Istuntoasiakirja

30.6.2017

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti

komission vuoden 2018 työohjelmaa koskevista Euroopan parlamentin painopisteistä

( 2017/2699(RSP) )

João Pimenta Lopes, Dimitrios Papadimoulis, Marina Albiol Guzmán, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis, Takis Hadjigeorgiou, Javier Couso Permuy, Marisa Matias

GUE/NGL-ryhmän puolesta

B8-0455/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2018 työohjelmaa koskevista Euroopan parlamentin painopisteistä

( 2017/2699(RSP) )

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista[1] ja erityisesti sen liitteen IV,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

On mahdollista luoda toisenlainen Eurooppa

A. ottaa huomioon, että monta vuotta kestäneen taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen kriisin jälkeen EU:n yhdentymisen perustaksi julistetut arvot – demokratia ja osallistuminen, tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja kestävä kehitys, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen – ovat olleet ja ovat edelleen uhattuina;

B. ottaa huomioon, että EU:n talouden ohjausjärjestelmän kautta ajama uusliberalistinen talouden kiristämispolitiikka on kasvattanut sosioekonomista eriarvoisuutta jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä sekä lisännyt niiden henkilöiden määrää, joita uhkaa köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen; katsoo, että työmarkkinoiden sääntelyn purkaminen ja regressiiviset verojärjestelmät ovat osasyy vaurauden siirtymiseen suurkapitalisteille, ja ne ovat kasvattaneet tulo- ja varallisuuseroja;

C. ottaa huomioon, että suhteettoman suuri velkataakka on seurausta epäsymmetrisen politiikan toteuttamisesta ja yhdentymisprosessin luonteesta, jossa eräät maat hyötyvät kun taas toiset on pakotettu vakavaan taloudelliseen lamaan; ottaa huomioon, että velkataakkaa on käytetty tekosyynä määrättäessä talouden kiristämispolitiikkaa, mikä puolestaan on syventänyt lamaa ja vaarantanut valtioiden sosiaalisen tehtävän sekä kansojen ja työntekijöiden oikeudet ja johtanut kasvavaan työttömyyteen, köyhyyteen, suuriin palkkojen leikkauksiin, eläkeiän nostamiseen ja julkisten menojen leikkauksiin koulutuksessa, kulttuurialalla ja terveydenhuollossa;

D. ottaa huomioon, että tämä tilanne johti siihen, että kansalaiset asettivat kyseenalaiseksi uusliberalistisen politiikan, jota ajoivat suureen koalitioon kuuluvista poliittisista puolueista muodostetut hallitukset, jotka eivät kyenneet vastaamaan yhteiskuntien polttaviin haasteisiin; ottaa huomioon, että kansalaiset vaativat perusteellista muutosta politiikkaan ja poliittisiin rakenteisiin;

E. ottaa huomioon, että erittäin epätasainen talouskehitys ja velkataakka, korkea työttömyys, rapautuvat sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet sekä paheneva sosioekonominen eriarvoisuus edellyttävät EU:n nykyisin harjoittaman politiikan muuttamista jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla siten, että aletaan vahvistaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä luoda hyvinvointia kaikille ja vaurauden oikeudenmukaista jakamista, kestävää talouskasvua, täystyöllisyyttä, työllisyysturvaa ja sosiaaliturvaa, kaikille avoimia, laadukkaita ja maksuttomia julkisia palveluita, ympäristön hyvinvointia, joka perustuu terveeseen luonnonympäristöön, koulutus- ja infrastruktuuri-investointeihin, ihmisarvoiseen elämään ikääntyneille, kohtuuhintaiseen asumiseen, energiaan ja viestintään; katsoo, että sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan kokonaisvaltaista politiikkaa köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja tuloerojen torjumiseksi erityisesti tulonjakopolitiikalla ja työllistävillä julkisilla investoinneilla;

F. toteaa, että talouden ohjausjärjestelmä on ottanut pois päätösvallan demokraattisesti valituilta hallituksilta ja kansallisilta parlamenteilta, estänyt Euroopan kansoja harjoittamasta demokraattista valvontaa ja institutionalisoinut talouden kiristämispolitiikan; ottaa huomioon, että tällaisen Euroopan yhdentymisen kasvava vastustus osoittaa, että tarvitaan kiireellisesti toisenlaista yhdentymisprosessia, jolla tuetaan sosiaalista ja demokraattista edistystä unionissa, kansainvälisten haasteiden ratkaisemista oikeudenmukaisesti ja rauhanomaisesti sekä maailmanlaajuista kulttuurien vuoropuhelua, joka perustuu tasaveroisten maiden väliseen yhteistyöhön;

G. katsoo, että verojärjestelmät on suunniteltu siten, että ne hyödyttävät suurpääomaa työväenluokan ja kansan sijaan; toteaa, että ankara budjettikuri sekä verovilpistä ja veron välttelystä johtuvat julkisen talouden verotulojen huomattavat menetykset lisäävät jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa painetta ja heikentävät kansojen ja työntekijöiden etuja; ottaa huomioon, että veropolitiikka on edelleen jäsenvaltion vastuulla; toteaa, että salaiset verosopimukset, maailmanlaajuinen veron välttely ja veronkierto sekä voittojen siirtäminen veroparatiiseihin ovat edelleen sallittuja toimia tai niihin ei puututa asianmukaisesti lainsäädäntökehyksen perusteella;

H. katsoo, että EU:n tekemät talousarviovalinnat eivät ilmennä niitä painopisteitä, joihin on keskityttävä kestävän, laadukkaan ja sosiaalisesti tasapainoisen kasvun edistämiseksi, eikä niissä oteta huomioon tarvetta vaalia jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

I. ottaa huomioon, että nykyistä kansainvälistä tilannetta hallitsevat käynnissä olevat sodat, geopoliittinen kilpailu ja väkivaltaiset konfliktit, itsenäisten valtioiden asioihin puuttumiseksi ja niiden horjuttamiseksi toteutettavien toimien voimistuminen sekä keskeisten Nato-maiden johtama vaarallinen kilpavarustelu; katsoo, että kansalaiset torjuvat Euroopan osallistumisen sotiin ja geopoliittiseen kilpailuun; ottaa huomioon, että on ratkaisevan tärkeää sitoutua monenvälisyyteen ja yhteistyöhön kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan periaatteiden sekä kansojen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden kunnioittamisen puitteissa;

J. ottaa huomioon, että suurin pakolaisista johtuva humanitaarinen kriisi toisen maailmansodan jälkeen jatkuu yhä EU:ssa; katsoo, että EU ja tietyt jäsenvaltiot ovat suoraan vastuussa tämän muuttoliikkeen ja/tai pakkomuuton perimmäisistä syistä, jotka saavat ihmiset jättämään kotinsa sotien, ilmastonmuutoksen ja epätasa-arvoisuuksien seurauksena sekä sen vuoksi, että Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on puututtu tarpeettomasti maiden asioihin suorittamalla sotilaallisia interventioita, jotka kiihdyttävät alueellisia konflikteja ja myötäilevät EU:n, Yhdysvaltojen ja Naton geopoliittisia strategisia etuja; ottaa huomioon, että EU ei selvästikään täytä velvollisuuksiaan, ei myöskään kansainvälisen oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan;

K. ottaa huomioon, että useat EU:n ja jäsenvaltioiden toimintapolitiikat ovat luoneet perustan muukalaisvihalle, rasismille ja äärioikeistolaiselle politiikalle ja ideologialle sekä radikaalien muukalaisvihamielisten ja rasististen puolueiden ja liikkeiden kehittymiselle, sillä ne ovat vakiinnuttaneet kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän työntekijöiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kohtelussa; ottaa huomioon, että ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu myös EU:ssa, mikä lisää näiden voimien vaikutusvaltaa;

L. toteaa, että demokratiavaje on kasvanut EU:n tekemien poliittisten valintojen seurauksena, ja monet kansalaiset katsovat, että toimielimet eivät edusta heitä; katsoo, että tämä on valtava ongelma, joka voidaan ratkaista vain lisäämällä avoimuutta ja puolustamalla ihmisoikeuksien ja demokratian arvoja, myös vahvistamalla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, rauhaa, suvaitsevaisuutta, edistystä, yhteisvastuuta ja kansojen välistä yhteistyötä;

M. toteaa, että ilmastokriisi uhkaa edelleen yhteiskuntien vakautta, terveyttä ja toimeentuloa kaikkialla maailmassa sekä eläinten hyvinvointia ja biologista monimuotoisuutta; katsoo, että COP21-sopimukseen kirjattuja sitoumuksia olisi varovaisesti parannettava, vaikka ne vaikuttavatkin kunnianhimoisilta;

N. katsoo, että kansojen suvereenia tahtoa päättää omasta kehityspolustaan olisi puolustettava ehdottomana oikeutena kussakin jäsenvaltiossa;

Työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien puolustaminen ja edistäminen

1. arvostelee voimakkaasti sitä, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva ehdotus komission esittämässä muodossa on pelkästään sosiaalinen etikettikäsikirja, jolla ei saada aikaan EU:ssa kiireellisesti tarvittavaa perustavanlaatuista muutosta, jotta voitaisiin ratkaista uusliberalismin aiheuttama ja julkisen talouden säästötoimien ja sääntelyn purkamisen kärjistämä inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen kriisi; korostaa, että tavoittelemassamme tulevaisuuden Euroopassa lakisääteisen yleisen sosiaaliturvan ja turvallisten vakituisten työsopimusten on oltava kiistaton oikeudellinen malli Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta laaditussa keskusteluasiakirjassa esitettyjen joustoskenaarioiden sijasta; toteaa, että kaikkien EU:ssa asuvien ihmisten olisi päästävä konkreettisen sosiaalipolitiikan piiriin siten, että pyritään sosiaalisten perusoikeuksien asteittaiseen lähentymiseen, mukaan lukien toteutettavissa olevat unionin tason sosiaaliset vähimmäisoikeudet, asettamalla ne selkeästi muiden poliittisten tavoitteiden edelle, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeutta soveltaa vaativampia normeja; katsoo, että tavoittelemamme tulevaisuuden Eurooppa luopuu budjettikurin kiristämisestä ja kilpailukykypolitiikasta, markkinoiden vapauttamisesta ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisesta ja asettaa etusijalle mahdollisimman vahvat sosiaaliset ja työelämän oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan lukien oikeus köyhyydeltä suojaavaan vähimmäistuloon kaikille, lakko-oikeus ja kaikkien työntekijöiden oikeus korkeaan palkkatasoon alakohtaisten työehtosopimusten perusteella; vaatii ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan sosiaalisen edistyksen pöytäkirjaa, jolla varmistetaan sosiaalisten oikeuksien noudattamisen ensisijaisuus sisämarkkinoita tai talous- ja finanssipolitiikkaa koskeviin sääntöihin nähden;

2. katsoo, että uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan olisi oltava perusta yhteisille sosiaalisille vähimmäisoikeuksille ja vaatimuksille, ja odottaa, että EU sitoutuu liittymään peruskirjaan ja edistää ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista ja taloudellista lähentymistä sekä kansalaisten ja alueiden välistä yhteenkuuluvuutta, samalla kun varmistetaan, että jäsenvaltioilla on luovuttamaton oikeus soveltaa vaativampia oikeuksia ja normeja;

3. kehottaa panemaan täytäntöön konkreettisia ehdotuksia, jotta varmistetaan oikeus työehtosopimusneuvotteluihin keskeisenä välineenä oikeuksien turvaamiseksi ja parantamiseksi, sekä komission sitoumuksen vahvistaa periaatetta, jonka mukaan samasta työstä maksetaan sama palkka samalla työpaikalla kaikille työntekijöille, ja tässä yhteydessä tunnustamaan kaikki työehtosopimukset, myös lähetettyjen työntekijöiden osalta; tuomitsee jyrkästi kaikki pyrkimykset heikentää oikeutta työtaistelutoimiin, mukaan lukien oikeutta järjestäytymiseen, työehtosopimuksiin ja lakkoihin;

4. kehottaa komissiota edistämään työajan lyhentämistä ja sääntelyä ja palkkojen nousua sekä torjumaan sosiaalista polkumyyntiä, jotta päästään eroon epävarmoista ja vilpillisistä työsuhteista, työajan sääntelyn purkamisesta, matalapalkka-alojen leviämisestä, matalapalkkakilpailusta, syrjinnästä, häirinnästä ja väkivallasta työpaikalla ja jotta voidaan suojella työntekijöitä itsensä hyväksikäytöltä uusissa työmuodoissa, kuten digitaalisessa työssä ja joukkotyössä, sekä työntekijöiden oikeutta kirjautua ulos;

5. pitää erittäin valitettavana komission ehdotuksia liikenteen alalla, koska niissä ei taata korkeatasoisia turvallisuus- ja työoloja ja koska niissä pyritään vesittämään työntekijöiden oikeuksia, myös lakko-oikeutta;

6. kehottaa komissiota torjumaan joustoturvan mallin ja luopumaan siitä ja edistämään politiikkaa, jolla luodaan laadukkaita ja turvallisia työpaikkoja, jotka takaavat kaikille työntekijöille, mukaan lukien liikkuvat työntekijät ja lähetetyt työntekijät, elämiseen riittävät palkat nyt ja tulevaisuudessa myös säästöjen, osaamisen ja eläkkeiden osalta sekä pääsyn kattavan sosiaalisen suojelun piiriin; vahvistaa, että tarvitaan kaikille tarkoitettua ja yhteisvastuuseen perustuvaa sosiaaliturvaa, ja torjuu yksityistämisen ja suojelun heikkenemisen sekä sosiaalisten tulonsiirtojen vähenemisen että eläkeiän nostamisen muodossa;

7. kehottaa komissiota asettamaan eriarvoisuuden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan politiikkansa ensisijaiseksi huomion kohteeksi; kehottaa jälleen komissiota sitoutumaan sellaiseen taloudelliseen malliin, jossa keskitytään työpaikkojen luomiseen osakkeenomistajien rikastuttamisen sijaan, ja sitoutumaan vahvistamaan julkisia palveluja niiden yksityistämisen sijaan, sillä yksityistäminen siirtää vaurautta julkiselta sektorilta yksityiselle ja heikentää työntekijöiden oikeuksia; korostaa, että tarvitaan lisätoimia, kuten seuraavat kaksi aloitetta: ensiksi, sosiaalisten investointien suunnitelma, jonka avulla tuetaan jäsenvaltioiden tasolla sosiaalipolitiikkaa, joka edistää ja tukee ilmaista ja yhdenvertaista pääsyä laadukkaisiin julkisiin palveluihin jäsenvaltioissa muun muassa oikeussuojan saatavuuden, koulutuksen, terveydenhuollon ja asianmukaisten asuntojen ja hoidon tarjoamiseksi lapsille ja vanhuksille, ja toiseksi, ehdotus yhdennetyksi köyhyyden torjuntastrategiaksi, mukaan lukien jäsenvaltioiden tasolla sellaisen vähimmäistulon käyttöönotto, joka takaa asianomaisissa jäsenvaltioissa tietyn osuuden keskimääräisistä tuloista, joka on vähintään 60 prosenttia, ja pitää tätä merkittävänä askeleena köyhyyden poistamisessa;

8. puolustaa oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen mutta katsoo, että se ei voi korvata työpaikkojen luomista siellä, missä ihmiset asuvat, ja torjuu komission mallin, jossa työntekijät asetetaan toisiaan vastaan; korostaa tässä tuotantomallien lisääntyvää digitalisointia, joka ei saisi johtaa työttömyyteen ja epävarmoihin työsuhteisiin, vaan työajan lyhentymiseen samalla kun palkat ja työolot turvataan ja niitä parannetaan; katsoo, että digitalisaatio merkitsee suurta haastetta yhteiskunnalle, kun siirrytään katoavista ammateista uusiin tuotantomalleihin ja varmistetaan sosiaaliset oikeudet ja työntekijöiden oikeudet uusissa työpaikoissa ja työn organisoinnin muodoissa; kehottaa komissiota keskittymään oikeudenmukaisen liikkuvuuden tukemisen ohella myös työpaikkojen luomiseen ja työn muuttumiseen kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti alueilla, joilla on korkea työttömyys, ja mukauttamaan tukea jäsenvaltioiden erityistarpeiden mukaan; korostaa tässä yhteydessä, että kaikilla työntekijöillä, työmarkkinoilla ja niiden ulkopuolella, olisi oltava mahdollisuus osallistua edelleen jatkuvan koulutuksen ja oppimisen ohjelmiin koko työuran aikana ja että työnantajien ja jäsenvaltioiden olisi rahoitettava ne;

9. kehottaa komissiota varmistamaan kansallisia maksukyvyttömyysjärjestelyjä koskevien suositusten ja niistä käytävän keskustelun yhteydessä työntekijöiden ja ammattiliittojen osallistuminen ja tiedonsaanti kaikissa menettelyn vaiheissa, sekä estämään maksukyvyttömyysmenettelyjen taktinen käyttäminen työehtojen heikentämiseksi; kehottaa lisäksi komissiota edistämään olosuhteita, joissa maksukyvyttömyyden partaalle joutuneiden yritysten työntekijät voivat ottaa yrityksen haltuunsa taloudellisen toiminnan ylläpitämiseksi ja irtisanomisten määrän minimoimiseksi;

10. katsoo, että kaikilla EU:n toimilla ja ohjelmilla kulttuurin ja koulutuksen alalla olisi oltava järjestelmällinen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ulottuvuus ja että niillä olisi edistettävä laadukasta julkista koulutusta koskevia politiikkoja ja myötävaikutettava siihen, että kaikki voivat käyttää täysimääräisesti kulttuuri- ja virkistyspalveluja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita näin ollen jättämään pois koulutukseen ja kulttuuriin liittyvät menot laskettaessa julkisen talouden alijäämää vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti, kunnes sopimus on kumottu ja korvattu työllisyys- ja kasvusopimuksella;

11. korostaa sellaisten poliittisten aloitteiden merkitystä, joilla edistetään naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa; panee merkille työn ja perhe-elämän yhdistämistä koskevan paketin, johon sisältyy ehdotuksia uusista tai tiukemmista vanhempain-, isyys- ja hoitovapaita koskevista vähimmäisvaatimuksista; vaatii kuitenkin, että aloitteet vastaavat äitiyslomadirektiiviä koskevaa parlamentin kantaa, jonka mukaan äitiysloman, jonka ajalta maksetaan täyttä palkkaa, nykyistä taattua vähimmäiskestoa olisi korotettava 14 viikosta 20 viikkoon, minkä lisäksi olisi vahvistettava pakollinen oikeus palkalliseen isyyslomaan; pitää myönteisenä ehdotusta, jonka mukaan vanhempainvapaasta tulee yksilöllinen oikeus vanhemmille; katsoo, että kaikissa jäsenvaltioissa on toteutettava erityisiä toimia naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi ja että tarvitaan toimenpiteitä vanhempainloman (jonka aikana olisi maksettava täyttä palkkaa) pidentämiseksi ja siirtymiseksi lopulta kohti aiempaa tasa-arvoisempaa vanhempainlomajärjestelmää;

12. kehottaa komissiota antamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ehdotuksen kattavaksi EU:n strategiaksi naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja käsittelemään strategiassa kaikkia väkivallan muotoja; suhtautuu myönteisesti komission nykyiseen työhön EU:n liittymiseksi Istanbulin yleissopimukseen; kehottaa EU:ta reagoimaan kiireelliseen tarpeeseen hyväksyä ja panna täytäntöön uusi ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia, johon kuuluu vahva sukupuolten tasa-arvon näkökulma ja jossa keskitytään erityisesti kysynnän vähentämiseen ja asiakkaiden / rikoksiin syyllistyneiden rangaistusjärjestelmän käyttöönottoon;

Edistyksellinen talouspolitiikka

13. pyytää komissiota lopettamaan EU:n talouden kiristämispolitiikan; katsoo, että vakaussopimus, finanssipoliittinen sopimus ja talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso sekä kansalliset kilpailukykykomiteat ja riippumattomat finanssipoliittiset viranomaiset olisi kumottava, sillä niille on tyypillistä demokratiavaje ja sosiaalinen vaje, ja ne ovat paitsi taloudellinen pakkopaita, jolla on vakavia kielteisiä vaikutuksia investointeihin, kasvuun, alueelliseen koheesioon ja työpaikkojen luomiseen, ne ovat myös lisänneet jyrkästi eriarvoisuutta jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä ja rajoittavat myös jäsenvaltioiden oikeutta määritellä julkista taloutta ja julkista politiikkaa koskevia tavoitteita;

14. vastustaa näin ollen voimakkaasti viiden puheenjohtajan raporttia ja komission valkoista kirjaa ja keskusteluasiakirjaa talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä, koska ne eivät tarjoa minkäänlaista ulospääsyä talouden kiristämispolitiikan narratiivista, vaan sen sijaan niissä ehdotetaan nykyisen toimintapolitiikan syventämistä, kuten kilpailukyvyn ja rakenteellisen lähentymisen lisäämistä, sekä tiukkaa finanssipolitiikkaa ja julkisen talouden säästötoimia;

15. korostaa tarvetta korvata nämä politiikkatoimet työllisyys- ja kasvusopimuksella, joka käsittää uusia toimia talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikassa kansojen ja työntekijöiden hyväksi, eli ympäristön kannalta kestävää osallistavaa kasvua, laadukkaita ja turvallisia työsuhteita ja sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta; korostaa, että tämän uuden yhteistyökehyksen puitteissa jäsenvaltioiden on saatava takaisin valtansa päättää sellaisesta talouspolitiikasta, jolla ne voivat ottaa omat tarpeensa parhaalla mahdollisella tavalla huomioon, ja että EU:n tasolla päätöksentekoprosessin on varmistettava demokraattinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus, johon sisältyy Euroopan parlamentti, kansalliset parlamentit ja jäsenvaltioiden tasolla tehtyjen päätösten, joiden olisi heijastettava kokonaisvaltaista vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kanssa, täysimääräinen kunnioittaminen; kehottaa komissiota käynnistämään vuoropuhelu jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kesken siitä, miten tämä voidaan saavuttaa;

16. katsoo, että jos jokin jäsenvaltio päättää erota euroalueesta siksi, että jäsenyydestä on tullut kestämätön ja sietämätön, tällaista päätöstä olisi kunnioitettava täysin ja olisi helpotettava neuvoteltua ja hallittua eroamista oikeudenmukaisella tavalla, johon ei liity painostusta, rangaistuksia tai kiristystä, kattavan tukiohjelman avustamana; katsoo, että tällaiseen ohjelmaan olisi sisällyttävä mahdollisuus riittävään korvaukseen, joka määritetään aiheutuneiden sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen perusteella;

17. kehottaa komissiota laatimaan hätäsuunnitelman, jolla tuetaan taloutta niissä maissa, jotka ovat kärsineet troikan väliintulosta;

18. korostaa, että useissa EU-maissa velkaantumisaste on edelleen maailman korkeimpia; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita panemaan alulle ja tukemaan prosessia julkisen velan uudelleenneuvottelemiseksi (määrien, maksuaikojen ja korkojen osalta) sekä velan spekulatiivisten ja laittomien osien mitätöimiseksi eniten velkaantuneissa maissa velkajärjestelmän saattamiseksi taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen mukaiseksi; toteaa, että ilman velkahelpotusta jäsenvaltioiden talouden elpyminen on mahdotonta;

19. kehottaa komissiota arvioimaan kiireellisesti pankkiunioniprosessia ja keskustelemaan siitä, sillä se on epädemokraattinen ja epätasapainoinen ja on tähän asti suojellut pankkien, ei tallettajien etua; katsoo, että pankkiunioni on entisestään heikentänyt jäsenvaltioiden kykyä valvoa omia pankkijärjestelmiään ja edistänyt ja viime kädessä aiheuttanut lukuisia sulautumisia ja yritysostoja pankkialalla eri jäsenvaltioissa; katsoo näin ollen, että pankkiunioni on toiminut poliittisena välineenä, joka pakottaa pääoman keskittämiseen ja keskittymiseen; katsoo, että itse asiassa Euroopan laajuisen pankkitoiminnan oligopolin perustaminen on sekä pankkiunionin tärkeä tavoite että sen seuraus, ja se ei ratkaise ongelmaa, joka johtuu siitä, että jotkut pankit ovat liian suuria kaatumaan, vaan pikemminkin lisää sitä, se ei edistä kansalaisten etuja ja on hyvin kaukana tehokkaasta talletussuojasta; katsoo, että ainoa tapa puuttua liian suuri kaatumaan -ongelmaan ja tallettajien suojeluun sekä varmistaa, että on olemassa kansojen edut ja maiden kehitystarpeet huomioon ottava pankkijärjestelmä, on kumota pankkiunioni ja edistää pankki- ja rahoitusalan julkista valvontaa ja hajauttamista; korostaa kiireellistä tarvetta tehdä aloitteita ja suojella Euroopan kansojen pieni- ja keskituloisia tallettajia tulevilta järjestelmäkriiseiltä;

20. korostaa, että pääomamarkkinoiden sääntelyn purkaminen ja vapauttaminen aiheuttavat vakavia ongelmia jäsenvaltioiden talouksille ja erityisesti niiden vakaudelle; katsoo, että unionin pääomamarkkinat palvelevat jäsenvaltioiden talouksien finansialisaatiota syventämällä ainoastaan finanssikapitalistien etuja ja kasvattavat huomattavasti uuden rahoituskriisin mahdollisuutta; kehottaa keskeyttämään välittömästi pääomamarkkinaunionin perustamisprosessin ja muistuttaa, että investointipankkitoiminta on erotettava vähittäispankkitoiminnasta teollisuuden kontaminoitumisen ja keskittymisen välttämiseksi;

21. vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot osoittavat todellista poliittista päättäväisyyttä verottaessaan vaurauden todellisia haltijoita; pitää valitettavana, että EU ei ole vastannut riittävän voimakkaasti veroskandaaleihin; puolustaa velvoitetta julkistaa niin verosopimukset, maakohtaiset raportit kuin edunsaajien rekisterin avoimuuden ja valvonnan varmistamiseksi; kannattaa EU:n sisällä ja sen ulkopuolella sijaitsevien offshore-rahoituskeskusten ja muiden veroparatiisien lopettamista, offshore-järjestelyjen mahdollistajien ja edistäjien tehokasta sääntelyä, puolustaa yhteistyötä pankkisalaisuuden poistamiseksi verotuksen yhteydessä, rahanpesun ja veropetosten ehkäisemis- ja torjuntatoimia koskevan yhteistyön edistämistä, spekulatiivisten transaktioiden rankaisemista veropolitiikan keinoin ja sen varmistamista, että verot maksetaan sinne, missä toimintaa harjoitetaan, missä työntekijät todella työskentelevät ja mistä voitot ovat peräisin; kehottaa järjestämään Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa kansainvälisen huippukokouksen, jossa pyritään laatimaan etenemissuunnitelma ja yhteinen toimintasuunnitelma veroparatiisien toiminnan ja verojen polkemisen lopettamiseksi;

Jäsenvaltioiden talouksien elpyminen julkisten investointien ja kestävän kasvun avulla

22. korostaa, että demokraattisen ja oikeudenmukaisen yhteistyökehyksen ja sosiaalisten oikeuksien aidon pilarin lisäksi EU tarvitsee välttämättä kokonaisvaltaisen ja oikeudenmukaisen taloudellista kehitystä ja investointeja koskevan strategian, jossa otetaan huomioon kansojen edut ja kunkin jäsenvaltion tarpeet ja erityispiirteet; kehottaa komissiota laatimaan julkisen investointisuunnitelman, jonka avulla pyritään saamaan aikaan aidosti täystyöllisyys ja kestävä energiatehokas vähähiilinen talous erityisesti ottamalla kohteeksi maat ja alueet, jotka kärsivät korkeasta työttömyydestä ja köyhyydestä, sekä tuotannonalat, jotka ovat elintärkeitä kunkin maan kehitysstrategian kannalta; kehottaa edistämään julkisia hankkeita ja tukemaan paikallishallintoja, mikro- ja pk-yrityksiä, osuuskuntia ja voittoa tavoittelematonta toimintaa, tehostamaan niiden tuottavuutta, torjumaan suuryritysten määräävän markkina-aseman vaikutusta ja varmistamaan vakaan talouskehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden EU:ssa ja vahvistamaan unionin rahastoja ja kohdistamaan niitä siihen suuntaan;

23. korostaa, että investointisuunnitelman lisäksi koheesiopolitiikan olisi oltava kaikkein näkyvin, konkreettisin ja mitattavissa olevin eurooppalaisen solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden osoitus; korostaa, että tarvitaan pikaisesti aitoa koheesiopolitiikkaa, jonka keskeisiä tavoitteita ovat alueiden välisten erojen vähentäminen siten, että korostetaan erityisesti köyhimpiä ja syrjäisimpiä alueita, ja jonka kohteena ovat alikehittyneisyydestä ja korkeasta työttömyydestä kärsivät jäsenvaltiot tai jäsenvaltiot, joissa vallitsee luonnonkatastrofi tai humanitaarinen kriisi, ja johon sisältyy tukea henkilöstöresurssien muodossa sekä muuttoliikettä ja luonnonkatastrofien vuoksi annettavaa teknistä tukea; kehottaa sen vuoksi komissiota harjoittamaan vuoden 2020 jälkeen vahvaa koheesiopolitiikkaa, joka perustuu tukiin ja sen keskeisiin, perussopimuksissa vahvistettuihin ympäristöllistä, sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskeviin tavoitteisiin, joihin sisältyvät sekä kaupunki- että maaseutu-ulottuvuus ja joissa keskitytään voimakkaasti Euroopan alueelliseen yhteistyöhön ja sitoudutaan voimakkaasti kumppanuuden periaatteeseen, edistetään todellista lähentymistä sekä kestävää taloudellista ja työllisyyteen liittyvää kasvua; torjuu voimakkaasti sen, että koheesiopolitiikka asetetaan EU:n talouden ohjausjärjestelmän, rakenteellisten uudistusten ja makrotaloudellisten ehtojen alaisuuteen, koska koheesiopolitiikkaa ei saisi käyttää taloudellisen rankaisemisen välinenä, jos alue tai jäsenvaltio ei hyväksy sääntelyn purkamista ja yksityistämistä koskevia toimintapolitiikkoja;

24. ottaa huomioon viimeaikaiset tapahtumat ja erityisesti maanjäristykset Italiassa ja Kreikassa sekä Portugalin ja Espanjan metsäpalot, joilla on ollut järkyttävä ja mittava vaikutus ihmisten elämään jo ennestään puutetta kärsivillä seuduilla; korostaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) merkitystä reagoitaessa suuriin luonnonmullistuksiin ja panee merkille EUSR:n maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin ehdotetun lisäyksen; kehottaa komissiota valvomaan tämän rahaston varojen lisäämistä ja mukauttamaan sääntöjä, jotta sen käyttöönotosta tulee entistä joustavampaa ja täsmällisempää ja jotta se kattaa enemmän katastrofeja, joilla on huomattavia vaikutuksia, ja jotta aikaa katastrofin tapahtumisesta varojen saataville saamiseen voidaan lyhentää;

25. vakuuttaa, että sosiaalisiin, taloudellisiin, ilmastoon liittyviin ja poliittisiin haasteisiin voidaan vastata vain irtautumalla menneestä uusliberalistisesta politiikasta ja muuttamalla suuntaa kohti sosiaalista kehitystä, taloudellista lähentymistä, yhteenkuuluvuutta ja kestävää kehitystä; kehottaa painokkaasti luopumaan kilpailuperiaatteesta ja markkinatalouden periaatteesta, jotta voidaan avata tietä Euroopalle, joka perustuu solidaarisuuden ja kaikkia hyödyttävän yhteistyön periaatteeseen;

26. edellyttää, että EU:n talouden kehittämisstrategiaan sisällytetään osallistava teollisuusstrategia, jolla vahvistetaan ja kehitetään monipuolista teollista perustaa kaikissa jäsenvaltioissa ja alueilla alueelliset ominaispiirteet huomioon ottaen; korostaa valtioiden ja julkisten investointien keskestä roolia uudelleenteollistamisstrategiassa, jonka olisi katettava strategiset alat ja tehtävä työpaikkojen lisäämisestä sekä sosiaalisesta kestävyydestä ja ympäristön kestävyydestä keskeisiä tavoitteita; kehottaa komissiota puuttumaan teollisuustuotannon uudelleensijoittamista koskevaan ongelmaan globaaleissa arvoketjuissa ja ehdottamaan unionin rahoituksen kieltämistä tuotannon uudelleensijoittamiselle kolmansiin maihin, jotta säilytetään teollisuuden työpaikat jäsenvaltioissa;

27. palauttaa mieliin julkisen tutkimuksen keskeisen roolin markkinasuuntautuneiden trendien vastapainona; korostaa, että EU:n tutkimusrahastoja on käytettävä EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseen ja että on vältettävä tutkimusrahoituksen keskittymistä harvoihin maihin, yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin ja yrityksiin; korostaa, että on tärkeää vahvistaa julkisia investointeja ja säännellä digitaalisia palveluja, jotta digitaalinen kuilu voidaan kuroa umpeen, ja korostaa tarvetta välttää digitaalisen sisällön keskittämistä harvoille jakelijoille; kannattaa digitaalialan avoimia standardeja ja avointa tiedettä, jotta kaikki voivat hyötyä innovaatioista; kehottaa julkistamaan kaiken tieteellisen tiedon, jota tuetaan suoralla tai epäsuoralla EU.n rahoituksella;

28. torjuu EU:n energian sisämarkkinat ja Euroopan energiaunionin perustamisen, koska ne johtavat vapauttamisen ja monopolisoitumisen lisääntymiseen; kehottaa valvomaan julkisesti tätä strategista alaa, koska energiantuotannon ja -jakelun julkinen omistus ja hallinnointi on paras tapa varmistaa ympäristön kestävyys ja sosiaalinen kestävyys; muistuttaa, että energia on julkinen hyödyke ja että energiansaannin olisi oltava sosiaalinen perusoikeus; pitää valitettavana, että komissio on laiminlyönyt tämän kaikissa ehdotuksissa, myös ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketissa; odottaa, että komissio perustaa tässä yhteydessä eurooppalaisen energiaköyhyyden seurantaryhmän ja laatii käytännön toimintasuunnitelman energiaköyhyyden torjumiseksi;

29. kehottaa harjoittamaan hajautettua yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP), jolla edistetään kalastusalan nykyaikaistamista ja kestävää kehitystä siten, että varmistetaan sen sosioekonominen elinkelpoisuus, resurssien kestävyys, työpaikkojen säilyminen ja luominen sekä kalastusalan työntekijöiden elinolojen parantaminen; korostaa, että yhteisessä kalastuspolitiikassa on tunnustettava pienimuotoisen ja rannikkokalastuksen erityispiirteet ja varmistettava olemassa olevien välineiden soveltuvuus alan tarpeisiin; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä jäsenvaltioiden talousvyöhykkeitä ja kalastusvaroja koskevan itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi;

30. katsoo, että 30 vuotta yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) ovat heikentäneet vakavasti jäsenvaltioiden maatalousalaa ja osaltaan pahentaneet maatalousalan kriisiä; kehottaa kohdistamaan uudelleen huomion YMP:n perustaviin periaatteisiin eli kohtuullisen elintason takaamiseen maatalousväestölle, jotta voidaan torjua tuotannon kasvavaa keskittymistä, pientilojen lukumäärän vähentymistä sekä alueellisten vinoumien lisääntymistä sekä lisääntyvää riippuvuutta ulkomaisista tuotteista, mikä hyödyttää EU:n suurimpia talouksia ja maatalousteollisuuden suuryrityksiä; pitää valitettavana, että tämä ilmiö vaarantaa maailmanlaajuisesti merkittävän maatalous- ja maaseutuperinnön ja että maatalousteollisuuden suuryritykset parantavat katteitaan ja sanelevat muille maailmanlaajuista elintarvikejärjestelmää koskevan mallinsa, jonka seuraukset ympäristölle ovat tuhoisat; korostaa viljelijöiden keskeistä roolia maatalous- ja elintarvikepolitiikassa; vastustaa voimakkaasti maatalous- ja elintarviketeollisuuden suuryritysten määräävää markkina-asemaa ja epäoikeudenmukaista hinnoittelua elintarviketurvallisuuden, laadun ja elintarvikeomavaraisuuden, ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön kustannuksella; korostaa, että on tärkeää helpottaa maan saantia, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta maaseudun elinkeinoelämässä ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia maatalousalalla;

31. kehottaa komissiota YKP:n tulevan uudistamisen alla siirtämään nykyisen YKP:n painopistettä, jota hallitsevat tehomaatalous ja yhden lajin viljely, kohti kestävää maataloutta ja elintarvikepolitiikkaa ottamalla huomioon erilaiset taloudelliset, sosiaaliset, ympäristölliset, ravitsemukselliset ja terveyteen liittyvät kysymykset ja haasteet;

32. kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään naisten näkyvyyttä ja tehostetaan heidän rooliaan maatalousalalla; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle maatalousmaan suojelun ja sen saannin; tuomitsee voimakkaasti maananastuksen ja vaatii pikaisia toimia komissiolta ja jäsenvaltioilta; toteaa, että vesi on yleismaailmallinen oikeus, joka olisi turvattava kaikille ihmisille, eikä vettä saisi yksityistää;

33. kehottaa komissiota kieltämään kaikenlaisen siementen patentoinnin, jotta viljelijöitä voidaan suojella monikansallisten siemenentuottajien aiheuttamalta paineelta ja jotta voidaan suojella paikallisia lajikkeita, geeniperimää ja kulttuuriperintöä; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kieltämään muuntogeenisten organismien luvat, viljelyn ja kaupan pitämisen ja toteuttamaan kasvinsuojeluaineiden laajalle levinneen käytön vastaisia toimia;

34. kehottaa komissiota panemaan viipymättä täytäntöön ne kohdat eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012–2015, joita ei vielä ole toteutettu; kehottaa komissiota laatimaan eläinten hyvinvoinnin ja biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevan uuden ja kunnianhimoisen strategian ajanjaksolle 2016–2020, jotta voidaan poistaa nykyiset puutteet ja porsaanreiät, luoda tasavertaiset toimintaedellytykset ja parantaa eläinten hyvinvointia ja biologisen monimuotoisuuden suojelua koko EU:n alueella;

Ympäristöpolitiikka kestävää tulevaisuutta varten – ilmastonmuutoksen torjunta

35. korostaa, että ilmastokriisiä on torjuttava pikaisesti; suhtautuu myönteisesti siihen, että COP 21 -sopimuksessa myönnetään, että ilmastokriisin on aiheuttanut energiaintensiivinen tuotantojärjestelmä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö; korostaa, että ratkaisu ilmastonmuutokseen on kaikkien asianomaisten maiden osalta se, että ne sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään historiallisen vastuunsa mukaisesti; uskoo vahvasti, että planeetan kohtaloa ei voida jättää markkinapohjaisten välineiden varaan, ja vaatii hylkäämään kapitalistisen kasvumallin sekä radikaalia tuotanto-, jakelu- ja kulutusmallien muutosta; pitää sen vuoksi valitettavana, että COP 21 ‑sopimuksen sitoumuksilla ei taata kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä, jota pidetään välttämättömänä, jotta varmistetaan, että keskimäärinen lämpötilan nousu ei ylitä kata celsiusastetta, sekä sitä, että sopimus vahvisti markkinapohjaisia mekanismeja;

36. pitää valitettavana, että komissio ei ole tähän mennessä osoittanut sitovia tavoitteita koskevaa kunnianhimoa; pitää valitettavana, että ilmastonmuutostoimissa sovelletaan itsepintaisesti markkinaperusteista lähestymistapaa, joka on selkeästi osoitettu tehottomaksi ja harhaanjohtavaksi (hiilimarkkinat, joustovälineet jne.); kehottaa muuttamaan perusteellisesti markkinaperusteisen lähestymistavan normatiiviseksi lähestymistavaksi yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatteen mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita menemään Pariisin sopimuksen puitteita pidemmälle; uskoo vakaasti, että EU:n on tehostettava toimiaan ja asetettava ilmasto ja ympäristö etusijalle; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään ilmastonmuutostoimet ja korkeatasoiset ympäristönormit kaikkiin toimintapolitiikkoihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan Pariisin sitoumusten ja lisätavoitteiden täytäntöönpanon niiden kaikista puutteista ja ristiriitaisuuksista huolimatta;

37. kehottaa komissiota erityisesti ehdottamaan kestävyyskriteereitä teollisuustuotteille ja sisällyttämään kiertotalouden täysimääräisesti kaikkiin asiaankuuluviin politiikkatoimiin ottaen asianmukaisesti huomioon tuotteiden koko elinkaaren; korostaa myös, että olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön resurssitehokasta Eurooppaa koskevassa etenemissuunnitelmassa esitetyt toimet, mukaan lukien sellaisten valtiontukien asteittainen lopettaminen, joilla on kielteinen vaikutus ympäristöön; katsoo, että markkinaperusteisella lähestymistavalla kiertotalouteen on tuhoisia vaikutuksia julkiseen etuun ja että tarvitaan jäsenvaltioiden ja julkisten politiikkojen tehokasta vastuuvelvollisuutta;

38. katsoo, että energiasiirtymän tuloksena olisi oltava entistä tehokkaampi, avoimempi, kestävämpi, hajautetumpi ja demokraattisempi uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa; toistaa vaatimuksensa sitovista tavoitteista, joiden mukaan uusiutuvan energian käytön osuuden olisi oltava 30 prosenttia ja joita olisi tarkistettava ylöspäin 45 prosenttiin Pariisin sopimuksen nykyisten määräysten mukaisesti ja 40 prosenttiin energiansäästön osalta vuonna 2030; kehottaa komissiota laatimaan energian käyttöä ja biomassaa koskevia sitovia kestävyyskriteerejä;

39. kehottaa suojelemaan meriympäristöjen biologista monimuotoisuutta ja varmistamaan edellytykset kalakantojen kasvulle noudattamalla asianmukaisia kestävää hallintaa koskevia käytäntöjä; kannattaa kestävän kehityksen tavoitteita, joiden mukaisesti vähintään 10 prosenttia rannikko- ja merialueista on suojeltava kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten tietojen perusteella, ja kannattaa pienimuotoisen kalastuksen ensisijaisuutta kalavarojen käytössä; kannattaa tässä suhteessa kalastuksesta vapaiden vyöhykkeiden perustamista alueille, joilla kalakannat ja biologinen monimuotoisuus ovat uhattuina; korostaa samoin tarvetta panna täytäntöön tehokkaita ilmastonmuutoksen ehkäisemistä ja hillitsemistä koskevia strategioita kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan suojella maatalousmaata pitkällä aikavälillä ja lopettaa myös tehomaatalous ja ylituotanto;

40. korostaa tarvetta irrottaa koko liikenneala hiilestä; pitää erittäin valitettavana, että liikenteen liikkuvuuspaketista tehdyssä komission ehdotuksessa alaa vapautetaan entisestään ympäristön ja työntekijöiden vahingoksi; kehottaa komissiota tekemään uuden ehdotuksen, joka perustuu jäsenvaltioiden tarpeeseen varmistaa alueellinen yhteenkuuluvuus ja jolla edistetään julkista liikennettä, jakamiseen perustuvia liikenneratkaisuja sekä kävelyä ja pyöräilyä erityisesti kaupunkialueilla ja jolla vähennetään autojen, pakettiautojen, raskaiden ajoneuvojen, lentoliikenteen ja rautatieliikenteen sekä meriliikenteen päästöjä;

41. kannattaa määrärahojen lisäämistä ympäristönsuojelutoimiin; kehottaa lisäämään oleellisesti Life-ohjelman määrärahoja niin, että ne ovat vähintään yksi prosentti EU:n talousarviosta; torjuu elinympäristöjen ja uhanalaisten luonnonvaraisten lajien suojelua koskevan lainsäädännön heikentämisen; kehottaa luomaan erityisen rahoitusvälineen, jonka tarkoituksena on rahoittaa Natura 2000 -verkostoa, ja kehottaa toteuttamaan johdonmukaisia toimia verkoston arvojen suojelemiseksi;

42. kehottaa komissiota noudattamaan johdonmukaisesti ennaltavarautumisen periaatetta ja vetämään pois ja pidättäytymään tekemästä ehdotuksia, joilla myönnetään poikkeuksia kemiallisten aineiden, haitallisten torjunta-aineiden ja hormonaalisten haitta-aineiden käyttöön, ja kehottaa vähentämään altistumista ihmisten terveyteen ja maailman ympäristöön haitallisesti vaikuttaville kemiallisille aineille veden, maaperän, ilman ja elintarvikkeiden kautta ja esittämään lainsäädäntöehdotuksia altistumisen vähentämiseksi;

43. kehottaa vahvistamaan katastrofien ehkäisyä koskevaa yhteistä lähestymistapaa siten, että luodaan ennaltaehkäisemistä koskevat asianmukaiset rahoituspuitteet toimissa sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joihin liittyy riski;

Sisämarkkinat ja kansainvälinen kauppa

44. katsoo, että sisämarkkinat monine alakohtaisine ulottuvuuksineen ovat heikentäneet valtioiden omia talouden sääntelyvälineitä, lisänneet talouden ylivaltaa, eroavuuksia ja epätasaista kehitystä ja edistäneet verojen välttelyä ja veronkiertoa sekä voittojen siirtämistä veroparatiiseihin, yksityistämistä, kauppasuhteita koskevan sääntelyn purkamista ja pääoman keskittymistä; katsoo, että sisämarkkinoiden avulla ja kilpailukyvyn nimissä unioni on tukenut ja edistänyt hyökkäyksiä työntekijöiden oikeuksia vastaan, mikä on johtanut sosiaaliseen eriarvoisuuteen, työlainsäädännön löyhentymiseen, palkkojen alentamiseen ja yhä epävarmempiin työsuhteisiin, samalla kun oikeudenmukaisemmat, tasapuolisempaan tulonjakoon perustuvat veropolitiikat on romutettu tai estetty; toteaa, että toisin kun toistuvasti väitetään, sisämarkkinat ovat lisänneet kuluttajille tulevia kustannuksia ja heikentäneet tarjottuja palveluja;

45. painottaa, että jokaisella maalla on oltava oikeus määritellä kauppapolitiikkansa ja tehdä kauppasopimuksia, jotka vastaavat parhaiten niiden etuja, talouden ominaispiirteitä ja tarpeita, ottaen huomioon missä määrin sopimukset täydentävät suhteita kunkin kolmannen maan kanssa;

46. panee merkille tarkistetun ehdotuksen audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaksi direktiiviksi; pitää kuitenkin valitettavana, että siinä ei käsitellä tarpeeksi tiedotusvälineiden moniarvoisuutta koskevia uhkia eikä haavoittuvassa asemassa olevia käyttäjiä, erityisesti alaikäisiä, kun on kyse videonjakoalustojen ja sosiaalisen median vaarallisesta kaupallisesta viestinnästä, tuotesijoittelusta ja laittomasta sisällöstä; kehottaa komissiota tämän vuoksi tarkistamaan sähköistä kaupankäyntiä koskevaa direktiiviä ja keskittymään digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa koskevassa nykyisessä ja tulevassa työssään enemmän demokraattisiin ja kulttuurisiin muutoksiin; palauttaa mieliin, että digitalisointi koskee pääasiassa koulutusta, tietoa, tutkimusta sekä tiedotusvälineiden ja internetin lukutaitoa ja edellyttää siksi enemmän poliittista vastuuta ja sitä, että Euroopan digitaalistrategia räätälöidään yhteiskunnan ja käyttäjien tarpeiden mukaiseksi;

47. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan, että kaikkeen kulttuuria, koulutusta ja kansalaisuutta koskevaan EU:n toimintaan ja ohjelmiin sisällytetään järjestelmällisesti erityisesti heikommassa asemassa olevia ryhmiä varten sosiaalista osallisuutta koskeva ulottuvuus; kehottaa komissiota helpottamaan kaikkien mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti kulttuuria ja luovuutta ja edistämään kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksiä ja erityisesti pienimuotoista kulttuurituotantoa;

48. korostaa, että kaikissa lainsäädäntöaloitteissa, joissa puututaan jollakin tavalla kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivien oikeuksiin ja palkkioihin, on varmistettava tekijöille, esiintyjille, tuottajille ja teknikoille oikeudenmukainen ja kohtuullinen palkka; kehottaa jäsenvaltioita lisäksi tekemään yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla työskentelevien ammattijärjestöjen sekä rahoitusta saavien tahojen ja julkisten elinten kanssa, jotta voidaan kehittää ja panna täytäntöön käytännön toimenpiteitä, joilla poistetaan työsuhteisiin liittyvä epävarmuus tällä alalla;

49. korostaa lisäksi, että on tärkeää lisätä rahoitusta ja poistaa esteitä, taloudelliset esteet mukaan luettuina, Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien kaltaisiin koulutusohjelmiin hakijoilta ja erityisesti pienituloisilta opiskelijoilta, vammaisilta henkilöiltä, syrjäisten alueiden oppijoilta ja osallistujilta, joihin Brexit vaikuttaa; pitää valitettavana, että stipendijärjestelmät korvataan opintolainojen takausjärjestelmällä, ja kehottaa komissiota perumaan tämän ehdotuksen;

50. vastustaa vapauttamiseen, sääntelyn purkamiseen ja yksityistämiseen perustuvaa kauppapolitiikkaa, jota komissio ajaa monien kumppanien kanssa kaikkialla maailmassa ja joka vaarantaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden ja palvelee rikkaimpien maiden geopoliittisia etuja ja monikansallisia yhtiöitä ja jolla valvotaan ja hyödynnetään kolmansien maiden varallisuutta, lisätään alueiden välisiä ja sisäisiä vinoumia ja pidetään yllä vähiten kehittyneiden maiden riippuvuutta (unionin sisä- ja ulkopuolella); vaatii solmimaan kauppasuhteita sellaisten maiden kanssa, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia, ympäristöä ja alueellisia ominaispiirteitä ja jotka eivät uhkaa pienten maiden geopoliittisia etuja, pk-yrityksiä, kansallisia resursseja tai julkisia palveluja;

51. kehottaa komissiota vetäytymään esimerkiksi TTIP-neuvotteluista, EU:n ja Japanin välisistä neuvotteluista sekä palvelukaupan yleissopimusta koskevista neuvotteluista; katsoo, että kauppasopimuksissa olisi keskityttävä ihmisarvoisten työpaikkojen edistämiseen ja kestävään talousmalliin mutta ensisijaisesti varallisuuden oikeudenmukaiseen jakautumiseen, taloudellisen toiminnan heterogeenisuuteen ja perustana olisi sovellettava vankasti oikeutta sääntelyyn niin, että voidaan edetä kohti sosiaalista oikeutta, kehittää laadukkaita julkisia palveluita ja suojella ympäristöä sekä kulttuurista monimuotoisuutta ennalta varautumisen periaatetta tiukasti noudattaen;

52. kehottaa käymään säänneltyä ja keskinäiseen täydentävyyteen perustuvaa kansainvälistä kauppaa; korostaa, että kaikki neuvotteluasiakirjat on julkistettava ja kaikkia kansallisia parlamentteja on kuultava ennen kuin hyväksytään tällaisia sopimuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi ihmisten jokapäiväiseen elämään; pitää valitettavana CETA-sopimuksen neuvotteluprosessia ja kehottaa kumoamaan sen välittömästi;

53. kehottaa komissiota tukemaan täysimääräisesti liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevaa YK:n yleissopimuksia ja sen tarpeellisia sitovia määräyksiä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään kaikkiin nykyisiin ja tuleviin EU:n allekirjoittamiin kauppasopimuksiin määräyksiä, jotka mahdollistavat veropetosten, rahanpesun ja elintarvikkeilla, vedellä ja muilla ihmisten perustarpeilla sekä luonnolla keinottelun todellisen valvonnan;

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen – tie demokratiaan

54. vaatii unionille demokraattista, oikeudenmukaista ja edistyksellistä vaihtoehtoa, jossa mailla on yhtäläiset oikeudet ja joka perustuu yhteisvastuuseen, yhteistyöhön ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen; katsoo, että ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen sekä YK:n perusoikeuskirjan perusperiaatteiden kunnioittamisen on oltava kaiken politiikan keskiössä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla; toteaa, että toisenlaisen Euroopan on perustuttava kansojen vahvempaan rooliin ja osallistumiseen sekä kansojen oikeuksien ja tahdon samanaikaiseen kunnioittamiseen;

55. katsoo, että EU:n toimielinten yhteydessä tämä edellyttää kansalaisten sekä kansalaisyhteiskunnan entistä vahvempaa roolia ja osallistumista muun muassa tarkistetun ja vahvistetun eurooppalaisen kansalaisaloitteen kautta; kehottaa parantamaan asiakirjojen saantia sekä yritysten harjoittaman lobbauksen avoimuutta myös käyttämällä asiantuntijaryhmiä ja parantamalla eurooppalaisen kansalaisaloitteen kaltaisten aloitteiden kunnioittamista;

56. kehottaa parantamaan EU:n toimielinten avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; katsoo, että EU:n toimielimistä on tultava todella avoimia, seurattavia ja vastuuvelvollisia kansalaisiin nähden sekä päätöksentekomenettelyjen että niiden palvelemien etujen osalta; kehottaa siksi komissiota seuraamaan nopeasti ja riittävällä tavalla parlamentin päätöslauselmaa komission jäsenten sidonnaisuusilmoituksista; kehottaa sitä myös esittämään ehdotuksen väärinkäytösten paljastajien tehokkaasta suojasta, joka käsittää väärinkäytösten paljastajien kaikki luokat, ottaen huomioon Euroopan neuvoston suosituksen CM/Rec(2014)7 periaatteet;

57. on erittäin huolissaan yhä kasvavasta demokratiavajeesta ja demokratian vastaisista toimista EU:ssa; hylkää painokkaasti EU:n politiikan, jolla poliittiset vaihtoehdot vietiin itsenäisiltä ja demokraattisesti valituilta hallituksilta ja kansallisilta parlamenteilta ja jolla säästötoimista tehtiin pysyviä; tuomitsee voimakkaasti kaikki EU:n toimielinten toimet, joilla pyritään toteuttamaan politiikkaa ja toimia kansojen tahdon vastaisesti, kiristämään itsenäisiä hallituksia sekä jättämään huomiotta kansalaisten poliittisiin päätöksentekomenettelyihin osallistumisen tulokset ja hyökkäämään niitä vastaan, mikä koskee myös työntekijöiden taistelua ja oikeuksia; kehottaa komissiota kunnioittamaan kansalaisten tahtoa kaikkia EU-kysymyksiä koskevia tulevia kansanäänestyksiä; vaatii toteuttamaan ihmisten jakamattoman oikeuden keskusteluun ja tahtonsa ilmaisemiseen; ei hyväksy väistämättömyyttä, johon EU:n toimielimet ovat usein vedonneet, koska demokratiassa on aina vaihtoehtoisia teitä kansojen tahdon mukaisesti;

58. on tyrmistynyt siitä, miten ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet on jätetty huomiotta humanitaarista kriisiä koskeneissa EU:n vastatoimissa, mistä osoituksena on EU:n ulkorajojen lisääntyvä militarisoituminen; kehottaa komissiota ohjaamaan rajavalvonnan tehostamiseen ja Euroopan linnoituksen vahvistamiseen tarkoitettuja varoja uudelleen toimiin, joilla pakolaiset ja maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi; kehottaa komissiota vahvistamaan nopeasti aktiivista etsintä- ja pelastustoimintaa etenkin keskisellä Välimerelle ja kehittämään ehdotuksia, jotka koskevat turvallisia ja laillisia reittejä EU:hun kaikille suojaa tarvitseville naisille, miehille ja lapsille sekä siirtotyöläisille; kehottaa myös laatimaan välittömän, kunnianhimoisen ja sitovan uudelleensijoitusohjelman, joka perustuu pakolaisten todellisiin yhteyksiin asianomaisten maiden kanssa; pyytää tukemaan parlamentin kehotusta luoda humanitaarinen viisumi esittämällä asiaa koskevan ehdotuksen niin, etteivät ihmiset enää joudu asettamaan henkeään vaaraan Välimerellä tai aavikoilla matkalla Eurooppaan; tuomitsee nk. pehmeiden välineiden käytön yleistymisen painostettaessa kolmansia maita epävirallisiin palauttamissopimuksiin; tuomitsee tässä suhteessa EU:n ja Turkin sekä EU:n ja Afganistanin välisen sopimuksen, niin kutsutun Afganistania koskevan yhteisen etenemissuunnitelman sekä muuttoliikekumppanuuden yhteydessä kolmansien maiden kanssa parhaillaan käytävät neuvottelut; tuomitsee EU:n rajavalvontapolitiikan ja rajavalvonnan ulkoistamisen kolmansille maille etenkin käyttämällä EU:n Afrikka-hätärahastoa;

59. kehottaa jakamaan pakolaiset oikeudenmukaisesti ja majoittamaan heidät arvokkaasti ja kehottaa sulkemaan säilöönottokeskukset ja edistämään sekä pakolaisten että maahanmuuttajien sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille integroitumista ottaen huomioon heidän ensisijaiset valintansa, taitonsa ja pätevyytensä ja kehottaa suojelemaan heitä riistolta ja syrjinnältä; kehottaa suojelemaan ja tukemaan ihmisiä, joilla on erityistarpeita, ihmiskaupan uhreja sekä yksin matkustavia alaikäisiä; kehottaa toteuttamaan oikeuden perhe-elämään Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen mukaisesti sekä kolmansien maiden että EU:n kansalaisten osalta; korostaa pikaista tarvetta kunnioittaa täysin oikeutta perhe-elämään ja perheiden yhdistämiseen sekä EU:ssa että sen ulkopuolella ja kehottaa käsittelemään haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tapaukset nopeutetusti; kehottaa komissiota arvioimaan oikeutta perheiden yhdistämiseen koskevaa direktiiviä sekä sitä, miten tarvittaessa on sovellettu komission tiedonantoa oikeudesta perheenyhdistämiseen annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY soveltamista koskevista ohjeista;

60. pitää valitettavana, että komissio ehdotti Dublin-asetukselle vaihtoehtoa, jossa ei käsitellä nykyisen asetuksen vakavia puutteita, koska ehdotus ei perustu yhteisvastuun periaatteeseen eikä vastuun tasapuoliseen jakamiseen; nostaa esiin keskeisiä huolenaiheita, jotka liittyvät kaikkia jäsenvaltioita koskevaan velvoitteeseen tutkia, voidaanko henkilön hakemus jättää käsittelemättä turvallisen kolmannen maan tai ensimmäisen turvapaikkamaan käsitteiden pohjalta;

61. on hyvin pettynyt jäsenvaltioiden täyttymättömiin lupauksiin sijoittaa turvapaikanhakijat Italiasta ja Kreikasta uudelleen; kehottaa jäsenvaltioita täyttämään neuvoston päätöksistä johtuvat velvoitteensa ja sijoittamaan Kreikan ja Italian turvapaikanhakijat järjestelmällisesti uudelleen; kehottaa komissiota ehdottamaan uudelleensiirtämistä koskevien toimenpiteiden laajentamista niin kauan kuin tilanne sitä vaatii;

62. on erittäin huolissaan Euroopan turvallisuusagendasta, jossa keskitytään sortopolitiikkaan ja EU:n lainvalvontavirastojen laajentamiseen; arvostelee sitä, että politiikkatoimissa painotetaan yhä enemmän turvallisuusnäkökohtia esimerkiksi keräämällä henkilötietoja ja profiloimalla kansalaisia ja myös kolmansien maiden kansalaisia käyttämällä hyväksi kansojen pelkojen perusteltua lisääntymistä, käyttämällä terrorismin torjuntaa kansalaisten oikeuksien ja vapauksien heikentämiseen ja lisäämällä valtion harjoittamaa valvontaa; vastustaa voimakkaasti tällaista ihmisoikeuksien loukkaamista sekä sitä, että tällainen sortopolitiikka on heikentänyt tarvittavia ennaltaehkäiseviä politiikkatoimia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ennalta ehkäiseviä toimia, kuten nuorisotyötä, sosioekonomista koheesiopolitiikkaa sekä muita ennalta ehkäiseviä välineitä, joilla pyritään tukemaan sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä; muistuttaa tässä yhteydessä, että EU:n ja jäsenvaltioiden on lopetettava kaikki ulkoiset sotilaalliset toimet ja toteutettava kansainvälistä rauhanroolia;

63. kehottaa hyväksymään viipymättä syrjinnän vastaisen laaja-alaisen direktiivin, jotta voidaan edistää syrjinnän torjuntaa, vähemmistöjä, maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja muita heikossa asemassa olevia ryhmiä vastaan tehdyt hyökkäykset mukaan luettuina; pyytää komissiota arvioimaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa sekä ehdottamaan tarvittaessa romanien tehokasta osallistamista koskevia lisätoimenpiteitä; tuomitsee etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, hlbti-henkilöitä, turvapaikanhakijoita ja kodittomia vastaan kohdistettujen viharikosten ja heihin kohdistetun vihapuheen lisääntymisen; katsoo, että rasististen ja muukalaisvastaisten mielialojen ja järjestöjen kasvu liittyy äärioikeiston ja fasististen suuntausten nousuun Euroopassa, mitä ei voida tarkastella erillään säästöpolitiikasta ja uusliberaalista politiikasta, jota EU:ssa ja jäsenvaltioissa on toteutettu viime vuosikymmeninä, eikä erillään yhä kasvavasta demokratiavajeesta ja kansojen tahdon jättämisestä huomiotta sekä sen kunnioittamisen puutteesta;

Rauha ja kansainvälinen yhteisvastuu

64. vastustaa Euroopan turvallisuusstrategiaa ja sen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa; vaatii lopettamaan EU:n ja NATOn välisen yhteistyön ja strategiset prioriteetit ja tuomitsee NATOn tämänhetkisen laajentumispolitiikan; vaatii edelleen kaikkien ulkomaisten sotilastukikohtien poistamista Euroopasta ja Naton purkamista; tuomitsee Euroopan puolustusunionin vaarallisena ja suoraan sotaan johtavana hankkeena; vastustaa siksi jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusbudjettien kasvattamista; vastustaa jyrkästi kaikenlaista Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksen tai ylipäätään EU:n talousarvion käyttöä sotilasalan, siviili- ja sotilasalan tai turvallisuusalan tutkimukseen yleensä ja erityisesti etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien (RPAS) kehittämiseen; vaatii, että EU ja jäsenvaltiot toimivat rauhan puolesta edistäen konfliktien diplomaattista ja rauhanomaista ratkaisua myös välitystoimien avulla sekä aseistariisuntaa, demobilisointia ja uudelleenintegrointiohjelmia YK:n peruskirjan mukaisesti; tukee ydinsulkusopimusta ja ydinaseriisuntaa;

65. tuomitsee voimakkaasti Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevän komission pohdinta-asiakirjan ja sen suositukset, jotka koskevat Euroopan puolustusrahastoa ja puolustusalan sisämarkkinoita ja joiden mukaan puolustus- ja turvallisuusalan rahoitusta olisi lisättävä EU:n talousarvion varoilla;

66. tuomitsee EU:n militarisoitumisen ennennäkemättömän vauhdin ja pitää sitä valitettavana;

67. kehottaa aseistariisuntaan ydinaseriisunta mukaan lukien sekä joukkojen demobilisointiin ja kehottaa lopettamaan ulkoiset sotilaalliset toimet ja siviilialan tutkimuksen kansan ja sen kehityksen parhaaksi; kehottaa purkamaan NATOn; muistuttaa, että paras tapa edistää rauhaa on tukea toimia, jotka koskevat köyhyyden poistamista, humanitaarista apua sekä kestävää ja oikeudenmukaista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä;

68. toteaa, että ulkoisen yhteistyön olisi perustuttava kansainväliseen yhteisvastuun periaatteeseen ja siihen, että kunnioitetaan täydellisesti kunkin maan tavoitteita ja nopeutta;

69. pitää erittäin valitettavana, että EU tukee samanlaista epäonnistunutta politiikkaa ehdokasvaltioihin nähden; on huolissaan viimeaikaisesta kehityksestä Länsi-Balkanin alueella, jossa demokratiavaje kasvaa ja autoritaarisuus lisääntyy, nationalistinen ja irredentistinen retoriikka yleistyy ja vallitsee talouden pysähtyneisyys, mitä haittaa vielä erittäin korkea työttömyys; toteaa, että kaikki tämä voi johtaa alueelliseen epävakauteen ja monet näistä ongelmista ovat aiheutuneet useista näihin maihin kohdistuneista hyökkäyssodista; vaatii, että EU kantaa sille kuuluvan vastuun sen Länsi-Balkanin politiikan epäonnistumisesta, ja kehottaa komissiota arvioimaan uudestaan ja muotoilemaan radikaalisti uudelleen laajentumispolitiikkaansa ja ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille liittymistä edeltävän välineen avulla antamaansa tukea; kehottaa keskittymään demokratian ja kansalaisyhteiskunnan, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja työhön liittyvien oikeuksien edistämiseen ja kehottaa edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista oikeutta sekä kestävää talouskehitystä; katsoo, että EU:hun liittymistä koskevan päätöksen olisi perustuttava kansan itsenäiseen päätökseen;

70. kehottaa heinäkuun 2016 jälkeiset tapahtumat ja 16. huhtikuuta 2017 järjestetty kansanäänestys huomioon ottaen keskeyttämään väliaikaisesti Turkin kanssa käytävät jäsenyysneuvottelut, jos perustuslakipaketti pannaan täytäntöön ilman muutoksia ja jos oikeusvaltiota ei palauteta välittömästi; vaatii, että tulliunionin modernisointi Turkin kanssa yhdistetään tiukkoihin ehtoihin, jotka koskevat ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja hyviä naapuruussuhteita; vaatii, ettei tulliunionia kehitetä edelleen, ellei Turkki pane täysimääräisesti täytäntöön nykyistä tulliunionia sekä lisäpöytäkirjaa jäsenvaltioihin nähden;

71. korostaa, että tämänhetkisten turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyvien haasteiden taustalla olevien sosioekonomisten syiden käsittely on ensisijaisen tärkeää, ja hylkää kaiken sotilaallisen turvallisuusyhteistyön; kehottaa komissiota noudattamaan sitoumustaan osallistua yhdessä Euroopan naapuruspolitiikan kumppaneiden kanssa YK:n kehitystavoitteiden toteuttamiseen; painottaa, että työpaikkojen luominen on ratkaisevan tärkeää useimpien naapurimaiden tulevaisuudelle; tukee erityistä keskittymistä nuorison työllistettävyyteen ja pk-yritysten edistämiseen; korostaa, että tämä edellyttää monitasoista lähestymistapaa myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä myös rajatylittävää yhteistyötä, jonka avulla voidaan mobilisoida unionin jäsenvaltiot, kumppanimaat ja niiden paikallis- ja alueviranomaiset; vaatii realistisia menettelytapoja ja ohjelmia, jotka tuovat konkreettista hyötyä ihmisille; kehottaa komissiota esittämään strategian, joka koskee yhteistyötä EU:n naapurivaltioiden kanssa ja josta ilmoitettiin osana Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelua;

72. muistuttaa tukevansa vakaasti Israelin ja Palestiinan konfliktin kahden valtion ratkaisua, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin ja Jerusalemin asemaan molempien valtioiden pääkaupunkina ja joka käsittää Israelin ja Palestiinan valtiot, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden vallitessa itsemääräämisoikeuden ja kansainvälisen oikeuden täysimääräisen kunnioittamisen pohjalta; kehottaa komissiota kiinnittämään yhteistyö- ja avustusohjelmissaan erityistä huomiota ihmisiin, jotka elävät miehityksen alaisuudessa tai saarroksissa; kehottaa komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen 2 artiklan vastauksena Israelin miehitetyillä palestiinalaisalueilla pitkään jatkamiin vakaviin ihmisloukkauksiin, siihen, että Israel syrjii omia arabitaustaisia kansalaisiaan sekä siihen, että maa on jättänyt asiaa koskevan YK:n päätöslauselman huomiotta; vaatii soveltamaan kaikissa jäsenvaltioissa kattavasti suuntaviivoja, jotka koskevat Israelin kesäkuusta 1967 miehittämillä alueilla sijaitsevien israelilaisten yhteisöjen ja niiden toimien kelpoisuutta saada EU:n avustuksia ja palkintoja sekä tukea EU:n rahoitusvälineistä vuodesta 2014 lähtien (2013/C 203/05); kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen tieteellisten yhteistyöohjelmien rahoitusta, jotta voidaan estää kaikenlainen Israelin sotateollisuuden rahoittaminen; kehottaa jälleen komissiota arvioimaan kustannuksia, joita EU:n rahoittamien talojen ja infrastruktuurin tuhoamisesta on ollut, ja vaatii korvauksia;

73. toistaa tukensa Länsi-Saharan itsemääräämisoikeudelle kansanäänestyksen kautta tavalla, joka vastaa kansainvälistä oikeutta ja asiaa koskevia YK:n päätöslauselmia; kehottaa komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n ja Marokon assosiaatiosopimuksen 2 artiklan vastauksena Marokon Länsi-Saharan miehitetyillä alueilla pitkään jatkamiin vakaviin ihmisloukkauksiin, taloudelliseen sortoon ja itsemääräämisoikeutta vaatineiden rauhanomaisten länsisaharalaisten aktivistien poliittisiin vangitsemisiin; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 antaman tuomion, jonka nojalla EU:n ja Marokon väliset Länsi-Saharaa koskevat sopimukset ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia; korostaa, että kaikista tulevista Länsi-Saharaa koskevista sopimuksista on neuvoteltava Frente Polisarion kanssa, joka on länsisaharalaisen kansan kansainvälinen edustaja; tuo esiin Tindoufin pakolaisleirin humanitaarisen tilanteen huononemisen kansainvälisen tuen puutteen vuoksi ja kehottaa komissiota nostamaan avun nykytason ainakin sen historialliselle tasolle;

74. kehottaa komissiota jatkamaan sitoumuksiaan ja tärkeitä askeleita, joita on saavutettu neuvotteluissa poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välisestä sopimuksesta; pitää tärkeänä rakentavan lähestymistavan jatkamista neuvotteluissa niin, että kunnioitetaan Kuuban kansan tahtoa ja vältetään kaikki ulkoinen puuttuminen Kuuban sisäisiin asioihin tai niitä koskevat rajoitukset; kehottaa komissiota edistämään saarron purkamista;

75. muistuttaa tehokkaan kehitysyhteistyön periaatteesta, johon kuuluu ensisijaisten kehitystavoitteiden omistajuus kehitysmaissa; vastustaa kaikkia yrityksiä yhdistää kehitysapu rajavalvontaan, muuttovirtojen hallintaan tai takaisinottosopimuksiin; tuomitsee kaikki yritykset tehdä kehitysapu riippuvaiseksi edunsaajamaiden yhteistyöstä esimerkiksi rakenteellisiin uudistuksiin ja muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä; korostaa, ettei kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja Euroopan kehitysrahastosta suoritettavia maksuja voida käyttää sotilaallisiin ohjelmiin, politiikkatoimia koskevaan yhteistyöhön eikä armeijan uudistuksiin; vaatii kestävän kehityksen tavoitteiden seurannan ja täytäntöönpanon vastuumekanismia sekä tavoitetta, jonka mukaan 0,7 prosenttia BKT:stä kohdennetaan viralliseen kehitysapuun, minkä jäsenvaltiot ovat sopineet jo saavuttavansa vuoteen 2015 mennessä;

76. kehottaa komissiota myös edistämään seksuaali- ja lisääntymisterveyden yleismaailmallista saatavuutta ja niitä koskevia oikeuksia ja sisällyttämään ne kaikkiin asiaan liittyviin politiikanaloihin EU:ssa ja muualla; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla torjutaan global gag -säännön vaikutuksia, lisäämällä merkittävästi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin tarkoitettua rahoitusta ja erityisesti rahoitusta, joka kohdennetaan selkeästi syntyvyyden säännöstelymahdollisuuksiin ja turvallisen ja laillisen abortin saatavuuteen, käyttäen sekä kansallista että unionin kehitysapurahoitusta;

77. kehottaa soveltamaan lainojen kestävyyteen ihmisten tarpeisiin perustuvaa toimintamallia laatimalla sitovia normeja, joiden avulla määritellään vastuullinen lainananto ja lainanotto, ja kehottaa mitätöimään kehitysmaiden ulkomaiset velat;

78. kehottaa komissiota tukemaan tiedonannon avulla monikansallisia yhtiöitä koskevan oikeudellisesti sitovan välineen aikaansaamista YK:n alaisuudessa ja kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaita muutoksenhakutoimia uhreille tapauksissa, joissa maiden oma lainsäädäntö ei selvästikään mahdollista monikansallisten yhtiöiden tehokasta syytteeseenasettamista;

EU:n rahoitus

79. muistuttaa, että EU:n talousarvio on väline edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että tavoitteet olisi saavutettava politiikkatoimilla ja ohjelmilla, joiden avulla käsitellään jäsenvaltioiden tarpeita niin, että EU:n talousarvio pikemminkin täydentää jäsenvaltioiden toimia sen sijaan, että se asettaisi ensisijaisia tavoitteita kaikkiin sovellettavan ”yhden koon” mallin mukaisesti; katsoo myös, että talousarviolla olisi edistettävä muiden maiden hyviä käytäntöjä koskevia kokeiluja;

80. toistaa pitävänsä tärkeänä koheesiopolitiikkaa ja pitää tarpeellisena tätä alaa koskevan rahoituksen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston kasvattamista; korostaa, että näitä politiikkatoimia ei saa heikentää missään tapauksessa, Brexit mukaan lukien, ja että määrärahat olisi säilytettävä ainakin tämänhetkistä kautta vastaavalla tasolla kaikkiin luokkiin kuuluvilla alueilla; kehottaa komissiota esittämään vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa ja seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia ehdotuksia vuoden 2018 alkupuoleen mennessä, jotta mahdollistetaan joustava päätöksenteko ja jotta jäsenvaltioilla ja alueilla olisi riittävästi aikaa asettaa ensisijaisia tavoitteita ja mukauttaa ja panna täytäntöön politiikan muutoksia;

81. vaatii vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen yhteydessä, että talousarviota yksinkertaistetaan ja siitä tehdään entistä avoimempi ja oikeudenmukaisempi ja siihen liittyvää demokraattista vastuuvelvollisuutta lisätään, ja kehottaa perustamaan sen yhteisvastuuseen; vaatii lisäksi, että EU:n talousarvio on yhtenäinen ja vaatii sen vuoksi integroimaan siihen monia tällä hetkellä talousarvion ulkopuolelle jääviä rahoitusvälineitä, rahastoja ja erityisrahastoja;

82. kehottaa sisällyttämän vuoden 2018 talousarvioon erityisiä tukitoimia alueille, joihin Brexit vaikuttaa eniten, ja kehottaa antamaan rahoitusta Pohjois-Irlannin rauhanprosessin vakiinnuttamiselle ja edistämiselle;

Brexit

83. tunnustaa kaikkien jäsenvaltioiden oikeuden erota EU:sta; korostaa, ettei mitään perussopimusten osaa pitäisi käyttää perusteettomien esteiden luomiseen jäsenvaltion eroamispäätökselle;

84. vastustaa kaikkea painostusta ja kiristystä neuvotteluprosessissa; kehottaa komissiota laatimaan oikeudenmukaisen sopimuksen unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevasta suhteesta kaikkien eri lainkäyttöalueilla elävien edun nimessä; katsoo myös, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevan suhteen olisi perustuttava periaatteisiin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina;

85. pitää erittäin tärkeänä, että saadaan nopeasti ja ehdoitta aikaan oikeusvarmuus sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuville EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille että muissa jäsenvaltioissa asuville Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille; kehottaa tähän liittyen kiinnittämään erityistä huomiota työntekijöiden liikkuvuuteen (liikkuvat työntekijät, rajatyöntekijät ja opiskelijat) siten, että keskitytään erityisesti Irlannin ja Gibraltarin ainutlaatuisiin tilanteisiin ja niiden ymmärtämiseen;

86. vaatii, että pitkänperjantain sopimus ja sen jälkeen tehdyt sopimukset säilytetään täysin erosopimuksessa; kehottaa myöntämään Irlannin pohjoisosalle unionissa erityisaseman, joka varmistaa sen, että sillä säilyy mahdollisuus unionin jäsenyyteen, pääsy tulliliittoon ja sisämarkkinoille sekä kuuluminen Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiovaltaan; kehottaa lisäksi toteuttamaan tavaroiden, ihmisten ja palveluiden vapaan liikkuvuuden Irlannin saarella;

87. kehottaa komissiota tarkistamaan työohjelmansa parlamentin päätöslauselman mukaisesti;

o o

88. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.