Istuntoasiakirja

 

27.4.2015                                                                                                           B8‑0368/2015 /rev

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Rana Plaza -rakennuksen romahtamisen toisesta vuosipäivästä ja kestävyyssopimuksen tilanteesta

( 2015/2589(RSP) )

Victor Boștinaru, Jörg Leichtfried, David Martin, Bernd Lange, Linda McAvan, Richard Howitt, Viorica Dăncilă, Agnes Jongerius, Jude Kirton-Darling, Emmanuel Maurel, Marlene Mizzi, Victor Negrescu, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Martina Werner, Elena Valenciano, Afzal Khan, Alessia Maria Mosca, Maria Arena, Eric Andrieu, Pedro Silva Pereira, Norbert Neuser, Josef Weidenholzer, Liisa Jaakonsaari, Arne Lietz, Zigmantas Balčytis, Neena Gill, Momchil Nekov, Michela Giuffrida, Nicola Danti, Sorin Moisă, Enrique Guerrero Salom, Enrico Gasbarra, Andi Cristea

S&D-ryhmän puolesta

 

B8‑0368/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma Rana Plaza -rakennuksen romahtamisen toisesta vuosipäivästä ja kestävyyssopimuksen tilanteesta

( 2015/2589(RSP) )

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon vuonna 2001 tehdyn EY:n ja Bangladeshin yhteistyösopimuksen,

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Bangladeshista, erityisesti 14. tammikuuta 2014[1], 21. marraskuuta 2013[2] ja 14. maaliskuuta 2013[3] antamansa päätöslauselmat,

–       ottaa huomioon vuonna 2011 päivitetyt OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille,

–       ottaa huomioon liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat,

–       ottaa huomioon ILOn julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista,

–       ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksia, työtä, ympäristöä ja korruption torjuntaa koskevan Global Compact -aloitteen,

–       ottaa huomioon sopimuksen Bangladeshin valmisvaate- ja neuleteollisuuden työntekijöiden oikeuksien ja tehtaiden turvallisuuden jatkuvasta parantamisesta,

–       ottaa huomioon YK:n Johannesburgin julistuksen kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi,

–       ottaa huomioon YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteet, joilla luodaan sekä hallituksille että yrityksille puitteet ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja kunnioittamiseksi ja joille ihmisoikeusneuvosto antoi tukensa kesäkuussa 2011,

–       ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselmat ”Yritysten yhteiskuntavastuu: tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen yritystoiminta sekä kestävä kasvu”[4] ja ”Yritysten yhteiskuntavastuu: yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen edistäminen”[5],

–       ottaa huomioon komission ehdotuksen asetukseksi, jolla perustetaan tuotantoketjun huolellisuusvelvoitetta koskeva unionin järjestelmä panemaan täytäntöön OECD:n due diligence ‑järjestelmän suuntaviivat, jotka koskevat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien kaivannaisten vastuullista tuotantoketjua,

–       ottaa huomioon ILOn lokakuussa 2013 käynnistetyn Better Work Bangladesh ‑ohjelman,

–       ottaa huomioon luonnoksen emoyhtiöiden ja pääurakoitsijoiden huolellisuusvelvoitteita koskevaksi laiksi (N:o 2578), jonka Ranskan kansalliskokous hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä 30. maaliskuuta 2015,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että Savarissa Bangladeshissa Rana Plaza -rakennuksen romahduksessa 24. huhtikuuta 2013 menehtyi yli 1 100 ihmistä ja loukkaantui tuhansia;

B.     ottaa huomioon, että ainakin 112 ihmistä kuoli Tazreen Fashions -tehtaan tulipalossa Ashulian alueella Dhakassa Bangladeshissa 24. marraskuuta 2012 ja että 289 ihmistä menehtyi tulipalossa Karachissa Pakistanissa syyskuussa 2012;

C.     ottaa huomioon, että Rana Plazan tehtaan romahtaneet rakennukset oli rakennettu laittomasti eivätkä ne täyttäneet turvallisuusnormeja; ottaa huomioon, että suuronnettomuuden jälkeen Bangladeshissa on pysyvästi suljettu 29 tehdasta merkittävien turvallisuuspuutteiden vuoksi ja 17 tehdasta on osittain suljettu; ottaa huomioon, että suuri määrä tehtaita ei vieläkään ole nostanut tasoaan riittävän korkealle;

D.     ottaa huomioon, että Bangladeshin valmisvaateteollisuus on kasvanut merkittävästi muutamassa vuosikymmenessä ja siitä on tullut maailman toiseksi suurin, ja vaikka tuotantolaitosten ja työntekijöiden määrä on noussut jyrkästi, alan palkat ovat laskeneet;

E.     ottaa huomioon, että Bangladeshin valmisvaateteollisuus työllistää noin 4 miljoonaa ihmistä – joista noin 80 prosenttia on naisia – ja epäsuorasti siitä saa elantonsa jopa 40 miljoonaa ihmistä eli noin neljännes Bangladeshin väestöstä;

F.     ottaa huomioon, että Rana Plazan traagisten tapahtumien johdosta ja Euroopan parlamentin vaadittua toimenpiteitä unioni laati yhteistyössä Bangladeshin hallituksen, Yhdysvaltain ja ILOn kanssa heinäkuussa 2013 ”sopimuksen Bangladeshin valmisvaate- ja neuleteollisuuden työntekijöiden oikeuksien ja tehtaiden turvallisuuden jatkuvasta parantamisesta” (kestävyyssopimus), jossa hahmoteltiin konkreettisia sitoumuksia parantamaan työntekijöiden oikeuksien ja erityisesti yhdistymisvapauden ja työmarkkinaneuvottelu-oikeuden kunnioittamista, parannettiin rakennusten rakenteellista kestävyyttä ja edistettiin vastuullisia liiketoimintamalleja;

G.     ottaa huomioon, että sopimusta tarkistettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2014, jolloin todettiin, että vaikka edistystä oli saavutettu, Bangladeshin hallituksen oli edelleen toteutettava tärkeitä toimenpiteitä erityisesti työmarkkinalainsäädännön parantamisen ja täytäntöönpanon alalla siten, että parannetaan työntekijöiden oikeuksia vientituotteita valmistavilla EPZ-alueilla ja palkataan enemmän työsuojelutarkastajia; ottaa huomioon, että sopimusta tarkastetaan toisen kerran syksyllä 2015;

H.     ottaa huomioon, että 187 vaatetusyritystä, maailmanlaajuista ja paikallista ammattiyhdistystä, hallituksista riippumatonta järjestöä ja työntekijöiden etujärjestöä allekirjoitti palo- ja rakennusturvallisuutta koskevan Bangladeshin sopimuksen 13. toukokuuta 2013, ja 9. heinäkuuta 2013 perustettiin Bangladeshin työntekijöiden turvallisuusyhteenliittymä, jossa saatettiin yhteen 26 pääasiassa pohjoisamerikkalaista tuotemerkkiä;

I.      toteaa, että yli 5 000 Rana Plazan suuronnettomuuden kuolonuhrien huollettavaa ja eloonjäänyttä on toistaiseksi saanut vain 70 prosenttia heille kuuluvista korvauksista, ja viime vuonna asetettiin saataville noin 21 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria lahjoituksina kansainvälisiltä tuotemerkeiltä, Bangladeshin pääministerin rahastosta, ammattiyhdistyksiltä ja kansalaisyhteiskunnalta;

J.      ottaa huomioon, että vaikka on olemassa järjestelyt, joilla edunsaajille voidaan maksaa loput 30 prosenttia heidän kokonaissaatavistaan, lopullista maksua ei voida suorittaa, koska tarvittavasta rahoituksesta puuttuu 8,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä merkitsee, että monet haavoittuvassa asemassa olevat edunsaajat joutuvat odottamaan;

K.     ottaa huomioon, että suuronnettomuuden jälkeen eurooppalaiset kuluttajat ovat ennennäkemättömällä tavalla vaatineet enemmän tietoa siitä, mistä tuotteet ovat peräisin ja millaisissa oloissa ne on tuotettu – mistä on osoituksena tuore vetoomus, jossa miljoona allekirjoittajaa menestyksekkäästi vaati Benettonia maksamaan osuutensa ja parantamaan oloja;

L.     ottaa huomioon, että vaikka Bangladeshin vuoden 2013 työlainsäädäntö (BLA) sisältää joitakin myönteisiä uudistuksia, se jää edelleen huomattavasti jälkeen kansainvälisistä normeista, jotka koskevat järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta, kuten todetaan ILOn asiantuntijakomitean huomautuksissa sopimuksista 87 ja 98, mukaan lukien rajoitukset, jotka koskevat oikeutta valita edustajat täysin vapaasti, lukuisat lakko-oikeuden rajoitukset ja laajat hallinnolliset valtuudet peruuttaa ammattiliiton rekisteröinti; ottaa huomioon, että hallitus on toistuvasti todennut, että se ei aio harkita lisätarkistuksia;

M.    ottaa huomioon, että Bangladeshin hallitus ei vielä ole julkistanut vuoden 2013 BLA:ta koskevia täytäntöönpanosääntöjä ja -asetuksia, vaikka se on toistuvasti luvannut tehdä niin, mikä on vaarantanut siirtymisen kestävään vaatetusteollisuuteen;

N.     ottaa huomioon, että ammattiyhdistykset ovat ilmoittaneet, että Bangladeshin hallitus estää aktiivisesti työntekijöitä ja työnantajia, jotka haluavat perustaa oman turvallisuuskomiteansa Bangladeshin sopimuksessa vaaditulla tavalla, tekemästä niin ja perustelee tätä sääntelyn puuttumisella;

O.     ottaa huomioon, että ammattiliittojen jäseniin kohdistuva syrjintä on edelleen hyvin vakava ja nopeasti kasvava ongelma, kun työnantajat nyt pystyvät erottamaan liittoaktiivit ja esittämään, että ne eivät tienneet työntekijöiden hakeneen ammattiliiton jäsenyyttä;

P.     huomauttaa, että Bangladesh kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin, joten kaikilla sen tuotteilla on tulli- ja kiintiövapaa pääsy EU:n markkinoille ”Kaikki paitsi aseet” ‑aloitteessa, ja toteaa tämän kattavan 55 prosenttia Bangladeshin viennistä, josta suuri osa on vaatteita ja tekstiilejä, ja se on siten velvollinen varmistamaan eräiden ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevien YK:n/ILOn yleissopimusten tehokkaan täytäntöönpanon;

Q.     ottaa huomioon, että ihmisarvoinen työ maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa on keskeisellä sijalla vuoden 2016 ILO-konferenssin esityslistalla;

R.     ottaa huomioon, että osana kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta 2015 komissio käynnistää unionin lippulaiva-aloitteen vaatetusalan toimitusketjujen vastuullisesta hallinnoinnista suorana seurauksena siitä, että kansalaiset ovat huolissaan traagisista tapahtumista;

1.      muistaa Rana Plazan tragedian uhreja toisen vuosipäivän johdosta; muistuttaa, että Rana Plazan tulipalo oli yksi kaikkien aikojen tuhoisimmista teollisuusonnettomuuksista, ja esittää osanottonsa loukkaantuneille sekä kuolonuhrien omaisille;

2.      on huolissaan siitä, että Bangladeshin hallitus ei ole osoittanut sitoutumista todelliseen muutokseen, mistä on osoituksena se, että vuoden 2013 Bangladeshin työlainsäädäntöön ei ole tehty tarvittavia muutoksia vaan siinä on säilytetty useita esteitä järjestäytymistä ja kollektiivista neuvottelemista koskevien oikeuksien vapaalle harjoittamiselle, ammattiliittojen kielto EPZ-alueilla ja työmarkkinastandardien noudattamisen valvonnasta vastaavan tehokkaan työsuojelutarkastuksen puute;

3.      kehottaa Bangladeshin hallitusta aktiivisesti panemaan täytäntöön kaikki sopimuksen mukaiset sitoumukset mahdollisimman pian sekä puuttumaan valmisvaatealalla edelleen ratkaisematta oleviin ongelmiin;

4.      kehottaa Bangladeshin hallitusta kiireesti esittämään Bangladeshin työmarkkinalainsäädäntöä koskevat täytäntöönpanosäännöt ja -asetukset kolmenvälistä neuvoa-antavaa neuvostoa (TCC) kuullen ja siten, että erityistä huomiota kiinnitetään järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevien ILOn yleissopimusten 87 ja 98 täytäntöönpanoon ja varmistetaan, että näitä sovelletaan poikkeuksetta myös vientiteollisuuden vapaa-alueilla;

5.      on erittäin huolissaan raporteista, joiden mukaan vastaperustetut ammattiliitot ovat kärsineet syrjinnästä, erottamisista ja rangaistuksista; on tyrmistynyt Bangladeshissa laajalti esiintyvästä ammattiliittojen jäseniin kohdistuvasta syrjinnästä, joka ilmenee ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden hyvin dokumentoituna ahdisteluna sekä ammattiliittojen johtajiin ja aktivisteihin kohdistettuna fyysisenä väkivaltana, mukaan lukien ammattiyhdistysjohtajan Aminul Islamin murha; kehottaa Bangladeshin hallitusta pidättämään kiireesti ammattiliittojen jäseniin kohdistuviin rikoksiin syyllistyneet ja asettamaan heidät syytteeseen, jotta tehdään loppu näiden rikosten rankaisemattomuudesta ja annetaan merkki siitä, että ammattiliittojen jäseniin kohdistuvaa väkivaltaa ei siedetä;

6.      on huolissaan siitä, että hallitus on vuonna 2015 torjunut suurimman osan ammattiliittojen rekisteröintihakemuksista ilman laillista perustetta ja tavalla, joka näyttää kohdistuvan riippumattomiin ammattiliittoihin, jotka tähän mennessä ovat menestyksekkäimmin järjestäytyneet; kehottaa Bangladeshin hallitusta rekisteröimään riippumattomat ammattiliitot ja varmistamaan niiden suojelun ammattiliittojen jäseniin kohdistuvalta syrjinnältä;

7.      pitää valitettavana, että miljardien dollarien voittoja tekevät yritykset eivät ole saaneet maksettua 8,5 miljoonan dollarin puuttuvaa summaa, jota Rana Plazan suuronnettomuuden korvausten maksaminen edellyttää; kehottaa asiasta vastaavia kansainvälisiä tuotemerkkejä, Bangladeshin hallitusta ja Bangladeshin teollisuuden edustajia ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin tämän puutteen korvaamiseksi, jotta korvaukset voidaan maksaa uhreille ja heidän omaisilleen ilman lisäviivytyksiä;

8.      pitää erittäin valitettavana, että kuukausien jarrutuksen jälkeen Benetton on vasta äskettäin ilmoittanut, että se maksaa 1,1 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria Rana Plazan rahastoon, vaikka tarvittavaa panosta pidetään paljon suurempana, kun otetaan huomioon sen maksukyky ja osallisuus Rana Plazassa; pitää myös valitettavana, että kaikki Rana Plazaan liittyvät tuotemerkit ovat tehneet riittämättömiä lahjoituksia ja siten laiminlyöneet velvollisuutensa uhreja kohtaan, mukaan lukien Mango, Matalan ja Inditex, jotka ovat kieltäytyneet ilmoittamasta lahjoitustensa suuruutta, sekä Walmart ja The Children’s Place, jotka ovat lahjoittaneet vain vähäisen määrän;

9.      toteaa, että Tazreenin tulipalon korvauksista neuvotellaan nyt samalta pohjalta kuin Rana Plazan järjestelystä; pitää jatkuvia viivytyksiä erittäin valitettavina ja vaatii suorittamaan korvaukset ajoissa;

10.    pitää myönteisenä, että valmisteilla on toimenpiteitä, joilla Bangladeshiin luodaan pysyvä työtapaturmavakuutusjärjestelmä, ja kehottaa komissiota tukemaan tällaisia pyrkimyksiä; panee kuitenkin merkille, että niin kauan kuin nykyiset korvausponnistelut ovat kesken, tämä muodostaa esteen alalla tapahtuvalle edistykselle;

11.    kehottaa Bangladeshin hallitusta nostamaan vaatetusteollisuuden minimipalkkaa ammattiyhdistysten kuulemisen jälkeen, jotta varmistetaan, että työntekijöille maksetaan vähintään elinkustannukset kattava minimipalkka, ja kehottaa hallitusta varmistamaan, että vaatetehtaat todella maksavat maksamatta olevat palkat;

12.    kehottaa komissiota ja unionin hallituksia ja muita hallituksia harkitsemaan toimenpiteitä, joilla sääntelykehystä parannetaan siten, että varmistetaan, että oikeussuojakeinojen ja korvausten saantimahdollisuudet perustuvat tarpeeseen eivätkä vain kampanjaryhmien mahdollisuuteen ”nimetä ja nolata”;

13.    pitää myönteisenä, että paloturvallisuutta ja rakennustarkastusta koskevan Bangladeshin sopimuksen mukaisesti kaikkialla Bangladeshissa on suoritettu perusteellisia tehtaiden tarkastuksia ja että korjauksia on tekeillä monessa paikassa; tukee ILOn tärkeää työtä tämän varmistamisessa;

14.    pitää myönteisenä, että Bangladeshin hallitus sitoutui tammikuussa 2014 tukemaan tehdas- ja laitostarkastuksen yksikköä (DIFE) ja vahvistamaan sen tarkastuspalveluja; toteaa kuitenkin, että työ on vielä kesken ja että 200 uutta tarkastajaa jättää yksikön edelleen jälkeen tasosta, jota tarvitaan valvomaan neljän miljoonan työntekijän työvoimaa; toteaa myös, että tutkimustietokannasta puuttuu keskeisiä tiedon ja datan jakamismahdollisuuksia; kehottaa komissiota ja kansainvälisiä kumppaneita tarjoamaan teknistä apua ja jakamaan parhaita käytäntöjä, jotta voidaan auttaa DIFEn vahvistamisessa; kehottaa Bangladeshin hallitusta pitämään kiinni työturvallisuustarkastusta koskevista sitoumuksistaan ja noudattamaan ILOn yleissopimusta 81 ja ottamaan huomioon ILOn valvontajärjestelmän tältä osin esittämät huomautukset, ja kehottaa hallitusta varmistamaan, että se suorittaa tehokkaita tarkastuksia käytännössä;

15.    on edelleen huolissaan väitteistä, jotka koskevat laajalle levinnyttä korruptiota terveys- ja turvallisuustarkastajien ja tehtaanomistajien välillä monissa Etelä-Aasian maissa, ja kehottaa toteuttamaan enemmän toimia tällaisten käytäntöjen torjumiseksi;

16.    pitää myönteisenä, että lukuisat merkittävät muoti- ja jälleenmyyntiketjut, jotka hankkivat valmisvaatteita Bangladeshista, ovat allekirjoittaneet palo- ja rakennusturvallisuutta koskevan sopimuksen koordinoidakseen pyrkimyksiään auttaa parantamaan turvallisuutta Bangladeshin tehtaissa, jotka valmistavat niille tuotteita; kannustaa tässä yhteydessä muita yrityksiä, mukaan lukien pk-yritykset, liittymään sopimukseen mahdollisuuksiensa mukaan; korostaa, että kaikkien sidosryhmien on osallistuttava asianmukaisesti, jotta sopimus voidaan panna tehokkaasti täytäntöön;

17.    kehottaa komissiota tekemään aktiivista yhteistyötä monikansallisten yritysten, unionin tuotemerkkien ja jälleenmyyjien kanssa syventääkseen keskustelua vastuullisesta liiketoiminnasta kansainvälisesti tunnustettujen suuntaviivojen mukaisesti; odottaa, että unionin yritykset, mukaan lukien tuotemerkit ja jälleenmyyjät, varmistavat, että niiden arvoketjussa noudatetaan täysin ILOn keskeisiä työnormeja ja kansallista lainsäädäntöä tavalla, joka vastaa YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita, OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia suuntaviivoja sekä monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevaa ILOn kolmenkeskistä periaatejulistusta, sekä käyvät sisällyksekästä vuoropuhelua työntekijäjärjestöjen ja työntekijöiden edustajien kanssa;

18.    uskoo, että vaatetusalaa koskevien tietojen puute on merkittävä este, kun pyritään torjumaan maailmanlaajuisen tuotantoketjun ihmisoikeusrikkomuksia, ja että tarvitaan pakollinen raportointijärjestelmä, jolla saadaan tietoa kaikista yksittäisen tuotteen arvoketjun toimijoista tuotantopaikasta jälleenmyyjiin;

19.    katsoo, että tarvitaan uutta unionin lainsäädäntöä, jolla tuotantoa kolmansiin maihin ulkoistavat unionin yritykset velvoitetaan noudattamaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta (HRDD), mukaan lukien sitovat toimenpiteet, joilla varmistetaan jäljitettävyys ja avoimuus lainsäädännöllä, joka velvoittaa unionin markkinoille haluavat yritykset noudattamaan huolellisuusvelvoitetta ja antamaan tietoa koko tuotteidensa tuotantoketjusta noudattaen YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita;

20.    kehottaa komissiota noudattamaan velvollisuuttaan valvoa, että Bangladesh noudattaa yleiseen suosituimmuusjärjestelmään sisältyviä ihmisoikeus-, työ- ja ympäristösopimuksia, ja katsoo, että jos hallitus ei ole täyttänyt kestävyyssopimuksen ehtoja heinäkuuhun 2015 mennessä, komission tulee käynnistää tutkimus selvittääkseen, onko GSP-järjestelmän mukaisia työntekijöiden oikeuksia rikottu vakavasti ja järjestelmällisesti;

21.    kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa varmistamaan, että kaupasta vastaavat EU:n virkamiehet, jos heidän toimipaikkansa on EU:n edustustoissa, saavat säännöllisesti koulutusta yritysten yhteiskuntavastuuta koskevista aiheista ja erityisesti suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuvan YK:n toimintakehyksen täytäntöönpanosta ja että EU:n edustustot toimivat yhteyspisteinä EU:n yrityksiä ja niiden tytäryrityksiä koskeville valituksille;

22.    kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa Mogherinia ja komission jäsen Malmströmiä edelleen sisällyttämään keskeisten ILO-normien ratifioinnin, työterveys- ja työturvallisuustarkastukset sekä yhdistymisvapauden neuvotteluihin, joita Bangladeshin ja muiden maiden kanssa käydään suosituimmuuteen perustuvan kaupan jatkamisesta;

23.    suhtautuu myönteisesti komission lippulaiva-aloitteeseen, joka koskee vaatetusalan tuotantoketjun vastuullista hallinnointia, kun otetaan huomioon olemassa olevat kansalliset aloitteet, jollaisia ovat toteuttaneet muun muassa Saksa, Alankomaat, Tanska ja Ranska; uskoo, että EU:lla on kyky ja velvollisuus olla maailmanlaajuisesti eturintamassa tarjontaketjun vastuullisuuden alalla, kun unionin kansalaiset osoittavat ennennäkemätöntä kiinnostusta sitä kohtaan;

24.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Bangladeshin hallitukselle ja parlamentille.

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0045
[2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0516
[3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0100
[4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0049
[5] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0050