Istuntoasiakirja
27.4.2015 B8‑0375/2015
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
suullisesti vastattavien kysymysten B8‑0115/2015 ja B8‑0116/2015 johdosta
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Syyriassa ja Irakissa harjoitetusta kulttuurikohteiden tuhoamisesta
( 2015/2649(RSP) )
Fernando Maura Barandiarán, Ilhan Kyuchyuk, Juan Carlos Girauta Vidal, Marietje Schaake, Marielle de Sarnez, Urmas Paet, Gérard Deprez, Ivan Jakovčić, Dita Charanzová, Petr Ježek, Filiz Hyusmenova
ALDE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Syyriassa ja Irakissa harjoitetusta kulttuurikohteiden tuhoamisesta
( 2015/2649(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Syyriassa ja Irakissa harjoitetusta kulttuurikohteiden tuhoamisesta komissiolle osoitetut kysymykset ( O-000031/2015 – B8‑0115/2015 ja O-000032/2015 – B8‑0116/2015 ),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan, jonka mukaan ”unioni pyrkii toiminnallaan rohkaisemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä” etenkin, kun kyseessä on “Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojaaminen”, ja “unioni ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden sekä kulttuurin alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa”,
– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 116/2009 kulttuuriesineiden viennistä[1],
– tietyistä Euroopan yhteisön ja Irakin talous- ja rahoitussuhteita koskevista erityisrajoituksista ja asetuksen (EY) N:o 1210/2003 kumoamisesta 7. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2465/962[2],
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1332/2013[3] Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012[4] muuttamisesta, joka on hyväksytty käyttäen pohjana neuvoston 13. joulukuuta 2013 antamaa päätöstä 2013/760/YUTP, jolla muutetaan päätöstä 2013/255/YUTP Syyrian vastaisista rajoittavista toimista[5], ja erityisesti sen 11 c artiklan, joka koskee Syyrian kulttuuriomaisuuden tuontia, vientiä ja siirtoa,
– ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2001 päivätyn neuvoston yhteisen toiminnan 2001/555/YUTP Euroopan unionin satelliittikeskuksen perustamisesta[6] ja siihen neuvoston yhteisellä toiminnalla 2009/834/YUTP[7] tehdyt muutokset,
– ottaa huomioon lokakuussa 2012 annetun neuvoston päätöslauselman kulttuuriomaisuuden alalla toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten ja asiantuntijoiden epävirallisen verkoston perustamisesta (EU CULTNET),
– ottaa huomioon 14. toukokuuta 1954 tehdyn Haagin yleissopimukseen kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa;
– ottaa huomioon kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi 14. marraskuuta 1970 allekirjoitetun Unescon yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Unescon 16. marraskuuta 1972 hyväksymän yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta,
– ottaa huomioon 17. lokakuuta 2003 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisestä,
– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä,
– ottaa huomioon varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimivan kansainvälisen instituutin (UNIDROIT) tehdyn yleissopimuksen vuodelta 1995,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 12. helmikuuta 2015 antaman päätöslauselman 2199 Al-Qaidan terroritekojen kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle aiheuttamasta uhasta[8],
– ottaa huomioon monumenttien ja kohteiden suojelusta ja restauroinnista vuonna 1964 annetun Venetsian julistuksen, jossa vahvistetaan historiallisten rakennusten suojelua ja restaurointia säätelevä kansainvälinen kehys,
– ottaa huomioon 17. heinäkuuta 1998 hyväksytyn Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan ix alakohdan, jossa todetaan sotarikokseksi ”tahallinen hyökkäys uskonnon harjoittamiseen, opetukseen, taiteiden tai tieteen harjoittamiseen tai hyväntekeväisyystarkoitukseen käytettäviä rakennuksia, historiallisia muistomerkkejä, sairaaloita ja sairaiden ja haavoittuneiden vastaanottoasemia vastaan, sillä edellytyksellä, että nämä eivät ole sotilaskohteita”,
– ottaa huomioon EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2013 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman[9], jonka 211 kohdassa todetaan, että ”kulttuuri- ja taideperinnön tahallisista tuhoamisista, kuten tällä hetkellä tapahtuu Irakissa ja Syyriassa, olisi nostettava syytteet sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan”,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 6. helmikuuta 2015 antaman yhteisen tiedonannon JOIN(2015)0002 EU:n ja Syyriaan ja Irakiin soveltaman alueellisen strategian osatekijöistä sekä Da’eshin muodostamasta uhkasta, jossa komissio ja komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja toteavat kulttuuriperinnön tuhoamisen ja ryöstelyn vakavuuden käsiteltäessä Syyrian ja Irakin kriisejä sekä Da'eshin aiheuttaman uhkan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että erityisesti Da’esh-järjestöön liitetyt ääriryhmät ovat hiljan tuhonneet kohdistetusti lukuisia arkeologisia, uskonnollisia ja kulttuurikohteita Syyriassa, Irakissa ja Tunisiassa ja että Unescon pääjohtaja Irina Bokova luonnehti näitä järjestelmällisiä hyökkäyksiä kulttuuriperintöä vastaan ”kulttuuriseksi puhdistukseksi”;
B. toteaa, että Unescon mukaan ilmaisulla ”kulttuurinen puhdistus” tarkoitetaan tahallista strategiaa, jonka pyrkimyksenä on tuhota kulttuurista moninaisuutta ottamalla tarkoituksellisesti kohteiksi henkilöitä näiden kulttuurisen, etnisen tai uskonnollisen taustan perusteella ja hyökkäämällä tarkoituksellisesti näiden hartaudenharjoittamispaikkoja, muistomerkkejä ja oppimispaikkoja vastaan, ja ottaa huomioon, että kulttuurisen puhdistuksen strategia, jota parhaillaan toteutetaan Irakissa ja Syyriassa, ilmenee hyökkäyksinä kulttuuriperintöä vastaan, jotka on kohdistettu sekä monumenttien ja rakennusten kaltaisia fyysisiä, konkreettisia ja rakennettuja kulttuurin ilmentymiä vastaan että vähemmistöjä ja tapojen, perinteiden ja uskomusten kaltaisia aineettomia kulttuuri-ilmaisuja vastaan[10];
C. toteaa, että joitakin kulttuuriperinnön tuhoamista koskevia tekoja on pidetty tietyissä olosuhteissa rikoksina ihmisyyttä vastaan[11]; toteaa, että kun nämä teot kohdistuvat erityisesti uskonnollisen tai etnisen ryhmän jäseniin, ne voidaan rinnastaa vainoksi, kuten Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa säädetään;
D. korostaa, että tällainen kulttuuristen ja historiallisten kohteiden ja esineiden tuhoaminen ei ole uusi ilmiö eikä rajoitu pelkästään Irakiin ja Syyriaan ja että Unescon mukaan kulttuuriperintö on tärkeä osa yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden kulttuuri-identiteettiä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joten kulttuuriperinnön tahallinen tuhoaminen saattaa vaikuttaa kielteisesti ihmisarvoon ja ihmisoikeuksiin[12]; korostaa, että kuten muun muassa Unesco on todennut, Bashar al-Assadin hallinnon, Vapaan Syyrian armeijan ja ISIS/Da’esh-järjestön sekä muiden konfliktiin osallistuvien ryhmien Irakissa ja Syyriassa harjoittamaa kulttuuristen ja uskonnollisten kohteiden ja esineiden ryöstelyä ja salakuljetusta hyödynnetään konfliktin ja terroritoiminnan rahoittamiseen sillä seurauksella, että taide- ja kulttuuriesineet muuttuvat ”sota-aseiksi”;
E. muistuttaa, että Unesco käynnisti muiden strategisten kumppaneiden kanssa Euroopan unionilta saadun rahoituksen ansiosta 1. maaliskuuta 2014 kolmivuotisen hankkeen nimeltä ”Emergency Safeguarding of the Syrian Heritage”, jolla pyritään erityisesti varmistamaan Syyrian kulttuuriperinnön kiireellinen suojelu;
F. muistuttaa, että Euroopan unioni on ratifioinut 20. lokakuuta 2005 allekirjoitetun Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä, joka on ensimmäinen kansainvälinen väline, jossa tunnustetaan kulttuurihyödykkeiden sekä taloudellinen että kulttuurinen, eikä niitä siten saa käsitellä “pelkästään taloudellista arvoa sisältävinä hyödykkeinä”;
G. ottaa huomioon, että 17. marraskuuta 1970 allekirjoitettu Unescon yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämisestä ja ehkäisemisestä sekä 24. kesäkuuta 1995 allekirjoitettu UNIDROIT-yleissopimus varastetuista tai laittomasti maasta viedyistä kulttuuriesineistä ovat keskeisen tärkeitä välineitä maailman kulttuuriperinnön suojelun tehostamiseksi;
H. ottaa huomioon, että kulttuuriesineiden laiton kauppa on tällä hetkellä kolmanneksi merkittävin laittoman kaupan muoto huume- ja asekaupan jälkeen ja sitä hallitsevat järjestäytyneet rikollisverkostot ja että nykyisillä kansallisilla ja kansainvälisillä mekanismeilla ei ole joko asianmukaisia välineitä tai tukea ongelman ratkaisemiseksi[13];
I. kiinnittää huomiota siihen, että kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjuminen ei kuulu Euroopan unionin erityiseen toimivaltaan, sillä siitä ei ole sinänsä määrätty perussopimuksissa, mutta siitä huolimatta tämä laittoman kaupan torjunta kuuluu EU:n useiden toimivaltuuksien piiriin, joita ovat sisämarkkinat, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, kulttuuri ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP);
J. toteaa, että on nopeasti parannettava kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjunnan koordinointia ja tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää tietoisuudenlisäämistä ja tiedon jakamista ja vahvistaa oikeudellista kehystä; muistuttaa tässä yhteydessä, että kulttuuriesineisiin kohdistuvien rikosten ehkäisemisestä ja torjumisesta joulukuussa 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä suositeltiin muun muassa, että jäsenvaltiot lujittavat lainvalvontaviranomaisten, kulttuuriviranomaisten ja yksityisten organisaatioiden välistä yhteistyötä;
K. ottaa huomioon, että lokakuussa 2012 neuvoston päätöslauselmalla perustettiin lainvalvontaviranomaisten ja kulttuuriesinealan asiantuntijoiden välinen tiedotusverkosto (EU CULTNET), jonka tärkeimpiä tavoitteita ovat kulttuuriesineiden laittoman kaupan ehkäisemistä koskevan tiedonvaihdon parantaminen ja sellaisten rikollisverkostojen tunnistaminen, joiden epäillään osallistuvan laittomaan kauppaan, ja tiedon vaihtaminen näistä verkostoista;
L. muistuttaa, että Unescon pääjohtaja Irina Bokova käynnisti 28. marraskuuta 2015 Bagdadissa #Unite4Heritage‑kampanjan, jolla pyritään saamaan maailmanlaajuista tukea kulttuuriperinnön suojelemiseksi sosiaalisten verkostojen avulla;
1. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa toteuttamaan asianmukaisia poliittisen tason toimia YK:n turvallisuusneuvoston 12. helmikuuta 2015 antaman päätöslauselman 2199 mukaisesti, jotta kulttuuriomaisuuden kauppa saadaan loppumaan Syyrian ja Irakin konfliktialueilta ja siten estämään kulttuuriesineiden käyttäminen rahoituksen lähteinä Bashar al-Assadin hallinnolle, Vapaan Syyrian armeijalle ISIS/Da’eshille sekä muiden konfliktiin osallistuvien ryhmien terroritoiminnalle;
2. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käyttämään kulttuuridiplomatian ja kulttuurien välisen vuoropuhelun keinoja eri yhteisöjen väliseen sovintoon ja tuhottujen kohteiden jälleenrakentamisessa;
3. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota toteuttamaan turvallisuustoimenpiteitä EU:n rajoilla, jotta estetään kulttuuriesineiden salakuljetus Syyriasta ja Irakista rajojen yli, ja kehottaa jäsenvaltioita toimimaan tehokkaassa yhteistyössä yhteisissä toimissa Syyriasta ja Irakista Eurooppaan tulevien taide-esineiden kaupan estämiseksi, sillä erittäin suuri osa Lähi-idän taiteen kaupasta suuntautuu itse asiassa Euroopan markkinoille sekä Yhdysvaltoihin ja Persianlahden alueelle;
4. kehottaa tässä yhteydessä, että komissio harkitsee YK:n turvallisuusneuvoston 12. helmikuuta 2015 antamaan päätöslauselmaan 2199 sisältyvän 17 kohdan mukaisesti sellaisen monialaisen osaston luomista, joka vastaisi kulttuuriesineiden laittoman kaupan estämisestä ja torjunnasta ja johon kuuluisi yksikkö, joka käsittelisi erityisesti Irakista 6. elokuuta 1990 jälkeen ja Syyriasta 15. maaliskuuta 2011 jälkeen laittomasti vietyjä kulttuuriesineitä; ehdottaa, että tämä osasto laatisi laittoman kaupan torjuntaa koskevan koordinoidun lähestymistavan yhdessä niiden tahojen kanssa, jotka kansallisella tasolla vastaavat tutkintapalveluista, ja tiiviissä yhteistyössä Unescon ja muiden kansainvälisen järjestöjen, kuten Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM), ICOMin kansainvälisen Sininen kilpi ‑komitean (ICBS), Europolin, Interpolin, UNIDROIT'n (International Institute for the Unification of Private Law), Maailman tullijärjestön (WCO), Rakennusmuistomerkkien ja historiallisten alueiden kansainvälisen neuvoston (ICOMOS) ja Kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen kansainvälisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) kanssa;
5. kehottaa komissiota pyytämään, että varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan mukaan Torrejónissa sijaitsevan Euroopan unionin satelliittikeskuksen, joka tukee unionin päätöksentekoa YUTP:n yhteydessä tarjoamalla satelliittikuva-analyyseista saatuja tietoja, valvomaan Syyriassa ja Irakissa sijaitsevia arkeologisia ja kulttuurisia kohteita ja tekemään niistä luetteloita sekä tukemaan Syyrian arkeologien toimia ryöstelyn ehkäisemiseksi ja siviilien hengen suojelemiseksi jatkossa;
6. kehottaa komissiota perustamaan nopean ja turvallisen tiedonvaihtoa ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista koskevan järjestelmän jäsenvaltioiden välille, jotta voidaan tehokkaasti torjua Irakista ja Syyriasta siirrettyjen kulttuuriesineiden laitonta kauppaa, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään poliisin ja tulliviranomaisten kansainvälisiä välineitä kulttuuriesineiden salakuljetuksen torjumiseksi, kuten varastettuja taideteoksia koskevaa Interpolin I-24/7-tietokantaa ja Maailman tullijärjestön Archeo-ohjelman viestintävälinettä verkossa;
7. kehottaa käynnistämään eurooppalaisia koulutusohjelmia tuomareita, poliisia ja tullivirkailijoita, hallintovirastoja ja yleisemmin markkinatoimijoita varten, jotta kulttuuriesineiden laittoman kaupan kanssa tekemisissä olevat voivat kehittää ja parantaa asiantuntemustaan ja jotta voidaan tukea sellaisia aloitteita kuin ICOMOSin tammikuussa 2013 verkossa järjestämä kurssi Syyrian kulttuuriperintöammattilaisille, katastrofiriskin hallintaa koskeva opetusmateriaali, kulttuurikokoelmien ensiaputoimet ja dokumentointitekniikka;
8. kehottaa komissiota tarjoamaan enemmän tukea ICOMin kulttuuriomaisuuden laittoman kaupan seurantaelimelle, joka on tuottanut hätälistan vaarassa olevista Syyrian ja Irakin antiikkikohteista, joka on suunniteltu työkaluksi museoille, tulliviranomaisille, poliisille, taidekauppiaille ja keräilijöille ja jossa yhteistyössä YK:n koulutus- ja tutkimuslaitoksen (UNITAR) kanssa suunnitellaan satelliittikuvien käyttämistä tilanteen seuraamiseen kentällä;
9. kehottaa komissiota tukemaan Unescon #Unite4Heritage-kampanjaa käynnistämällä Irakiin ja Syyriaan keskittyvän tiedotuskampanjan, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta kulttuuriperinnön tärkeydestä, tavasta, jolla ryöstelyä käytetään terroritoiminnan rahoittamiseen, ja mahdollisista rangaistuksista, jotka liittyvät kyseisistä maista tai muista kolmansista maista tulevien kulttuuriesineiden laittomaan kauppaan;
10. kehottaa komissiota lujittamaan ja parantamaan lokakuussa 2012 neuvoston päätöslauselmalla (14232/12) perustetun kulttuuriomaisuuden alalla toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten ja asiantuntijoiden epävirallisen verkoston (EU CULTNET) toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa kulttuuriomaisuuden laittoman kaupan ehkäisemistä koskevan tiedon vaihtoa, ja suunnittelemaan lisävälineen luomista valvomaan Syyriasta ja Irakista laittomasti EU:n alueelle siirretyn kulttuuriomaisuuden tuontia;
11. kehottaa neuvostoa suunnittelemaan kulttuuriomaisuuden laittomaan kauppaan erikoistuvaa, Eurojust-yksikköön ja Europoliin perustettavaa yksikköä, joka vastaisi kansallisten viranomaisten syyte- ja tutkintatoiminnan koordinoinnista unionin tasolla, ja katsoo, että erikoistuneet yksiköt ovat edellytyksenä resurssien paremmalle käytölle laittoman kaupan ja salakuljetuksen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;
12. kehottaa unionia toteuttamaan yhteistyössä Unescon ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa tarvittavat toimenpiteet, jotta kansainvälisessä oikeudessa käytettyyn ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten luokkaan sisällytettäisiin teot, joilla pyritään tarkoituksellisesti tuhoamaan ihmiskunnan kulttuuriperintöä laajassa mittakaavassa;
13. kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi vuonna 1970 allekirjoitettua Unescon yleissopimusta, vuoden 1995 UNIDROIT-yleissopimusta ja 14. toukokuuta 1954 tehtyä Haagin yleissopimusta kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen yhteydessä, ratifioimaan ne;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Unescon pääjohtajalle, ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Syyrian kansalliselle liittoumalle sekä Irakin hallitukselle ja parlamentille.