälisen oikeuden ja erityisesti kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti;

3.      korostaa, että “vierastaistelijoiden” ja muun terrorismin aiheuttama uhka edellyttää monikerroksiseen lähestymistapaan perustuvaa terrorismin vastaista strategiaa, jossa otetaan huomioon terrorismiin vaikuttavia tekijöitä, kuten radikalisoituminen, sekä edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta ja poliittista ja uskonnollista suvaitsevaisuutta, analysoidaan verkossa tapahtuvaa terroritekoihin yllyttämistä ja toteutetaan vastatoimia, estetään matkat, joiden tarkoituksena on terroristijärjestöön liittyminen, estetään aseellisiin konflikteihin rekrytointi ja osallistuminen, keskeytetään terroristijärjestöjen ja henkilöiden, jotka aikovat liittyä niihin, rahoituksen saanti sekä varmistetaan tarvittaessa päättäväinen syytteeseenpano ja annetaan lainvalvontaviranomaisille asianmukaiset välineet, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen;

4.      panee huolestuneena merkille, että konfliktialueille lähtee entistä enemmän terroristijärjestöihin pyrkiviä unionin kansalaisia, jotka tämän jälkeen palaavat EU:n alueelle, mistä aiheutuu uhkia EU:n sisäiselle turvallisuudelle;

5.      panee huolestuneena merkille, että terroristijärjestöt käyttävät yhä enemmän internetiä ja viestintäteknologiaa kommunikointiin, terrori-iskujen suunnitteluun ja propagandan levittämiseen; kehottaa internet- ja some-operaattoreita toimimaan yhdessä hallitusten ja lainvalvontaviranomaisten kanssa tämän ongelman ratkaisemiseksi siten, että varmistetaan samalla, että sananvapautta ja yksityisyyttä koskevia yleisiä periaatteita kunnioitetaan;

6.      korostaa, että radikalisoitumisen ehkäisemistä on pikaisesti tehostettava ja että on edistettävä radikalisoitumisen vähentämisohjelmia voimaannuttamalla ja osallistamalla yhteisöjä ja kansalaisyhteiskunta kansallisella ja paikallisella tasolla ääri-ideologioiden leviämisen estämiseksi; kehottaa komissiota vahvistamaan radikalisoitumisen torjunnan verkostoa;

7.      painottaa, että jäsenvaltioiden on laadittava aloitteita radikalisoitumiseen puuttumiseksi ruohonjuuritasolla ja edistettävä yhteisöjen integroitumista ja suvaitsevaisuutta, koulutusta ja radikalisoitumisen vähentämisohjelmien toteuttamista sekä sosiaalista toimintaa ja siten toimittava rinnakkain lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten kanssa;

8.      on vakavasti huolissaan vankiloissa tapahtuvasta radikalisoitumisesta ja kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan asiaa koskevia parhaita käytäntöjä;

9.      kehottaa kaikkia jäsenvaltioita estämään terroristien liikkumisen vahvistamalla valvontaa ulkorajoilla, tarkastamalla matka-asiakirjat järjestelmällisemmin ja tehokkaammin, puuttumalla laittomaan asekauppaan ja väärän henkilöllisyyden käyttöön sekä tunnistamalla riskialat;

10.    painottaa, että EU:n erillisvirastojen ja kansallisten lainvalvontaviranomaisten on pyrittävä tyrehdyttämään terroristijärjestöjen pääasialliset rahoituslähteet, mukaan luettuina rahanpesu, ihmiskauppa ja laiton asekauppa; kehottaa siksi panemaan tätä alaa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöön kaikilta osin EU:n laajuisten koordinoitujen toimien toteuttamiseksi;

11.    kehottaa päättäväisesti parantamaan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja EU:n erillisvirastojen välistä tietojenvaihtoa; korostaa lisäksi, että on parannettava, tehostettava ja nopeutettava maailmanlaajuista lakien täytäntöönpanoa koskevaa tietojenvaihtoa; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan operatiivista yhteistyötään käyttämällä enemmän olemassa olevia yhteisten tutkintaryhmien, terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman ja matkustajarekisterin kaltaisia hyödyllisiä välineitä sekä nopeuttamalla ja tehostamalla asiaa koskevien tietojen vaihtoa noudattaen samalla asianmukaisia tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevia säännöksiä;

12.    kehottaa hyväksymään EU:n matkustajarekisteridirektiivin, joka toimisi oikeudellisena kehyksenä matkustajatietojen vaihtamiselle, ja takaamaan mahdollisimman korkeatasoiset tietosuojaoikeudet ja oikeussuojakeinot sekä korjaamaan samalla lainvalvontaviranomaisten välisessä tietojenvaihdossa esiintyvät puutteet, joita vaaralliset rikolliset ja terroristit käyttävät hyväkseen;

13.    kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaammin Europolia ja Euroopan verkkorikostorjuntakeskusta vaihtamalla asiaa koskevia kansallisilla viranomaisilla olevia tietoja tehokkaammin, nopeammin ja järjestelmällisemmin;

14.    kehottaa kannustamaan EU:n erillisvirastoja, Europol, Sitcen ja Frontex mukaan luettuina, parantamaan keskinäistä viestintäänsä ja yhteistyötään tietojenvaihdon ja yhteistyön helpottamiseksi;

15.    kehottaa EU:ta edistämään aktiivisesti terrorismin vastaista globaalia kumppanuutta ja tekemään tiivistä yhteistyötä Afrikan unionin, Persianlahden yhteistyöneuvoston ja Arabiliiton kaltaisten alueellisten toimijoiden kanssa ja erityisesti Syyrian ja Irakin naapurimaiden kanssa sekä Jordanian, Libanonin ja Turkin kanssa, joihin konfliktilla on ollut dramaattinen vaikutus, ja YK:n ja erityisesti sen terrorismin vastaisen komitean kanssa; kehottaa lisäämään EU:n ja näiden maiden kehitys- ja turvallisuusasiantuntijoiden välistä vuoropuhelua;

16.    kehottaa komissiota arvioimaan välittömästi nykyiset välineet ja terrorismin torjunnassa vielä olevat puutteet; kehottaa lisäksi arvioimaan kokonaisvaltaisesti ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjen sisäistä turvallisuutta koskevien toimien täytäntöönpanon;

17.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0384
[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0102