Istuntoasiakirja
27.1.2016
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Isisin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta
( 2016/2529(RSP) )
Javier Nart, Petras Auštrevičius, Dita Charanzová, Gérard Deprez, Filiz Hyusmenova, Ivan Jakovčić, Petr Ježek, Ilhan Kyuchyuk, Norica Nicolai, Urmas Paet, Jozo Radoš, Marietje Schaake, Jasenko Selimovic, Pavel Telička, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans
ALDE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Isisin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta
( 2016/2529(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Irakista, Syyriasta, Libyasta ja Egyptistä ja erityisesti äskettäisestä kristittyihin kohdistetusta väkivallasta ja vainoamisesta, etenkin Maaloulassa (Syyria) ja Peshawarissa (Pakistan) sekä pastori Saeed Abedinin tapauksesta (Iran) 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman[1], Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä IS:n hyökkäyksestä ja vähemmistöjen vainoamisesta 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman[2], erityisesti IS-järjestöön liittyvästä humanitaarisesta kriisistä Irakissa ja Syyriassa 12. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman[3] ja Isisin/Da’eshin viime aikoina Lähi-idässä erityisesti assyrialaisiin kohdistamista hyökkäyksistä ja kaappauksista 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman[4],
– ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2015 Syyriaa ja Irakia sekä ISILin/Daeshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta, 20. lokakuuta 2014 ISILin/Daeshin aiheuttamasta kriisistä Syyriassa ja Irakissa, 30. elokuuta 2014 Irakista ja Syyriasta, 14. huhtikuuta 2014 ja 12. lokakuuta 2015 Syyriasta sekä 15. elokuuta 2014 Irakista annetut neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (jäljempänä varapuheenjohtaja / korkea edustaja) julkilausumat Irakista ja Syyriasta,
– ottaa huomioon EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä EU:n suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi; ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,
– ottaa huomioon joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten tutkinnasta ja syytteeseenpanosta 8. toukokuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/335/YOS[5]; ottaa huomioon kansanmurhien estämistä käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajan julkilausuman,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan Stavros Lambrinidisin Euroopan unionin puolesta esittämän lausunnon YK:n turvallisuusneuvostossa 27. maaliskuuta 2015 käydyssä avoimessa keskustelussa, jossa käsiteltiin Lähi-idässä etnisin tai uskonnollisin perustein tehtyjen hyökkäysten ja rikkomusten uhrien asiaa,
– ottaa huomioon Syyrian arabitasavallan tilannetta käsittelevän YK:n riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission raportin, joka esiteltiin ihmisoikeusneuvostossa 13. elokuuta 2015, ja erityisesti sen 165–173 kohdan,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 2254 (2015), jossa vahvistetaan Syyrian rauhanprosessin etenemissuunnitelma ja neuvottelujen aikataulu,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että, kuten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2249 (2015) todettiin, niin kutsutun Isisin/Da’eshin väkivaltainen ääri-ideologia, sen terroriteot, sen jatkuvat raa'at, järjestelmälliset ja laajamittaiset siviileihin kohdistuvat hyökkäykset, ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, mukaan lukien sellaiset, jotka on tehty uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella, sen toteuttama kulttuuriperinnön tuhoaminen ja harjoittama kulttuuriomaisuuden laiton kauppa muodostavat ennennäkemättömän ja maailmanlaajuisen uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle;
B. toteaa, että YK ja muut kansainväliset järjestöt ovat raportoineet laajoista ja vakavista kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista, joihin ovat syyllistyneet Isis/Da’esh sekä niihin yhteydessä olevat ryhmät Lähi-idässä ja varsinkin Syyriassa ja Irakissa ja jotka ovat kohdistuneet etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, ja huomauttaa, että näihin kuuluvat kohdennetut tappoiskut, pakkokäännytykset, sieppaukset, naiskauppa, naisten ja lasten orjuuttaminen, lasten värvääminen itsemurhaiskujen tekijöiksi sekä seksuaalinen ja fyysinen väkivalta ja kidutus; toteaa, että Isisin/Da’eshin joukkojen hallussaan pitämille alueille loukkuun jääneiden ihmisten hyvinvointi on kasvava huolenaihe, sillä nämä alueet ovat melkein kokonaan kansainvälisen humanitaarisen avun ulottumattomissa;
C. toteaa, että Da’esh/Isis on kohdistanut iskuja uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin, muun muassa kristittyjen, jesidien, turkmeenien, šabakkien, kakaiden, sabiaanien ja šiiojen yhteisöihin sekä moniin arabeihin ja sunnimuslimeihin; toteaa, että moskeijoita, muistomerkkejä, pyhäkköjä, kirkkoja ja muita hartaudenharjoituspaikkoja sekä hautoja ja hautausmaita on tuhottu tahallisesti;
D. ottaa huomioon, että Da’esh/Isis kidnappasi helmikuussa 2015 yli 220 assyrialaiskristittyä vallattuaan useita Khabur-joen etelärannan maanviljelyskyliä koillisessa Hassakehin maakunnassa, ja ottaa huomioon, että tähän mennessä vain muutama vanki on vapautettu heidän kaappaajiensa saatua maksun, kun taas muiden kohtalosta ei ole tietoa;
E. toteaa, että riippumaton kansainvälinen tutkintakomissio on todentanut asiakirjoin ja raportoinut, että Da’eshia/Isisiä ja muita terroristiryhmiä, puolisotilaallisia joukkoja ja ei-valtiollisia aseellisia ryhmiä vastustaviin etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt alueilla, jotka tosiasiallisesti ovat näiden ryhmien hallussa, ovat edelleen vaarassa joutua vainotuiksi;
F. toteaa, että useissa YK:n elinten, muun muassa joukkotuhonnan ehkäisyä käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajan, suojeluvastuuta käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajan ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, raporteissa on todettu, että Da’eshin/Isisin tekemät teot saattavat olla sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja mahdollisesti kansanmurha;
G. toteaa, että joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset ovat kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen huolenaihe ja että jäsenvaltiot toimivat päättäväisesti yhteistyössä niiden ehkäisemiseksi ja lopettaakseen niihin syyllistyneiden henkilöiden rankaisematta jäämisen, kuten 16. kesäkuuta 2003 hyväksytyssä neuvoston yhteisessä kannassa 2003/444/YUTP vahvistetaan;
H. toteaa, että kansainvälisen oikeuden mukaan jokaisella on oikeus elää omantuntonsa mukaan ja vapaasti tunnustaa ja vaihtaa uskonnollisia ja muunlaisia vakaumuksia; katsoo, että on kaikkien tasojen poliittisten ja uskonnollisten johtajien velvollisuus vastustaa ääriliikkeitä ja edistää yksilöiden samoin kuin uskonnollisten ryhmien välistä keskinäistä kunnioitusta;
1. muistuttaa tuomitsevansa jyrkästi Isisin/Da’eshin ja sen räikeät ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön mukaisesti rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia ja joihin voitaisiin viitata kansanmurhana; on erittäin huolestunut siitä, että tämä terroristiryhmä on ottanut harkitusti kohteekseen kristityt, jesidit, turkmeenit, šiiat, šabakit, sabiaanit, kakait ja sunnit, jotka eivät yhdy sen tulkintaan islamista, osana pyrkimyksiään hävittää kaikki uskonnolliset vähemmistöt hallussaan pitämiltään alueilta;
2. kehottaa kaikkia Pariisissa 9. joulukuuta 1948 allekirjoitetun, joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn YK:n yleissopimuksen sekä muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten sopimuspuolia ehkäisemään sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhia alueellaan; korostaa, että näihin tekoihin syyllistyneet eivät saa jäädä rankaisematta vaan heidät olisi saatettava Kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen; vaatii Syyriaa ja Irakia hyväksymään kansainvälisen rikostuomioistuimen lainkäyttövallan;
3. ei hyväksy missään nimessä ja pitää laittomana niin kutsutun Isisin/Da’eshin johtajan ilmoitusta, jonka mukaan se on perustanut kalifaatin hallussaan oleville alueille; korostaa, että niin kutsutun islamilaisen kalifaatin perustaminen ja laajentuminen sekä muiden väkivaltaisten ääriryhmien toiminta Lähi-idässä muodostavat välittömän uhan kyseisen alueen ja Euroopan maiden turvallisuudelle ja loukkaavat selkeästi kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta;
4. kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään aktiivisesti radikalisoitumisen torjumiseksi ja oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmiensä parantamiseksi, jotta ne voivat estää kansalaisiaan ja asukkaitaan matkustamasta pois maasta liittyäkseen niin kutsuttuun Isisiin/Da’eshiin, sekä varmistaa, että mikäli he näin tekevät, heitä vastaan nostetaan mahdollisimman pian rikossyyte, ja katsoo, että tätä olisi sovellettava myös verkossa tapahtuvaan yllyttämiseen tällaisiin rikoksiin ja tuen antamiseen niille; korostaa ennalta ehkäisemisen, syytteeseenpanon, kenttätyön, kuntouttamisen ja yhteiskuntaan sopeuttamisen merkitystä;
5. vaatii kaikkia kunnioittamaan – ja hyväksyy tämän kunnioittamisen ja tukee sitä – kaikkien etnisten ja uskonnollisten ja muiden Irakissa ja Syyriassa asuvien vähemmistöjen luovuttamatonta oikeutta jatkaa elämäänsä historiallisilla ja perinteisillä kotiseuduillaan arvokkaasti, tasa-arvoisesti ja turvallisesti ja harjoittaa täysimääräisesti ja vapaasti uskontoaan ilman minkäänlaista pakkoa, väkivaltaa tai syrjintää; painottaa, että kaikkien alueellisten poliittisten ja uskonnollisten johtajien on tarpeen antaa selvä ja yksiselitteinen lausunto, jossa tuetaan alueen etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä ja niiden jatkuvaa läsnäoloa sekä täysimääräisten ja yhtäläisten kansalaisoikeuksien nauttimista kotimaissaan;
6. pyytää kansainvälistä yhteisöä, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, varmistamaan riittävät turvallisuusolosuhteet ja tulevaisuudennäkymät etnisille ja uskonnollisille vähemmistöille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa tai siirtymään kotiseudultaan, toteuttamaan mahdollisimman pian käytännössä heidän oikeutensa palata kotiseuduilleen, säilyttää kotinsa, maansa, omaisuutensa ja irtaimistonsa sekä kirkkonsa ja uskonnolliset ja kulttuurikohteensa ja kyetä elämään ihmisarvoista elämää nyt ja tulevaisuudessa;
7. korostaa sen tärkeyttä, että kansainvälinen yhteisö tarjoaa sotilaallista suojelua ja apua, myös sotilasapua, erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, jotka ovat Da’eshin/Isisin hyökkäysten kohteena Lähi-idässä, esimerkiksi etnisille ja uskonnollisille vähemmistöille, ja että tällaiset ryhmät osallistuvat tuleviin kestäviin poliittisiin ratkaisuihin, joilla pyritään säästämään heidän henkensä ja perinteensä, johon kuuluu kulttuurien, etnisten ryhmien ja uskontojen rinnakkainelo; kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia kunnioittamaan yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja helpottamaan humanitaarisen avun toimittamista kaikkien mahdollisten kanavien kautta; muistuttaa, että kaikkien alueellisten toimijoiden sekä EU:n kaikkein vahvimpana sitoumuksena ja tärkeimpänä tehtävänä olisi oltava se, että ne tekevät kaiken mahdollisen varmistaakseen perinteisten vähemmistöjen ja kaikkien kansalaisten paluun aiemmille asuinsijoilleen, joilta he ovat joutuneet pakenemaan;
8. kehottaa kaikkia syyrialaisia osapuolia – lukuun ottamatta terroristiryhmiä kuten al-Qaedaa, Da’eshia, Jabhat al-Nusraa ja niihin kytköksissä olevia ryhmiä – yhdistämään voimansa YK:n puitteissa ja neuvottelemaan poliittisesta siirtymävaiheesta koko kansainvälisen yhteisön tuella; vahvistaa täysimääräisen ja aktiivisen tukensa YK:n erityislähettiläälle Staffan de Misturalle neuvottelujen käynnistämiseksi Genevessä kaikkien Syyrian osapuolten välillä lähipäivinä sekä hänen paikallisia tulitaukoja koskeville ehdotuksilleen; kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä painostamaan kaikkia avunantajia, jotta ne pitävät lupauksensa ja sitoutuvat täysimääräisesti rahoitusavun antamiseen isäntämaille, ottaen erityisesti huomioon Lontoossa 4. helmikuuta 2016 pidettävän Syyrian avunantajamaiden konferenssin;
9. pyytää, että EU:n humanitaarisesta avusta ja kehitysavusta vastaavat yksiköt tekisivät myös tiivistä yhteistyötä työssään, jota ne tekevät suoraan vainojen kohteena olevien etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen tunnustettujen johtajien kanssa, ja ottaisivat heidät mukaan suunnitelmiinsa, jotka koskevat avustustyön käytännön toteutusta ja avun jakamista, jotta voidaan vastata paremmin kyseisten vähemmistöjen ja yleensäkin ihmisten tarpeisiin;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Syyrian hallitukselle ja parlamentille, Irakin hallitukselle ja edustajien neuvostolle, Kurdistanin aluehallinnolle, Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestön (OIC) toimielimille, Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvostolle (Persianlahden yhteistyöneuvosto, GCC), YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokoukselle, YK:n turvallisuusneuvostolle sekä YK:n ihmisoikeusneuvostolle.