Istuntoasiakirja
28.6.2017
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0319/2017 johdosta
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti
kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
( 2017/2732(RSP) )
Paloma López Bermejo, Ángela Vallina, Merja Kyllönen, Jiří Maštálka, Kateřina Konečná, Neoklis Sylikiotis, Marie-Christine Vergiat, Eleonora Forenza, Martina Anderson, Marisa Matias, Dimitrios Papadimoulis, Stelios Kouloglou, Takis Hadjigeorgiou
GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
( 2017/2732(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan,
– ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklan taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta erityisesti teollisuuden muutosprosessissa olevilla alueilla,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 27 ja 30 artiklan,
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” ( COM(2012)0582 ),
– ottaa huomioon 5. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan[1],
– ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta[2],
– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” ( COM(2016)0180 ),
– ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman sosiaalisesta polkumyynnistä Euroopan unionissa[3],
– ottaa huomioon yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ja erityisesti sen 22 ja 23 artiklan, jotka koskevat taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia sekä oikeutta työhön,
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista[4],
– ottaa huomioon 29. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta,
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa ( O-000047/2017 – B8-0319/2017 ),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että unionin teollisuuden osuus EU:n viennistä on yli puolet, ja tutkimukseen ja kehittämiseen suunnatuista investoinneista noin 65 prosenttia, ja se tarjoaa yli 50 miljoonaa työpaikkaa (suoraan ja epäsuorasti, mikä merkitsee 20:ta prosenttia EU:n työpaikoista);
B. toteaa, että valmistava teollisuus edustaa 65:tä prosenttia yksityisistä T&K-menoista ja että on olennaista, että teollista perustaamme vahvistetaan, jotta asiantuntemusta ja taitotietoa voidaan kehittää unionissa;
C. ottaa huomioon, että Euroopan unionin valmistava teollisuus supistui seitsemän prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013;
D. ottaa huomioon, että erityisesti Euroopan unionin eteläosa kärsi tuotannon supistumisesta valmistavassa teollisuudessa vuodesta 2007 vuoteen 2016;
E. ottaa huomioon, että Euroopan syrjäisten talouksien uudelleen teollistaminen on oleellista, jotta vältetään taloudellisen epätasapainon kehittyminen EU:hun; katsoo, että teollisuuden kehitystä on edistettävä asettamalla tavoitteeksi kasvun yhdistäminen laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja ottamalla huomioon sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys;
F. toteaa, että Euroopan teollisuus kärsii nykyisin huomattavasta sisäisen kysynnän laskusta, mikä johtuu palkkoihin, julkiseen kulutukseen ja veroleikkauksiin kohdistuvista säästötoimista, ja aiheuttaa jatkuvaa työpaikkojen menetystä ja teollisuusinvestointien vähentymistä; toteaa, että tämä ei lupaa hyvää Euroopan tarvitseman talouden elpymisen kannalta;
G. ottaa huomioon, että Euroopan talouden yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi on tärkeää, että kaikkien jäsenvaltioiden tuotantopohjaa monipuolistetaan ja vältetään liiallista keskittymistä korkean lisäarvon tuotantoon vain muutamissa jäsenvaltioissa;
H. katsoo, että tämän alan tutkimuksella, kehittämisellä ja innovoinnilla on ratkaiseva merkitys eurooppalaiselle teollisuudelle; katsoo, että tuotantolaitosten sulkemisesta seuraa usein peruuttamaton teknologian ja osaamisen menettäminen sekä teollisuuden työvoiman ammattitaidon heikkeneminen;
I. toteaa, että globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, vuoksi on keskeistä, että energia- ja resurssitehokkuus ja kiertotalous ovat Euroopan teollisuuden uudistamisen keskiössä;
J. ottaa huomioon, että vaikuttava ja johdonmukainen teollisuuspolitiikka, joka on omiaan vahvistamaan kaikkien jäsenvaltioiden tuotantopohjaa, on ainoa tapa välttää sosiaalinen syöksykierre teollisuuspolitiikassa, yhteenkuuluvuudessa ja kehityksessä;
K. toteaa, että suuret monikansalliset yritykset hyödyntävät usein tuotannon taktista siirtämistä muualle ja nykyisiä verotusta ja maksukyvyttömyyttä koskevia porsaanreikiä hyväksi käyttämällä maksimoimaan voittojaan siten, että varoja siirretään maasta toiseen, mikä vaarantaa jäsenvaltioiden elinkeinorakenteen;
L. ottaa huomioon, että julkiset investoinnit ja kunnianhimoinen innovointipolitiikka, jotka suosivat laadukkaiden, innovatiivisten ja energiatehokkaiden tuotteiden tuotantoa ja edistävät kestäviä prosesseja, ovat välttämättömiä unionin teollisuuden kukoistamiselle;
M. katsoo, että Euroopan teollisuusstrategialla vaikutetaan siihen, että digitalisointi tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, sillä nykyistä teollisuuden digitalisointia vaikeuttavat jo olemassa olevat työoloja heikentävät suuntaukset, kun osaaminen heikentyy ja tuotantoa ja alihankintoja ulkoistetaan; ottaa huomioon, että digitalisointi tarjoaa myös mahdollisuuden parantaa talouden selviytymiskykyä ja kestävyyttä kiertotalouden puitteissa; katsoo, että on tärkeää ennakoida uusia taitoja, joita tarvitaan muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä työmarkkinaosapuolten osallistumisen kautta, ja että varmistetaan, että työntekijät saavat asiainmukaista koulutusta työnantajien ja jäsenvaltioiden avustuksella; ottaa huomioon, että robotisaatio ja digitalisaatio aiheuttaa erityisiä robottien ja ihmisen vuorovaikutukseen ja henkilötietojen suojaan liittyviä haasteita, joihin on vastattava asianmukaisella lainsäädännöllä;
N. ottaa huomioon, että teollisuustuotteiden reilussa kansainvälisessä kaupassa on kunnioitettava työntekijöiden oikeuksia ja ympäristösääntöjä ja muita sosiaalisia ja verotuksellisia normeja;
O. toteaa, että naiset ovat nykyisin aliedustettuina teollisuudessa ja heidät on suljettu pois useimmista tieteenharjoittamisen, insinööritieteen ja johtamistason viroista sekä hierarkian ylemmiltä tasoilta;
Reaalitalouden vahvistaminen kestävän uudelleenteollistamispolitiikan avulla
1. korostaa teollisuuden keskeistä asemaa kasvun, työllisyyden ja innovoinnin moottorina Euroopassa;
2. painottaa, että on tärkeää vahvistaa ja nykyaikaistaa Euroopan teollisuuspohjaa ja lujittaa unionin yhteenkuuluvuutta julkisilla investoinneilla ja koordinoidulla eurooppalaisella teollisuuspolitiikalla, jolla edistetään kestävää nykyaikaistamista ja alueellista yhteenkuuluvuutta alueisiin perustuvan lähestymistavan avulla;
3. kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa antamaan vuoden 2018 alussa lainsäädäntöehdotuksen johdonmukaista ja kattavaa teollisuuspolitiikkaa koskevasta unionin strategiasta, jolla pyritään Euroopan uudelleenteollistamiseen, luodaan konkreettinen toimintasuunnitelma ja tarjotaan kunnianhimoisia tavoitteita ja aikataulu lainsäädäntö- ja muille toimenpiteille näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota perustamaan tämän strategian teollisuuspolitiikan virtaviivaistamisen vaikutuksista strategisiin politiikka-aloitteisiin tehtyyn arviointiin ja kattavaan vuoropuheluun sidosryhmien kanssa, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja tutkijayhteisö; painottaa, että tällaisen unionin strategian on perustuttava muun muassa digitalisaatioon (erityisesti älykkäiden teknologioiden integrointiin, massadatan analysointiin ja robotiikkaan teollisuuden arvoketjuissa), kestävyyteen, kiertotalouteen, energiatehokkuuteen ja asianmukaisiin resursseihin; katsoo, että unionin sääntelykehyksen olisi mahdollistettava teollisuudenalojen mukauttaminen asiaa koskeviin muutoksiin ja se, että teollisuus voi ryhtyä ennakoiviin toimiin korkealaatuisten työpaikkojen luomisen, kasvun ja alueellisen lähentymisen edistämiseksi;
4. kehottaa soveltamaan alueellisesti tasapainoista teollisuusstrategiaa, jolla voidaan kuroa umpeen ero jäsenvaltioiden kaikkien eniten ja vähiten teollistuneiden alueiden välillä ja auttaa siten saavuttamaan alueellista lähentymistä koskevat tavoitteet;
5. kehottaa tarkistamaan kilpailupolitiikkaa ja valtiontukisääntöjä sellaisten julkisten toimien helpottamiseksi, joilla pyritään säilyttämään sosiaalinen ja alueellinen koheesio, parantamaan työ- ja ympäristönormeja tai puuttumaan kansanterveyttä koskeviin huolenaiheisiin;
6. paheksuu säästötoimia, jotka vähentävät kysyntää Euroopassa yksityisten ja julkisten toimijoiden osalta;
7. kehottaa jäsenvaltioita perimään takaisin jonkin yrityksen tukemiseen muun muassa valtiontukien, veroetujen ja maan hinnan alennusten muodossa annetut varat, jos kyseinen yritys päättää siirtää tuotannon muualle tai sulkea tuotantolaitoksiaan;
8. korostaa, että saatavissa olevien tilastojen ja tutkimusten mukaan naiset ovat aliedustettuina useimmissa tieteenharjoittamisen, insinööritieteen ja johtamistason viroissa sekä hierarkian ylemmillä tasoilla; toteaa, että naiset ovat selvästi aliedustettuina luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) koulutuksen aloilla ja tehtävissä, sillä vain 24 prosenttia luonnontieteiden ja insinööritieteiden ammattilaisista on naisia; korostaa, että naispuoliset ammattilaiset valmistusteollisuudessa ovat voimavara EU:lle, joka tarvitsee kaikki käytettävissä olevat resurssit selviytyäkseen lopullisesti talous- ja rahoituskriiseistä ja vastatakseen yhteiskunnan muutoksiin kokonaisuudessaan; kehottaa komissiota määrittelemään haasteet ja esteet, joita naiset kohtaavat, sekä edistämään ja tukemaan palkkatasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä kaikkiin työtehtäviin;
9. korostaa pk-yritysten merkitystä EU:n teollisuuden selkärankana ja muistuttaa tarpeesta harjoittaa teollisuuspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon pk-yritysten erityisolosuhteet; kiinnittää erityisesti huomiota julkisten ja alueellisten pankkien merkitykseen teollisuuden kehittämisessä ja pk-yritysten mahdollisuuksissa saada rahoitusta; painottaa työntekijöiden osuuskuntien ja muiden yhteisötalouden toimijoiden merkitystä teollisuuden kehityksessä erityisesti alueellisella tasolla, ja kehottaa EU:ta kehittämään teollisuuspolitiikkaa, joka vastaa näiden osuuskuntien ja toimijoiden tarpeita;
10. katsoo, että eurooppalainen teollisuus olisi nähtävä strategisena voimavarana; korostaa, että ainoastaan vahva ja sitkeä teollisuus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden selvitä tulevista haasteista, mukaan luettuina uudelleenteollistaminen, siirtyminen kohti kestävää taloutta sekä laadukkaiden työpaikkojen luominen; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on ennakoitava entistä paremmin näitä sosioekonomisia tilanteita ja varmistettava unionin teollisuusverkoston kestävyys;
Työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien puolustaminen
11. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän sosiaalisen suojelun, työolot ja kunnolliset palkat lainsäädännön tai työehtosopimusten avulla sekä tehokkaan suojelun epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta;
12. tuomitsee sen, että unionilla ei ole todellista, pitkän aikavälin teollisuuspolitiikkaa; kehottaa luomaan teollisuuspolitiikan, joka mahdollistaa valtion osallistumisen strategisiin toimialoihin, myös kansallistamalla, jotta voidaan ylläpitää ja kehittää keskeisiä tuotannonaloja ja turvata työpaikat;
13. painottaa työntekijöiden taitojen ja tutkintojen merkitystä ja sitä, että on tärkeää yhdessä työmarkkinaosapuolten kassa määritellä aktiivinen strategia niiden parantamiseksi; kehottaa toteuttamaan teollisuuspolitiikkaa, jolla varmistetaan, että tätä osaamista kehitetään ja se tunnustetaan Euroopan teollisuuden merkittäväksi voimavaraksi; pyytää ottamaan huomioon teollisen osaamisen ja työvoiman ammattitaidon säilyttämisen arvioitaessa yksittäisten laitosten tuotannon elinkelpoisuutta;
14. kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että unionin teollisuuden lyhyiden siirtymäaikojen tukena on käytettävissä riittävästi rahoitusta koulutus- ja elvytystoimintaan; vaatii, että Euroopan globalisaatiorahastoa käytetään työntekijöiden auttamiseksi heidän tehtaidensa elvyttämiseen, jotta työpaikat säilyvät, sen sijaan, että rahastolla helpotetaan laitosten sulkemista;
15. korostaa työmarkkinaosapuolten roolia kehitettäessä johdonmukaista teollisuuspoliittista strategiaa, jossa on otettava huomioon sosiaalinen ulottuvuus, jotta voidaan varmistaa, että nykyinen teollinen muutos ei heikennä työntekijöiden oikeuksia;
Kauppapolitiikan yhteensovittaminen teollisuuspolitiikan kanssa
16. kiinnittää huomiota kielteisiin vaikutuksiin, joita kauppasopimuksilla, kuten CETA- ja TTIP-sopimuksilla, on Euroopan teollisuudelle;
17. korostaa, että kauppa- ja investointipolitiikalla olisi pyrittävä myötävaikuttamaan kestävään kehitykseen, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja korkeiden sosiaalisten ja ympäristönormien edistämiseen;
18. painottaa, että on tarpeen estää se, että EU:n kauppapolitiikka edistää kilpailunvastaisia menettelytapoja, joita ovat muun muassa sosiaalinen ja ympäristöä vahingoittava polkumyynti;
19. painottaa, että eurooppalainen teollisuus kilpailee maailmanlaajuisesti, ja kehottaa tästä syystä komissiota arvioimaan uudelleen markkinamääritelmiä ja EU:n nykyisiä kilpailusääntöjä, jotta voidaan ottaa huomioon globaalit markkinat; kehottaa komissiota lisäksi tarkistamaan EU:n kilpailulainsäädäntöä, jotta globaaleja kilpailijoita kohdatessa voidaan ottaa huomioon sosiaaliset normit sekä verotus- ja ympäristönormit, jotta vältetään tällaisia uusia polkumyynnin muotoja;
20. korostaa, että tarvitaan yhtenäinen WTO:n sääntöjen mukainen ja tehokas polkumyynnin ja tukien vastainen EU:n strategia, jossa otetaan huomioon kaikenlainen polkumyynti, mukaan lukien kansainvälisten sosiaalisten normien sekä ympäristö- ja verotusnormien noudattamatta jättäminen;
Teollisuuden digitalisointi
21. katsoo, että globalisaation ja digitalisaation megatrendit ovat suurimpia haasteita eurooppalaisille yrityksille ja niiden työntekijöille ja että erittäin dynaamisina ja monialaisina ne asettavat haasteita myös päätöksentekijöille; on siksi vakuuttunut siitä, että EU:n politiikkaa on mukautettava, jotta voidaan tukea Euroopan teollisuuden kasvua ja turvata laadukkaat työpaikat valmistusteollisuudessa tässä nopeasti muuttuvassa tilanteessa; painottaa, että uudessa teollisuuspoliittisessa strategiassa eri politiikan alat, etenkin kauppaa, ympäristöä, tutkimusta, investointeja, kilpailua, energiaa ja ilmastoa koskevat politiikat, on saatettava teollisuuspolitiikan mukaisiksi niin, että lähestymistavasta tulee johdonmukainen; on vakuuttunut siitä, että teollisuuspoliittiseen strategiaan on liitettävä horisontaalisia osa-tekijöitä, joiden avulla tärkeitä strategisia aloja voidaan käsitellä älykkäällä tavalla;
22. korostaa tässä yhteydessä, että olisi edistettävä julkisia investointeja 5G-teknologiaa ja optisia kuituja hyödyntävään yhteenliitettävyyteen lähentymistä edistävänä välineenä ja varmistettava Euroopan teollisuudelle vankka digitaali-infrastruktuuriin perustuva vankka pohja; korostaa julkisen valvonnan ja sääntelyn merkitystä, jotta kyseisellä alalla voitaisiin vastata paremmin muuttuvan talouden asettamiin haasteisiin ja välttää digitaalisen kuilun syntymistä; painottaa siirtymän ajoituksen merkitystä, jotta varmistetaan, että nykyisille käyttäjille, kuten radio- ja televisiolähetystoiminnan harjoittajille, jää riittävät taajuusalueet, kun otetaan myös huomioon niiden merkitys EU:n luovien toimialojen ja kulttuurialojen kannalta;
23. katsoo, että pk-yritysten, teollisuuden toimijoiden, käsityöalan ja muiden sidosryhmien väliset klusterit ja synergiat voivat olla menestyksekkäitä malleja edistettäessä digitaalista valmistusta ja innovointia; korostaa julkisen sektorin perustavaa roolia luotaessa uutta digitaalista tietämystä ja innovointia; toteaa, että digitalisointi on tärkeää muutettaessa liiketoimintamalleja, ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työlainsäädäntöä mukautetaan uuteen ympäristöön, jotta ylläpidetään työntekijöiden oikeuksia ja vahvistetaan työehtosopimusneuvotteluja;
24. kehottaa edistämään monialaisia innovointiyhteenliittymiä, jotta voidaan päästä eroon siiloutuneen teollisuuspolitiikan tilanteesta, joka heikentää innovointimahdollisuuksia; pitää julkisten investointien roolia strategisena tämän tavoitteen saavuttamiselle ja kehottaa EU:ta tukemaan julkisia investointeja innovointiin;
25. muistuttaa EU:n standardoinnin, mukaan lukien avointen standardien kehittäminen, tärkeästä asemasta ja kannattaa vahvaa keskittymistä positiiviseen ja johtavaan rooliin kansainvälisissä standardointijärjestöissä;
26. korostaa roolia, joka julkisilla hankinnoilla voi olla uusien teollisuuden digitaalisten innovaatioiden ja teknologioiden edistämisessä; painottaa kuitenkin, että julkisten palvelujen digitalisoinnilla ei pidä edistää julkisen talouden säästötoimia eikä vähentää tarpeellisia fyysisiä palveluja; kehottaa tässä yhteydessä ottamaan julkisen sektorin työntekijät mukaan julkisten digitaalistrategioiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon;
Teollisuuspolitiikan ja siirtymätavoitteiden yhteydet
27. korostaa, että olisi hyödynnettävä täysimääräisesti julkisten investointien ja teollisuuden mahdollisuuksia ympäristöteknologioiden alalla sekä varmistettava, että teollisuudenalat kehittyvät jatkuvasti ja jakavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja kehittyviä innovaatioita, ja luovat näin kilpailuetua Euroopan teollisuudelle, jonka olisi pyrittävä tarjoamaan kestävämpiä tuotteita, joilla on pienimmät mahdolliset elinkaarikustannukset;
28. korostaa, että teollisuuden olisi hyödyttävä uusiutuvan energian hankkeista, ja panee tässä yhteydessä merkille, että uusiutuvan energian oma tuotanto tai uusiutuvan energian tuottajien ja teollisuuden välillä tehdyt kahdenväliset sopimukset ovat eräs tapa vähentää teollisuuden energiakustannuksia samalla kun edistetään uusiutuvan energian kehittämistä; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tätä koskevat parhaat toimintatavat erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa; pitää valitettavana uusiutuvan energian hankkeiden saamaa vähäistä tukea EU:n rahastoista, erityisesti ESIR-rahastosta, ja kehottaa keskittymään EU:n talousarviossa enemmän uusiutuvan energian hankkeisiin ja kiertotalouden hankkeisiin, jotta varmistetaan teollisuuden ja talouden kestävä kehitys EU:ssa;
29. korostaa tarvetta ottaa ympäristönäkökohdat huomioon muilla politiikanaloilla, kuten taloudessa, teollisuudessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan saada aikaan johdonmukainen yhteinen lähestymistapa; katsoo, että unionissa toteutettavia toimia on myös täydennettävä kansainvälisesti vahvistetuilla toimilla ja kolmansien maiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhteisten haasteiden käsittelemiseksi;
30. korostaa, että on tärkeää varmistaa riittävä rahoitus alueille, joihin rakennemuutos eniten vaikuttaa, kuten hiilikaivosalueille, ja kehottaa luomaan välineitä, kuten ”oikeudenmukaisen siirtymän rahaston”, teollisuuden kehittämiseksi näillä alueilla ja todellisten vaihtoehtojen tarjoamiseksi niille pitkällä aikavälillä;
31. kehottaa tehostamaan merkittävästi kestävyyden toteuttamista sekä sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien kriteerien noudattamista EU:n rahastojen käytössä;
32. katsoo, että kaikenlaisessa uudelleenteollistamispolitiikassa olisi annettava keskeinen asema työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiselle, korkeatasoiselle kuluttajansuojalle sekä terveyden ja ympäristön suojelulle;
33. kehottaa ottamaan unionin teollisuuspolitiikan perustaksi selkeät tavoitteet ja indikaattorit – muun muassa energiatehokkuutta, resursseja ja ilmastoa koskevat kunnianhimoiset tavoitteet – sekä elinkaariajattelun ja kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan;
34. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.