Istuntoasiakirja

 

A7-0179/2011

2.5.2011

*

MIETINTÖ

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta

( KOM(2010)0522 – C7‑0396/2010 – 2010/0276(CNS) )

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Diogo Feio

 

PR_CNS_art55am

 

 

Menettelyjen symbolit

       *     Kuulemismenettely               

   ***     Hyväksyntämenettely

  ***I     Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely)

 ***II     Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely)

  ***III     Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely)

(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)

 

 

 

 

 

 

Tarkistukset säädösesitykseen

Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt.

 

  Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä.

 

 

 

SISÄLTÖ

Sivu

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI...5

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA..26

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO......................34

ASIAN KÄSITTELY................................................................................................................51

 

 

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta

( KOM(2010)0522 – C7‑0396/2010 – 2010/0276(CNS) )

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle ( KOM(2010)0522 ),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 14 kohdan toisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0396/2010),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–   ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 16. helmikuuta 2011 antaman lausunnon[1],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon ( A7-0179/2011 ),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 

PARLAMENTIN TARKISTUKSET[2]*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o …/…

liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta

 

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 14 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[3],

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)      Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) määrätään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamisesta yhteen unionissa. Tämän olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve ja tasapainoinen julkistalous ja rahatalous, kestävä maksutase, jolla pyritään kestävän kasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseen, sekä Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettuihin tavoitteisiin perussopimusten horisontaalisia lausekkeita noudattaen.

(2)      Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostivat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Eurooppa-neuvoston päätöslauselma. Vuonna 2005 asetusta (EY) N:o 1466/97 muutettiin asetuksella (EY) N:o 1055/2005 ja asetusta (EY) N:o 1467/97 asetuksella (EY) N:o 1056/2005. Lisäksi neuvosto antoi 20 päivänä maaliskuuta 2005 kertomuksen vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta.

(2 a)   Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioissa ja unionin oikeudessa tunnustettujen perusoikeuksien käyttämiseen. Sen ei pitäisi vaikuttaa myöskään oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia eikä oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin unionin oikeuden mukaista kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä noudattaen.

(2 b)   Euroalueen velkakriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kattavia ja yhdennettyjä toimia, sillä osaratkaisuihin perustuva lähestymistapa ei ole tähän mennessä osoittautunut toimivaksi.

(2 c)    Jäsenvaltioiden poliittinen vastaus arviointeihin, päätöksiin, suosituksiin ja varoituksiin, joita komissio tai neuvosto antaa niille talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, olisi otettava huomioon (i) vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevien ja korjaavien osien toteutuksessa, (ii) euroalueen makrotalouden epätasapainon korjaamiseen tähtäävien toimien toteutuksessa, (iii) sen takaamisessa, että Euroopan valuuttarahaston varoihin liittyvät ehdot ovat riittävän hyvin mukautettuja jäsenvaltioiden olosuhteisiin ja että niiden talouspolitiikka on oikeansuuntaista, ja (iv) sen takaamisessa, että Euroopan valuuttarahaston rahallinen tuki jäsenvaltioille vaimentaa taloudellisia mukautumissokkeja, auttaa niitä välttämään valtion velanmaksun laiminlyöntiä, estää kriisin leviämisestä muille maille aiheutuvia kustannuksia ja takaa koko euroalueen rahoitustilanteen vakauden.

(2 d)   Komissiolla olisi oltava vahvempi ja itsenäisempi asema tehostetussa valvontamenettelyssä. Tämä koskee jäsenvaltiokohtaisia arvioita, seurantaa, valvontakäyntejä, suosituksia ja varoituksia. Lisäksi neuvoston rooli olisi supistettava mahdollisiin seuraamuksiin johtavissa vaiheissa ja neuvoston äänestyksissä olisi käytettävä käänteistä määräenemmistöä SEUT-sopimuksen mukaisesti aina kun se on mahdollista. Äänestykseen eivät voisi osallistua neuvostossa asianomaista jäsenvaltiota edustava jäsen eivätkä sellaisia jäsenvaltioita edustavat jäsenet, jotka eivät noudata neuvoston suosituksia vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisista korjaavista toimista tai makrotalouden liiallisen epätasapainon korjaamisesta.

(3)      Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve ja kestävä julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema ja uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu. Näin ollen sen toteutusta olisi arvioitava sen mukaan, miten se pystyy saavuttamaan nämä tavoitteet.

(4)      Talouden ohjausjärjestelmän yhteistä kehystä, julkisen talouden valvonta mukaan luettuna, on tarpeen parantaa ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden taloudet ovat Euroopan unionissa ja varsinkin euroalueella hyvin pitkälle yhdentyneet.

(4 a)   Talouden tapahtumat unionissa ovat tuoneet uusia haasteita kansallisille finanssipolitiikoille. Eritoten on korostunut, että niihin sääntöihin ja menettelyihin, jotka muodostavat julkisen talouden kehykset jäsenvaltioissa, olisi sovellettava yhtenäisiä vähimmäisvaatimuksia.

(4 b)   Talouden ohjausta ja hallintaa koskevan parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin ja keskenään johdonmukaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimintalinjoihin, joihin kuuluvat erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, jossa olisi keskityttävä erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen ja kansainvälisen kaupan ja kilpailukyvyn edistämiseen, tehokas kehys julkisen talouden liian epävakaan rahoitusaseman estämiseksi ja korjaamiseksi (kasvu- ja vakaussopimus), vankka kehys makrotaloudellisen epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi, kansallisten julkisen talouden kehysten vähimmäisvaatimukset, tehostettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta, myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suorittama makrotason vakauden valvonta, ja uskottava pysyvä kriisinratkaisujärjestelmä.

(4 c)    Dynaamisten sisämarkkinoiden saavuttamista ja ylläpitämistä olisi pidettävä yhtenä talous- ja rahaliiton asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan edellytyksistä.

(4 d)   Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä unionin talouden ohjausjärjestelmän koko kehyksen olisi täydennettävä ja vastattava unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa, jolla edistetään unionin kilpailukykyä. Myös ympäristövastuuta, yhteiskunnallista kehitystä ja vakautta sekä sisämarkkinoiden kehittämistä ja vahvistamista olisi tarkasteltava tässä kehyksessä. Yleisperiaatteena on, että nämä kytkökset eivät saisi merkitä sitä, että vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksistä poiketaan.

(4 e)    Talouden ohjausjärjestelmän lujittamisen yhteydessä olisi vahvistettava myös unionin talouden ohjausjärjestelmän demokraattista legitimiteettiä, mihin päästäisiin Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimmällä ja oikea-aikaisemmalla osallistumisella talouspolitiikkojen koordinointimenettelyjen kaikkiin vaiheisiin.

(4 f)    Jäsenvaltioiden olisi toteutettava julkista taloutta koskevia järjestelyjä, esimerkiksi kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen laatiminen, noudattaen [jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetussa] neuvoston direktiivissä 2011/.../EU vahvistettuja periaatteita ja annettava täysin riippumattomille julkisille laitoksille mahdollisuus osallistua budjettimenettelyyn ja keskipitkän aikavälin budjettikehyksen laatimiseen. Julkista taloutta koskevien kansallisten sääntöjen olisi täydennettävä vakaus- ja kasvusopimuksesta johtuvia jäsenvaltioiden sitoumuksia. Kansallisilla instituutioilla olisi oltava näkyvämpi asema julkisen talouden valvonnassa kansallisen sitoutumisen vahvistamiseksi, säännöstön täytäntöönpanon tehostamiseksi kansallisen yleisen mielipiteen kautta ja EU:n tasolla käytössä olevan talous- ja politiikka-analyysin täydentämiseksi.

(4 g)   Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson (jäljempänä "ohjausjakso") olisi oltava keskeisessä asemassa toteutettaessa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 1 kohdan mukaista vaatimusta siitä, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat talouspolitiikkansa yhteen. Avoimuus, vastuullisuus ja riippumaton valvonta ovat erottamaton osa parannettua talouden ohjausjärjestelmää. Neuvoston ja komission olisi julkistettava ja perusteltava kantansa ja päätöksensä talouspolitiikkojen koordinointimenettelyjen asianmukaisissa vaiheissa. Kansallisten julkisen talouden kehysten olisi sisällettävä riippumattomien valvontaelinten perustaminen ja niiden roolin vahvistaminen, ja niissä olisi varmistettava avointen julkisen talouden tilastojen julkaiseminen.

(4 h)   Jäsenvaltioilla, joiden rahayksikkö ei ole euro, olisi oltava oikeus soveltaa talouden ohjausjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden SEUT-sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

(4 i)    Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset ja tehdyt virheet osoittavat, että unionissa tarvitaan parempaa talouden ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden entistä voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikan entistä vankempaan unionin tason valvontakehykseen.

(4 j)    Komission ja neuvoston olisi tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät ja kyseisten jäsenvaltioiden taloudellinen tilanne ja budjettitilanne, erityisesti se, osallistuvatko ne Euroopan unionin / Kansainvälisen valuuttarahaston sopeutusohjelmaan. Lisäksi olisi otettava käyttöön siirtymäkausi, jotta jäsenvaltiot voivat mukauttaa politiikkansa joihinkin tämän asetuksen säädöksiin.

(4 k)   Perussopimuksiin liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 3 artiklassa määrätään, että jäsenvaltiot varmistavat, että kansalliset menettelyt talousarvion alalla mahdollistavat sen, että ne voivat täyttää niille perussopimuksista tällä alalla johtuvat velvollisuudet. Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, olisi näin ollen kytkettävä unionin julkisen talouden kehyksen tavoitteet kansalliseen lainsäädäntöön, ja niiden olisi varmistettava, että niiden käytössä on näiden tavoitteiden saavuttamiseen riittävät talousarviomenettelyt ja -elimet.

(4 l)    Pysyvä kriisinhallintamekanismi olisi hyväksyttävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ja niin kutsutun unionimenetelmän olisi oltava siinä keskeisessä asemassa, jotta yhtäältä voidaan vahvistaa Euroopan parlamentin osallistumista ja lisätä demokraattista vastuuta ja toisaalta hyödyntää komission asiantuntemusta, riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

(4 m)  Markkinoiden epävakaus ja eräiden euroa käyttävien jäsenvaltioiden velkakirjojen korkoero suhteessa verrokkikorkoon edellyttävät päättäväisiä toimia euron vakauden puolustamiseksi.

(4 n)   Euroopan valuuttarahastolla on kolme tehtävää: sen on katettava tietty prosentti jäsenvaltioiden valtionvelasta, joka voidaan maksaa vaarantamatta minkään muun jäsenvaltion tai koko euroalueen rahoitusvakautta (euromääräiset arvopaperit); sen on autettava rahoitusvaikeuksissa olevia jäsenvaltioita ratkaisemaan niiden mahdolliset kriisit (pysyvä kriisinratkaisumekanismi); sen olisi myös otettava käyttöön varoja sellaisten sijoitusten rahoittamiseksi, jotka voivat edistää talouden kasvua (hankejoukkovelkakirjat).

(4 o)   Euroa käyttävien jäsenvaltioiden olisi otettava yhteisvastuullisesti hoidettavakseen enintään [...] prosenttia valtionvelasta (euroarvopaperit). Samalla, kun yhteinen liikkeeseenlasku parantaisi obligaatioiden likviditeettiä pääomamarkkinoilla, yhteisvastuu auttaa yhä suuremmissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita saamaan pääomaa. Euroarvopaperien olisi oltava etusijalla kansallisilla hallituksilla olevaan velkaan nähden. Ne voivat auttaa tukemaan euroa varantovaluuttana.

(4 p)   Talouden kurinalaisuuden lisäämiseksi maiden, joilla on uskottava talous- ja finanssipolitiikka, pitäisi antaa ottaa lainaa enimmillään [...] prosenttia niiden BKT:stä samalla, kun heikommassa taloudellisessa tai finanssipoliittisessa tilanteessa olevien maiden pitäisi maksaa preemio tai ylimääräistä korkoa tai ne voisivat ottaa lainaksi vain pienemmän osuuden BKT:stään euroarvopapereina. Ääritapauksessa, jos osallistuvan maan katsotaan noudattavan jatkuvasti kestämätöntä talous- tai finanssipolitiikkaa, sen osallistuminen euroarvopapereiden liikkeeseenlaskemiseen olisi keskeytettävä.

(4 q)   Koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi olisi perustettava unionin sääntöjen mukaan johdettu Euroopan valuuttarahasto, jota rahoitetaan erityisesti sakoista saatavilla tuloilla. Rahaston olisi perustuttava 9 ja 10 päivänä toukokuuta 2010 kokoontuneen neuvoston päätöksiin ja euroryhmän 28 päivänä marraskuuta 2010 antamaan lausuntoon.

(5)      Talousarvion kurinalaisuutta ja sen noudattamista ja täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä olisi vahvistettava erityisesti kiinnittämällä enemmän huomiota velkatasoon ja ‑kehitykseen sekä kokonaiskestävyyteen.

(5 a)   Velkaperusteet, yksityinen velka mukaan lukien siinä määrin kuin se voi aiheuttaa julkishallinnolle implisiittisiä vastuita, olisi yhdistettävä paremmin kaikkiin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vaiheisiin, jotta varmistetaan julkistalouden kestävyys ja samalla säilytetään riittävä julkisten investointien taso.

(5 b)   Euroopan yhtenäismarkkinoiden lujittaminen on olennainen ehto pyrittäessä takaamaan talous- ja rahaliiton asianmukainen toiminta ja vahvistamaan sitä. Siksi olisi poistettava tämänhetkisiä sääntelyyn liittyviä sekä fyysisiä esteitä, jotka estävät yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen saavuttamista etenkin rahtiliikenteessä.

(5 c)    Olisi varmistettava paremman tasapainon aikaansaaminen taloudellisten perusteiden ja poliittisen liikkumavaran välillä, mutta sääntöjen olisi pysyttävä yksinkertaisina, avoimina ja noudattamiskelpoisina.

(5 d)   Julkistalouden kestävyyden arviointi, velkataso, velan rakenne (myös laina-aika) ja velkakehitys mukaan lukien, olisi otettava paremmin huomioon siinä, miten nopeasti lähennytään vakaus- ja lähentymisohjelmiin sisällytettäviä, jäsenvaltiokohtaisia julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteita.

(5 e)    Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täydennyksenä olisi laadittava selkeä yhdenmukaistettu kehys, jolla mitataan ja seurataan velkakehitystä, mukaan luettuina implisiittiset ja ehdolliset vastuut, kuten julkiset eläkevastuut ja julkiset takuut finanssialalla sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien investoinneissa (ottaen huomioon, onko kyse esimerkiksi pääomasta, korosta vai tulosta), sekä jäsenvaltion talousarviosta rahoitettavia kustannuksia, joita tällaisista investoinneista aiheutuu vuosien aikana.

(5 f)    Julkisen ja yksityisen velan valvontakehyksellä olisi tuettava pitkän aikavälin kasvua ja otettava asianmukaisesti huomioon finanssipolitiikan tehtävä suhdanteiden tasoittamisessa sekä investointiedellytysten parantaminen ja sisämarkkinoiden kehittäminen siten että samalla otetaan huomioon jäsenvaltiokohtaiset prioriteetit ja tarpeet.

(6)      Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpano soveltaen sekä alijäämää että velkaa koskevia perusteita edellyttää numeerista vertailuarvoa, jossa otetaan huomioon suhdannekierto sen arvioimiseksi, pieneneekö julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen riittävästi ja lähestyykö se riittävän nopeasti viitearvoa tai katsotaanko sen poikenneen riittävän supistumisen mukaisesta arvosta väliaikaisesti. Arvioinnissa olisi otettava huomioon kaikki merkitykselliset tekijät.

(6 a)   Varovaisella ja kestävällä finanssipolitiikalla olisi tuloksellisesti saavutettava julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite ja pysyttävä siinä. Julkisyhteisöjen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysyttelemisen pitäisi tarjota jäsenvaltioille varmuusmarginaali suhteessa julkisen talouden alijäämän 3 prosentin viitearvoon, jotta voidaan varmistaa nopea edistyminen kestävyyttä kohti ja saadaan samalla julkisen talouden toimiin liikkumavaraa erityisesti, kun otetaan huomioon julkisten investointien tarve.

(7)      Sen, että velan supistamista koskevaa numeerista vertailuarvoa ei ole noudatettu, ei tulisi riittää liiallisen alijäämän toteamiseksi, vaan siinä olisi ▌otettava huomioon kaikki SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät. Erityisesti suhdanteiden vaikutuksen ja virta-varanto-korjauserän koostumuksen velkakehitykseen kohdistaman vaikutuksen arviointi voi riittää estämään liiallisen alijäämän toteamisen velkaperustetta soveltaen.

(7 a)   Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion varovaista ja kestävää finanssipolitiikkaa koskevaan kannustimeen olisi kuuluttava jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro ja joka on jäänyt jälkeen julkisen talouden vakauttamisessa, velvollisuus tehdä väliaikainen korollinen talletus. Tämän olisi koskettava tapauksia, joissa jäsenvaltio komissiolta saadun ensimmäisen varoituksen jälkeen harjoittaa edelleen politiikkaa, jossa ei rikota liiallisia alijäämiä koskevaa kieltoa mutta joka on kuitenkin varomatonta ja saattaa vahingoittaa talous- ja rahaliiton sujuvaa toimintaa ja jonka vuoksi neuvosto antaa suosituksen SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(8)      Todettaessa, että liiallinen alijäämä on olemassa soveltaen alijäämäperustetta, ja sitä edeltävissä vaiheissa on otettava huomioon menojen luonne, koostumus ja laatu, muun muassa julkiset investointimenot, ja muut SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessa mainitut merkitykselliset tekijät, jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ylitä viitearvoa. Nämä tekijät olisi aina otettava huomioon liiallisen alijäämän olemassaolon toteamisessa velkaperustetta soveltaen ja sitä edeltävissä vaiheissa.

(8 a)   Vaikka liiallisen alijäämän olemassaolo olisi todettu, kaikki merkitykselliset tekijät olisi otettava huomioon menettelyn myöhemmissä vaiheissa. Erityisesti olisi otettava asianmukaisesti huomioon sellaisten toimintalinjojen täytäntöönpano, joilla pyritään lisäämään keskipitkän aikavälin potentiaalista kasvuvauhtia unionin yhteisen kasvustrategian yhteydessä, kun liiallisen alijäämän korjaamiselle asetetaan määräaika tai kun tällaista määräaikaa mahdollisesti pidennetään.

(8 b)   Otettaessa merkityksellisten tekijöiden joukossa huomioon eläkejärjestelmien uudistukset olisi keskeisenä tarkasteltavana asiana oltava, parantavatko ne koko eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä toisaalta lisäämättä julkistalouden rahoitusasemaan liittyviä riskejä keskipitkällä aikavälillä.

(9)      SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisessa komission kertomuksessa olisi tarkasteltava asianmukaisesti kansallisen finanssipolitiikan kehyksen laatua, sillä tämä kehys on tärkeässä asemassa julkisen talouden vakauttamisessa ja sen kestävyyden lisäämisessä. Tähän tarkasteluun olisi sisällytettävä [jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetussa] neuvoston direktiivissä asetetut vähimmäisvaatimukset sekä muut sovitut toivottavat julkisen talouden kurinalaisuutta koskevat vaatimukset.

(10)    Liiallisen alijäämän korjaamista koskevien neuvoston suositusten ja vaatimusten noudattamista seurattaessa on tarpeen varmistaa, että niissä täsmennetään vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vastaavat tarvittavaa suhdannekorjattua julkisen talouden parannusta ilman finanssipoliittisia kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä. Tässä yhteydessä olisi vuotuinen vertailuarvo 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ymmärrettävä vuotuisena keskiarvona.

(11)    Toimien tuloksellisuuden arvioinnissa on hyödyllistä ottaa vertailukohdaksi julkisen talouden menotavoitteiden noudattaminen yhdistettynä muiden suunniteltujen tulopuolen erityistoimenpiteiden toteuttamiseen.

(12)    Arvioitaessa tarvetta poikkeuksellisesti pidentää määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiseksi olisi kiinnitettävä ▌huomiota vakaviin yleisiin laskusuhdanteisiin tai jäsenvaltiossa ilmeneviin poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

(13)    On aiheellista tehostaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisten vaatimusten noudattamista edistävien rahallisten seuraamusten sekä kannustimien soveltamista.

(14)    Jotta varmistettaisiin, että osallistuvat jäsenvaltiot noudattavat unionin luomaa finanssipolitiikan valvontakehystä, käyttöön olisi SEUT-sopimuksen 136 artiklan perusteella otettava sääntöihin perustuvia kannustimia ja seuraamuksia, joilla varmistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattamisen varmistavat oikeudenmukaiset, oikea-aikaiset ja tehokkaat valvontamekanismit.

(14 a) Taloudellisesti ja poliittisesti herkemmissä kannustimissa ja seuraamuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon jäsenvaltion alijäämän ja velan rakenne (mukaan luettuina implisiittiset vastuut), suhdanteet (suhdannetta voimistavan finanssipolitiikan välttämiseksi) ja kasvua edistävien rakenneuudistusten edellyttämien julkisten tulojen ja menojen rakenteellinen koostumus.

(14 b) Pannessaan täytäntöön vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista sääntöihin perustuvaa kehystä komission ja neuvoston olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan rahoitusvakausvälineen tai muiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan 6 kohdan nojalla perustettujen pysyvien kriisijärjestelyjen ("Euroopan vakausmekanismi") muodostamat täydentävät kehykset. Jos jäsenvaltiot ovat oikeutettuja turvautumaan tällaiseen mekanismiin, komissio ja neuvosto voivat pyytää niitä tekemään vaadittavan hakemuksen.

(14 c)  Niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kannustimia ja seuraamuksia olisi valvottava ja ne olisi pantava täytäntöön, kun otetaan huomioon hyvin tiiviit yhteydet niihin jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro, varsinkin jäsenvaltioihin, joiden odotetaan liittyvän euroalueeseen, osana uutta monenvälistä valvontakehystä ja vakaus- ja kasvusopimuksen parannettuja välineitä, erityisesti voimakkaampaa keskittymistä julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteisiin.

(14 d) Neuvoston ja komission olisi julkistettava kantansa ja päätöksensä talouspolitiikan koordinointimenettelyjen asianmukaisissa vaiheissa noudattaen samalla täysin perussopimuksen määräyksiä, jotta varmistettaisiin todellinen vertaispaine, ja Euroopan parlamentin olisi voitava pyytää jäsenvaltiota selvittämään päätöksiään ja toimintalinjojaan asiasta vastaavassa valiokunnassa.

(14 e)  Komission vuosittain antamista suosituksista olisi keskusteltava Euroopan parlamentissa ennen keskustelujen aloittamista neuvostossa.

(14 f)  Tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti kerättyjen sakkojen olisi oltava SEUT-sopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne olisi kohdennettava niiden jäsenvaltioiden vakausmekanismiin, joiden rahayksikkö on euro. Tämän mekanismin perustamiseen asti sakot olisi osoitettava Euroopan investointipankin rahoittamissa EU:n kannalta relevanteissa hankkeissa käytettäville riskinjakorahoitusvälineille perussopimusten liitteenä olevan Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 määräysten mukaisesti.

(15)    Asetuksen (EY) N:o 1467/97 sisältämissä viittauksissa olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen uusi artiklanumerointi ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3625/93 korvaaminen Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 479/2009.

(16)    Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1467/97 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1467/97 seuraavasti:

1.        Korvataan 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

1.        Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset, joilla nopeutetaan ja selkeytetään liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tavoitteena on estää julkistalouden liialliset alijäämät ja nopeuttaa alijäämien korjaamista silloin, kun niitä esiintyy, ja kun talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista tarkastellaan julkistalouden alijäämää ja julkista velkaa koskevilla perusteilla.

Neuvosto käyttää käänteistä määräenemmistöäänestystä päättäessään SEUT-sopimuksen 126 artiklan mukaisesti komission virallisiin kantoihin perustuvien suositusten ja vaatimusten antamisesta.

▐

2.        Jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, voi soveltaa tässä asetuksessa säädettyjä, osallistuviin jäsenvaltioihin sovellettavia sääntöjä, ja jos se niin tekee, sen on ilmoitettava tästä komissiolle. Tällainen ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kyseisen jäsenvaltion katsotaan olevan tässä asetuksessa tarkoitettu osallistuva jäsenvaltio ilmoituksen julkaisupäivämäärää seuraavasta päivästä alkaen."

2.        Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)        Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"1.       Julkistalouden viitearvon ylittävää alijäämää voidaan pitää SEUT-sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti poikkeuksellisena, jos se johtuu epätavallisesta tapahtumasta, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion hallittavissa ja jolla on suuri vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan, tai jos se johtuu vakavasta taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta taantumasta."

b)        lisätään kohta seuraavasti:

"1 a.    Kun julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ylittää viitearvon, sen katsotaan SEUT-sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti pienenevän riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti viitearvoa, jos ero suhteessa viitearvoon on pienentynyt kolmen edellisen vuoden aikana keskimäärin kahdeskymmenesosan vuosittain, mitä käytetään vertailukohtana kolmen vuoden jakson aikana tehdyn arvioinnin perusteella.

Velkaperusteen mukaista vaatimusta katsotaan myös noudatetun, jos komission antamat talousarvioennusteet osoittavat, että vaadittu eron pieneneminen tapahtuu kolmen vuoden jakson aikana, joka sisältää ne kaksi vuotta, jotka seuraavat viimeistä vuotta, jolta tietoja on käytettävissä. Sellaiselle jäsenvaltiolle, johon sovelletaan liiallista alijäämää koskevaa menettelyä… päivänä ... [tämän asetuksen antamispäivä - lisätään] ja kolmen vuoden ajan liiallisen alijäämän korjaamisesta, velkaperusteen mukaista vaatimusta katsotaan noudatetun, jos asianomainen jäsenvaltio edistyy riittävästi vaatimusten täyttämisessä siten kuin niitä arvioidaan sen vakaus- tai lähentymisohjelmaa koskevissa asianmukaisissa neuvoston lausunnoissa.

Velan sopeuttamista koskevaa vertailuarvoa sovellettaessa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitetut kunkin maan merkitykselliset tekijät. Tässä arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, missä suhdannevaiheessa jäsenvaltio on."

c)        Korvataan 3 kohta seuraavasti:

"3.       Laatiessaan SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta komissio ottaa huomioon kaikki mainitussa artiklassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät sikäli kuin ne vaikuttavat merkittävästi kyseisen jäsenvaltioin alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamisen arviointiin. Kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti seuraavia seikkoja:

– keskipitkän aikavälin taloudellisessa tilanteessa tapahtunut kehitys, erityisesti potentiaalinen kasvu ja suhdannekehitys, inflaatio, unionin yhteisen kasvustrategian mukaisten politiikkojen toteuttaminen ja muut SEUT-sopimuksen mukaiset tavoitteet, liiallisen makrotalouden epätasapainon ehkäiseminen ja korjaaminen ja yksityisen sektorin nettosäästöt;

– julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteisiin tähtäävään sopeuttamisuraan liittyvä kehitys (erityisesti perusmenot, julkiset investoinnit sekä yleinen julkisen talouden laatu, erityisesti jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten tehokkuus) sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklassa;

– juoksevien julkisten menojen kehitys on myös otettava huomioon ja erityisesti niiden vakaus reaaliarvoin laskettuna;

– kertomuksessa analysoidaan ▌myös valtion velka-aseman keskipitkän aikavälin kehitystä, sen dynamiikkaa ja kestävyyttä (erityisesti ▌riskitekijöitä, myös laina-aikaa ja sitä, missä valuutassa velka on, virta–varanto-korjauserää ja sen koostumusta, kertyneitä ylijäämiä ja muita rahoitusvaroja; takuita, varsinkin kun ne liittyvät finanssialaan ja kaikkia implisiittisiä vastuita kuten yksityisen velan määrää siinä määrin kuin se voi aiheuttaa julkishallinnolle implisiittisiä vastuita);

– komissio ottaa asianmukaisesti ja nimenomaisesti huomioon myös muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamista ja jotka jäsenvaltio on esittänyt neuvostolle ja komissiolle. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti kansainvälisen solidaarisuuden edistämiseen tai unionin poliittisten tavoitteiden ▌saavuttamiseen tarkoitettuja rahoitusosuuksia ja jäsenvaltioiden välisen kahden- ja monenvälisen tuen muodossa syntynyttä velkaa rahoitusvakauden turvaamisen yhteydessä.

Erityistä ja nimenomaista huomiota on kiinnitettävä myös taloudelliseen taakkaan, joka liittyy pääomapohjan vahvistamisoperaatioihin ja muihin rahoitusalaan merkittävien rahoitushäiriöiden aikana sovellettuihin väliaikaisiin valtion tukitoimenpiteisiin sekä muille jäsenvaltioille ja Euroopan rahoitusvakausvälineelle ja Euroopan vakausmekanismille annettuihin lainoihin ja takuisiin.

Kertomusta laatiessaan komissio voi pyytää jäsenvaltiolta lisätietoja.

Kun noudattamista arvioidaan velkaperusteella, nämä tekijät otetaan huomioon SEUT-sopimuksen 126 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää päätöstä edeltävissä vaiheissa vain, jos valtion velkasuhde heikkenee kolmen vuoden keskiarvona."

d)        Korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4.       Komissio ja neuvosto tekevät kaikista merkityksellisistä tekijöistä tasapainoisen yleisarvioinnin, jossa otetaan ▌ huomioon miten ne vaikuttavat kyseisen jäsenvaltion alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamisen arviointiin ▌. Merkitykselliset tekijät on otettava huomioon tarvittaessa sekä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää päätöstä edeltävissä vaiheissa ja erityisesti vahvistettaessa, että kyseinen jäsenvaltio olisi otettava liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn päinvastaisen johtopäätöksen tekemistä varten, että myöhemmissä 126 artiklassa tarkoitetuissa vaiheissa tämän asetuksen 2 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kun noudattamista arvioidaan velkaperusteella ja jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää viitearvon, nämä tekijät otetaan huomioon SEUT-sopimuksen 126 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää päätöstä edeltävissä vaiheissa vain, jos yleisperiaatteen molemmat osatekijät – se, että julkistalouden alijäämän on pysyttävä lähellä viitearvoa ja viitearvon ylittämisen on oltava väliaikaista, jotta merkitykselliset tekijät voidaan ottaa huomioon – täyttyvät täysin."

d a)     Korvataan 5 kohta seuraavasti:

"5.      "Komissio ja neuvosto ottavat kaikissa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn puitteissa tehtävissä finanssipoliittisissa arvioissa asianmukaisesti huomioon eläkeuudistukset, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari, jolla edistetään eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä lisäämättä keskipitkän aikavälin talousarviotilanteen riskejä, ja muut menot SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti."

d b)     Lisätään kohta seuraavasti:

"5 a.   Nämä tekijät kuitenkin otetaan huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa, kun noudattamista arvioidaan velkaperustetta soveltaen."

d c)     Korvataan 6 kohta seuraavasti:

"6.      Jos neuvosto on komission kannan huomioon ottaen tehnyt SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisen päätöksen, jossa todetaan, että jäsenvaltiossa on liiallinen alijäämä, neuvosto ja komissio ottavat 3 kohdassa tarkoitetut, kyseisen jäsenvaltion tilanteeseen vaikuttavat merkitykselliset tekijät huomioon myös SEUT-sopimuksen 126 artiklan mukaisen menettelyn myöhemmissä vaiheissa ja myös tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla erityisesti kun asetetaan liiallisen alijäämän korjaamista koskeva määräaika ja mahdollisesti jatketaan sitä. Kyseisiä merkityksellisiä tekijöitä ei kuitenkaan oteta huomioon, kun neuvosto päättää SEUT-sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6–9 kohdassa ja 11 kohdassa tarkoitetut päätöksensä tai jotkin niistä."

e)        Korvataan 7 kohta seuraavasti:

"7.       Jos alijäämän viitearvon ylittäminen ▌ jossakin jäsenvaltiossa johtuu eläkeuudistuksesta, jolla otetaan käyttöön monipilarinen, pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä järjestelmä, komissio ja neuvosto tarkastelevat myös eläkeuudistuksesta ▌aiheutuvia kustannuksia arvioidessaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn alijäämäluvuissa tapahtunutta kehitystä niin kauan kuin alijäämä ei merkittävästi ylitä tasoa, jota voidaan pitää viitearvoa lähellä olevana tasona, eikä velkasuhde ylitä viitearvoa, edellyttäen että julkisen talouden kokonaiskestävyys säilytetään. ▌Nettokustannukset otetaan huomioon myös silloin, kun neuvosto päättää SEUT-sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6–9 ja 11 kohdan mukaiset päätöksensä tai jotkin niistä, jos alijäämä on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut lähellä viitearvoa olevan tason▌."

2 a.     Lisätään jakso seuraavasti:

"1 a JAKSO

TALOUDELLINEN VUOROPUHELU

2 a artikla

Unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sekä jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten ja muiden asiaankuuluvien elinten vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi järjestää erityisesti SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohtaan liittyen julkisia keskustelutilaisuuksia ja kuulemisia neuvoston ja komission harjoittamasta makrotalouden ja julkisen talouden valvonnasta."

 

3.        Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

-a)       Korvataan 1 kohta seuraavasti:

1.        Talous- ja rahoituskomitea antaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun lausunnon 10 päivän kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt SEUT-sopimuksen 126 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kertomuksen."

a)        Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2.       Komissio ottaa 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon huomioon ja todetessaan, että liiallinen alijäämä on olemassa, antaa lausunnon ja suosituksen neuvostolle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti ja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja kyseisen jäsenvaltion parlamentille."

b)        Korvataan 3 kohta seuraavasti:

"3.      Neuvosto päättää liiallisen alijäämän olemassaolosta SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti kahden kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Jos neuvosto päättää, että liiallinen alijäämä on olemassa, se antaa samanaikaisesti kyseiselle jäsenvaltiolle suositukset SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti."

c)        Korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4.       SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetussa neuvoston suosituksessa vahvistetaan enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia. Tilanteen vakavuuden niin vaatiessa tuloksellisten toimien määräaika voi olla kolme kuukautta. Neuvoston suosituksessa vahvistetaan myös määräaika liiallisen alijäämän korjaamiseksi; korjaaminen olisi saatettava päätökseen liiallisen alijäämän toteamista seuraavana vuonna, ellei ole olemassa asiaan vaikuttavia erityisiä seikkoja. Neuvosto kehottaa suosituksessaan jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkistalouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, suoria tai epäsuoria budjettivaikutuksia aiheuttavat kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, alijäämän pienentymiseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen suosituksessa asetetussa määräajassa."

d)        Lisätään ▌kohta seuraavasti:

"4 a.    Asianomaisen jäsenvaltion on 4 kohdassa säädetyn ▌määräajan kuluessa raportoitava komissiolle ja neuvostolle SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaista neuvoston suositusta vastaavat julkisia menoja ja harkinnanvaraisia tuloja koskevat tavoitteet, niiden taso ja kehityssuunta mukaan luettuina, tiedot toteutetuista toimenpiteistä ja tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden luonne. Komissio voi pyytää jäsenvaltiolta täydentäviä selvityksiä. Selvitys on julkistettava.”

d a)     Lisätään kohta seuraavasti:

"4 b.   Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua kyseisen jäsenvaltion edustajan valiokuntaan selittämään talous- ja finanssipolitiikkaansa ja toimia, jotka se aikoo toteuttaa korjatakseen liiallisen alijäämän. Jäsenvaltio voi myös pyytää tulla kutsutuksi Euroopan parlamenttiin tätä tarkoitusta varten."

e)        Korvataan 5 kohta seuraavasti:

"5.       Jos on toteutettu tuloksellisia toimia SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää antaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen. Tarkistetussa suosituksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi suositukseensa sisältyvien talousennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Jos talous joutuu asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklassa tarkoitettuun vakavaan yleiseen laskusuhdanteeseen, neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta antaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä."

4.        Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

           a)        Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.      Jos neuvosto todettuaan SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ettei tehokkaita toimia ole toteutettu, päättää julkistaa suosituksensa, päätös tehdään välittömästi tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä. Neuvosto antaa samanaikaisesti komission ehdotuksesta virallisen selvityksen Eurooppa-neuvostolle."

           b)        Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2.       "Kun neuvosto harkitsee, onko sen SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti antamien suositusten johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, se tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti toimittaman selvityksen ja muiden kyseisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien päätösten perusteella.

Jos neuvosto toteaa 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että asianomainen jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia, se raportoi Eurooppa-neuvostolle.

Komissio voi tehdä konsultointi- tai valvontakäyntejä itse paikalle 10 a artiklan mukaisesti. Osallistuvien jäsenvaltioiden ja ERM II -valuuttakurssimekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta tällaiset käynnit suoritetaan yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa. Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle käynnin tuloksista ja julkistaa ne.

2 a.     Euroopan parlamentille ilmoitetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista."

 

5.        Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)        Korvataan 1 kohta seuraavasti:

 

"1.       SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukainen neuvoston päätös, jossa osallistuvaa jäsenvaltiota vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti todennut, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu. Neuvosto pyytää vaatimuksessaan jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkistalouden tavoitteet, jotka vaatimuksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, suoria tai epäsuoria budjettivaikutuksia aiheuttavat kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, alijäämän pienentymiseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen vaatimuksessa asetetussa määräajassa. Neuvosto esittää myös, millaisin toimenpitein nämä tavoitteet voidaan saavuttaa."

b)        Lisätään 1a kohta seuraavasti:

'1 a.     Kun neuvosto on esittänyt SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen, kyseisen jäsenvaltion on raportoitava Euroopan parlamentille, komissiolle ja neuvostolle neuvoston vaatimuksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä julkisia menoja ja ▌harkinnanvaraisia tuloja, niiden taso ja kehityssuunta mukaan luettuina, koskevat tavoitteet ja tiedot erityisten neuvoston suositusten perusteella toteutetuista toimista, jotta neuvosto voi tarvittaessa tehdä tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen. Komissio seuraa ja arvioi liiallisen alijäämän korjaamiseksi toteutettuja mukauttamistoimia 10 a artiklan mukaisen tarkastuskäynnin pohjalta ja antaa siitä selvityksen neuvostolle. Selvitys on julkistettava.”

b a)     lisätään kohta seuraavasti:

"1 b.   Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua kyseisen jäsenvaltion edustajan valiokuntaan selittämään talous- ja finanssipolitiikkaansa ja toimia, jotka se aikoo toteuttaa korjatakseen liiallisen alijäämän. Jäsenvaltio voi myös pyytää tulla kutsutuksi Euroopan parlamenttiin tätä tarkoitusta varten."

c)        Korvataan 2 kohta seuraavasti:

"2.       Jos on toteutettu tuloksellisia toimia SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää antaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen. Tarkistetussa suosituksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi suositukseensa sisältyvien taloudellisten ennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Jos talous joutuu vakavaan yleiseen laskusuhdanteeseen, neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta antaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen edellyttäen, että tällainen tarkistettu suositus ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä."

6.        Korvataan 6 artikla seuraavasti:

"6 artikla

1.        Kun neuvosto harkitsee, onko sen SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti esittämän vaatimuksen johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, se tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 5 artiklan 1 a kohdan mukaisesti toimittaman selvityksen ja muiden kyseisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien päätösten sekä 5 artiklan 1 a kohdan mukaisessa komission selvityksessä esitettyjen tulosten perusteella.”

2.        Jos edellytykset SEUT-sopimuksen 126 artiklan 11 kohdan soveltamiseksi täyttyvät, neuvosto määrää seuraamukset 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti. Tällaiset päätökset on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti päättänyt vaatia kyseistä osallistuvaa jäsenvaltiota toteuttamaan toimenpiteitä.”

7.        Korvataan 7 artikla seuraavasti:

"7 artikla

Jos osallistuva jäsenvaltio ei noudata neuvoston perussopimuksen 126 artiklan 7 ja 9 kohdan mukaisessa järjestyksessä tekemiä päätöksiä, neuvosto tekee päätöksen perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisten seuraamusten määräämisestä pääsääntöisesti kuudentoista kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohtaa tai 5 artiklan 2 kohtaa kuudentoista kuukauden määräaikaa muutetaan vastaavasti. Nopeutettua menettelyä käytetään silloin, kun kyseessä on tarkoituksellisesti suunniteltu alijäämä, jonka neuvosto toteaa liialliseksi. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi pyytää jäsenvaltiota raportoimaan tälle valiokunnalle."

7 a.     Lisätään artikla seuraavasti:

"7 a artikla

Parlamenttien väliset tapaamiset

Kun esitetään kutsu Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan ja jäsenvaltion väliseen tapaamiseen, jossa on tarkoitus selvittää kantaa, vaadittua toimea tai poikkeusta tässä esitetyistä vaatimuksista, kokouksen koollekutsujana on:

a) Euroopan parlamentti,

b) jäsenvaltion parlamentti tai

c) kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion parlamentti."

8.        Korvataan 8 artikla seuraavasti:

"8 artikla

Neuvosto tekee SEUT-sopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisen päätöksen seuraamusten tehostamisesta kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Neuvosto tekee SEUT-sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisen päätöksen joidenkin tai kaikkien päätöstensä kumoamisesta Euroopan parlamenttia kuultuaan kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä."

9.        Korvataan 9 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus 6 artiklaan viittauksella 6 artiklan 2 kohtaan.

10.      Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)        Korvataan 1 kohdan johdantovirke seuraavasti:

"1.       Komissio ja neuvosto seuraavat säännöllisesti toimia,"

a a)     Lisätään kohta seuraavasti:

"1 a.   Komissio ja neuvosto raportoivat Euroopan parlamentille 1 kohdassa tarkoitetuista tuloksista."

b)        Korvataan 3 kohdassa oleva viittaus asetukseen (EY) N:o 3605/93 viittauksella asetukseen (EY) N:o 479/2009.

10 a.   Lisätään artikla seuraavasti:

"10 a artikla

1.        Komissio varmistaa pysyvän vuoropuhelun jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä varten komissio tekee kaikkiin jäsenvaltioihin säännöllisiä konsultointikäyntejä ja tarvittaessa myös valvontakäyntejä.

Komissio voi kutsua Euroopan keskuspankin tai muiden asiaankuuluvien toimielinten edustajia osallistumaan konsultointi- ja valvontakäynneille, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

2.       Konsultointi- tai valvontakäyntejä järjestäessään komissio toimittaa tarvittaessa alustavat tuloksensa asianomaisille jäsenvaltioille huomautuksia varten.

3.        Konsultointikäyntien yhteydessä komissio tarkastelee jäsenvaltion senhetkistä taloudellista tilannetta ja määrittää riskit tai mahdolliset vaikeudet noudattaa tämän asetuksen tavoitteita.

4.        Valvontakäyntien yhteydessä komissio tarkkailee menettelyjä ja tarkistaa, että toimet on toteutettu neuvoston tai komission päätösten mukaisesti tämän asetuksen tavoitteita noudattaen. Valvontakäyntejä suoritetaan ainoastaan poikkeustapauksissa ja ainoastaan, jos näiden tavoitteiden saavuttamisessa on merkittäviä riskejä tai ongelmia.

5.        Komissio tiedottaa talous- ja rahoituskomitealle valvontakäyntien syistä.

6.        Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet konsultointi- ja valvontakäyntien sujumisen helpottamiseksi. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä tarjottava tai ne voivat omasta aloitteestaan tarjota kaikkien asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten apua konsultointi- ja valvontakäyntien valmistelussa ja toteutuksessa."

11.      Korvataan 11 artikla seuraavasti:

"11 artikla

Jos neuvosto päättää määrätä osallistuvalle jäsenvaltiolle seuraamuksia SEUT-sopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, jäsenvaltiolta vaaditaan pääsääntöisesti sakko. Neuvosto voi päättää toteuttaa tämän sakon lisäksi SEUT-sopimuksen 126 artiklan 11 kohdassa määrättyjä muita toimenpiteitä.

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten määräämisestä kutsua kyseisen jäsenvaltion tähän valiokuntaan selittämään, miksi jäsenvaltio ei ole saamistaan varoituksista huolimatta korjannut liiallista alijäämää. Jäsenvaltio voi myös pyytää tulla kutsutuksi Euroopan parlamenttiin tätä tarkoitusta varten."

12.      Korvataan 12 artikla seuraavasti:

"12 artikla

1.        Sakko koostuu kiinteästä osasta, joka on 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, sekä muuttuvasta osasta. Muuttuvan osan määrittäminen perustuu neuvoston arvioon siitä, onko osallistuva jäsenvaltio toteuttanut tehokkaita toimia. Jos neuvosto katsoo, että jäsenvaltio on toteuttanut tehokkaita toimia, muuttuvaa osaa ei sovelleta. Päätös muuttuvan osan soveltamatta jättämisestä tehdään määräenemmistöllä. Jos katsotaan, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut tehokkaita toimia, muuttuva osa on yksi kymmenesosa erosta, joka on prosenttiosuutena suhteessa bruttokansantuotteeseen ilmaistun edellisvuoden alijäämän ja joko julkistalouden alijäämän viitearvon tai, jos talousarviota koskevaa kurinalaisuutta on jätetty noudattamatta myös velkaperusteen osalta, kyseisen vuoden tavoitteeksi SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisessa vaatimuksessa asetetun prosenttiosuutena suhteessa bruttokansantuotteeseen ilmaistun julkistalouden rahoitusaseman välillä.

2.        Jokaisena seuraavana vuonna siihen asti, kunnes päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta on kumottu, neuvosto arvioi, onko kyseinen osallistuva jäsenvaltio toteuttanut tuloksellisia toimia SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen noudattamiseksi. Tässä vuosiarvioinnissa neuvosto päättää SEUT-sopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti seuraamusten tehostamisesta, jollei kyseinen osallistuva jäsenvaltio ole noudattanut neuvoston vaatimusta. Jos tehdään päätös lisäsakon määräämisestä, se on laskettava samalla tavoin kuin 1 artiklassa tarkoitettu sakon muuttuva osa.

3.        Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yksittäisten sakkojen enimmäismäärä on 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen."

13.      Kumotaan 13 artikla ja korvataan 15 artiklassa oleva viittaus 13 artiklaan viittauksella 12 artiklaan.

14.      Korvataan 16 artikla seuraavasti:

"16 artikla

Tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut sakot ovat SEUT-sopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne on kohdennettava niiden ▌jäsenvaltioiden vakausmekanismiin, joiden rahayksikkö on euro. Tämän mekanismin perustamiseen asti sakot on kohdennettava Euroopan investointipankin rahoittamissa EU:n kannalta relevanteissa hankkeissa käytettäville riskinjakorahoitusvälineille perussopimusten liitteenä olevan Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 määräysten mukaisesti.

14 a.   Lisätään artikla seuraavasti:

"17 a artikla

1.        Komissio julkaisee viimeistään...[4]* ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

2.        Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.        Jos komission kertomuksessa havaitaan esteitä talous- ja rahaliitosta tehtyjen sopimusten sääntöjen ja määräysten moitteettomalle toiminnalle, komissio antaa Eurooppa-neuvostolle tarvittavat suositukset.

4.        Tämän asetuksen 2 artiklan 1 a kohtaa ei sovelleta jäsenvaltioon, johon sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä tämän asetuksen voimaantulopäivänä, jos kyseinen jäsenvaltio noudattaa vakautus- tai lähentymisohjelmaansa ja siihen liittyviä neuvoston lausuntoja. Tämän asetuksen 2 artiklan 1 a kohtaa sovelletaan vasta, kun tuo menettely on päättynyt."

15.      Korvataan kaikki viittaukset 104 artiklaan koko asetuksessa viittauksilla SEUT-sopimuksen 126 artiklaan.

16.      Korvataan liitteessä olevan 2 kohdan sarakkeessa I olevat viittaukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 4 artiklan 2 ja 3 kohtaan viittauksilla asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohtaan.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kun kyseessä on jäsenvaltio, johon sovelletaan liiallista alijäämää koskevaa menettelyä… päivänä ... [tämän asetuksen antamispäivä - lisätään] ja kolmen vuoden ajan liiallisen alijäämän korjaamisesta, velkaperusteen mukaista vaatimusta katsotaan noudatetun, jos asianomainen jäsenvaltio edistyy riittävästi vaatimusten täyttämisessä siten kuin niitä arvioidaan sen vakaus- tai lähentymisohjelmaa koskevissa asianmukaisissa neuvoston lausunnoissa.

 

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

           Neuvoston puolesta

           Puheenjohtaja

 

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Sharon Bowles

Puheenjohtaja

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Bryssel

Asia:               Lausunto seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: ehdotus neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta ( KOM(2010)0522 – C7‑0396/2010 – 2010/0276(CNS) )

Arvoisa puheenjohtaja

Pyysitte 4. maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä oikeudellisten asioiden valiokuntaa antamaan työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausunnon sellaisten erilaisten lainsäädäntöehdotusten oikeusperustasta, joiden oikeusperustan muuttamista koskevia tarkistuksia on esitetty asiasta vastaavassa valiokunnassanne ja/tai työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.

Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011.

Talouden ohjauspaketilla pyritään vastaamaan tarpeeseen harjoittaa talouspolitiikan yhä tiiviimpää koordinointia ja tiukempaa valvontaa talous- ja rahaliitossa.

Paketti käsittää kuusi lainsäädäntöehdotusta.

Ehdotuksia tarkastellaan erikseen liitteessä. Käytännöllisyyden vuoksi seuraavassa on yhteenveto valiokunnan päätelmistä, jotka koskevat asianmukaista oikeusperustaa kussakin tapauksessa:

 

– Ehdotus parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta ( KOM(2010)0527 , 2010/0281(COD) )

 

Asetusehdotuksen ainoa tarkoitus on laajentaa talouden valvontaa, minkä mahdollistaa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta. Siksi tämä oikeusperusta vaikuttaa asianmukaiselta.

 

– Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista ( KOM(2010)0523 lopullinen, 2010/ 0277(NLE))

 

Ehdotuksen päätarkoituksena on kannustaa finanssipoliittiseen vastuullisuuteen asettamalla kansallisille julkisen talouden kehyksille vähimmäisvaatimukset ja varmistaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuus. Siksi komission ehdottama oikeusperusta, SEUT‑sopimuksen 126 artiklan 14 kohdan kolmas alakohta, vaikuttaa asianmukaiselta.

 

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta ( KOM(2010)0526 , 2010/0280(COD) )

 

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinointia tehostetaan. SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta vaikuttaa siksi olevan asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

 

– Ehdotus neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta ( KOM(2010)0522 lopullinen, 2010/0276(CNS) )

 

Kun otetaan huomioon, että ehdotuksen päätavoitteena on määrittää yksityiskohtaiset säännöt liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamiselle, ainoa asianmukainen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta.

 

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella ( KOM(2010)0524 , 2010/0278(COD) )

 

SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohdan yhdessä 136 artiklan kanssa katsotaan muodostavan asianmukaisen oikeusperustan.

 

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella ( KOM(2010)0525 , 2010/0279(COD) )

 

Kun otetaan huomioon ehdotuksen päätarkoitus, makrotalouden epätasapainon tehokas korjaaminen euroalueella, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa muodostaa asianmukaisen oikeusperustan.

 

 

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011 hyväksyä edellä mainitut suositukset yksimielisesti[5].

 

Kunnioittavasti

Klaus-Heiner Lehne

Liite

 

Asia: Oikeusperusta ehdotukselle neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta ( KOM(2010)0522 lopullinen, 2010/0276(CNS) )

 

Talouden ohjauspaketti sisältää kuusi ehdotusta, joilla pyritään vahvistamaan talouspolitiikan koordinointia ja seurantaa talous- ja rahaliitossa Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Jälkimmäinen näistä on uusi valvontajakso, jossa yhdistetään vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluvat prosessit ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat.

 

Kahdessa ehdotuksessa käsitellään liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, ja ne perustuvat SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohtaan. Neljässä ehdotuksessa tarkastellaan monenvälistä valvontamenettelyä, ja ne perustuvat 121 artiklan 6 kohtaan. Viimeksi mainituista ehdotuksista kaksi perustuu 121 artiklan 6 kohtaan yhdessä SEUT‑sopimuksen 136 artiklan kanssa.

 

Ehdotuksilla vastataan nykyisen järjestelmän heikkouksiin, jotka maailmalaajuinen talous- ja rahoituskriisi on tuonut esiin. Komission mukaan järjestelmää on tiukennettava, jotta "julkisen talouden kiintopisteeksi saataisiin makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, jotka ovat ennakkoedellytys tuottavuuden ja työllisyyden pysyvälle kasvulle"[6].

 

Ehdotukset seuraavat kahta komission tiedonantoa[7] ja Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 tekemää sopimusta tarpeesta vahvistaa jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista. Talouden ohjauspaketti esitettiin 29. syyskuuta 2010.

 

Talous- ja raha-asioiden valiokunta tarkastelee tällä hetkellä ehdotusta neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta ja valiokunnan esittelijänä toimii Diogo Feio. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta antaa asiasta lausunnon (valmistelijana David Casa). Euroopan parlamentti noudattaa kuulemismenettelyä.

 

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta.

 

Asiasta vastaavan talous- ja raha-asioiden valiokunnan esittämillä tarkistuksilla pyritään muuttamaan oikeusperusta yhdestä, 126 artiklan 14 kohdan muodostamasta perustasta kahden osatekijän oikeusperustaksi – 126 artiklan 14 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa.

 

 

Taustaa

 

Neuvoston 7. heinäkuuta 1997 antaman asetuksen N:o 1467/97 katsotaan olevan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaava osio. Asetuksessa vahvistetaan säännökset, joilla nopeutetaan ja selkeytetään liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, joka on jo määritetty SEUT-sopimuksen 126 artiklassa.

 

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tarkoituksena on välttää finanssipolitiikan vakavia virheitä, jotka voisivat vaarantaa julkisen talouden kestävyyden ja mahdollisesti talous- ja rahaliiton. Sen perusteella jäsenvaltioiden velvollisuutena on välttää julkisen talouden liiallisia alijäämiä, jotka määritellään kahden pääkriteerin mukaan: alijäämä ja velka. Liiallisia alijäämiä koskevalla menettelyllä pannaan täytäntöön liiallista alijäämää koskeva kielto ja säädetään vaiheittaisista toimista. Menettelyä tuetaan täytäntöönpanomekanismilla, jossa määrätään rahallisista seuraamuksista, jos asetuksessa esitettyjä säännöksiä ei noudateta.

 

Komission perustelujen[8] mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion uudistaminen on välttämätöntä vastattaessa talous- ja rahakriisin esiintuomiin puutteisiin. Ehdotuksessa keskitytään siksi seuraaviin toimenpiteisiin:

           – "Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn velkaperuste saadaan toimimaan". Velkakehitystä on seurattava tarkemmin, ja sen lähtökohtien on oltava samat kuin alijäämäkehityksellä.

           – "Täytäntöönpanon valvontaa lujitetaan ottamalla käyttöön euroalueen jäsenvaltioiden osalta uusia rahallisia seuraamuksia, jotka määrättäisiin paljon aiempaa aikaisemmin vaiheittaista lähestymistapaa soveltaen. (...) Jotta harkintavalta täytäntöönpanon valvonnassa vähenisi, seuraamusten määräämiseen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn peräkkäisissä vaiheissa ehdotetaan käänteisen äänestyksen järjestelmää."

 

Ehdotettu oikeusperusta

 

Komission ehdotus perustuu SEUT 126 artiklan 14 kohtaan, joka kuuluu seuraavasti:

 

126 artiklan 14 kohta

 

Täydentävät määräykset tässä artiklassa tarkoitetun menettelyn täytäntöönpanosta ovat perussopimuksiin liitetyssä, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa.

 

Neuvosto antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan aiheelliset säännökset, joilla mainittu pöytäkirja korvataan.

 

Jollei tämän kohdan muista määräyksistä muuta johdu, neuvosto vahvistaa komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät mainitun pöytäkirjan määräysten soveltamisesta.

 

Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa esitetyssä tarkistuksessa oikeusperustaksi ehdotetaan SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohtaa yhdessä SEUT-sopimuksen 136 artiklan kanssa.

 

136 artikla

 

1.        Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti neuvosto hyväksyy 121 ja 126 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä asian kannalta sopivaa menettelyä noudattaen, viimeksi mainitun artiklan 14 kohdassa tarkoitettua menettelyä lukuun ottamatta, niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, koskevia toimenpiteitä, joilla

 

(a)    tehostetaan näiden jäsenvaltioiden talousarvioita koskevan kurinalaisuuden yhteensovittamista ja sen valvontaa;

(b)    laaditaan näitä jäsenvaltioita koskevat talouspolitiikan laajat suuntaviivat huolehtien samalla niiden yhteensopivuudesta koko unionin osalta hyväksyttyjen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa sekä niiden valvonnasta.

 

2.        Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.

 

Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

 

Unionin tuomioistuimen lähestymistapa

 

Oikeuskäytännön mukaan toimenpiteellä on oltava periaatteessa vain yksi oikeusperusta. Jos unionin toimenpidettä tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai kaksi eri tekijää, jotka kuuluvat eri oikeusperustojen soveltamisalaan, ja jos toinen näistä on yksilöitävissä pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen tekijä, säädöksellä on oltava yksi ainoa oikeusperusta, toisin sanoen se, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää[9].

 

Vain jos poikkeustapauksessa näytetään, että toimenpiteellä on useampi samanaikainen tarkoitus tai jos siinä on useita osatekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista toimenpidettä annettaessa voidaan käyttää useaa eri oikeusperustaa[10].

 

Oikeusperustan tarkastelu

 

SEUT-sopimuksen 126 artikla kuuluu VIII osaston 1 lukuun, jossa käsitellään talouspolitiikkaa. Artiklassa määritellään toimenpiteet, joita komissio ja neuvosto noudattavat, kun sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Menettelyssä neuvosto ja komissio valvovat kansallisia alijäämiä ja julkaisevat suosituksia.

 

Kyseisen 126 artiklan 14 kohdassa annetaan neuvoston käyttöön liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä täydentäviä toimenpiteitä erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti (komissio antaa ehdotuksen ja Euroopan parlamenttia kuullaan).

 

Sopimuksen VIII osaston 4 luku sisältää erityismääräykset jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro. Osastoon kuuluvassa 136 artiklassa annetaan neuvostolle mahdollisuus päättää erityismääräyksistä jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, seuraavasti:

–   tehostetaan näiden jäsenvaltioiden talousarvioita koskevan kurinalaisuuden yhteensovittamista ja sen valvontaa;

–   laaditaan politiikan suuntaviivat.

Lisäksi 136 artiklassa korostetaan, että nämä määräykset hyväksytään 121[11] ja 126 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä asian kannalta sopivaa menettelyä noudattaen, viimeksi mainitun artiklan 14 kohdassa tarkoitettua menettelyä lukuun ottamatta.

 

Vaikuttaa siltä, että lainsäädännöllä, jonka perustana on SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa, voidaan vahvistaa SEUT-sopimuksen 121 ja 126 artiklassa tarkoitettua koordinointia ja valvontaa[12] sekä asettaa yksityiskohtaiset säännöt liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamiselle.

 

Ehdotuksen tarkastelu, ehdotettujen toimien tavoite ja sisältö

 

Kuten edellä on nähty, lainsäädännöllisellä toimenpiteellä on periaatteessa oltava vain yksi oikeusperusta. Vain jos poikkeustapauksessa näytetään, että toimenpiteellä on useampi samanaikainen tarkoitus tai jos siinä on useita osatekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista toimenpidettä annettaessa voidaan käyttää useaa eri oikeusperustaa[13].

 

Nykyisellä ehdotuksella pyritään parantamaan mekanismia, josta säädettiin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetussa asetuksessa N:o 1467/97.

 

Perusteluissa kuvataan suunnitellun uudistuksen päätoimenpiteet seuraavasti:

a)  Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn velkaperuste saadaan toimimaan. Toimenpiteellä puututaan siihen, että velan rooli on tähän mennessä jäänyt marginaaliseksi, vaikka kaksi kriteeriä (alijäämä ja velka) ovat periaatteessa samanarvoisia.

b)  Uusien rahallisten seuraamuksien ottaminen käyttöön euroalueen jäsenvaltioille liiallisien yleisten alijäämien estämiseksi ja alijäämien korjaamisen nopeuttamiseksi silloin, kun niitä esiintyy.

c)  Selkeämmät ja joustavammat puitteet komission mahdollisille suosituksille.

 

Tästä seuraa, että ehdotuksen päätavoitteena on ehkäistä ja korjata liiallisia alijäämiä, välttää finanssipolitiikan vakavia virheitä ja korjata liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamisessa noudatettavia yksityiskohtaisia sääntöjä.

 

Siksi on selvää, että 126 artiklan 14 kohta on asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

 

Tästä syystä on pohdittava, voidaanko ehdotuksen tarkoituksia pitää toisistaan erottamattomina ilman, että kumpikaan on toisarvoinen. Jos näin on, useamman oikeusperustan soveltaminen saattaa olla mahdollista.

 

Johdanto-osan 14 kappaleessa korostetaan, että "jotta varmistettaisiin, että osallistuvat jäsenvaltiot noudattavat unionin luomaa finanssipolitiikan valvontakehystä, käyttöön olisi perussopimuksen 136 artiklan perusteella otettava sääntöihin perustuvia seuraamuksia". Sääntöihin perustuvat seuraamukset vaikuttavat olevan tärkeä osa ehdotuksella käyttöön otettavaa järjestelmää, ja ne edistävät liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokasta täytäntöönpanoa, mutta ei voida katsoa, että tämä on asetusehdotuksen päätarkoitus.

 

Päätelmä

 

Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa, että SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta on ehdotuksen ainoa asianmukainen oikeusperusta.

21.3.2011

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta

( KOM(2010)0522 – C7‑0396/2010 – 2010/0276(CNS) )

Valmistelija: David Casa

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Taustaa

Komissio esitteli 29. syyskuuta 2010 lainsäädäntöpaketin, joka koskee talouden ohjausjärjestelmän tehostamista EU:ssa ja euroalueella. Paketti koostuu kuudesta ehdotuksesta, joista neljä käsittelee finanssiasioita, muun muassa vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamista, kun taas kahdella uudella asetuksella pyritään tunnistamaan orastavat makrotalouden epätasapainotilat EU:ssa ja euroalueella sekä puuttumaan niihin.

Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi noudatettava tarkemmin vakaus- ja kasvusopimusta ja että finanssipolitiikan koordinointia olisi tiivistettävä. Vakaus- ja kasvusopimuksen niin kutsutun ennalta ehkäisevän osion puitteissa julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annettua nykyistä asetusta (EY) N:o 1466/97 muutetaan sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot harjoittavat hyvinä aikoina "varovaista" finanssipolitiikkaa tarvittavan puskurin kasvattamiseksi huonoja aikoja varten. Lisäksi niin kutsutun korjaavan osion puitteissa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanoa koskevaan asetukseen (EY) N:o 1467/97 ehdotetaan muutoksia sen varmistamiseksi, että velkakehitystä seurataan tarkemmin ja että se asetetaan yhdenvertaiseen asemaan alijäämän kehityksen kanssa.

Ehdotukseen sisältyy myös sellaisen direktiivin laatiminen, jolla otetaan käyttöön jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevia vaatimuksia jäsenvaltioiden kannustamiseksi finanssipoliittiseen vastuullisuuteen siten, että vahvistetaan kansallisia finanssipolitiikan kehyksiä koskevia vähimmäisvaatimuksia ja varmistetaan, että ne ovat sopusoinnussa perussopimusten velvoitteiden kanssa. Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevään ja korjaavaan osioon tehtävien muutosten tukemiseksi komissio ehdottaa myös täytäntöönpanon valvontamekanismien tehostamista euroalueen jäsenvaltioiden tapauksessa.

Huomioita

Tässä lausuntoluonnoksessa käsitellään komission ehdotusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta, ja valmistelija ehdottaa tähän ehdotukseen seuraavia keskeisimpiä muutoksia:

–   Julkisen talouden valvonnan täytäntöönpanon olisi aina oltava sopusoinnussa EU:n yleisten tavoitteiden ja erityisesti korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvien SEUT-sopimuksen 9 artiklan vaatimusten kanssa.

–   Talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista seurattaessa ja tehtäessä päätöksiä tässä asiassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota paitsi vakaviin talouden laskusuhdanteisiin myös yhteiskunnallisiin laskusuuntauksiin, jotka voivat vaikuttaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaan.

–   Rakenneuudistuksia täytäntöön panevien jäsenvaltioiden mahdollisuutta poiketa keskipitkän aikavälin budjettitavoitteistaan ei saisi kytkeä eläkeuudistuksiin, joiden tarkoituksena on tiettyjen mallien edistäminen. Sen sijaan tällainen mahdollisuus olisi suotava niille jäsenvaltioille, jotka toteuttavat työpaikkojen säilyttämistä tai luomista sekä köyhyyden vähentämistä edistäviä rakenneuudistuksia.

–   Niiltä jäsenvaltioilta, jotka eivät ole noudattaneet annettuja suosituksia, kerätyt sakot olisi käytettävä investointeja ja työpaikkoja koskevien EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden tukemiseen, eikä niitä pitäisi jakaa vain jäsenvaltioille, joihin ei sovelleta liiallista alijäämää tai epätasapainoa koskevaa menettelyä, kuten komissio ehdottaa.

–   Talouden ohjausjärjestelmän vahvistamisen yhteydessä olisi lujitettava unionin hallintotavan demokraattista legitiimiyttä. Näin ollen olisi lujitettava Euroopan parlamentin asemaa koko valvontaprosessissa. Lisäksi työmarkkinaosapuolten säännöllinen kuuleminen ja kansallisten parlamenttien vahvempi mukaantulo ovat uskottavan ja avoimen valvontakehyksen välttämättömiä ehtoja.

 

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Perussopimuksessa määrätään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamista yhteen unionissa. Tämän olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

(1) Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (SEUT) määrätään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamisesta yhteen unionissa. Tämän olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: korkea työllisyystaso ja vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus, vakaa hintataso, terve julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

 

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

(1 a) SEUT-sopimuksessa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

 

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 b) Tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttävien toimenpiteiden olisi oltava täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen horisontaalisten määräysten, toisin sanoen 7, 8, 9, 10 ja 11 artiklan, ja SEUT-sopimuksen 153 artiklan 5 kohdan sekä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan N:o 26 määräysten kanssa.

 

 

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema ja uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3) Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema ja uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu, ja sen olisi näin ollen vahvistettava pitkän aikavälin investointeja, jotka tähtäävät älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun.

 

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

(4 a) Julkista taloutta koskevan lujitetun unionin valvontakehyksen olisi kuitenkin edistettävä kasvua ja työpaikkoja koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista, ja talouden vakavan laskusuhdanteen aikana tai työttömyyden noustessa voimakkaasti siihen olisi yhdistettävä toimia talouden elvyttämiseksi ja työpaikkojen suojelun ja luomisen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi siten, että samalla otetaan huomioon jäsenvaltiokohtaiset prioriteetit ja tarpeet.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b) Talouden ohjausjärjestelmän lujittamisen yhteydessä olisi vahvistettava myös unionin hallintomallin demokraattista legitiimiyttä, mikä olisi aikaansaatava Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimmällä ja oikea-aikaisemmalla osallistumisella talouspolitiikkojen koordinointimenettelyjen kaikkiin vaiheisiin käyttäen täysimittaisesti hyväksi SEUT-sopimuksessa määrättyjä välineitä, erityisesti jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja sekä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoja.

 

 

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) Arvioitaessa tarvetta pidentää määräaikaa liiallisen alijämän korjaamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vakaviin yleisiin laskusuhdanteisiin.

(12) Arvioitaessa tarvetta pidentää määräaikaa liiallisen alijämän korjaamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vakavaan talouden laskusuhdanteeseen tai työttömyyden voimakkaaseen nousuun.

 

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 2 kohta – a alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

2 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Julkistalouden viitearvon ylittävää alijäämää voidaan pitää perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti poikkeuksellisena, jos se johtuu epätavallisesta tapahtumasta, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion hallittavissa ja jolla on suuri vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan, tai jos se johtuu vakavasta taloudellisesta taantumasta.

1. Julkistalouden viitearvon ylittävää alijäämää voidaan pitää perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti poikkeuksellisena, jos se johtuu epätavallisesta tapahtumasta, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion hallittavissa ja jolla on suuri vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan, tai jos se johtuu vakavasta talouden laskusuhdanteesta tai työttömyyden voimakkaasta noususta.

 

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

2 artikla – 1 a kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Kun julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ylittää viitearvon, sen katsotaan perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti pienenevän riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti viitearvoa, jos ero suhteessa viitearvoon on pienentynyt kolmen edellisen vuoden aikana kahdeskymmenesosan vuosittain. Kolmen vuoden ajan alkaen [tämän asetuksen voimaantulopäivä – lisätään myöhemmin] huomioon otetaan indikaattoria sovellettaessa sen taannehtiva luonne.

1 a. Kun julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ylittää viitearvon, sen katsotaan perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti pienenevän riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti viitearvoa, jos ero suhteessa viitearvoon on pienentynyt kolmen edellisen vuoden aikana keskimäärin kahdeskymmenesosan vuosittain, mitä käytetään vertailukohtana kolmen vuoden jakson aikana tehdyn arvioinnin perusteella. Kolmen vuoden ajan alkaen …* huomioon otetaan indikaattoria sovellettaessa sen taannehtiva luonne.

 

____________

* Virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä.

 

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 2 kohta – c alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

2 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Laatiessaan perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta komissio ottaa huomioon kaikki mainitussa artiklassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät. Kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti keskipitkän aikavälin taloudellisessa tilanteessa tapahtunutta kehitystä (erityisesti potentiaalinen kasvu, vallitseva suhdannetilanne, inflaatio ja liiallinen makrotalouden epätasapaino) sekä keskipitkän aikavälin julkistalouden rahoitusasemassa tapahtunutta kehitystä (erityisesti julkistalouden vakauttamispyrkimykset hyvinä aikoina, julkiset investoinnit, unionin yhteisen kasvustrategian mukaisten politiikkojen toteuttaminen sekä yleinen julkisen talouden laatu ja erityisesti jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista […] annetun neuvoston direktiivin noudattaminen). Kertomuksessa analysoidaan tarvittaessa myös keskipitkän aikavälin velka-aseman kehitystä (erityisesti kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti riskitekijöitä, myös laina-aikaa ja sitä, missä valuutassa velka on, virta–varanto-korjauseriä, kertyneitä ylijäämiä ja muita valtion varoja; takuita, varsinkin kun ne liittyvät finanssialaan; väestön ikääntymisestä aiheutuvia eksplisiittisiä ja implisiittisiä vastuita ja yksityisen velan määrää siinä määrin kuin se voi aiheuttaa julkishallinnolle implisiittisiä vastuita). Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon myös muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti ja laadullisesti viitearvon ylitystä ja jotka jäsenvaltio on esittänyt komissiolle ja neuvostolle. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti kansainvälisen solidaarisuuden edistämiseen tai unionin poliittisten tavoitteiden, rahoitusvakaus mukaan luettuna, saavuttamiseen tarkoitettuja rahoitusosuuksia.

3. Laatiessaan SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta komissio ottaa huomioon kaikki mainitussa artiklassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät. Kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti keskipitkän aikavälin sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa tapahtunutta kehitystä (erityisesti potentiaalinen kasvu, vallitseva suhdannetilanne, köyhyysaste, tuloerot, työttömyysaste, inflaatio ja liiallinen makrotalouden epätasapaino) sekä keskipitkän aikavälin julkistalouden rahoitusasemassa tapahtunutta kehitystä (erityisesti julkistalouden vakauttamispyrkimykset hyvinä aikoina, julkiset investoinnit, unionin kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisten politiikkojen toteuttaminen sekä yleinen julkisen talouden laatu ja erityisesti jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista […] annetun neuvoston direktiivin noudattaminen). Kertomuksessa analysoidaan tarvittaessa myös keskipitkän aikavälin velka-aseman kehitystä (erityisesti kertomuksessa käsitellään asianmukaisesti riskitekijöitä, myös laina-aikaa ja sitä, missä valuutassa velka on, virta–varanto-korjauseriä, kertyneitä ylijäämiä ja muita valtion varoja; takuita, varsinkin kun ne liittyvät finanssialaan; väestön ikääntymisestä aiheutuvia eksplisiittisiä ja implisiittisiä vastuita ja yksityisen velan määrää siinä määrin kuin se voi aiheuttaa julkishallinnolle implisiittisiä vastuita). Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon myös muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti ja laadullisesti viitearvon ylitystä ja jotka jäsenvaltio on esittänyt komissiolle ja neuvostolle. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti kansainvälisen solidaarisuuden edistämiseen tai unionin poliittisten tavoitteiden, rahoitusvakaus mukaan luettuna, saavuttamiseen tarkoitettuja rahoitusosuuksia.

 

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)

Asetus (EY) N:o 1467/97

2 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

 

5. Komissio ja neuvosto ottavat kaikissa liiallisia alijäämiä ja liiallista velkaa koskevien menettelyjen puitteissa tehtävissä finanssipoliittisissa arvioissa asianmukaisesti huomioon eläke- tai sosiaaliturvajärjestelmien merkittävät rakenneuudistukset, jotka edesauttavat unionin kestävää kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamista, tai uudistukset, jotka toteutetaan neuvoston SEUT-sopimuksen 121 artiklan mukaisesti antamien suositusten johdosta.

 

 

 

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 2 kohta – e alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

2 artikla – 7 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

7. Jos alijäämän viitearvon ylittäminen tai perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisten velkaperusteeseen liittyvien vaatimusten rikkominen jossakin jäsenvaltiossa johtuu eläkeuudistuksesta, jolla otetaan käyttöön monipilarinen, pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältämä järjestelmä, komissio ja neuvosto tarkastelevat myös eläkeuudistuksesta julkisesti hallinnoituun pilariin aiheutuvia kustannuksia arvioidessaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn alijäämä- ja velkaluvuissa tapahtunutta kehitystä. Jos velkasuhde ylittää viitearvon, uudistuskustannukset otetaan huomioon vain, jos alijäämä pysyy lähellä viitearvoa. Tässä tarkoituksessa uudistuksen nettokustannuksia, sellaisina kuin ne näkyvät alijäämä- ja velkakehityksessä, tarkastellaan viiden vuoden ajan alkaen tällaisen uudistuksen voimaantulopäivästä soveltaen lineaarista vähennysasteikkoa. Lisäksi uudistuksen voimaantulopäivästä riippumatta sen nettokustannuksia, sellaisina kuin ne näkyvät velkakehityksessä, tarkastellaan viiden vuoden siirtymäkauden ajan alkaen [tämän asetuksen voimaantulopäivä] soveltaen samaa lineaarista vähennysasteikkoa. Näin lasketut nettokustannukset otetaan huomioon myös silloin, kun neuvosto päättää perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota perussopimuksen 126 artiklan 6–9 ja 11 kohdan mukaiset päätöksensä tai jotkin niistä, jos alijäämä on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut lähellä viitearvoa olevan tason ja, kun velkaperustevaatimukset eivät täyty, jos velka on saatu kääntymään laskuun. Lisäksi huomiota olisi kiinnitettävä edellä mainittujen eläkejärjestelmien uudistusten osittaisesta tai täydellisestä peruuttamisesta johtuvaan nettokustannusten pienenemiseen.

7. Jos alijäämän viitearvon ylittäminen tai SEUT-sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisten velkaperusteeseen liittyvien vaatimusten rikkominen jossakin jäsenvaltiossa johtuu eläkeuudistuksesta, komissio ja neuvosto tarkastelevat myös näistä eläkeuudistuksista aiheutuvia kustannuksia arvioidessaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn alijäämä- ja velkaluvuissa tapahtunutta kehitystä. Jos velkasuhde ylittää viitearvon, uudistuskustannukset otetaan täysimääräisinä huomioon vain, jos alijäämä pysyy lähellä viitearvoa. Tässä tarkoituksessa uudistuksen nettokustannuksia, sellaisina kuin ne näkyvät alijäämä- ja velkakehityksessä, tarkastellaan alkaen tällaisen uudistuksen voimaantulopäivästä soveltaen lineaarista vähennysasteikkoa. Lisäksi uudistuksen voimaantulopäivästä riippumatta sen nettokustannuksia, sellaisina kuin ne näkyvät velkakehityksessä, tarkastellaan alkaen [tämän asetuksen voimaantulopäivä] soveltaen samaa lineaarista vähennysasteikkoa. Näin lasketut nettokustannukset otetaan huomioon myös silloin, kun neuvosto päättää SEUT-sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6–9 ja 11 kohdan mukaiset päätöksensä tai jotkin niistä, jos alijäämä on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut lähellä viitearvoa olevan tason ja, kun velkaperustevaatimukset eivät täyty, jos velka on saatu kääntymään laskuun. Lisäksi huomiota olisi kiinnitettävä edellä mainittujen eläkejärjestelmien uudistusten osittaisesta tai täydellisestä peruuttamisesta johtuvaan nettokustannusten pienenemiseen.

 

 

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 3 kohta – c alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

3 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetussa neuvoston suosituksessa vahvistetaan enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia. Neuvoston suosituksessa vahvistetaan myös määräaika liiallisen alijäämän korjaamiseksi; korjaaminen olisi saatettava päätökseen liiallisen alijäämän toteamista seuraavana vuonna, ellei ole olemassa asiaan vaikuttavia erityisiä seikkoja. Neuvosto kehottaa suosituksessaan jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkistalouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen suosituksessa asetetussa määräajassa.

4. SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen annetussa neuvoston suosituksessa vahvistetaan enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia. Neuvoston suosituksessa vahvistetaan myös määräaika liiallisen alijäämän korjaamiseksi; korjaaminen olisi saatettava päätökseen liiallisen alijäämän toteamista seuraavana vuonna, ellei ole olemassa asiaan vaikuttavia erityisiä seikkoja. Neuvosto ottaa suosituksessaan täysin huomioon SEUT-sopimuksen 9 artiklan, erityisesti mitä tulee korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, sekä unionin kasvu- ja työllisyystavoitteet, samalla kun se kehottaa jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkistalouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen suosituksessa asetetussa määräajassa.

 

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 3 kohta – e alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

3 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää antaa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen. Tarkistetussa suosituksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi suositukseensa sisältyvien talousennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta antaa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen, jos talous joutuu vakavaan yleiseen taantumaan.

5. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen suosituksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan päättää antaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen. Tarkistetussa suosituksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi suositukseensa sisältyvien talousennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tai yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen, jos talous joutuu vakavaan laskusuhdanteeseen tai jos työttömyys nousee voimakkaasti.

 

 

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 5 kohta – a alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

5 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukainen neuvoston päätös, jossa osallistuvaa jäsenvaltiota vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti todennut, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu. Neuvosto pyytää vaatimuksessaan jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vaatimuksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen vaatimuksessa asetetussa määräajassa. Neuvosto esittää myös, millaisin toimenpitein nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.

1. SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukainen neuvoston päätös, jossa osallistuvaa jäsenvaltiota vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, on tehtävä Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen ja kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti todennut, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu. Neuvosto pyytää vaatimuksessaan jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka vaatimuksen perustana olevan ennusteen mukaan johtavat jäsenvaltion suhdannekorjatun rahoitusaseman, kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet pois lukien, vuotuiseen vähimmäisparannukseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen vaatimuksessa asetetussa määräajassa. Neuvosto esittää myös, millaisin toimenpitein nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.

 

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 5 kohta – c alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

5 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen vaatimuksen esittämisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää esittää perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen tarkistetun vaatimuksen. Tarkistetussa vaatimuksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi vaatimukseensa sisältyvien taloudellisten ennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkisen talouteen. Neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta esittää perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen tarkistetun vaatimuksen, jos talous joutuu vakavaan yleiseen taantumaan.

2. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimuksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tai yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen vaatimuksen esittämisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan päättää esittää SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen tarkistetun vaatimuksen. Tarkistetussa vaatimuksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvosto arvioi vaatimukseensa sisältyvien taloudellisten ennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tai yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkisen talouteen. Neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan esittää SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisen tarkistetun vaatimuksen, jos talous joutuu vakavaan laskusuhdanteeseen tai jos työttömyys nousee voimakkaasti.

 

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 6 kohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

6 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos edellytykset perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan soveltamiseksi täyttyvät, neuvosto määrää seuraamukset 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti. Tällaiset päätökset on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti päättänyt vaatia kyseistä osallistuvaa jäsenvaltiota toteuttamaan toimenpiteitä.

2. Jos edellytykset SEUT-sopimuksen 126 artiklan 11 kohdan soveltamiseksi täyttyvät, neuvosto määrää Euroopan parlamenttia kuultuaan seuraamukset 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti ottaen samalla täysin huomioon SEUT-sopimuksen 9 artiklan, erityisesti mitä tulee korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, sekä unionin kasvu- ja työllisyystavoitteet. Tällaiset päätökset on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti päättänyt vaatia kyseistä osallistuvaa jäsenvaltiota toteuttamaan toimenpiteitä.

 

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 7 kohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

7 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

7. Korvataan 7 artiklassa oleva viittaus asetuksen (EY) N:o 3605/93 4 artiklan 2 ja 3 kohtaan viittauksella asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohtaan.

7. Korvataan 7 artikla seuraavasti:

 

"7. Jos osallistuva jäsenvaltio ei toimi SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja 9 kohdan mukaisten neuvoston peräkkäisten päätösten mukaisesti, neuvosto tekee päätöksen SEUT-sopimuksen 104 artiklan 11 kohdan mukaisten seuraamusten määräämisestä pääsääntöisesti kuudentoista kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyistä tietojen toimittamispäivistä ottaen samalla täysin huomioon SEUT-sopimuksen 9 artiklan, erityisesti mitä tulee korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, sekä unionin kasvu- ja työllisyystavoitteet. Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohtaa tai 5 artiklan 2 kohtaa kuudentoista kuukauden määräaikaa muutetaan vastaavasti. Nopeutettua menettelyä käytetään silloin, kun kyseessä on tarkoituksellisesti suunniteltu alijäämä, jonka neuvosto toteaa liialliseksi."

 

 

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 8 kohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

8 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisen päätöksen seuraamusten tehostamisesta kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisen päätöksen joidenkin tai kaikkien päätöstensä kumoamisesta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä.

Neuvosto tekee SEUT-sopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisen päätöksen seuraamusten tehostamisesta Euroopan parlamenttia kuultuaan ja kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Neuvosto tekee SEUT-sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisen päätöksen joidenkin tai kaikkien päätöstensä kumoamisesta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä.

 

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 10 kohta – a alakohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

10 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Komissio ja neuvosto raportoivat Euroopan parlamentille 1 kohdassa tarkoitetuista tuloksista.

 

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 14 kohta

Asetus (EY) N:o 1467/97

16 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne jaetaan niiden osallistuvien jäsenvaltioiden kesken, joilla ei ole perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti määriteltyä liiallista alijäämää ja joihin ei sovelleta asetuksessa (EU) N:o […/…] tarkoitettua liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, sen mukaan, mikä jäsenvaltioiden osuus on asianomaisten jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL).

Tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitetut sakot ovat SEUT-sopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne on käytettävä unionin rahoitusvakausmekanismin kautta unionin pitkän aikavälin investointi- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttaminen

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0522 – C7-0396/2010 – 2010/0276(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

ECON

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

13.12.2010

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

David Casa

21.10.2010

 

 

Valiokuntakäsittely

1.12.2010

25.1.2011

 

 

Hyväksytty (pvä)

16.3.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Philippe Boulland, David Casa, Alejandro Cercas, Marije Cornelissen, Frédéric Daerden, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Sven Giegold, Thomas Händel, Antigoni Papadopoulou, Evelyn Regner

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Liam Aylward, Fiona Hall

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttaminen

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0522 – C7-0396/2010 – 2010/0276(CNS)

EP:n kuuleminen (pvä)

29.11.2010

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

13.12.2010

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

13.12.2010

EMPL

13.12.2010

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

BUDG

20.10.2010

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Diogo Feio

21.9.2010

 

 

Oikeusperustan kyseenalaistaminen

       JURI-lausunto annettu (pvä)

JURI

12.4.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

26.10.2010

24.1.2011

22.3.2011

 

Hyväksytty (pvä)

19.4.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

7

10

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Rachida Dati, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Astrid Lulling, Arlene McCarthy, Íñigo Méndez de Vigo, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marta Andreasen, Herbert Dorfmann, Robert Goebbels, Carl Haglund, Krišjānis Kariņš, Barry Madlener, Thomas Mann, Claudio Morganti, Andreas Schwab

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Karima Delli

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

2.5.2011

 

 

[1] Ei vielä julkaistu EUVL:ssä.
[2]* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
[3] EUVL C, , s. .
[4]* *Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään päivämäärä: xxx vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä. 
[5] Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Klaus-Heiner Lehne (puheenjohtaja), Evelyn Regner (varapuheenjohtaja), Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Christian Engström, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Kurt Lechner, Eva Lichtenberger, Antonio López-Istúriz White, Arlene McCarthy, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Angelika Niebler, Bernhard Rapkay, Alexandra Thein, Diana Wallis, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka.
[6] Ehdotus neuvoston asetukseksi (EU) liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta, perustelut.
[7] Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen, 12.5.2010; Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen vakautta, kasvua ja työpaikkoja varten – välineet vahvempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään, 30.6.2010.
[8] Ks. perustelujen 1 kappale.
[9] Asia C-91/05, komissio v. neuvosto, Kok. 2008, s. I-3651.
[10] Asia C-338/01, komissio v. neuvosto, Kok. 2004, s. I-4829.
[11] SEUT-sopimuksen 121 artiklassa asetetaan jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinoinnille säännökset. 121 artiklan 6 kohdan mukaan parlamentti ja neuvosto voivat hyväksyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetukset, joissa annetaan yksityiskohtaisia sääntöjä 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetusta monenvälisestä valvontamenettelystä.
[12] Niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro.
[13] Asia C-91/05, komissio v. neuvosto, Kok. 2008, s. I-3651.