Istuntoasiakirja
8.2.2017
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä
( 2017/2525(RSP) )
Yannick Jadot, Ska Keller, Heidi Hautala, Bart Staes, Igor Šoltes, Martin Häusling, Josep-Maria Terricabras, Claude Turmes
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä
( 2017/2525(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon neuvoston esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä (C8-0438/2016),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että ratifiointimenettely parlamentissa olisi keskeytettävä, kunnes CETAa koskevat tärkeät oikeudelliset ja institutionaaliset kysymykset on selvitetty;
B. ottaa huomioon, että on edelleen epävarmuutta siitä, onko CETA yhteensopiva EU:n perussopimuksien kanssa erityisesti sen sisältämän investointituomioistuinjärjestelmän vuoksi; katsoo, että tämä epävarmuus ei selviä Euroopan unionin tuomioistuimen tulevalla pyyntöä 2/15 koskevalla lausunnolla, joka koskee EU:n ja Singaporen välisen vapaakauppasopimuksen toimivaltakysymyksiä;
C. ottaa huomioon, että on olemassa epävarmuutta myös siitä, mikä oikeudellinen arvo on joillakin CETA-sopimukseen liitetyillä lisälausumilla, jotka toimitettiin Kanadan hallituksen ja Euroopan komission yhteisenä lausumana, neuvoston lausumina tai yksittäisten jäsenvaltioiden lausumina ja joista jotkut ovat ristiriidassa keskenään;
D. toteaa, että Belgian hallitus on ilmoittanut aikovansa pyytää Europan unionin tuomioistuimelta lausunnon CETAn yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa ottaen huomioon tuomioistuimen lausunnon 2/15, joka annetaan huhtikuussa tai toukokuussa 2017;
E. toteaa, että huhtikuussa 2016 tehty toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä on vielä pantava täytäntöön käytännössä sen kansainvälisiä sopimuksia koskevan 40 kohdan osalta, ja että täytäntöönpanon puute aiheuttaa epävarmuutta parlamentin mahdollisuuksista valvoa CETA-sekakomitean tekemiä päätöksiä, sillä sekakomitealla on laaja harkintavalta muuttaa CETA-sopimuksen liitteitä;
F. toteaa, että perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta sekä talous- ja raha-asioiden valiokunta olivat päättäneet antaa lausunnon asian käsittelyä johtavalle kansainvälisen kaupan valiokunnalle, mutta parlamentin puhemies ei myöntänyt niille siihen oikeutta menettelyn kireän aikataulun vuoksi;
G. toteaa, että edellä mainituista ratkaisemattomista kysymyksistä johtuen ratifiointimenettelyn ajoitus on huono ja lisäksi yhä useammat Euroopan kansalaiset vaativat perusteellisia muutoksia eurooppalaiseen kauppapolitiikkaan ja hylkäävät CETAn kaltaiset vanhanaikaiset kauppasopimukset, joiden avulla ei luoda kestäviä varallisuusvaikutuksia ihmisille ja ympäristölle;
1. ei anna hyväksyntäänsä CETA-sopimuksen tekemiselle seuraavista syistä:
CETA voi heikentää eurooppalaista demokratiaa
a) CETAan sisältyy uudistettu versio sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisumenettelystä (investointituomioistuinjärjestelmä ICS), joka ei vieläkään takaa riittävästi demokratian ja oikeusvaltion perusperiaatteita. Sen mukaan vaateita voivat esittää vain ulkomaiset sijoittajat, se perustuu ulkomaisen sijoittajan äärimmäisen laajoihin oikeuksiin eikä noudata kansainvälisen oikeuden perusperiaatetta, jonka mukaan ensin käytetään kaikki kansalliset oikeussuojakeinot. Vihreät vastustaa tällaista tarpeetonta, rinnakkaista oikeuslaitosta, joka pitää yksityisiä ulkomaisia investointeja yleistä kansallista etua tärkeämpinä;
b) CETA sisältää sääntely-yhteistyötä koskevan luvun, jossa rajaton määrä nykyistä ja tulevaa primääri- ja sekundäärilainsäädäntöä on toissijaista ”tarpeettomien kaupan ja sijoitusten esteiden” poistamiseen verrattuna. Lainsäädännön pitämistä toissijaisena välttämättömään taloudelliseen etuun verrattuna voi johtaa sääntelyn purkamiseen tai normien heikkenemiseen. Vihreät vastustaa visiota, jossa demokraattinen lainsäädäntö on vain taloudellinen kustannustekijä tietyn kolmannen maan näkökulmasta;
c) CETAan sisältyvä sääntely-yhteistyön sekä sääntelyviranomaisiin investointituomioistuinjärjestelmän välityksellä kohdistuvan jatkuvan oikeudellisen uhan yhdistelmä todennäköisesti helpottaa nykyisten normien lukitsemista ja aiheuttaa samalla sellaisten tulevien lainsäädäntöaloitteiden jäädyttämisen, joissa suositaan yleistä hyvinvointia ja ympäristöä tukevia tulonjakopolitiikkoja. Vihreät katsoo, että on ehdottoman välttämätöntä säilyttää ja laajentaa kaikkea eurooppalaista demokratiaa ryhtymällä rohkeisiin lainsäädännöllisiin toimiin, joilla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta, kasvavaa yhteiskunnallista sekasortoa, rajoittamatonta investointikeinottelua ja sosiaaliturvan heikentämistä sen sijaan, että näitä aloitteita rajoitetaan allekirjoittamalla oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, jolla on suora vaikutus kaikkiin näihin kysymyksiin;
CETA voi heikentää eurooppalaisia ympäristönormeja ja siirtymistä vihreään energiaan
d) Kanada on jo useaan otteeseen ryhtynyt EU:n ja jäsenvaltioiden ympäristölainsäädännön vastaisiin oikeustoimiin WTO:ssa ja on pitkään vastustanut REACH- järjestelmää ja EU:n torjunta-ainelainsäädäntöä. CETA, jonka keskeisenä tavoitteena on poistaa kaupan esteet, varmasti pahentaisi asiaa huolimatta sääntelyoikeutta koskevista vakuutteluista. Tilannetta pahentaa edelleen sijoittajille myönnetty oikeus haastaa valtiot oikeuteen, samalla kun ympäristönormeja koskevat sitoumukset säilyvät täytäntöönpanokelvottomina. Näin ollen on erittäin huolestuttavaa, ettei CETAssa oteta huomioon ennalta varautumisen periaatetta. Sen sijaan CETAssa ennalta varautumista käsitellään viittaamalla kansainvälisiin sopimuksiin, jotka eivät sisällä tätä periaatetta, kuten Codex Alimentarius. Vihreät vastustaa kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, jotka vaarantavat ennalta varautumisen periaatteen täysimääräisen noudattamisen EU:n perussopimusten mukaisesti;
e) CETAan sisältyy yhteistyömekanismi, jonka tarkoituksena on tarkistaa ja yhdenmukaistaa muuntogeenisiä organismeja koskevat säännöt tavalla, joka heikentäisi EU:n nykyisiä normeja, niiden soveltamista ja tulevaa kehittämistä. Yksiselitteisenä tavoitteena on ”edistää biotekniikkatuotteiden tehokkaita ja tiedepohjaisia hyväksyntäprosesseja”, mikä on suoraan ristiriidassa ennalta varautumisen periaatteen riskiperusteisen määritelmän kanssa. Vihreät vastustaa kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, jotka avaavat oven muuntogeenisiä organismeille;
f) Maailman kaivosyhtiöistä yli puolen kotipaikka on Kanada, ja maa harjoittaa voimakkaasti saastuttavasta öljyhiekasta peräisin olevien polttoaineiden aktiivista vientipolitiikkaa. Kanadan hallitus käytti menestyksekkäästi CETA-neuvotteluja hyväkseen heikentääkseen polttoaineiden laatua koskevan EU:n direktiivin vuoden 2011 kunnianhimoisia tavoitteita, jotta Kanadan öljyhiekasta peräisin olevan polttoaineen tuonti sallittaisiin. Näin ollen on erittäin huolestuttavaa, että CETAn ympäristönormeja koskevat sitoumukset säilyvät täytäntöönpanokelvottomina. Vihreät vastustaa kaikkia sopimuksia tai säädöksiä, jotka vangitsevat EU:n jatkamaan fossiilista energiahuoltoa ja vaarantavat EU:n ilmastotavoitteet;
CETA voi heikentää yleistä hyvinvointia koskevia eurooppalaisia normeja
g) CETA sisältää oletusarvoisen palveluiden vapauttamisen (palveluiden vapauttamissitoumuksia koskeva sulkulista), jossa on liian vähän julkisia palveluja koskevia poikkeuksia. EU:n ja Kanadan yhteisessä lausumassa korostetaan osapuolten oikeutta määritellä julkiset palvelut ja tapa, jolla niitä tarjotaan ja säännellään, mukaan lukien niiden uudelleen kunnallistaminen. Poikkeuksessa ei kuitenkaan ennakoida yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen alalla toimiviin, jo vakiintuneisiin palveluntarjoajiin mahdollisesti kohdistuvaa syrjintää eikä sijoittajien vaateiden mahdollisuutta. Vihreät vastustaa sulkulistaa koskevaa lähestymistapaa, koska se rajoittaa tulevia poliittisia valintoja tällä erittäin dynaamisella ja tärkeällä taloudellisen toiminnan alalla;
h) Palvelusitoumuksien sulkulistaan perustuvaan CETAn lähestymistapaan sisältyy vallitsevan tilanteen säilyttävä lauseke ja salpalauseke, jotta poliittisesti välttämättömät vaihtelut kansallisessa kohtelussa eivät voisi laskea tietyn vapauttamistason alapuolelle. Vaikka nämä lausekkeet eivät koske julkisia palveluja, voi hyvin olla, että nykyisin kaupallisesti tuotetut palvelut, kuten energia, viestintä, vakuutukset tai osa terveys- ja koulutuspalveluita, joudutaan tulevaisuudessa tuottamaan yleishyödyllisinä taloudellisina palveluina. Vihreät katsoo, että kaikki yhteiskuntamme mukautumista tulevaan palvelutalouteen koskevat poliittiset vaihtoehdot on jätettävä avoimiksi;
CETA voi heikentää Euroopan sosiaalisia normeja
i) CETA perustuu taloudellisiin vaikutustenarviointeihin, joissa ei oteta riittävästi huomioon työllisyysvaikutuksia, koska niiden mallintamisessa täystyöllisyys ja työvoiman rajoittamaton liikkuvuus katsotaan riippumattomiksi muuttujiksi. Tästä puutteesta huolimatta vuonna 2011 tehdystä kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista käy ilmi pääoman omistajia suosiva uudelleenjakovaikutus ja merkittävää alakohtaista toiminnan muualle siirtämistä, mikä voi lopulta johtaa pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen. Koska kilpailuhyötyjä pidetään tärkeimpänä kasvutekijänä, voidaan odottaa lisää yhteiskunnallista sekasortoa sekä siihen liittyvää kouluttamattomien ja koulutettujen työntekijöiden välisten tuloerojen kasvua ja siten eriarvoisuuden ja sosiaalisten jännitteiden lisääntymistä. Vihreät kannattaa aktiivista eurooppalaista politiikkaa, jolla määritellään kestävän, työpaikkoja luovan ja tulevaisuuteen suuntautuvan tuottavan toiminnan alat, jotka sitten ohjaavat EU:n kauppapolitiikkaa eikä päinvastoin;
j) CETAan sisältyy kauppaa ja työtä koskeva erityinen luku, joka on tervetullut, mutta ei riitä suojelemaan eurooppalaisia sosiaalisia normeja. Siinä todetaan, että se ”kunnioittaa, edistää ja toteuttaa” vuoden 1998 ILOn julistuksen neljää perusperiaatetta sekä ”edistää ja noudattaa” ILOn vuonna 2008 antamaa julistusta ihmisarvoista työtä koskevasta ohjelmasta, mutta tämän on katsottava olevan teollisuusmaiden välisen kauppasopimuksen sosiaalisia normeja koskevan hyväksyttävän vähimmäistason alapuolella. CETAssa olisi viitattava vähintäänkin ILOn kahdeksan keskeisen työnormin ratifioimiseen, täytäntöönpanoon kansallisessa lainsäädännössä ja tehokkaaseen soveltamiseen sekä ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman toteuttamiseen ja täytäntöönpanoon. Tämä luku ei myöskään ole täytäntöönpanokelpoinen CETAn riitojenratkaisujärjestelmän mukaisesti. Vihreät ei katso, että CETAn työtä koskeva luku olisi todellinen edistysaskel kauppasopimuksen avulla tapahtuvan sosiaalisten normien suojelussa;
CETA voi heikentää kestävää eurooppalaista maataloutta
k) Vapauttamalla osittain tulleja CETA vaikuttaa osaltaan häränliha-, sianliha- ja meijerituotteiden kaltaisten herkkien maatalousalojen tuotannon tehostumiseen ja ylituotantoon. Tällä on kielteinen vaikutus pientilallisiin Atlantin molemmin puolin sekä kestäviin maatalouskäytäntöihin yleensä. Vihreät vastustaa suuntausta kohti yhä laajempaa maatalousmaan käyttöä, joka ei ole elintarviketurvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tällainen kehitys horjuttaa herkkää ekologista tasapainoa, aiheuttaa lisää hintakilpailupaineita tuottajille ja heikentää monimuotoista maatalousjärjestelmää, joka hyödyttää kaikkia kansalaisia;
l) CETA ei sisällä määräyksiä eläinten hyvinvoinnista, paitsi kehotuksen ”tietojen, osaamisen ja kokemusten vaihtoon eläinten hyvinvoinnin alalla, jotta voidaan edistää eläinten hyvinvointia koskevaa yhteistyötä osapuolten välillä”. Koska eläintuotteiden kauppa pakostakin kasvaa tullien osittaisen vapauttamisen myötä, muodostuu Kanadan heikoista tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista normeista hintakilpailuetu maan yrityksille. Tämä aiheuttaa paineita suhteellisesti tiukempien ja siten kustannuksiltaan korkeampien vaatimusten säilyttämiseen EU:ssa. Vihreät vastustaa kauppasopimuksia, joissa ei tunnusteta eläinten olevan tuntevia olentoja eikä tehokkaasti estetä pahimpia julmuuksia;
CETA voi heikentää tulevaisuuteen suuntautuvaa eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa
m) CETA sisältää määräyksiä, joilla osapuolia kielletään vaatimasta, että ulkomaisten sijoittajien ja palveluntarjoajien olisi hankittava osa tuotannostaan paikallisesti tai vaatimasta, että osa tuotannosta olisi myytävä paikallisesti. Tämä kielto ulottuu osittain myös ulkomaisten toimittajien toteuttamiin julkisia hankintoja koskeviin ohjelmiin, mikä rajoittaa suuresti lisäarvon lokalisointia, rajatylittävien innovoivien verkostojen rakentumista ja tiedon siirtoa. Vaikka myös WTO kieltää paikallista sisältöä koskevat vaatimukset, on sitä, että maailman kahden edistyneimmän talousalueen välisessä kauppasopimuksessa toistetaan moiset kiellot aikana, jolloin kohdataan yhteisiä, vihreään talouteen siirtymistä koskevia haasteita ja on tarpeen edistää innovatiivisia rajatylittäviä tuotantojärjestelmiä, pidettävä menetettynä mahdollisuutena. Vihreät kannattaa sellaista eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa, jolla julkisiin rakenteisiin investoimalla luodaan paikallista lisäarvoa ja kestäviä työpaikkoja, joiden avulla voidaan kustantaa siirtyminen vihreään talouteen;
n) CETAan ei sisälly yhtään lukua, jossa käsiteltäisiin pk-yritysten tukemiseen tarkoitettuja erityistoimia. Vaikka CETAn sääntely-yhteistyön ansiosta säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten alenemisen myönteiset vaikutukset ovat voimakkaammat pk-yrityksille kuin suuryrityksille, tätä vaikutusta rajoittaa se, että vain pieni määrä pk-yrityksiä osallistuu kansainväliseen kauppaan. Huomattavasti yli puolet viennin arvosta on keskittynyt yhdelle prosentille viejistä, jotka ovat suuryrityksiä. Suurin osa CETAn avulla tuotetusta hyvinvoinnista ei ole tulosta lisääntyneestä kaupasta, mikä heijastaisi uusien markkinoille tulijoiden lisämahdollisuuksia, vaan kaupan vinoutumisesta koventuneen kilpailun vuoksi. Useimmat pk-yritykset ovat suurten yritysten alihankkijoita ja siten lisääntynyt kilpailupaine kohdistuu juuri niihin. Ne tarvitsevat näin ollen apua, jota CETAssa ei tarjota. Vihreät vastustaa uusia kauppasopimuksia, jotka ajavat suurten monikansallisten yritysten etuja. Tulevaisuuteen suuntautuva eurooppalainen teollisuuspolitiikka perustuu pienten tuottajien erittäin innovoiviin verkostoihin, jotka ulottuvat yli rajojen ei pelkästään uusien markkinoiden vaan ennen kaikkea tiedonsaannin vuoksi;
o) CETA vahvistaa hankintamenettelyjä koskevaa EU:n nykyistä lainsäädäntöä sitovalla kansainvälisellä sopimuksella aikana, jolloin tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuvaa visiota julkisista investoinneista laajassa vihreässä infrastruktuurissa. Tällaiseen visioon voisi sisältyä hankintamenettelyjä koskevan EU:n lainsäädännön tarkistaminen, sillä tällä hetkellä se perustuu lähtökohtaisesti kansainvälisesti avoimien tarjouskilpailujen periaatteeseen. Siirtyminen vihreään talouteen on välttämätöntä, mutta se tulee kalliiksi. Kansalaisten tuki tällaiselle siirtymälle on mahdollista vain, jos tarvittavat lisätulot saadaan korottamalla huomattavasti tuloja ja työsuhdeturvaa, ja sen on tapahduttava paikallisella tasolla. Ympäristö- ja sosiaalikriteereiden sisällyttäminen tarjouspyyntöihin yhteisen lausuman mukaisesti sekä korkeampien kynnysten asettaminen kansainväliselle kilpailulle ovat tärkeitä mutta riittämättömiä. Vihreät vastustaa julkisia hankintoja koskevan luvun lisäämistä kansainvälisiin sopimuksiin;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sekä Kanadan hallitukselle ja parlamentille.