<p margin-bottom="0pt" margin-left="70.9pt" margin-right="0pt" margin-top="0pt">ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajatylittävistä maksuista yhteisössä</p>

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajatylittävistä maksuista yhteisössä

(KOM(2008)0640 – C6‑0352/2008 – 2008/0194(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0640),

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0352/2008),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A6‑0053/2009),

1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Asetus (EY) N:o 2560/2001 kattaa rajatylittävät tilisiirrot ja rajatylittävät sähköiset maksutapahtumat. Se kattaa myös rajatylittävät sekit, mutta ainoastaan avoimuustarkoituksissa. On suositeltavaa laajentaa asetuksen soveltamisalaa, jotta voidaan saavuttaa direktiivin 2007/64/EY tavoite eli mahdollistaa rajatylittävä suoraveloitus. Yhdenmukaisten palvelumaksujen periaatetta ei kuitenkaan edelleenkään ole suositeltavaa soveltaa pääasiassa tai yksinomaan paperimuotoisiin maksuvälineisiin, kuten sekkeihin, sillä niiden luonteen vuoksi niitä ei voida käsitellä yhtä tehokkaasti kuin sähköisiä maksuvälineitä.

(5) Asetus (EY) N:o 2560/2001 kattaa rajatylittävät tilisiirrot ja rajatylittävät sähköiset maksutapahtumat. On suositeltavaa laajentaa asetuksen soveltamisalaa, jotta voidaan saavuttaa direktiivin 2007/64/EY tavoite eli mahdollistaa rajatylittävä suoraveloitus. Yhdenmukaisten palvelumaksujen periaatetta ei kuitenkaan edelleenkään ole suositeltavaa soveltaa pääasiassa tai yksinomaan paperimuotoisiin maksuvälineisiin, kuten sekkeihin, sillä niiden luonteen vuoksi niitä ei voida käsitellä yhtä tehokkaasti kuin sähköisesti käsiteltäviä maksutapahtumia. Yhdenmukaisten palvelumaksujen periaatetta olisi kuitenkin sovellettava maksutapahtumiin, jotka on aloitettu tai päätetty paperi- tai käteismuodossa, jos niitä käsitellään sähköisesti maksutapahtumaketjussa, lukuun ottamatta sekkejä, sekä kaikkiin niin suoraan kuin välillisesti maksusuoritukseen liittyviin palvelumaksuihin, lukuun ottamatta valuutan muuntamisesta perittäviä palvelumaksuja. Välillisiä palvelumaksuja ovat esimerkiksi pysyvän maksutoimeksiannon antamisesta tai maksukortin (pankki- tai luottokortin) käyttämisestä perittävät palvelumaksut, joiden pitäisi olla samat kansallisille ja rajatylittäville maksutapahtumille yhteisössä.

Perustelu

Asetuksen 2560/2001 uudessa tarkistetussa muodossa ei ole säännöksiä avoimuudesta. Asiaan sovelletaan itse asiassa direktiiviä 2007/64/EY. Tarkoituksena on varmistaa oikeudellinen selkeys ja oikeusvarmuus sekä välttää ristiriitaiset tulkinnat siitä, mitä palvelumaksut ovat.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 a) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ratkaisemaan monenvälisen toimitusmaksun (MIF) sovellettavuuteen liittyvät epävarmuustekijät. Jos maksunsaajan ja maksajan maksupalveluntarjoajien välillä ei ole kahdenvälistä sopimusta, suoraveloitusta koskevaksi väliaikaiseksi monenväliseksi toimitusmaksuksi olisi vahvistettava 0,088 euroa 31 päivänä lokakuuta 2012 päättyväksi siirtymäkaudeksi. Kyseisen siirtymäkauden päätyttyä pitäisi olla mahdollista pitää monenvälinen toimitusmaksu ennallaan edellyttäen, että asianomaisia komission ohjeita noudatetaan. Kyseiset komission ohjeet olisi hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010, ja niiden olisi perustuttava maksupalveluntarjoajien välisiä palveluita koskevien kustannusten ja palvelumaksujen seurantaan.

Perustelu

Tarkoituksena on ehkäistä epävarmuustekijöitä ja saada päätökseen keskustelu monenvälisestä toimitusmaksusta.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Koska maksupalvelumarkkinoiden pirstoutuminen olisi estettävä, on aiheellista soveltaa yhdenmukaisten palvelumaksujen periaatetta. Kutakin rajatylittävän maksutapahtuman luokkaa varten olisi siksi määritettävä kansallinen maksu, joka on samanlainen tai hyvin samankaltainen rajatylittävän maksun kanssa. Rajatylittävää maksua vastaavan kansallisen maksun määrittämiseksi olisi voitava käyttää seuraavia arviointiperusteita: käytetty valuutta, maksun käynnistämisessä, toteuttamisessa ja päättämisessä käytetty kanava, automaatioaste, maksutapahtuman arvo, maksun vakuus, asiakkaan asema ja suhde maksupalveluntarjoajaan, suostumuksen muoto ja käytetty maksuväline, siten kuin direktiivin 2007/64/EY 4 artiklan 23 kohdassa on määritelty. Tätä luetteloa perusteista ei kuitenkaan tulisi pitää tyhjentävänä.

Perustelu

Asetuksessa on yksilöitävä perusteet rajatylittävää maksua vastaavan kansallisen maksun määrittämiselle, jotta säännöksen tulkinta ei vaihtele jäsenvaltiosta toiseen.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Sen varmistamiseksi, että oikeussuojamenettelyitä voidaan käyttää tapauksissa, joissa tätä asetusta sovelletaan väärin, jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat menettelyt valitusten ja vetoomusten jättämiseksi sekä kaikkien maksupalvelunkäyttäjän ja maksupalveluntarjoajan välisten riitojen ratkaisemiseksi. On myös tärkeää, että nimetään toimivaltaiset viranomaiset ja tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojaelimet, tarvittaessa hyödyntäen olemassa olevia menettelyitä.

Perustelu

Toimivaltaisten viranomaisten on selvitettävä tarvittaessa vastaavan maksun käsite, jotta vältetään tulkintaerot.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tätä asetusta sovelletaan rajatylittäviin euromääräisiin ja 11 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden valuutan määräisiin maksuihin, joiden arvo on enintään 50 000 euroa.

2. Tätä asetusta sovelletaan rajatylittäviin euromääräisiin ja 11 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden valuutan määräisiin maksuihin, joiden arvo on enintään 50 000 euroa, direktiivin 2007/64/EY säännösten mukaisesti.

Perustelu

Asetuksen soveltamisalaa kuuluvien maksujen on oltava samat kuin maksupalveludirektiivin soveltamisalaan kuuluvat maksut.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tätä asetusta ei sovelleta maksupalveluntarjoajien omaan lukuun suorittamiin maksuihin.

3. Tätä asetusta ei sovelleta maksupalveluntarjoajien omaan lukuunsa tai muiden maksupalveluntarjoajien lukuun suorittamiin maksuihin.

Perustelu

Pankkien välisten palvelujen ei pidä kuulua asetuksen soveltamisalaan. Asetus koskee vain maksupalveluntarjoajien hinnoittelupolitiikkaa asiakkaitaan kohtaan.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(1) ’rajatylittävillä maksuilla’ sähköisiä maksutapahtumia, jotka on käynnistänyt maksaja tai maksunsaaja taikka jotka on käynnistetty maksunsaajan kautta ja jotka suoritetaan jäsenvaltiossa sijaitsevan maksupalveluntarjoajan tai sen sivukonttorin kautta rahasumman asettamiseksi maksunsaajan saataville tämän toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan maksupalveluntarjoajan tai sen sivukonttorin kautta;

(1) ’rajatylittävillä maksuilla’ sähköisesti käsiteltyjä maksutapahtumia, jotka on käynnistänyt maksaja tai maksunsaaja taikka jotka on käynnistetty maksunsaajan kautta, silloin kun maksajan ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajat sijaitsevat eri jäsenvaltioissa.

Perustelu

Määritelmää olisi yksinkertaistettava ja saatettava se maksupalveludirektiivin mukaiseksi. Maksupalveludirektiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan on ratkaiseva, missä maksupalveluntarjoaja tai sen sivukonttorit sijaitsevat.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(5) ’maksupalveluntarjoajalla’ kaikkia direktiivin 2007/64/EY 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ryhmiä sekä mainitun direktiivin 26 artiklassa tarkoitettuja luonnollisia ja oikeushenkilöitä;

(5) ’maksupalveluntarjoajalla’ kaikkia direktiivin 2007/64/EY 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ryhmiä sekä luonnollisia ja oikeushenkilöitä, joihin sovelletaan kyseisen direktiivin 26 artiklassa säädettyä poikkeusta;

Perustelu

Nykyinen sanamuoto voi johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen edellytyksistä, joiden nojalla luonnollisista tai oikeushenkilöistä voi tulla maksupalveluntarjoajia, ja siitä, millaisessa toiminnassa – rajatylittävässä vai yksinomaan kansallisessa – ne voivat olla mukana.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 9 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(9) ’palvelumaksuilla’ kaikkia maksuja, jotka maksupalveluntarjoaja veloittaa maksupalvelunkäyttäjältä ja jotka liittyvät suoraan tai välillisesti maksutapahtumaan.

(9) ’palvelumaksuilla’ kaikkia maksuja, jotka maksupalveluntarjoaja veloittaa maksupalvelunkäyttäjältä ja jotka liittyvät suoraan maksutapahtumaan.

Perustelu

Jotta voidaan varmistaa oikeudellinen selkeys ja oikeusvarmuus sekä välttää ristiriitaiset tulkinnat siitä, mitä palvelumaksut ovat, ehdotetaan, että 2 artiklan 9 kohdassa olevasta "palvelumaksujen" määritelmästä poistetaan sana "välillisesti".

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 9 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 a) "varoilla" seteleitä ja metallirahaa, tilirahaa ja direktiivin 2000/46/EY 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määriteltyä sähköistä rahaa;

Perustelu

Termiä 'varat' käytetään asetusehdotuksen 2 artiklassa (Määritelmät). Se olisi siksi määriteltävä käyttämällä maksupalveludirektiivin (4 artiklan 15 kohta) määritelmää.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Palvelumaksujen, jotka maksupalveluntarjoaja veloittaa rajatylittävistä maksuista, on oltava samat kuin ne palvelumaksut, jotka kyseinen maksupalveluntarjoaja veloittaa vastaavista samanarvoisista maksuista rajatylittävän maksun alkuperäjäsenvaltiossa.

1. Palvelumaksujen, jotka maksupalveluntarjoaja veloittaa maksupalvelujen käyttäjältä rajatylittävistä maksuista, on oltava samat kuin ne palvelumaksut, jotka tämä maksupalveluntarjoaja veloittaa tältä maksupalvelujen käyttäjältä vastaavista samanarvoisista maksuista samassa valuutassa rajatylittävän maksun alkuperäjäsenvaltiossa.

Perustelu

Palvelumaksuja koskevan syrjintäkiellon on oltava täsmällinen mahdollisten sekaannusten välttämiseksi.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Sen arvioimiseksi, onko rajatylittävästä maksusta veloitettava palvelumaksu 1 kohdan mukainen, maksupalveluntarjoajan on määritettävä, mikä on vastaava kotimainen maksu.

2. Sen arvioimiseksi, onko rajatylittävästä maksusta veloitettava palvelumaksu 1 kohdan mukainen, maksupalveluntarjoajan on määritettävä, mikä on vastaava tai samankaltainen kansallinen maksu.

Toimivaltaisten viranomaisten on annettava ohjeet vastaavan kansallisen maksun määrittämiseksi, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä aktiivista yhteistyötä varmistaakseen, että vastaavia kansallisia maksuja koskevat ohjeet ovat yhteensopivia.

Perustelu

Arvioitaessa rajatylittävän maksun palvelumaksun suuruutta olisi otettava huomioon vastaavan kotimaisen maksun tai sen puuttuessa muun samankaltaisen maksun suuruus.

On hyvä selkeyttää ohjeita siitä, miten toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä vastaavat maksut.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3. Jos jäsenvaltio on ilmoittanut 11 artiklan mukaisesti tämän asetuksen ulottamisesta koskemaan sen valuuttaa, tämän jäsenvaltion valuutan määräisen kansallisen maksun voidaan katsoa vastaavan euromääräistä rajatylittävää maksua.

Perustelu

Säännös antaa mahdollisuuden ulottaa asetus koskemaan myös muita EU:n jäsenvaltioiden valuuttoja kuin euroa.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4. Tilisiirtoihin ja suoraveloituksiin sovelletaan direktiivin 2007/64/EY 52 artiklan 2 kohtaa.

Perustelu

Lisäys on tarpeen, jotta varmistetaan oikeusvarmuus ja johdonmukaisuus direktiivin 2007/64/EY kanssa.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 5 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

5. Asetusta sovelletaan sähköisiin maksuvälineisiin, mukaan lukien maksutapahtumat, jotka on käynnistetty tai päätetty paperimuotoisilla maksuvälineillä tai käteismaksuna, jos maksutapahtuman hallinta on tapahtunut sähköisesti.

Asetusta sovelletaan kaikkiin palvelumaksuihin, jotka liittyvät johonkin puitesopimukseen ja siihen liittyviin maksutapahtumiin. Esimerkiksi pysyvien maksutoimeksiantojen tekemisestä perittävien palvelumaksujen tai maksukortin käyttämiseen liittyvien palvelumaksujen on oltava samat kansallisten maksujen ja rajatylittävien maksujen osalta Euroopan unionissa.

Asetusta ei sovelleta valuutan muuntamisesta perittäviin palvelumaksuihin.

Perustelu

On tärkeää, että palvelumaksujen samanarvoisuutta koskevat säännökset on muotoiltu selkeästi.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Maksupalveluntarjoajan on tapauksen mukaan ilmoitettava maksupalvelunkäyttäjälle tämän kansainvälinen tilinumero (IBAN) ja oma pankkitunnuksensa (BIC).

1. Maksupalveluntarjoajan on tapauksen mukaan ilmoitettava maksupalvelunkäyttäjälle tämän yksilöllinen tunniste (esimerkiksi IBAN) ja oman pankkinsa yksilöllinen tunniste (esimerkiksi BIC).

Lisäksi maksupalveluntarjoajan on tapauksen mukaan mainittava maksupalvelunkäyttäjän tiliotteessa tai sen liitteessä tämän IBAN-tilinumero ja oma BIC-tunnuksensa.

Lisäksi maksupalveluntarjoajan on tapauksen mukaan mainittava maksupalvelunkäyttäjän tiliotteessa tai sen liitteessä tämän yksilöllinen tunniste (esimerkiksi IBAN) ja oman pankkinsa yksilöllinen tunniste (esimerkiksi BIC).

Maksupalveluntarjoaja ei saa veloittaa maksupalvelunkäyttäjältä kuluja tässä kohdassa tarkoitettujen tietojen antamisesta.

Perustelu

Jotta säännös olisi johdonmukainen maksupalveludirektiivin kanssa, rajatylittäviä maksuja koskevassa asetuksessa oleva viittaus IBAN- ja BIC-tunnuksiin on korvattava viittauksella yksilöllisiin tunnisteisiin.

Asetuksen saattamisessa maksupalveludirektiivin (32 artiklan 1 kohta) mukaiseksi, olisi täsmennettävä, että kyseisten tietojen antaminen maksupalvelunkäyttäjille on ilmaista.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Maksutapahtuman luonteesta riippuen maksajan on käynnistämiensä tapahtumien yhteydessä ilmoitettava maksupalveluntarjoajalleen tämän pyynnöstä maksunsaajan IBAN-tilinumero ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajan BIC-tunnus.

2. Maksutapahtuman luonteesta riippuen maksajan on käynnistämiensä tapahtumien yhteydessä ilmoitettava maksupalveluntarjoajalleen tämän pyynnöstä maksunsaajan ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajan yksilölliset tunnisteet (esimerkiksi IBAN ja BIC).

Perustelu

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Maksutapahtuman luonteesta riippuen maksunsaajan on käynnistämiensä tapahtumien yhteydessä ilmoitettava maksupalveluntarjoajalleen tämän pyynnöstä maksajan IBAN-tilinumero ja maksajan maksupalveluntarjoajan BIC-tunnus.

3. Maksutapahtuman luonteesta riippuen maksunsaajan on käynnistämiensä tapahtumien yhteydessä ilmoitettava maksupalveluntarjoajalleen tämän pyynnöstä maksajan ja maksajan maksupalveluntarjoajan yksilölliset tunnisteet (esimerkiksi IBAN ja BIC).

Perustelu

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Maksutapahtuman luonteesta riippuen tavaran- tai palveluntoimittajan, joka hyväksyy tämän asetuksen kattamia maksuja, on kunkin yhteisössä tapahtuvan tavaroiden ja palvelujen laskutuksen yhteydessä ilmoitettava asiakkailleen IBAN-tilinumeronsa ja maksupalveluntarjoajansa BIC-tunnus.

4. Maksutapahtuman luonteesta riippuen tavaran- tai palveluntoimittajan, joka hyväksyy tämän asetuksen kattamia maksuja, on kunkin yhteisössä tapahtuvan tavaroiden ja palvelujen laskutuksen yhteydessä ilmoitettava asiakkailleen yksilölliset tunnisteensa (esimerkiksi IBAN ja BIC) ja maksupalveluntarjoajansa yksilölliset tunnisteet (esimerkiksi IBAN ja BIC).

Perustelu

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltioiden on poistettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2012 kaikki maksupalveluntarjoajille asetetut maksuja koskevat kansalliset velvoitteet ilmoittaa maksutasetietoja tilastoihin.

2. Jäsenvaltioiden on poistettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015 kaikki maksupalveluntarjoajille asetetut maksuja koskevat kansalliset velvoitteet ilmoittaa maksutasetietoja tilastoihin.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on velvoitettava toimivaltaiset viranomaiset valvomaan tehokkaasti tämän asetuksen noudattamista ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen noudattamisen varmistamiseksi.

Perustelu

Olisi ilmaistava yksiselitteisesti, että toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä on varmistaa asetuksen noudattaminen eikä pelkästään reagoida maksupalvelujen käyttäjien valituksiin. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava puuttua asiaan omasta aloitteestaan.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat nimittää olemassa olevia laitoksia toimimaan toimivaltaisina viranomaisina.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat hyödyntää tai laajentaa olemassa olevia menettelyjä tätä tarkoitusta varten.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja 8 artiklassa tarkoitettujen tuomioistuimen ulkopuolisten oikeussuojaelinten on tehtävä aktiivista yhteistyötä rajatylittävien riitojen ratkaisemiseksi.

Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja 8 artiklassa tarkoitettujen tuomioistuimen ulkopuolisten oikeussuojaelinten on toimittava yhteistyössä aktiivisesti ja ripeästi rajatylittävien riitojen ratkaisemiseksi tarvittaessa vaihtamalla tietoja toimivaltaansa kuuluvien alueiden oikeuskäytännöistä tai tekemällä kanteluja ja käynnistämällä muutoksenhakumenettelyitä.

Perustelu

On hyödyllistä täsmentää, kuinka toimivaltaiset viranomaiset ja tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojaelimet voivat tehdä yhteistyötä rajatylittävissä riitatapauksissa.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä Euroopan keskuspankille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia.

2. Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä Euroopan keskuspankille 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia.

Perustelu

Ei ole tarpeen vahvistaa niin pitkää määräaikaa arviointia ja asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen esittämistä varten.

PERUSTELUT

Tehottomuus ja korkeat kustannukset rajatylittävien maksujen käsittelyssä on tullut ilmeiseksi vasta euron käyttöönoton ja euroalueen maiden välisen vaihtokurssien käytöstä poistumisen jälkeen.

Tätä taustaa vasten komissio teki ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EY) N:o 2560/2001 rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista (jäljempänä ”asetus 2560”). Direktiivi hyväksyttiin 19. joulukuuta 2001 ja se tuli voimaan 31. joulukuuta 2001 ja siinä taattiin, että rajat ylittävien maksujen kustannukset ovat samat kuin jäsenvaltioiden sisäisten maksusuoritusten.

Asetusta sovelletaan tilisiirtoihin, automaateista tehtäviin käteisnostoihin sekä korkeintaan 12 500 euron suuruisiin maksu- ja luottokorttimaksuihin Euroopan talousalueella (kaikki Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja). tammikuuta 2006 alkaen asetusta on sovellettu korkeintaan 50 000 euron rajat ylittäviin maksuihin.

Asetuksen nojalla alettiin soveltaa samansuuruisten palvelumaksujen periaatetta samanlaisiin kotimaisiin (kansallisiin) ja rajat ylittäviin maksuihin, mikä alensi hintoja ja tuotti enemmän kilpailua maksupalvelumarkkinoille. Tämä asetus on luonut pohjan yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) muodostamiselle.

Tällä asetuksen muuttamista koskevalla ehdotuksella vastataan maksumarkkinoiden nopeaan kehittymiseen EU:ssa, ja se on syntynyt huolellisen uudelleentarkastelun ja komission helmikuussa 2008 laatiman kertomuksen tuloksena.

Asetuksen 2560 tarkistamisprosessissa on ollut monia eri tekijöitä.

Komission kertomuksessa esitetään, kuinka asetusta 2560/2001 on sovellettu jäsenvaltioissa ja mitä käytännön ongelmia on havaittu sen täytäntöönpanossa. Siinä todetaan, että olisi tehtävä useita ehdotuksia ongelmallisina pidettyjen kysymysten ratkaisemiseksi, jotta olisi mahdollista vastata paremmin rahoitusalan vähittäismarkkinoiden kehitykseen ja mukauttaa asetusta hiljattain hyväksytyn maksupalveludirektiivin (2007/64/EY) mukaiseksi.

Kertomuksessa vahvistetaan, että asetuksella on saavutettu kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin sen avulla on saatu rajat ylittävien maksujen, erityisesti tilisiirtojen, palvelumaksut alenemaan tuntuvasti (rajat ylittävästä 100 euron suuruisesta tilisiirrosta perittiin keskimäärin 24 euroa ennen asetuksen voimaantuloa, nyt siitä peritään keskimäärin 2,50 euroa ilman että se on johtanut kotimaisia tilisiirtoja koskevien palvelumaksujen kohoamiseen). Toiseksi sen myötä rahoituspalveluala on Euroopan maksupalvelujen tehokkaan ja integroituneen infrastruktuurin puuttumisen vuoksi rohjennut ryhtyä toteuttamaan tarvittavia toimia ja toteuttanut käytännössä muita euromääräisiä maksuja kuin käteismaksuja koskevan ”sisäisen maksualueen" luomalla yhtenäisen euromaksualueen (SEPA), minkä pitäisi pitkällä aikavälillä myötävaikuttaa kaikkien kuluttajien kustannusten alenemiseen.

Kertomuksessa todetaan, että asetuksen soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan suoraveloitusta, mitä ei aikaisemmin ole voitu käyttää rajat ylittävissä maksutapahtumissa. Lisäksi kertomuksen mukaan kaikkien jäsenvaltioiden olisi perustettava toimivaltaiset viranomaiset ja asianmukaiset tuomioistuimen ulkopuoliset valitusmenettelyt kuluttajien oikeuksien paremmaksi suojelemiseksi asetuksen soveltamista koskevissa riidoissa.

Joidenkin jäsenvaltioiden pankeille asettamat pankkien välittämiä maksuja koskevat ilmoitusvelvoitteet on tarkoitus poistaa, koska nämä velvoitteet jarruttavat SEPA:n kehitystä, rajoittavat rajat ylittävien maksujen täysin automaattisen prosessoinnin käyttöä ja johtavat lopulta pankeille ja kuluttajille koituvien kustannusten kohoamiseen.

Komission ehdotuksessa esitetään viisi tärkeää muutosta asetuksen 2560/2001 nykyiseen tekstiin:

· ulotetaan rajatylittävistä ja vastaavista kotimaisista maksuista veloitettavien yhdenmukaisten palvelumaksujen periaate koskemaan suoraveloitusta (2 artikla, määritelmät),

· täsmennetään käsitettä “vastaavat maksut” (3 artikla),

· pyydetään jäsenvaltioita nimeämään toimivaltaiset viranomaiset ja tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojaelimet, jotka käsittelevät tehokkaasti tämän asetuksen soveltamista koskevia valituksia ja riitoja (6–9 artikla),

· poistetaan asteittain maksupalveluntarjoajille asetetut velvoitteet ilmoittaa maksutasetiedot tilastoihin (enintään 50 000 euron maksuista 1. tammikuuta 2010 mennessä ja kokonaan vuoteen 2012 mennessä) (5 artikla),

· otetaan käyttöön uudelleentarkastelulauseke (12 artikla).

SEPA:n syntyminen ja maksupalveludirektiivin antaminen muuttavat maksuympäristöä Euroopassa. Erityisesti suosittu sähköinen maksutapa – suoraveloitus – tulee käyttöön rajat ylittävissä maksutapahtumissa marraskuusta 2009 alkaen.

Jotta on mahdollista luoda kaikkia Euroopan unionissa käytettäviä sähköisiä maksutapoja koskeva täysin johdonmukainen lainsäädäntökehys ja välttää kaikki lainsäädäntötekstien eroavaisuuksista mahdollisesti johtuvat tulkintaerot, asetuksen sanamuodon ja erityisesti sen määritelmien on oltava maksupalveludirektiivin (2007/64/EY) mukaiset.

Parlamentin ehdottamilla tarkistuksilla parannetaan komission ehdotusta seuraavasti:

· selkeytetään määritelmiä ja käsitettä ”vastaavat maksut”,

· vaaditaan, että asetuksessa olisi täsmennettävä, että jäsenvaltiot velvoittavat toimivaltaisia viranomaisia valvomaan tehokkaasti asetuksen noudattamista ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen noudattamisen varmistamiseksi.

· Voisi olla hyödyllistä täsmentää, eli määritellä yksityiskohtaisemmin, 9 artiklassa (rajatylittävä yhteistyö), miten eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojaelimet tekevät yhteistyötä.

Otsikko	Rajatylittävät maksut yhteisössä
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0640 – C6-0352/2008 – 2008/0194(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ECON
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 21.10.2008
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Aloyzas Sakalas 3.11.2008
Hyväksytty (pvä)	20.1.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlo Casini, Bert Doorn, Monica Frassoni, Giuseppe Gargani, Neena Gill, Klaus-Heiner Lehne, Katalin Lévai, Antonio López-Istúriz White, Manuel Medina Ortega, Hartmut Nassauer, Aloyzas Sakalas, Eva-Riitta Siitonen, Francesco Enrico Speroni, Diana Wallis, Rainer Wieland, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Eva Lichtenberger, Jacques Toubon

Otsikko	Rajatylittävät maksut yhteisössä
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0640 – C6-0352/2008 – 2008/0194(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	13.10.2008
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 21.10.2008
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 21.10.2008		JURI 21.10.2008
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	IMCO 5.11.2008
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä)	Margarita Starkevičiūtė 24.9.2008
Valiokuntakäsittely	5.11.2008		11.12.2008	20.1.2009
Hyväksytty (pvä)	11.2.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mariela Velichkova Baeva, Paolo Bartolozzi, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Manuel António dos Santos, Christian Ehler, Elisa Ferreira, Ingo Friedrich, Jean-Paul Gauzès, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Wolf Klinz, Astrid Lulling, Sirpa Pietikäinen, John Purvis, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Ieke van den Burg, Sahra Wagenknecht
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Mia De Vits, Werner Langen, Gianni Pittella, Eva-Riitta Siitonen
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	16.2.2009