Istuntoasiakirja
28.6.2017
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0319/2017 johdosta
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti
kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisesti ensisijaisena kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
( 2017/2732(RSP) )
Evžen Tošenovský, Zdzisław Krasnodębski, Hans-Olaf Henkel
ECR-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisesti ensisijaisena kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
( 2017/2732(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan II luvun ”Vapaudet” ja IV luvun ”Yhteisvastuu”,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti SEU:n 5 artiklan 3 kohdan sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi[1],
– ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” ( COM(2014)0014 ),
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” ( COM(2012)0582 ),
– ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon neuvoston päätelmät teollisuuden kilpailukykytavoitteiden edistämisestä, Euroopan teollisuuden digitalisaatiokehityksestä ja digitaalisten sisämarkkinoiden teknologioiden ja julkisten palvelujen nykyaikaistamista koskevasta paketista,
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista[2],
– ottaa huomioon 29. toukokuuta 2017 annetut kilpailukykyneuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta,
– ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2017 annetut 2009 Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan rautatieteollisuuden kilpailukyvystä[3],
– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n terästeollisuuden tilanteesta: työntekijöiden ja yritysten suojelu[4],
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin 4. lokakuuta 2016 ratifioiman Pariisin sopimuksen,
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa ( O-000047/2017 – B8-0319/2017 ),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Euroopan teollisuus on maailmanlaajuinen johtaja monilla teollisuudenaloilla; toteaa, että sen osuus unionin viennistä on yli puolet, tutkimukseen ja kehittämiseen tehdyistä investoinneista noin 65 prosenttia, ja se tarjoaa yli 50 miljoonaa työpaikkaa (suoraan ja epäsuorasti, mikä merkitsee 20:ta prosenttia unionin työpaikoista); toteaa kuitenkin, että Euroopan teollisuuden osuus EU:n BKT:stä on laskenut 19 prosentista alle 15,5 prosenttiin viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana;
B. toteaa, että valmistava teollisuus edustaa 65:tä prosenttia yritysten T&K-menoista; toteaa kuitenkin, että osuus on laskussa ja EU:n teollisen perustan vahvistaminen on olennaista, jotta asiantuntemus ja taitotieto voidaan säilyttää unionissa ja niitä voidaan vahvistaa;
C. toteaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset), joiden osuus on 99 prosenttia kaikista Euroopan yrityksistä ja jotka yhdessä suuryritysten kanssa ovat EU:n teollisuudenalojen selkäranka, on edessään suuria haasteita talouden globaalien muutosten sekä rahoitukseen ja hallintoon liittyvien esteiden vuoksi;
D. toteaa, että Euroopan teollisuus on taantumassa globaalissa kontekstissa ja EU:n politiikalla on tuettava Euroopan teollisuutta, jotta sen kilpailukykyä ja investointikapasiteettia Euroopassa voidaan tehostaa;
E. toteaa, että innovatiivinen teollisuus on suuresti riippuvainen EU:n tutkimuskapasiteetista, tutkimuksen edistymisestä ja erityisesti tutkimusyhteistyöstä;
F. toteaa, että EU:n rahoitusvälineillä on strateginen rooli kilpailukyvyn edistämisessä ja investointivuodon estämisessä;
1. korostaa teollisuuden keskeistä asemaa kasvun, työllisyyden ja innovoinnin moottorina Euroopassa; pyytää komissiota sitoutumaan selvästi tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 20 prosenttia unionin BKT:sta perustuu teollisuuteen vuoteen 2020 mennessä ja arvioimaan, tukevatko vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet EU:n teollisuuspolitiikkaa seuraavalla vuosikymmenellä;
2. katsoo, että EU:n teollisuusstrategiassa olisi käsiteltävä kyseistä tilannetta ja pienten sekä suurempien teollisuusyritysten tarpeita;
3. korostaa pk-yritysten roolia ja toistaa, että on tarpeen harjoittaa pk-yrityksille sopivaa EU:n teollisuuspolitiikkaa, jolla vastataan haasteisiin, joita pk-yritykset kohtaavat kokonsa vuoksi; palauttaa mieliin uusyritysten ja nuorten yrittäjien roolin erityisesti kaikkein innovatiivisimmillä alueilla; pyytää komissiota vähentämään pk-yrityksiin, uusyrityksiin ja nuoriin yrittäjiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa, jotta voidaan helpottaa innovointia ja tehostaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja edistää klustereita, digitaalisia innovointikeskuksia ja yritystoiminnan verkostoja;
4. on vakuuttunut, että eurooppalainen teollisuus olisi nähtävä unionin kilpailukyvyn ja kestävyyden strategisena voimavarana; korostaa, että ainoastaan vahva ja sitkeä teollisuus ja tulevaisuuteen suuntautuva teollisuuspolitiikka antavat unionille mahdollisuuden selvitä tulevista haasteista, mukaan luettuina investointivuoto, globaali kilpailu ja teknologian nopea kehitys;
5. korostaa, että jotta voidaan tukea unionin teollisuutta nopeista talouden ja sääntelyn muutoksista johtuvien haasteiden kohtaamisessa nykypäivän globaalistuneessa maailmassa, on olennaista lisätä Euroopan teollisuuden houkuttelevuutta eurooppalaisten ja ulkomaisten suorien investointien kannalta;
6. korostaa, että investointiystävällinen ympäristö, ennakoitava ja investointeja houkutteleva vakaa sääntelykehys sekä uusien liiketoimintamallien edistäminen ovat tärkeitä rahoituksen saannin helpottamiseksi;
7. palauttaa mieliin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020:n ja ESIR-rahastojen sekä Euroopan strategisen investointien rahaston kaltaisten EU:n rahoitusvälineiden strategisen roolin niiden ollessa kaikenkokoisten yritysten saatavilla; kehottaa komissiota ottamaan tämän roolin huomioon harkitessaan ja määritellessään näiden välineiden määrärahoja;
8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkien EU-maiden ja alueiden tieteellistä potentiaalia ja tutkimuspotentiaalia täysimääräisesti ja luomaan uusia kannustimia tutkimustoiminnan ja teollisuuden välisen yhteistyön parantamiseksi, jotta voidaan tehostaa tutkimusyhteistyötä ja nopeuttaa innovatiivisten tuotteiden, tekniikoiden ja palvelujen toimittamista teollisuudelle;
9. korostaa, että energiaunioni, digitaaliset sisämarkkinat, digitaalistrategia ja Euroopan yhteenliitettävyys riittävän, tulevaisuuden vaatimukset täyttävän ja tehokkaan infrastruktuurin avulla ovat tärkeitä;
10. korostaa, että hallinnollisen taakan ja säännösten noudattamisesta yrityksille aiheutuvien kustannusten vähentämisen tarve sekä paremman sääntelyn edistäminen hyvin toimivilla avoimilla markkinoilla tukee EU:n uudelleenteollistamispolitiikkaa ja edistää entisestään datavetoista taloutta;
11. kehottaa pitämään terveyttä talouskasvun vauhdittajana; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EU:n lääketieteellistä tutkimusta, tukemaan terveydenhuollon digitalisointia ja säilyttämään kilpailukykyinen terveydenhuoltoala Euroopassa;
12. pyytää tehokkaita ja kestäviä rahoitusvälineitä ja toimenpiteitä, joilla autetaan hiilivuotoriskin torjunnan sisällyttämistä EU:n teollisuusstrategiaan;
13. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota energiavaltaisten teollisuudenalojen tilanteeseen Euroopassa, koska niiden on käytävä ankaraa maailmanlaajuista kilpailua erittäin korkeiden energiakustannusten vuoksi;
14. korostaa avointen markkinoiden sekä yhteisiin sääntöihin ja tasavertaisiin toimintaedellytyksiin perustuvan vapaan ja reilun kansainvälisen kaupan merkitystä;
15. kehottaa komissiota seulomaan EU:n strategiseen infrastruktuuriin, tuleviin avainteknologioihin tai muihin tärkeisiin voimavaroihin tehtäviä kolmansien maiden investointeja;
16. korostaa, että EU:n teollisuuden digitalisointia koskeva EU:n strategia on tärkeä, jotta voidaan kokonaisvaltaisesti hyödyntää uusien tekniikoiden etuja ja parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä;
17. korostaa eurooppalaisen autoteollisuuden roolia muihin talouden sektoreihin ja teollisuudenaloihin kohdistuvan kerrannaisvaikutuksensa vuoksi; tukee autoteollisuuden jatkuvia pyrkimyksiä kehittää sähkökäyttöisten ja vetypolttokennoilla toimivien sekä verkkoyhteydellä varustettujen ja itseohjautuvien ajoneuvojen kaltaisia nykyaikaisia vähähiilisiä ajoneuvoja;
18. korostaa, että tarvitaan EU:n koordinoituja toimia, jotta voidaan edistää uusia taitoja sekä uudelleenkoulutusta, täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista, kuten komissio esittää uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassaan;
19. muistuttaa EU:n standardoinnin tärkeästä asemasta ja kannattaa vahvaa keskittymistä johtavaan roolin kansainvälisissä standardointijärjestöissä;
20. katsoo, että unionin sääntelykehyksen olisi mahdollistettava teollisuudenalojen mukautuminen asiaa koskeviin muutoksiin ja se, että ne voivat ryhtyä ennakoiviin toimiin työpaikkojen luomisen, kasvun ja alueellisen lähentymisen edistämiseksi;
21. suosittaa, että EU:n teollisuusstrategiassa kiinnitetään erityistä huomiota korkean lisäarvon alueisiin ja pyritään hyötymään digitaali-, avaruus- ja nanoteknologian suurista mahdollisuuksista;
22. kehottaa komissiota hyväksymään vuoden 2018 alkupuolella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kokonaisvaltaisen unionin teollisuuspolitiikkaa koskevan strategian ja toimintaohjelman, jotka perustuvat 20 prosentin tavoitteeseen ja joissa käsitellään muun muassa digitalisointia, kestävyyttä, energiatehokkuutta, riittäviä resursseja ja sääntelyn purkamista erityisesti pk-yritysten osalta;
23. kehottaa komissiota liittämään tähän strategiaan tarkat ja mitattavissa olevat teollisuuspoliittiset tavoitteet sekä täydentämään sitä teollisuustuotannon määrän, teollisuuden työpaikkojen määrän ja BKT:stä prosenttiosuutena laskettujen valmistavan teollisuuden keskimääräisten vuotuisten investointien kaltaisilla lisäindikaattoreilla;
24. pyytää komissiota sisällyttämään strategiaan arvioinnin teollisuuspolitiikan virtaviivaistamisen vaikutuksista EU:n strategisiin politiikka-aloitteisiin, mikä auttaa tarkistamaan kyseisiä aloitteita, jos ne ovat epäsuotuisassa asemassa;
25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.