Istuntoasiakirja
14.4.2011
MIETINTÖ
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Jorgo Chatzimarkakis
PR_DEC_Com
SISÄLTÖ
Sivu
1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS......................................................4
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio 4
2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS......................................................6
vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 6
3. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS......................................................9
vastuuvapauden myöntämisestä kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 9
4. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS....................................................12
vastuuvapauden myöntämisestä terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 12
5. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS....................................................15
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 15
6. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS....................................................18
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 18
7. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS....................................................21
vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 21
8. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS....................................................24
Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen varainhoitovuonna 2009 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio 24
9. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS....................................26
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot 26
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO......................................................................69
KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO.........................................................72
TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO......................75
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 78
SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO...................88
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO................................................91
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO....................................................................95
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO............................................98
KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO 101
NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO 104
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS...............................................107
1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[1],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[2],
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon komission kertomuksen jäsenvaltioiden vastauksista tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2009 ( KOM(2010)0104 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 ja toimielinten vastaukset[3] sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[4],
– ottaa huomioon 26. toukokuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Pitääkö valvontaa lisätä vai vähentää? Virheriskin ja valvonnasta aiheutuvien hallintokustannusten oikea tasapaino" ( KOM(2010)0261 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)0640 ja ( SEC(2010)0641 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Eurooppa-koulujen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2009 sekä koulujen vastaukset,
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05891/2011 – C7-0053/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[5] sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[6] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[7] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7‑0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toimii näitä tehtäviä hoitaessaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen,
1. myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009;
2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten päätelmistä[8];
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvat päätöslauselmat neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[9],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[10],
– ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009,
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2009 sekä viraston vastaukset[11],
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[12],
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05893/2011 – C7-0054/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[13] sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[14] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[15] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[16] ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004[17] ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,
– ottaa huomioon koulutukseen, audiovisuaalialaan ja kulttuuriin liittyvää yhteisön toimintaa hallinnoivan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. tammikuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2005/56/EY[18],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7‑0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toimii näitä tehtäviä hoitaessaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen,
1. myöntää koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009;
2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
3. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
vastuuvapauden myöntämisestä kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[19],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[20],
– ottaa huomioon kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009,
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ) ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2009 sekä viraston vastaukset[21],
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[22],
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05893/2011 – C7-0054/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[23] sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[24] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[25] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[26] ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004[27] ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,
– ottaa huomioon energia-alalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanevan "Älykkään energiahuollon viraston" perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 23. joulukuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2004/20/EY[28],
– ottaa huomioon 23. joulukuuta 2003 tehdyn päätöksen 2004/20/EY muuttamisesta "Älykkään energiahuollon viraston" muuttamiseksi "Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirastoksi" 31. toukokuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2007/372/EY[29],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7‑0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toimii näitä tehtäviä hoitaessaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen,
1. myöntää kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009;
2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
4. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
vastuuvapauden myöntämisestä terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[30],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[31],
– ottaa huomioon terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009,
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2009 sekä viraston vastaukset[32],
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[33],
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05893/2011 – C7-0054/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[34] sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[35] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[36] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[37] ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004[38] ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,
– ottaa huomioon kansanterveysalalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 15. joulukuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 2004/858/EY[39],
– ottaa huomioon päätöksen 2004/858/EY muuttamisesta "kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston" muuttamiseksi "terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastoksi" 20. kesäkuuta 2008 tehdyn komission päätöksen 2008/544/EY[40],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7‑0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toimii näitä tehtäviä hoitaessaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen,
1. myöntää terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009;
2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
5. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[41],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[42],
– ottaa huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009,
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2009 sekä viraston vastaukset[43],
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[44],
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05893/2011 – C7-0054/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[45] sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[46] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[47] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[48] ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004[49] ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 nojalla 26. lokakuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2007/60/EY[50],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7‑0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toimii näitä tehtäviä hoitaessaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen,
1. myöntää Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009;
2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
6. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[51],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[52],
– ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009,
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2009 sekä viraston vastaukset[53],
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[54],
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05893/2011 – C7-0054/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[55] sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[56] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[57] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[58] ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004[59] ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,
– ottaa huomioon tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettavaa "Ideat"‑erityisohjelmaa hallinnoivan Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2008/37/EY[60],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7‑0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toimii näitä tehtäviä hoitaessaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen,
1. myöntää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009;
2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
7. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[61],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[62],
– ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009,
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tutkimuksen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2009 sekä viraston vastaukset[63],
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[64],
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05893/2011 – C7-0054/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[65] sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[66] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[67] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[68] ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004[69] ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan,
– ottaa huomioon yhteisön tutkimuksen alan erityisohjelmien "Ihmiset", "Valmiudet" ja "Yhteistyö" tiettyjä osa-alueita hallinnoivan tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2008/46/EY[70],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7‑0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti se toimii näitä tehtäviä hoitaessaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen,
1. myöntää Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009;
2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
8. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen varainhoitovuonna 2009 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[71],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[72],
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon komission kertomuksen jäsenvaltioiden vastauksista tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2009 ( KOM(2010)0104 ),
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 ja toimielinten vastaukset[73] sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[74],
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05891/2011 – C7-0053/2011),
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05893/2011 – C7-0054/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[75] sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[76] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[77] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[78] ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7‑0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artiklan mukaan komissio antaa talousarvion toteuttamista koskevat tilit ja laatii taseen, johon on merkitty unionin varat ja vastuut,
1. hyväksyy Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen varainhoitovuonna 2009 liittyvien tilien päättämisen;
2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
9. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009[79],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 ( SEC(2010)0963 – C7‑0211/2010)[80],
– ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2008 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta ( KOM(2010)0650 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)1437 ja SEC(2010)1438 ),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2009" ( KOM(2010)0281 ),
– ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ( SEC(2010)0994 ),
– ottaa huomioon komission kertomuksen jäsenvaltioiden vastauksista tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2009 ( KOM(2010)0104 ),
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 ja toimielinten vastaukset[81] sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta[82],
– ottaa huomioon 26. toukokuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Pitääkö valvontaa lisätä vai vähentää? Virheriskin ja valvonnasta aiheutuvien hallintokustannusten oikea tasapaino" ( KOM(2010)0261 ) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ( SEC(2010)0640 and ( SEC(2010)0641 ),
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05891/2011 – C7-0053/2011),
– ottaa huomioon neuvoston 15. helmikuuta 2011 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05893/2011 – C7-0054/2011),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[83] (varainhoitoasetus) sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006[84] ja 17. joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1525/2007[85] ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan,
– ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[86] ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee ( A7-0134/2011 ),
A. ottaa huomioon, että Barroson ensimmäisen komission strategisena tavoitteena oli saada tilintarkastustuomioistuimelta vuoteen 2009 mennessä myönteinen tarkastuslausuma ja että tämä tavoite ei toteutunut,
B. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella vahvistetaan komission roolia, kun siinä määrätään, että komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artikla) ja se toimii näitä tehtäviä hoitaessaan omalla vastuullaan (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artikla) – sovellettavasta toteuttamistavasta riippumatta – ja että jäsenvaltiot tekevät komission kanssa yhteistyötä varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti,
C. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa määrätään myös, että komissio esittää unionin varoja koskevan arviointikertomuksen, joka perustuu saavutettuihin tuloksiin (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artikla),
D. ottaa huomioon, että Euroopan kansalaiset odottavat, että veronmaksajien rahat käytetään asianmukaisesti, tehokkaasti ja hyödyllisesti ja että kysymystä unionin talousarvion koosta on käsiteltävä asetettujen tavoitteiden perusteella sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella annettujen valtuuksien ja vastuiden perusteella,
E. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 1 kohdan toinen alakohta velvoittaa tilintarkastustuomioistuimen antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, ja lisäksi siinä todetaan, että kyseistä lausumaa voidaan täydentää unionin jokaista keskeistä toiminta-alaa koskevilla erityisarvioilla,
F. ottaa huomioon, että komission lisäksi myös jäsenvaltioita on pidettävä vastuuvelvollisina siitä, että tilintarkastustuomioistuin ei ole toistaiseksi voinut antaa myönteistä tarkastuslausumaa ilman varaumia,
G. ottaa huomioon, että pakolliset kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset, jotka ministerit laativat ja allekirjoittavat ja riippumaton tarkastaja tarkastaa asianmukaisesti, ovat tarpeellinen ja välttämätön väline, jotta voidaan torjua vallitsevaa omavastuullisuuden puutetta ja laajalle levinnyttä käsitystä huonosta varainhoidosta unionin tasolla,
H. katsoo, että nykyisellä järjestelmällä, jossa tarkastuslausumia annetaan monella tasolla, ei voida varmistaa, että unionin varojen käytössä noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja laillisuuden, asianmukaisuuden ja moitteettoman varainhoidon vaatimuksia,
I. ottaa huomioon, että unionin jäseniä ovat itsenäiset valtiot, eivät alueet, ja että jäsenvaltiot kantavat vastuun muuhun maailmaan ja unioniin nähden, vaikka ne olisivat rakenteeltaan liittovaltioita,
J. katsoo, että tilivelvollisuusprosessi on hyvän hallinnon apuväline, jonka avulla voidaan parantaa tuloksia ja analyysia, tehdä muutoksia hallinnointiin ja strategiaan ja käyttää niukat resurssit paremmin, ja ottaa huomioon, että kuten neuvosto havaitsi, EU:n varojen täsmällinen ja luotettava käyttö on olennaisia keinoja Euroopan kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi[87],
K. katsoo, että on tarpeen luopua nykyisestä etuisuuksiin perustuvasta kulttuurista ja ryhtyä ratkaiseviin toimiin, joilla luodaan vastuullisuuden kulttuuria sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla ja puututaan sekä sääntöjen noudattamiseen että tuloksiin liittyviin kysymyksiin unionin oikeutuksen lujittamiseksi,
L. ottaa huomioon, että unionin tukea toteuttavien kansainvälisten järjestöjen on osoitettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle tarkastuslausuman avulla, että varat on käytetty asianmukaisesti,
M. katsoo, että unionin varainhoidon, varainkäytön laadun ja niiden järjestelyjen parantaminen, joiden mukaisesti komissio on vastuussa varainhoidosta, on ensisijaisen tärkeää ja parlamentin keskeinen tavoite varainhoitoasetuksen tarkistamisen, uuden monivuotisen rahoituskehyksen ja talousarvion uudistuksen yhteydessä,
N. katsoo, että toimielinten välisen hyvän yhteistyön varmistamiseksi on laadittava konkreettisia ehdotuksia, jotka koskevat säännöllisten kolmikantakokousten tehokasta järjestämistä parlamentin puhemiehen ja neuvoston ja komission puheenjohtajien kesken Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 324 artiklan mukaisesti,
O. katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on yksinkertaistettava lainsäädäntöä ja parannettava sääntelyä hallintoa tehostamalla,
P. toteaa, että 11. marraskuuta 2010 tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta antamassaan päätöslauselmassa[88] parlamentti ilmaisi näkemyksensä tietyistä tutkimuksen seurantaan ja sertifiointiin liittyvistä vaikeuksista,
Q. katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on tarkastaa tietoja ja että sen mahdollisuuksia hoitaa velvollisuutensa tehokkaasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti ei pitäisi millään tavalla rajoittaa,
R. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tehtävään tarkastaa unionin varojen käyttö kuuluu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuselinten tarkastaminen,
S. katsoo, että tilintarkastustuomioistuin voisi huolehtia koordinointitoimista, joita tarvitaan vakausmekanismin kaltaisia mekanismeja käyttöön otettaessa, ja toteaa, että vakausmekanismia koskevissa säännöissä olisi varmistettava, että käytössä on asianmukaiset tilintarkastusjärjestelyt sekä tilivelvollisuuden ja täyden avoimuuden takaavat järjestelyt,
T. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava unionin nykyisten ulkoisten tarkastusjärjestelyjen tehokkuutta,
U. katsoo, että alakohtaisen lainsäädännön yksinkertaistaminen – esimerkiksi standardoinnin ja yhtenäisten hankintasääntöjen laatimisen avulla – ja sen mukauttaminen varainhoitoasetukseen ovat tarpeen, jotta voidaan parantaa merkittävästi tuloksia ja vähentää raskasta byrokratiaa,
V. ottaa huomioon, että komission tehtävänä on neuvoa jäsenvaltioita ja levittää jatkuvasti hyviä käytäntöjä kansallisten elinten keskuudessa,
W. katsoo, että monet toimet, joista päätettiin vuonna 2008, kuten 1 000 000 000 euron elintarvikerahoitusväline, rakennerahastomaksujen nopeuttaminen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman avulla sekä monien ohjelmien tukikelpoisuusjakson jatkaminen vuoteen 2009, olivat haaste talousarvion valvonnalle vuonna 2009 ja sen jälkeen,
A. YLEISET HAVAINNOT
Tilit
1. toteaa, että unionin tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2009 ja sekä toimien tuloksista ja rahavirroista;
2. pitää valitettavana, että neuvosto antoi lausuntonsa kovin myöhään;
3. ei pidä normaalina, että tilinpäätös esitetään siten, että oma pääoma on 44 700 000 000 euroa negatiivinen, ja kysyy, pitäisikö jäsenvaltioilta vaadittavat rahoitusosuudet ilmoittaa saatavina, onhan henkilöstön eläkkeisiin liittyvä arviolta 37 000 000 000 euron määrä varma sitoumus; ottaa huomioon komission tilinpitäjän selitykset siitä, että julkissektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja on noudatettu; ehdottaa, että olisi harkittava unionin eläkerahastoa, jotta nämä henkilöstöä koskevat rahoitussitoumukset voitaisiin ulkoistaa;
4. kehottaa komissiota huolehtimaan kiireesti, että tileihin ei vastaisuudessa liity virheellisten tietojen riskiä, puuttumalla viipymättä tilintarkastustuomioistuimen havaitsemiin puutteisiin;
5. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan tulevaisuudessa yhden ainoan lausuman tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti samalla tavalla kuin se antaa lausuman tilien luotettavuudesta;
Laillisuus ja asianmukaisuus
6. toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti komissio toteuttaa unionin talousarviota omalla vastuullaan mutta yhteinen hallinnointi ymmärretään nykyisin niin, että useimmista hallinnointitehtävistä vastaavat kansalliset elimet, jotka eivät ole välittömästi vastuuvelvollisia unionin tasolla ja joiden suhteen komission täytäntöönpanovalta on rajallinen; katsoo sen vuoksi, että näiden elinten on tarkoitus olla suoraan vastuuvelvollisia komissiolle unionin tasolla;
7. kehottaa näin ollen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehostamaan yhteisen hallinnoinnin valvonnassa kansallisten tilintarkastuselinten ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyötä; ehdottaa, että tutkittaisiin, olisiko kansallisten tilintarkastuselinten mahdollista antaa riippumattomina ulkoisina tarkastajina kansainvälisten tilinpitostandardien mukaisesti unionin varojen hallinnoinnista kansallisia tarkastuslausuntoja, jotka toimitettaisiin jäsenvaltioiden hallituksille otettavaksi huomioon vastuuvapausmenettelyssä tarkoitusta varten kehitettävän asianmukaisen toimielinten välisen menettelyn mukaisesti;
8. muistuttaa, että jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu unionin varojen päivittäisestä hallinnoinnista ja valvonnasta yhteisen hallinnoinnin yhteydessä ja että kansalliset elimet laativat ja käsittelevät unionin rahoitustukea koskevia asiakirjoja ja hyväksyvät komissiolle esitettyjä varojen palauttamista koskevia vaatimuksia;
9. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta antaman lausunnon mukaan virhetaso oli olennainen toimintalohkoryhmien "maatalous ja luonnonvarat", "koheesiopolitiikka", "tutkimus, energia ja liikenne", "yhteisön ulkopuolelle suunnattu tuki ja kehitys- ja laajentumisasiat" sekä "koulutus ja kansalaisuus" maksuissa ja että valvontajärjestelmillä estettiin tai havaittiin ja korjattiin vain osittain vaikuttavasti liian suurena ilmoitettujen tai tukeen oikeuttamattomien kulujen korvaaminen (tarkastuslausuma, X kappale);
10. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin arvioi maatalouden ja luonnonvarojen (56 318 000 000 euroa), tutkimuksen, energian ja liikenteen (7 966 000 000 euroa), yhteisön ulkopuolelle suunnatun tuen, kehitysyhteistyön ja laajentumisen (6 596 000 000 euroa) sekä koulutuksen ja kansalaisuuden (2 153 000 000 euroa) toimintalohkoryhmissä todennäköisimmäksi maksujen virhetasoksi 2–5 prosenttia;
11. toteaa, että koheesiopolitiikan toimintalohkoryhmässä (23 081 000 000 euroa todennettuihin menoihin perustuvia korvauksia) tilintarkastustuomioistuin arvioi todennäköisimmäksi maksujen virhetasoksi yli 5 prosenttia, vaikka parlamentti ei tiedä tarkkaa virhetasoa;
12. toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset osoittavat, että maatalouden ja luonnonvarojen toimintalohkoryhmän maksujen arvioitu todennäköisin virhetaso on noussut aavistuksen ja että koheesiopolitiikan toimintalohkoryhmän maksujen arvioitu todennäköisin virhetaso on alentunut merkittävästi;
13. toteaa, että todennäköisimmän virhetason alentuminen voi johtua tilintarkastustuomioistuimen otoksen sisällöstä, koska siihen kuului pienehköjä jäsenvaltioita, joilla on keskitetyt poliittiset järjestelmät, kuten Tanska, Viro, Luxemburg ja Unkari; varoittaa tekemästä ennenaikaisia johtopäätöksiä, kun jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät ovat vain "osittain vaikuttavia"; on pahoillaan siitä, että tämä perustavanlaatuinen ongelma on yhä olemassa;
14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saamaan vuosittain aikaan parannuksia todennäköisimpiin virhetasoihin unionin talousarviota toteutettaessa; katsoo, että tavoitteena olisi oltava virhetason lasku alle olennaisuusrajan, jotta tilintarkastustuomioistuimelta saadaan myönteinen tarkastuslausuma;
15. palauttaa mieliin toistuvat komissiolle esittämänsä kehotukset, että se antaisi ehdotuksen sellaisten pakollisten kansallisten hallinnointia koskevien ilmoitusten käyttöönotosta, jotka ministerit laativat ja allekirjoittavat, jotka julkistetaan ja jotka riippumaton tarkastaja tarkastaa asiaankuuluvasti, koska tällaiset ilmoitukset ovat tarpeen ja välttämättömiä ensimmäisenä toimena, jolla voidaan lisätä kansallisten järjestelmien tehokkuutta ja jäsenvaltioiden vastuullisuutta unionin varojen käytössä; toistaa[89], että jäsenvaltioissa, jotka ovat liittovaltioita tai joissa hallintoa on hajautettu huomattavasti, nämä ilmoitukset voitaisiin laatia kokonaan tai osittain kokoamalla yhteen alueellisia ilmoituksia edellyttäen, että vaaleilla valittu poliittinen viranhaltija on tarkastanut ja allekirjoittanut kaikki ilmoituksen osat; vaatii komissiota antamaan tällaisen ehdotuksen syyskuuhun 2011 mennessä riippumatta siitä, että jotkut jäsenvaltiot eivät ehkä vielä ole tästä aloitteesta yhtä mieltä;
16. toteaa, että kansallisten hallinnointia koskevien ilmoitusten olisi sisällettävä kattavat tiedot unionin varojen käytöstä ja että ilmoitukset olisi julkistettava, kun ne on allekirjoitettu ministeritasolla;
17. pahoittelee, että yhteisen hallinnoinnin piiriin kuuluvien ohjelmien yhteydessä jäsenvaltiot eivät vielä ole kokonaan omaksuneet uusia vastuitaan, jotka on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklaan;
Takaisinperintä- ja oikaisumekanismit
18. muistuttaa, että unionin talousarvion toteuttamisessa komissiolla on viime kädessä velvollisuus varmistaa, että aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin ja että puutteet jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä korjataan mahdollisimman nopeasti;
19. palauttaa mieliin, että varainhoitovuoden 2005 vastuuvapausmenettelystä lähtien parlamentti on kannustanut komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta saatavissa olevien tietojen kattavuus ja oikeellisuus voidaan varmistaa ja jotta tilintarkastustuomioistuin saisi siten käyttöönsä luotettavaa todentavaa aineistoa, jonka pohjalta se voi arvioida monivuotisten oikaisumekanismien vaikuttavuutta;
20. on tyytyväinen siihen, että komissio vastasi parlamentin vaatimuksiin sisällyttämällä Euroopan unionin varainhoitovuoden 2009 tilinpäätöksen liitetietoon 6 aikaisempaa yksityiskohtaisemmat tiedot takaisinperinnästä ja rahoitusoikaisuista;
21. panee lisäksi merkille "takaisinperinnän" (jossa vastaanottaja palauttaa aiheettomasti maksetun määrän) ja "rahoitusoikaisun" (jossa puututaan järjestelmän puutteisiin, joiden taloudelliset seuraukset tulevat veronmaksajien maksettavaksi) välisen merkittävän eron; korostaa, että rahoitusoikaisumenetelmää ei pitäisi käyttää helppona keinona vältellä takaisinperintää ja että takaisinperintämenettely olisi käynnistettävä aina, kun se on mahdollista, sen varmistamiseksi, että aiheettomasti maksetuista määristä hyötyneet eivät voi pitää kyseisiä varoja; palauttaa mieliin vaatimuksensa, että kaikkien takaisinperintöjä koskevien tietojen olisi oltava olennainen osa lopullisia edunsaajia koskevaa tietokantaa ja ne olisi sisällytettävä tähän tietokantaan;
22. pitää valitettavana, että koheesiopolitiikan toimintalohkoryhmässä vain 20 prosenttia vuonna 2009 vahvistetuista määristä oli toteutettu ja vuoden 2009 lopussa oikaisuja oli panematta täytäntöön kaikkiaan 2 332 000 000 euron arvosta (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus, 1.44 kohta);
23. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että komissio on esittänyt kattavat tiedot suorittamistaan takaisinperinnöistä ja rahoitusoikaisuista; on toisaalta pahoillaan siitä, että komission jäsenvaltioilta saamat tiedot eivät aina ole kattavia ja luotettavia;
24. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan järjestelmiään, joiden avulla ne valvovat ja havaitsevat oikaisuja ja raportoivat niistä komissiolle, ja kehottaa komissiota tarkentamaan tilinpäätösraportoinnin suuntaviivoja sen varmistamiseksi, että kaikki merkittävät tiedot monivuotisten oikaisumekanismien toiminnasta ilmoitetaan asianmukaisesti tilinpäätöksessä; kehottaa komissiota lisäksi tiedottamaan parlamentille toimistaan, joilla se pyrkii varmentamaan kansallisten tarkastusviranomaisten työn;
25. panee merkille, että arvomääräisesti tarkasteltuna suurin osa oikaisuista on jäsenvaltioihin tai unionin ulkopuolisiin valtioihin kohdistuvia rahoitusoikaisuja, eikä niissä niinkään ole kyse varojen perimisestä takaisin EU:n tukia aiheettomasti saaneilta yksittäisiltä edunsaajilta (vuosikertomus, 1.50 kohta);
26. katsoo, että tulevissa unionin talousarviota ja ohjelmia koskevissa säännöissä olisi määrättävä, että käyttämättä jääneitä unionin varoja ei palauteta jäsenvaltioille, jos jokin jäsenvaltio ei ole maksanut takaisin unionille aiheettomasti saamiaan määriä, ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon kaikki jäsenvaltioilla vielä maksamatta olevat rahoitusoikaisut ennen käyttämättömien vuotuisten talousarviomäärärahojen palauttamista jäsenvaltioille;
27. epäilee, että nykyisessä järjestelmässä, johon ei liity sakkoja ja jossa on mahdollista korvata useimmat komission tai tilintarkastustuomioistuimen tukeen oikeuttamattomiksi toteamat menot, jäsenvaltioilla vaikuttaa olevan vain vähän kiinnostusta kehittää tehokkaita valvontajärjestelmiä, joiden avulla voitaisiin vähentää niiden osuutta unionin menoista; toistaa siksi vuoden 2008 vastuuvapautta koskevan kantansa, että tukeen oikeuttamattomat menot pitäisi voida jakaa uudelleen vain jos jäsenvaltiot ovat havainneet ne itse; on tyytyväinen siihen, että komissio on käyttänyt uutta mahdollisuutta keskeyttää maksut välittömästi, ja vaatii, että maksujen keskeyttämistä käytetään edelleen päättäväisesti ja johdonmukaisesti ja että tehdyistä päätöksistä ja niiden syistä ilmoitetaan parlamentille; kehottaa komissiota kehittämään järjestelmän, jonka avulla rangaistaan huonosti suoriutuvia jäsenvaltioita ja palkitaan hyvin suoriutuvia jäsenvaltioita vähentämällä niiden hallinnollista työmäärää;
28. kehottaa komissiota antamaan parlamentille analyysin maksajavirastojen valmiuksista toimittaa luotettavia tietoja (analyysin olisi lisäksi perustuttava ennakkoilmoituksiin ja paikalla suoritettuihin tarkastuksiin sekä näiden ilmoitusten ja tarkastusten vertailuun tilintarkastustuomioistuimen antamien tietojen kanssa) ja tarkastamaan näiden elinten viimeisten neljän vuoden aikana antamien tietojen oikeellisuuden;
29. on tietoinen siitä, että maksujen keskeyttäminen saattaa joskus merkitä tinkimistä nopeasta täytäntöönpanosta, mutta on vakuuttunut siitä, että tapauksissa, joissa riskin tiedetään olevan suuri, luotettavuutta olisi pidettävä nopeutta tärkeämpänä;
30. ei näin ollen ole yhtä mieltä komission lausumasta, jonka mukaan rahoitusoikaisuilla voidaan kannustaa jäsenvaltioita parantamaan hallinnointi- ja valvontajärjestelmiään, jolloin ne voivat estää tai havaita lopullisille tuensaajille suoritettuja sääntöjenvastaisia maksuja ja periä varat takaisin (Euroopan unionin tilinpäätös, varainhoitovuosi 2009, liitetieto 6, s. 100);
31. toteaa, että rahoitusoikaisut voivat osoittaa, onko politiikka pantu täytäntöön vakiintuneiden sääntöjen mukaisesti, ja että säännölliset ja lisääntyvät rahoitusoikaisut voivat olla osoitus siitä, että komissio hoitaa valvontatehtäväänsä tiukemmin, ja siitä, että niiden vaikutus ennaltaehkäisevänä ja rakenteellisena toimena on pieni; panee myös merkille, että komission valvonnan tehokkuus vaikuttaa jäsenvaltioiden toimiin tehokkaiden järjestelmien luomiseksi;
32. on tyytyväinen komission laatimiin ohjeisiin, jotka koskevat takaisinperinnöistä raportoimista; kehottaa komissiota analysoimaan tarkasti jäsenvaltioiden takaisinperintää koskevaa raportit ja antamaan tarvittaessa lisäkoulutusta;
Jäsenvaltioiden vastuu ja avoimuus
33. panee huolestuneena merkille unionin varojen hallinnointiin tehtävien parannusten hitauden; ottaa samalla huomioon sekä tilintarkastustuomioistuimen että komission toistuvat lausunnot, joiden mukaan hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laatu vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden kesken ja ohjelmien välillä; kehottaa komissiota ottamaan nämä valvontajärjestelmien erot järjestelmällisesti huomioon ja antamaan käyttöön selkeitä arviointeja jäsenvaltioiden toimista sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tarkemman valvonnan ansiosta enemmän sääntöjenvastaisuuksia havaitsevia jäsenvaltioita ei saateta missään vaiheessa huonoon valoon;
34. on yhtä mieltä neuvoston suosituksesta, että takaisinperintöjä, rahoitusoikaisuja ja keskeytyksiä koskevien tietojen olisi oltava helposti yleisön saatavilla;
35. kehottaa komissiota julkistamaan yhteenvetokertomuksessaan yksittäisten jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien vahvuuksien ja heikkouksien arvioinnin jo suorittamansa tarkastustyön perusteella sekä muiden käytettävissä olevien asiaan liittyvien tietojen perusteella; kehottaa komissiota sen lisäksi sisällyttämään vastuuvapautta koskeviin tietoihin parannuksia koskevan edistymiskertomuksen; pyytää komissiota laatimaan valvonnan laadusta jäsenvaltion ja politiikan alan mukaan niin kutsutun tulostaulun seuraavan taulukkomallin mukaisesti:
| Politiikan ala A | Politiikan ala B | Politiikan ala C | jne. |
Jäsenvaltio A
|
|
|
|
|
Jäsenvaltio B
|
|
|
|
|
Jäsenvaltio C
|
|
|
|
|
jne.
|
|
|
|
|
36. tähdentää, että alhaiset petos- ja virhetasot saattavat olla merkki valvontajärjestelmien heikkouksista ja päinvastoin; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille konkreettisten jäsenvaltio- ja politiikanalakohtaisten tietojen perusteella hallinnointi- ja valvontamekanismien tehokkuudesta ja valvomaan yhdessä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa tiukemmin unionin varojen käyttöä;
37. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti lausunnon kansallisten tarkastusviranomaisten toiminnan laadusta yhteisessä hallinnoinnissa ja etenkin niiden teknisestä asiantuntemuksesta ja riippumattomuudesta;
38. ottaa huomioon, että nykyinen tarkastuslausuma on ilmaus unionin varojen hoidon laillisuudesta ja asianmukaisuudesta kaiken kaikkiaan ja että se ei sisällä tietoja yksittäisten jäsenvaltioiden virhetasosta;
39. pitää erittäin tärkeänä analysoida, tapahtuvatko tietyt virheet kaikissa jäsenvaltioissa suurin piirtein yhtä usein; jos tapahtuvat, pitää ratkaisuna unionin tason toimia; katsoo kuitenkin, että olisi harkittava muita ratkaisuja, jos tietyt virheet liittyvät pääsääntöisesti tiettyihin jäsenvaltioihin tai alueisiin;
40. katsoo, että edellä mainittu jäsenvaltioiden ja politiikanalojen mukaan laadittu, valvonnan laatua koskeva tulostaulu olisi tärkeä osa tällaista analyysia, ja kehottaa komissiota noudattamaan tätä vaatimusta vuoden 2011 yhteenvetokertomuksestaan alkaen ja hyvissä ajoin vuoden 2010 vastuuvapausmenettelyä ajatellen;
41. kehottaa komissiota lisäksi julkaisemaan yhteenvetokertomuksessa selvät ja yksiselitteiset tiedot yksittäisille jäsenvaltioille esitettyjen perintävaatimusten arvosta sekä järjestelmällisen esityksen takaisinperintä- ja oikaisumekanismien tuloksista;
42. toteaa, että monet jäsenvaltiot tekevät parhaillaan kansallisissa talousarvioissaan vaikeita julkisen talouden sopeuttamistoimia ja että rahalle saadun vastineen, tehokkuuden ja seurattavuuden merkitys on kasvanut jäsenvaltioiden julkisten menojen yhteydessä;
43. katsoo, että tällaiset julkisen talouden sopeuttamistoimet ja säästöt ovat tärkeitä välineitä pyrittäessä palauttamaan kansalaisten luottamus sekä jäsenvaltioiden että unionin toimielimiin;
44. katsoo, että moitteettoman varainhoidon sekä tasapainoisen ja sopivan suuruisen talousarvion varmistaminen auttaisi sekä kansallisten talousarvioiden että unionin talousarvion määrärahojen tehokkaassa käytössä; katsoo näin ollen, että varojen tehokkaan käytön ja seurattavuuden periaatteiden olisi oltava keskeisellä sijalla kaikissa toimissa, joilla pyritään parantamaan unionin varojen hallinnointia;
45. vaatii sen vuoksi komissiota julkistamaan jäsenvaltioiden vuotuiset yhteenvedot osana seuraavan vuoden vastuuvapausmenettelyä ja ajantasaistamaan niiden sisältämät tiedot, jotta voidaan antaa mielekäs kuva jäsenvaltioiden varainhoidon tehokkuudesta; korostaa, että jäsenvaltioiden vuotuisten yhteenvetojen julkistamista olisi pidettävä askeleena kohti kansallisia hallinnointia koskevia ilmoituksia eikä itsessään tavoitteina;
46. katsoo, että varainhoitoasetuksen tarkistamisen olisi perustuttava nykyisen asetuksen arviointiin, ja toteaa, että tarkistaminen ei ole itsessään päämäärä;
Hyväksyttävä virheriski
47. katsoo, että valvontajärjestelmillä ei voida pyrkiä poistamaan riskejä kokonaan kaikissa menoluokissa, koska se olisi äärimmäisen kallista ja on epätodennäköistä, että tällainen tavoite voitaisiin koskaan saavuttaa kaikissa menoluokissa; hyväksyy, että tietty virheriski on aina olemassa, kun meno-ohjelmia pannaan täytäntöön; korostaa, että riskien hyväksyminen ei merkitse virheiden hyväksymistä, ja vahvistaa, että komission on sovellettava edelleen nollatoleranssia kaikkiin tapauksiin, joissa on kyse huonosta hallinnosta ja petoksista;
48. panee merkille, että tätä keskustelua käydään vain unionin tasolla, ja muistuttaa, että kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät kansallisten hallintojen virhetasot eivät ole tiedossa;
49. kehottaa komissiota yksilöimään nykyisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien puutteet ja analysoimaan mahdollisten muutosten kustannukset ja hyödyt; korostaa, että jos sääntöjä on vaikea noudattaa riittävän hyvin, on tarjolla useita vaihtoehtoja, kuten sääntöjen yksinkertaistaminen, ohjelman laatiminen uudelleen, valvonnan tiukentaminen tai ohjelman lopettaminen;
50. painottaa, että arvioidun hyödyn ja valvontakustannusten vertailun on perustuttava siihen järkevään oletukseen, että valvontatoimia toteutetaan tehokkaasti ja vaikuttavasti; tähdentää myös, että tällä hetkellä näin ei täysin ole, kuten tilintarkastustuomioistuin on osoittanut useana vuonna todetessaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat yhä vain osittain vaikuttavia;
51. pitää valitettavana, että komissio käyttää hyväksyttävän virheriskin käsitettä yksinomaan virheriskin hallitsemiseen sekä perustana päättäessään, mitä varojen sääntöjenvastaisen käytön tasoa olisi pidettävä jälkikäteen hyväksyttävänä; katsoo, että ennakoiva suhtautuminen hyväksyttävän virheriskin kattavan käsitteen mahdolliseen käyttöönottoon merkitsisi sitä, että varainhoitoasetukseen sisällytettäisiin komissiolle asetettava vaatimus sovittaa menoehdotukset yhteen sääntöjenvastaisuuteen liittyvien riskien arvioinnin kanssa, joten hyväksyttävästä virheriskistä tulee väline, jonka avulla luodaan tehokasta valvontaa ja vähennetään unionin varojen käyttöön liittyviä virheitä;
52. kehottaa tekemään selvityksen siitä, mitä eroa on olennaisuusrajalla, joka liittyy tilien tarkastamiseen ja jota näin ollen arvioi tilintarkastustuomioistuin, ja hyväksyttävällä virheriskillä, joka on komission vastuulla oleviin sisäisiin tarkastuksiin liittyvä käsite;
Komission sisäisen tarkastuksen toimiala
53. panee merkille, että komissiossa sisäisen tarkastuksen suorittavat monialainen sisäisen tarkastuksen toimiala ja kunkin pääosaston alakohtainen sisäisen tarkastuksen yksikkö; katsoo, että tämä malli voi toimia tehokkaasti vain, jos alakohtainen sisäisen tarkastuksen yksikkö suorittaa työnsä luotettavasti; toteaa kuitenkin, että sisäisen tarkastuksen toimialan suorittama sisäisen tarkastuksen yksikön työn tulosten tarkastus voidaan käsittää vahtimiseksi ja se voi haitata näiden yksikköjen välisiä suhteita;
54. kehottaa komissiota näin ollen suorittamaan kaikille sisäisen tarkastuksen yksiköille ulkoisen laadunarvioinnin ja ilmoittamaan parlamentille tuloksista;
55. ehdottaa komissiolle, että se erottaisi toisistaan tilinpidosta huolehtivien ja varojen siirtämisestä vastaavien henkilöiden tehtävät varainhallinnan sisäiseen valvontaan sovellettavien tavanomaisten turvallisuutta ja vallanjakoa koskevien sääntöjen mukaisesti;
56. panee merkille komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2009 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista ( KOM(2010)0447 ) ja ottaa huomioon komission sisäisen tarkastajan lausunnon, jonka mukaan tarvitaan toimielintason seurantaa, jos halutaan varmistua, että riskianalyysin ja toiminnan jatkuvuuden hallinnan kaltaisilla yhteisillä menettelyillä voidaan tehokkaasti suojella koko toimielintä, ja jotta voitaisiin varmistaa moitteeton varainhoito;
57. kehottaa komissiota antamaan sopivien elinten tehtäväksi tämän toimielintason seurannan ja asianmukaisten suositusten antamisen sekä huolehtimaan siitä, että vastuuta kunkin prosessin toteuttamisesta ei vähennetä; suosittelee, että komission hallinto- ja ohjausjärjestelmää mukautetaan siten, että parempi toimielintason seuranta on mahdollinen; toivoo saavansa ajoissa tietoa tämän asian etenemisestä;
58. kehottaa sisäisen tarkastuksen toimialaa käyttämään osan resursseistaan sen tutkimiseen, käyttävätkö keskeiset pääosastot varoja tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti, ja täydentämään tällä tavoin nykyisiä tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia;
59. kehottaa sisäistä tarkastusta myös tarkastamaan menetelmät, joita käytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen laatimisessa, sekä arvioimaan tehtyä työtä;
Yhtenäinen tarkastusmalli
60. kehottaa ottamaan käyttöön yhtenäisen tarkastusmallin, jossa tarkastukset toimitettaisiin ja dokumentoitaisiin ja niistä raportoitaisiin yhtenäisen standardin mukaisesti noudattaen tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa 2/2004 esitettyä ehdotusta, jota parlamentti on toistuvasti kannattanut ja jossa valvonnan jokainen taso perustuu edeltävään tasoon ja tarkoituksena on vähentää tarkastuksen kohteen rasitetta ja parantaa tarkastustoiminnan laatua vaarantamatta kyseisten tarkastusyksiköiden riippumattomuutta; katsoo, että sisäisten tarkastusten avulla olisi saatava kohtuullinen varmuus toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden noudattamisesta, ja korostaa, että valvontaa olisi koordinoitava turhien päällekkäisyyksien välttämiseksi; kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuin toimii unionin ulkoisena tilintarkastajana eikä se siis ole sisäisen tarkastuksen osatekijä;
61. kehottaa komissiota esittämään kertomuksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön unionin talousarvioon sovellettava yhtenäinen tarkastusmalli, jonka avulla lopetettaisiin nykyinen kansallisten ja unionin sisäisten valvontajärjestelmien vastakkaisasettelu; kehottaa komissiota soveltamaan tarkastusotoksiin riskeihin perustuvaa tarkastelutapaa tilastollisiin otoksiin perustuvan tarkastelutavan sijaan;
62. palauttaa mieliin varainhoitovuoden 2004 vastuuvapaudesta 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman[90] 65 kohdan, jossa se katsoi, "että kansallisten tilintarkastuselinten olisi vastattava EU:n varojen paikallisen käytön valvonnasta, jotta keskustelu tilintarkastustuomioistuimen kansallisten toimistojen perustamisesta voitaisiin päättää tarpeettomana"; katsoo, että jos kansalliset tilintarkastuselimet eivät ole halukkaita valvomaan sitä, kuinka julkiset elimet kussakin jäsenvaltiossa käyttävät unionin talousarviovaroja, olisi harkittava tilintarkastustuomioistuimen uudelleenjärjestelyä siten, että jotkut sen jäsenet vastaavat määritellyistä politiikan aloista ja toiset jäsenvaltioiden ryhmistä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenten lukumäärä on käytännössä kaksinkertaistunut viime vuosien aikana mutta politiikan alojen määrä ei, ja katsoo siksi, että tilintarkastustuomioistuimen valmiudet riittäisivät suoriutumaan tästä tehtävästä;
Seurattavuus
63. panee merkille tuomioistuimen tuomion yhdistetyissä asioissa Volker ja Markus Schecke GbR C-92/09 ja Hartmut Eifert C-93/09[91] ja niistä aiheutuvan tarpeen saattaa keskenään harmoniseen tasapainoon yhtäältä unionin intressi taata toimiensa avoimuus ja julkisten varojen optimaalinen käyttö ja toisaalta loukkaus, joka on kohdistettu kyseessä olevien tuensaajien oikeuteen nauttia yksityiselämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta yleensä ja erityisesti heidän oikeuteensa saada henkilötiedoilleen suojaa (Volker ja Markus Schecke GbR C-92/09, tuomion 77 kohta); korostaa kuitenkin, että tuomioistuin muistutti seurattavuusperiaatteen pätevyydestä (Volker ja Markus Schecke GbR, tuomion 68 kohta), kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 ja 10 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklassa todetaan, ja tuomioistuin totesi myös, että "tietojen, joissa mainitaan tuensaajien nimet [...], julkaisemisella internetin välityksellä [...] parannetaan kyseessä olevien varojen käytön julkista valvontaa ja myötävaikutetaan julkisten varojen optimaaliseen käyttöön" (Volker ja Markus Schecke GbR, tuomion 75 kohta);
64. kehottaa komissiota noudattamaan tuomioistuimen vaatimusta ja ehdottamaan pikaisesti kriteereitä, joiden mukaisesti avoimuutta koskevan julkisen edun olisi oltava tärkeämpi kuin unionin varojen edunsaajien henkilötietojen suoja; muistuttaa, että tuomioistuin on ehdottanut kriteereitä, joita ovat esimerkiksi ajanjaksot, joiden aikana luonnolliset henkilöt ovat saaneet unionin varoja, tällaisen tuen toistuvuus, laji tai suuruus (Volker ja Markus Schecke GbR, C-92/09, tuomion 89 kohta);
65. pyytää komissiota määrittelemään tuomioistuimen esittämät kriteerit varainhoitoasetuksessa, alakohtaisessa lainsäädännössä tai jossakin muussa säädöksessä siten, että mahdollistetaan laaja avoimuus ja varmistetaan, että näiden kriteereiden piiriin kuuluvia edunsaajia koskevat tiedot voidaan julkaista uudelleen; vaatii komissiota tarkkailemaan jäsenvaltioiden velvoitetta julkaista nämä tiedot asianmukaisesti ja hyvissä ajoin ja pyytää sitä esittämään parlamentille arviointinsa tulokset seuraavassa yhteenvetokertomuksessa;
66. palauttaa mieliin vuoden 2008 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassaan esittämänsä vaatimuksen yhdenmukaistaa edunsaajia koskevien tietojen rakenne ja esitystapa kansallisilla, alueellisilla ja kansainvälisillä sivustoilla, yksityiskohtaiset tiedot edunsaajista ja heidän hankkeistaan mukaan lukien;
67. toistaa näkemyksensä, että seurattavuus on yksi tärkeimpiä välineitä pyrittäessä siihen, että menot ovat laillisia ja asianmukaisia, ja katsoo, että tavoitteena olisi oltava sellaisen yhden ainoan ja kattavan sähköisen järjestelmän (keskitetty tietokanta) perustaminen, johon kaikki yksityishenkilöt voivat helposti tutustua ja joka antaisi siten kansalaisille mahdollisuuden saada helposti käyttöönsä täydelliset ja kattavat tiedot unionin menoista budjettikohtien ja edunsaajien mukaan; vaatii komissiota keräämään tiedot varojen edunsaajista tähän keskitettyyn tietokantaan, jossa ne ovat saatavilla helposti ja käyttäjäystävällisessä muodossa; pyytää lisäksi, että tiedot julkistetaan vertailtavissa, koneellisesti luettavissa olevassa avoimessa muodossa, jossa on mahdollista tehdä hakuja, yhdellä unionin virallisista kielistä;
68. ehdottaa seurattavuuden lisäämiseksi, että varojen edunsaajia koskevassa keskitetyssä tietokannassa olisi mahdollista seurata havainnollisesti rahavirtoja lukuina, mutta myös yhteyksiä hankkeen eri toimijoiden välillä eri tasoilla, ottaen samalla aina huomioon yksityisyyden suojan;
69. kehottaa komissiota käyttämään tätä keskitettyä tietokantaa luodessaan esimerkkinä Yhdysvaltojen takaisinperintöjä käsittelevää elintä (American Recovery Accountability and Transparency Board) ja sen verkkosivuja, www.recovery.gov;
Arvioinnit
70. tähdentää, että jotta kansalaiset luottavat unionin talousarvioon, on pyrittävä seuraaviin kolmeen tavoitteeseen:
– tilien on annettava oikea ja riittävä kuva unionin taloudellisesta asemasta
– kaikkien menojen on oltava laillisia ja asianmukaisia ja tilintarkastustuomioistuimelta on saatava myönteinen tarkastuslausuma
– kaikilla menoilla on saavutettava tarkoitetut tulokset,
ja panee merkille, että vaikka kaksi ensimmäistä tavoitetta saavutettaisiin, huomattava määrä resursseja saattaa silti mennä hukkaan, jos kolmanteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota;
71. kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen meno-ohjelmien tehokkuuden arviointiin käyttämiään järjestelmiä voidakseen arvioida, tuovatko ne lisäarvoa ja vastinetta rahalle ja saavutetaanko niillä tavoitteet, joita varten ne on perustettu; vaatii, että nämä arvioinnit suoritetaan ja sitten arvioidaan riippumattomasti; kehottaa sen vuoksi toimittamaan riippumattomat arvioinnit parlamentin ja sen asiasta vastaavien valiokuntien tarkastettaviksi;
Pysyvä kriisinhallintamekanismi
72. panee merkille 28.–29. lokakuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät (EUCO 25/1/10), joissa todetaan, että "valtion- ja hallitusten päämiehet ovat yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden on perustettava pysyvä kriisinhallintamekanismi turvaamaan koko euroalueen rahoitusvakaus";
73. kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita kiinnittämään asianmukaista huomiota seuraaviin kysymyksiin laatiessaan pysyvää kriisinhallintamekanismia:
– pysyvän kriisinhallintamekanismin julkista ulkoista tarkastusta ja vastuuvelvollisuutta sekä täyttä seurattavuutta varten on laadittava asianmukaiset järjestelyt
tietojen ja tilastojen luotettavuus on varmistettava
vastuu- ja raportointijärjestelyjen on oltava selkeät ja kaikkien toimijoiden, joilla on asiaan liittyviä vastuita, on osallistuttava myös mekanismin perustamiseen
– parlamentin poliittinen valvontavalta, kun on kyse euro-obligaatioiden liikkeeseenlaskusta yleensä ja etenkin pysyvästä kriisinhallintamekanismista on määriteltävä;
Ilmiantajat
74. kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen henkilöstölle annettavaa tiedotusta ja koulutusta, joka koskee henkilöstösääntöjen II osastoa (Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet), jotta varmistetaan, että koko henkilöstö on täysin tietoinen sen ehdoista ja varsinkin 22 a artiklassa (ent. 96 artikla) tarkoitetuista velvollisuuksista; kehottaa komissiota antamaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle yksityiskohtaiset tiedot tällä alalla tehdystä työstä;
Eurooppa-koulut
75. pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin ei havainnut virheitä, joiden vuoksi sen tarkastamien tilien luotettavuus tai tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus olisi syytä asettaa kyseenalaiseksi;
76. kehottaa Eurooppa-koulujen pääsihteerin toimistoa varmistamaan viipymättä, että tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2008 ja 2009 esittämien suositusten johdosta ryhdytään perusteellisiin jatkotoimiin;
77. panee merkille lisääntyneet kustannukset tapauksissa, joissa jäsenvaltioiden nimittämät opettajat ovat olleet poissa pitkiä aikoja ja heidän tilalleen on pitänyt ottaa osa-aikaisia opettajia; odottaa koulujen kykenevän antamaan numerotietoa näistä ylimääräisistä kustannuksista;
Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen uudistaminen
78. toteaa, että kansalaisten käsitys unionin virkamieskunnasta vaikuttaa huomattavasti unionin maineeseen; ottaa huomioon, että henkilöstösääntöjä viimeksi tarkistettaessa niitä ei mukautettu muuttuneeseen työympäristöön eikä palkkauspolitiikkaa muutettu siten, että samasta työstä maksettaisiin sama palkka; toteaa, että henkilöstösääntöihin sisältyy vanhentuneita lisäansioita ja etuja; kehottaa komissiota antamaan henkilöstösääntöjen kattavasta nykyaikaistamisesta ehdotuksia, joihin kuuluu myös vanhentuneiden lisäansioiden ja etujen poistaminen;
79. muistuttaa, että henkilöstösääntöjen 56 artiklassa ei säädetä ylityökorvauksesta tai -palkasta tehtäväryhmien AD ja AST 5–11 virkamiehille; suhtautuu myönteisesti joustaviin ratkaisuihin työn ja perhe-elämän yhdistämisessä; kehottaa komissiota kuitenkin noudattamaan henkilöstösääntöjen säännöksiä joustavan työajan käyttöönotossa;
80. kehottaa komissiota poistamaan vanhentuneet säännökset, kuten etäisyyteen perustuvat matkakorvaukset ja lisämatkapäivät, jotka eivät ole nykyaikaisen matkustamiseen liittyvän infrastruktuurin (sekä matkustamisen keston että hinnan) mukaisia, ja kehottaa komissiota mukauttamaan unionin virkamieskuntaa jäsenvaltioiden virkamieskunnassa tehtyihin muutoksiin;
81. katsoo, että väestömuutoksen haaste on keskeinen tekijä henkilöstön ja talousarvion tulevan kehityksen kannalta; kehottaa komissiota arvioimaan lieventäviä tekijöitä, kuten viikkotyöajan korotusta ja eläkeiän nostoa; pitää tarpeellisena tarkastella uudelleen tehtäväryhmän AD 5 ensimmäiseen palkkaluokkaan otettavien erikoistuneiden virkamiesten palkkausjärjestelmää, jotta varmistetaan unionin kilpailukyky työnantajana;
82. on huolissaan siitä, että äskettäin palvelukseen otetut unionin virkamiehet ovat saattaneet aikaisemmin työskennellä tiedustelupalveluissa; kehottaa komissiota varmistamaan kaikkien toimielinten ja elinten uusien henkilöstön jäsenten antaman valaehtoisen ilmoituksen avulla, että heillä ei ole ollut eikä ole yhteyksiä tällaisiin yksiköihin;
B. ERITYISET HAVAINNOT
83. on tyytyväinen konkreettisiin toimiin ja niiden aikatauluihin, jotka komissio esitti vastuuvapausmenettelyn aikana käydyn rakentavan vuoropuhelun tuloksena;
Maatalous ja luonnonvarat – 56 300 000 000 euroa
84. on tyytyväinen siihen, että komissio on onnistunut alentamaan virhetason viime vuosina noin 2 prosenttiin; panee kuitenkin merkille, että vuonna 2009 virhetaso nousi hieman;
85. kehottaa komissiota ryhtymään toimiin varmistaakseen, että virhetason alenemisesta tulee kehityssuunta, joka jatkuu tästä eteenpäin, ja varmistamaan siten, että sääntöjenvastaisuudet loppuvat;
86. palauttaa mieliin, että käytännössä kaikki maatalous- ja maaseudun kehittämisen menot hoidetaan yhteisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti;
87. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastustensa perusteella, että maatalouden ja luonnonvarojen toimintalohkoryhmän, joka kattaa lähes puolet talousarviosta, todennäköisin virhetaso on 2–5 prosenttia;
88. toteaa samoin, että vuonna 2009 tarkastetuista 241 tapahtumasta 66:ssa (27 prosentissa) esiintyi virheitä ja että 42:ssa (64 prosentissa) esiintyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, jotka koskivat erityisesti tukikelpoisuutta ja oikeellisuutta ja johtuivat siitä, että tukikelpoinen maa oli ilmoitettu liian suurena;
89. katsoo, että tehokkuutta on arvioitava siten, että arvioidaan virheiden yleistä kehityssuuntaa yksittäisten hankkeiden sijaan kaikissa menoluokissa kokonaisuudessaan;
90. panee merkille Kreikassa yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmän parlamentin jatkuvan huomion johdosta tehdyt parannukset;
91. palauttaa kuitenkin mieliin tilintarkastustuomioistuimen havainneen viime vuosina, että tietokantojen epätarkat tiedot, tietojen puutteellinen vertaaminen ja virheellinen tai puutteellinen poikkeamien seuranta heikentävät integroidun hallinto- ja valvontajärjestelmän vaikuttavuutta;
92. toteaa, että vuotta 2009 koskevassa kahdeksan maksajaviraston tarkastuksessa tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että järjestelmän avulla varmistettiin maksujen sääntöjenmukaisuus vaikuttavasti ainoastaan yhdessä maksajavirastossa ja osittain vaikuttavasti neljässä virastossa ja että järjestelmä ei ollut vaikuttava kolmessa maksajavirastossa;
93. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöksen, jonka mukaan maatalouden ja luonnonvarojen toimintalohkoryhmän valvontajärjestelmillä kyettiin varmistamaan maksujen sääntöjenmukaisuus enintään osittain vaikuttavasti;
94. panee merkille myös, että tilintarkastustuomioistuin toteaa, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä vaatii huomattavia parannuksia kolmessa kahdeksasta tarkastetusta maksajavirastosta;
95. toteaa tilintarkastustuomioistuimen myös havainneen, että maataloudesta vastaavan pääjohtajan vuotuisessa toimintakertomuksessa ja lausumassa esitetään vain osittain oikea ja riittävä arvio varainhoidosta maksujen sääntöjenmukaisuuden osalta;
96. pitää valitettavana, että koska jäsenvaltioiden käytäntönä on määrittää käytössä oleva maatalousmaa itsenäisesti, pinta-alatukien kohdentamisessa sattuu merkittäviä virheitä; odottaa, että komission arviointikertomuksessa käsitellään tätä käytäntöä ja valaistaan sitä esimerkein;
97. kehottaa komissiota
parantamaan viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään kirjattujen tietojen luotettavuutta ja kattavuutta
– ryhtymään ennakoiviin toimiin ja siten varmistamaan, että kaikissa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tietokannoissa esitetään luotettava ja täydellinen kirjausketju kaikista tehdyistä muutoksista, ja kiinnittämään erityishuomiota valtioihin, joiden tulokset tiedetään huonoiksi
selkiyttämään ja tiukentamaan sääntöjä edelleen siten, että EU:n suoraa tukea ei makseta hakijoille, jotka eivät ole käyttäneet maata viljelyyn eivätkä säilyttäneet maata maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa
– tarkastelemaan uudelleen ja parantamaan todentamisviranomaisilta edellytettyä työtä koskevia suuntaviivoja, erityisesti jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustilastojen hyväksymisen osalta, ja ilmoittamaan parlamentille nykyisten maksajavirastojen lukumäärän ja arvion niiden toiminnan moitteettomuudesta
– edelleen vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä sekä ehkäisemään viljelijöille aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia siitä, että säännöt ovat niin moninaiset ja toisinaan myös ristiriidassa keskenään
tiedottamaan parlamentille säännöllisesti työn etenemisestä;
98. katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen, komission ja kansallisten viranomaisten kolmenväliset kokoukset osoittautuivat tärkeiksi vastavuoroisen ymmärryksen ja ongelmien arvioinnin kannalta vuotuisen tarkastuslausuman yhteydessä koheesiopolitiikan alalla, joten niiden järjestäminen olisi ulotettava maatalouden ja luonnonvarojen alalle, jotta voidaan helpottaa menojen hallinnointia ja valvontaa koskevien sääntöjen yhtenäistä tulkintaa ja soveltamista ja komission ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistä lähestymistapaa asiaan;
99. on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että sääntöjenmukaisuutta koskevissa tarkastuksissa korostetaan liiaksi kiinteämääräisiä korjauksia ja sääntöjenmukaisuuteen liittyviä mukautuksia, jotka eivät koske lopullisia edunsaajia;
Koheesiopolitiikka – 35 500 000 000 euroa
100. palauttaa mieliin, että koheesiopolitiikan alan menoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että menoja toteutetaan lukuisien monivuotisten toimenpideohjelmien avulla, että komissio hyväksyy toimenpideohjelmat jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella ja että jäsenvaltiot valitsevat toimenpideohjelmiin sisällytettävät yksittäiset hankkeet;
101. palauttaa mieliin, että jäsenvaltiot osallistuvat koheesiopolitiikan alan hankkeiden rahoitukseen; toteaa, että tehokkaat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat jäsenvaltioiden etujen mukaiset, koska ne osallistuvat hankkeisiin kansallisen osarahoituksen avulla; kehottaa komissiota toimimaan päättäväisesti hallinnointi- ja valvontajärjestelmien väliaikaisten puutteiden korjaamiseksi ja poistamiseksi;
102. ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen arvion, että koheesiopolitiikan toimintalohkoryhmän todennäköisin virhetaso on yli 5 prosenttia; panee merkille, että virheet ovat vähentyneet kolmena peräkkäisenä vuonna;
103. panee merkille myös, että 36 prosentissa hankkeisiin osoitetuista maksuista oli virheitä ja että tällä alalla on yhä korkein virhetaso;
104. katsoo, että virheiden yleistä kehityssuuntaa on arvioitava yksittäisten hankkeiden sijaan kaikissa menoluokissa kokonaisuudessaan;
105. ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan alan säännökset ovat monimutkaisia, niiden on oltava yhdenmukaisia sekä kansallisten (myös alue- ja paikallishallinnon) vaatimusten että useiden EU-politiikan alojen ja sääntöjen, kuten julkisia hankintoja ja valtiontukea koskevien sääntöjen kanssa, että koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta vastaavat jäsenvaltioissa useat eri viranomaiset ja että edunsaajien sekä unionin tuen vastaanottajien lukumäärä on vieläkin suurempi;
106. katsoo, että tämä monimutkaisuus on tärkeä kysymys, joka on otettava huomioon päätettäessä parannuksista ja yksinkertaistamisesta;
107. toteaa, että suurin osa arvioidusta virhetasosta johtuu tukikelpoisuusvirheistä ja pahoista laiminlyönneistä julkisiin hankintamenettelyihin sovellettavien sääntöjen noudattamisessa; toteaa myös, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen osuus kaikista kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä on jo yksin 43 prosenttia, mikä merkitsee noin kolmea neljäsosaa arvioidusta virhetasosta;
108. panee merkille, että hankintamenettelyissä esiintyneet rikkomukset paljastavat, että unionin sisämarkkinoita ei ole saatettu päätökseen; kehottaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta perustamaan käytetystä menetelmästä käytävää keskustelua varten foorumin, koska julkisten hankintojen alalla havaitut rikkomukset ovat vakavia;
109. panee merkille myös sen, että toisistaan poikkeavat edut vaikuttavat epäilemättä siihen, toteuttavatko jäsenvaltiot valvontavelvollisuutensa tehokkaasti unionin kuhunkin jäsenvaltioon maksamien menojen ja kunkin jäsenvaltion unionin talousarvioon maksamien kansallisten maksuosuuksien suhteen;
110. pyytää komissiota analysoimaan näiden julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomusten syitä ja tekemään päättäväisesti yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa havaittujen vaikeuksien voittamiseksi;
111. suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission vihreään kirjaan "EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistaminen: kohti tehokkaampia eurooppalaisia hankintamarkkinoita" ( KOM(2011)0015 ); kehottaa neuvostoa ja komissiota saattamaan vuoden 2012 loppuun mennessä päätökseen unionin julkisia hankintoja koskevien perussääntöjen uudistuksen hyväksymisen (direktiivi 2004/17/EY[92] ja 2004/18/EY[93]);
112. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi huomattavan määrän puutteita tarjouskilpailu- ja hankintamenettelyissä;
113. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä ainakin 30 prosenttia oli sellaisia, että toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta vastaavilla jäsenvaltioiden viranomaisilla oli käytössään tiedot, joiden olisi pitänyt riittää virheen havaitsemiseen ja korjaamiseen ennen menojen todentamista komissiolle;
114. katsoo, että tämä havainto asettaa vakavasti kyseenalaiseksi järjestelmän, jossa jäsenvaltiot kantavat päävastuun ilmoitettujen menojen oikeellisuudesta;
115. muistuttaa, että hallintoviranomaisten suorittamat tarkastukset ovat keskeinen väline pyrittäessä estämään sääntöjenvastaisuudet, ja pitää valitettavana, että tarkastetuista 16 toimenpideohjelmasta 11:ssä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten suorittamat tarkastukset olivat vain osittain säännösten mukaisia;
116. panee merkille, että hallinto- ja valvontajärjestelmät olivat ohjelmakaudella 2007–2013 vain osittain niiden säännösten mukaisia, joiden noudattamista tarkastuksessa arvioitiin;
117. toteaa, että lopulliset luvut voidaan vahvistaa vain niiltä varainhoitovuosilta, jotka voidaan katsoa päätetyiksi, ja että vuosi 2004 on lähin varainhoitovuosi, joka voidaan katsoa päätetyksi;
118. palauttaa mieliin, että komission tehtävään kuuluu jäsenvaltioiden neuvominen ja hyvien käytäntöjen kehittäminen kansallisten elinten keskuudessa; kehottaa komission pääosastoja parantamaan edelleen toimintaansa tässä mielessä;
119. painottaa, että jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset ovat suuressa määrin niiden toimintalinjojen sidosryhmiä, joita ne toteuttavat yhteisen hallinnoinnin avulla; korostaa tässä yhteydessä, että komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteinen hallinnointi riippuu molemminpuolisen luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiiristä kyseisten hallintoelinten välillä; tähdentää, että tätä ilmapiiriä voidaan pitkälti lujittaa edelleen päivittäisessä hallinnointityössä ja siitä syntyvissä komission ja jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten välisissä yhteyksissä;
120. pyytää komissiota määrittämään ja levittämään parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken, jotta varoja voidaan käyttää enemmän ja edunsaajien rahavirtaa parantaa tarkistamalla ja yksinkertaistamalla rakennerahastojen täytäntöönpanosäännöksiä kansallisella tasolla;
121. on huolestunut siitä, että OLAFin mukaan on yhä enemmän näyttöä siitä, että useissa tapauksissa rakennerahastoissa tapahtuneet petokset ovat organisoituja ja suunnitelmallisia eivätkä ne ole tapahtuneet sattumalta; kehottaa kaikkia jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä toimivia sidosryhmiä käsittelemään tätä ilmiötä tiiviissä yhteistyössä; (OLAFin vuosikertomus 2010, s. 41);
122. pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden vuotuisia yhteenvetoja rakennerahastoista ei annettu ajoissa, minkä vuoksi on mahdotonta saada riittävää varmuutta alueohjelmien täytäntöönpanon asianmukaisuudesta; pitää tätä riittävänä perusteena keskeyttää rakennerahastovarojen maksut jäsenvaltioille;
123. kehottaa komissiota tutkimaan varainhoitoasetuksen tarkistamisen yhteydessä sitä, miten tehokkaasti kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset toimivat kannustimina ja/tai pelotteena ja mitä etuja ja parannuksia niillä voidaan saada aikaan moitteettoman varainhoidon kannalta; katsoo, että on otettava huomioon, että kaudella 2007–2013 hallinto- ja valvontajärjestelmiin on tehty huomattavia muutoksia ja että syntyneitä tuloksia on arvioitava, jotta voidaan tehdä lisäparannuksia; katsoo, että tämän välineen käyttöönoton pitäisi aidosti mahdollistaa se, että komissio kykenee täyttämään velvollisuutensa valvoa jäsenvaltioita ja varmistaa kansallisten hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokas toiminta;
124. kehottaa komissiota tiivistämään suhteitaan jäsenvaltioiden hallintoviranomaisiin, jotta selvittämättömät kysymykset voitaisiin ratkaista viipymättä keskinäisen tietojenvaihdon avulla;
125. on erittäin huolestunut joidenkin jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien jatkuvasti alhaisesta tasosta ja järjestelmiin tehtävien parannusten hitaasta etenemisestä;
126. kehottaa komissiota sisällyttämään varainhoitoasetukseen vaatimuksen, joka koskee pakollisia kansallisia hallinnointia koskevia ilmoituksia, jotka ministerit laativat ja allekirjoittavat ja riippumaton tarkastaja tarkastaa asiaankuuluvasti, koska se olisi ensimmäinen, tärkeä toimi, jolla lisättäisiin jäsenvaltioiden vastuuta unionin menoista; katsoo, että jos tätä välinettä ei oteta käyttöön, komissio ei kykene täyttämään velvollisuuttaan valvoa jäsenvaltioita ja varmistaa kansallisten hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokas toiminta;
127. kiinnittää huomiota työjärjestykseensä ja erityisesti liitteessä VI olevan 6 artiklan 3 kohtaan, jonka mukaan puhemies "voi parlamentin puolesta, talousarvion valvonnasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 265 artiklan mukaisesti nostaa Euroopan unionin tuomioistuimessa kanteen asianomaista toimielintä vastaan niiden velvollisuuksien laiminlyönnistä, jotka aiheutuvat vastuuvapautta koskevaan päätökseen tai menojen toteutusta koskeviin muihin päätöslauselmiin liittyvistä huomautuksista"; muistuttaa myös tarpeesta varmistaa, että talousarviomenettelyssä järjestetään säännöllisesti kolmikantakokouksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 324 artiklan mukaisesti;
128. pahoittelee, että Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006[94] mukaisilla todentamisviranomaisilla ei ole johdonmukaisia ja selkeitä tarkastusstandardeja; kehottaa komissiota perustamaan jäsenvaltioiden kanssa työryhmän valmistelemaan yhtenäisiä tarkastusstandardeja, jotta voidaan tehostaa entisestään todentamis- ja tarkastusviranomaisten toimintaa;
129. kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille nykyisten hallintoviranomaisten lukumäärän ja arvion niiden toiminnan moitteettomuudesta;
Tutkimus, energia ja liikenne – 8 000 000 000 euroa
130. palauttaa mieliin, että tämän toimintalohkoryhmän menojen täytäntöönpanosta vastaa suurimmaksi osaksi komissio suoran keskitetyn hallinnoinnin periaatteen mukaisesti ja enenevässä määrin välillisen keskitetyn hallinnoinnin mukaisesti virastojen ja yhteisyritysten kautta;
131. toteaa, että tässä toimintalohkoryhmässä tilintarkastustuomioistuin arvioi todennäköisimmäksi virhetasoksi 2–5 prosenttia;
132. toteaa lisäksi tilintarkastustuomioistuimen havainneen, että valvontajärjestelmillä kyettiin varmistamaan toimien asianmukaisuus vain osittain vaikuttavasti;
133. toteaa, että tärkeimpänä syynä tämän toimintalohkoryhmän virheille on edelleenkin liian suurina ilmoitettujen tutkimushankkeisiin liittyvien henkilöstömenojen ja välillisten kustannusten korvaaminen; panee merkille myös suoraa hallinnointia koskevien varaumien määrän lisääntymisen (4:stä 9:ään), mikä johtuu pääasiassa monimutkaisista tukikelpoisuusperusteista;
134. toteaa myös, että tutkimus ja kehitys ovat unionin taloudelle erityisen tärkeitä, joten virheet ovat tällä alalla erityisen hälyttäviä;
135. muistuttaa, että kuudennen puiteohjelman yhteydessä korvausta varten esitettyihin edunsaajan menoilmoituksiin on liitettävä riippumattoman tarkastajan antama tarkastuslausunto, joka osoittaa tarkastajan saaneen kohtuullisen varmuuden ilmoitettujen menojen tukikelpoisuudesta; kiinnittää huomiota siihen, että varmuuden osoittamiseen sovellettavat hyväksyttävyysperusteet ovat liian rajoittavat jopa komission omasta mielestä;
136. on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi sekä vuonna 2009 että vuonna 2008 virheitä 43 prosentissa tarkastetuista menoilmoituksista, joille tarkastaja oli antanut huomautuksia sisältämättömän lausunnon ennen ilmoituksen toimittamista korvauksen saamista varten;
137. toteaa, että vaikka komissio lisäsi huomattavasti vuonna 2009 tukeen oikeuttamattomien kustannusten takaisinperittyä määrää, myös jäljellä olevat takaisinperittävät määrät näyttivät kasvaneen ja olivat lähes kolminkertaistuneet 31 500 000 euroon;
138. katsoo, että tutkimuksen, energian ja liikenteen alalla julkinen luottamus on erittäin tärkeä, koska alan osuuden unionin talousarviosta odotetaan kasvavan tulevina vuosina;
139. kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että riippumattomille tarkastajille, jotka ovat hyväksyneet menoilmoituksia epäasianmukaisesti, tiedotetaan ilmoitettavien menojen tukikelpoisuuden perusteista, ja että tarvittaessa heitä pidetään tilivelvollisina, ja kehottaa komissiota tarkistamaan sen järjestelmän toimintaa, jonka mukaisesti edunsaajien kustannuslaskennan menettelytavoista annetaan lausunto, vähentämään aiheettomasti maksettujen avustusten takaisinperinnässä ilmeneviä viivästyksiä ja määräämään tarvittaessa seuraamuksia, yksinkertaistamaan edelleen tutkimuksen rahoittamista koskevia sääntöjä, parantamaan merkittävästi pk-yritysten mahdollisuuksia saada tutkimusrahoitusta ja varmistamaan täydellisen tilivelvollisuuden unionin varojen käytössä;
140. toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön, että tämä huolehtisi oikeusvarmuudesta siten, että pidätytään soveltamasta osallistumista koskevien sääntöjen tiukempaa määritelmää takautuvasti ja pyytämästä rahoituksen saajilta komission yksiköiden jo hyväksymien rahoitusselvitysten laskelmia uudelleen, koska näin vähennetään jälkikäteen tehtävien tarkastusten ja takautuvien oikaisujen tarvetta; pyytää komissiota selvittämään ripeästi menneet tilanteet, jotka ovat tulleet ilmi meneillään olevissa tarkastuksissa, sekä toimimaan harkiten ja moitteettoman varainhoidon periaatteita kunnioittaen; ehdottaa, että nämä aiemmalta ajalta periytyvät kiistakysymykset ratkaistaan kontradiktorisen menettelyn mukaisella sopimuksella, joka perustuu esimerkiksi vastapuolen teettämään riippumattomaan tarkastukseen ja/tai riippumattoman tilapäisen välittäjän toimiin;
141. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ryhtynyt käyttämään seuraamuksia tutkimuksen alalla (34 toimea, 514 330 euroa saatu), mutta kannattaa sisäisen tarkastuksen päätelmää, että petosten havaitsemiseksi tarvitaan vahva mekanismi;
142. kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan, että sisäisen tarkastuksen toimialalla on samat toimivaltuudet sellaisten EU:n perustamien elinten osalta, jotka ovat oikeushenkilöitä ja saavat avustuksia talousarviosta (unionin yhteisyritykset), kuin sillä on komission osastojen osalta varainhoitoasetuksen 185 artiklan 3 kohdan nojalla;
143. katsoo, että kahdeksannen puiteohjelman perustana olisi oltava radikaali muutos, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön bonusjärjestelmä nykyisen etukäteismaksun tilalle ja parantaa riskipääoman saatavuutta tehokkuuden lisäämiseksi;
Yhteisön ulkopuolelle suunnattu tuki sekä kehitys- ja laajentumisasiat – 6 600 000 000 euroa
144. muistuttaa, että suurin osa tämän toimintalohkoryhmän menoista kuuluu komission suoran keskitetyn hallinnoinnin piiriin siten, että osaa menoista hallinnoivat komission keskusyksiköt ja osaa unionin edustustot (lähetystöistä tuli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan unionin edustustoja); panee merkille samoin, että esimerkiksi elintarvikerahoitusvälineessä käytetään yhä enemmän yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia;
145. katsoo, että tehokkuutta on arvioitava siten, että arvioidaan virheiden yleistä kehityssuuntaa yksittäisten hankkeiden sijaan itse menoluokissa;
146. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastetun alan todennäköisimmäksi virhetasoksi 2–5 prosenttia;
147. toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuimen yleisarvio valvontajärjestelmistä on, että ne ovat vain osittain vaikuttavia;
148. toteaa tilintarkastustuomioistuimen myös havainneen, että EuropeAid-yhteistyötoimiston pääjohtajan vuotuisessa toimintakertomuksessa ja lausumassa esitetään vain osittain oikea ja riittävä arvio varainhoidosta toimien sääntöjenmukaisuuden osalta;
149. toteaa, että ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien arviointi on jatkuva prosessi, jota suoritetaan liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevaa hajautettua hallinnointiprosessia koskevan etenemissuunnitelman mukaisesti, mikä johtaa siihen, että komissio myöntää hallinnointivaltuudet liittymistä valmistelevan tukivälineen piirissä tietylle osalle, ohjelmalle tai toimelle;
150. kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa, jotta voidaan parantaa tehokkaasti hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä, edistää hyviä käytäntöjä petosten torjumiseksi ja varmistaa, että kyseisten valtioiden käytännöt ovat johdonmukaisia unionin sääntöjen ja normien kanssa;
151. pahoittelee, että joissakin mahdollisissa ehdokasmaissa henkilöitä nimitetään julkiseen hallintoon edelleen virkamieslain vastaisesti; pitää valitettavana sitä, että monissa tapauksissa oikeuslaitos toimii heikosti; kehottaa komissiota antamaan kaikille mahdollisille ehdokasmaille tarvittavaa tietämystä ja institutionaalista tietoa, jotta ne voivat torjua korruptiota tehokkaasti ja jatkaa tarvittavia uudistuksia;
152. panee huolestuneena merkille korkean hylkäämisasteen maissa, joissa käytetään keskitettyä täytäntöönpanoa, esimerkiksi kun unionin edustustot tarkastavat hankinta-asiakirjat etukäteen; painottaa, että näissä maissa viranomaisilla vaikuttaa olevan vaikeuksia sellaisten ratkaisevien parannusten toteuttamisessa, jotka ovat välttämättömiä, jotta komission ennakkotarkastukset voidaan lopettaa; kehottaa komissiota ja ehdokasmaita parantamaan vuoropuhelua ja varmistamaan tehokkaan yhteistyön;
153. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 12/2009 oikeus- ja sisäasioiden alaa koskevien komission hankkeiden vaikuttavuudesta Länsi-Balkanin maissa;
154. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen myönteisen arvion humanitaarisen avun alalla sovellettavista valvontajärjestelmistä; kehottaa kuitenkin komissiota kiinnittämään enemmän huomiota täytäntöönpanokumppaneille suorittamissaan tarkastuksissa paljastuneiden heikkouksien johdosta toteutettuihin toimiin ja humanitaarisen avun hankintakeskusten seurantaan ja käyttämään näitä tarkastuksia ja tätä seurantaa kattavasti hyväkseen;
155. kehottaa ulkosuhteiden pääosaston seuraajaa lujittamaan jälkitarkastusmenetelmäänsä ja puuttumaan viipymättä sisäisen tarkastajan siltä osin esittämiin suosituksiin;
156. kehottaa laajentumisasioiden pääosastoa kehittämään ja ottamaan käyttöön mekanismeja joilla helpotetaan toteutettujen tehtävien tulosten tarkastamisen analysointia ja seurantaa, ja osoittamaan riittävästi resursseja äskettäin unioniin liittyneiden jäsenvaltioiden toimittamien sellaisten jäljellä olevien loppuilmoitusten analysointiin, jotka koskevat liittymistä edeltävää jaksoa;
157. kehottaa humanitaarisen avun pääosastoa parantamaan ehdotusten dokumentoinnin arviointia humanitaarisen avun toimia varten (esimerkiksi vakiomuotoisten arviointikertomusten käyttöönotto) ja raportoimaan vuoden 2010 toimintakertomuksessaan kokemuksistaan elintarvikerahoitusvälineen täytäntöönpanosta;
158. huomauttaa, että ulkomaisen avun antamisella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi silloin, jos tukea saavien valtioiden korruptoituneissa hallintojärjestelmissä varoja käytetään huonosti, ja että tällaisten vaikutusten estämiseksi toteutettavien toimien olisi oltava ensisijaisia;
159. on tyytyväinen siihen, että vuosina 2007–2010 komissio on tukenut 396 000 000 eurolla ehdokasmaiden toimia oikeusjärjestelmiensä parantamiseksi ja korruption torjumiseksi, ja pitää näissä asioissa saavutettua edistymistä myönteisenä; varoittaa kuitenkin liiallisesta optimismista ja kehottaa komissiota antamaan näyttöä siitä, että nämä varat on käytetty tehokkaasti, ja siitä, onko valvontarakenteiden parantaminen todella lisännyt korruptoituneille toimijoille määrättäviä seuraamuksia, korkean tason tapaukset mukaan luettuina, ja onko lait pantu täydellisesti täytäntöön ja onko uudistuksia jatkettu;
160. panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen Kroatian ja Turkin hajautetussa täytäntöönpanojärjestelmässä havaitsemat puutteet; kehottaa komissiota raportoimaan kaikista toimista, joilla tähän ongelmaan on puututtu, ja esittämään arviot vaarassa olevien menojen määrästä;
161. kehottaa komissiota ja varsinkin laajentumisasioiden pääosastoa tehostamaan toimiaan, jotta se voi käsitellä Phare- ja Cards-ohjelmien ja siirtymäjärjestelyn loppuilmoitukset ja päättää nämä ohjelmat huolellisesti ja hyvissä ajoin;
162. pitää valitettavana sitä, että huomattavaa osaa liittymistä valmistelevasta tuesta käsitellään tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 3 luvussa (maatalous – 254 000 000 euroa) ja 4 luvussa (koheesio – 65 000 000 euroa); on yllättynyt siitä, että toisin kuin aikaisempina vuosina tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen ei sisälly maakohtaisia tietoja unionin ulkopuolisiin maihin tehdyistä tarkastuskäynneistä;
163. on pahoillaan siitä, että aluepolitiikan pääosasto ei tehnyt vuonna 2009 yhtään tarkastuskäyntiä Kroatiaan, vaikka siellä esiintyi tarjouskilpailumenettelyissä huomattavia ongelmia;
164. kehottaa komissiota lisäksi tiedottamaan kansainvälisille järjestöille, että tulevaisuudessa unionin tuen edellytyksenä on se, että ne osoittavat tarkastuslausuman avulla, että varat on käytetty asianmukaisesti;
165. pyytää tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan syyt siihen, että sen ulkoista tukea koskevan luvun otokseen poimitut tapahtumat antoivat tulokseksi verrattain alhaisen virhetason (13 prosenttia), suuren määrän virheitä, joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti, unionin edustustoissa mutta ei lainkaan näyttöä oikeellisuuteen liittyvistä virheistä alalla, jolla varojen väärinkäytön riski on luonnostaan suuri; kehottaa komissiota ja erityisesti unionin edustustoja esittämään selkeän kirjausketjun sekä kaikki muut tarpeelliset tiedot tilintarkastustuomioistuimen analyysin helpottamiseksi;
Koulutus ja kansalaisuus – 2 200 000 000 euroa
166. muistuttaa, että suurimpaan osaan tämän alan menoista sovelletaan välillistä keskitettyä hallinnointia tai niitä hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;
167. panee tyytyväisenä merkille komission myönteisen roolin tällä alalla jäsenvaltioiden neuvojana ja kannustaa komissiota levittämään edelleen hyviä käytäntöjä kansallisten elinten keskuudessa;
168. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan päättämistoimien virheaste oli 2–5 prosenttia ja tämän toimintalohkoryhmän valvontajärjestelmillä kyettiin varmistamaan vuonna 2009 päättämistoimien sääntöjenmukaisuus vain osittain vaikuttavasti;
169. on huolestunut siitä, että 29:ssä 120 tarkastetusta päättämistoimesta (24 prosentissa) esiintyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä;
170. on huolestunut siitä, että komission valvontajärjestelmien avulla jäi vuonna 2009 havaitsematta ja korjaamatta huomattava määrä kyseisenä vuonna suoritetuissa päättämistoimissa esiintyneitä virheitä;
171. kehottaa komissiota tehostamaan edelleen päättämistoimia koskevia tarkastuksia, joilla toisaalta varmistetaan, että virheet havaitaan ja korjataan, ja toisaalta estetään aiemmin havaittuja virheitä esiintymästä uudelleen;
Talous- ja rahoitusasiat – 700 000 000 euroa
172. muistuttaa, että tämän toimintalohkoryhmän keskeiset ohjelmat kuuluvat tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudenteen ja seitsemänteen puiteohjelmaan (222 000 000 euroa), unionin virastojen nivellettyyn rahoitukseen (116 000 000 euroa), ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita koskevaan takuurahastoon (92 000 000 euroa) ja yrityksiä ja yrittäjyyttä koskevaa monivuotista ohjelmaa seuranneeseen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (175 000 000 euroa);
173. muistuttaa edelleen, että suurin osa kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman piiriin kuuluvista toimista rahoitettiin komission kanssa tehdyn avustussopimuksen kautta ja että avustukset maksetaan seuraavasti: ennakkomaksu suoritetaan, kun avustussopimus on allekirjoitettu, minkä jälkeen maksetaan väli- ja loppumaksut edunsaajien tekemien menoilmoitusten perusteella korvauksena tukikelpoisista menoista;
174. palauttaa mieliin, että varainhoitovuosien 2007 ja 2008 vastuuvapaudesta annetuissa päätöslauselmissa parlamentti pyysi, että komissio antaisi edunsaajien käyttää keskimääräisiä kustannuspaikkakohtaisia henkilöstökuluja eikä vaatisi ilmoittamaan aktiivisesti tiettyyn tutkimusohjelmaan osallistuviin yksittäisiin henkilöihin liittyviä kustannuksia; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti 24. tammikuuta 2011 tehtyyn komission päätökseen C(2011)0174 kolmesta toimesta, joilla yksinkertaistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1982/2006/EY ja neuvoston päätöksen 970/2006/Euratom täytäntöönpanoa;
175. toteaa, että pääasiallinen maksujen sääntöjenmukaisuuden vaarantava riski on, että tukikelpoiset kulut on ilmoitettu liian suurina ja että tätä ei havaita komission valvontajärjestelmien avulla, ja ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin arvioi menoilmoitusten perusteella suoritettuihin maksuihin liittyvän sääntöjenmukaisuuden vaarantavan riskin korkeaksi;
176. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen esittämät kuvaavat esimerkit, jotka koskevat seuraavia tapauksia:
– kuudes puiteohjelma, jossa menoilmoituksissa olleet vakavat puutteet jäivät havaitsematta sekä tarkastuslausunnon antaneelta yritykseltä että kahden jälkitarkastuksen yhteydessä, jonka toinen ulkopuolinen tilintarkastusyritys teki komission puolesta
– seitsemäs puiteohjelma, jossa edunsaaja sovelsi henkilöstökulujen laskemisessa menetelmää, joka oli sekä kuudennen että seitsemännen puiteohjelman sääntöjen vastainen, ja vastaavasti yhden tarkastetun hankkeen kohdalla kulut oli ilmoitettu yli 17 prosenttia liian suuriksi ja samaa laskutapaa oli käytetty 13 muussa hankkeessa
– Euroopan avaruusjärjestö (ESA) – yhteistyössä toteutettu hallinnointi – jossa tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että rahoitettavaksi oli otettu kuluja, joita yhteisön ei kuulu rahoittaa, ja kuluja, joiden perustaksi ei ollut esitetty riittävää todentavaa aineistoa, ja että näiden kulujen osuus oli lähes 10 prosenttia tarkastetusta otoksesta ja lisäksi hankintasäännöissä ja -menettelyissä havaittiin vakavia puutteita;
177. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsee yhä virheitä maksuissa, joista toinen tarkastaja on antanut huomautuksia sisältämättömän lausunnon, ja että tilintarkastustuomioistuin pitää vahvistuslausuntoja vain osittain vaikuttavina pyrittäessä havaitsemaan virheitä ilmoitetuissa kuluissa, ja on tilanteesta huolissaan;
178. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tämän toimintalohkoryhmän maksuissa ei ollut olennaisia virheitä, mutta suosittelee, että huomiota kiinnitettäisiin tutkimuksen puiteohjelman menoissa havaittujen virheiden tyyppiin ja laajuuteen; ottaa huomioon, että tässä toimintalohkoryhmässä kaksi valvontajärjestelmää kolmesta arvioitiin vaikuttaviksi ja yksi katsottiin vain osittain vaikuttavaksi maksujen sääntöjenmukaisuuden varmistamisessa;
179. kehottaa komissiota
– tarkastamaan nykyisiä ennakkotarkastusjärjestelyjä, jotta voidaan selvittää, kuinka vaikuttavia ne ovat
– harkitsemaan kokemusten perusteella, onko edunsaajan nimittämän ulkoisen tarkastajan antama varmennus vaikuttavaa valvontaa, ja harkitsemaan vaihtoehtoisia tarkastuskeinoja
– lisäämään lausunnon antavien tarkastajien tietoisuutta menojen tukikelpoisuutta koskevista säännöistä, jotta heidän lausuntojensa luotettavuus paranisi, ja pitämään tarvittaessa tällaisia tarkastajia tilivelvollisina
– parantamaan edelleen hankintamenettelyitä ja väli- ja loppumaksuja koskevien ennakkotarkastustensa laatua ja varmistamaan, että jälkitarkastukseen liittyvät tehtävät on sisällytetty työohjelmiin;
C. ENSISIJAISET TOIMET
180. kehottaa komissiota esittämään parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle suunnitelman toimiksi, joihin se aikoo ryhtyä kansallisten hallinnointia koskevien ilmoitusten, komission hallintorakenteen loppuunsaattamisen, maksujen järjestelmällisen keskeyttämisen ja jäädyttämisen ja toimen lopettamisen sekä oikaisumekanismien parantamisen suhteen;
Nykyisen vastuuvapausmenettelyn uudistaminen
181. pyytää komissiota järjestämään toimielinten välisen kokouksen, johon kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa neuvoston, komission, tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin korkean tason edustajia ja toisessa vaiheessa jäsenvaltioiden, kansallisten parlamenttien ja ylimpien tarkastuselinten edustajia ja jossa keskustellaan perusteellisesti nykyisestä vastuuvapausmenettelystä;
182. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia vastuuvapausmenettelyyn liittyvien vaiheiden lyhentämiseksi siten, että äänestys täysistunnossa voitaisiin toimittaa tarkastettua varainhoitovuotta seuraavana vuonna; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta ja kaikkia toimielimiä lyhentämään ja tehostamaan vastuuvapausmenettelyä ja tekemään siitä unionin veronmaksajille helpommin seurattavan ja ymmärrettävän;
Kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset
183. korostaa, että kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset on ymmärrettävä välineeksi, jonka avulla lisätään jäsenvaltioiden vastuuta unionin varojen käytöstä antamalla sekä kansallisille parlamenteille että kansallisille tilintarkastuselimille mahdollisuus osallistua unionin menojen laillisuuden, asianmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseen; katsoo, että kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset ovat väline, jonka ansiosta kansalliset ja unionin toimielimet voivat tehdä yhteistyötä ja kunnioittaa toistensa rooleja ja velvollisuuksia;
184. muistuttaa, että parlamentti on kehottanut vuodesta 2005 lähtien komissiota antamaan ehdotuksen pakollisten kansallisten hallinnointia koskevien ilmoitusten käyttöönotosta;
185. korostaa, että varojen hallinnoijien pitää olla myös jäsenvaltioiden tasolla, ei pelkästään unionin tasolla, tilivelvollisia varojen käytöstä, koska kansalliset viranomaiset toteuttavat 80 prosenttia talousarviosta;
186. on toistuvasti vaatinut jokaista kansallista valtiovarainministeriä antamaan ja allekirjoittamaan varojen käytöstä kansallisen hallinnointia koskevan ilmoituksen ja on ehdottanut myös, että kansallisen tilintarkastuselimen tai muun riippumattoman tarkastajan olisi tarkastettava valtiovarainministerin antama kansallinen hallinnointia koskeva ilmoitus, koska ministerin antaman ilmoituksen tarkastaminen kuuluu normaalisti riippumattoman kansallisen tilintarkastuselimen tehtäviin;
187. on tyytyväinen siihen, että jotkut jäsenvaltiot (Tanska, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi) antavat kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset, mutta toteaa, että niiden laadussa ja selkeydessä on eroja;
188. katsoo, että kun nämä jäsenvaltiot antavat kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset, niiden antaminen on mahdollista muillekin jäsenvaltioille;
189. toteaa, että komission ehdotuksessa unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ( KOM(2010)0815 , 56 artikla) esitetään ilmoitusten käyttöönottoa hallinnon tasolla; tähdentää pitävänsä tätä ehdotusta askeleena kohti kansallisia hallinnointia koskevia ilmoituksia, jotka ovat lopullinen tavoite;
190. kehottaa komissiota antamaan virallisen ehdotuksen kunkin jäsenvaltion valtiovarainministerin allekirjoittamien pakollisten kansallisten hallinnointia koskevien ilmoitusten käyttöönotosta seuraavien vaiheiden mukaisesti:
– nykyisten kansallisten hallinnointia koskevien ilmoitusten laadun, kattavuuden, puolueettomuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja käyttökelpoisuuden analysointi, mukaan lukien annettujen tietojen lisäarvo sekä mahdolliset puutteet
– suuntaviivojen laatiminen kansallisten hallinnointia koskevien ilmoitusten yhteisten keskeisten näkökohtien määrittelystä, millä varmistetaan, että ne ovat hyödyksi sekä komissiolle että tilintarkastustuomioistuimelle
– sellaisen etenemissuunnitelman laatiminen, josta käy ilmi päivämäärä, jolloin jäsenvaltioiden on saatettava päätökseen kansallisten hallinnointia koskevien ilmoitusten käyttöönottoprosessin keskeiset vaiheet, päivämäärä, jolloin kattavat, luotettavat ja käyttökelpoiset kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset ovat edellytys unionin varojen saamiselle, sekä päivämäärä, jolloin pakolliset kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset sisällytetään varainhoitoasetukseen;
ehdottaa, että kansallisen ilmoituksen sisällön olisi oltava kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen ja hyödyksi tilintarkastustuomioistuimen toteuttamassa tarkastuksessa;
Komission hallintorakenteen loppuun saattaminen
191. painottaa, että sekä pääjohtajan vuotuinen toimintakertomus että komission yhteenvetokertomus ovat tärkeitä osatekijöitä komission raportoinnissa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;
192. samaan tapaan kuin poliittisella tasolla kehotettiin ottamaan käyttöön kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset, kehottaa komissiota saattamaan hallintorakenteensa valmiiksi siten, että asiasta vastaava komission jäsen allekirjoittaa pääjohtajan vuotuisen toimintakertomuksen ja komission puheenjohtaja allekirjoittaa yhteenvetokertomuksen, johon liitetään myös jäsenvaltion ja toiminta-alan mukaan laadittu valvonnan laatua kuvaava tulostaulu;
193. toteaa, että komission on hallintorakenteensa loppuun saattamiseksi mahdollisesti lujitettava menettelyjään, jotta se voi kollegiona hyväksyä yhteenvetokertomuksen ja jotta yksittäiset komission jäsenet voivat osallistua pääjohtajan vuotuisen toimintakertomuksen valmisteluun, joka kattaa seuraavat varainhoitovuotta 2010 koskevat toimet:
– pöytäkirjan toimittaminen parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle kokouksesta, jossa komissio hyväksyy yhteenvetokertomuksen, ja tämän pöytäkirjan julkaiseminen
– pääjohtajan asiasta vastaavan komission jäsenen kanssa pitämästä kokouksesta laatiman ilmoituksen, jossa selitetään selvästi ja kattavasti heidän vuotuista toimintakertomusta koskevat pohdintansa ja mahdolliset varaumansa, toimittaminen parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle;
194. painottaa, että näiden toimien ei pitäisi millään tavoin vähentää kunkin pääjohtajan tai muun valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän suoraa vastuuta;
Maksujen keskeyttäminen ja jäädyttäminen järjestelmällisesti sekä toimenpiteen lopettaminen
195. panee merkille, että vuonna 2009 vahvistettujen rahoitusoikaisujen määrä oli yksin rakennetoimien osalta 7 719 000 000 euroa (Euroopan unionin vuotuinen tilinpäätös varainhoitovuodelta 2009, s. 112); toteaa kuitenkin, että niistä vain 5 387 000 000 euroa (7 719 000 000 - 2 332 000 000) toteutettiin ja kirjattiin tileihin (s. 103); katsoo, että oikaistavien määrien ja tosiasiallisesti oikaistujen määrien välisen eron vuoksi on syytä ottaa käyttöön maksujen automaattinen keskeytys ilman komission päätöstä heti, jos on näyttöä hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnan merkittävistä puutteista;
196. kehottaa komissiota keskeyttämään ja jäädyttämään maksut järjestelmällisesti heti, jos on näyttöä jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnan merkittävistä puutteista;
197. katsoo, että prosessissa, jolla pyritään maksujen järjestelmälliseen keskeyttämiseen ja jäädyttämiseen, on seuraavat vaiheet:
– parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle toimitetaan tiedot, joista kaikki toistaiseksi toteutetut maksujen keskeytykset ja jäädytykset sekä tällaisten päätösten syyt käyvät selvästi ilmi
– kuvataan selkeästi ja yksiselitteisesti kaikkiin pääosastoihin sovellettavat perusteet siten, että ei jätetä tulkinnanvaraa tulevien maksujen keskeytysten tai jäädyttämisten suhteen tai keskeytyksen tai jäädyttämisen lopettamisen suhteen, joita varten on laadittava systemaattinen mekanismi, johon ei liity poliittisen tason ennakkopäätöstä
– maksujen järjestelmällistä keskeyttämistä ja jäädyttämistä koskeva periaate, joka otetaan käyttöön, jos on näyttöä jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien toiminnan merkittävistä puutteista, sisällytetään varainhoitoasetukseen ja laaditaan jäsenvaltioille kattavat suuntaviivat, jotta voidaan auttaa kansallisia viranomaisia välttämään väärinkäsityksiä ja sääntöjenvastaisuuksia
– komissio toimittaa kopion kaikista oikaisukirjeistä ja kirjeistä, joilla ilmoitetaan rahoitusoikaisuista, kyseisen jäsenvaltion parlamentille ja ylimmälle tilintarkastuselimelle sekä Euroopan parlamentin asiasta vastaavalla valiokunnalle;
Oikaisumekanismien parantaminen
198. vaatii komissiota parantamaan oikaisumekanismeja sen varmistamiseksi, että aiheettomasti suoritettujen maksujen taloudelliset vaikutukset tulevat edunsaajien eivätkä veronmaksajien maksettaviksi;
199. katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamista koskevassa prosessiin kuuluu myös se, että parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle toimitetaan seuraavat tiedot:
– selkeä, kattava ja täysin oikea luettelo kaikista vuodesta 2000 lähtien toteutetuista rahoitusoikaisuista sekä tiedot siitä, onko aiheettomasti saadut maksut palautettu tai käytetty muihin hankkeisiin, jolloin on esitettävä myös laadullinen arviointi korvaavista hankkeista
– tilitarkastustuomioistuimen johtopäätöksen, jonka mukaan komission "jäsenvaltioilta saamat tiedot eivät aina ole luotettavia" (varainhoitovuotta 2009 koskevat vuosikertomus, 1.49 kohta), johdosta tarvittavat toimenpiteet sekä luettelo jäsenvaltioista, joita asia koskee, sääntöjenvastaisuuksien määrä ja tiedot kaudeksi 2007–2013 käyttöön otetun standardoidun menettelyn tuloksista (komission vastaus varainhoitovuotta 2009 koskevaan vuosikertomukseen, 1.34 kohta);
– toimintasuunnitelma siitä, kuinka voidaan paremmin integroida ja sovittaa yhteen tilintarkastustuomioistuimen vuotuisia virhetasoja koskevat havainnot edunsaajien tasolla ja komission näiden havaintojen johdosta toteuttamat toimet sekä eri ohjelmien koko keston aikana päättämismenettelyyn asti suoritetut rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät, mukaan lukien sellaisten maksujen yksilöiminen, joihin saatetaan kohdistaa lisätarkastuksia ja tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä, sekä jäsenvaltioiden perintätoimien seurannan parantaminen;
Toiminnan arvioija
200. kehottaa komissiota nimittämään toiminnan arvioijan, joka laatii Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen, jonka komissio hyväksyy kollegiona osoittaakseen selvästi olevansa vastuussa tästä kertomuksesta;
201. katsoo, että arviointikertomus on laadittava siten, että keskeisten tulosindikaattoreiden, niiden oikeudellisen tai poliittisen perustan, menojen määrän ja saavutettujen tulosten yhteys osoitetaan selvästi ja avoimesti ja että sisäisen tarkastuksen toimialan olisi tarkastettava kertomuksen laatimiseen käytetty menetelmä ja arvioitava myös koko tehtyä työtä, ja kaikkien komission yksikköjen käyttämät keskeiset tulosindikaattorit olisi julkistettava;
202. katsoo, että arviointikertomus olisi esiteltävä täysistuntokeskustelussa siten, että myös tilintarkastustuomioistuin kutsutaan esittämään lausuntonsa kertomuksesta;
Uusi varainkäyttöä koskeva ajattelutapa
203. kehottaa komissiota tarkastelemaan varainkäyttöä uudella tavalla, jolla pyritään parantamaan varainkäytön laatua ja varmistamaan, että unionin veronmaksajien varat käytetään asianmukaisesti ja viisaasti ja seuraavien periaatteiden mukaisesti:
– unionin talousarvio laaditaan ehdotettujen toimintalinjojen tarkastelun, osallistuvien elinten ja edunsaajien tulosten kustannusten sekä niiden tavoitteiden perusteella, jotka voitaisiin saavuttaa käytettävissä olevilla varoilla
– varmistetaan, että toiminnot ja ohjelmat ovat realistisia ja mahdollisimman yksinkertaisia
– varmistetaan, että varainkäytöstä kannetaan täysi vastuu ja että tästä on sovittu,
ja ehdottaa, että komissio tarkastelee yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen kanssa sellaista menettelyä, jonka tarkoituksena olisi saada yleinen tarkastuslausuma kustakin rahoituskehyksestä, ja että komissio soveltaa menettelyä vapaaehtoisesti siihen asti, kunnes saadaan oikeusperusta, jolla menettelystä tehdään pakollinen;
D. LAUSUNNON ANTANEIDEN VALIOKUNTIEN HAVAINTOJA
Kehitysyhteistyövaliokunta
204. pitää huolestuttavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoa, että yhteisön ulkopuolelle suunnattua tukea sekä kehitysasioita koskevilla valvontajärjestelmillä kyettiin varmistamaan maksujen sääntöjenmukaisuus vain osittain vaikuttavasti ja että maksuihin liittyvä virhetaso on olennainen; pitää huolestuttavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi joissakin loppumaksuissa virheitä, joita komissio ei ollut havainnut, ja että komissio ei seuraa, missä määrin kumppanit käyttävät humanitaarisen avun hankintakeskuksia; pitää myönteisenä, että virheitä sisältäneiden tapahtumien määrä (13 prosenttia) oli alle puolet edeltävien vuosien määristä, mutta korostaa kuitenkin, että tätä prosenttiosuutta on pyrittävä edelleen alentamaan;
205. panee merkille, että humanitaarisen avun pääosasto ei aina ota käsittelyyn ripeästi puutteita, jotka todetaan kumppaneiden järjestelmiin kuuluvissa säännöllisin väliajoin toimitettavissa tarkastuksissa[95]; kehottaa siksi humanitaarisen avun pääosastoa vahvistamaan seurantavalmiuksiaan;
206. kehottaa komissiota liittämään ympäristönäkökohdat kattavammin kehitysyhteistyöhankkeisiin, myös talousarviotukiohjelmiin, ja arvioimaan ympäristönäkökohtien valtavirtaistamista kehitysyhteistyössä; pitää valitettavana, että nämä puutteet saattavat johtua henkilöstöpulasta, ja toivoo, että asiassa edistytään Euroopan ulkosuhdehallinnon myötä;
207. vaatii jälleen lisäämään kumppanuusmaiden parlamenttien osallistumista ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan kuulemista, kun laaditaan ja tarkistetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen maakohtaisia strategia-asiakirjoja;
208. kehottaa komissiota auttamaan kumppanuusmaita parlamentaarisen valvonnan ja tilintarkastusvalmiuksien kehittämisessä sekä lisäämään avoimuutta ja tietojen saatavuutta erityisesti silloin, kun apu annetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisasetuksen[96] 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna talousarviotukena, ja kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti asiassa saavutetusta edistymisestä;
209. kehottaa jälleen kerran komissiota osoittamaan, että se on käyttänyt vähintään 20 prosenttia kehitysavusta peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen sekä perusterveydenhuoltoon, myös turvalliseen vesi- ja jätevesihuoltoon; ehdottaa myös, että näiden varojen käyttöä selvitettäisiin perusteellisissa vaikutustenarvioinneissa, jotta voidaan maksimoida ohjelmien vaikuttavuus;
210. kehottaa komissiota painottamaan entistä enemmän kehitysmaiden naisten terveyttä ja erityisesti äitien terveyttä, sillä tässä asiassa vuosituhannen kehitystavoitteita ei ole vielä läheskään saavutettu;
211. korostaa, että kehitysavun mekanismeilla olisi myös pyrittävä edistämään vaurauden luomista sekä tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sillä vaurauden luominen on keskeinen köyhyyden vähentämisen väline; muistuttaa, että kehitysmaat menettävät vuosittain arviolta 800 000 000 000 euroa laittomina pääomavirtoina, joiden estäminen voisi ratkaisevasti auttaa vähentämään köyhyyttä ja saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet;
212. myöntää, että Yhdistyneiden kansakuntien järjestöillä on usein erityiskokemusta ja asiantuntemusta, jota muualta ei helposti löydy; on kuitenkin huolissaan siitä, ettei komissio osoita vakuuttavasti etukäteen, onko jonkin YK:n järjestön valinta tosiasiallisesti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa kuin muut keinot avun toimittamiseen[97]; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön entistä avoimemman ja puolueettomamman prosessin avun täytäntöönpanokanavien valinnassa;
213. kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin rahoittamien toimien kansainvälinen näkyvyys paranee.
Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta
214. panee merkille, että vuonna 2009 Euroopan sosiaalirahaston vuosien 2000–2006 rahoituskehyksen mukaisten maksumäärärahojen käyttöaste oli 97,1 prosenttia (1 540 000 000 euroa); huomauttaa, että vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen mukaisten välimaksujen ja ennakkorahoituksen määrä oli 11 300 000 000 euroa; antaa tunnustusta komissiolle toimista varainhoidon parantamiseksi; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät käytä ESR:n varoja rahoituskriisistä huolimatta;
215. toteaa, että virhetaso on ollut kolmen vuoden ajan laskeva siten, että se oli 54 prosenttia vuonna 2007 ja 36 prosenttia vuonna 2009, ja antaa tunnustusta komission toimille virhetason alentamiseksi; vaatii lisätoimia, jotta voidaan vähentää erityisesti sellaisten kustannusten korvaamista, jotka eivät ole tukikelpoisia;
216. pyytää komissiota osallistumaan varainhoidon parantamiseen noudattamalla edelleen toimintaohjelmaa, jolla pyritään nopeuttamaan rahoitusoikaisuja koskevia päätöksentekomenettelyjä;
217. on tyytyväinen siihen, että ESR:n ohjelman täytäntöönpanossa keskityttiin vuonna 2009 Euroopan työllisyysstrategiaan ja etenkin työmarkkinoilla työllistyvyyttä (30,6 prosenttia[98]), yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä (22,8 prosenttia1), sosiaalista osallisuutta (20,8 prosenttia1) ja yhtäläisiä mahdollisuuksia (6,5 prosenttia1) edistäviin toimenpiteisiin;
218. pitää myönteisenä, että komissio pyrkii varmistamaan kaikkien jäsenvaltioiden täyden tilivelvollisuuden tarkastuselinten vuotuisten tarkastuskertomusten ja kattavien vuosikertomusten avulla;
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
219. katsoo, että momentin 17 02 02 (kuluttajia koskevat toimet) ja alamomentin 17 01 04 03 (hallintomenot) toteuttaminen on tärkeää kuluttajaohjelman 2007–2013 kunkin vuotuisen työohjelman tehokkaan täytäntöönpanon kannalta, ja pyytää komissiota tiedottamaan entistä paremmin saatavilla olevista avustuksista (erityisesti niistä, jotka liittyvät kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004[99] mukaisiin yhteisiin toimiin, sillä niihin ei tullut lainkaan hakemuksia); on tyytyväinen siihen, että kuluttajapolitiikan toimien seurantaa koskevaan pilottihankkeeseen vuonna 2009 annetut lisäresurssit (2 000 000 euroa) on käytetty hyvin;
220. suhtautuu myönteisesti kuluttajamarkkinoiden tulostaulun myöhempiin versioihin, sillä tulostaulu on tärkeä väline markkinoiden valvonnan parantamisessa ja innovatiivisessa pisteytyksessä; katsoo, että tulostaulusta saadun empiirisen perustan olisi tuotava unionin ja kansallisen tason politiikkaan uusia näkemyksiä, ja pyytää komissiota käyttämään tulostaulun tuloksia päätöksenteossaan kaikilla asiaankuuluvilla aloilla;
221. panee kiinnostuneena merkille kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston muuttamisen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastoksi ja sen ensimmäisen toimintavuoden laajennetun toimeksiannon puitteissa; onnittelee terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastoa siitä, että se on saavuttanut avustusten ja sopimusten hallinnoinnille kuluttajaohjelmassa (päätös N:o 1926/2006/EY[100]) asetetut tavoitteet; pitää kuitenkin ongelmallisena, että 3 prosenttia maksuista suoritettiin määräajan päätyttyä;
222. panee tyytyväisenä merkille parannukset, joiden avulla sisämarkkinoiden toteutusta ja kehittämistä (momentti 12 02 01) koskevien maksumäärärahojen käyttöaste on noussut 92 prosenttiin; toteaa, että Solvit-ohjelman (momentti 12 02 02) määrärahojen käyttöasteen arvioidaan olevan noin 92 prosenttia, kun vuosien 2008, 2009 ja 2010 maksut on otettu huomioon; toistaa, että Solvit-ohjelmalla on edelleen oltava erillinen budjettikohta;
223. korostaa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) merkitystä ja kehottaa komissiota analysoimaan pk-yritysten nykyisten rahoitusohjelmien tehokkuutta ja auttamaan pk-yrityksiä osallistumaan unionin tutkimusohjelmiin ottamalla unionin talousarviossa käyttöön innovatiivisia rahoitusvälineitä;
224. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset unioniin laittomasti tuoduista tavaroista (vuosikertomuksen 2.22 kohta) ja komission vastauksen, jonka mukaan asiaa käsitellään uudistetussa tullikoodeksissa; pyytää komissiota tiedottamaan mahdollisimman pian unionin tuomioistuimen asiaa koskevien tuomioiden perusteella toteutetuista jatkotoimista;
225. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään asianmukaisia riskianalyysimenetelmiä, jotta tullitarkastukset voidaan kohdistaa suuren riskin toimijoihin ja lähetyksiin; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita täydentämään riskiin perustuvia tarkastuksia satunnaisotannalla valituilla tarkastuksilla; kehottaa komissiota uudistetun tullikoodeksin soveltamissäännöksiä laatiessaan kiinnittämään erityistä huomiota tavaroiden fyysisten tarkastusten tehokkuuteen sekä verotuksen että vaarattomuuden ja turvallisuuden kannalta; kehottaa parantamaan ennakko/jälkitarkastuksia yksinkertaistettujen menettelyjen ja keskitetyn tulliselvityksen osalta;
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
226. panee merkille, että lopullisesti hyväksytyssä ja vuoden aikana muutetussa vuoden 2009 talousarviossa nimenomaisesti liikenne- ja matkailuvaliokunnan toimialaan kuuluviin politiikkoihin osoitettiin yhteensä 2 427 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 2 103 000 000 euroa maksumäärärahoina; panee lisäksi merkille, että näistä määrärahoista
– osoitettiin Euroopan laajuisille liikenneverkoille (TEN-T) 934 582 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 830 594 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin liikenneturvallisuuteen 17 600 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 14 500 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin Marco Polo -ohjelmaan 64 971 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 29 054 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin liikennealan virastoille ja eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomaiselle 146 902 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 109 257 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin liikenteeseen, kestävän kaupunkiliikenteen painopisteala tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa mukaan lukien, 427 424 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 388 859 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin liikenteen turvaamiseen 2 750 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina,
– osoitettiin matkailuun liittyviin toimiin 3 800 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 3 600 000 euroa maksumäärärahoina;
227. pahoittelee, että tarkastellessaan talousarvion toteuttamista varainhoitovuonna 2009 tilintarkastustuomioistuin päätti jälleen keskittyä tutkimus- ja energiapolitiikkaan liikennepolitiikan sijaan;
228. on tyytyväinen Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeviin hankkeisiin osoitettujen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jatkuvaan korkeaan käyttöasteeseen, joka on molempien kohdalla lähes 100 prosenttia; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että kansallisista talousarvioista osoitetaan riittävästi varoja tämän unionin sitoumuksen täydennykseksi; muistuttaa, että parlamentti on tukenut unionin rahoituksen lisäämistä; pitää myönteisenä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan monivuotisen ohjelman 2007–2013 hankkeiden väliarviointia, joka julkaistiin 27. lokakuuta 2010 ja jossa esitetään Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrärahojen optimointia ja korostetaan hankkeiden luotettavan rahoitussuunnittelun merkitystä;
229. on huolestunut siitä, että turvallisuuteen, liikennejärjestelmien optimointiin ja matkustajien oikeuksiin osoitettujen maksumäärärahojen käyttöaste oli jälleen alhainen (73 prosenttia); pitää valitettavana, että Marco Polo II -ohjelmassa saavutettiin maksumäärärahojen 100 prosentin käyttöaste vain siksi, että yli puolet alun perin osoitetuista määrärahoista jaettiin vuoden 2009 aikana uudelleen;
230. on tyytyväinen siihen, että Galileo-ohjelman maksumäärärahojen käyttöaste nousi huomattavasti vuoteen 2008 verrattuna, ja korostaa tämän ohjelman suurta merkitystä logistiikka-alan ja kestävän liikenteen kannalta;
231. panee merkille, että otantaan perustuvien tapahtumatarkastusten mukaan todennäköisin virhetaso on 2–5 prosenttia; kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimia virhetason laskemiseksi edelleen;
232. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoi Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston tilinpäätöksen olevan olennaisilta osiltaan laillinen ja asianmukainen; on ilahtunut siitä, että virasto on onnistunut täyttämään vielä vuoden 2008 lopussa avoinna olleet toimet;
233. korostaa, että alue- ja liikennepolitiikkaa on ehdottomasti harjoitettava avoimesti antamalla asianmukaista tietoa veronmaksajille ja budjettiviranomaisille sekä koordinoitava tiiviimmin erityisesti Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksen alalla, koska nykyisin hankkeiden eurooppalaista lisäarvoa arvioidaan vain harvoin ja siksi määrärahoja ei käytetä optimaalisesti esimerkiksi pullonkaulojen, rajaongelmien tai puuttuvista yhteyksistä johtuvien ongelmien poistamiseksi;
234. vaatii painokkaasti, että liikennehankkeiden valintamenettely ja hankkeiden hyväksyminen koheesiopolitiikan yhteydessä perustellaan luotettavammin;
235. on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 8/2010 investoinneista EU:n rautateiden infrastruktuuriin ja erityisesti toteamukseen, että liikenneverkkojen nykyisillä koordinaattoreilla on ollut tärkeä rooli muun muassa siksi, että he ovat helpottaneet alan toimijoiden välisiä yhteyksiä; kannattaa suositusta, että komission olisi harkittava uusien koordinaattoreiden nimittämistä muita ensisijaisia hankkeita varten;
236. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että ensisijaisia hankkeita ei valittu todellisten ja ennakoitujen liikennevirtojen perusteella ja että kustannus-hyötyanalyysien käyttöä voisi lisätä; toteaa kuitenkin, että ensisijaiset hankkeet ovat myös unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion tavoitteiden mukaisia ja niistä käy ilmi halu torjua ilmastonmuutosta tukemalla ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä;
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
237. pitää myönteisenä, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevien maksusitoumusmäärärahojen käytössä on edistytty huomattavasti (97,7 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 87,5 prosenttia); pitää myönteisenä myös maksumäärärahojen käyttöasteen nousua (89,6 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 80,9 prosenttia);
238. pahoittelee, että maksujen peruutusten osuus oli niin suuri (8,5 prosenttia), mikä johtui pääasiassa virastojen sekä laaja-alaisten tietojärjestelmien (SIS II ja VIS) maksumäärärahoja koskeneista peruutuksista;
239. pitää myönteisenä korkeita käyttöasteita neljässä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevassa rahastossa; panee merkille, että korkeat käyttöasteet ilmentävät myös näiden rahastojen hyödyllisyyttä, ja kehottaa ottamaan tämän huomioon tulevassa talousarviosuunnittelussa sekä seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevissa keskusteluissa komission laatimien väliarviointikertomusten valossa;
240. pitää valitettavana, että maksumäärärahojen käyttöaste oli matalampi perusoikeuksia ja kansalaisuutta sekä turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevissa ohjelmissa; panee merkille komission esittämät perustelut, joiden mukaan ehdotuspyyntöjen avulla saadut tulokset eivät olleet tyydyttäviä ja talouskriisin vuoksi hakijoiden oli entistä vaikeampaa saada yhteisrahoitusta;
241. pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoa siitä, että tietyt virastot eivät ole toimittaneet vahvistusta konsolidoiduista tilinpäätöksistä tai ovat toimittaneet niistä mukautetun vahvistuksen ja että niiltä vaadittuja tietoja ei ole ollut saatavilla moneen vuoteen;
242. kehottaa komissiota julkistamaan erilaisten rahastojen ja ohjelmien väliarviointikertomukset mahdollisimman pian.
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
243. pyytää komissiota jatkamaan ponnistelujaan päättämistoimien virheasteen laskemiseksi ja arvioimaan tarkasti edellistä ohjelmasukupolvea; panee merkille, että uuden ohjelmasukupolven hallinnoinnin virheaste on alhaisempi kuin edellisen ohjelmasukupolven virheaste, mikä heijastaa sitä, että nykyisiä ohjelmia koskeviin sääntöihin sisällytetyt tekniset muutokset ovat olleet hyödyllisiä;
244. toteaa, että kansalliset virastot suorittavat suurimman osan koulutuksen ja kansalaisuuden toimintolohkoryhmän maksuista; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission ponnistelut, joilla on autettu kansallisia virastoja parantamaan tarkastusjärjestelmiään, ja pyytää komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet, mikäli unionin tarkastusvaatimuksia ei noudateta;
245. on tyytyväinen siihen, että tietoteknisten välineiden käyttöä on lisätty, sillä se vähentää byrokratiaa, voi auttaa hakijoita huomattavasti hakumenettelyissä ja vähentää hakemusten käsittelyn vaatimaa aikaa;
246. kehottaa komissiota, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa sekä kansallisia virastoja jatkamaan työskentelyään joustavien menettelyjen parissa ja vähentämään edelleen maksuviivästyksiä, sillä edunsaajien on voitava luottaa siihen, että ohjelmaoppaissa ja muissa virallisissa tiedotteissa ilmoitettuja määräaikoja noudatetaan;
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
247. pitää ympäristöä, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleistä toteutusastetta tyydyttävänä;
248. korostaa, että ympäristömäärärahojen yleinen käyttöaste oli 97,12 prosenttia, mikä on parannus edellisestä vuodesta, jolloin maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 95,15 prosenttia; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli korkea, 99,92 prosenttia;
249. panee tyytyväisenä merkille, että maksusitoumus- ja maksumäärärahojen käyttöaste on kansanterveysalalla yleisesti erittäin korkea: maksusitoumuksissa päästään kaikissa budjettikohdissa lähelle sataa prosenttia;
250. panee merkille, että elintarvikkeiden turvallisuuden alalla, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alalla sekä kasvinsuojelualalla maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli edellisen vuoden tapaan korkea, 98 prosenttia; on tietoinen siitä, että maksumäärärahojen käyttöaste laski hieman (82 prosenttiin); kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistuksiaan, jotta ne voisivat tarjota komissiolle tarkempia arvioita hävitystoimista;
251. panee tyytyväisenä merkille, että Life+-ohjelman toimintamäärärahojen käyttöaste nousi 99,35 prosenttiin varsinkin, kun budjettivallan käyttäjä lisäsi maksusitoumusmäärärahoja 29 000 000 euroa komission alkuperäisestä ehdotuksesta; panee merkille, että LIFE+-ohjelman kolmannessa ehdotuspyynnössä valittiin 210 hanketta, jotka koskivat toimia luonnon ja biologisen monimuotoisuuden alalla (84), ympäristöpolitiikan ja hallinnon alalla (115) sekä tiedonvälityksen ja viestinnän alalla (11);
252. korostaa, että osallistumista ympäristöalan kansainvälisiin toimiin koskevan budjettikohdan, josta on tarkoitus kattaa kansainvälisiin sopimuksiin ja pöytäkirjoihin liittyvät pakolliset ja vapaaehtoiset maksuosuudet, yleinen toteutusaste oli 84,46 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 76,12 prosenttia; on tietoinen siitä, että toteutusasteeseen vaikuttavat myös valuuttakurssimuutokset, koska useimmat maksut suoritetaan Yhdysvaltain dollareina;
253. panee merkille, että pelastuspalvelun rahoitusvälineen, josta katetaan katastrofiapu, valmiustoimet sekä toimet, joilla ennaltaehkäistään tai vähennetään hätätilanteiden vaikutuksia, käyttöaste oli 72,56 prosenttia eli 15 411 000 euroa; panee vastaavasti merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 44,52 prosenttia, sillä tarjouspyynnöt julkaistiin vasta vuoden 2009 alkupuoliskolla eikä hankkeita ole vielä saatettu päätökseen;
254. huomauttaa, että hätärahastojen ja katastrofiavun varoja koskevien jäsenvaltioiden lopullisten menoilmoitusten rahamäärät ovat usein paljon alun perin arvioitua alhaisemmat; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistuksiaan, jotta ne voisivat tarjota komissiolle tarkempia arvioita, ja kannustaa komissiota kehittämään vielä jäsenvaltioille arvioinnissa tarjottavaa apua;
255. panee merkille, että vuoden 2009 talousarviossa toteutettiin ympäristön alalla kolme pilottihanketta ja kaksi valmistelutointa ja kansanterveyden alalla neljä; toteaa, että pilottihankkeessa "Rikkidioksidin päästökauppa Itämerellä" jätettyjen ehdotusten laatu oli huono, joten sopimusta ei tehty; on tietoinen siitä, että eläinkuljetusten valvontapisteitä koskeva valmistelutoimi keskeytettiin, koska ehdotukset olivat huonolaatuisia eivätkä täyttäneet vähimmäiskriteereitä;
256. tähdentää, että on tärkeää tarkentaa tarjouspyyntöjä ja tarjota hakijoille enemmän apua, etenkin kansanterveysalan ohjelmissa, jotta vältettäisiin sellaisten hankehakemusten toimittaminen, jotka eivät selvästi täytä hakuperusteita tai ovat huonosti laadittuja; on kuitenkin tietoinen siitä, että joidenkin hankkeiden toteutuksessa tulee aina olemaan ongelmia;
257. huomauttaa, että varainhoitoasetukseen sisältyvien hallintoa ja rahoitusta koskevien säännösten noudattaminen ei saisi tarpeettomasti viivästyttää avustusten myöntämistä tai rahoitettavien hankkeiden valintaa; kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan parantaakseen niitä hallintomenettelyjä, joilla on vaikutusta maksusitoumus- ja maksumäärärahojen täytäntöönpanoon;
258. panee merkille, että vuoden 2009 lopussa terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto, joka on komission alainen hallintoyksikkö, hallinnoi 361:tä yhteisrahoitteista kansanterveysohjelmaan liittyvää hanketta, joista 287 oli allekirjoitettuja sopimuksia ja joihin oli osoitettu Euroopan unionin talousarviosta kaikkiaan 156 000 000 euroa; korostaa, että unionin ohjelmien toteuttamiseen tarvittava kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston hallintobudjetti oli yhteensä 6 400 000 euroa; panee merkille uudet, jäsennellyt raportointimenettelyt, joiden avulla voidaan valvoa talousarvion toteuttamista paremmin, välttää määrärahasiirtoja ja pitää tiukasti kiinni talousarvion vuotuisuuden periaatteesta;
259. toteaa, että erillisvirastojen ja toimielinten välisessä viestinnässä ja myös erillisvirastojen ja unionin kansalaisten välisessä viestinnässä on puutteita; kannustaa sekä erillisvirastojen että toimielinten kaikkia toimijoita parantamaan keskinäistä viestintäänsä ja tiedottamaan kansalaisille paremmin;
260. kehottaa komissiota (terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa ja ympäristöasioiden pääosastoa) antamaan parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille vuosittain vastuuvapausmenettelyn yhteydessä kertomuksen toteutettujen hankkeiden ja ohjelmien vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta;
Ulkoasiainvaliokunta
261. panee merkille, että kertomuksessaan unionin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 tilintarkastustuomioistuin toteaa, "että virhetaso on olennainen yhteisön ulkopuolelle suunnattua tukea sekä kehitys- ja laajentumisasioita koskevan toimintalohkoryhmän maksuissa 31. joulukuuta 2009 päättyneeltä varainhoitovuodelta"[101]; on huolestunut siitä, että virheet liittyivät tukikelpoisuuteen sekä hankintamenettelyjä koskeviin sääntöjenvastaisuuksiin, koska nämä alat ovat kaikkien altteimpia huonolle hallinnolle ja petoksille[102];
262. panee tyytyväisenä merkille ulkosuhteisiin liittyviä menoja koskevien tapahtumien sääntöjenmukaisuuden ja sen, että tilintarkastustuomioistuimen täysin "sääntöjenmukaisina" pitämien tapahtumien osuus on lisääntynyt verrattuna vuosien 2008 ja 2007 lukuihin;
263. panee myös tyytyväisenä merkille vuonna 2009 käyttöön otetut uudet menettelyt ja tarkistuslistat, joiden avulla on voitu vahvistaa ulkosuhteiden pääosaston ennakkotarkastusmenettelyjä;
264. vaatii, että YUTP:n ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP:n) täytäntöönpanon osalta parlamentille on tiedotettava nopeasti operaatioiden tavoitteista ja valinnasta, jotta se voi paremmin laatia neuvostolle ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle osoitettavat suosituksensa;
265. on tyytyväinen siihen, että vuosina 2007–2010 komissio on tukenut 396 000 000 eurolla ehdokasmaiden toimia oikeusjärjestelmiensä parantamiseksi ja korruption torjumiseksi, ja pitää näissä asioissa saavutettua edistymistä myönteisenä; varoittaa kuitenkin liiallisesta optimismista ja kehottaa komissiota antamaan näyttöä siitä, että nämä varat on käytetty tehokkaasti, ja ilmoittamaan, onko valvontarakenteiden parantaminen todella lisännyt korruptoituneille toimijoille määrättäviä seuraamuksia, tiedotusvälineiden seuraamat tapaukset mukaan luettuina, ja onko lait pantu täydellisesti täytäntöön ja onko uudistuksia jatkettu;
266. panee merkille, että elintarvikerahoitusvälineessä käytetään yhä enemmän yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia, ja kehottaa humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosastoa raportoimaan vuoden 2010 toimintakertomuksessaan kokemuksistaan elintarvikerahoitusvälineen täytäntöönpanosta;
Aluekehitysvaliokunta
267. toteaa, että koheesiovaroihin sovelletaan erityisen monimutkaisia sääntöjä ja että niiden toteutus eroaa muiden unionin menokohteiden rahoituksen toteutuksesta, minkä vuoksi niiden yhteydessä tapahtuu myös herkemmin virheitä; kiinnittää huomiota siihen, että koheesiomenojen virhetaso, joka oli vuonna 2009 yli 5 prosenttia, on edelleen kaikkien unionin maksujen korkein; korostaa kuitenkin, että virhetaso on laskenut huomattavasti vuodesta 2008, ja pyytää sen vuoksi lisäämään yksinkertaistamista ja teknistä tukea, joiden avulla jäsenvaltiot ja alueet saavat mahdollisuuden tehokkaampaan täytäntöönpanoon; muistuttaa, että komission tai jäsenvaltioiden on tarjottava aluehallinnoille teknistä tietämystä ja vastaavia taitoja, joilla ne pystyvät parantamaan niille myönnettyjen voimavarojen tehokkuutta;
268. panee merkille, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen on edelleen yksi yleisimmistä sääntöjenvastaisuuksista, mikä johtuu osittain siitä, että säännöt ovat niin monimutkaisia; suosittelee, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan ja vähennetään, jotta virheiden esiintyvyys saadaan vähentymään;
269. on huolestunut siitä, että aluepolitiikan pääosasto toteaa vuotta 2009 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetyssä tarkastuslausumassaan, että kaikkiaan 79 ohjelmasta 38:n tapauksessa aluepolitiikan pääosasto ei saanut kohtuullista varmuutta ilmoitettuja menoja vuonna 2009 koskeneiden maksusuoritusten perustana olleiden toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; pyytää saada lisätietoja vuoden 2009 maksusuorituksia koskevista puuttuvista tiedoista; toteaa, että jäsenvaltiot ovat velvollisia antamaan riittävät tiedot vuotuisissa toimintakertomuksissaan, ja pyytää komissiota ehdottamaan seuraamusjärjestelmää, jota sovellettaisiin, jos komissio ei pysty annettujen tietojen perusteella vahvistamaan laillisuutta ja asianmukaisuutta;
270. on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen lausuntoon nro 1/2010 "Euroopan unionin talousarviohallinnon parantaminen: riskit ja haasteet" ja kiinnittää huomiota siihen, että valvontajärjestelmät ovat vain osittain vaikuttavia useilla Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan liittyvillä korkean riskin aloilla, joista voidaan mainita esimerkkeinä koheesiopolitiikka ja maaseudun kehittäminen;
271. korostaa, että varainhoitoasetuksen tarkistamisen yhteydessä on selkeytettävä yhteisesti hallinnoitavia sääntöjä ja hallinnointijärjestelmiä, ja korostaa, että tämä selkeyttäminen on toteutettava koheesiopolitiikan kohdalla mahdollisimman kattavasti, jotta vältettäisiin ristiriitaisuudet varainhoitoasetuksen kanssa; toteaa, että varainhoitoasetuksen ja koheesioasetusten väliset hallintatapaa koskevat ongelmat voidaan parhaiten välttää yhdenmukaistamalla tukikelpoisuutta koskevat säännöt paremmin toimintalinjoissa kautta linjan; katsoo kuitenkin, että yksinkertaistamisella on varmistettava – varsinkin varainhoitoasetuksen tarkistamisen yhteydessä – sääntöjen ja hallintamenettelyjen vakaus pitkällä aikavälillä;
272. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta kehittää niin sanottua luottamussopimusperiaatetta, joka antaa mahdollisuuden vähentää sellaisten järjestelmien valvontaa, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi virheiden ja petosten torjunnassa;
273. panee merkille, että Interreg-ohjelmien valvonta- ja tilintarkastusjärjestelmiin ei kaikilta osin sovelleta yhdenmukaista toimintatapaa, jonka kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden tilintarkastuselimet olisivat tunnustaneet; katsoo, että rajat ylittävien ohjelmien tilintarkastukseen ja valvontaan osallistuvilla jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi oltava yhteiset säännöt ja normit, jotka ne tunnustavat vastavuoroisesti;
°
° °
274. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan erityisten huomautusten osalta tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksia koskevista päätelmistä ... toukokuuta 2011 antamaansa päätöslauselmaan[103].
17.3.2011
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
( SEC(2010)0963 – C7-0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Véronique De Keyser
EHDOTUKSET
Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. panee merkille, että kertomuksessaan unionin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 tilintarkastustuomioistuin toteaa, "että virhetaso on olennainen yhteisön ulkopuolelle suunnattua tukea sekä kehitys- ja laajentumisasioita koskevan toimintalohkoryhmän maksuissa 31. joulukuuta 2009 päättyneeltä varainhoitovuodelta"[104]; on huolestunut siitä, että virheet liittyivät tukikelpoisuuteen sekä hankintamenettelyjä koskeviin sääntöjenvastaisuuksiin, koska nämä alat ovat kaikkien alteimpia huonolle hallinnolle ja petoksille[105];
2. panee tyytyväisenä merkille ulkosuhteisiin liittyviä menoja koskevien tapahtumien sääntöjenmukaisuuden ja sen, että tilintarkastustuomioistuimen täysin "sääntöjenmukaisina" pitämien tapahtumien osuus on lisääntynyt verrattuna vuosien 2008 ja 2007 lukuihin;
3. panee myös tyytyväisenä merkille vuonna 2009 käyttöön otetut uudet menettelyt ja tarkistuslistat, joiden avulla on voitu vahvistaa ulkosuhteiden pääosaston ennakkotarkastusmenettelyjä;
4. ottaa huomioon, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP:n) puitteissa vaarallisissa tilanteissa (muun muassa epävakaalla pohjalla olevat valtiot, konfliktin jälkeiset tilanteet ja demokraattisessa siirtymäprosessissa olevien maiden hallitusten heikkous) toteutettuihin EU:n toimiin liittyy aina riskejä ja että erittäin poikkeuksellisten yksittäistapausten virhemarginaali voidaan sallia, jos se perustellaan poliittisella tahdolla edistää vakautta, demokratiaa ja oikeuden ensisijaisuutta koskevaa periaatetta;
5. vaatii, että YUTP:n ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP:n) täytäntöönpanon osalta parlamentille on tiedotettava nopeasti operaatioiden tavoitteista ja valinnasta, jotta se voi paremmin laatia neuvostolle ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle osoitettavat suosituksensa;
6. on tyytyväinen siihen, että vuosina 2007–2010 komissio on tukenut 396 000 000 eurolla ehdokasmaiden toimia oikeusjärjestelmiensä parantamiseksi ja korruption torjumiseksi, ja pitää näissä asioissa saavutettua edistymistä myönteisenä; varoittaa kuitenkin liiallisesta optimismista ja kehottaa komissiota antamaan näyttöä siitä, että nämä varat on käytetty tehokkaasti, ja ilmoittamaan, onko valvontarakenteiden parantaminen todella lisännyt korruptoituneille toimijoille määrättäviä seuraamuksia, korkean tason tapaukset mukaan luettuina, ja onko lait pantu täydellisesti täytäntöön ja onko uudistuksia jatkettu;
7. panee merkille, että elintarvikerahoitusvälineessä käytetään yhä enemmän yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia, ja kehottaa humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosastoa raportoimaan vuoden 2010 toimintakertomuksessaan kokemuksistaan elintarvikerahoitusvälineen täytäntöönpanosta.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 16.3.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 53 1 3 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Gabriele Albertini, Pino Arlacchi, Bastiaan Belder, Frieda Brepoels, Elmar Brok, Marietta Giannakou, Andrzej Grzyb, Richard Howitt, Ioannis Kasoulides, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Maria Eleni Koppa, Andrey Kovatchev, Paweł Robert Kowal, Eduard Kukan, Alexander Graf Lambsdorff, Vytautas Landsbergis, Ryszard Antoni Legutko, Krzysztof Lisek, Sabine Lösing, Ulrike Lunacek, Barry Madlener, Willy Meyer, Francisco José Millán Mon, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Norica Nicolai, Ria Oomen-Ruijten, Justas Vincas Paleckis, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Bernd Posselt, Cristian Dan Preda, Fiorello Provera, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Nikolaos Salavrakos, Jacek Saryusz-Wolski, Werner Schulz, Ernst Strasser, Hannes Swoboda, Charles Tannock, Inese Vaidere, Kristian Vigenin, Graham Watson | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | John Attard-Montalto, Malika Benarab-Attou, Véronique De Keyser, Liisa Jaakonsaari, Evgeni Kirilov, Jacek Protasiewicz, Potito Salatto, Alf Svensson, Luis Yáñez-Barnuevo García, Janusz Władysław Zemke | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Marije Cornelissen, Marie-Christine Vergiat | ||||
8.2.2011
KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio
( SEC(2010)0963 – C7-0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Thijs Berman
EHDOTUKSET
Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. pitää huolestuttavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoa, että yhteisön ulkopuolelle suunnattua tukea sekä kehitysasioita koskevilla valvontajärjestelmillä kyettiin varmistamaan maksujen sääntöjenmukaisuus vain osittain vaikuttavasti ja että maksuihin liittyvä virhetaso on olennainen; pitää huolestuttavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi joissakin loppumaksuissa virheitä, joita komissio ei ollut havainnut, ja että komissio ei seuraa, missä määrin kumppanit käyttävät humanitaarisen avun hankintakeskuksia; pitää myönteisenä, että virheitä sisältäneiden tapahtumien määrä (13 prosenttia) oli alle puolet edeltävien vuosien määristä, mutta korostaa kuitenkin, että tätä prosenttiosuutta on pyrittävä edelleen alentamaan;
2. panee merkille, että humanitaarisen avun pääosasto ei aina ota käsittelyyn ripeästi puutteita, jotka todetaan kumppaneiden järjestelmiin kuuluvissa säännöllisin väliajoin toimitettavissa tarkastuksissa[106]; kehottaa siksi humanitaarisen avun pääosastoa vahvistamaan seurantavalmiuksiaan;
3. kehottaa komissiota liittämään ympäristönäkökohdat kattavammin kehitysyhteistyöhankkeisiin, myös talousarviotukiohjelmiin, ja arvioimaan ympäristönäkökohtien valtavirtaistamista kehitysyhteistyössä; pitää valitettavana, että nämä puutteet saattavat johtua henkilöstöpulasta, ja toivoo, että asiassa edistytään Euroopan ulkosuhdehallinnon myötä;
4. vaatii jälleen lisäämään kumppanuusmaiden parlamenttien osallistumista ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan kuulemista, kun laaditaan ja tarkistetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen maakohtaisia strategia-asiakirjoja;
5. kehottaa komissiota auttamaan kumppanuusmaita parlamentaarisen valvonnan ja tarkastusvalmiuksien kehittämisessä sekä lisäämään avoimuutta ja tietojen saatavuutta erityisesti silloin, kun apu annetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisasetuksen[107] 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna talousarviotukena, ja kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti asiassa saavutetusta edistymisestä;
6. kehottaa jälleen kerran komissiota osoittamaan, että se on käyttänyt vähintään 20 prosenttia kehitysavusta peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen sekä perusterveydenhuoltoon, myös turvalliseen vesi- ja jätevesihuoltoon; ehdottaa myös, että näiden varojen käyttöä selvitettäisiin perusteellisissa vaikutustenarvioinneissa, jotta voidaan maksimoida ohjelmien vaikuttavuus;
7. kehottaa komissiota painottamaan entistä enemmän kehitysmaiden naisten terveyttä ja erityisesti äitien terveyttä, sillä tässä asiassa vuosituhannen kehitystavoitteita ei ole vielä läheskään saavutettu;
8. korostaa, että kehitysavun mekanismeilla olisi myös pyrittävä edistämään vaurauden luomista sekä tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sillä vaurauden luominen on keskeinen köyhyyden vähentämisen väline; muistuttaa, että kehitysmaat menettävät vuosittain arviolta 800 miljardia euroa laittomina pääomavirtoina, joiden estäminen voisi ratkaisevasti auttaa vähentämään köyhyyttä ja saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet;
9. myöntää, että Yhdistyneiden kansakuntien järjestöillä on usein erityiskokemusta ja asiantuntemusta, jota muualta ei helposti löydy; on kuitenkin huolissaan siitä, ettei komissio osoita vakuuttavasti etukäteen, onko jonkin YK:n järjestön valinta tosiasiallisesti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa kuin muut keinot avun toimittamiseen[108]; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön entistä avoimemman ja puolueettomamman prosessin avun täytäntöönpanokanavien valinnassa;
10. kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin rahoittamien toimien kansainvälinen näkyvyys paranee.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 7.2.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 24 0 0 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Thijs Berman, Nirj Deva, Leonidas Donskis, Charles Goerens, Catherine Grèze, Filip Kaczmarek, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, Birgit Schnieber-Jastram, Michèle Striffler, Eleni Theocharous, Ivo Vajgl, Iva Zanicchi | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Kriton Arsenis, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Santiago Fisas Ayxela, Emma McClarkin, Csaba Őry, Åsa Westlund | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Andres Perello Rodriguez, Teresa Riera Madurell | ||||
2.2.2011
TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
( SEC(2010)0963 - C7-0211/2010 - 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Csaba Őry
EHDOTUKSET
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. panee merkille, että vuonna 2009 Euroopan sosiaalirahaston vuosien 2000–2006 rahoituskehyksen mukaisten maksumäärärahojen käyttöaste oli 97,1 prosenttia (1 540 000 000 euroa); huomauttaa, että vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen mukaisten välimaksujen ja ennakkorahoituksen määrä oli 11 300 000 000 euroa; antaa tunnustusta komission toimille varainhoidon parantamiseksi; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät käytä ESR:n varoja rahoituskriisistä huolimatta;
2. toteaa, että virhetaso on ollut kolmen vuoden ajan laskeva siten, että se oli 54 prosenttia vuonna 2007 ja 36 prosenttia vuonna 2009, ja antaa tunnustusta komission toimille virhetason alentamiseksi; vaatii lisätoimia, jotta voidaan vähentää erityisesti sellaisten kustannusten korvaamista, jotka eivät ole tukikelpoisia;
3. pyytää komissiota osallistumaan varainhoidon parantamiseen noudattamalla edelleen toimintaohjelmaa, jolla pyritään nopeuttamaan rahoitusoikaisuja koskevia päätöksentekomenettelyjä;
4. on tyytyväinen siihen, että ESR:n ohjelman täytäntöönpanossa keskityttiin vuonna 2009 Euroopan työllisyysstrategiaan ja etenkin työmarkkinoilla työllistyvyyttä (30,6 prosenttia[109]), yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä (22,8 prosenttia1), sosiaalista osallisuutta (20,8 prosenttia1) ja yhtäläisiä mahdollisuuksia (6,5 prosenttia1) edistäviin toimenpiteisiin;
5. pitää myönteisenä, että komissio pyrkii varmistamaan kaikkien jäsenvaltioiden täyden tilivelvollisuuden tarkastuselinten vuotuisten tarkastuskertomusten ja kattavien vuosikertomusten avulla;
6. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tarkistamaan myös muut sosiaali- ja työllisyysalan budjettikohdat ja päättelemään, miksi niihin otettuja määrärahoja ei ole käytetty kokonaan.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 1.2.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 45 0 1 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Regina Bastos, Edit Bauer, Philippe Boulland, Milan Cabrnoch, David Casa, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Sergio Gaetano Cofferati, Marije Cornelissen, Tadeusz Cymański, Frédéric Daerden, Karima Delli, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Thomas Händel, Marian Harkin, Roger Helmer, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Jean Lambert, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Csaba Őry, Siiri Oviir, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Kinga Göncz, Ria Oomen-Ruijten, Evelyn Regner, Csaba Sógor, Dirk Sterckx, Gabriele Zimmer | ||||
16.3.2011
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio
( SEC(2010)0963 – C7-0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Jutta Haug
EHDOTUKSET
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. pitää ympäristöä, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleistä toteutusastetta tyydyttävänä;
2. korostaa, että ympäristömäärärahojen yleinen käyttöaste oli 97,12 prosenttia, mikä on parannus vuodesta 2008, jolloin maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 95,15 prosenttia; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli korkea, 99,92 prosenttia;
3. panee tyytyväisenä merkille, että maksusitoumus- ja maksumäärärahojen käyttöaste on kansanterveysalalla yleisesti erittäin korkea: maksusitoumuksissa päästään kaikissa budjettikohdissa lähelle sataa prosenttia;
4. panee merkille, että elintarvikkeiden turvallisuuden alalla, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alalla sekä kasvinsuojelualalla maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli vuoden 2008 tapaan korkea, 98 prosenttia; on tietoinen siitä, että maksumäärärahojen käyttöaste laski hieman (82 prosenttiin); kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistuksiaan, jotta ne voisivat tarjota komissiolle tarkempia arvioita hävitystoimista;
5. panee tyytyväisenä merkille, että LIFE+-ohjelman toimintamäärärahojen käyttöaste nousi 99,35 prosenttiin varsinkin, kun budjettivallan käyttäjä lisäsi maksusitoumusmäärärahoja 29 000 000 euroa komission alkuperäisestä ehdotuksesta; panee merkille, että LIFE+‑ohjelman kolmannessa ehdotuspyynnössä valittiin 210 hanketta, jotka koskivat toimia luonnon ja biologisen monimuotoisuuden alalla (84), ympäristöpolitiikan ja hallinnon alalla (115) sekä tiedonvälityksen ja viestinnän alalla (11);
6. korostaa, että osallistumista ympäristöalan kansainvälisiin toimiin koskevan budjettikohdan, josta on tarkoitus kattaa kansainvälisiin sopimuksiin ja pöytäkirjoihin liittyvät pakolliset ja vapaaehtoiset maksuosuudet, yleinen toteutusaste oli 84,46 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 76,12 prosenttia; on tietoinen siitä, että toteutusasteeseen vaikuttavat myös valuuttakurssimuutokset, koska useimmat maksut suoritetaan Yhdysvaltain dollareina;
7. panee merkille, että pelastuspalvelun rahoitusvälineen[110], josta katetaan katastrofiapu, valmiustoimet sekä toimet, joilla ennaltaehkäistään tai vähennetään hätätilanteiden vaikutuksia, käyttöaste oli 72,56 prosenttia eli 15 411 000 euroa; panee vastaavasti merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 44,52 prosenttia, sillä tarjouspyynnöt julkaistiin vasta vuoden 2009 alkupuoliskolla eikä hankkeita ole vielä saatettu päätökseen;
8. huomauttaa, että hätärahastojen ja katastrofiavun varoja koskevien jäsenvaltioiden lopullisten menoilmoitusten rahamäärät ovat usein paljon alun perin arvioitua alhaisemmat; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistuksiaan, jotta ne voisivat tarjota komissiolle tarkempia arvioita, ja kannustaa komissiota kehittämään vielä jäsenvaltioille arvioinnissa tarjottavaa apua;
9. panee merkille, että vuoden 2009 talousarviossa toteutettiin ympäristön alalla kolme pilottihanketta ja kaksi valmistelutointa ja kansanterveyden alalla neljä; toteaa, että pilottihankkeessa "Rikkidioksidin päästökauppa Itämerellä" jätettyjen ehdotusten laatu oli huono, joten sopimusta ei tehty; on tietoinen siitä, että eläinkuljetusten valvontapisteitä koskeva valmistelutoimi keskeytettiin, koska ehdotukset olivat huonolaatuisia eivätkä täyttäneet vähimmäiskriteereitä;
10. tähdentää, että on tärkeää tarkentaa tarjouspyyntöjä ja tarjota hakijoille enemmän apua, etenkin kansanterveysalan ohjelmissa, jotta vältettäisiin sellaisten hankehakemusten toimittaminen, jotka eivät selvästi täytä hakuperusteita tai ovat huonosti laadittuja; on kuitenkin tietoinen siitä, että joidenkin hankkeiden toteutuksessa tulee aina olemaan ongelmia;
11. huomauttaa, että varainhoitoasetukseen sisältyvien hallintoa ja rahoitusta koskevien säännösten noudattaminen ei saisi tarpeettomasti viivästyttää avustusten myöntämistä tai rahoitettavien hankkeiden valintaa; kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan parantaakseen niitä hallintomenettelyjä, joilla on vaikutusta maksusitoumus- ja maksumäärärahojen täytäntöönpanoon;
12. panee merkille, että vuoden 2009 lopussa terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto, joka on komission alainen hallintoyksikkö, hallinnoi 361:tä yhteisrahoitteista kansanterveysohjelmaan liittyvää hanketta, joista 287 oli allekirjoitettuja sopimuksia ja joihin oli osoitettu Euroopan unionin talousarviosta kaikkiaan 156 000 000 euroa; korostaa, että unionin ohjelmien toteuttamiseen tarvittava terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston hallintobudjetti oli yhteensä 6 400 000 euroa; panee merkille uudet, jäsennellyt raportointimenettelyt, joiden avulla voidaan valvoa talousarvion toteuttamista paremmin, välttää määrärahasiirtoja ja pitää tiukasti kiinni talousarvion vuotuisuuden periaatteesta;
13. toteaa, että erillisvirastojen ja toimielinten välisessä viestinnässä ja myös erillisvirastojen ja unionin kansalaisten välisessä viestinnässä on puutteita; kannustaa erillisvirastojen ja toimielinten kaikkia toimijoita parantamaan keskinäistä viestintäänsä ja tiedottamaan kansalaisille paremmin;
14 kehottaa komissiota (terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa ja ympäristöasioiden pääosastoa) antamaan parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille vuosittain vastuuvapausmenettelyn yhteydessä kertomuksen toteutettujen hankkeiden ja ohjelmien vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta;
15. katsoo käytettävissä olevien tietojen perusteella, että komissiolle voidaan myöntää vastuuvapaus ympäristöpolitiikkaa, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista vuoden 2009 menoista.
LYHYET PERUSTELUT
Tässä lausunnossa käsitellään talousarvion toteuttamista ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvallisuuspolitiikan alalla varainhoitovuonna 2009.
Ympäristö
Yleisesti talousarvion toteutus oli tyydyttävällä tasolla, 97,12 prosentissa. Kaikkien budjettikohtien toteutus parani edellisestä vuodesta.
LIFE+
LIFE+-ohjelman maksusitoumusmäärärahojen käyttöä voidaan pitää erittäin tyydyttävänä. Budjettivallan käyttäjä lisäsi maksusitoumusmäärärahoja talousarviomenettelyn aikana lähes 29,3 miljoonaa euroa komission ATE:n ehdotuksesta, ja kaikki hyväksytyt lisämäärärahat käytettiin. Komissio sitoi 99,35 prosenttia LIFE+-ohjelman toimintatalousarviosta (budjettikohta 07 03 07):
– 250 000 000 euroa osoitettiin 15. toukokuuta 2009 julkaistuun ehdotuspyyntöön, joka koskee yksittäistoimiin myönnettävillä avustuksilla tuettavia hankkeita ja joka sisältyy varainhoitoasetuksen 76 artiklan ja soveltamissääntöjen 92 artiklan mukaisesti tehtyyn kokonaissitoumukseen vastaavasta määrästä; valinta- ja myöntämismenettelyt voitiin näin toteuttaa vuosina 2009–2010; hankkeiden valinnasta ilmoitettiin heinä-elokuussa 2010 ja avustussopimukset edunsaajien kanssa voitiin allekirjoittaa vuoden 2010 loppuun mennessä
– 8 749 860 euroa osoitettiin tukeen sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen operatiivisille toimille, jotka huolehtivat ensisijaisesti ympäristönsuojelusta ja ympäristön parantamisesta Euroopan tasolla ja osallistuvat yhteisön politiikan ja lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon; julkaistun ehdotuspyynnön lopullinen määräaika oli 1. joulukuuta 2008 ja avustussopimukset allekirjoitettiin vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla
– 39 302 812 euroa osoitettiin toimenpiteisiin, joilla tuettiin komission panosta politiikan ja lainsäädännön kehittämisessä ja seurannassa sekä viestintää ja tiedotusta (vihreä viikko, eurooppalainen liikkujan viikko, ilmastonmuutosta ja biologista monimuotoisuutta koskevat valistuskampanjat)
– 15 029 334 euroa osoitettiin hallinnollisiin tukimenoihin, joissa käyttöaste nousi 87,63 prosenttiin (hyväksytyt määrärahat olivat 17 150 000 euroa), kun se vuonna 2008 oli 75,65 prosenttia. On kuitenkin todettava, että hallinnollisten tukimenojen tarve (ottaen huomioon budjettivallan käyttäjän hyväksymän määrärahalisäyksen), joka liittyy vuoden 2009 ehdotuspyynnössä valittujen hankkeiden valintaan, tulee vastaan lähinnä vuonna 2010 ja sen jälkeen.
Pelastuspalvelun rahoitusväline
Pelastuspalvelua koskevalla uudella oikeusperustalla, joka hyväksyttiin 5. maaliskuuta 2007, laajennetaan välineen soveltamisalaa, joka nyt kattaa ensisijassa ihmisten, mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan lukien, suojelun luonnonmullistuksissa ja ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuuksissa, terroriteoissa sekä teknologian aiheuttamissa onnettomuuksissa ja säteilyonnettomuuksissa tai ympäristökatastrofeissa.
Pelastuspalvelun rahoitusväline kattaa:
katastrofiavun, mukaan lukien avun kuljettamisen EU:ssa pelastuspalvelumekanismiin sisältyvissä avustustoimissa; kun katastrofi tapahtuu jäsenvaltioissa ja ohjelmaan osallistuvissa maissa, toimet rahoitetaan budjettikohdasta 07 04 01, ja kun katastrofi tapahtuu kolmansissa maissa, toimet rahoitetaan budjettikohdasta 19 06 05
valmiustoimet (havaitseminen, koulutus, verkottuminen, harjoitukset, asiantuntijavaihto, tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ja välineet); kaikki rahoitetaan budjettikohdasta 07 04 01
toimet, joilla ennaltaehkäistään tai vähennetään hätätilanteiden vaikutuksia (onnettomuuksien syiden tutkiminen, ennustaminen ja tiedottaminen); kaikki rahoitetaan budjettikohdasta 07 04 01.
Katastrofiapu
Tällä alalla oikeusperustassa säädetään erityisesti tuesta ja yhteisrahoituksesta, joita myönnetään tietyin ehdoin pelastuspalvelualan avustuskuljetuksiin hätätilanteesta kärsivään maahan. Komissio hyväksyi 8. elokuuta 2007 näitä uusia toimia koskevat täytäntöönpanosäännöt[111]. Sopimuskehys pelastuspalvelualan avustuskuljetuksille hätätilanteesta kärsivään maahan otettiin käyttöön vuonna 2009 ensimmäisen kerran. Kyseisiä operaatioita, joihin liittyy välittäjä, koskeva puitesopimus allekirjoitettiin 17. joulukuuta 2008.
Rahoituspäätöksessä näihin uusiin toimiin oli alun perin varattu 10 742 000 euroa (8 192 000 euroa budjettikohdassa 19 06 05 operaatioihin yhteisön ulkopuolisissa maissa ja 2 550 000 euroa budjettikohdassa 07 04 01 operaatioihin EU:ssa).
Varojen tosiasiallinen käyttö on suoraan yhteydessä katastrofien esiintymiseen ja jäsenvaltioiden esittämiin lisäkuljetuspyyntöihin, joten niitä on vaikea ennakoida. Määrärahoja voidaan vuoden aikana mukauttaa, ja vuonna 2009 budjettikohdasta 07 04 01 (DEC 41/2009) siirrettiin 1 500 000 euroa kansanterveysohjelmalle (H1N1-pandemian ennaltaehkäisyyn liittyvät lisätoimet). Lisäksi pelastuspalveluoperaatioita yhteisön ulkopuolisissa maissa koskevasta budjettikohdasta 19 06 05 siirrettiin 5 000 000 euroa tukeen Afganistanille (siirto DEC 37/2009).
Reagointitoimiin osoitetuista määrärahoista käytettiin lopulta 784 968 euroa. Vuonna 2009 yhteisö antoi pelastuspalveluapua pelastuspalvelumekanismin kautta jäsenvaltioissa (Bulgarian, Ranskan, Portugalin ja Kreikan metsäpalot, Italian maanjäristys) ja kolmansissa maissa (Moldovan kaasupula, Fidžin tulvat, Gazan aseellinen konflikti, Namibian tulvat, Tadžikistanin tulvat, Beninin tulvat, Albanian metsäpalot, Taiwanin taifuuni, Burgina Fason tulvat, Filippiinien tulvat, Indonesian maanjäristys, Samoan tsunami, Ukrainan H1N1-epidemia ja Georgian maanjäristys).
Vuoden 2010 alussa komissio toimitti seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta huomattavat resurssit hätäavun kuljettamiseksi Haitiin maanjäristyksen jälkeen.
Torjuntavalmiutta ja ehkäisemistä koskeviin tavoitteisiin osoitettujen määrärahojen käyttöastetta puolestaan pidetään tyydyttävänä: 16 100 000 euron määrärahoista, jotka kattavat vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla julkaistut ehdotus- ja tarjouspyynnöt, käytettiin 89 prosenttia.
Vrt. myös kohdassa 1.4 pelastuspalvelualan valmistelutoimen täytäntöönpano.
Vuodesta 2010 lähtien pelastuspalvelualan rahoitusvälinettä hallinnoi komissiossa humanitaarisen avun pääosasto.
Osallistuminen ympäristöalan kansainvälisiin toimiin
Määräraha on tarkoitettu kattamaan kansainvälisiin sopimuksiin ja pöytäkirjoihin, joiden osapuolena yhteisö on, liittyvät pakolliset ja vapaaehtoiset maksuosuudet sekä tulevien kansainvälisten sopimusten, joihin yhteisö osallistuu, valmistelu. Useimmat maksut suoritetaan Yhdysvaltain dollareina, joten valuuttakurssierot voivat vaikuttaa käyttöasteeseen. Vuoden 2009 käyttöaste, 84,46 prosenttia, oli tyydyttävä.
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet
Vuoden 2009 talousarviossa toteutettiin viisi pilottihanketta ja valmistelutointa:
Budjetti-kohta | Nimike | Maksusitoumusmäärärahat | Käyttöaste |
07 02 03 | Pilottihanke – Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten (vuosi 2) |
1 000 000 |
100 % |
07 03 15 | Pilottihanke – Rikkidioksidin päästökauppa Itämerellä (vuosi 2) | 2 000 000 | 100 % |
07 03 16 | Pilottihanke — Ennalta ehkäisevien toimien kehittäminen Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi (vuosi 1) | 1 000 000 | 99,98 % |
07 03 17 | Valmistelutoimi — Karpaattien altaan ilmasto (vuosi 1) | 2 500 000 | 100 % |
07 04 05 | Euroopan unionin nopeita avustustehtäviä koskeva valmistelutoimi (vuosi 2) | 7 500 000 | 87,84 % |
Käyttöaste oli tyydyttävä: viidestä toimesta kolmessa oli menossa toinen vuosi ja edellisen vuoden kokemuksista oli hyötyä.
Euroopan unionin nopeita avustustehtäviä koskevassa toimessa yhdistettiin vuoden 2008 talousarvion kaksi aiempaa tointa eli pilottihanke jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi metsäpalojen torjunnassa (vuoden 2008 talousarviossa 3 500 000 euroa) ja Euroopan unionin nopeita avustustehtäviä koskeva valmistelutoimi (vuoden 2008 talousarviossa 4 000 000 euroa). Toteutus oli myös tyydyttävä: yhtä ehdotuspyyntöä, yhtä tarjouskilpailua ja yhtä tutkimusta, jonka johdosta allekirjoitettiin kolme palvelusopimusta, yksi tutkimussopimus ja seitsemän avustussopimusta, koskevan 7 500 000 euron käyttöaste oli 87,85 prosenttia.
Maksumäärärahat
Käyttöaste oli kaiken kaikkiaan 87,26 prosenttia, joka on edistystä verrattuna vuoden 2008 tasoon (79,71 prosenttia).
Kuvaus | Maksumäärä-rahat (ml. LT:t ja siirrot) | Maksetut | Käyttö 2009 | Käyttö 2008 |
Teknisen avun kohdat / jaksottamattomat määrärahat | 18 004 160 | 4 062 036 | 22,56 % | 21,86 % |
Toimintamäärärahojen kohdat / jaksotetut määrärahat | 282 353 590 | 258 020 101 | 91,38 % | 85,14 % |
LIFE+ / LIFE III / valtioista riippumattomat järjestöt / Forest Focus | 208 562 150 | 201 859 366 | 96,79 % | 92,28 % |
Euroopan ympäristökeskus | 35 389 440 | 35 389 440 | 100,00 % | 97,72 % |
Pelastuspalvelun rahoitusväline | 15 274 400 | 8 984 275 | 58,82 % | 44,52 % |
Osallistuminen kansainvälisiin toimiin ympäristöalalla (pakolliset maksuosuudet monenvälisiin ympäristösopimuksiin) | 4 150 000 | 3 087 506 | 74,40 % | 55,31 % |
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet | 18 577 600 | 8 699 514 | 46,83 % | 24,44 % |
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) | 400 000 | 0 | 0,00 % | ei tietoa |
YHTEENSÄ | 300 357 750 | 262 082 137 | 87,26 % | 79,71 % |
Kansanterveys
Maksusitoumusten yleinen käyttöaste vuonna 2009 oli korkea (100 prosenttia) ja parantui edellisestä vuodesta (98 prosenttia vuonna 2008). Kaikissa budjettikohdissa käyttöaste oli 100 prosenttia tai lähellä sitä.
Maksumäärärahojen 87 prosentin käyttöaste oli tyydyttävä ja parempi kuin vuonna 2008, jolloin se oli 84 prosenttia.
Kansanterveysohjelma
Maksumäärärahojen käyttöaste parani huomattavasti aiemmista vuosista ja ylsi 99,37 prosenttiin (vuonna 2008 se oli 89 prosenttia).
Tupakka-alan rahasto
Maksumäärärahoista on todettava, että ne ovat jaksottamattomia ja että maksuja voidaan suorittaa 31. joulukuuta asti sitoumusten teon jälkeisenä vuonna. Tässä tapauksessa sopimus allekirjoitettiin vuonna 2009 ja se päättyi vuonna 2010. Vastaavat maksut suoritettiin vuonna 2010, jolloin käyttöasteen odotetaan nousevan 100 prosenttiin. Maksumäärärahojen käyttöaste oli vuoden 2009 lopussa 51 prosenttia, mikä vastaa vuonna 2008 tehtyjen sitoumusten maksuja. Määrärahoja ei ole siis jäänyt käyttämättä.
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet
Nämä määrärahat ovat jaksotettuja ja maksut suoritetaan useiden vuosien aikana.
Budjettikohdassa 17 03 08 terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto maksoi vuonna 2009 vuonna 2008 tehtyjä sitoumuksia (0,5 miljoonaa euroa). Vuonna 2009 tätä pilottihanketta jatkettiin ja budjettivallan käyttäjä myönsi sitä varten 1 miljoonaa euroa lisämäärärahoja maksusitoumuksiin ja maksuihin. Lisämaksumäärärahat eivät olleet vuonna 2009 tarpeen, koska maksut suoritetaan vuosina 2010 ja 2011.
Budjettikohdassa 17 03 09 vuosi 2009 oli ensimmäinen täytäntöönpanovuosi, ja se omistettiin hankkeen käynnistykseen, ehdotuspyyntöjen järjestämiseen ja sopimuspuolen valintaan. Budjettivallan käyttäjä osoitti tarkoitukseen maksumäärärahoja, joita ei vuonna 2009 tarvittu, koska maksut suoritetaan vuosina 2010–2012.
Elintarvikkeiden turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinsuojelu
a) Maksusitoumusmäärärahat: käyttöaste oli korkea, 98 prosenttia
Vuonna 2009 käyttöaste pysyi yleisesti korkealla, kuten edellisenäkin vuonna (98 prosenttia vuonna 2008).
Kaikissa budjettikohdissa käyttöaste oli 95 prosenttia tai sen yli.
Käyttöaste oli alhaisempi ainoastaan budjettikohdassa 17 04 04 01, joka koskee kansainvälisiä sopimuksia ja jäsenyyttä kansainvälisissä järjestöissä, joiden jäsenmaksu maksetaan Sveitsin frangeina ja euron ja Sveitsin frangin vaihtokurssi vaikutti sekä budjettivallan käyttäjältä pyydettyihin määräraha-arvioihin että maksusitoumuksiin ja vuotta myöhemmin maksuihin.
b) Maksumäärärahat: käyttöaste oli tyydyttävä, 82 prosenttia
Käyttöaste laski vähän vuodesta 2008 (jolloin se oli 87 prosenttia).
Koska määrärahoja oli käytettävissä huomattavasti, käyttämättä jääneet määrät nousevat 20 miljoonaan euroon sekä hävitystoimiin että hätärahoitukseen liittyvissä budjettikohdissa.
Hävitystoimien kohdalla tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioiden maksuja varten toimittamien lopullisten menoilmoitusten rahamäärät ovat usein paljon alhaisemmat kuin alkuperäisissä ilmoituksissa, joiden perusteella sidottavista määristä päätetään. Pyydetyt maksumäärärahat vastaavat jäsenvaltioille maksettavan lopullisen määrän arviota osuutena edellisen vuoden aikana sidotusta määrästä. Vuonna 2009 budjettivallan käyttäjältä pyydettyjä maksumäärärahoja rajoitettiin 83 prosenttiin tehdyistä sitoumuksista. Vuonna 2010 budjettivallan käyttäjältä pyydettyjä maksumäärärahoja rajoitettiin entisestään ja näin ollen maksumäärärahojen käyttöasteen pitäisi parantua.
Hätärahastoa koskevat menoilmoitukset ovat olleet mutkikkaita ja niihin liittyy riskejä, joten terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto on päättänyt toteuttaa paikan päällä ennakkotarkastuksia ennen yli kahden miljoonan euron suuruisten menoilmoitusten maksamista. Näin menoilmoitusten voimassaoloaika piteni ja monet maksut lykkääntyivät vuodeksi 2010.
Lisäksi vuonna 2009 sidottiin 4 miljoonaa euroa EP:n pyytämään eläinkuljetusten valvontapisteitä koskevaan valmistelutoimeen, mutta kuten aiemmin on todettu, maksut suoritetaan vuonna 2010 ja sen jälkeen. Vuonna 2008 tämän pilottihankkeen määrärahoja ei käytetty. Arviointikomitea katsoikin, että kumpikaan kahdesta saadusta ehdotuksesta ei täyttänyt ehdotuspyynnön vähimmäisvaatimuksia. Tutkittuaan eri mahdollisuuksia kyseisten määrärahojen käyttämiseksi päätettiin, että vuoden 2008 toimi keskeytetään.
BA-budjettikohdissa (17 01 04 01, 17 01 04 05 ja 17 01 04 06) loput määrärahat maksetaan vuonna 2010.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 16.3.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 49 5 1 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | János Áder, Kriton Arsenis, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Martin Callanan, Nessa Childers, Chris Davies, Bairbre de Brún, Bas Eickhout, Edite Estrela, Julie Girling, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Holger Krahmer, Jo Leinen, Corinne Lepage, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Gilles Pargneaux, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Sirpa Pietikäinen, Mario Pirillo, Pavel Poc, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Daciana Octavia Sârbu, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Bogusław Sonik, Salvatore Tatarella, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Jutta Haug, Marisa Matias, Bill Newton Dunn, Bart Staes, Eleni Theocharous, Thomas Ulmer, Anna Záborská | ||||
1.3.2011
SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
( SEC(2010)0963 – C7-0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Christel Schaldemose
EHDOTUKSET
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. katsoo, että momentin 17 02 02 (kuluttajia koskevat toimet) ja alamomentin 17 01 04 03 (hallintomenot) toteuttaminen on tärkeää kuluttajaohjelman 2007–2013 kunkin vuotuisen työohjelman tehokkaan täytäntöönpanon kannalta, ja pyytää komissiota tiedottamaan entistä paremmin saatavilla olevista avustuksista (erityisesti niistä, jotka liittyvät kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 mukaisiin yhteisiin toimiin, sillä niihin ei tullut lainkaan hakemuksia); on tyytyväinen siihen, että kuluttajapolitiikan toimien seurantaa koskevaan pilottihankkeeseen vuonna 2009 annetut lisäresurssit (2 000 000 euroa) on käytetty hyvin;
2. suhtautuu myönteisesti kuluttajamarkkinoiden tulostaulun myöhempiin versioihin, sillä tulostaulu on tärkeä väline markkinoiden valvonnan parantamisessa ja innovatiivisessa pisteytyksessä; katsoo, että tulostaulusta saadun empiirisen perustan olisi tuotava unionin ja kansallisen tason politiikkaan uusia näkemyksiä, ja pyytää komissiota käyttämään tulostaulun tuloksia päätöksenteossaan kaikilla asiaankuuluvilla aloilla;
3. panee kiinnostuneena merkille kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston muuttamisen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastoksi ja sen ensimmäisen toimintavuoden laajennetun toimeksiannon puitteissa; onnittelee terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastoa siitä, että se on saavuttanut avustusten ja sopimusten hallinnoinnille kuluttajaohjelmassa (päätös N:o 1926/2006/EY) asetetut tavoitteet; pitää kuitenkin ongelmallisena, että 3 prosenttia maksuista suoritettiin määräajan päätyttyä;
4. panee tyytyväisenä merkille parannukset, joiden avulla sisämarkkinoiden toteutusta ja kehittämistä (momentti 12 02 01) koskevien maksumäärärahojen käyttöaste on noussut 92 prosenttiin; toteaa, että Solvit-ohjelman (momentti 12 02 02) määrärahojen käyttöasteen arvioidaan olevan noin 92 prosenttia, kun vuosien 2008, 2009 ja 2010 maksut on otettu huomioon; toistaa, että Solvit-ohjelmalla on edelleen oltava erillinen budjettikohta;
5. korostaa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) merkitystä ja kehottaa komissiota analysoimaan pk‑yritysten nykyisten rahoitusohjelmien tehokkuutta ja auttamaan pk-yrityksiä osallistumaan EU:n tutkimusohjelmiin ottamalla EU:n talousarviossa käyttöön innovatiivisia rahoitusvälineitä;
6. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset unioniin laittomasti tuoduista tavaroista (vuosikertomuksen 2.22 kohta) ja komission vastauksen, jonka mukaan asiaa käsitellään uudistetussa tullikoodeksissa; pyytää komissiota tiedottamaan mahdollisimman pian unionin tuomioistuimen asiaa koskevien tuomioiden perusteella toteutetuista jatkotoimista.
7. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään asianmukaisia riskianalyysimenetelmiä, jotta tullitarkastukset voidaan kohdistaa suuren riskin toimijoihin ja lähetyksiin; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita täydentämään riskiin perustuvia tarkastuksia satunnaisotannalla valituilla tarkastuksilla; kehottaa komissiota uudistetun tullikoodeksin soveltamissäännöksiä laatiessaan kiinnittämään erityistä huomiota tavaroiden fyysisten tarkastusten tehokkuuteen sekä verotuksen että vaarattomuuden ja turvallisuuden kannalta; kehottaa parantamaan ennakko/jälkitarkastuksia yksinkertaistettujen menettelyjen ja keskitetyn tulliselvityksen osalta.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 28.2.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 29 0 0 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Pablo Arias Echeverría, Cristian Silviu Buşoi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Louis Grech, Małgorzata Handzlik, Philippe Juvin, Eija-Riitta Korhola, Mitro Repo, Robert Rochefort, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Kyriacos Triantaphyllides, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Damien Abad, Cornelis de Jong, María Irigoyen Pérez, Constance Le Grip, Emma McClarkin, Antonyia Parvanova, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Olga Sehnalová, Wim van de Camp | ||||
1.3.2011
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
( SEC(2010)0963 – C7-0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Mathieu Grosch
EHDOTUKSET
Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. panee merkille, että lopullisesti hyväksytyssä ja vuoden aikana muutetussa vuoden 2009 talousarviossa nimenomaisesti liikenne- ja matkailuvaliokunnan toimialaan kuuluviin politiikkoihin osoitettiin yhteensä 2 427 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 2 103 000 000 euroa maksumäärärahoina; panee lisäksi merkille, että näistä määrärahoista
– osoitettiin Euroopan laajuisille liikenneverkoille (TEN-T) 934 582 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 830 594 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin liikenneturvallisuuteen 17 600 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 14 500 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin Marco Polo -ohjelmaan 64 971 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 29 054 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin liikennealan virastoille ja eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomaiselle 146 902 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 109 257 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin liikenteeseen, kestävän kaupunkiliikenteen painopisteala tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännessä puiteohjelmassa mukaan lukien, 427 424 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 388 859 000 euroa maksumäärärahoina,
– osoitettiin liikenteen turvaamiseen 2 750 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina,
– osoitettiin matkailuun liittyviin toimiin 3 800 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 3 600 000 euroa maksumäärärahoina;
2. pahoittelee, että tarkastellessaan talousarvion toteuttamista varainhoitovuonna 2009 tilintarkastustuomioistuin päätti jälleen keskittyä tutkimus- ja energiapolitiikkaan liikennepolitiikan sijaan;
3. on tyytyväinen Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeviin hankkeisiin osoitettujen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jatkuvaan korkeaan käyttöasteeseen, joka on molempien kohdalla lähes 100 prosenttia; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että kansallisista talousarvioista osoitetaan riittävästi varoja tämän EU:n sitoumuksen täydennykseksi; muistuttaa, että parlamentti on tukenut unionin rahoituksen lisäämistä; pitää myönteisenä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan monivuotisen ohjelman 2007–2013 hankkeiden väliarviointia, joka julkaistiin 27. lokakuuta 2010 ja jossa esitetään Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrärahojen optimointia ja korostetaan hankkeiden luotettavan rahoitussuunnittelun merkitystä;
4. on huolestunut siitä, että turvallisuuteen, liikennejärjestelmien optimointiin ja matkustajien oikeuksiin osoitettujen maksumäärärahojen käyttöaste oli jälleen alhainen (73 prosenttia); pitää valitettavana, että Marco Polo II -ohjelmassa saavutettiin maksumäärärahojen 100 prosentin käyttöaste vain siksi, että yli puolet alun perin osoitetuista määrärahoista jaettiin vuoden 2009 aikana uudelleen;
5. on tyytyväinen siihen, että Galileo-ohjelman maksumäärärahojen käyttöaste nousi huomattavasti vuoteen 2008 verrattuna, ja korostaa tämän ohjelman suurta merkitystä logistiikka-alan ja kestävän liikenteen kannalta;
6. panee merkille, että otantaan perustuvien tapahtumatarkastusten mukaan todennäköisin virhetaso on 2–5 prosenttia; kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimia virhetason laskemiseksi edelleen;
7. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoi Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston tilinpäätöksen olevan olennaisilta osiltaan laillinen ja asianmukainen; on ilahtunut siitä, että virasto on onnistunut täyttämään vielä vuoden 2008 lopussa avoinna olleet toimet;
8. korostaa, että alue- ja liikennepolitiikkaa on ehdottomasti harjoitettava avoimesti antamalla asianmukaista tietoa veronmaksajille ja budjettiviranomaisille sekä koordinoitava tiiviimmin erityisesti Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rahoituksen alalla, koska nykyisin hankkeiden eurooppalaista lisäarvoa arvioidaan vain harvoin ja siksi määrärahoja ei käytetä optimaalisesti esimerkiksi pullonkaulojen, rajaongelmien tai puuttuvista yhteyksistä johtuvien ongelmien poistamiseksi;
9. vaatii painokkaasti, että liikennehankkeiden valintamenettely ja hankkeiden hyväksyminen koheesiopolitiikan yhteydessä perustellaan luotettavammin;
10. on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 8/2010 investoinneista EU:n rautateiden infrastruktuuriin ja erityisesti toteamukseen, että liikenneverkkojen nykyisillä koordinaattoreilla on ollut tärkeä rooli muun muassa siksi, että he ovat helpottaneet alan toimijoiden välisiä yhteyksiä; kannattaa suositusta, että komission olisi harkittava uusien koordinaattoreiden nimittämistä muita ensisijaisia hankkeita varten;
11. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että ensisijaisia hankkeita ei valittu todellisten ja ennakoitujen liikennevirtojen perusteella ja että kustannus-hyötyanalyysien käyttöä voisi lisätä; toteaa kuitenkin, että ensisijaiset hankkeet ovat myös Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion tavoitteiden mukaisia ja niistä käy ilmi halu torjua ilmastonmuutosta tukemalla ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä;
12. kuultuaan komission selvitykset määrärahojen vajaakäytöstä ehdottaa, että parlamentti myöntää liikenne- ja matkailuvaliokunnan vastuualueeseen kuuluvilla aloilla komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 28.2.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 25 1 1 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Georges Bach, Antonio Cancian, Saïd El Khadraoui, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Eva Lichtenberger, Hella Ranner, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Dirk Sterckx, Keith Taylor, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer, Peter van Dalen, Artur Zasada, Roberts Zīle | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Philip Bradbourn, Frieda Brepoels, Spyros Danellis, Ádám Kósa, Janusz Władysław Zemke | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Karin Kadenbach | ||||
22.3.2011
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
( SEC(2010)0963 - C7-0211/2010 - ( 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Jens Geier
EHDOTUKSET
Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. toteaa, että koheesiovaroihin sovelletaan erityisen monimutkaisia sääntöjä ja että niiden toteutus eroaa muiden EU:n menokohteiden rahoituksen toteutuksesta, minkä vuoksi niiden yhteydessä tapahtuu myös herkemmin virheitä; kiinnittää huomiota siihen, että koheesiomenojen virhetaso, joka oli vuonna 2009 yli 5 prosenttia, on edelleen kaikkien EU:n maksujen korkein; korostaa kuitenkin, että virhetaso on laskenut huomattavasti vuodesta 2008, ja pyytää sen vuoksi lisäämään yksinkertaistamista ja teknistä tukea, joiden avulla jäsenvaltiot ja alueet saavat mahdollisuuden tehokkaampaan täytäntöönpanoon; muistuttaa, että komission tai jäsenvaltioiden on tarjottava aluehallinnoille teknistä tietämystä ja vastaavia taitoja, joilla ne pystyvät parantamaan niille myönnettyjen voimavarojen tehokkuutta;
2. panee merkille, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen on edelleen yksi yleisimmistä sääntöjenvastaisuuksista, mikä johtuu osittain siitä, että säännöt ovat niin monimutkaisia; suosittelee, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan ja vähennetään, jotta virheiden esiintyvyys saadaan vähentymään;
3. on huolestunut siitä, että aluepolitiikan pääosasto toteaa vuotta 2009 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetyssä tarkastuslausumassaan, että kaikkiaan 79 ohjelmasta 38:n tapauksessa aluepolitiikan pääosasto ei saanut kohtuullista varmuutta ilmoitettuja menoja vuonna 2009 koskeneiden maksusuoritusten perustana olleiden toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; pyytää saada lisätietoja vuoden 2009 maksusuorituksia koskevista puuttuvista tiedoista; toteaa, että jäsenvaltiot ovat velvollisia antamaan riittävät tiedot vuotuisissa toimintakertomuksissaan, ja pyytää komissiota ehdottamaan seuraamusjärjestelmää, jota sovellettaisiin, jos komissio ei pysty annettujen tietojen perusteella vahvistamaan laillisuutta ja asianmukaisuutta;
4. on tyytyväinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausuntoon nro 1/2010 "Euroopan unionin talousarviohallinnon parantaminen: riskit ja haasteet" ja kiinnittää huomiota siihen, että valvontajärjestelmät ovat vain osittain vaikuttavia useilla Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan liittyvillä korkean riskin aloilla, joista voidaan mainita esimerkkeinä koheesiopolitiikka ja maaseudun kehittäminen;
5. korostaa, että varainhoitoasetuksen tarkistamisen yhteydessä on selkeytettävä yhteisesti hallinnoitavia sääntöjä ja hallinnointijärjestelmiä, ja korostaa, että tämä selkeyttäminen on toteutettava koheesiopolitiikan kohdalla mahdollisimman kattavasti, jotta vältettäisiin ristiriitaisuudet varainhoitoasetuksen kanssa; toteaa, että varainhoitoasetuksen ja koheesioasetusten väliset hallintatapaa koskevat ongelmat voidaan parhaiten välttää yhdenmukaistamalla tukikelpoisuutta koskevat säännöt paremmin toimintalinjoissa kautta linjan; katsoo kuitenkin, että yksinkertaistamisella on varmistettava – varsinkin varainhoitoasetuksen tarkistamisen yhteydessä – sääntöjen ja hallintamenettelyjen vakaus pitkällä aikavälillä;
6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta kehittää niin sanottua luottamussopimusperiaatetta, joka antaa mahdollisuuden vähentää sellaisten järjestelmien valvontaa, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi virheiden ja petosten torjunnassa;
7. panee merkille, että Interreg-ohjelmien valvonta- ja tilintarkastusjärjestelmiin ei kaikilta osin sovelleta yhdenmukaista toimintatapaa, jonka kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden tilintarkastuselimet olisivat tunnustaneet; katsoo, että rajat ylittävien ohjelmien tilintarkastukseen ja valvontaan osallistuvilla jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi oltava yhteiset säännöt ja normit, jotka ne tunnustavat vastavuoroisesti.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 22.3.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 43 0 2 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Sophie Auconie, Victor Boştinaru, Zuzana Brzobohatá, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Ramona Nicole Mănescu, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Lambert van Nistelrooij, Franz Obermayr, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Csanád Szegedi, Nuno Teixeira, Michail Tremopoulos, Oldřich Vlasák, Joachim Zeller | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Andrea Cozzolino, Karima Delli, Jens Geier, Ivars Godmanis, Karin Kadenbach, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Vilja Savisaar-Toomast, Elisabeth Schroedter, László Surján | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Vladko Todorov Panayotov, Britta Reimers, Ivo Strejček | ||||
8.3.2011
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio
( SEC(2010)0963 – C7-0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Morten Løkkegaard
EHDOTUKSET
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt koulutuksen ja kansalaisuuden toimintalohkoryhmästä ennakkomaksuja koskevia virheitä ja että ennakkomaksujen osuus koko toimintalohkoryhmän maksuista on 87 prosenttia; toteaa kuitenkin, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden arvioitu vaikutus koko toimintalohkoryhmän osalta oli hieman yli 2 prosenttia vuonna 2009, kun se vuonna 2008 oli alle 2 prosenttia, ja että tämä johtuu pääasiassa virheistä loppumaksuissa;
2. pyytää näin ollen komissiota jatkamaan ponnistelujaan päättämistoimien virheasteen laskemiseksi ja arvioimaan tarkasti edellistä ohjelmasukupolvea; panee merkille, että uuden ohjelmasukupolven hallinnoinnin virheaste on alhaisempi kuin edellisen ohjelmasukupolven virheaste, mikä heijastaa sitä, että nykyisiä ohjelmia koskeviin sääntöihin sisällytetyt tekniset muutokset ovat olleet hyödyllisiä;
3. toteaa, että kansalliset virastot suorittavat suurimman osan koulutuksen ja kansalaisuuden toimintolohkoryhmän maksuista; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission ponnistelut, joilla on autettu kansallisia virastoja parantamaan tarkastusjärjestelmiään, ja pyytää komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet, mikäli EU:n tarkastusvaatimuksia ei noudateta;
4. on tyytyväinen siihen, että tietoteknisten välineiden käyttöä on lisätty, sillä se vähentää byrokratiaa, voi auttaa hakijoita huomattavasti hakumenettelyissä ja vähentää hakemusten käsittelyn vaatimaa aikaa;
5. kehottaa komissiota, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa sekä kansallisia virastoja jatkamaan työskentelyään joustavien menettelyjen parissa ja vähentämään edelleen maksuviivästyksiä, sillä edunsaajien on voitava luottaa siihen, että ohjelmaoppaissa ja muissa virallisissa tiedotteissa ilmoitettuja määräaikoja noudatetaan.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 3.3.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 20 1 0 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Piotr Borys, Silvia Costa, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marietje Schaake, Timo Soini, Emil Stoyanov, Helga Trüpel, Marie-Christine Vergiat, Milan Zver | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Ivo Belet, Iosif Matula, Georgios Papanikolaou, Hella Ranner, Mitro Repo, Joanna Katarzyna Skrzydlewska | ||||
1.3.2011
KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
(C7–0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Simon Busuttil
EHDOTUKSET
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. pitää myönteisenä, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevien maksusitoumusmäärärahojen käytössä on edistytty huomattavasti (97,7 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 87,5 prosenttia); pitää myönteisenä myös maksumäärärahojen käyttöasteen nousua (89,6 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 80,9 prosenttia);
2. pahoittelee, että maksujen peruutusten osuus oli niin suuri (8,5 prosenttia), mikä johtui pääasiassa virastojen sekä laaja-alaisten tietojärjestelmien (SIS II ja VIS) maksumäärärahoja koskeneista peruutuksista;
3. pitää myönteisenä korkeita käyttöasteita neljässä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevassa rahastossa; panee merkille, että korkeat käyttöasteet ilmentävät myös näiden rahastojen hyödyllisyyttä, ja kehottaa ottamaan tämän huomioon tulevassa talousarviosuunnittelussa sekä seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevissa keskusteluissa komission laatimien väliarviointikertomusten valossa;
4. pitää valitettavana, että maksumäärärahojen käyttöaste oli matalampi perusoikeuksia ja kansalaisuutta sekä turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevissa ohjelmissa; panee merkille komission esittämät perustelut, joiden mukaan ehdotuspyyntöjen avulla saadut tulokset eivät olleet tyydyttäviä ja talouskriisin vuoksi hakijoiden oli entistä vaikeampaa saada yhteisrahoitusta;
5. pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoa siitä, että tietyt virastot eivät ole toimittaneet vahvistusta konsolidoiduista tilinpäätöksistä tai ovat toimittaneet niistä mukautetun vahvistuksen ja että asianmukaisia tietoja ei ole ollut saatavilla moneen vuoteen;
6. kehottaa komissiota julkistamaan erilaisten rahastojen ja ohjelmien väliarviointikertomukset mahdollisimman pian.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 28.2.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 37 1 0 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Sonia Alfano, Alexander Alvaro, Rita Borsellino, Emine Bozkurt, Simon Busuttil, Carlos Coelho, Cornelis de Jong, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Kinga Gál, Kinga Göncz, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Ágnes Hankiss, Salvatore Iacolino, Sophia in ‘t Veld, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Juan Fernando López Aguilar, Monica Luisa Macovei, Véronique Mathieu, Louis Michel, Claude Moraes, Georgios Papanikolaou, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Renate Sommer, Rui Tavares, Wim van de Camp, Daniël van der Stoep, Axel Voss, Renate Weber, Tatjana Ždanoka | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Edit Bauer, Leonidas Donskis, Monika Hohlmeier, Stanimir Ilchev, Franziska Keller | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Marina Yannakoudakis | ||||
1.2.2011
NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
talousarvion valvontavaliokunnalle
vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot
( SEC(2010)0963 – C7-0211/2010 – 2010/2142(DEC) )
Valmistelija: Iratxe García Pérez
EHDOTUKSET
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
– ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 17/2009 Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitetuista toimista naisten ammatillista koulutusta varten,
– ottaa huomioon tutkimuksen, jossa arvioidaan mahdollisuutta ottaa EU:n talousarviomenettelyssä osittain käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi sekä siihen liittyviä vaihtoehtoja[112],
A. ottaa huomioon, että edellä mainitussa sukupuolitietoista budjetointia koskevassa toteutettavuustutkimuksessa todetaan, että sukupuolitietoista budjetointia voidaan soveltaa talousarviomenettelyn kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja valmistelusta aina talousarvion tarkastamiseen ja arviointiin,
1. muistuttaa tilintarkastustuomioistuimelle ja komissiolle, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on Euroopan unionin kaikkien toimien perusperiaate; katsoo siksi, että sukupuolinäkökohdat on otettava huomioon talousarviomenettelyn kaikissa vaiheissa, Euroopan unionin talousarvion valmistelu, toteuttaminen ja tarkastaminen mukaan luettuina;
2. muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota edellä mainitun sukupuolitietoista budjetointia koskevan toteutettavuustutkimuksen havainnoista ja suosituksista;
3. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 17/2009 Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitetuista toimista naisten ammatillista koulutusta varten ja toivoisi tilintarkastustuomioistuimelta lisää erityiskertomuksia muista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi toteutetuista toimista;
4. pitää valitettavina erityiskertomuksessa havaittuja lukuisia heikkouksia, jotka liittyvät toimien käyttöönottoon ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien hankkeiden valintaan, sekä ohjelmien tuloksellisuuden seurannan puutteita;
5. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa esittämät suositukset, joiden mukaan tulevat toimenpideohjelmat olisi laadittava työmarkkina-analyysin perusteella ja jäsenvaltioissa olisi otettava käyttöön asianmukaisesti suunniteltu hankevalintamenettely;
6. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ottamaan huomioon vuosikertomukseen talousarvion toteuttamisesta sisältyvän komission vastauksen, jonka mukaan budjettikohdat 4 ja 13 ovat soveltamisalaltaan laajempia ja niihin sisältyy muun muassa sukupuolten tasa-arvoa koskeva politiikka;
7. pahoittelee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa tekemiä havaintoja, jotka koskevat Daphne II -hankkeen täytäntöönpanoon liittyviä perusteettomia maksuja; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta ja varmistamaan tulevaisuudessa Daphne-ohjelman asianmukaisen täytäntöönpanon;
8. toistaa komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle esittämänsä pyynnön, että talousarvion toteuttamisesta myönnettävää vastuuvapautta koskevaan mietintöön sisällytettäisiin sukupuolten tasa-arvoa koskeviin toimintalinjoihin liittyviä ja sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 27.1.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 24 0 0 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Regina Bastos, Edit Bauer, Emine Bozkurt, Andrea Češková, Marije Cornelissen, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Siiri Oviir, Raül Romeva i Rueda, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Marc Tarabella, Britta Thomsen, Marina Yannakoudakis | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Anne Delvaux, Christa Klaß, Mariya Nedelcheva, Norica Nicolai, Antigoni Papadopoulou, Rovana Plumb, Joanna Senyszyn | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Stanimir Ilchev | ||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) | 28.3.2011 |
|
|
| |
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 19 0 0 | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Andrea Češková, Jorgo Chatzimarkakis, Luigi de Magistris, Tamás Deutsch, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Ingeborg Gräßle, Ville Itälä, Cătălin Sorin Ivan, Iliana Ivanova, Elisabeth Köstinger, Monica Luisa Macovei, Bart Staes | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Monika Hohlmeier, Véronique Mathieu, Derek Vaughan | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Michael Gahler, Karin Kadenbach, Evgeni Kirilov, Brian Simpson | ||||