Istuntoasiakirja

 

B8‑0338/2017

15.5.2017

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Syyriaa koskevasta EU:n strategiasta

( 2017/2654(RSP) )

Marietje Schaake, Petras Auštrevičius, Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Dita Charanzová, Marielle de Sarnez, Martina Dlabajová, Marian Harkin, Ivan Jakovčić, Petr Ježek, Ilhan Kyuchyuk, Louis Michel, Javier Nart, Urmas Paet, Jozo Radoš, Jasenko Selimovic, Hannu Takkula, Pavel Telička, Ramon Tremosa i Balcells, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Cecilia Wikström, Valentinas Mazuronis

ALDE-ryhmän puolesta

 

B8‑0338/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma Syyriaa koskevasta EU:n strategiasta

( 2017/2654(RSP) )

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuoden 1949 Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

–  ottaa huomioon kansainväliset sopimukset ja yleissopimukset, kidutuksen vastainen yleissopimus, joukkotuhonnan ehkäisemistä koskeva yleissopimus ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) sopimus mukaan luettuina,

–  ottaa huomioon Rooman perussäännön ja Kansainvälisen tuomioistuimen perustamisasiakirjat,

–  ottaa huomioon tilapäiset tuomioistuimet, Jugoslavia-tuomioistuin (ICTY), Ruanda-tuomioistuin (ICTR) ja Libanonin erityistuomioistuin mukaan luettuina,

–  ottaa huomioon vuoden 2012 Geneven julkilausuman,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ISIL/Da’eshista ja al-Nusran rintamasta sekä asiaa koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat konfliktista Syyrian arabitasavallassa, erityisesti päätöslauselmat 2218 (2013), 2139 (2014), 2165 (2014), 2191 (2014), 2199 (2015), 2254 (2015), 2258 (2015), 2268 (2016), 2328 (2016), 2332 (2016) ja 2336 (2016),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman A/71/L.48, jolla perustettiin kansainvälinen, puolueeton ja riippumaton mekanismi auttamaan Syyrian arabitasavallassa maaliskuusta 2011 lähtien tehdyistä kansainvälisen oikeuden mukaan vakavimmista rikoksista vastuussa olevien tutkinnassa ja syyttämisessä,

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät sekä 18. ja 19. helmikuuta 2016, 20. ja 21. sekä 27. lokakuuta 2016, 14. marraskuuta 2016 ja 15. joulukuuta 2016 ulkosuhteista annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 30. joulukuuta 2016 antaman julkilausuman ilmoituksesta lopettaa vihollisuudet Syyriassa ja 23. maaliskuuta 2017 antaman julkilausuman Syyriasta sekä varapuheenjohtajan / korkean edustajan EU:n puolesta 9. joulukuuta 2016 antaman julkilausuman Aleppon tilanteesta ja 6. huhtikuuta 2017 antaman julkilausuman väitetystä kemiallisesta iskusta Syyrian Idlibissä ja 7. huhtikuuta antaman julkilausuman USA:n iskusta Syyriaan,

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 annetun puheenjohtajien julkilausuman Supporting the future of Syria and the Region -konferenssista,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston perustaman Syyrian tutkintalautakunnan 6. syyskuuta, 16. kesäkuuta ja 22. helmikuuta 2016 julkaisemat raportit, Syyrian tutkintalautakunnan 13. maaliskuuta 2017 pidetyssä kokouksessa käytetyn asiakirjan ihmisoikeusrikkomuksista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista Syyrian arabitasavallassa 21. heinäkuuta 2016 – 28. helmikuuta 2017 sekä YK:n ihmisoikeusneuvoston 27. syyskuuta ja 21. lokakuuta 2016 antamat päätöslauselmat Syyrian arabitasavallasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Syyrian sodasta on tullut yksi pahimmista humanitaarisista kriiseistä, joita maailmassa on toisen maailmansodan jälkeen ollut, ja sen kansaan kohdistuvat tuhoisat ja traagiset seuraukset jatkuvat;

B.  toteaa, että Syyrian kriisin vaikutukset aiheuttavat entistä enemmän epävakautta laajemmalla alueella;

C.  ottaa huomioon, että konflikti on ollut käynnissä seitsemän vuoden ajan ja aiheuttanut vuoden 2016 loppuun mennessä jo yli 400 000 ihmisen tarpeettoman kuoleman; toteaa, että 13,5 miljoonaa ihmistä, lähes kolme neljäsosaa jäljellä olevasta väestöstä, tarvitsee pikaisesti humanitaarista apua ja että 6,6 miljoonaa syyrialaista on joutunut siirtymään maan sisäisesti; toteaa, että konflikti on kääntänyt Syyrian taloudellisen ja inhimillisen kehityksen 40 vuotta taaksepäin ja pakottanut 4,8 miljoonaa ihmistä etsimään turvaa ulkomailta;

D.  toteaa, että kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa vahvistetaan kansainvälistä yhteisöä koskeva velvoite toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat suojelevat siviilejä ja siviilikohteita;

E.  toteaa, että lapset ovat maksaneet kovimman hinnan konfliktista; toteaa, että lähes 6 miljoonaa lasta on nyt riippuvaisia humanitaarisesta avusta; toteaa, että miltei puolet heistä on joutunut pakenemaan kodeistaan;

F.  toteaa, että kaikki konfliktin osapuolet sekä erityisesti Assadin hallinto ja sen liittolaiset Venäjä ja Iran ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja joukkotuhonta mukaan luettuina;

G.  toteaa, että vastuuvelvollisuus, oikeus, oikeusvaltioperiaate ja rankaisemattomuuden torjunta ovat olennaisia tekijöitä, joihin rauha ja konfliktinratkaisu sekä sovinto- ja jälleenrakennusponnistelut perustuvat;

H.  ottaa huomioon, että Syyria liittyi joukkotuhontaa koskevaan yleissopimukseen vuonna 1955 ja kidutusta koskevaan yleissopimukseen vuonna 2004;

I.  toteaa, että hallitus ja liittouman joukot ovat aiheuttaneet satojatuhansia siviiliuhreja erityisesti Aleppossa ja sen ympäristössä herkeämättömän piirityksen aikana ja tuhonneet kaupungista laajoja alueita siviileihin kohdistuneiden ilma- ja tykistöiskujen yhteydessä; toteaa, että hallituksen viranomaiset ja liittouman joukot ovat tietojen mukaan tunkeutuneet siviilien koteihin ja syyllistyneet summittaisiin surmatekoihin edetessään Itä-Aleppossa; toteaa, että siviili-infrastruktuuri on tarkoituksellisesti ollut hyökkäysten kohteena, minkä seurauksena vedenjakelujärjestelmiä, terveydenhuoltolaitoksia ja kouluja on tuhoutunut; toteaa, että nämä hyökkäykset, joissa käytetään näännytystaktiikkaa, ovat johtaneet vakavaan peruspalvelujen puutteeseen;

J.  toteaa, että Assadin hallinto estää YK:n, EU:n, kansalaisjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden elintärkeät lääkkeiden, elintarvikkeiden ja humanitaaristen tarvikkeiden toimitukset ja niiden hallinnoinnin; toteaa, että tällaiset humanitaariset saattueet ovat olleet tarkoituksellisesti pommitusten kohteena; toteaa, että Syyrian hallitus on myös tahallisesti estänyt perushyödykkeiden ja -palvelujen saannin siviileiltä, elintarvike- ja vesitoimitukset sekä terveydenhoito mukaan luettuina; toteaa, että hyökkäykset ja siviilien nälkään näännyttäminen sotataktiikkana piiritetyillä asuinalueilla loukkaavat selvästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

K.  toteaa, että useiden selvitysten mukaan Assadin joukot ovat käyttäneet kemiallisia aseita tarkoituksenaan siviilien vahingoittaminen ja tappaminen; ottaa huomioon, että siviilejä vastaan tehtiin kemiallisia hyökkäyksiä viimeksi 4. huhtikuuta 2017 Khan Sheikhounin kaupungissa Idlibin maakunnassa, jossa kuoli vähintään 70 siviiliä, joista monet lapsia, ja loukkaantui satoja; ottaa huomioon, että Yhdysvallat on ilmoittanut EU:lle, että sen arvion mukaan Syyrian hallitus on käyttänyt kemiallisia aseita ja että Yhdysvallat reagoi sotilaallisesti tekemällä 7. huhtikuuta ilma-iskun Shayratin lentotukikohtaan Syyriassa;

L.  toteaa, että EU lisäsi maaliskuussa pakoteluetteloon neljä korkea-arvoista syyrialaisupseeria, jotka ovat käyttäneet kemiallisia aseita siviiliväestöä vastaan, ja että tämä on linjassa kemiallisten aseiden levittämisen ja käytön vastaisen EU:n toimintapolitiikan kanssa;

M.  ottaa huomioon, että Venäjä ja Bolivia äänestivät 12. huhtikuuta 2017 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa vastaan, jossa olisi tuomittu kemiallisten aseiden väitetty käyttö Syyriassa ja kehotettu hallitusta tekemään yhteistyötä tapauksen tutkinnassa;

N.  ottaa huomioon, että 15. huhtikuuta 2017 noin 5 000 evakuoitavaa joutui hyökkäyksen kohteeksi Rasheedinissa Länsi-Aleppossa Syyriassa, kun he olivat matkustamassa piiritetyistä Foahin ja Kefrayan kaupungeista hallituksen valvomille alueille; toteaa, että kymmeniä ihmisiä, muun muassa lapsia, kuoli ja useita haavoittui;

O.  toteaa, että tietojen mukaan Assadin hallitus jatkaa kemiallisten aseiden valmistusta Scientific Studies and Research Centre -laitoksessa tehtävän tutkimuksen varjolla; toteaa, että kemiallisten aseiden tuhoamisesta vuonna 2013 tehdyn sopimuksen mukaisesti Assadin on välittömästi lopetettava nämä käytännöt ja luovutettava kaikki jäljellä olevat kemialliset aineet ja aseet Kemiallisten aseiden kieltojärjestölle;

P.  toteaa, että viranomaiset ovat pidättäneet mielivaltaisesti tuhansia siviilejä ja pitäneet heitä vangittuina epäinhimillisissä olosuhteissa ja kohdistaneet heihin äärimmäisen huonoa kohtelua, jonka tarkoituksena on usein aiheuttaa kuolema vankeudessa; toteaa, että tällaisen huonon kohtelun muotoihin kuuluvat järjestelmällinen ruoan, veden, lääkkeiden ja sairaanhoidon kieltäminen sekä sadistiset ja epäinhimilliset käytännöt; toteaa, että raporteista käy ilmi, että Assadin hallituksen alaisissa pidätyskeskuksissa on hirtetty joukoittain ihmisiä ja toteutettu laittomia teloituksia; toteaa, että monet siviilit katoavat tahdonvastaisesti, heidän pidätystään pidennetään ja heille järjestetään epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti; toteaa, että Syyrian hallitus on järjestelmällisesti kampanjoinut hiljentääkseen kaikenlaisen toisinajattelun hirttämällä joukoittain ihmisiä; toteaa, että lähteiden mukaan 13 000 tällaista laitonta teloitusta on toteutettu Saydnayan vankilassa viiden vuoden aikana;

Q.  toteaa, että Assadin hallinto käyttää pakkosiirtotaktiikkaa muuttaakseen kuntien, kaupunkien ja alueiden uskonnollista koostumusta ja saadakseen aikaan väestörakenteen muutoksen; toteaa, että tällaista taktiikkaa on käytetty kaupungeissa, Damaskoksen ulkopuolella sijaitsevat Darayya ja Muadamiyat al-Sham mukaan luettuina, ja Homsin kaupungissa al-Waerin lähialueella;

R.  toteaa, että kansainvälisen yhteisön ja yksittäisten valtioiden velvollisuutena on saattaa vastuuseen kansainvälisten ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin Syyrian konfliktin aikana syyllistyneet; toteaa, että tämä voidaan tehdä joko nykyisten kansallisten ja kansainvälisten oikeussuojakeinojen avulla, kansalliset tuomioistuimet ja kansainväliset tuomioistuimet mukaan luettuina, tai vielä perustamattomien tilapäisten rikostuomioistuimen avulla; toteaa, että tällaisen henkilökohtaisen vastuun lisäksi tietyissä olosuhteissa valtioita voidaan myös asettaa syytteeseen sellaisten kansainvälisten sopimusten mukaisten velvoitteiden rikkomisesta, jotka kuuluvat kansainvälisen tuomioistuimen tuomiovaltaan, kuten vuonna 1984 tehty kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus ja joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi vuonna 1948 tehty yleissopimus;

S.  toteaa, että kansainvälisen yhteisön olisi pitänyt tukea aktiivisemmin Syyrian raakalaismaista hallintoa vastustavaa demokraattista ja maallista oppositiota; toteaa, että tämänhetkisessä tilanteessa maallinen oppositio on äärimmäisen heikko ja siviilit ovat jääneet ansaan joko jihadistiterroristien, islamilaisten fundamentalistien ja kurdiseparatistien tai Assadin hallinnon tukijoiden väliin, minkä vuoksi rauhan Syyriaan mahdollisesti tuovan kansallisen sovinnon ja konsensuksen rakentaminen on äärimmäisen vaikeaa;

T.  ottaa huomioon, että Syyrian sisäinen neuvotteluprosessi käynnistyi Genevessä 23. helmikuuta 2017 ja että sen ohjenuorana käytetään turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2254 (2015), jossa keskitytään hallinnollisiin kysymyksiin, muun muassa Syyrian uuteen perustuslakiin, vaalien järjestämiseen sekä vuonna 2012 annetussa Geneven julkilausumassa vahvistettuihin periaatteisiin; toteaa, että Genevessä järjestetyt neuvottelut eivät ole tähän mennessä johtaneet konkreettiseen edistykseen rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi Syyrian kriisiin;

U.  ottaa huomioon, että EU toimi yhteispuheenjohtajana 5. huhtikuuta 2017 Syyrian ja alueen tulevaisuuden tukemiseksi järjestetyssä konferenssissa, joka keräsi yhteen edustajia yli 70 maasta ja kansainvälisistä järjestöistä sekä Syyrian ja muiden maiden kansalaisyhteiskunnasta; ottaa huomioon, että kyseinen konferenssi perustui aikaisemmin Kuwaitissa ja Lontoossa järjestettyihin konferensseihin ja että siinä sovittiin Syyrian kriisiä koskevasta kattavasta lähestymistavasta, rahoitussitoumukset mukaan luettuina; toteaa, että kansainvälisen yhteisön tuki ja sitoutuminen on edelleen olennaista rauhanomaisen tulevaisuuden saavuttamiseksi Syyriassa ja sen lähialueilla;

V.  ottaa huomioon, että 4. toukokuuta 2017 Venäjä, Iran ja Turkki pääsivät Kazakstanissa sopimukseen neljän turvavyöhykkeen perustamisesta; toteaa, että sopimukseen ei sisälly turvatakeita tai täytäntöönpanoa ja noudattamista koskevia mekanismeja ja että Assadin hallinto ei hyväksy YK:n valvontaa; toteaa, että Syyrian oppositio ei voi tukea sopimusta sen nykyisessä Iranin kannattamassa muodossa; toteaa, että YK:n turvallisuusneuvoston on vielä hyväksyttävä tämä sopimus;

W.  ottaa huomioon, että Syyriaa koskevassa EU:n strategiassa tarkistetaan Syyriaa ja Irakia sekä Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevaa EU:n alueellista strategiaa, jota neuvosto tarkasteli uudelleen ja päivitti viimeksi 23. toukokuuta 2016;

X.  toteaa, että humanitaarisen tuen antamista ja Syyrian tulevaisuuden suunnittelemista koskevat EU:n toimet ovat kannatettavia; katsoo, että EU:n olisi oltava varovainen, että se ei anna ilman ehtoja apua Assadin ja sen liittolaisten Venäjän ja Iranin johtaman ja valvoman Syyrian jälleenrakentamiseen; katsoo, että Assadia, Putinin Venäjää ja Irania ei saa jättää vaille vastuuta sotilaallisten toimiensa taloudellisista seurauksista; katsoo, että terroristiryhmiä lukuun ottamatta aseellisen konfliktin kaikkien osapuolten hyväksymä uskottava ja osallistava poliittinen ratkaisu on sen vuoksi saatava aikaan;

Y.  katsoo, että Syyrian jälleenrakentamisen olisi perustuttava alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan sekä paikallisten toimijoiden onnistuneeseen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, jonka avulla tunnetut terroristiryhmät jäävät ulkopuolelle;

1.  kehottaa Syyrian hallintoa ja sen liittolaisia Venäjää ja Irania lopettamaan välittömästi Syyrian kansaan kohdistuvat umpimähkäiset pommitukset, surmat ja väkivallan ja myöntämään humanitaarisille saattueille ja tarvikkeille heti esteettömän pääsyn alueelle; muistuttaa Syyrian, Venäjän ja Iranin hallituksessa olevia siitä, että he ovat kansainvälisen rikosoikeuden mukaisesti vastuussa Syyriassa edelleen tekemistään kammottavista rikoksista;

2.  tuomitsee mitä jyrkimmin jatkuvat, järjestelmälliset, laajalle levinneet ja törkeät ihmisoikeusrikkomukset ja -loukkaukset sekä kaikki kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, joihin Assadin joukot Venäjän ja Iranin tukemina ovat syyllistyneet, sekä ei-valtiollisten toimijoiden, aseellisten terroristiryhmien ja erityisesti ISIL/Da’eshin, Janhat Fateh el-Shamin / al-Nusran rintaman ja muiden jihadistiryhmien tekemät rikokset;

3.  kehottaa Venäjää, Irania ja muita konfliktin ulkoisia osapuolia lopettamaan tuhoisan sekaantumisensa Syyrian konfliktiin ja käyttämään vaikutusvaltaansa Assadiin varmistaakseen vihollisuuksien täydellisen päättymisen ja piiritysten loppumisen;

4.  muistuttaa kaikkia osapuolia siitä, että kansakunnan laajuinen osallistava ja rauhanomainen osapuolten hyväksyttävissä oleva ratkaisu Syyrian kriisiin voidaan saavuttaa YK:n johdolla ja, kuten vuonna 2012 annetussa Geneven julkilausumassa ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2254 (2015) edellytettiin, pääsihteerin Syyrian-erityislähettilään Staffan de Misturan ja keskeisten kansainvälisten ja alueellisten toimijoiden tuella; panee merkille Astanassa järjestetyt neuvottelut, joissa pyrittiin pääsemään sopimukseen;

5.  ottaa huomioon hiljattain laaditun pöytäkirjan, jonka mukaisesti luodaan turva-vyöhykkeitä Syyriaan ja jonka ovat allekirjoittaneet Venäjä, Iran ja Turkki neljän lentokieltoalueen takaajina; kehottaa pöytäkirjan allekirjoittajia ja Syyrian hallitusta panemaan sopimuksen tehokkaasti täytäntöön ja lopettamaan kaikki vihollisuudet, joilla on suora vaikutus Syyrian kansaan; pitää valitettavana, että Syyrian hallitus on kieltäytynyt siitä, että YK valvoo pöytäkirjan täytäntöönpanoa;

6.  pitää valitettavana, että G7-kokouksessa Italiassa ei onnistuttu pääsemään sopimukseen Venäjän hallituksen vastaisten pakotteiden käyttöönotosta siksi, että se on pommittanut Syyrian väestöä ja jatkanut Assadin hallinnon tukemista;

7.  suhtautuu myönteisesti toimiin, joihin yli 70 maan edustajat ryhtyivät Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuuden tukemisesta 4. ja 5. huhtikuuta 2017 Brysselissä järjestetyssä konferenssissa sekä tehtyihin rahoitussitoumuksiin; pitää myönteisenä, että osanottajat sitoutuivat myöntämään 5,6 miljardia euroa vuodeksi 2017 ja tekivät monivuotisia sitoumuksia, joiden mukaisesti 3,47 miljardia euroa myönnetään vuosiksi 2018–2020; palauttaa mieliin, että Syyrian jälleenrakentamisen kustannukset ovat arviolta 200 miljardia Yhdysvaltain dollaria; kehottaa kansainvälistä yhteisöä noudattamaan tehtyjä sitoumuksia humanitaarisen avun antamisesta Syyriassa ja sen naapurimaissa;

8.  toteaa, että suurin osa Syyrian pakolaisista on paennut naapurimaihin kuten Libanoniin, Jordaniaan ja Turkkiin; suhtautuu myönteisesti kumppanuuden uusiin painopisteisiin, joista EU on sopinut Jordanian ja Libanonin kanssa, sekä EU:n alkuperäsääntöjen helpottamiseen Jordaniasta peräisin olevan tuonnin osalta; pitää valitettavana, että suuri määrä pakolaisia Jordaniassa ja Libanonissa elää edelleen epävarmoissa sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa ja että he eivät usein pysty löytämään (laillista) työtä; kehottaa Jordanian ja Libanonin viranomaisia työskentelemään jäljellä olevien (epävirallisten) esteiden poistamiseksi, tukemaan laajempia mahdollisuuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja toteuttamaan sitoumukset työpaikkojen luomisesta naisille ja nuorille;

9.  pitää myönteisenä, että Turkki on vieraanvaraisesti ottanut vastaan lähes kolme miljoonaa pakolaista; kannustaa Turkin hallitusta myöntämään työluvat kaikille syyrialaispakolaisille; panee merkille EU:n ja Turkin julkilausuman; pitää valitettavana, että helmikuun lopussa 2017 vain 3 565 syyrialaispakolaista oli asettunut Eurooppaan Turkin kanssa tehdyn 1:1-järjestelmään perustuvan sopimuksen mukaisesti; kehottaa EU:n jäsenvaltioita täyttämään entistä paremmin Turkista tulevien syyrialaispakolaisten uudelleensijoittamista koskevat sitoumuksensa;

10.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään kaikkensa YK:n välityksellä käytävien rauhanneuvottelujen vauhdittamiseksi ja vaatimaan entistä aktiivisempaa roolia näissä neuvotteluissa hyödyntämällä EU:n taloudellisia voimavaroja ja halukkuutta sitoa merkittävästi resursseja Syyrian jälleenrakentamiseen; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tukemaan aktiivisesti Syyrian kansalaisyhteiskuntaa ja niitä, jotka haluavat demokraattisen, moniarvoisen ja osallistavan Syyrian, ja ottamaan heidän tiiviisti osaksi Syyrian kansan tulevaisuutta koskevia pyrkimyksiään; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa työskentelemään Syyrian kansan kanssa paikallisten jälleenrakennusstrategioiden kehittämiseksi Syyrian eri osia ja alueita varten;

11.  tuomitsee mitä ankarimmin Khan Sheikhounin kaupunkiin Idlibin maakunnassa 4. huhtikuuta 2017 tehdyn järkyttävän kemiallisen ilmaiskun, jonka seurauksena kuoli ainakin 70 siviiliä, myös lapsia ja pelastustyöntekijöitä, ja jonka uhreista monilla oli merkkejä kaasumyrkytyksestä; toteaa, että väite kemiallisten aseiden käytöstä on uskottava Kemiallisten aseiden kieltojärjestön tiedonhankintamatkan perusteella tehdyn alustavan arvion perusteella; korostaa, että tällaisista hyökkäyksistä vastuussa olevat asetetaan syytteeseen tuomioistuimessa; muistuttaa, että kemiallisten aseiden kieltosopimuksen osapuolena Syyrian hallitus on yksiselitteisesti sitoutunut pidättymään kemiallisten aseiden käytöstä; pitää valitettavana, että Venäjä käytti veto-oikeutta viimeisimmässä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa, jossa tuomitaan hyökkäys ja pyydetään tutkintaa;

12.  pitää valitettavana jatkuvaa disinformaation käyttöä ja valheita, jotka ovat peräisin Venäjän ja Assadin hallituksilta, mukaan luettuina Syyrian valkokypärien parjaaminen ja levitetyt väärät tiedot 4. huhtikuuta 2017 toteutetun viimeisimmän kemiallisen hyökkäyksen tekijöistä;

13.  kehottaa jälleen määräämään seuraamuksia sotarikoksiin, joukkotuhontaan ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneille henkilöille ja vaatii saattamaan heidät vastuuseen; korostaa, että vastuussa olevat saatetaan oikeuden eteen; on edelleen vakuuttunut siitä, että konfliktia ei saada ratkaistua eikä Syyriassa saada sovituksi kestävää rauhaa ilman, että rikoksia tehneet joutuvat vastuuseen; korostaa, että sotarikoksista, joita ovat tehneet sekä hallituksen että opposition joukot, viimeksi mainitut tosin suppeammassa määrin, voidaan asettaa syytteeseen kansainvälisesti;

14.  kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että rikoksia ihmisyyttä vastaan, joukkotuhontaa ja sotarikoksia pidetään rikoksina kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita asettamaan tällaisiin rikoksiin Syyriassa syyllistyneet kansalaiset ja kolmannen maan kansalaiset syytteeseen kansallisilla lainkäyttöalueillaan; on tässä suhteessa tyytyväinen Espanjan päätökseen tehdä kidutusta ja ihmisoikeusrikkomuksia koskeva rikosilmoitus epäillyistä yhdeksästä syyrialaisesta tiedusteluvirkailijasta;

15.  palauttaa mieliin yleismaailmallisen tuomiovallan periaatteen; toistaa tukevansa Syyrian tapauksen viemistä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen; pitää valitettavana, että tämä vaihtoehto ei edelleenkään etene turvallisuusneuvostossa;

16.  katsoo, että valtiot, myös EU:n jäsenvaltiot, voivat kukin erikseen saattaa kansainvälisen tuomioistuimen eteen valtiot, jotka ovat rikkoneet kansainvälisten sopimusten mukaisia velvoitteita, kuten vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen ja joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi vuonna 1948 tehdyn yleissopimuksen velvoitteita; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita tässä yhteydessä nostamaan Kansainvälisessä tuomioistuimessa kanteen Syyrian valtiota vastaan valtion vastuuvelvollisuuden toteamiseksi ja lähettääkseen selvän signaalin halukkuudestaan saada selville Syyriassa tehtyjä hirvittäviä rikoksia koskevat vastuukysymykset;

17.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä, EU:ta ja sen jäsenvaltioita työskentelemään YK:n kanssa kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiseksi, jotta Syyriassa tehdyistä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta vastuussa olevat valtiosta riippumattomat toimijat ja henkilöt saadaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan;

18.  pitää myönteisenä, että on perustettu kansainvälinen, puolueeton ja riippumaton mekanismi auttamaan Syyrian arabitasavallassa maaliskuusta 2011 lähtien tehdyistä kansainvälisen oikeuden mukaan vakavimmista rikoksista vastuussa olevien tutkinnassa ja syyttämisessä; pitää valitettavana, että tällä mekanismilla ei ole vielä täyttä rahoitusta; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan tässä suhteessa;

19.  korostaa paikallisten ja kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden työn ratkaisevaa merkitystä sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevien todisteiden ja muiden väärinkäytösten, myös kulttuuriperinnön tuhoamisen, dokumentoimisessa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan näille toimijoille lisäapua; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita rahoittamaan riittävästi järjestöjä, jotka tekevät avointa tutkintaa ja keräävät digitaalisesti todisteita sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi ja tekijöiden saamiseksi oikeuteen;

20.  arvostaa suuresti humanitaaristen avustustyöntekijöiden ponnisteluja kipeästi kaivatun hätäavun, ruoan, veden ja lääkkeiden kuljettamiseksi konfliktialueille saarroksiin jääneille ihmisille, ja kehottaa jälleen kaikkia konfliktin osapuolia varmistamaan avustusjärjestöille turvallisen ja esteettömän pääsyn sodasta kärsivien siviilien luokse; tuomitsee voimakkaasti tahalliset ylimitoitetut, suhteettomat ja mielivaltaiset iskut, jotka kohdistuvat siviileihin, myös lapsiin, evakuoitavien ihmisten saattueisiin, avustus- ja terveydenhuoltohenkilöstöön sekä siviili-infrastruktuuriin kuten kouluihin ja sairaaloihin;

21.  suhtautuu myönteisesti Syyriaa koskevien EU:n rajoittavien toimien viimeisimpään tarkasteluun, jossa mukaan lisättiin henkilöt, jotka ovat yhteisesti vastuussa kemiallisten aseiden käytöstä ja siviiliväestön sortamisesta maassa; korostaa, että EU:n olisi harkittava kaikkia tarjolla olevia vaihtoehtoja, kun se työskentelee kansainvälisten kumppaniensa kanssa, avustusten ilmapudotukset ja lentokieltoalueiden perustaminen mukaan luettuina;

22.  pyytää, että tämä päätöslauselma käännetään arabiaksi;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille kansakunnille, kansainvälisen Syyrian tukiryhmän jäsenille ja kaikille konfliktin osapuolille.