Istuntoasiakirja

 

B8-0609/2016

10.5.2016

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

EU:n ja Kiinan kauppasuhteista ja markkinatalousasemasta

( 2016/2667(RSP) )

David Martin, Alessia Maria Mosca, Bernd Lange, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Nicola Danti, Nicola Caputo, Eric Andrieu, Maria Arena, Zigmantas Balčytis, Hugues Bayet, Brando Benifei, Pervenche Berès, Goffredo Maria Bettini, Vilija Blinkevičiūtė, Simona Bonafè, Andrea Cozzolino, Isabella De Monte, Enrico Gasbarra, Neena Gill, Michela Giuffrida, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Sylvie Guillaume, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Agnes Jongerius, Miapetra Kumpula-Natri, Cécile Kashetu Kyenge, Javi López, Juan Fernando López Aguilar, Edouard Martin, Emmanuel Maurel, Sorin Moisă, Pier Antonio Panzeri, Pina Picierno, Tonino Picula, Miroslav Poche, Joachim Schuster, Pedro Silva Pereira, Siôn Simon, Monika Smolková, Marc Tarabella, Patrizia Toia, Martina Werner, Flavio Zanonato, Damiano Zoffoli

S&D-ryhmän puolesta

 

B8-0609/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Kiinan kauppasuhteista ja markkinatalousasemasta

( 2016/2667(RSP) )

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon polkumyynnin vastaisen EU:n lainsäädännön (30. marraskuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta[1]),

–  ottaa huomioon Kiinan liittymistä Maailman kauppajärjestöön (WTO) koskevan pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa EU:n ja Kiinan kauppasuhteista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja Kiina ovat kaksi suurimpiin kuuluvaa kauppamahtia maailmassa, ja toteaa, että Kiina on EU:n toiseksi suurin ja EU Kiinan suurin kauppakumppani ja että niiden kauppavaihto on reilusti yli miljardi euroa päivässä;

B.  toteaa, että päätettäessä siitä, miten Kiinan tuontiin suhtaudutaan joulukuun 2016 jälkeen, olisi varmistettava, että EU:n lainsäädäntö on Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaista;

C.  ottaa huomioon, että Kiinan liittyessä Maailman kauppajärjestöön sovittiin järjestelystä, jossa annettiin mahdollisuus soveltaa polkumyyntilaskelmaan erityistä menetelmää, joka otettiin käyttöön Kiinan liittymispöytäkirjan 15 artiklassa ja joka toimii perustana Kiinan tuonnin erilaiselle kohtelulle;

D.  toteaa, että Kiinan liittymistä Maailman kauppajärjestöön koskevan pöytäkirjan 15 artiklan loppuosassa Maailman kauppajärjestö toteaa, että Kiinaa koskevaan polkumyyntitutkimukseen voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä, ja kyseisen artiklan loppuosa muodostaa oikeusperustan epätavanomaisen menettelyn soveltamiselle Kiinan tuontiin vuoden 2016 jälkeen;

E.  ottaa huomioon sen, kuinka suuri vaikutusvalta valtiolla on nykytilanteessa Kiinan talouteen, ja toteaa, että hintoja, kustannuksia, tuotantomääriä ja panostuksia koskevat yritysten päätökset eivät vastaa tarjontaa ja kysyntää kuvastavia markkinasignaaleja;

F.  katsoo, että liittymispöytäkirjassaan Kiina on sitoutunut muun muassa siihen, että markkinavoimat saavat määritellä kaikki sen hinnat, ja katsoo, että EU:n on varmistettava, että Kiina noudattaa täysimääräisesti Maailman kauppajärjestöstä johtuvia velvoitteitaan;

G.  toteaa, että Kiinan ylikapasiteetilla on jo suuria sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia EU:ssa, mistä esimerkkinä ovat EU:n teräsalaan erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa hiljattain kohdistuneet kielteiset vaikutukset; toteaa, että markkinatalousaseman myöntämisellä voi olla merkittävä sosiaalinen vaikutus EU:n työpaikkoihin;

H.  ottaa huomioon, että äskettäin loppuun saatettu julkinen kuuleminen mahdollisesta markkinatalousaseman myöntämisestä Kiinalle voisi antaa lisätietoa, josta saattaa olla hyötyä asian käsittelyssä;

I.  ottaa huomioon komission 10. lokakuuta 2012 antaman tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten”, jossa tavoitteeksi esitettiin teollisuuden BKT-osuuden nostaminen Euroopassa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä;

1.  toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä EU:n ja Kiinan strategista kumppanuutta, jossa vapaalla ja oikeudenmukaisella kaupalla ja investointitoiminnalla on tärkeä osa;

2.  korostaa, että Kiina ei ole markkinatalous eikä se ole vielä täyttänyt markkinatalouksien määrittelyssä käytettäviä EU:n asettamia viittä ehtoa;

3.  kehottaa komissiota koordinoimaan suurimpien kauppakumppaniensa kanssa myös tulevan G7-kokouksen yhteydessä kysymystä siitä, miten voitaisiin parhaiten varmistaa, että Kiinan liittymistä Maailman kauppajärjestöön koskevan pöytäkirjan 15 artiklan kaikki muut määräykset paitsi 15 artiklan a kohdan ii alakohta saavat täyden oikeudellisen merkityksen asiaa koskevassa Kiinan lainsäädännössä; kehottaa vastustamaan kaikenlaista yksipuolista markkinatalousaseman myöntämistä Kiinalle;

4.  kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon EU:n teollisuuden ja ammattiliittojen sekä eri sidosryhmien esittämät huolenaiheet, jotka koskevat EU:n työpaikoille ja kestävälle talouskasvulle koituvia seurauksia kaikilla valmistusteollisuuden aloilla, joita asia koskee, sekä vaikutuksia EU:n teollisuudelle kokonaisuudessaan, ja kehottaa sitä varmistamaan EU:n globaalin kilpailukyvyn;

5.  on vakuuttunut siitä, että niin kauan kuin Kiina ei täytä EU:n vaatimaa viittä ehtoa tullakseen luokitelluksi markkinataloudeksi, EU:n olisi käytettävä epätavanomaista menetelmää Kiinan tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa ja tukien vastaisissa tutkimuksissa hintojen vertailukelpoisuutta määritettäessä; katsoo, että tässä olisi noudatettava täysin Kiinan liittymispöytäkirjan 15 artiklan niitä kohtia, joiden voimassaolo ei pääty joulukuussa 2016;

6.  kehottaa komissiota vahvistamaan tehokasta polkumyynnin vastaista välinettä, jotta EU:n teollisuudelle voidaan tarjota yhtäläiset toimintaedellytykset Kiinan kanssa täysin Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

[1] EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.