Istuntoasiakirja
8.2.2017
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä
( 2017/2525(RSP) )
Tiziana Beghin, William (The Earl of) Dartmouth, David Borrelli, Marco Valli, Ignazio Corrao, Fabio Massimo Castaldo, Laura Agea, Marco Zullo, Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Rosa D’Amato, Isabella Adinolfi, Eleonora Evi, Daniela Aiuto, Laura Ferrara
EFDD-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) tekemisestä
( 2017/2525(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset neuvostolle, komissiolle ja EUH:lle EU:n ja Kanadan strategisesta kumppanuussopimuksesta käytävistä neuvotteluista[1],
– ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kanadan kauppasuhteista[2],
– ottaa huomioon tammikuussa 2010 julkaistun raportin ”A Critical Assessment of the Proposed Comprehensive Economic and Trade Agreement Between the European Union and Canada - A joint position of the European Federation of Public Service Unions (EPSU) and the Canadian Union of Public Employees, the National Union of Public and General Employees and the Public Service Alliance of Canada”,
– ottaa huomioon huhtikuussa 2015 julkaistun Thomas Fritzin laatiman EPSU:n valmisteluasiakirjan ”CETA and TTIP — Potential impacts on health and social services”,
– ottaa huomioon helmikuussa 2015 annetun Euroopan tuomareiden yhdistyksen julkilausuman uutta investointituomioistuinjärjestelmää koskevasta komission ehdotuksesta,
– ottaa huomioon lokakuussa 2016 julkaistun Euroopan kansanterveysliiton (EPHA) kannanoton ”How CETA could Undermine Public Health”,
– ottaa huomioon neuvoston esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön CETAn tekemisestä Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että ratifiointimenettely parlamentissa olisi keskeytettävä, kunnes CETAa koskevat tärkeät oikeudelliset kysymykset ja investointeja koskeva luku on selvitetty;
B. toteaa vaikuttavan siltä, että CETAn tekeminen ei sovi yhteen EU:n tavoitteiden kanssa aloilla, jotka koskevat ympäristönsuojelua, ennalta varautumisen periaatetta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ihmisarvoista työtä, erityisesti tietosuojaan liittyvien kansalaisvapauksien puolustamista, terveydenhoitopalvelujen saatavuutta, kulttuuripolitiikkaa ja kulttuurista monimuotoisuuta, elintarviketurvaa, eläinten hyvinvointia ja perheviljelmien ja pienimuotoisen maataloustuotannon suojaamista;
C. ottaa huomioon, että on edelleen epävarmuutta siitä, onko CETA yhteensopiva EU:n perussopimuksien kanssa;
D. ottaa huomioon, että maatalouselintarvikkeita koskevat normit ovat hyvin erilaisia EU:ssa ja Kanadassa ja että normien tason laskeminen on unionin säännöstön vastaista;
E. katsoo, että sääntelytaakan keventämisen vastapainona olisi aina otettava tarkasti huomioon kuluttajien oikeus saada tietoja ostamistaan tuotteista ja kansalaisten oikeus oikeudellisesti varmaan yhteiskuntaan;
F. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklassa ja 10 artiklan 3 kohdassa määrätään molemmissa, että ”päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”;
G. ottaa huomioon, että eri hallintotasoilla toimivilla parlamentaarikoilla sekä kansalaisyhteiskunnalla, toimittajilla, tutkijoilla ja kansalaisilla ei ole täysiä mahdollisuuksia tutustua keskeisiin neuvotteluasiakirjoihin, mikä on johtanut puutteisiin demokraattisen osallistumisen alalla;
H. ottaa huomioon, että 87 prosenttia pk-yrityksistä EU:ssa on riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä eivätkä ne osallistu suoraan kansainväliseen kauppaan eivätkä kansainvälisiin markkinoihin; ottaa huomioon, että EU:ssa pk-yritysten ensisijaisena prioriteettina on paikallisten, alueellisten ja eurooppalaisten yhteismarkkinoiden kehittäminen entisestään Kanadan markkinoille pääsyn asemasta;
I. toteaa, että hyvinvoinnin tuottaminen CETAn avulla perustuu lähinnä kauppavirtojen muutokseen eikä kaupankäynnin lisääntymiseen;
J. toteaa, että CETA ei sisällä pk-yrityksiä koskevaa lukua;
K. toteaa, että sääntelyyn liittyvä toimielinten yhteistyö, mitä komissio tällä hetkellä ehdottaa, rajoittaa Euroopan parlamentin sekä kansallisten parlamenttien lainsäädäntövaltaa ja vaikuttaa näin tukahduttavasti SEU:n 2 artiklassa esitettyjen unionin arvojen soveltamiseen;
L. toteaa, että CETAn todellista vaikutusta sekä unionin että Kanadan talouksiin on vaikea arvioida, sillä tutkimustulokset ovat ristiriitaisia; toteaa, että CETA ei ratkaise pitkäaikaisia rakenteellisia talousongelmia eikä niiden taustalla olevia syitä unionissa;
1. ei anna hyväksyntäänsä CETAn tekemiselle;
2. toteaa, että CETA vaikuttaa kielteisesti lääkkeiden saatavuuteen etenkin Kanadassa, jossa lääkkeet ovat jo nyt toiseksi kalleimpia maailmassa;
3. pyytää, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen terveydenhoitojärjestelmä (NHS) jätetään kokonaan CETAn määräysten ulkopuolelle;
4. toteaa, että CETA saattaa heikentää yleishyödyllisten palvelujen laatustandardeja ja kohtuuhintaisuutta;
5. torjuu laajemman markkinoiden avaamisen erityisesti monista lähteistä rahoitetuissa koulutuspalveluissa, esikoulu- ja korkeakouluala mukaan lukien; torjuu näin ollen palveluiden vapauttamista koskevat negatiiviset luettelot, jotka sallivat salpalausekkeiden ja standstill-lausekkeiden sisällyttämisen CETAan;
6. katsoo, että CETA heikentää unionin kansalaisten henkilötietojen suojaa tehdyillä sitoumuksilla, jotka koskevat henkilötietojen kansainvälistä liikkuvuutta;
7. kehottaa komissiota varmistamaan, että kestävää kehitystä koskevassa luvussa pyritään Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksan keskeisen sopimuksen ja niiden sisällön, ILOn ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman ja keskeisten kansainvälisten ympäristösopimusten täydelliseen ja tehokkaaseen ratifiointiin, täytäntöönpanoon ja voimaan saattamiseen; toteaa, että määräysten tavoitteeksi on asetettava työ- ja ympäristönormien parantaminen edelleen;
8. palauttaa mieliin, että työ- ja ympäristönormit eivät koske yksinomaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa lukua vaan ne sisältyvät myös sopimuksen muihin osiin;
9. pyytää, että CETAn työoikeutta koskevien määräysten täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa;
10. toteaa, että lisääntynyt kilpailu investoinneista EU:hun sijoittautuneiden ja kanadalaisten pankkien ja muiden rahoituspalvelujen tarjoajien välillä liittää Kanadan ja EU:n rahoitusjärjestelmät tiiviimmin yhteen ja tekee niistä alttiita ulkoisille häiriöille ja niiden leviämiselle;
11. kehottaa komissiota käynnistämään uudelleen neuvottelut kummankin neuvotteluosapuolen sitoutumisen perusteella erillisen pk-yrityksiä koskevan luvun sisällyttämiseksi CETAan ja pyrkimään luomaan Kanadaan uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille pk-yrityksille, sillä alle 1 prosentti eurooppalaisista pk-yrityksistä harjoittaa vientiä Kanadaan;
12. palauttaa mieliin, että investointisuojajärjestelmiä koskevan julkisen kuulemisen yhteydessä 97 prosenttia vastaajista suhtautui asiaan kielteisesti, mikä vahvisti sen, että yksi suurimmista tällaiseen riidanratkaisuun liittyvistä ongelmista on se, että ainoastaan kantajana toimiva sijoittaja ja vastaajana toimivan maan kansallinen hallitus voivat olla asianosaisia; torjuu investointituomioistuinjärjestelmän sisällyttämisen, sillä se sallii ainoastaan ulkomaisten sijoittajien esittämät kanteet ja asettaa yksityiset kansainväliset yritykset etusijalle kotimaiseen yleiseen etuun nähden; pitää valitettavana, että monikansallisten yritysten kaupalliset edut, joita tuetaan välimiesmenettelyllä, ovat vallalla samalla kun laiminlyödään inhimillistä näkökulmaa ja potilaiden oikeuksia;
13. toteaa, että Kanadalla ja EU:lla on täysin toimivat ja kaikille avoimet oikeussuojakeinot, minkä vuoksi kaikenlaiset välimiesmenettelyn muodot ovat tarpeettomia ja erittäin kyseenalaisia;
14. toteaa, että välimiehille maksetaan tuntipalkkaa ja että tämä kannustaa viivyttämään oikeuskäsittelyä, mistä aiheutuu huomattavat kustannukset veronmaksajille;
15. ottaa huomioon, että 80 prosenttia yhdysvaltalaisista yrityksistä omistaa merkittävän osan kanadalaisesta yrityksestä ja että tämä sopimus antaa näille yrityksille mahdollisuuden käynnistää oikeustoimia unionin jäsenvaltioiden hallituksia vastaan veronmaksajien kustannuksella;
16. pitää valitettavana epämääräisen sanamuodon ”oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu” käyttöä CETAssa, kun otetaan huomioon monet investointeja koskevaan välimiesmenettelyyn liittyvät tapaukset, joissa tämä asia on otettu esille;
17. ei hyväksy CETAsta aiheutuvia uhkia julkisille poliittisille toimenpiteille julkisen terveydenhuollon alalla ja torjuu ulkomaisten sijoittajien oikeuden riitauttaa nämä toimenpiteet ulkomaisia investointeja koskevien määräysten nojalla;
18. toteaa, että CETA antaisi monikansallisille sijoitusyhtiöille mahdollisuuden haastaa EU:n jäsenvaltioita oikeuteen niiden säätämästä lainsäädännöstä, joka vaikuttaa sijoittajien voittoihin, mukaan luettuina lait, joiden tarkoituksena on suojella kansanterveyttä, ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia; toteaa lisäksi, että YK:n riippumaton asiantuntija on ilmoittanut, että CETA on ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien kanssa, ja että hän on todennut, että kauppasopimukset olisi ratifioitava vasta sen jälkeen, kun ihmisoikeuksia, terveyttä ja ympäristöä koskevat vaikutustenarvioinnit on tehty, mitä ei ole CETAn kohdalla tapahtunut;
19. toteaa, että investointituomioistuinjärjestelmä mahdollistaisi sopimuskeinottelun, jonka ansiosta sijoittajien on mahdollista valita, minkä sopimuksen mukaisesti he haluavat nostaa sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun liittyvän kanteen;
20. toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimelta ei ole pyydetty oikeudellista lausuntoa siitä, onko monenvälisen investointituomioistuimen muotoisen investointituomioistuinjärjestelmän pätevyys EU:n perussopimusten mukainen;
21. palauttaa mieliin, että molempien osapuolten sääntelyoikeuteen sovelletaan CETAn määräyksiä, mikä näin ollen vähentää kansallisten viranomaisten sääntelymahdollisuuksia;
22. pyytää takeita siitä, että CETAan sisällytetään kunnianhimoinen, tasapainoinen ja nykyaikainen immateriaalioikeuksia koskeva luku, jossa käsitellään myös maantieteellisten merkintöjen tunnustamista, tehostettua suojaa ja muuttamista, estämättä kuitenkaan EU:ssa tarvittavaa tekijänoikeusjärjestelmän uudistamista;
23. toteaa, että vapauttamalla maatalousmarkkinat CETA uhkaa heikentää elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia normeja; pitää valitettavana, että CETAssa ei ole mitään erityistä viittausta eläinten hyvinvointiin;
24. kehottaa komissiota
● sitoutumaan tiukasti elintarviketurvallisuutta, ihmisten ja kasvien terveyttä, viljelykasvien ja ympäristön suojelua sekä kuluttajansuojaa koskevien nykyisten ja tulevien normien säilyttämiseen EU:n lainsäädännössä määritellyllä tavalla;
● varmistamaan, että CETAn sisältämä yhteistyömekanismi, jolla tarkistetaan ja yhdenmukaistetaan muuntogeenisiä organismeja koskevia sääntöjä, ei heikennä EU:n nykyisiä normeja;
● varmistamaan, että EU:n perusarvoja, kuten ennalta varautumisen periaatetta ja kestävää maanviljelyä, ei heikennetä tulevaisuudessa ja että kansalaiset voivat jatkossakin luottaa oikeuteensa saada tietoja EU:n markkinoilla ostamistaan tuotteista asianmukaisten jäljitettävyyttä ja pakkausmerkintöjä koskevien sääntöjen mukaisesti;
● varmistamaan, että sopimukseen sisällytetään määräys, jonka mukaan maataloustuotteiden tuonti EU:hun sallitaan vain, jos siinä noudatetaan eurooppalaisia kuluttajansuojaa, eläinten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua koskevia normeja sekä sosiaaliturvan vähimmäistasoa koskevia normeja, ja että tätä määräystä noudatetaan;
25. torjuu sen, että julkisia vesihuoltolaitoksia ei suljeta selvästi CETAn määräysten ulkopuolelle, minkä seurauksena tällä alalla toteutettavista valtion toimintapolitiikoista, joiden tarkoituksena on suojella puhtaan ja turvallisen juomaveden saantia, voitaisiin nostaa investointeja koskevan luvun mukaisesti kanne kaupan esteiden perusteella, mikä muodostaisi kaikkia julkisen sektorin toimintapolitiikkoja koskevan ennakkotapauksen;
26. panee lisäksi merkille, että CETAssa ei ole selkeää ja yksityiskohtaista julkisten palvelujen määritelmää;
27. panee merkille, että CETAn sopimuspuolet ovat laatineet selvennyksen vuoksi ja tulkinnallisista syistä 38 julkilausumaa, lausumaa ja muita asiakirjoja; panee lisäksi merkille, että suurin osa näistä lausumista on luonteeltaan yksipuolisia, mikä tarkoittaa sitä, että niiden oikeudellinen arvo on vähäinen eikä niitä voi pitää sitovina sopimustekstin tulkinnan kannalta;
28. katsoo, että komission olisi keskityttävä sopimuksiin ja perussopimuksiin, joilla puolustetaan ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä, eikä nykyiseen kauppapolitiikkaan, joka hyödyttää ainoastaan monikansallisia yhtiöitä;
29. kehottaa komissiota säilyttämään uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden kehittämiseen liittyvät tavoitteet energiaturvallisuuden parantamisen yhteydessä; korostaa, että asiaa koskevaan lukuun olisi sisällytettävä selkeät takuut siitä, että EU:n ympäristönormeja ja ilmastotavoitteita ei saa heikentää ja että EU:n on säilytettävä vapaus toimia itsenäisesti määritellessään tulevia normeja ja tavoitteita;
30. kehottaa siksi komissiota sisällyttämään sopimukseen kahdenvälisen suojalausekkeen, jolla toteutetaan kemian-, raaka-aine- ja terästeollisuuden kaltaisia EU:n energiaintensiivisiä ja hiilivuodosta kärsiviä aloja varten asiaankuuluvia toimia, joilla säilytetään nykyiset tullimaksut riittävän pitkän siirtymäkauden ajan CETAn voimaantulon jälkeen kuitenkin niin, että mukana on pakollinen uudelleentarkastelulauseke;
31. toteaa, että CETA kannustaisi rahoitusalaa ottamaan suurempia riskejä – keinottelutarkoituksessa tehtävillä investoinneilla – jotta se selviäisi kansainvälisillä markkinoilla, joilla kilpailu on entistä kovempaa;
32. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Kanadan hallitukselle ja parlamentille.