Istuntoasiakirja
10.5.2016
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
EU:n ja Kiinan kauppasuhteista ja markkinatalousasemasta
( 2016/2667(RSP) )
Helmut Scholz, Eleonora Forenza, Fabio De Masi, Stelios Kouloglou, Paloma López Bermejo, Barbara Spinelli, Merja Kyllönen, Patrick Le Hyaric, Lola Sánchez Caldentey, Tania González Peñas, Xabier Benito Ziluaga, Estefanía Torres Martínez, Miguel Urbán Crespo
GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Kiinan kauppasuhteista ja markkinatalousasemasta
( 2016/2667(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon polkumyynnin vastaisen EU:n lainsäädännön[1] (30. marraskuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009 polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta),
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta–11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP 11) sekä Pariisin sopimuksen,
– ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan terästeollisuuden kestävän työllisyyden ja kasvun turvaaminen” ( COM(2016)0155 ),
– ottaa huomioon Kiinan liittymisestä Maailman kauppajärjestöön (WTO) tehdyn pöytäkirjan,
– ottaa huomioon EU:n kauppapoliittisen strategian ”Kaikkien kauppa” ja erityisesti sen suuntautumisen reiluun kauppaan,
– ottaa huomioon aiemmat EU:n ja Kiinan kauppasuhteista antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon Kiinan kansankongressin päätöksen Kiinan 13. viisivuotissuunnitelmasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Euroopan unioni ja Kiina ovat maailman kaksi suurinta taloutta ja kaupan alan toimijaa ja että Kiina on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani ja EU Kiinan suurin kauppakumppani ja niiden välinen kauppavaihto on paljon yli miljardi euroa päivässä;
B. toteaa, että unionin kauppasuhteet Kiinan kanssa eivät ole tasapainossa, vaikka Kiinalla ei edes ole markkinatalousasemaa, ja että EU:n ja Kiinan välinen kauppataseen vaje saavutti vuonna 2015 kaikkien aikojen ennätyksen – 180 miljardia euroa;
C. toteaa, että vuonna 2015 investoinnit Kiinasta EU:hun ylittivät ensimmäistä kertaa investoinnit EU:sta Kiinaan; toteaa, että Kiinan markkinat ovat olleet tuottavuuden tärkein lähde muutamille EU:n teollisuudenaloille ja tuotemerkeille;
D. toteaa, että päätöksessä siitä, miten tuontia Kiinasta ja vientiä Kiinaan käsitellään joulukuun 2016 jälkeen, olisi varmistettava, että EU:n lainsäädännössä noudatetaan kansainvälistä oikeutta ja puolustetaan unionin työpaikkoja ja teollisuutta ottaen huomioon nykyinen kehitys kohti moninapaista maailmaa;
E. toteaa, että vapaakauppasopimukset ja WTO ovat olleet olennaisen tärkeitä välineitä purettaessa kauppasuhteiden sääntelyä ja liberalisoitaessa talouksia työntekijöiden ja väestön kustannuksella; toteaa, että nämä kaksi välinettä eivät ole vain säilyttäneet rikkaiden ja kehittyneiden maiden hegemoniaa, vaan ne ovat myös jatkaneet maailman köyhimpien alueiden hyväksikäyttöä ja näin ollen maiden ja ihmisten välistä eriarvoisuutta;
F. ottaa huomioon, että Kiinan liittyessä WTO:hon sovittiin siirtymäkauden järjestelystä, jossa annettiin mahdollisuus soveltaa polkumyyntilaskelmaan erityistä menetelmää, joka otettiin käyttöön liittymispöytäkirjan 15 osastossa ja joka toimii perustana Kiinasta peräisin olevan tuonnin erilaiselle kohtelulle;
G. toteaa, että Kiinan liittymisestä Maailman kauppajärjestöön tehdyn pöytäkirjan 15 osaston edelleen voimassa oleva osa on WTO:n tunnustus siitä, että Kiinaa koskevaan polkumyyntitutkimukseen voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä, ja se muodostaa edelleen oikeusperustan sovellettaessa Kiinan tuontiin tavanomaisesta poikkeavia menettelyjä vuoden 2016 jälkeen; toteaa, että WTO:n paneeli tekisi päätöksen selventää tekstin tulkintaa, jos Kiina päättäisi esittää valituksen jonkin toisen WTO:n jäsenen yksipuolisesti soveltamien polkumyynnin vastaisten toimien johdosta joulukuun 2016 jälkeen;
H. toteaa, että useassa jäsenvaltiossa kohdattu kriisi johtuu ensinnäkin kysynnän puutteesta, joka on tulosta työntekijöiden palkkoihin kohdistuvista alentamispaineista ja korkeasta työttömyysasteesta, ja toiseksi se johtuu vääristä poliittisista ja taloudellisista valinnoista, kuten sääntelyn purkamisesta ja liberalisoinnista, joka on toisaalta johtunut sisämarkkinoista ja muista unionin mekanismeista ja toisaalta WTO:n kaltaisten instituutioiden osallisuudesta;
I. toteaa, että Kiinan tuotannon ylikapasiteetilla samoin kuin unionin sisäisen kysynnän dramaattisella vähenemisellä meneillään olevan talouskriisin takia on jo vakavia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia EU:ssa, mistä esimerkkinä ovat unionin teräsalaan hiljattain kohdistuneet kielteiset vaikutukset; toteaa, että markkinatalousaseman myöntämisellä voi olla merkittävä EU:n työpaikkoihin kohdistuva sosiaalinen vaikutus;
J. ottaa huomioon komission 10. lokakuuta 2012 antaman tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten”, jossa tavoitteeksi esitettiin teollisuuden BKT-osuuden nostaminen Euroopassa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä;
K. toteaa, että EU:n talouden ohjausjärjestelmässä jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille asetetut säästötoimet ja uusliberalistiset toimintatavat vaikuttavat myös jäsenvaltioiden teollisuuteen aiheuttaen pitkäkestoisen taantuman ja laman, korkean työttömyyden ja työpaikkojen menetyksiä sekä vähentäen sosiaalisia ja työoikeuksia; toteaa, että EU:n talouden ohjausjärjestelmässä, sisämarkkinat mukaan luettuina, tarvitaan kiireellisesti muutosta etenkin nykyisen teollisuus-, investointi- ja veropolitiikan osalta, jotta edistetään ja tuetaan talouden elpymistä, työpaikkojen luomista ja kestävää kasvua todellisen julkisen investointiohjelman täytäntöönpanon kautta;
1. pitää valitettavana, että Euroopan komission järjestämässä julkisessa kuulemisessa ei ole otettu huomioon teräsalan tärkeimpiä sidosryhmiä;
2. toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä EU:n ja Kiinan strategista kumppanuutta, joka perustuu keskinäiselle tasapuoliselle yhteistyölle;
3. kehottaa komissiota valmistelemaan luonnosta neuvotteluvaltuutuksiksi, jotka koskevat EU:n ja Kiinan välillä tehtävää kahdenvälistä sopimusta oikeudenmukaisista kilpailusäännöistä ja yhteisistä toimista taloudellista, sosiaalista ja ympäristöä koskevaa polkumyyntiä vastaan;
4. korostaa, että Kiina ei vielä ole täyttänyt EU:n asettamaa viittä ehtoa markkinatalousaseman määrittelemiseksi;
5. painottaa, että Kiina määrittelee itsensä sosialistiseksi markkinataloudeksi; toteaa, että kaikissa markkinatalouksissa markkinoiden vapauden olisi oltava rajallinen ja vastuullisilla hallituksilla olisi oltava sääntelytoimivalta ja oikeus puuttua ainakin joskus kansalaisten hyvinvointiin ja toimia kysynnän kannustamiseksi tai heikentämiseksi taikka kilpailun edistämiseksi, jotta ehkäistään monopolien syntymistä; toteaa, että EU:n markkinatalouden määrittämiseksi laatimat viisi ehtoa voivat olla erilaisia siltä osin, kuinka paljon valtio puuttuu talouselämään, siten että kansalaiset hyötyisivät parhaiten Kiinan markkinataloudesta;
6. pyytää komissiota koordinoimaan kansainvälisten kumppaneidensa kanssa kysymystä siitä, miten voitaisiin parhaiten varmistaa, että Kiinan liittymisestä Maailman kauppajärjestöön tehdyn pöytäkirjan 15 osaston kaikki muut määräykset paitsi 15 osaston a kohdan ii alakohta voivat saada täyden oikeudellisen merkityksen maan omassa lainsäädännössä;
7. kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon EU:n ammattiliittojen, teollisuudenalojen ja eri sidosryhmien esittämät huolenaiheet, jotka koskevat EU:n työpaikoille ja kestävälle talouskasvulle koituvia seurauksia kaikilla valmistusteollisuuden sektoreilla, joita asia koskee, sekä vaikutuksia EU:n teollisuudelle kokonaisuudessaan, ja kehottaa sitä varmistamaan EU:n työpaikkojen ja sosiaali- ja ympäristönormien puolustamisen;
8. on vakuuttunut siitä, että EU:n ei pitäisi myöntää Kiinalle tätä uusliberalistista markkinatalousasemaa etenkään nykyisessä tilanteessa, jossa EU ei ole kehittänyt nykyaikaista, avointa ja oikeudenmukaista lainsäädäntöä kaupan suojatoimista; katsoo, että EU:n olisi sovellettava tavanomaisesta poikkeavia menetelmiä epäilyttävän alhaisilla hinnoilla tuontia harjoittavia kiinalaisia yrityksiä koskevissa polkumyynti- tai vientitukitutkimuksissaan, samalla kun se noudattaa täysin Kiinan liittymisestä Maailman kauppajärjestöön tehdyn pöytäkirjan 15 osaston osia, jotka koskevat tukia ja polkumyyntiä ja joiden voimassaoloaika ei pääty joulukuussa 2016;
9. kehottaa neuvostoa pyrkimään nopeasti sopimukseen parlamentin kanssa unionin kaupan suojatoimien modernisoinnista;
10. kehottaa komissiota varmistamaan vahvemmat ja tehokkaat kaupan suojatoimet, jotta EU:n teollisuudelle taataan yhtäläiset toimintaedellytykset Kiinan kanssa sekä muiden kolmansien maiden kanssa;
11. kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukia koskevia sääntöjä, jotta mahdollistetaan valtion väliintulo sosiaalisesti ja ympäristön kannalta hyödyllisten hankkeiden edistämiseksi ja autetaan vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä ja toimialoja tukemalla niitä kriisistä pahoin kärsineen tuotantokapasiteettinsa uudelleenrakentamisessa; vaatii WTO:n sisällä sellaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa kauppapolitiikkaan, jolla mahdollistetaan julkisen sektorin osallistuminen työpaikkojen säilyttämiseen ja teollisuuspolitiikan tukemiseen;
12. toistaa vaatimuksensa siitä, että WTO:n säännöt on uudistettava perusteellisesti, jotta niihin sisällytetään täysimääräisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustyönormien sekä asianomaisten ympäristöä koskevien ja sosiaalisten normien kunnioittaminen kansainvälisessä kaupassa;
13. vaatii sisällyttämään hiilipäästöön liittyvät sopeuttamistoimet rajoilla tiettyihin tuontituotteisiin strategisilla aloilla, joista mainittakoon muiden muassa teräs, keramiikka, muut metallit, muovit ja muotit, väliaikaisena toimena WTO:n sääntöjen mukaisesti, jotta täytetään COP 21 -sopimuksen määräykset ja tuetaan puhdaspäästöisimpiä tehtaita;
14. vaatii toimia teollisuustuotteiden kestävyyden varmistavien merkkien kehittämiseksi, jotta kannustetaan mahdollisimman puhtaisiin teollisuuslaitoksiin ja tuotteisiin;
15. kehottaa komissiota edistämään sopimusta taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöä koskevan polkumyynnin nykyaikaisesta määritelmästä sellaisilla kansainvälisillä foorumeilla kuin WTO ja UNCTAD, niin että pyritään monenväliseen ratkaisuun käsiteltäessä nykyaikaisia mutkikkaita omistajuusmalleja ja työntekijöiden ja kuluttajien suojelun tarvetta uusien globaalien arvoketjujen myötä;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.