ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä

(KOM(2007)0580 – C6‑0391/2007 – 2007/0209(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2007)0580),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0391/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A6‑0053/2008),

1.  hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi sellaisena kuin se on tarkistettuna ja hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Guinea-Bissaun tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

JOHDANTO

Yhteisö ja Guinea-Bissaun tasavalta ovat neuvotelleet kalastuskumppanuussopimuksen ja parafoineet sen 23. toukokuuta 2007. Sopimus antaa yhteisön kalastajille kalastusmahdollisuuksia Guinea-Bissaun kalastusalueella. Kumppanuussopimus, johon kuuluu pöytäkirja ja sen liitteet, on tehty neljäksi vuodeksi, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa.

Tällä sopimuksella kumotaan ja korvataan sen voimaantulopäivästä alkaen Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välinen Guinea-Bissaun rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehty, 29. elokuuta 1980 voimaan tullut sopimus, joka oli yksi vanhimmista yhteisön tekemistä sopimuksista.

Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun väliseen kalastussopimukseen liitetyn edellisen pöytäkirjan voimassaolo päättyi 15. kesäkuuta 2007 sen jälkeen, kun sen voimassaoloa on jatkettu vuodella

Neuvoston 11. heinäkuuta 2006 tekemä päätös 2006/511/EY ja neuvoston 10. lokakuuta 2006 antama asetus (EY) N:o 1491/2006.

Seuraavassa taulukossa voidaan tarkastella aikaisempia pöytäkirjoja ensimmäisen puitesopimuksen voimaantulosta vuonna 1980 lähtien.

EY:N JA GUINEA-BISSAUN KALASTUSPÖYTÄKIRJAT 1980–2007

ARVIOINTI

Vuosien 2001–2006 pöytäkirjan perusteellinen arviointi toteutettiin ja saatettiin päätökseen riippumattoman konsulttiryhmän avustuksella joulukuussa 2005 uutta pöytäkirjaa koskevien neuvotteluiden aloittamista ajatellen.

Ennakkoarvioinnissa todettiin, että Guinea-Bissaun kanssa tehtävä kalastussopimus vastaa Euroopan laivastojen tarpeita, ja se edistää yhteisön troolareiden ja tonnikala-alusten toiminnan kannattavuutta Atlantilla ja tarjoaa siitä riippuvaisille aluksille ja yhteisön aloille vakaan oikeuskehyksen ja näkyvyyden keskipitkällä aikavälillä.

Sopimuksen Guinea-Bissaulle tarjoamien etujen osalta kalastussopimus vahvistaa kalastusalan institutionaalisia valmiuksia, koska se parantaa vientiin liittyvää valvontaa, tutkimusta, seuranta-, tarkastus- ja valvontatoimia ja sillä on myös merkittävä vaikutus maan budjettivakauteen ja poliittiseen vakauteen.

Kertomuksen mukaan sopimuksen täytäntöönpanon tärkeimmät ongelmat liittyvät erityisesti alan infrastruktuurien puutteisiin Guinea-Bissaussa ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen valvonnan vaikeuteen.

Arviointikertomuksessa suositetaan, että katkaravun pyyntiponnistusta pienennetään ja että kalaa/pääjalkaisia pyytävien alusten pyyntiponnistus pidetään vuosien 2001–2006 pöytäkirjan tasolla. Myös tonnikala-alusten (nuottaa ja vapaa käyttävät alukset) osalta suositellaan lukumäärän pitämistä samana ja siima-alusten kalastusmahdollisuuksien vähentämistä suositetaan harkittavaksi.

Guinea-Bissaun kalastuksen tutkimuskeskuksen CIPA:n vuoden 2006 lopussa laatiman kalastusmahdollisuuksien käyttöä vuodesta 2004 ja jäsenvaltioiden kysyntää koskevan tieteellisen lausunnon perusteella uudessa pöytäkirjassa oli mahdollista säilyttää katkarapua ja kalaa/pääjalkaisia koskevat kalastusmahdollisuudet edellisen pöytäkirjan tasolla. Tonnikalojen kalastusmahdollisuuksia puolestaan vähennettiin.

SOPIMUKSEN, PÖYTÄKIRJAN JA NIIDEN LIITTEIDEN TÄRKEIMMÄT OSATEKIJÄT

Uuden kumppanuussopimuksen pääasiallinen tavoite on vahvistaa yhteistyötä Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välillä tavoitteena luoda kumppanuuspuitteet kestävän kalastuksen politiikan kehittämiselle ja Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen vastuulliselle hyödyntämiselle kummankin sopimuspuolen edun mukaisesti.

Sopimuspuolet ovat sitoutuneet käymään poliittista vuoropuhelua yhteistä etua koskevista kalastusalan kysymyksistä. Sopimuspuolet sitoutuvat myös varmistamaan kalavarojen kestävän hyödyntämisen ja Guinea-Bissaun tasavallan kalastusalueiden tarkastuksen ja valvonnan sekä parantamaan Guinea-Bissaun tasavallan institutionaalisia valmiuksia todellisen alakohtaisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi.

Sopimuspuolet sopivat tässä yhteydessä painopistealoista, joita päätetään tukea, ja määrittelevät tavoitteet, niihin liittyvät vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat sekä perusteet, joilla saavutettuja tuloksia arvioidaan. Pyrkimyksenä on varmistaa alan kestävä ja vastuullinen hallinnointi. Pöytäkirjan liitteessä IV esitetään strategisia suuntaviivoja, tavoitteita ja suoritusindikaattoreita koskevat peruselementit, jotka on otettava huomioon pöytäkirjan yhteydessä.

Taloudelliseksi korvaukseksi vahvistetaan 7 miljoonaa euroa vuodessa (eli yhteensä 28 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana). Tästä korvauksesta 35 prosenttia eli 2,45 miljoonaa euroa (9,8 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana) osoitetaan Guinea-Bissaun hallituksen laatiman alakohtaisen kalastuspolitiikan yhteydessä tekemien aloitteiden tukemiseen ja täytäntöönpanoon. Alan kestävän ja vastuullisen hallinnoinnin varmistamiseksi sopimuspuolet sopivat keskittyvänsä muun muassa seuraaville toiminta-aloille: kalastustoiminnan seuranta, tarkastukset ja valvonta sekä tieteellinen tutkimus ja kalastuksen hoito ja suunnittelu.

Erityinen 500 000 euron vuotuinen lisäkorvaus (2 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana) osoitetaan pääasiassa kalastustuotteiden terveysolosuhteiden parantamiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös tarkastus- ja valvontatoimiin. Pöytäkirjaan sisältyy myös rahoitusmekanismi, johon liittyvät määrärahat ovat enintään yksi miljoona euroa vuodessa ja jonka tarkoituksena on parantaa laivavarustajien kalastusmahdollisuuksien käyttöä.

Laivanvarustajiin sovellettava lisenssimaksu on nuotta- ja siima-aluksille 35 euroa tonnilta (25 euroa tonnilta edellisessä pöytäkirjassa) ja vapapyydyksiä käyttäville aluksille 25 euroa tonnilta (sama kuin edellisessä pöytäkirjassa) Guinea-Bissaun kalastusalueelta pyydettyä tonnikalaa kohti. Vuotuiseksi ennakoksi vahvistetaan 3 150 euroa nuottaa käyttävää tonnikala-alusta ja siima-alusta kohti (90 tonnilta vuodessa) ja 500 euroa vapapyydyksiä käyttävää tonnikala-alusta kohti (20 tonnilta vuodessa). Kalaa ja pääjalkaisia pyytävien troolareiden vuosimaksu on 229 euroa/brt ja katkaraputroolareiden 307 euroa/brt. Edelliseen pöytäkirjaan verrattuna katkarapua ja kalaa/pääjalkaisia pyytävien troolarien lisenssimaksut ovat nousseet lähes 10 prosenttia ja vapapyydysalusten sekä nuottaa käyttävien tonnikala-alusten ja pitkäsiima-alusten lisenssien vuotuiset ennakot lähes 33 ja 40 prosenttia. Arvioiden mukaan laivanvarustajien lisensseistään maksama vuosittainen kokonaismäärä on noin 1 700 miljoonaa euroa.

Kalastusmahdollisuudet myönnetään 19 nuotta-alukselle, 14:lle vapapyydyksiä käyttävälle alukselle, neljälle pintasiima-alukselle (tonnikala-alusten lisenssien vuosittainen kokonaismäärä laskee 70 lisenssistä 37 lisenssiin) sekä katkarapua ja kalaa/pääjalkaisia pyytäville troolareille, joiden kokonaisvetoisuus on kunkin luokan osalta 4 400 bruttorekisteritonnia (brt) vuodessa. Yhteisön pyynnöstä sopimuksen puitteissa voidaan kuitenkin toteuttaa koekalastustoimia. Jos koekalastustoimet ovat onnistuneita, sopimuspuolet voivat päättää myöntää yhteisön aluksille uusia kalastusmahdollisuuksia.

Seuraavassa taulukossa voidaan verrata uuden ja edellisen pöytäkirjan kalastusmahdollisuuksia sekä jakoa jäsenvaltioiden kesken ja kalastusmahdollisuuksien keskimääräistä käyttöä vuosina 2004–2006.

KALASTUSMAHDOLLISUUDET 2007–2011

Guinea-Bissau on sitoutunut katkaravun ja pääjalkaisten pyynnin osalta noudattamaan pöytäkirjaan liitetyssä kalastussuunnitelmassa (liite III) määrättyjä edellytyksiä, jotka koskevat pyyntiponnistusten vähentämistä siten, että kolmansien maiden ja Euroopan yhteisön kanssa tehdyt nykyiset sopimukset pidetään voimassa vuonna 2007. Jos kolmansille maille 1. tammikuuta 2007 myönnettyjä kalastusmahdollisuuksia ei kuitenkaan käytetä, niitä ei tarvitse siirtää vuodelle 2008 ja sitä seuraaville vuosille. Näissä luokissa ei myönnetä lainkaan kalastusmahdollisuuksia vuokratuille aluksille. Lisäksi eurooppalaisten yhtiöiden tai yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista luovutaan lopullisesti ja ne sanotaan virallisesti irti. Lisäksi liitteen II kalaa ja pääjalkaisia pyytäviin troolareihin ja katkaraputroolareihin sovellettavissa teknisissä selvityksissä 1 ja 2 otetaan käyttöön mahdollisuus määrätä troolikalastuksessa biologisia palautumisaikoja. Katkaravun pyynnissä Guinea-Bissau on myös sitoutunut kasvattamaan silmäkokoa osa-alueen lainsäädännön mukaisesti 40 millimetristä 50 millimetriin.

Sopimuksen täytäntöönpanoa valvomaan perustetaan kummankin yhteisön ja Guinea-Bissaun edustajista muodostuva sekakomitea, joka seuraa ja valvoo etenkin kumppanuussopimuksesta johtuvia Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon kohdistuvia vaikutuksia.

Kumppanuussopimuksessa määrätään myös kalastusalan ja siihen liittyvien alojen taloudellisen, tieteellisen, teknisen ja hallinnollisen yhteistyön edistämisestä.

Yhteisö ja Guinea-Bissau pyrkivät sopimuksen keston ajan seuraamaan Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen kehitystä. Sitä varten on sovittu perustettavaksi yhteinen tiedekomitea, joka kokoontuu vuosittain vuoroin yhteisössä, vuoroin Guinea-Bissaussa.

Aluksiin, jotka saavat harjoittaa kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella, sovelletaan tiukkaa valvontajärjestelmää, jossa alueelle tulosta tai sieltä poistumisesta on ilmoitettava toimivaltaiselle ministeriölle. Pöytäkirjan liitteeseen I sisältyvät lisenssihakemusta ja lisenssin myöntämistä koskevat muodollisuudet, saalisilmoitusjärjestelmä, tarkkailijat aluksella, alusten pysäyttäminen, valvontamenetelmät, jälleenlaivaukset ja satelliittiseuranta. Troolareille tehdään säännöllisiä teknisiä tarkastuksia.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sovelletaan täysimääräisesti EU:n aluksille otettuihin merimiehiin.

Liitteessä I vahvistetaan, että jokainen troolarin laivanvarustaja sitoutuu ottamaan alukselle tietyn määrän guinea-bissaulaisia merimiehiä (3-6 merimiestä aluksen bruttovetoisuuden mukaan).

Yhteisön aluksilla on lupa harjoittaa kalastustoimintaansa vesillä, jotka sijaitsevat yli 12 merimailin päässä perusviivoista.

ESITTELIJÄN JOHTOPÄÄTÖKSET

Esittelijä katsoo, että sopimus, pöytäkirja ja niiden liitteet ovat molempien sopimuspuolien etujen mukaisia ja mahdollistavat, että kumppanuussuhdetta edistetään ennalta sopimisen periaatteen, vastavuoroisen edun ja vastuullisen kalastuksen ja Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen vastuullisen hyödyntämisen pohjalta.

Kalastussopimus on myös erittäin tärkeä Guinea-Bissaun taloudellisen ja poliittisen vakauden kannalta, sillä se myötävaikuttaa siihen, että huomattava osa maan budjettivaroista varmistetaan.

Esittelijä suosittaa kalatalousvaliokunnan puolesta, että parlamentti hyväksyy tämän ehdotuksen neuvoston asetukseksi esitettyine tarkistuksineen, joilla pyritään korostamaan tiedottamisen parantamisen merkitystä ja Euroopan parlamentin roolia.