Istuntoasiakirja
7.12.2016
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
suullisesti vastattavan kysymyksen B8-1807/2016 johdosta
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti
kansainvälisistä ilmailusopimuksista
( 2016/2961(RSP) )
Marie-Christine Arnautu
ENF-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma kansainvälisistä ilmailusopimuksista
( 2016/2961(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kansainvälisistä ilmailusopimuksista ( O-000128/2016 – B8-1807/2016 ),
– ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksen mukaisista kansainvälisistä ilmailusopimuksista,
– ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisesta ilmailupolitiikasta,
– ottaa huomioon 11. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ilmailusta,
– ottaa huomioon komission 7. joulukuuta 2015 esittämän unionin ilmailustrategian,
– ottaa huomioon neuvoston 8. maaliskuuta 2016 tekemän päätöksen, jolla komissio valtuutettiin käynnistämään neuvottelut ilmailuturvallisuutta käsittelevien sopimusten tekemisestä Kiinan ja Japanin kanssa,
– ottaa huomioon neuvoston 7. kesäkuuta 2016 tekemän päätöksen, jolla komissio valtuutettiin käynnistämään neuvottelut unionin lentoliikennesopimusten tekemisestä ASEAN-maiden, Turkin, Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa,
– ottaa huomioon neuvoston 1. joulukuuta 2016 tekemän päätöksen, jolla komissio valtuutettiin käynnistämään neuvottelut unionin lentoliikennesopimusten tekemisestä Armenian kanssa,
– ottaa huomioon kolme avointa ilmatilaa koskevaa ilmailusopimusta, jotka Euroopan unioni ja jäsenvaltiot sekä Yhdysvallat, Kanada ja Brasilia ovat allekirjoittaneet,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklan 10 kohdan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että valtion itsemääräämisoikeus niiden ilmatilassa on taattu kansainvälisessä oikeudessa vuonna 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen määräysten mukaisesti;
B. katsoo, että lentoliikennesopimus, jonka allekirjoittivat huhtikuussa 2007 Euroopan yhteisö ja jäsenvaltiot sekä Amerikan yhdysvallat, ei ole tasapainoinen eikä tyydyttävä unionin etujen kannalta, sillä Yhdysvallat kieltää edelleen kabotaasiliikenteen ilmatilassaan ja rajoittaa eurooppalaisia investointeja yhdysvaltalaisiin yhtiöihin;
C. katsoo, että vuonna 24. kesäkuuta 2010 tehty pöytäkirja, jolla muutetaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä vuonna 2007 tehtyä sopimusta avoimesta ilmatilasta, ei ole tuonut mainittavaa edistystä sopimuksen edelleen ratkaisematta olevissa kysymyksissä;
D. katsoo, että komission odotukset tällaisten ilmailusopimusten tuomista eduista ovat toistuvasti osoittautuneet liian optimistisiksi;
E. panee merkille todellisen vaaran, että tietyt neuvottelut johtavat sopimuksiin, jotka eivät ole tasapainoisia ja jotka ovat haitallisia unionin lentoliikenteen harjoittajille;
F. toteaa, että useat eurooppalaiset ja amerikkalaiset lentoyhtiöt ovat valittaneet julkisille viranomaisilleen kilpailun vääristymisestä tiettyjen kolmansien maiden lentoyhtiöiden saamien valtiontukien seurauksena;
G. toteaa, että viime vuosina monet kolmansien maiden lentoyhtiöt ovat hankkineet osuuksia eurooppalaisista lentoyhtiöistä, mistä on seurannut keskustelua ja kiivaita julkisia kannanottoja;
H. katsoo, että näissä sopimuksissa on kyse matkustajille tarjottavien palvelujen turvallisuudesta, varmuudesta ja laadusta sekä unionin lentoyhtiöiden ja lentokoneteollisuuden tulevaisuudesta;
I. katsoo, etteivät neuvottelut saa johtaa siihen, että sovellettavat normit heikkenevät tai niistä jopa luovutaan, mikä vaikuttaisi väistämättä kielteisesti sekä turvallisuuteen ja turvatoimiin että alan työntekijöiden työoloihin;
J. toteaa, että komission salamyhkäisyys näiden neuvottelujen samoin kuin CETA-, TTIP- ja TISA-neuvottelujen yhteydessä romuttaa kansalaisten luottamuksen toimielimiin, joiden pitäisi edustaa heitä ja suojella heidän etujaan;
K. toteaa, että kun parlamentti käsitteli 23. marraskuuta 2016 pitämässään täysistunnossa liikenne- ja matkailuvaliokunnan suullista kysymystä kansainvälisistä ilmailusopimuksista, komission antamat vastaukset eivät vastanneet useiden parlamentin jäsenten esiin tuomiin huolenaiheisiin;
1. on huolissaan siitä, että komissio voi haluta avata eurooppalaista ilmatilaa yhä enemmän voimakkaasti kehittyville kolmansien maiden lentoyhtiöille samalla, kun monilla eurooppalaisilla yhtiöillä on vakavia taloudellisia vaikeuksia;
2. pyytää komissiota esittämään kattavan yleiskuvan tehdyistä ja voimassa olevista avoimeen ilmatilaan liittyvistä ilmailusopimuksista ottaen huomioon kaikki eri osapuolten tekemät havainnot;
3. pitää valitettavana komission avoimuuden puutetta käynnissä olevien neuvottelujen yhteydessä;
4. vaatii, että luottamuksellisiin asiakirjoihin tutustumisessa sovellettava menettely on täysin avoin niin, että parlamentin jäsenet voivat saada tiedot käyttöönsä ja tutkia niitä hyvissä työolosuhteissa;
5. kehottaa komissiota pitämään parlamentin ajan tasalla ennen jokaista neuvottelukierrosta ja jokaisen kierroksen jälkeen;
6. pyytää komissiota tarkentamaan sellaisten kilpailulausekkeiden sisältöä, joita se aikoo ottaa käyttöön varmistaakseen lojaalin ja oikeudenmukaisen kilpailun eurooppalaisten ja unionin ulkopuolisten liikenteenharjoittajien välillä etenkin niin, että kolmansilta mailta vaaditaan vakuutus kirjanpidon todellisesta avoimuudesta;
7. vaatii komissiota valvomaan, että lentoyhtiöiden omistusta ja valvontaa koskevat määräykset ovat vastavuoroisia;
8. kehottaa jäsenvaltioita toimimaan neuvotteluissa tiukasti ja etenkin kiinnittämään erityistä huomiota kielteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin, joita neuvotelluilla ilmailusopimuksilla voi olla; kehottaa tarvittaessa hyväksymään, että niiden alueella jäädytetään, rajoitetaan tai jopa perutaan asianomaisten kolmansien maiden lentoyhtiöille myönnetyt liikennöintioikeudet;
9. vaatii, ettei tehtyjä sopimuksia sovelleta alustavasti ilman jäsenvaltioiden hyväksyntää;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.