ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta palvelujen suorituspaikan osalta

(KOM(2005)0334 – C6‑0322/2005 – 2003/0329(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0334)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0322/2005),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A6‑0153/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen näin muutettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

I. Lainsäädännön tausta

Heinäkuussa 2000 komissio laati uuden strategiansa arvonlisäveropolitiikasta

KOM(2000)0348, 7. heinäkuuta 2000, "Strategia sisämarkkinoiden arvonlisäverojärjestelmän toiminnan parantamiseksi".

Kyseisen periaatteen käyttöönoton aikaan käänteisen soveltamisen mahdollisesti aiheuttamat vääristymät olivat vähäisiä, sillä sen tuloksena kulutusmaan verokertymä lisääntyi. Kuitenkin sisämarkkinoiden tehokkaampi toteutuminen, kiihtyvä globalisaatio ja etäkaupan suosion kasvu olivat tekemässä poikkeuksista sääntöä yleisempiä. Tällaisen kehityksen valossa ja vuoden 2002 yleisen kuulemisen jälkeen komissio on antanut ehdotuksen

KOM(2003)0822, 23. joulukuuta 2003.

Nykyisiin sääntöihin puuttumisen ja lainsäädännön romuttamisen sijaan komission luonnoksessa ehdotetaan alkuperäiseen periaatteeseen palaamista ja taloudellisen toiminnan harjoittajien välisen B2B-palvelun suorituspaikan määrittelemistä paikaksi, jossa asiakas sijaitsee. Tällöin itsearvioitavasta verotuksesta tulee sääntö.

II. Alkuperäisen ehdotuksen tavoitteet

Komission alkuperäisen ehdotuksen keskeinen periaate oli se, että kaikki palvelun verottamispaikkaa koskeviin sääntöihin tehtävien muutosten seurauksena verotuksen tulisi mahdollisuuksien mukaan tapahtua paikassa, jossa varsinainen kuluttaminen tapahtuu. Tuloksen arvioidaan auttavan yksinkertaistamaan käytäntöjä rajatylittävien palvelujen alalla.

Komission alkuperäisessä ehdotuksessa keskityttiin yksinomaan taloudellisen toiminnan harjoittajia koskeviin B2B-palveluihin. Kuluttajille suunnatut B2C-palvelut (Business-to-Consumer) oli määrä käsitellä myöhemmin. Kuulemistilaisuuksien aikana ilmeni kuitenkin, että kahden alan laajalti samanlaisten piirteiden vuoksi olisi epäloogista jättää käsittelemättä myös kuluttajapalveluja, joita erityismääräysten puuttuessa verotetaan palveluntarjoajan sijaintipaikan mukaan. Koska elämme globalisaation ja houkuttelevan etäkaupan aikakaudella, kilpailun vääristyminen saattaa olla uhkana. Komissio on siksi päättänyt tarkistaa alkuperäistä ehdotustaan ja laajentaa sen soveltamisalan koskemaan myös B2C-sektoria.

III. Tarkistetun ehdotuksen tavoitteet

B2C-sektorille sovellettavaksi ehdotettujen tarkistusten olisi suurelta osin oltava B2B-palveluja koskevien sääntöjen mukaisia. Jotta palveluntarjoajat eivät kuitenkaan hukkuisi erilaisten alv-järjestelmien aiheuttamaan byrokratiaan, asiaa koskeva mekanismi on saatettava voimaan tämän ehdotuksen kanssa rinnakkain. Esittelijä haluaisi siksi komission esimerkkiä seuraten korostaa voimakkaasti ehdotettujen tarkistusten yhteensopivuutta komission vuonna 2005 ehdottaman ja parlamentin jo tukeman kokonaisvaltaisen "one stop"‑mekanismin kanssa. Järjestelyn pääasiallisena tavoitteena on yksinkertaistaa rajatylittävän kaupankäynnin alv-sitoumuksia sallimalla palveluntarjoajien hoitaa kaikki verotusasiansa omassa jäsenvaltiossaan siten, että verotustiedot lähetetään automaattisesti siihen jäsenvaltioon, jossa palvelu suoritettiin. Näin autetaan poistamaan kilpailun vääristymiä, sillä muille kuin taloudellisen toiminnan harjoittajille tarjottavien palvelujen verottaminen kulutuspaikassa varmistaa sen, että alv-asteen vaikutus tarjontapaikkaan jää aina neutraaliksi.

IV. Esittelijän mielipide

Esittelijä toistaa aiemman tukensa komission alkuperäiselle ehdotukselle, jonka hän uskoo tarjoavan kiireellisesti tarvittavan uudistuksen palvelujen tarjontapaikkaa koskeviin sääntöihin ja tuovan kipeästi kaivattua joustavuutta, jolloin asiaa koskevassa lainsäädännössä kyetään käsittelemään palvelualan kehitystä. Se takaa myös alv-asteen neutraaliuden ja poistaa mahdolliset kilpailun vääristymät.

Esittelijä pitää myönteisenä aloitetta, jonka mukaan muille kuin taloudellisen toiminnan harjoittajille tarjottavat palvelut käsiteltäisiin yhteneväisesti taloudellisen toiminnan harjoittajien välisiä liiketoimia koskevien määräysten kanssa, mikä poistaisi alv-kannustimien mahdollisesti aiheuttamat kilpailun vääristymät.

Esittelijä korostaa edelleen, että arvonlisävero kohdistuu nimenomaan kulutukseen ja että kyseistä periaatetta olisi sovellettava mahdollisimman laajasti. Esittelijä myöntää, että eräät palvelumuodot, kuten yhteisön sisäinen tavara- ja henkilöliikenne tai laivoilla, lentokoneissa tai junissa tapahtuvat ateriapalvelut eivät voi olla kyseisen periaatteen mukaisia, ja siksi tarvitaan erityissääntöjä. Esittelijä kannattaa esitettyjä poikkeuksia, mutta korostaa kuitenkin, että kulutuspaikkaa koskevan periaatteen ja hallintomenettelyjen välillä tarvitaan parempi tasapaino. Yhteisön sisäistä liikennettä koskevissa tapauksissa asiaa koskevat määräykset ovat yhä varsin hankalia ja vaikeita soveltaa.

Edellä mainittujen huolenaiheiden suhteen esittelijä kehottaa neuvostoa panemaan täytäntöön uusia määräyksiä "one stop" -järjestelyn ohella, jotta pk-yritykset voivat rajatylittävissä liiketoimissaan välttää tarpeettoman byrokratian ja jotta voidaan helpottaa edellä kuvattujen palvelujen kaltaisten palvelutyyppien hallinnollista taakkaa.

Esittelijä ei tämän todettuaan aio tehdä tarkistuksia komission muutettuun ehdotukseen ja suosittelee Euroopan parlamentin jäsenille ehdotuksen hyväksymistä sellaisenaan.

25.4.2006

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

muutetusta ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta palvelujen suorituspaikan osalta

(KOM(2005)0334 – C6‑0322/2005 – 2003/0329(CNS))

Valmistelija: Gyula Hegyi

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotus on osa Euroopan komission vuonna 2000 hyväksymää uutta arvonlisäverostrategiaa (jäljempänä alv), jossa palvelujen suorituspaikkaa koskevien sääntöjen nykyaikaistaminen määritettiin yhdeksi ensisijaisista toimista.

Nykyaikaistaminen pohjautuu tämänhetkiseen alv-järjestelmään. Säännöissä yhtäältä määritellään palvelujen suorituspaikka eli verotuspaikka sen mukaan, mihin palvelujen suorittaja on sijoittautunut. Toisaalta yhteisön tasolla on määritelty vain perus alv-kannan ja alennetun alv-kannan vähimmäisprosenttimäärät, ja jokainen jäsenvaltio vahvistaa itse tosiasiallisen verokannan. Tästä syystä palvelujen suorittajien uudelleensijoittuminen sellaisiin jäsenvaltioihin, jotka soveltavat alempaa alv-kantaa, aiheuttaa todennäköisesti kilpailun vääristymistä.

Sen lisäksi, että on olemassa useita poikkeuksia, joiden mukaisesti palveluja verotetaan niiden kulutuspaikassa, teknologian kehittymisen ansiosta yhä useammat palvelut voidaan nykyisin suorittaa etäpalveluina. Myös tämä voi johtaa siihen, että palvelujen suorittajat sijoittautuvat uudelleen veron kiertämiseksi.

Palvelujen suorituspaikkaa koskevien sääntöjen nykyaikaistaminen katsottiin siksi välttämättömäksi, ja se oli tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa Euroopan komissio ehdotti verovelvollisille henkilöille suoritettavia palveluja koskevien sääntöjen muuttamista

KOM(2003)0822. Ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

Tässä lausunnossa käsitellään kulttuuriin ja koulutukseen liittyvä säännöksiä. Valmistelija on vahvasti sitä mieltä, että koko Euroopan unionin verotuspolitiikka pitää yhdenmukaistaa aiemmin tai myöhemmin, jotta kaikille yhteiskuntiemme kansalaisille tarjotaan yhtäläiset toimintaedellytykset ja mahdollisuudet. Valmistelija katsoo myös, että verotuspolitiikalla pitäisi kannustaa kulttuuri- ja koulutuspalveluja soveltamalla niihin alinta mahdollista alv-kantaa jokaisessa jäsenvaltiossa. Nämä ovat luonnollisesti pitkän tähtäimen tavoitteita. Käsiteltävänä oleva Euroopan komission ehdotus on pieni askel oikeaan suuntaan.

Ensimmäinen näkökohta liittyy etäpalveluihin tilanteissa, joissa palvelujen suorituspaikaksi katsotaan kuluttajan sijoittautumispaikka. Tällöin on erittäin tärkeää ottaa käyttöön ns. yhden luukun järjestelmä, jossa palvelujen suorittajat voivat käyttää yhtä alv-numeroa kaikkialla EU:ssa tapahtuvissa suorituksissa ja hoitaa näin kaikki alv-velvoitteensa siinä jäsenvaltiossa, johon ne ovat sijoittautuneet. Ilman tällaista järjestelmää hallinnollinen taakka kasvaisi ja rajat ylittävien palvelujen suorittaminen olisi hankalampaa.

Toinen näkökohta koskee viimeaikaisia teknologisia muutoksia ja erityisesti Euroopan komission ehdotusta televisio ilman rajoja -direktiiviksi

KOM(2005)0646. Ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 77/388/ETY täytäntöönpanotoimenpiteistä 17. lokakuuta 2005 annettu neuvoston asetus 1777/2005/EY, jolla muutetaan direktiivin 77/388/ETY liitettä L, sisältää yksityiskohtaisen luettelon sähköisistä palveluista. Luettelossa mainitaan muun muassa automatisoitu etäopetus ja harjoituskirjat, joiden harjoitukset oppilas tekee verkossa ja jotka tarkastetaan automaattisesti ilman ihmisen osallistumista toimintaan. Teknisestä näkökulmasta olisi johdonmukaisempaa sisällyttää ilman palvelun tarjoajan fyysistä läsnäoloa suoritettava opetus liitteeseen L kuin mainita se erikseen 9 artiklan d kohdassa.

Tarkistukset

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

ASIAN KÄSITTELY

ASIAN KÄSITTELY