Istuntoasiakirja
30.6.2017
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti
Euroopan tulevaisuudesta ja komission vuoden 2018 työohjelmaa koskevista strategisista painopisteistä
( 2017/2699(RSP) )
Maria João Rodrigues
S&D-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan tulevaisuudesta ja komission vuoden 2018 työohjelmaa koskevista strategisista painopisteistä
( 2017/2699(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista ja erityisesti sen liitteen IV,
– ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä,
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman komission vuoden 2017 työohjelmaa koskevista strategisista painopisteistä[1],
– ottaa huomioon komission 25. lokakuuta 2017 antaman tiedonannon ”Komission työohjelma 2017 – EU, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia” ja sen liitteet ( COM(2016)0710 ),
– ottaa huomioon yhteisen julistuksen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista 2017[2],
– ottaa huomioon komission 1. maaliskuuta 2017 antaman valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta ja pohdinta-asiakirjat Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta, globalisaation hallinnasta, talous- ja rahaliiton syventämisestä, Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta ja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta,
– ottaa huomioon 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission johtajien 25. maaliskuuta 2017 antaman Rooman julistuksen,
– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista[3],
– ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman euroalueen budjettikapasiteetista[4],
– ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia[5],
– ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista[6],
– ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta[7],
– ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston (50 artikla) suuntaviivat Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 50 artiklan mukaisen ilmoituksensa,
– ottaa huomioon 22. ja 23. kesäkuuta 2017 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 29. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta,
– ottaa huomioon 22.–23. maaliskuuta annetun alueiden neuvoston päätöslauselman Euroopan alueiden komitean painopisteistä Euroopan komission vuoden 2018 työohjelmaa ajatellen (RESOL-VI/021),
– ottaa huomioon 18.–27. maaliskuuta 2017 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen ”Kaksi vuotta eurovaaleihin 2019”,
– ottaa huomioon valiokuntien puheenjohtajakokouksen yhteenvetokertomuksen, jossa esitetään tätä päätöslauselmaa täydentäviä näkökohtia valiokuntien näkökulmasta ja joka komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon laatiessaan vuoden 2018 työohjelmaansa ja hyväksyessään sen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,
A. toteaa, että Euroopan unionin talous elpyy nyt tasaisesti, mikä on suurelta osin matalien keskuspankkikorkojen sekä julkisen talouden sääntöjen joustavamman ja kasvuystävällisemmän tulkinnan ansiota; ottaa huomioon, että keskusta-vasemmisto on jo pitkään edistänyt ja puolustanut tällaista edistyksellistä talouspolitiikkaa keskusta-oikeiston sitkeästä vastustuksesta huolimatta;
B. toteaa kuitenkin, että elpyminen on edelleen epätasaista Euroopan eri maissa ja investoinneista on vieläkin huomattava pula; ottaa huomioon, että aivan liian monet ihmiset ovat edelleen työttöminä, pitkäaikaistyöttöminä tai alityöllistettyinä tai heidän elinolonsa eivät ole parantuneet tuntuvasti; ottaa huomioon, että monet alueet tarvitsevat tukea voidakseen saavuttaa vauraammat alueet; ottaa huomioon, että köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien puutetta esiintyy edelleen liikaa Euroopassa; ottaa huomioon, että monet ihmiset kokevat jääneensä paitsi sosioekonomisesta kehityksestä ja tuntevat olevansa heikosti edustettuina poliittisessa järjestelmässä;
C. ottaa huomioon, että maailmanjärjestys on muuttumassa eikä kukaan voi yksin käyttää täyttä valtaa; toteaa, että yhteistyö kansainvälisen oikeuden, monenvälisen järjestelmän ja kansainvälisten järjestöjen puitteissa on ratkaisevan tärkeä rauhan, turvallisuuden, demokratian, ihmisoikeuksien ja vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta;
D. ottaa huomioon, että kansallismieliset ja muukalaisvihamielisen asenteet ovat Euroopassa viime aikoina lisääntyneet mutta niin ovat lisääntyneet myös kansalaisten tuenilmaisut Euroopan yhdentymiselle ja työskentelemiselle yhdessä keskinäisen kunnioituksen vallitessa, jotta voidaan ratkaista menestyksekkäästi yhteiset haasteet;
E. ottaa huomioon, että neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta erosta Euroopan unionista ovat käynnissä ja EU-27 on vahvistanut Rooman julistuksessa, että sen vakaa päätös poliittisena ja taloudellisena toimijana on rakentaa yhdessä yhteinen tulevaisuus, joka tarjoaa kansalaisille sekä turvallisuutta että uusia mahdollisuuksia;
F. katsoo, että Yhdysvaltojen uuden hallinnon vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja presidentti Trumpin toimet, joilla pyritään kilpailemaan alhaisimmalla sääntelytasolla verotuksen ja finanssimarkkinoiden sääntelyn alalla, edellyttävät, että EU-27 näyttää entistäkin vahvempaa esimerkkiä;
G. ottaa huomiin, että Euroopan unionin mottona on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”; katsoo, että eurooppalaiset ja kansalliset identiteetit ovat sopusoinnussa eivätkä ristiriidassa keskenään; toteaa, että jokainen voi olla vannoutunut isänmaanystävä ja samalla tukea Euroopan yhdentymistä;
H. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on jäsenvaltioilleen ankkuri, joka auttaa ylläpitämään moniarvoisuutta, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja yhteisvastuuta;
I. ottaa huomioon, että komissio on esittänyt valkoisen kirjan ja viisi teemakohtaista pohdinta-asiakirjaa, joiden pohjalta on tarkoitus käydä laaja-alaista keskustelua Euroopan yhdentymisen tulevaisuudesta; ottaa huomioon, että ensimmäiset päätelmät EU:n tulevaisuudesta on tarkoitus tehdä vuoden 2017 loppuun mennessä ja seuraava monivuotinen rahoituskehys on tarkoitus suunnitella tältä pohjalta;
J. ottaa huomioon, että lukuisat kansalaiset ja järjestöt ovat erityisesti hiljattain juhlistettaessa Rooman sopimusten 60-vuotispäivää esittäneet erilaisia ehdotuksia ja aloitteita antaakseen panoksensa Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun; ottaa huomioon, että nämä kansalaiset ja järjestöt ehdottavat osallistuvansa aktiivisesti EU-kansalaiskonventtiin innovatiivisten osallistumismallien välityksellä;
Euroopan tulevaisuutta koskeva valintamme: saadaan asioita paljon paremmin aikaan yhdessä painopistealoilla, jotka ovat ihmisille tärkeitä
1. katsoo, ettei yksikään komission valkoisessa kirjassa esitetyistä viidestä skenaariosta muodosta vakuuttavaa visiota Euroopan tulevaisuudesta; huomauttaa, että skenaarioissa ”jatketaan entiseen tapaan”, ”sisämarkkinat etusijalle” ja ”tehdään vähemmän mutta tehokkaammin” otetaan huonosti huomioon tavoitteet, jotka koskevat taloudellista lähentymistä ylöspäin, sosiaalista edistystä, koheesiota ja kestävää kehitystä; varoittaa tässä yhteydessä, että monet niistä, jotka sanovat, että Euroopan olisi ”tehtävä vähemmän”, haluavat todellisuudessa pääasiassa kasvattaa yritysten voittoja purkamalla normeja, joiden välityksellä Eurooppa suojelee työntekijöitä, kuluttajia, kansanterveyttä ja elinympäristömme; on sitä mieltä, että skenaariossa ”halukkaat tekevät enemmän yhdessä” ei anneta riittäviä takeita siitä, ettei tiiviimpi yhteistyö tosiasiallisesti johtaisi siihen, että osallistumattomat jäsenvaltiot jäävät jatkossa syrjään yhdentymisestä; toteaa lopuksi, että skenaario ”tehdään paljon enemmän asioita yhdessä” lienee hyvää tarkoittava mutta ensisijaisista tavoitteista ei käy selvästi ilmi, missä tarvitaan syvempää yhdentymistä, jotta voidaan vastata paremmin kansalaisten huolenaiheisiin;
2. huomauttaa, että viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan EU:n kansalaiset toivovat keskimäärin EU:lta nykyistä enemmän toimia monissa asioissa, joita ovat muun muassa turvallisuus ja terrorismin torjunta, työttömyys, terveydenhuolto ja sosiaaliturva, ympäristönsuojelu, veropetosten torjunta, muuttoliike sekä muuhun maailmaan kohdistuvat toimet; on kuitenkin tietoinen siitä, että asenteet EU:ta kohtaan ja tuki EU:n toimien lisäämiselle vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa;
3. korostaa, että Euroopalla on parempi tapa edetä kuin komission hahmottelemat etenemistavat eli kuudes skenaario, josta olisi päästävä demokraattisesti yhteisymmärrykseen kaikissa jäsenvaltioissa ja Euroopan poliittisissa puolueissa: ”Saadaan asioita paljon paremmin aikaan yhdessä painopistealoilla, jotka ovat ihmisille tärkeitä”; huomauttaa, että tämä on käytännön skenaario, jossa pyritään tarjoamaan toimivia ratkaisuja ihmisiä eri puolilla unionia huolestuttaviin ongelmiin demokraattisessa hengessä ja pyrkien lujittamaan unionin kansalaisuuden käsitettä; korostaa, että tarvitaan vakavasti otettavia unionin toimia – joita varten on asianmukaiset resurssit – aloilla, joilla vaikuttaviin tuloksiin voidaan päästä vain toimimalla yhdessä; toteaa, että tällaisia aloja ovat muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta, parempien kauppasopimusten saaminen, turvallisuuden parantaminen, veronkierron vähentäminen, hyvien sosiaaliasioita ja ympäristönsuojelua koskevien normien varmistaminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä ylöspäin tapahtuvan lähentymisen vahvistaminen sisämarkkinoilla ja talous- ja rahaliitossa;
4. toistaa Rooman julistuksen viestin, että unioni on yhtenäinen ja jakamaton ja että toimiminen yhdessä eurooppalaisina on paras mahdollisuutemme vaikuttaa maailmanlaajuiseen kehitykseen; korostaa, että tulevaisuuden rakentaminen yhdessä on eurooppalaisille paras tapa saavuttaa laajalle jakautuva vauraus sekä korkea elintaso, turvallisuus ja puhdas ympäristö; toteaa, että Euroopan yhtenäisyys on myös paras tapa edistää rauhaa, vaurautta ja elinolojen parantumista muualla maailmassa;
5. korostaa, että kaikki unionin kansalaiset ovat samanarvoisia unionin oikeusjärjestyksessä ja että mahdollisen tiiviimmän yhteistyön joillakin Euroopan yhdentymisen aloilla on tapahduttava osallistavalla tavalla siten, että EU-27 on aina oletusvaihtoehto; painottaa, että Rooman julistuksen mukaan ”toimimme yhdessä, tarvittaessa eri tahtia ja eri intensiteetillä, mutta kulkien samaan suuntaan, kuten tähänkin asti, noudattaen perussopimuksia ja pitäen ovet avoinna niille, jotka haluavat liittyä mukaan myöhemmin”; korostaa, että niille, jotka haluavat tulla aloitteisiin mukaan myöhemmässä vaiheessa, ei saa asettaa vaihtuvia tavoitteita tai lisäkriteerejä;
6. korostaa tarvetta tiivistää suoria yhteyksiä EU:n ja kansalaisten välillä; pitää skenaariota ”saadaan asioita paljon paremmin aikaan yhdessä painopistealoilla, jotka ovat ihmisille tärkeitä” demokraattisena lähestymistapana, jolla voidaan parantaa unionin legitiimiyttä ja vakuuttaa kansalaisille, että he saavat äänensä kuuluviin ja heidän vaaleissa antamillaan äänillä on merkitystä;
7. hahmottelee tässä päätöslauselmassa tärkeimmät strategiset painopisteet, joita EU:n olisi käsiteltävä rakennettaessa pitkällä aikavälillä yhteistä tulevaisuutta, sekä tärkeimmät konkreettiset aloitteet, jotka komission olisi esitettävä vuonna 2018; toteaa, että valiokuntien puheenjohtajakokouksen yhteenvetokertomuksessa on yksityiskohtainen yleiskatsaus valiokuntien komission työohjelman 2017 täytäntöönpanoa koskevista viesteistä sekä valiokuntien odotuksista vuodelle 2018;
Eurooppa, jonka haluamme: tärkeimmät painopisteet
Euroopan unioni, joka suojelee ja parantaa ihmisten elin- ja työoloja
8. on ehdottomasti sitä mieltä, että Euroopan yhdentymisen sosiaalista ulottuvuutta ei voida pelkistää vain vapaaseen liikkuvuuteen liittyviksi asioiksi; tähdentää päinvastoin, että ”saadaan asioita paljon paremmin aikaan yhdessä painopistealoilla, jotka ovat ihmisille tärkeitä” merkitsee tehokkaampia yhteisiä toimia työolojen parantamiseksi, köyhyyden sekä sosiaalisen ja sukupuolten välisen epätasa-arvon vähentämiseksi, laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikille, eri maiden talouden suorituskykyyn ja tulotasoon liittyvän ylöspäin tapahtuvan lähentymisen vauhdittamiseksi sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi EU:ssa; huomauttaa, että sen päätöslauselmassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista esitetään yksityiskohtaisia ehdotuksia siitä, miten EU-27: n olisi saavutettava yhdessä sosiaalisempi Eurooppa ja mitä erityisiä uusia välineitä tätä varten tarvitaan euroalueella; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita koskevaksi yhteiseksi julistukseksi ja vahvistaa olevansa valmis työskentelemään komission ja neuvoston kanssa yhteisen julistuksen viimeistelemiseksi vuoden 2017 loppuun mennessä; korostaa, että pilarin periaatteita olisi sovellettava kaikkiin ihmisiin EU:ssa; vetoaa siksi kaikkiin EU-27:n jäsenvaltioihin, jotta nämä tukisivat yhteistä julistusta valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla;
9. kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia elin- ja työolojen parantamiseen tähtäävistä konkreettisista eurooppalaisista aloitteista, joita ovat erityisesti seuraavat:
• siinä tapauksessa, että työmarkkinaosapuolet eivät ole valmiita ryhtymään neuvotteluihin kirjallista ilmoitusta koskevan direktiivin (91/533/ETY)[8] tarkistamisesta, komission olisi esitettävä lainsäädäntöehdotus kunnollisia työoloja koskevaksi puitedirektiiviksi, jolla taataan jokaiselle työntekijälle mahdollisuus käyttää keskeisiä työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia, myös digitaalitaloudessa;
• sosiaalisen suojelun saatavuutta koskeva aloite, jota edeltää työmarkkinaosapuolten kuuleminen ja joka sisältää konkreettisia ehdotuksia, joilla varmistetaan, että kaikki ihmiset voivat kaikenlaisessa työssä kerryttää sosiaalietuuksia muun muassa riittäviä eläkkeitä varten;
• eurooppalainen sosiaaliturvakortti, jolla helpotetaan tietojenvaihtoa, johon kirjataan ihmisten nykyiset ja aiemmat etuudet ja jonka avulla estetään väärinkäytöksiä;
• EU:n työsuojeluviranomainen, jonka avulla pyritään varmistamaan työ- ja sosiaalilainsäädännön täytäntöönpano sisämarkkinoilla;
• direktiivi, jolla otetaan käyttöön lapsitakuu, jotta voidaan lieventää lapsiköyhyyden haitallisia vaikutuksia varmistamalla, että jokaiselle köyhyysvaarassa olevalle lapselle taataan maksuton terveydenhuolto, maksuton opetus, maksuton lastenhoito, asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen ravitsemus;
• puitedirektiivi eurooppalaisista vähimmäistulojärjestelmistä, jotka kattavat peruselinkustannukset mutta joissa otetaan huomioon myös kansalliset käytännöt;
• kolmas erä karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin (2004/37/EY)[9] soveltamisalaan kuuluvia aineita olisi määritettävä viipymättä, ja direktiivi olisi ulotettava koskemaan lisääntymismyrkyllisiä aineita;
• perussopimusten seuraavan tarkistamisen yhteydessä komission olisi ehdotettava sosiaalipolitiikkaa koskevaa pöytäkirjaa, jotta voidaan vahvistaa sosiaalisten perusoikeuksien asemaa suhteessa taloudellisiin vapauksiin;
10. korostaa, että komission olisi tarjottava kaikki tarvittava tuki jäsenvaltioille, jotta ne voivat panna täysimääräisesti täytäntöön nuorisotakuun, taitotakuun ja muut elintärkeät investoinnit ihmisiin, muun muassa laadukkaan, kohtuuhintaisen ja kaikkien saatavilla olevan varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon sekä vanhusten ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelut; kehottaa komissiota turvaamaan nuorisotyöllisyysaloitteelle riittävän rahoituksen vuoteen 2020 asti ja tekemään kaikkensa auttaakseen jäsenvaltioita käyttämään kaikkia Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa saatavilla olevia varoja; kehottaa komissiota turvaamaan Erasmus+ -ohjelman jatkon ja lisäämään huomattavasti sen rahoitusta; panee tyytyväisenä merkille Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan komission ehdotuksen, jolla pyritään tunnustamaan nuorison vapaaehtoistoiminta ja solidaarisuus kansallisten rajojen yli sekä edistämään niiden tunnustamista kaikkialla unionissa; korostaa kuitenkin tarvetta tarkistaa ehdotettua lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva aloite ei vaikuta kielteisesti muihin olemassa oleviin ohjelmiin, esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmaan, eikä vapaaehtoistyötä käytetä järjestelmällisesti korvaamaan palkkatyötä;
11. panee tyytyväisenä merkille komission toimet, joilla pyritään vahvistamaan sosiaalisten indikaattorien roolia ja lisäämään niiden näkyvyyttä eurooppalaisessa ohjausjaksossa, ja kehottaa erityisesti ottamaan huomioon nykyisen keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattorien tulostaulun ja sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevan tulevan aloitteen laadittaessa maakohtaisia suosituksia ja euroaluetta koskevaa suositusta; kehottaa komissiota esittämään jatkotoimena yhdennettyä köyhyyden vastaista strategiaa, jotta voidaan lopulta saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämistä koskeva tavoite ja lisätä naisten työllisyyttä; kehottaa komissiota jälleen edistämään riittäviä vähimmäistoimeentulojärjestelmiä, joilla katetaan peruselinkustannukset, kaikissa jäsenvaltioissa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti samalla, kun tarjotaan mahdollisuuksia ehkäistä pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta; kehottaa jälleen laatimaan vihreän kirjan eriarvoisuudesta ja sen haitallisista vaikutuksista talouden elpymiseen ja pidemmän aikavälin kasvupotentiaaliin;
Kestävää kehitystä koskeva unionin strategia
12. korostaa, että skenaariossa ”saadaan asioita paljon paremmin aikaan yhdessä painopistealoilla, jotka ovat ihmisille tärkeitä” olisi luotava perusta laajalle jakautuvalle tulevalle vauraudelle; katsoo EU:n tarvitsevan konkreettisen strategian, joka koskee kestävää kasvua, kestävää finanssitaloutta, kilpailukykyä, laadukkaita työpaikkoja, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista kaikkialla EU:ssa vuoteen 2030 mennessä sekä Pariisin ilmastosopimukseen liittyvien sitoumustemme täyttämistä; huomauttaa, että kestävää kehitystä koskevan unionin strategian toteuttaminen tarkoittaa sitä, että sääntelynormeja on ajantasaistettava ja käytössä on oltava asiaankuuluvat rahoitusvälineet;
13. korostaa tarvetta jatkaa ja parantaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevaa EU:n politiikkaa, sillä kyseessä on keskeinen politiikka, jolla on välitön vaikutus ihmisten elämään, ja pääasiallinen pitkäaikainen investointiväline, jolla torjutaan eriarvoisuutta ja edistetään kestävää lähentymistä ja hyvinvointia ja joka käsittää kaikki jäsenvaltiot ja ilmentää näin konkreettisesti yhteisvastuullisuuden periaatetta;
14. tukee tässä yhteydessä neuvoston komissiolle esittämää kehotusta toimittaa EU:n tulevan teollisuuspolitiikan kokonaisvaltainen strategia; katsoo, että strategian jatkoksi olisi esitettävä toimintasuunnitelma ja siinä olisi käsiteltävä keskeisiä painopisteitä, kuten siirtymistä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen, digitaalisia yhteyksiä kaikille, Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen potentiaalin hyödyntämistä, kaupunkien kestävän kehityksen edistämistä ja kiertotalouden linjausten täytäntöönpanoa;
15. odottaa komission esittävän pikaisesti kaikki jäljellä olevat aloitteet energiaunionin toteuttamiseksi, kuten energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa esitettiin; kehottaa komissiota puuttumaan energiaköyhyyteen konkreettisella toimintasuunnitelmalla, jotta voidaan poistaa energiaköyhyys ja taata kaikille unionin kansalaisille mahdollisuus saada kohtuuhintaista energiaa;
16. pitää liikennealan päästöjen vähentämistä olennaisen tärkeänä; kehottaa komissiota saattamaan päätökseen jo viivästyneen henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjä koskevan lainsäädännön uudelleentarkastelun ja esittämään riittävän kunnianhimoisia lainsäädäntöehdotuksia, joissa asetetaan autokannan keskimääräinen tavoite vuodeksi 2025 ja johon sisältyy nollapäästöisiä ajoneuvoja koskeva toimeksianto, jossa velvoitetaan lisäämään vaiheittain nollapäästöisten ajoneuvojen osuutta koko autokannasta ja asetetaan tavoitteeksi luopua uusista hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista autoista vaiheittain vuoteen 2035 mennessä; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen teknologianeutraaleiksi EURO7-rajoiksi, joita aletaan soveltaa vuoteen 2025 mennessä kaikkiin unionin markkinoille saatettaviin henkilö- ja pakettiautoihin ilmanlaadun parantamiseksi unionissa ja unionin ilmanlaadun raja-arvojen sekä WHO:n suosittelemien tasojen saavuttamiseksi;
17. edellyttää, että vuoden 2020 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat komission ehdotukset perustuvat korjaaviin julkisiin toimenpiteisiin, joilla puututaan maatalousmarkkinoiden epävakaisuuteen, jotta voidaan varmistaa turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden saanti, turvata elintarvikkeiden tuotantokapasiteetti Euroopassa takaamalla maatalouden tulot sekä luoda työllisyyttä ja vahvoja yhteisöjä maaseutualueilla toimien täysin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti; kehottaa kiinnittämään huomattavasti aiempaa enemmän huomiota ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden edistämiseen muun muassa asettamalla etusijalle maatalouskäytännöt, jotka mahdollistavat hiilen sitomisen maaperään aiempaa suuremmassa määrin, typpioksiduulipäästöjen rajoittamisen ja torjunta-aineiden korvaamisen vaihtoehtoisilla ratkaisuilla;
18. kehottaa jälleen komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia, joilla puututaan mikrobilääkeresistenssiin, joka on maailmanlaajuinen terveyteen liittyvä huolenaihe;
19. kehottaa komissiota esittämään vuonna 2018 ehdotuksen lainsäädäntökehykseksi, jolla torjutaan hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä elintarvikeketjussa; kehottaa arvioimaan perusteellisesti EU:n sitoumuksia erityisesti elintarviketurvallisuuteen, eläinten ja kasvien terveyttä koskeviin normeihin, maantieteellisiin merkintöihin, eläinten hyvinvointiin ja arkoihin tuotesektoreihin liittyvän epäreilun kansainvälisen kilpailun torjumiseksi; pyytää komissiota laatimaan vaihtoehtoja EU:n viljelijöille tarkoitetuiksi mahdollisiksi tukitoimenpiteiksi tapauksissa, joissa esiintyy epäreilua kilpailua, mukauttamalla kilpailupolitiikkaa maatalouden erityispiirteisiin, jotta voidaan turvata alkutuottajien taloudellinen asema elintarvikeketjussa;
20. korostaa, että EU:n on johdettava maailmanlaajuista yhteistyötä kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamiseksi, myös kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, jotta voidaan torjua ilmastonmuutosta, suojella biologista monimuotoisuutta ja turvata kalastusalan kestävä tulevaisuus; kehottaa komissiota tehostamaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa sekä käyttämään MedFish4Ever-julistusta perustana Välimeren kalakantojen vahvistamiseksi; kehottaa painokkaasti komissiota vähentämään kansainvälisten kalastusjärjestöjen hyväksymien toimenpiteiden saattamisessa osaksi lainsäädäntöä ja ehdotettujen kalastusalaa koskevien delegoitujen säädösten toimittamisessa esiintyneitä viipeitä;
21. pyytää, että komissio toteuttaa ja saa vuonna 2018 valmiiksi tutkimuksen teollis- ja tekijänoikeuksista ja lääkkeiden saatavuudesta, jotta voitaisiin kannustaa laiminlyötyjä sairauksia koskevaa tutkimusta ja parantaa lääkkeiden kohtuuhintaisuutta EU:ssa ja kehitysmaissa; odottaa, että komissio esittää lainsäädäntöehdotuksen terveydenhuollon menetelmien arvioinnin eurooppalaisesta järjestelmästä;
22. pyytää komissiota toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla vähennetään saman tuotemerkin tuotteiden välisiä laatueroja sisämarkkinoilla; toivoo näkevänsä tällaisten toimien ensimmäiset myönteiset tulokset vuoden 2018 puoliväliin mennessä;
23. kehottaa jälleen kerran komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen kollektiivisista oikeussuojakeinoista, jotka voisivat merkittävästi auttaa ihmisiä käyttämään oikeuksiaan heidän kärsittyään vahinkoa siksi, että yritykset ovat rikkoneet sovellettavia sääntöjä;
24. korostaa tarvetta parantaa tuotteiden markkinavalvontaa EU:ssa edelleen ja kehottaa komissiota toteuttamaan toimia tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapakettia koskevan lukkiutuneen tilanteen ratkaisemiseksi erityisesti auttamalla löytämään oikeudenmukaisen kompromissin tuotteiden pakollisesta alkuperämerkinnästä (”made in”);
25. kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksen maantieteellisten merkintöjen suojan ulottamiseksi muihin kuin maataloustuotteisiin, millä olisi monia myönteisiä vaikutuksia kansalaisille, kuluttajille, tuottajille ja koko Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle;
26. korostaa, että kaikkien digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen kaikilta osin on tärkeää; edellyttää, että komissio ryhtyy toimiin digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnin johdosta ja esittää konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla tarjotaan selkeä oikeudellinen kehys toimille, joita toteutetaan digitaalisten alustojen välityksellä, mukaan luettuna palvelujen ammattimainen ja muu tarjonta, korvausvastuu, kuluttajien oikeudet ja alaikäisten suojelu, työntekijöiden oikeudet, luovan työn tekijöiden oikeudet sekä kilpailu- ja verotus;
27. kehottaa komissiota tarkastelemaan tilannetta myös digitaalisia sisämarkkinoita pidemmälle ja pyrkimään täysimittaiseen digitaaliunioniin, jossa on kunnianhimoiset lainsäädäntötavoitteet ja tarvittavat taloudelliset resurssit; toivoo, että digitalisoinnin tarjoamista mahdollisuuksista koituu konkreettisia hyötyjä kaikille eurooppalaisille, myös syrjäisimmillä maaseutualueilla asuville, muun muassa siten, että yleisissä palveluissa kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa sekä kansalaisten ja pk-yritysten hallinnollisissa menettelyissä käytetään asianmukaisesti julkisia hankintoja ja laajemmin sähköistä hallintoa; korostaa, että käynnissä olevan digitaalisen muutoksen olisi johdettava oikeudenmukaisempaan, osallistavampaan ja dynaamisempaan yhteiskuntaan, jossa yksilön oikeuksia suojellaan;
28. kehottaa tekemään kunnianhimoisia investointeja kaikkien sukupolvien digitaalisiin taitoihin ja verkkoturvallisuuteen sekä opetusohjelmien parantamiseen; kehottaa panemaan Wifi4EU-aloitteen ripeästi täytäntöön; pyytää komissiota esittämään suunnitelman, jonka tavoitteena on antaa Euroopalle johtoasema maailmassa datakeskusten, tiedonhallinnan ja tietoturvan alalla tietojen vapaan liikkuvuuden avulla, joka perustuu vahvaan EU:n sääntelyyn, jolla turvataan verkon neutraalius ja henkilötietojen suoja; kehottaa komissiota tehostamaan toimia, joilla edistetään 5G-teknologian eurooppalaista tutkimusta, kehittämistä ja täytäntöönpanoa;
29. odottaa, että komissio esittää kyberturvallisuutta koskevia suunniteltuja aloitteita, myös Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) osalta; korostaa, että tällaisilla aloitteilla olisi pyrittävä lisäämään teollisuuden ja muiden siviilitarkoitusten kyberturvallisuutta ja että niihin olisi sisällyttävä tehokkaita oikeussuojakeinoja;
Parempia investointivälineitä
30. korostaa, että uskottava eurooppalainen kestävän kehityksen strategia edellyttää talouspolitiikkaa, jolla varmistetaan riittävät julkiset ja yksityiset investoinnit kansallisella ja Euroopan tasolla nykyisten investointivajeiden täyttämiseksi; korostaa, että ihmiset välittävät erittäin paljon taloudellisista mahdollisuuksista ja elinolojen parantumisesta ja että he hyötyisivät siitä, jos jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet saisivat asioita paljon paremmin aikaan yhdessä sellaisen talouspolitiikan kautta, jolla tuetaan laadukkaiden työpaikkojen nopeampaa luomista, vahvistettaisiin ihmisten koulutusta ja taitoja ja ylläpidettäisiin laadukkaita sosiaalipalveluja, joiden avulla ihmiset voivat osallistua täysipainoisesti talous- ja sosiaaliseen elämään; kehottaa siksi komissiota luomaan sellaisen eurooppalaisen strategian julkisten ja yksityisten investointien lisäämiseksi, joka menee paljon pitemmälle kuin nykyinen Euroopan investointiohjelma ja liittyy suoraan vuoteen 2030 ulottuviin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin sopimukseen; pyytää esittämään lainsäädäntöehdotuksia, joissa ympäristölliset, sosiaaliset ja hallintotavan kriteerit integroidaan raportointivelvoitteisiin ja päätöksentekoon, jotta kannustettaisiin sijoittajia siirtämään tukeaan kestäviin ja pitkän aikavälin hankkeisiin;
31. toteaa jälleen, että veropetosten ja veronkierron torjunta on keskeinen prioriteetti Euroopassa, jotta voidaan parantaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja palauttaa julkisten investointien riittävä kapasiteetti; pitää erittäin tärkeänä, että parlamentti ja neuvosto pääsevät pikaisesti sopimukseen monikansallisten yritysten pakollista julkista maakohtaista raportointia koskevista vaatimuksista komission vuonna 2016 antaman ehdotuksen[10] pohjalta; korostaa, että on tärkeää edistyä kohti yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa, joka perustuu kahteen komission ehdotukseen[11]; korostaa, että tosiasiallista omistajuutta koskevat julkiset rekisterit ovat ratkaisevia tekijöitä, jotka on saavutettava käynnissä olevissa neuvotteluissa rahanpesunvastaisesta direktiivistä (2015/849)[12]; pyytää komissiota laatimaan oman itsenäisen luettelon suuririskisistä lainkäyttöalueista, joilla on heikot välineet torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta; pyytää komissiota esittämään kiireellisesti EU:n mustan listan veroparatiiseista ja vakavat automaattiset seuraamukset lueteltuja maita ja oikeudenkäyttöalueita vastaan; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kaikki maailmanlaajuiset ja teknologiaan perustuvat yritykset maksavat oikeudenmukaisen osuutensa veroista Euroopassa;
32. muistuttaa, että EU:n nykyinen arvonlisäverojärjestelmä oli tarkoitettu väliaikaiseksi ja että se on nyt vanhentunut; pyytää ehdotusta sen päivittämiseksi ja siirtymiseksi kohti lopullista järjestelmää, joka perustuu kohdemaaperiaatteeseen; korostaa tarvetta löytää asianmukainen ratkaisu arvonlisäveropetoksiin ja -vajeeseen; katsoo tässä yhteydessä, että Euroopan syyttäjänviraston olisi oltava osa tätä ratkaisua, ja pyytää komissiota edistämään pikaista sopimusta tehostetun yhteistyön puitteissa;
33. odottaa, että komissio ryhtyy ripeästi jatkotoimiin saatuaan rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän parlamentin tutkintavaliokunnan (PANA) tulevat suositukset;
34. kehottaa komissiota esittämään kunnianhimoisia ehdotuksia Euroopan valvontaviranomaisista, jotta voidaan edistyä kohti pääomamarkkinaunionin yhtenäistä EU-valvontaa; huomauttaa, että tämä edellyttää erityisesti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksien lisäämistä ja Euroopan järjestelmäriskikomitean roolin vahvistamista; korostaa, että pääomamarkkinaunionissa olisi edistettävä kestävää rahoitusta helpottamalla pitkän aikavälin investointien rahoittamista asianmukaisen verotusjärjestelmän puitteissa;
35. odottaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätettyä erota EU:sta komissio tarkistaa Euroopan markkinarakenneasetusta (asetus (EU) N:o 648/2012)[13], vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä (2011/61/EU)[14] ja rahoitusmarkkinadirektiiviä (2014/65/EU)[15], jotta voidaan ylläpitää ja lujittaa rahoitusmarkkinoiden vakautta; kehottaa komissiota ryhtymään lisätoimiin sen edistämiseksi, että rahoitusala osallistuu vahvemmin kestävään kehitykseen;
36. vaatii nopeita toimia pankkiunionin täydentämiseksi yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisellä varautumisjärjestelmällä, joka on asianmukaisen kokoinen ja voi hyödyntää suoraan Euroopan vakausmekanismista saatavaa luottolimiittiä, sekä eurooppalaisella talletussuojajärjestelmällä; kehottaa arvioimaan nykyistä elvytys- ja kriisinratkaisukehystä; korostaa tarvetta vähentää edelleen riskejä ja epätasapainoa, jotka johtuvat pääasiassa siitä, että kasvua ei ole juurikaan ollut pitkään aikaan; kehottaa komissiota ehdottamaan viipymättä unionin strategiaa järjestämättömiä lainoja koskevien hyvin toimivien jälkimarkkinoiden kehittämiseksi muun muassa määrittämällä omaisuudenhoitoyhtiöitä koskeva eurooppalainen malli ja hienosäätämällä valtiontukia koskevien määräysten täytäntöönpanoa;
37. kehottaa komissiota etenemään kohti aidosti eurooppalaista turvallista sijoitusvälinettä euroalueella, jotta voidaan laskea liikkeeseen uusia yhteisvastuullisesti taattuja lainoja välttäen kuitenkin keinotekoisia ja kohtuuttoman monimutkaisia ratkaisuja, jotka saattaisivat vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltioiden rahoitusvakauteen ja -kapasiteettiin;
38. kehottaa painokkaasti panemaan täytäntöön kasvua edistävän finanssipolitiikan kokonaisvirityksen euroalueen tasolla ja luomaan euroalueen rahoituskapasiteetin ja lähentymistä koskevan säännöstön sen lisäksi, että hyödynnetään täysimääräisesti Euroopan strategisten investointien rahastoa ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoja; muistuttaa, että euroalueen rahoituskapasiteetilla olisi pyrittävä edistämään sosioekonomista lähentymistä ja pehmentämään talouden sokkeja muun muassa eurooppalaisella työttömyyskorvausjärjestelmällä; toteaa, että euroalueen budjettikapasiteettiin olisi sisällytettävä uusia välineitä EU:n talousarviossa (EU:n monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien yli) sekä uudistettu Euroopan vakausmekanismi, joka on sisällytetty EU:n oikeudelliseen kehykseen ja johon sovelletaan demokraattista valvontaa; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että euroalueen rahoituskapasiteetin olisi oltava avoin euroalueen ulkopuolisille maille, jotka haluavat liittyä siihen; on kuitenkin tyrmistynyt siitä, että komissio on ilmoittanut itseriittoisesti suunnittelevansa, että euroalueen rahoituskapasiteetti otettaisiin käyttöön vasta noin vuonna 2025;
39. vaatii, että otetaan käyttöön ”investointien kultainen sääntö” ja että kestävän kehityksen indikaattoreita sisällytetään vakaus- ja kasvusopimukseen, jotta varmistetaan laadukkaiden investointien hyvä taso Euroopan tulevan vaurauden kannalta;
40. odottaa lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa, jotta voidaan varmistaa vähintään nykyisen tason investoinnit lähentymisen, kestävän kehityksen ja laadukkaiden työpaikkojen tehostamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sisämarkkinoilla; odottaa myös ehdotuksia, jotka koskevat vuoden 2020 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa ja tutkimuksen uutta puiteohjelmaa, Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin ja parlamentin täytäntöönpanokertomuksen pohjalta; vaatii, että kaikkia nykyisiä monivuotisia ohjelmia koulutuksen, nuorison, urheilun, kulttuurin, median ja kansalaisuuden alalla (Erasmus+, Luova Eurooppa ja Kansalaisten Eurooppa) jatketaan vuoden 2020 jälkeen ja että niiden talousarviomäärärahoja lisätään merkittävästi, kun otetaan huomioon nykyisten ohjelmien jatkuva alirahoitus; kehottaa laatimaan Euroopan strategisten investointien rahastosta täytäntöönpanokertomuksen vuoden 2018 loppuun mennessä ja keskittymään erityisesti täydentävyyden, maantieteellisen tasapainon ja hallinnon alalla tapahtuneeseen edistymiseen; kehottaa komissiota esittämään kaikki vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvät lainsäädäntöehdotukset riittävän aikaisin vuoden 2018 aikana, jotta kaikki ohjelmat voidaan aloittaa ajoissa;
Sisäinen turvallisuus
41. huomauttaa, että turvallisuus jokapäiväisessä elämässä on jotain, mistä ihmiset välittävät erittäin paljon, ja että on oltava mahdollista, että eurooppalaiset voivat saada asioita paljon paremmin aikaan yhdessä;
42. kehottaa komissiota varmistamaan terrorismin ja rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden sekä kyberrikollisuuden torjunnan etusijalle laittavan, vuosia 2015–2020 koskevan Euroopan turvallisuusagendan tehokkaan ja koordinoidun täytäntöönpanon; toistaa kehotuksensa toteuttaa perusteellinen arviointi, jossa keskitytään nykyisten asiaankuuluvien EU-välineiden operatiiviseen vaikuttavuuteen ja jäljellä oleviin puutteisiin tällä alalla, ennen uusien lainsäädäntöehdotusten antamista; pyytää, että kaikkien turvallisuuden alan uusien toimien yhteydessä toteutetaan vaikutustenarviointi;
43. muistuttaa, että EU:n ulkorajojen asianmukainen valvonta on tärkeä asia Euroopan kansalaisille erityisesti sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot eivät suorita sisärajoilla tarkastuksia Schengen-alueella; kehottaa panemaan Euroopan raja- ja rannikkovartiostoa koskevan asetuksen (asetus (EU) 2016/1624)[16] kaikilta osin täytäntöön;
44. kehottaa komissiota esittämään toteuttamiskelpoisia muita kuin säädösehdotuksia siitä, miten voidaan parantaa tiedonvaihtoa lainvalvontaviranomaisten välillä, tiedusteluviranomaisten välillä sekä lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaisten välillä, jotta voidaan tehokkaasti torjua kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää lisätä operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden, EU:n virastojen ja kolmansien maiden kesken;
45. korostaa tarvetta kehittää tehokkaita ja asianmukaisia valmiuksia torjua kyberhyökkäyksiä; korostaa, että on tärkeää huolehtia tehokkaasta koordinoinnista ja päällekkäisyyden välttämisestä kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden välillä; korostaa tässä yhteydessä, että yhteistyö Naton ja yksityisen sektorin kanssa on tärkeää;
46. kehottaa komissiota mobilisoimaan teknistä ja taloudellista asiantuntemusta ja resursseja varmistaakseen parhaiden käytäntöjen koordinoinnin ja vaihtamisen EU:n tasolla torjuttaessa väkivaltaisia ääriliikkeitä ja terroristipropagandaa sekä internetin käyttöä värväämiseen ja rahoittamiseen; katsoo, että olisi painotettava erityisesti ennaltaehkäisyä, kotouttamista ja uudelleensopeuttamista koskevia strategioita ja otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat;
47. huomauttaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvä asia; kehottaa komissiota saamaan nopeasti päätökseen unionin liittyminen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyyn Istanbulin yleissopimukseen ja esittämään mahdollisimman pian säädöksen sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;
Todellisen eurooppalaisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan luominen
48. toistaa, että eurooppalaisten on saatava asioita paljon paremmin aikaan yhdessä sen varmistamiseksi, että kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille on olemassa turvallisia ja laillisia tapoja tulla Eurooppaan, että turvapaikanhakijat voivat käyttää perusoikeuksiaan, muun muassa oikeutta hakea kansainvälistä suojelua, ja että parannetaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan puuttua pakkomuuton perimmäisiin syihin; korostaa, että kumppanimaiden kanssa tehtävän muuttoliikettä koskevan yhteistyön yhteydessä on varmistettava ihmisoikeudet;
49. kehottaa tehostamaan pyrkimyksiä sopia ns. Dublinin järjestelmän uudistamisesta, jotta voitaisiin laatia ja toteuttaa aidosti yhteistä eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 78 ja 80 artiklan mukaisesti; korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi sillä välin täytettävä velvollisuutensa, jotka liittyvät neuvoston päätöksiin turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta Kreikasta ja Italiasta ja joissa asetetaan etusijalle naisten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja muiden haavoittuvien ryhmien kuten vammaisten ja hlbti-ihmisten uudelleensijoittaminen; vaatii lisätoimia, joilla helpotetaan maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pääsyä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä työmarkkinoille, ja tunnustetaan heidän osaamistaan;
50. kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, joka koskee humanitaarisin perustein myönnettäviä viisumeja turvallisena ja laillisena lisäreittinä turvapaikanhakijoille uudelleensijoittamisen lisäksi, ja myös suojelemaan ihmiskaupan uhreja, jotka ovat unionissa;
51. kehottaa koordinoimaan toimia laillisen maahanmuuton osalta unionin tasolla, ja ohittamaan nykyisen hajanaisen lähestymistavan; vaatii, että vahvistetaan kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa laillisen maahanmuuton osalta ja kehitetään EU:n laajuisia liikkumista edistäviä toimenpidekokonaisuuksia, joissa on riittävät takeet muun muassa työolojen suhteen;
52. kehottaa komissiota tarkistamaan, että kaikki EU:n ulkorajojen valvontaan, pakolaisleirien hallintoon ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon osallistuvat toimijat noudattavat kansainvälistä oikeutta ja myös pakolaisten oikeusasemaa koskevaa Geneven yleissopimusta sekä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevaa oikeutta; kehottaa selventämään eron salakuljetuksen ja sen välillä, että tavalliset kansalaiset auttavat avun tarpeessa olevia ihmisiä;
Demokratia, oikeusvaltio ja perusoikeudet
53. huomauttaa, että skenaariossa, jossa ”saadaan asioita paljon paremmin aikaan yhdessä painopistealoilla, jotka ovat ihmisille tärkeitä”, EU:n on toimittava suojellakseen perusoikeuksia sekä arvoja ja periaatteita, jotka on vahvistettu sen perussopimuksissa; korostaa, että tämä tarkoittaa myös käytännön toimia ihmisten arkielämään liittyvän rajat ylittävän hallinnon yksinkertaistamiseksi ja ihmisten suojelemiseksi hyväksikäytöltä poistamalla Euroopan tai kansallisen oikeuden porsaanreiät;
54. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta parlamentin 25. lokakuuta 2016 laatimassa lainsäädäntöpäätöslauselmassa[17] antaman suosituksen mukaisesti;
55. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia jämerämmiksi toimiksi kotouttamisen sekä radikalismista luopumisen alalla asiaa koskevien nykyisten toimintalinjojen mukaisesti ja tarvittavat lisävalmiudet määritellen;
56. kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa tekemään parhaansa horisontaalisen syrjinnän torjuntaa koskevan direktiiviehdotuksen[18] käsittelyn jatkamiseksi;
57. kehottaa komissiota toteuttamaan päättäväisempiä toimia sukupuolten välisen sitkeän palkkaeron poistamiseksi antamalla ehdotuksen direktiiviksi, joka perustuu komission vuonna 2014 antamaan palkkauksen avoimuutta koskevaan suositukseen; kehottaa komissiota ja neuvostoa tehostamaan toimia poliittisen sopimuksen aikaansaamiseksi ehdotuksesta direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta[19];
58. kehottaa komissiota esittämään viipymättä kattavan lainsäädäntöehdotuksen vastauksena Euroopan parlamentin robotiikkaa koskevista yksityisoikeuden säännöistä 16. helmikuuta 2017 antamaan lainsäädäntöpäätöslauselmaan[20] siten, että tarkastellaan ainakin ihmisoikeuksiin ja etiikkaan liittyviä näkökohtia, ennalta varautumisen periaatetta ja robotiikan tärkeimpiä vaikutuksia työmarkkinoihin ja sosiaaliturvajärjestelmiin;
59. kehottaa komissiota ryhtymään kiireellisesti toimiin ja esittämään väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan EU-lainsäädäntöehdotuksen, jolla on laaja soveltamisala ja asianmukainen oikeusperusta, jotta voidaan varmistaa horisontaalinen suojelu, jonka piiriin kuuluvat kaikentyyppiset väärinkäytösten paljastajat;
60. kehottaa komissiota peruttamaan ehdotuksensa direktiiviksi yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä; ilmaisee syvän huolestumisensa siitä, että Panama-paperien paljastusten valossa tällä direktiivillä luotaisiin porsaanreikiä Euroopassa oikeusvarmuuden puuttuessa;
61. korostaa, että yhtiöiden sähköisestä rekisteröinnistä annettujen ehdotusten olisi sisällettävä takeet sen varmistamiseksi, ettei järjestelmää voida käyttää väärin postilaatikkoyritysten luomiseksi ja työtä, työtekijöiden osallistumista ja verotusta koskevien lakien kiertämiseksi, ja huomauttaa, että eurooppalaisen yritysrekisteröintijärjestelmän – oli rekisteröinti sitten sähköinen tai henkilökohtainen – olisi liityttävä eurooppalaiseen yritysrekisteriin tai ainakin jäsenvaltioiden yritysrekistereihin siten, että niillä on yhteiset vähimmäisvaatimukset annettavista tiedoista;
62. kehottaa komissiota esittämään vihdoin ehdotuksen 14. yhtiöoikeudelliseksi direktiiviksi, johon sisältyy säännöt yhtiön kotipaikan siirrosta, jolla varmistetaan, että verot maksetaan siellä mistä voitot ovat peräisin ja jolla suojellaan työntekijöiden oikeuksia erityisesti johtokuntatasoisen edustuksen sekä osallistumisen ja tiedottamisen osalta;
63. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen asetukseksi yleisten asiakirjojen sisällön tunnustamisesta, koska on hyväksytty asetus, jolla edistetään kansalaisten ja yritysten vapaata liikkuvuutta yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen hyväksymistä; korostaa tarvetta sisällyttää rekisteröity parisuhde tulevan asetuksen soveltamisalaan;
64. kehottaa komissiota tekemään aloitteen tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelemiseksi, digitaalisten taitojen edistämiseksi, disinformaation, vihapuheen, seksismin ja kyberkiusaamisen torjumiseksi sekä tosiseikkoihin perustuvan demokraattisen keskustelun edistämiseksi myös sosiaalisen median aikakaudella;
65. kehottaa jälleen komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen unionin hallinto-oikeudesta;
Eurooppa johtavana maailmanlaajuisena toimijana
66. korostaa, että EU on mahdollisimman tehokas ja vaikutusvaltainen suhteissaan kumppaneihinsa kaikkialla maailmassa, kun se toimii yhtenäisesti ja puhuu yhdellä äänellä; toivoo, että EU on aktiivinen maailmanlaajuinen toimija, edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja demokratian tukemista, jotta voidaan saavuttaa rauhanomainen ja yhteistyöhön perustuva kansainvälinen järjestys monenkeskisen järjestelmän puitteissa, vuoteen 2030 ulottuvat kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano; katsoo, että EU:n olisi myös vahvistettava profiiliaan maailmanlaajuisilla rahoitusmarkkinoilla standardien laatijana, mukaan luettuna yhteinen edustus kansainvälisissä rahoitusjärjestöissä; katsoo, että yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (YUTP) olisi yhdistettävä ”pehmeä vallankäyttö” valmiuteen käyttää tarvittaessa ”kovaa voimaa” ottaen huomioon, että kehitys ei ole mahdollista ilman turvallisuutta eikä turvallisuus ilman kehitystä; kehottaa panemaan kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan tehokkaan EU-strategian täytäntöön;
67. katsoo, että yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) olisi vahvistettava, muun muassa perustamalla pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PESCO) ja kehittämällä edelleen strategista kumppanuutta Naton kanssa; katsoo, että Euroopan puolustusta voidaan ja pitäisi kehittää parantamalla jäsenvaltioiden puolustusmenojen tehokkuutta yhteisten voimavarojen kehittämisellä ja Euroopan puolustusrahaston myönteisillä kannustimilla, joilla tuetaan kilpailukykyistä eurooppalaista puolustusteollisuutta, sekä siviili- ja sotilaspuolen synergialla YTPP- operaatioissa; muistuttaa, että EU:lla on edelleen merkittävä rooli konfliktien ehkäisemisessä, konfliktien ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa eri puolilla maailmaa samoin kuin sen edistämisessä, että naiset osallistuvat rauhanprosesseihin; vaatii YTPP:n täyttä demokraattista valvontaa;
68. kehottaa komissiota tukemaan laajentumis- ja liittymisprosessia ja arvioimaan uudelleen, tuottaako laajentumisstrategia – jota tuetaan liittymistä valmistelevasta tukivälineestä – odotettuja tuloksia; tähdentää, että Länsi-Balkanin alueen yhä epävakaampi tilanne edellyttää unionilta lujempaa sitoutumista; katsoo, että huomiota olisi kohdistettava enemmän hyvien naapuruussuhteiden ja alueellisen turvallisuuden lujittamiseen strategisen viestinnän avulla sekä unionin uskottavuuden lisäämiseen Länsi-Balkanin alueen suurimpana tukijana; toteaa, että valitettavasti laajentumisprosessi Turkin kanssa on keskeytettävä heinäkuussa 2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen ja 16. huhtikuuta 2017 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeisten tapahtumien seurauksena;
69. kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa antamaan mahdollisimman kattavan tukensa Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvälle kumppanimaiden uudistusohjelmalle, jossa käsitellään erityisesti korruption torjuntaa, julkishallinnon uudenaikaistamista, ihmisoikeuksien kunnioittamista, naisten voimaannuttamista, vähemmistöjen suojelua ja oikeusvaltion vahvistamista; panee tyytyväisenä merkille kumppanuuden painopisteet, jotka unioni on jo vahvistanut monien maiden kanssa uudistetun Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä, mutta huomauttaa samalla, että unionin politiikat on mukautettava kuhunkin kansalliseen kontekstiin; katsoo, että unionin olisi tehostettava yhteistyötään itäisen kumppanuuden maiden kanssa, jotta niiden demokraattisia instituutiota, selviytymiskykyä ja itsenäisyyttä voidaan vahvistaa; kehottaa vahvistamaan yhteistyötä ja edistämään unionin entistä aktiivisempaa roolia suhteissa eteläisiin naapurimaihin, jotta voidaan parantaa poliittista vuoropuhelua ja turvallisuutta ja edistää terrorismin torjuntaa, ehkäistä radikalisoitumista ja hallita muuttoliikettä suojellen samalla ihmisoikeuksia;
70. on edelleen huolestunut Libyan tilanteesta ja erityisesti maan rauhaa, turvallisuutta ja vakautta uhkaavista toimista sekä toimista, jotka estävät toteuttamasta Libyan poliittista muutosta menestyksekkäästi; kehottaa unionia lisäämään tukeaan Libyan siirtymiselle osallistavaan demokratiaan ja kehottaa toteuttamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kiireellinen humanitaarinen apu;
71. kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön Syyriaa koskevan unionin strategian ja siihen liittyvät toimet parlamentin 18. toukokuuta 2017 antaman päätöslauselman[21] mukaisesti; tukee komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa sekä YK:n pääsihteerin Syyrian erikoislähettilästä, kun nämä pyrkivät tavoittamaan asianomaiset alueelliset toimijat diplomaattisin keinoin ja edistämään poliittista siirtymävaihetta; korostaa, että unionin olisi oltava valmis tarjoamaan konkreettista tukea poliittisen sovinnon ja jälleenrakentamisen aikaansaamiseksi Syyriassa;
72. vaatii unionia reagoimaan kunnolla Jemenissä meneillään olevaan sotaan sekä lisäämällä humanitaarista tukea että toteuttamalla aktiivisia rauhanrakennusaloitteita ja kohdentamalla tukea toipumiseen ja jälleenrakennukseen;
73. korostaa, että EU jäsenvaltioineen on maailman suurin avunantaja ja EU:n kehitysyhteistyön ensisijaisen tavoite on köyhyyden poistaminen; korostaa, että EU:n on kehitettävä kattava suunnitelma globaalin johtoasemansa säilyttämiseksi tulevina vuosina sekä etenemissuunnitelma, joka koskee EU:n yhteistä sitoumusta osoittaa 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) viralliseen kehitysapuun; kehottaa komissiota ja neuvostoa raportoimaan parlamentille säännöllisesti unionin edistymisestä tässä asiassa; muistuttaa, että kehitysavun ensisijaisena tavoitteena tulisi olla köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen; pitää tarpeellisena varmistaa, ettei kehitysapua ohjata muihin tarkoituksiin, vähennetä eikä välineellistetä ja että kehitysavun maantieteellinen jakaminen perustuu edelleen vastaanottavien maiden tarpeisiin; ei hyväksy, että EU:n kehitysavun ehdoksi asetetaan muuttovirtojen hallinta tai takaisinottosopimukset;
74. kehottaa ulkosuhdehallintoa edistämään uusia aloitteita, joilla pyritään edistämään tehokkaasti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista EU:ssa asiaa koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti; muistuttaa, että EU:n on etenkin sovellettava tiukasti neuvoston 8. joulukuuta 2008 antamassa yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP määritettyjä asekauppaa koskevia sääntöjä[22];
75. on erittäin huolestunut Lähi-idän ja Persianlahden alueen kasvavista jännitteistä ja epävakaustekijöistä, joita pahentavat alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden yksipuoliset toimet; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja EUH:ta hyödyntämään kaikki käytettävissä olevat diplomaattiset keinot, joilla tehostetaan alueellisiin toimijoihin kohdistuvia EU:n toimia, joilla pyritään purkamaan jännitteitä, demilitarisoimaan nykyiset konfliktit ja viitoittamaan tietä osallistavalle alueelliselle turvallisuusarkkitehtuurille;
76. kiittää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja EUH:ta niiden määrätietoisesta sitoutumisesta yhteiseen kattavaan toimintasuunnitelmaan Iranin kanssa, mikä on merkittävä saavutus EU:n diplomatialle ja tehokkaalle monenvälisyydelle ja tarjoaa mahdollisuuden sitoutua asteittain toimimaan Iranin kanssa yhteistä etua koskevilla aloilla; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja EUH:ta jatkamaan vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa yhteisen kattavan toimintasuunnitelman tinkimättömästä täytäntöönpanosta, erityisesti siltä osin, kun on kyse laillisen taloudellisen toiminnan harjoittamisesta Iranissa, mutta olemaan valmiita myös suojelemaan tehokkaasti Euroopan talouden toimijoiden etuja vastustamalla Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden ekstraterritoriaalista soveltamista;
77. kehottaa laatimaan toimintasuunnitelman kehityspolitiikkaa koskevan uuden eurooppalaisen konsensuksen täytäntöönpanoa varten; kehottaa jälleen toteuttamaan johdonmukaista kehityspolitiikkaa, jossa unionin kaikkien sisäisten ja ulkoisten politiikkojen avulla tuetaan köyhyyden lievittämistä ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden kokonaisvaltaista täytäntöönpanoa, mukaan lukien avoin ja luotettava seuranta- ja tarkistusjärjestelmä;
78. kehottaa laatimaan uuden toimintasuunnitelman humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen täytäntöönpanoa varten; katsoo, että humanitaarisen avun huippukokouksessa vuonna 2016 tehdyt EU:n sitoumukset olisi otettava huomioon;
79. kehottaa komissiota esittämään aloitteen, jonka tarkoituksena on parantaa kehitysmaiden elintarviketurvaa muun muassa siten, että tuetaan ympäristöllisesti herkkiä maatalouskäytäntöjä ja tiivistetään yhteyttä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välillä, ja jossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttama vakava aliravitsemusongelma ja uhkaava nälänhätä joissakin Afrikan maissa;
80. pitää valitettavana, että Yhdysvaltain presidentti on ilmoittanut, että Yhdysvallat ei aio täyttää Pariisin ilmastosopimukseen liittyviä sitoumuksiaan; toistaa täyden tukensa tämän historiallisen sopimuksen täytäntöönpanolle, sillä se on olennaisen tärkeää, jos halutaan rajoittaa ympäristökatastrofeja ja estää peruuttamaton vahinko maapallon ilmastolle; on erittäin tyytyväinen, että kumppanit eri puolilla maailmaa ovat myös vahvistaneet sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimukseen;
81. korostaa, että tarvitaan lisätoimia, joilla EU:n kauppapolitiikkoja voidaan mukauttaa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen ja joilla voidaan edistää oikeudenmukaista ja säänneltyä ja kaikkien maapallon ihmisten edun mukaista maailmankauppaa; pyytää erityisesti
• antamaan lainsäädäntöehdotuksen globaaleihin arvoketjuihin liittyvästä pakollisesta due diligence -prosessista, jotta voidaan torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, parantaa avoimuutta ja jäljitettävyyttä ja puolustaa ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöön liittyviä oikeuksia;
• saattamaan menestyksekkäästi ja nopeasti päätökseen neuvottelut EU:n kaupan suojatoimien uudenaikaistamisesta kolmansien maiden käyttämiä kilpailua vääristäviä kauppatapoja ja tukia vastaan;
• komissiota toteuttamaan toimia, joilla vähennetään teräksen maailmanlaajuista ylikapasiteettia sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän yhteydessä, myös antamalla asiaankuuluvia polkumyynnin ja tukien vastaisia säännöksiä;
• edistämään monenvälisen investointituomioistuinjärjestelmän perustamista, joka korvaisi yksityiset välituomioistuimet sijoittajien ja valtioiden välisessä riitojenratkaisussa;
• komissiota tekemään ehdotuksia uudistaakseen tapaa, jolla kauppasopimusten ”kauppaa ja kestävää kehitystä” koskevat luvut pannaan täytäntöön; kestävää kehitystä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset olisi sallittava viimeisenä keinona, kun kaikki muut yhteistyö- ja sovittelumekanismit on käytetty;
• komissiolta globalisaation hallintaa koskevaan pohdinta-asiakirjaan perustuvia erityisiä ehdotuksia uusien toteuttamiskelpoisten mahdollisuuksien luomiseksi globaalista talouskilpailusta kärsineille eurooppalaisille; näiden ehdotusten olisi oltava osa EU:n kestävän kehityksen investointistrategiaa ja niissä olisi ajantasaistettava ja vahvistettava Euroopan globalisaatiorahaston kaltaisia välineitä;
• komissiota painostamaan neuvostoa jatkuvasti julkaisemaan kauppaneuvottelujen neuvotteluvaltuudet; katsoo, että valtuuksien, myös aiemmin hyväksyttyjen valtuuksien, julkistamisen olisi oltava yleinen sääntö; vaatii komissiota tehostamaan toimiaan taatakseen avoimuuden parlamentin jäsenten lisäksi myös kansalaisille, joille on tiedotettava kattavasti sopimusten elinkaaren kaikista vaiheista, ja korostamaan tarvetta säännöllisiin keskusteluihin kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta voidaan palauttaa luottamus EU:n kauppapolitiikkaan;
82. kannustaa komissiota jatkamaan neuvotteluja tasapainoisista ja oikeudenmukaisista kauppasopimuksista ja ottamaan asianmukaisesti huomioon maatalouteen liittyvät vaikeat kysymykset, erityisesti voimakkaan sitoumuksen työelämän normeihin ja verotuksen avoimuuteen, monenväliset ympäristösopimukset, kestävän kehityksen, terveys- ja kasvinsuojelunormit sekä muut maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvät normit; varoittaa, että parlamentti pystyy antamaan hyväksyntänsä uusille kauppasopimuksille vain, jos edellä mainitut huolenaiheet on otettu asianmukaisesti huomioon;
83. panee tyytyväisenä merkille äskettäin julkaistun yhteisen tiedonannon Afrikan ja EU:n kumppanuuden vauhdittamisesta; kehottaa komissiota ja EUH:ta viemään kumppanuutta eteenpäin avoimen ja läpinäkyvän vuoropuhelun avulla, johon osallistuvat kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten edustajat Afrikassa ja Euroopassa, jotta vahvistetaan maanosiemme välistä strategista suhdetta ja kiinnitetään erityistä huomiota turvallisempien ja kestävämpien valtiorakenteiden ja yhteiskuntien rakentamiseen, koulutusinvestointeihin, työpaikkojen lisäämiseen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen erityisesti nuorille sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, jotta voitaisiin puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin;
84. kehottaa komissiota esittämään luonnoksen Cotonoun jälkeisen sopimuksen neuvotteluvaltuuksiksi pyrkien vahvistamaan strategisia suhteita EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä ja esittämään myös asiaankuuluvia ehdotuksia naisten ja nuorten tukemiseksi;
Euroopan yhteistä tulevaisuutta koskevat rahoitusratkaisut
85. korostaa, että Euroopan yhdentymisen tulevaisuutta koskevat valinnat ja yhteisten toimien painopisteet vaikuttavat suoraan EU:n vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen suunnitteluun; korostaa, että EU ei voi oikeastaan tehdä enempää ihmisten tärkeinä pitämien painopisteiden eteen ellei käytettävissä ole asianmukaisia taloudellisia, rahoituksellisia ja hallinnollisia resursseja, joilla taataan yhteisten politiikkojen toteuttaminen;
86. muistuttaa, että vuosien 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys on osoittautunut liian pieneksi ja riittämättömän joustavaksi voidakseen taata, että EU pystyy vastaamaan yhteisiin haasteisiin;
87. huomauttaa, että unionin tason varoista saatava lisäarvo ei synny pelkästään rajat ylittävien investointien tehokkuuden parantamisesta tai erikoistumismahdollisuuksien lisäämisestä, vaan myös laajojen sisämarkkinoiden ja EMUn kehittämisestä siten, että taloudellinen lähentyminen tapahtuu ylöspäin, ja yhteisten politiikkojen yhteisestä täytäntöönpanosta muun muassa turvallisuuden, ilmastonmuutoksen, ympäristöystävällisen maatalouden ja kalastuksen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden aloilla; korostaa, että kaikilta näiltä osin unionin talousarvio hyödyttää kaikkia, eikä Euroopan yhdentyminen olisi sitä ilman mahdollista;
88. korostaa, että vankat valvontajärjestelmät, joilla puolustetaan taloudellista oikeudenmukaisuutta ja torjutaan aktiivisesti petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia, ovat tärkeitä, jotta varmistetaan EU:n kansalaisten taloudellisten etujen suojelu ja todelliset omat varat; katsoo, että unionin talousarvion on oltava vastuullinen, jotta voidaan taata valvontajärjestelmien tehokkuus ja avoimuus;
89. panee merkille, että monilla ihmisille todella tärkeillä aloilla EU on saavuttanut vain niukkoja tuloksia, sillä määrärahavajeen vuoksi laajamittaisempien toimien suunnittelu ja toteuttaminen on ollut erittäin vaikeaa, ja toteaa, että tämä pätee esimerkiksi nuorisotakuuseen, joka on ollut menestyksekäs toimi mutta jonka avulla on saavutettu vain 40 prosenttia kohdeväestöstä vaatimattoman budjetin vuoksi;
90. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pidättymään mielivaltaisten enimmäismäärien asettamisesta vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä ja ottamaan sen sijaan huomioon EU:n yhteiset tarpeet, yhteiset valinnat ja laajan mittakaavan toiminnasta saatavan lisäarvon; korostaa, että nykyinen alhainen maksumäärärahojen enimmäismäärä on jatkuvasti heikentänyt unionin uskottavuutta ja toimintakykyä; korostaa, että vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan suurempaa joustoa;
91. korostaa, että koheesiopolitiikka on ratkaisevan tärkeää investointipolitiikkaa EU:lle ja että sitä olisi täydennettävä mutta sitä ei voida korvattava välineillä, joita hallinnoi Euroopan investointipankki; palauttaa mieliin, että innovatiiviset rahoitusvälineet sopivat ainoastaan tietyntyyppisiin hankkeisiin ja että avustuksiin perustuva rahoitus on edelleen olennaisen tärkeää monien julkishyödykkeiden ylläpitämiselle ja kehittämiselle; kehottaa komissiota antamaan käyttöön oikeat välineet oikeisiin paikkoihin vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä suunnitellessaan;
92. korostaa, että epävarmuus Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisesta EU:n politiikkoihin Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n tulevien suhteiden yhteydessä on haaste vuoden 2020 jälkeiselle monivuotiselle rahoituskehykselle, mutta se tarjoaa myös tilaisuuden yksinkertaistaa EU:n talousarvion tulopuolta ja antaa sille vankempi pohja, kun omia varoja vahvistetaan merkittävästi;
93. pyytää komissiota tekemään EU:n talouden tulevaisuutta koskevan keskusteluasiakirjan pohjalta kunnianhimoisia ehdotuksia, jotka perustuvat omia varoja käsittelevän korkean tason ryhmän raporttiin;
94. katsoo, että osa EU:ssa kerätyistä yhtiöveroista olisi kohdennettava unionin talousarvion omiin varoihin ottaen huomioon, että yritystoiminnalle on etua toimimisesta unionin laajoilla sisämarkkinoilla;
95. katsoo, että vuoden 2020 jälkeisessä EU:n talousarviossa olisi osallistuttava voimakkaasti Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon sekä talousarvion tulo- että menopuolella; katsoo erityisesti, että uudistetun kasvihuonekaasujen lähteitä koskevan verotusjärjestelmän olisi tarjottava tuloja EU:n talousarvioon ja EU:n olisi myös investoitava voimakkaammin, jotta tuettaisiin siirtymistä vihreämpään talouteen;
96. katsoo, että kun otetaan huomioon, että jäsenvaltioiden maksuosuuksia tarvitaan edelleen unionin omien varojen vahvistamisen jälkeen, niitä ei pitäisi ottaa lukuun vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvissä alijäämää koskevissa laskelmissa, koska EU:n talousarviosta rahoitetaan pääasiassa tulevan hyvinvoinnin investointeja;
Miten unionin olisi parannettava yhteistyötään?
97. on vakuuttunut siitä, että käytännöllinen toimintatapa, jossa pyritään löytämään todellisia ratkaisuja ihmisille ensisijaisiin kysymyksiin, voi edistää EU:ssa merkittävästi julkista tukea Euroopan yhdentymiselle; katsoo, että konkreettiset saavutukset elin- ja työolojen parantamiseksi, investointien tehostamiseksi, mahdollisuuksien luomiseksi kaikille, jotka kokevat jääneensä jälkeen, veronkierron vähentämiseksi ja globalisaation saattamiseksi valvonnan piiriin tekevät EU:sta vähemmän alttiin nationalismin houkutuksille;
98. toteaa, että komission valkoinen kirja oli hyvä tilaisuus aloittaa avoin keskustelu Euroopan tulevaisuuteen liittyvien eri skenaarioiden pohjalta; odottaa kuitenkin, että unionin tilaa koskevassa puheessa esitetään selkeä visio siitä, miten EU:n tason yhteistoiminnalla voidaan edistää huomattavasti tehokkaammin ihmisten tärkeinä pitämiä asioita;
99. toteaa myös, että vaikka komission kannanotot EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen, globalisaation hallintaan, EMU:n syventämiseen, Euroopan puolustuksen tulevaisuuteen ja EU:n rahoituksen tulevaisuuteen olivat hyödyllisiä alustavia pohdintoja, komission vuoden 2018 työohjelmassa on esitettävä konkreettisia toimia, jotta näissä ja muissa tähän päätöslauselmaan liittyvissä asioissa edistytään;
100. kehottaa painokkaasti EU-27:n jäsenvaltioita tekemään vilpitöntä yhteistyötä keskenään ja unionin toimielinten kanssa, jotta pääsisimme yhdessä eteenpäin; korostaa, että paras tapa saada asiat tehtyä on turvautua demokraattisiin enemmistöpäätöksiin perussopimusten puitteissa; katsoo, että toiminta sen sijaan halvaantuu ja epäonnistuu varmimmin, jos veto-oikeuden käyttäjät pääsevät pitämään muita panttivankeinaan;
101. tähdentää, että toimintatapojen merkittävä parantaminen eurooppalaisessa demokratiassa edellyttää keskinäisen ymmärryksen lisäämistä; kehottaa siksi vahvistamaan ohjelmia, joilla edistetään kulttuurien välistä vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa Euroopan kansalaisten keskuudessa; kannattaa aloitteita, jotka lisäävät Euroopan kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja joissa muun muassa hyödynnetään Euroopan kulttuuriperinnön teemavuoden 2018 tarjoamia mahdollisuuksia; katsoo, että EU:n toimielinten ja kansalaisten välistä vuoropuhelua on tehostettava entisestään; katsoo tämän vuoksi, että kansalaisten Euroopan parlamentille esittämät vetoomukset ja niihin liittyvä yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden kanssa voisivat olla näkyvämpiä ja dynaamisempia; pitää myös erittäin tärkeänä parantaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen hyödynnettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä, jotta kansalaisia kannustettaisiin osallistumaan EU:n poliittiseen päätöksentekoon; katsoo, että kaikilla unionin kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada helpommin ja ymmärrettävämmin tietoa EU:n toimista ja politiikoista; pyytää toteuttamaan tähän liittyviä koulutus- ja media-aloitteita, jotta kansalaiset voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa;
102. muistuttaa, että Lissabonin sopimus tarjoaa mahdollisuuksia parantaa unionin toimintaa merkittävästi etenkin, jos hyödynnetään täysin tavallista lainsäätämisjärjestystä ja määräenemmistöpäätöksentekoa neuvostossa; muistuttaa, että myös tehostetun yhteistyön mekanismia voidaan käyttää, erityisesti talous- ja rahaliiton (EMU) syventämiseksi, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimien lisäämiseksi ja oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistyön vahvistamiseksi;
103. korostaa, että parlamentin, komission ja unionin tuomioistuimen välinen tiiviimmän yhteistyön mekanismi on huomattavasti suositeltavampi ratkaisu kuin unionin lainsäädäntökehyksen ulkopuoliset toimielinten väliset ratkaisut; muistuttaa, että integraation mahdollinen syventäminen on toteutettava osallistavasti siten, että muilla jäsenvaltioilla on todellinen mahdollisuus liittyä joukkoon myöhemmin;
104. palauttaa mieliin, että parlamentilla on oltava mahdollisuus valvoa kaikilta osin demokraattisesti euroalueen rahoituskapasiteettia, jossa hyödynnetään uudistettua Euroopan vakausmekanismia ja/tai unionin talousarvioon EU-27:n välineiden lisäksi sisällytettyjä välineitä; kehottaa neuvottelemaan euroalueen talouden ohjausjärjestelmää koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta ennen mahdollista perussopimusten tarkistamista;
105. muistuttaa, että julkinen luottamus EU:n päätöksentekoon paranisi, jos neuvostossa ja sen valmistelevissa elimissä lisättäisiin avoimuutta; kehottaa jälleen parantamaan merkittävästi neuvoston asiakirjojen julkista saatavuutta; kehottaa luomaan kaksikamarisen lainsäädäntöjärjestelmän, jota kansalaisten on helpompi ymmärtää;
106. katsoo, että vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen keston olisi oltava 5+5 vuotta ja sen olisi oltava sidottu kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja ilmennettävä tarvetta pitkän aikavälin investointisuunnitteluun, mutta huomioon olisi myös otettava joka viides vuosi järjestettävät europarlamenttivaalit; katsoo, että vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa olisi annettava valtuudet tehdä lopullisia päätöksiä vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvistä tulo- ja menoprioriteeteista ja vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa olisi annettava valtuudet monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistukseen;
107. kehottaa toteuttamaan toimia, joilla parannetaan voimakkaasti Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden pääehdokkaiden näkyvyyttä kaikissa jäsenvaltioissa ennen vuoden 2019 europarlamenttivaaleja;
108. kehottaa komissiota yhdessä parlamentin kanssa tukemaan ja kokoamaan yhteen eurooppalaisia liikkeitä ja kansalaisaloitteita, joissa pohditaan unionin tulevaisuutta;
109. kehottaa komissiota ja neuvostoa käynnistämään perinpohjaisen toimielinten välisen vuoropuhelun valmisteltaessa yhteistä julistusta vuoden 2018 painopisteistä ja valmistauduttaessa joulukuun Eurooppa-neuvostoon;
°
° °
110. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.