Istuntoasiakirja
12.3.2018
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Syyrian tilanteesta
( 2018/2626(RSP) )
Victor Boştinaru, Elena Valenciano
S&D-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Syyrian tilanteesta
( 2018/2626(RSP) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 18. toukokuuta 2017 antamansa viimeisimmän päätöslauselman Syyriaa koskevasta EU:n strategiasta[1],
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 24. helmikuuta 2018 Syyrian vihamielisyyksien keskeyttämisestä antaman päätöslauselman ja YK:n turvallisuusneuvoston aiemmat konfliktia Syyrian arabitasavallassa koskevat päätöslauselmat, erityisesti päätöslauselmat 2118 (2013), 2139 (2014), 2165 (2014), 2191 (2014), 2199 (2015), 2254 (2015), 2258 (2015), 2268 (2016), 2328 (2016), 2332 (2016) ja 2336 (2016),
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin ja humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaavan komission jäsenen Christos Stylianidesin 20. helmikuuta 2018 antaman julkilausuman humanitaarisesta tilanteesta Itä-Ghutassa ja Idlibissä, Syyriassa,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 19. joulukuuta 2017 antaman päätöslauselman 2393 (2017) luvasta rajat ja rintamalinjat ylittävän avun toimittamiselle Syyriassa,
– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 25. marraskuuta 2017 antaman julkilausuman Syyrian opposition konferenssista Riadissa,
– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 9. heinäkuuta 2017 antaman julkilausuman tulitauosta Syyriassa,
– ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 annetun Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuuden tukemista käsitelleen konferenssin yhteispuheenjohtajien julkilausuman,
– ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 annetun yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”EU:n Syyrian-strategian osatekijät” (JOIN(2017)0011) ja 3. huhtikuuta 2017 annetut Syyriaa koskevat neuvoston päätelmät, jotka yhdessä muodostavat uuden Syyriaa koskevan EU:n strategian,
– ottaa huomioon neuvoston päätökset siviiliväestöön kohdistuvista väkivaltaisista tukahduttamistoimista Syyriassa vastuussa oleviin henkilöihin kohdistettavista EU:n rajoittavista toimenpiteistä, mukaan lukien viimeisin 26. helmikuuta 2018 tehty päätös[2],
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston perustaman Syyrian arabitasavallan tilannetta käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission raportit ja YK:n ihmisoikeusneuvoston antamat päätöslauselmat Syyrian arabitasavallasta,
– ottaa huomioon YK:n peruskirjan ja kaikki YK:n yleissopimukset, joiden sopimuspuoli Syyria on,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet, myös YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Syyrian seitsemän vuotta kestänyt sisäinen konflikti jatkuu huolimatta useista kansainvälisistä pyrkimyksistä saada aikaan tulitauko ja luoda perusta neuvotteluratkaisulle; toteaa, että vastaavasti maan humanitaarinen tilanne on edelleen kammottava; ottaa huomioon, että 5,6 miljoonaa ihmistä 1 244 yhteisössä tarvitsee apua pikaisesti ja että tähän määrään sisältyy 2,9 miljoonaa piiritetyillä ja vaikeasti saavutettavilla alueilla elävää ihmistä;
B. ottaa huomioon, että YK:n mukaan lähes 100 000 ihmistä on joutunut pakenemaan monista Idlibin provinssin etelä- ja kaakkoisosien yhteisöistä Venäjän joukkojen ja Iranin tukemien puolisotilaallisten joukkojen tukemien hallituksen asevoimien raskaiden hyökkäysten takia; ottaa huomioon, että tämä turvavyöhyke on romahtamisen partaalla ja hallituksen joukkojen hyökkäys saattaa olla tulossa, mikä aiheuttaisi uuden humanitaarisen katastrofin;
C. ottaa huomioon, että alueet ja kaupungit, kuten Itä-Ghuta, Jarmuk, al-Fu’asta ja Kafriya ovat pitkään kärsineet saarrosta, jolla on ollut vakavia seurauksia siviiliväestölle, eikä humanitaarisen avun toimittamiseen kestävällä tavalla ole ollut mahdollisuuksia; toteaa, että vaikka Itä-Ghutaa on pidetty turvavyöhykkeenä, viime viikkojen aikana Syyrian hallinto ja sen liittolaiset ovat kohdistaneet alueelle ja sen noin 400 000 asukkaaseen raskaita ja summittaisia pommituksia, jotka ovat vahingoittaneet kouluja ja terveysasemia, ja väitteiden mukaan myös kemiallisia aseita on käytetty; ottaa huomioon, että tilanne Itä-Ghutassa on niin kriittinen, että YK:n pääsihteeri António Guterres on kuvannut sitä ”maanpäälliseksi helvetiksi”;
D. ottaa huomioon, että välttämättömien elintarvikkeiden ja lääkkeiden epääminen siviileiltä ei ole hyväksyttävää ja se on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden nojalla kielletty taistelukeino; toteaa, että evakuointitoimien ja humanitaarisen avun toimittamisen ja sairaanhoidon estäminen loukkaa räikeästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja useita YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia;
E. toteaa, että arvioiden mukaan pelkästään vuoden 2018 kahden ensimmäisen kuukauden aikana 1 000 lasta on saanut surmansa tai loukkaantunut eri puolilla Syyriaa; ottaa huomioon, että siviilejä käytetään ihmiskilpinä Isisin hallussa olevilla alueilla ja lapsia on värvätty ja käytetty terroritoimintaan;
F. ottaa huomioon, että YK:n väestörahaston vuonna 2017 julkaiseman raportin ”Ääniä Syyriasta 2018 – Humanitaarisia tarpeita koskevan yleiskatsauksen havaintoja” mukaan huomattava osa Syyrian naisista ja tytöistä joutuu rutiininomaisesti seksuaalisen hyväksikäytön, pakkoavioliittojen ja muiden sietämättömien hyväksikäytön muotojen uhriksi vastineeksi avustusten saamiselle; toteaa, että tällaiset väärinkäytökset ovat olleet tiedossa YK:n piirissä jo ainakin vuodesta 2015 alkaen; toteaa, että nämä käytännöt ovat levinneet erityisesti alueille, joille Syyrian hallinto ei päästä avustusjärjestöjä ja joilla ne joutuvat turvautumaan kolmansiin osapuoliin ja paikallisiin toimijoihin avun jakamiseksi;
G. ottaa huomioon, että Turkin operaatio ”oliivinlehvä” kurdien hallinnassa olevilla alueilla Afrinin maakunnassa on tuonut uuden ulottuvuuden EU:n ja Syyrian konfliktiin ja lisännyt huolta humanitaarisesta tilanteesta ja pelkoa kielteisistä vaikutuksista herkkään sisäiseen tasapainoon Syyriassa ja/tai pyrkimyksiin neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi; korostaa, että siviiliuhrien suuresta määrästä on jo raportoitu ja että lisäksi sadat siviilit ovat vielä hengenvaarassa; ottaa huomioon, että EU on tuonut selkeästi esiin nämä huolenaiheet ja kehottanut Turkkia lopettamaan hyökkäyksensä sekä korostanut tarvetta keskittyä YK:n luettelossa olevien terroristijärjestöjen tuhoamiseen;
H. ottaa huomioon, että EU on edelleen sitoutunut YK:n Syyrian-erityislähettilään johdolla käytävien neuvottelujen onnistumiseen eli ns. Geneven prosessiin; toteaa, että EU jatkaa prosessin tukemista, myös Brysselissä 24.–25. huhtikuuta 2018 pidettävän Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuuden tukemista käsittelevän toisen Brysselin konferenssin järjestämisen muodossa;
I. ottaa huomioon, että EU:n ja Jordanian ja EU:n ja Libanonin sopimukset voivat olla uraauurtavia malleja pakolaisten siirto-ongelman ratkaisemiseksi siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden kehitykselle ja kannustavat poliittisiin uudistuksiin, joilla lisätään pakolaisten suojelualueita vastaanottajamaissa; katsoo kuitenkin, että niiden täytäntöönpano on jäänyt jälkeen;
J. ottaa huomioon, että sota on murskannut Syyrian fyysisen ja sosiaalisen infrastruktuurin – taloja, kouluja, sairaaloita ja vesijärjestelmiä; ottaa huomioon, että suuressa osassa maata maasto on täynnä vaarallisia räjähteitä, kuten miinoja tai räjähtämättömiä pommeja, ja toteaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta on edelleen osa monien naisten ja tyttöjen elämää; ottaa huomioon, että siksi edellytyksiä Syyrian pakolaisten turvalliselle ja ihmisarvoinen paluulle ei tällä hetkellä ole;
K. ottaa huomioon, että Syyrian tilanne ja kattavan, todellisen ja osallistavan poliittisen siirtymäprosessin puuttuminen estävät yhä Syyriaa koskevan EU:n strategian täysimääräisen täytäntöönpanon ja erityisesti merkittävän avun, jota unioni voi antaa maan jälleenrakennukseen;
1. pahoittelee syvästi sanoinkuvaamattomia kauhuja, jotka jatkuvat Syyriassa seitsemän vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen; kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön Geneven julkilausuman ja YK:n turvallisuusneuvoston 18. joulukuuta 2015 antaman päätöslauselman 2254, joilla luotiin perusta tulevan rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin; puolustaa voimakkaasti Geneven prosessia kansainvälisesti sovittuna ja osallistavana foorumina, jossa keskustellaan Syyrian kriisin tärkeimmistä poliittisista näkökohdista ja pyritään kestävään rauhaan, joka perustuu uuteen perustuslakiin ja demokraattisten vaalien järjestämiseen YK:n valvonnassa;
2. tuomitsee mitä jyrkimmin hyökkäyksen Itä-Ghutaan, jossa käytettiin summittaisesti raskaita aseita ja väitetysti myös kloorikaasua; kehottaa lopettamaan välittömästi kaikki vihollisuudet ja noudattamaan täysin YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisesti hyväksymää päätöslauselmaa 2401 (2018), jossa vaaditaan kaikkia osapuolia ja erityisesti Syyrian hallintoa ja sen liittolaisia lopettamaan kaikki vihamielisyydet välittömästi vähintään 30 peräkkäisen päivän ajaksi, jotta varmistetaan kestävä humanitaarinen tauko ja mahdollistetaan ihmishenkiä pelastavan humanitaarisen avun toimittaminen ja sairaiden ja loukkaantuneiden lääkinnälliset evakuoinnit;
3. kehottaa Venäjää, Irania ja Turkkia turvavyöhykkeitä koskevan Astanan sopimuksen takaajina käyttämään vaikutusvaltaansa Syyrian hallintoon Itä-Ghutan alueen tilanteen helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tulitaukoa noudatetaan kaikilla turvavyöhykkeillä, myös Idlibissä, kuten komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini jo pyysi jäsenvaltioiden näiden kolmen valtion ulkoasiainministeriöille 26. helmikuuta 2018 pidetyn ulkoasiainneuvoston kokouksen jälkeen lähettämässään kirjeessä; panee merkille Venäjän, Iranin ja Turkin päätöksen järjestää huhtikuussa uusi huippukokous, jossa keskustellaan Syyriasta ja mahdollisista toimista alueella; korostaa, että näiden toimien ei pitäisi olla millään tavoin ristiriidassa YK:n tukemien neuvottelujen tai Geneven prosessin kanssa tai heikentää niitä;
4. on edelleen vakavasti huolissaan Afrinin tilanteesta ja Turkin armeijan ja Assadin tai Venäjän joukkojen välisestä mahdollisesta yhteenotosta ja kiristyvistä jännitteistä Yhdysvaltojen kanssa; on samaa mieltä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa, että uusien rintamien avaaminen Syyriassa ei ole Turkin turvallisuusetujen mukaista, ja varoittaa maan humanitaarisen kriisin pahenemisesta entisestään;
5. vaatii lopettamaan välittömästi operaatio oliivinlehvän, joka on osoittautunut suhteettomaksi toimenpiteeksi, jota oli perusteltu alun perin turvallisuushuolilla ja jonka ilmoitettiin olevan soveltamisalaltaan ja laajuudeltaan rajoitettu; vaatii noudattamaan täysin humanitaarista oikeutta, siviilien suojelu mukaan luettuna; painottaa, että sotilasoperaatioiden olisi keskityttävä YK:n nimeämien terroristijärjestöjen torjuntaan, ja muistuttaa, että tuoreimmassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2401 (2018) vaaditaan tulitaukoa koko Syyriaan, näin ollen myös Afriniin; korostaa lisäksi, että tässä päätöslauselmassa kurdikansan suojeluyksiköitä (YPG) ei nimetty terroristijärjestöksi, jotka ovat oikeutettuja kohteita, ja että Afrinissa olevat YPG-joukot ovat jo ilmoittaneet olevansa valmiita hyväksymään tulitauon;
6. vaatii jälleen kerran turvallista, oikea-aikaista ja esteetöntä humanitaarisen avun pääsyä koko Syyrian alueelle ja panee tyytyväisenä merkille YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2393 (2017), jossa uusittiin lupa rajat ja rintamalinjat ylittävän humanitaarisen avun toimittamiselle Syyriassa vielä 12 kuukaudeksi (10. tammikuuta 2019 asti);
7. korostaa, että päätöslauselmassa kehotettiin Syyrian viranomaisia ja kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan ja varoitettiin siitä, että avustusten pääsyn epääminen saatetaan määrittää sotarikokseksi tai rikokseksi ihmisyyttä vastaan; pitää valitettavana, että Venäjä ja Kiina pidättyivät äänestämästä sen sijaan, että olisivat äänestäneet päätöslauselman puolesta, ja että Syyrian ja Venäjän hallitukset ovat esittäneet varaumia sen tulevien uusimisten suhteen; kannustaa YK:ta ja sen täytäntöönpanokumppaneita toteuttamaan edelleen toimia, joilla lisätään humanitaarisen avun toimituksia vaikeasti saavutettaville ja piiritetyille alueille, muun muassa hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti rajanylityspaikkoja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2165 mukaisesti;
8. pitää erittäin valitettavana Venäjän toistuvaa veto-oikeuden käyttöä YK:n turvallisuusneuvostossa ja sitä, että ei päästy sopimukseen Kemiallisten aseiden kieltojärjestön ja YK:n yhteisen tutkintamekanismin (JIM) toimeksiannon uusimisesta ennen sen päättymistä 17. marraskuuta 2017; katsoo, että tällainen asenne turvallisuusneuvoston pysyvältä jäseneltä, jolla on erityinen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä, on häpeällinen; korostaa, että maailman silmissä kansainvälisen tutkinnan estäminen on enemmän merkki syyllisyydestä kuin mitään muuta;
9. korostaa, että Syyriassa tehtyjä hirvittäviä rikoksia ei saa sallia eikä jättää rankaisematta; toistaa kehotuksensa vastuussa olevien riippumattomasta, puolueettomasta, kattavasta ja uskottavasta tutkinnasta ja syytetoimista heitä vastaan ja tukee Syyrian arabitasavallassa tehtyjä kansainvälisiä rikoksia käsittelevän kansainvälisen, puolueettoman ja riippumattoman mekanismin (IIIM) maaliskuusta 2012 lähtien tekemää työtä; panee tyytyväisenä merkille EU:n päätöksen tarjota mekanismille 1,5 miljoonan euroa rahoitustukea vakautta ja rauhaa edistävän välineen kautta; korostaa kuitenkin, että tukea tarvitaan pidempään kuin ohjelman 18 kuukauden keston ajan; korostaa, että jäsenvaltioiden on ehdottomasti täytettävä sitoumuksensa, ja odottaa, että kysymys IIIM:n rahoituksesta otetaan esille ja ratkaistaan toisessa Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuutta käsittelevässä Brysselin konferenssissa; kehottaa lisäksi tukemaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä, jotka keräävät todisteita ihmisoikeusloukkauksista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista ja auttavat säilyttämään niitä;
10. toteaa jälleen kannattavansa tuomioistuimen yleistoimivallan periaatetta rankaisemattomuuden torjunnassa ja pitää myönteisenä useiden unionin jäsenvaltioiden tätä koskevia toimia; toistaa pyyntönsä, että EU ja sen jäsenvaltiot tarkastelisivat kiinteässä yhteistyössä muiden samanmielisten maiden kanssa mahdollisuuksia perustaa Syyrian sotarikostuomioistuin, sillä aikaa kun tapausten viemistä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen odotetaan;
11. suhtautuu myönteisesti kahden Syyrian ministerin, jotka nimitettiin tammikuussa 2018 ja jotka ovat vastuussa rankaisutoimista Syyrian kansaa kohtaan, lisäämiseen 26. helmikuuta 2018 luetteloon henkilöistä, joihin kohdistetaan EU:n rajoittavia toimenpiteitä Syyrian hallintoa vastaan; korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on tärkeää noudattaa täysin neuvoston päätöstä 2011/273/YUTP ja panna pakotteet täytäntöön;
12. on järkyttynyt raporteista, joissa kerrotaan naisten ja tyttöjen joutumisesta humanitaaristen järjestöjen ja virastojen puolesta avustuksia kanavoivien avustusten jakelijoiden, ulkopuolisten toimijoiden ja paikallisviranomaisten kiristyksen ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi; toteaa painokkaasti, että tällaisia tekoja ei saa mitenkään suvaita; kehottaa tutkimaan asian perinpohjaisesti ja korostaa, että kaikkia syyllisiä on rangaistava;
13. antaa tunnustusta Jordanian, Libanonin ja Turkin osoittamalle vaikuttavalle solidaarisuudelle pakolaisia kohtaan ja antaa tukensa EU:n taloudelliselle avulle, jonka tarkoituksena on vastata pakolaisten ja heidän vastaanottajayhteisöjensä kiireellisiin tarpeisiin; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot lisäävät taloudellista tukea vastaanottajamaille, ja pitää myönteisenä, että toisessa Brysselissä järjestettävässä Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa tavoitteena on kanavoida enemmän tukea kansainväliseltä yhteisöltä pakolaisia vastaanottaville maille;
14. on huolissaan raportoidusta 66 000 pakolaisen palaamisesta Syyriaan vuonna 2017 ja korostaa tarvetta kunnioittaa täysimääräisesti palauttamiskiellon periaatetta; korostaa, että Syyria ei ole tarpeeksi turvallinen pakolaisten paluuta varten ja että EU ei saa tukea tällaisia palautuksia; kehottaa jälleen jäsenvaltioita täyttämään omat sitoumuksensa, mukaan lukien New Yorkin julkilausumassa antamansa sitoumukset, ja varmistamaan vastuun jakamisen, jolloin Syyrian sota-alueilta pakenevat pakolaiset saisivat suojelua muualta kuin välittömiltä lähialueilta myös uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevien järjestelmien avulla;
15. kehottaa avustamaan mahdollisimman paljon Syyriassa ja sen naapurimaissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia, vammaisia henkilöitä, vanhuksia, vähemmistöjä ja hlbti-henkilöitä; korostaa, että EU:n olisi varmistettava, että syyrialaisille lapsille ja nuorille taataan hyvä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, jotta heidät voidaan sopeuttaa uudelleen yhteiskuntaan kitkattomasti;
16. tuomitsee jyrkästi lasten käyttämisen taisteluissa tai terrori-iskuissa; korostaa, että kouluihin, leikkikenttiin, sairaaloihin tai muihin lääkintäpalveluihin ja tiheään asutuille alueille kohdistuneita iskuja ei voida perustella mitenkään;
17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille kansakunnille, kansainvälisen Syyrian tukiryhmän jäsenille ja kaikille Syyrian konfliktin osapuolille ja varmistamaan tämän tekstin kääntämisen arabiaksi.