Istuntoasiakirja

 

B8-1160/2016

24.10.2016

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Pohjois-Irakin/Mosulin tilanteesta

( 2016/2956(RSP) )

Fabio Massimo Castaldo, Ignazio Corrao, Rolandas Paksas

EFDD-ryhmän puolesta

 

B8-1160/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma Pohjois-Irakin/Mosulin tilanteesta

( 2016/2956(RSP) )

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Irakista,

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman niin kutsutun Isisin/Da’eshin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta[1],

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (jäljempänä varapuheenjohtaja / korkea edustaja) julkilausumat Irakista ja Syyriasta,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston äskettäiset päätöslauselmat Irakista, erityisesti päätöslauselmat 2299 (2016) ja 2249 (2015), jossa tuomitaan ISISin viimeaikaiset terrori-iskut,

–  ottaa huomioon Geneven yleissopimuksen ja sen pöytäkirjat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Irakin joukot ovat käynnistäneet suurhyökkäyksen Mosulin valtaamiseksi takaisin ISISiltä, joka valtasi sen elokuussa 2014; toteaa, että Mosul on ISISin viimeinen sillanpääasema Irakissa ja strategisesti merkittävä kaupunki ISISille; toteaa, että vaikka lukumäärät eivät olekaan tarkkoja, vähintään 3 500–5 000 taistelijaa puolustaa kaupunkia; toteaa, että hyökkäys on erityisen vaikea, koska ISISin yleisesti käyttämään taktiikkaan kuuluu itsemurhapommien, kotitekoisten räjähteiden ja autopommien käyttäminen;

B.  toteaa, että Mosulin takaisinvaltaamiseksi tehtävä hyökkäys saattaa aiheuttaa suuren humanitaarisen kriisin; toteaa, että siviileillä on edessään mahdoton valinta: jäädäkö kaupunkiin ja ottaa riski tähtäimeen joutumisesta, ristituleen jäämisestä tai ihmiskilveksi joutumisesta vai pyrkiäkö pakenemaan miinakenttien, ISISin tarkka-ampujien ja tarkastuspisteiden ohi; toteaa, että YK valmistelee suurta humanitaarista avustusoperaatiota heti Mosulin vapauttamisen jälkeen;

C.  toteaa samalla, että pakenemista yrittävät pakolaiset ja erityisesti sunnit ovat huolissaan šiialaisista puolisotilaallisista joukoista, jotka ottavat osaa operaatioon; toteaa, että puolisotilaallisilla PMF-joukoilla (Popular Mobilization Forces) on hyvin dokumentointu historia täynnä ihmisoikeusrikkomuksia; toteaa, että niiden läsnäolo hyökkäyksessä pääosin sunnien kansoittamaan Mosuliin on nostanut esiin pelkoja kostotoimista siviilejä vastaan;

D.  toteaa, että kaikki Pohjois-Irakin sisäisiä rajakiistoja koskevat ratkaisemattomat kysymykset voivat taistelujen tauottua estää alueen rehabilitoinnin, jos ISISiä vastustavat asianomaiset sotilaalliset toimijat ja koko kansainvälinen yhteisö yhdessä eivät ratkaise niitä;

E.  ottaa huomioon, että kristityt (kaldealaiset, syyrialaiset, assyrialaiset), jesidit, sunni- ja šiia-arabit, kurdit, šabakit, turkmeenien kaka’i-vähemmistö ja sabianisti-mandeanistit ovat aina ennen vuotta 2003 eläneet Niniven tasangolla, Tal Afarissa ja Sinjarissa rauhanomaista rinnakkaiseloa;

F.  toteaa, että ennen vuonna 2014 tapahtunutta ISILin valtausta voimassa ollut Mosulin vallanjakomalli ei ollut läheskään täydellinen, mutta se edusti kuitenkin järjestelmää, jossa vähemmistöjen edut otettiin huomioon ja niitä pyrittiin tasapainottamaan;

G.  toteaa, että YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun arvion mukaan yli miljoona ihmistä saattaa joutua siirtymään asuinsijoiltaan, kun operaatio kaupungin takaisinvaltaamiseksi kiihtyy, ja että ylivoimaisesti suurin osa pakolaisia on sunnimuslimeja, joista monet tuntevat olonsa vieraaksi Bagdadissa valtaa pitävän šiia-hallituksen komennossa;

H.  toteaa, että kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella väestöään kansanmurhalta, sotarikoksilta, etnisiltä puhdistuksilta ja rikoksilta ihmisyyttä vastaan;

I.  toteaa, että Irakin hallituksen ja Turkin väliset jännitteet ovat viime aikoina lisääntyneet Pohjois-Irakissa sijaitsevan Basiqan sotilasleirin vuoksi ja koska Turkin joukot ovat mahdollisesti osallistuneet ISISin karkottamiseen maan toiseksi suurimmasta kaupungista Mosulista;

J.  toteaa, että Irakin ministerineuvosto päätti 21. tammikuuta 2014 periaatteessa muuttaa Tuzin, Khurmaton, Fallujan ja Niniven tasangon alueet provinsseiksi;

1.  ilmaisee solidaarisuutensa ja tukensa Mosuliin ansaan jääneitä siviilejä kohtaan; tuomitsee jyrkästi ISISin väärinkäytökset siviiliväestöä kohtaan ja on äärimmäisen huolestunut tiedoista, joiden mukaan siviilejä saatetaan käyttää ihmiskilpinä hyökkäyksen aikana;

2.  muistuttaa, että Irakin viranomaisten on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin siviilien suojelemiseksi hyökkäyksen aikana, muun muassa ohjaamalla ja valvomalla puolisotilaallisia joukkoja ja toteuttamalla kaikkia käytettävissä olevia varotoimia siviiliuhrien ja ihmisoikeusrikkomusten välttämiseksi hyökkäyksen aikana; korostaa, että maajoukkojen on noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuslainsäädäntöä operaatioidensa kuluessa;

3.  kehottaa Irakin viranomaisia ja muita alueen toimijoita varmistamaan, että taisteluja pakeneville siviileille tarjotaan turvallinen reitti ja kaikki mahdollinen tuki, mukaan luettuna majoitus, terveydenhoito ja humanitaarinen tuki;

4.  on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan IS:n rikoksiin osallisuudesta epäiltyjä sunni-arabeja vastaan on tehty kostoiskuja ja heitä on syrjitty; muistuttaa, että hallituksella on velvollisuus suojella kansalaisiaan ja että tiukoilla tarkastuksilla olisi varmistettava, että Irakin hallituksen tai muun hyökkäyksessä vaikuttavan toimijan tarjoama tuki tai materiaali ei edesauta väärinkäytöksiä;

5.  korostaa Mosulin merkitystä Irakin kaikille etnisille ryhmille ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita toimimaan yhdessä asiaankuuluvien osapuolten kanssa vähemmistöjen edustuksen turvaamiseksi Mosulin uudessa hallinnossa;

6.  kehottaa alueen muita voimatekijöitä lopettamaan Irakin sisäisiin asioihin puuttumisen ilman Irakin hallituksen lupaa;

7.  korostaa, että voitto ISIListä Mosulissa tulee olemaan vain yksi askel kohti maan jälleenrakennusta sellaiseksi, että vähemmistöt voivat elää toistensa kanssa rauhassa rinnakkain; varoittaa, että Mosulin etnisen koostumuksen muuttaminen saattaisi johtaa sisäisiin ja alueellisiin konflikteihin;

8.  kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä työskentelemään Irakin hallituksen ja kurdien aluehallinnon kanssa Mosulia ja muita kiisteltyjä alueita, kuten Kirkukia, koskevan konsensuksen saavuttamiseksi;

9.  ilmaisee tukensa Niniven tasangon poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti elinkelpoisen ja kestävän provinssin tunnustamiselle; tähdentää, että on tärkeää tuoda ihmiset yhteen ja keskustella tulevan provinssihallinnon hallintomallista, joka edustaa kaikkia ryhmiä ja vähemmistöjä;

10.  kiittää Hammurabi-ihmisoikeusjärjestön, Irakin uskontojen välisen vuoropuhelun neuvoston (ICID) ja Irakin vähemmistöjen liiton (AIM) toimia Niniven vähemmistöjen aseman vahvistamiseksi, tiedon levittämiseksi heidän traagisesta tilanteestaan ja heidän näkemystensä saattamiseksi maan päätöksentekijöiden tietoon;

11.  kehottaa Irakin parlamenttia työskentelemään uuden vähemmistöjä suojelevan lainsäädännön laatimiseksi ja uudistamaan koulujen opetussuunnitelmaa maan monimuotoisuuden juhlistamiseksi ja kunnioittamiseksi;

12.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, varmistamaan riittävät turvallisuusolosuhteet ja tulevaisuudennäkymät kaikille niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa tai siirtymään kotiseudultaan, toteuttamaan mahdollisimman pian käytännössä heidän oikeutensa palata kotiseuduilleen, säilyttää kotinsa, maansa, omaisuutensa ja irtaimistonsa sekä uskonnolliset ja kulttuurikohteensa ja antamaan heille mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää nyt ja tulevaisuudessa;

13.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita, YK:ta ja kansainvälistä yhteisöä yleensä tekemään yhteistyötä Irakin tasavallan kansallisen hallituksen ja paikallisten hallitusten kanssa sekä asianomaisten kansallisten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden alkuperäiskansojen rauhanomaisen palauttamisen valvomiseksi; korostaa, että EU:n olisi omaksuttava johtoasema tässä prosessissa, jotta vähemmistöt voivat varmasti harjoittaa omia laillisia oikeuksiaan; kehottaa EU:ta tarjoamaan apua ISISiltä vallatuille kaupungeille ja työskentelemään vähemmistöjen edustajien kanssa kyseisen avun hallinnoimiseksi tehokkaasti;

14.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tarjoamaan keinot miinanraivaukseen alueilla, joita Isis/Da’esh aikaisemmin miehitti, sekä tekemään yhteistyötä vähemmistöjä edustavien paikallisten neuvostojen kanssa, jotta turvataan toimiva koordinointi ja vältetään viivytykset, jotka estäisivät pakolaisten ja sisäisesti siirtymään joutuneiden paluun;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle, ihmisoikeuksista vastaavalle unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Irakin tasavallan hallitukselle ja edustajien neuvostolle, kurdien aluehallitukselle, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle ja kaikille Pohjois-Irakin konfliktin osapuolille, erityisesti Mosulin vapauttamiseen osallistuville osapuolille.

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0051