Istuntoasiakirja

 

A7-0241/2011

21.6.2011

***I

MIETINTÖ

muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta

( KOM(2010)0093 – C7‑0046/2009 – 2009/0089(COD) )

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Carlos Coelho

 

PR_COD_1am

 

 

Menettelyjen symbolit

  *  Kuulemismenettely  

  ***  Hyväksyntämenettely

  ***I  Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely)

  ***II  Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely)

  ***III  Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely)

(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)

 

 

 

 

 

 

Tarkistukset säädösesitykseen

Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt.

 

  Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä.

 

 

 

SISÄLTÖ

Sivu

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI  5

PERUSTELUT  38

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA  43

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO  52

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO  71

ASIAN KÄSITTELY  84

 

 

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta

( KOM(2010)0093 – C7‑0046/2009 – 2009/0089(COD) )

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ( KOM(2010)0093 ),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 74 artiklan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0046/2009),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 7. joulukuuta 2009 antaman lausunnon[1],

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 9. kesäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot ( A7-0241/2011 ),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

PARLAMENTIN TARKISTUKSET

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o …/…

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 74 artiklan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

▌

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[2],

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) on perustettu toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006[3] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS[4]. Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS mukaisesti komissio vastaa SIS II:n keskusjärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden jälkeen vastuu SIS II:n keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin osien operatiivisesta hallinnoinnista siirtyy tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle.

(2)  Viisumitietojärjestelmä (VIS) on perustettu viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/512/EY[5]. Viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus) mukaisesti komissio vastaa viisumitietojärjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista siirtymäkauden ajan. Siirtymäkauden jälkeen keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten rajapintojen sekä eräiden viestintäinfrastruktuurin osien operatiivisesta hallinnoinnista vastaa tietokantaa hallinnoiva viranomainen.

(3)  Eurodac-järjestelmä on perustettu Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi 11 päivänä joulukuuta 2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2725/2000[6]. Tietyistä säännöistä Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2725/2000 täytäntöönpanemiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 407/2002[7] säädettiin tarvittavista täytäntöönpanosäännöksistä. ▌

(4)  On tarpeen perustaa tietokantaa hallinnoiva viranomainen, jotta voidaan varmistaa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien sekä viestintäinfrastruktuurin osien ja mahdollisesti myös muiden vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien, jotka edellyttävät erillisten säädösten hyväksymistä, operatiivinen hallinnointi siirtymäkauden jälkeen.

(5)  Synergiaetujen saavuttamiseksi on tarpeen säätää näiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin keskittämisestä yhteen yksikköön, jotta voidaan hyötyä mittakaavaeduista, saavuttaa kriittinen massa ja varmistaa pääoman ja henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokas käyttö.

(5 a)  SIS II- ja VIS-säädöksiin liitetyissä yhteisissä julistuksissaan Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottivat komissiota esittämään vaikutustenarvioinnin laatimisen jälkeen tarvittavat säädösehdotukset, joilla virastolle osoitetaan SIS II:n keskustietojärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin osien sekä viisumitietojärjestelmän pitkän aikavälin operatiivinen hallinnointi.

(6)  Koska tietokantaa hallinnoivan viranomaisen tulisi olla oikeudellisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti riippumaton, se olisi perustettava sääntelyvirastona, jolla on oikeushenkilöllisyys. Kuten sovittiin, viraston toimipaikan pitäisi olla Tallinnassa, Virossa. Koska SIS II- ja VIS-järjestelmien tekninen kehittäminen ja operatiivisen hallinnoinnin valmistelu kuitenkin jo toteutettiin Strasbourgissa, Ranskassa, ja näiden tietotekniikkajärjestelmien varayksikkö oli jo sijoitettu Sankt Johann im Pongauhun, Itävaltaan, näin olisi jatkettava edelleen. Eurodacin tekninen kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi olisi myös toteutettava näissä kahdessa yksikössä, ja sinne olisi sijoitettava Eurodacin varayksikkö. Näin olisi toimittava myös muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien teknisen kehittämisen ja operatiivisen hallinnoinnin suhteen ja sellaisen varayksikön suhteen, jonka avulla varmistetaan tietotekniikkajärjestelmän toiminta järjestelmän häiriötapauksessa, jos asiaankuuluvassa säädöksessä näin säädetään.

(7)  Tämän vuoksi viraston olisi hoidettava asetuksella (EY) N:o 1987/2006 ja asetuksella (EY) N:o 767/2008 ▌ säädetyt tietokantaa hallinnoivan viranomaisen tehtävät. Näihin tehtäviin sisältyy myös tekninen jatkokehittäminen.

(7 a)  Asetusten (EY) N:o 2725/2000 ja (EY) N:o 407/2002 mukaisesti komission yhteyteen perustetaan keskusyksikkö vastaamaan Eurodacin keskustietokannan toiminnasta ja muista siihen liittyvistä tehtävistä. Synergiaetujen hyödyntämiseksi viraston olisi otettava hoitaakseen komission ne tehtävät, jotka liittyvät Eurodacin operatiiviseen hallinnointiin, mukaan lukien tietyt viestintäinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvät tehtävät, viraston toiminnan alkamisesta lähtien.

(7 b)  Viraston päätehtävänä on huolehtia SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien ja, jos niin päätetään, muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista. Viraston tulisi myös vastata teknisistä toimenpiteistä, joita sen tehtävät edellyttävät ja jotka eivät ole normatiivisia. Nämä vastuut eivät vaikuta yksin komissiolle varattuihin normatiivisiin tehtäviin tai tehtäviin, joissa komissiota avustaa komitea viraston operatiivisesti hallinnoimista järjestelmistä annettujen säädösten mukaisesti.

(8)  Lisäksi viraston olisi suoritettava SIS II:n, VIS:n ja Eurodacin ja muiden laaja‑alaisten tietojärjestelmien teknistä käyttöä koskevaan koulutukseen liittyvät tehtävät, jotka sille mahdollisesti annetaan tulevaisuudessa.

(9)  Virastolle voitaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) V osaston nojalla antaa tehtäväksi myös uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi ▌ .Virastolle olisi uskottava tällaisia tehtäviä ainoastaan myöhemmin annettavilla erillisillä säädöksillä, joita ennen on tehty vaikutusten arviointi.

(9 a)  Viraston olisi komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä vastattava 25 päivänä toukokuuta 2002 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[8] 49 artiklan 6 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti myös tutkimustoiminnan ja laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevien pilottihankkeiden seurannasta SEUT-sopimuksen V osaston nojalla. Kun tehtäväksi annetaan pilottihankkeesta vastaaminen, erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Euroopan unionin tiedonhallintastrategiaan.

(10)  Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin osoittaminen virastolle ei vaikuta kyseisiin järjestelmiin sovellettaviin erityissääntöihin. Kunkin sellaisen laaja-alaisen tietojärjestelmän, jonka operatiivinen hallinnointi on osoitettu virastolle, tarkoitusta, käyttöoikeuksia, turvatoimia ja muita tietosuojavaatimuksia koskevia erityissääntöjä sovelletaan täysimääräisesti.

(11)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa viraston toimintaa. Hallintoneuvostolle olisi annettava tarvittavat valtuudet, jotta se voi laatia erityisesti vuotuisen työohjelman, suorittaa viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä, vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt, nimittää pääjohtajan ja vahvistaa menettelyt, joiden mukaisesti pääjohtaja tekee viraston operatiivisia tehtäviä koskevat päätökset.

(11 a)  Mitä tulee SIS II:een, koska Euroopan poliisivirastolla (Europol) ja Eurojustilla on kummallakin päätöksen 2007/533/YOS nojalla oikeus tutustua SIS II:een tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin suoria hakuja, niillä olisi oltava viraston hallintoneuvoston kokouksissa tarkkailijan asema silloin kun asialistalla on päätöksen 2007/533/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Sekä Europolin että Eurojustin olisi kummankin voitava nimetä edustaja 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla perustettavaan SIS II:ta koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään.

(11 b)  Mitä tulee VIS- järjestelmään, Europolille olisi myönnettävä tarkkailijan asema hallintoneuvoston kokouksissa viisumitietojärjestelmän osalta silloin kun asialistalla on jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi 23 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/633/YOS[9] soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Europolin olisi voitava nimittää edustaja 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla perustettavaan viisumitietojärjestelmää koskevaan neuvoa‑antavaan ryhmään.

(11 c)  Jäsenvaltioilla olisi oltava äänioikeudet viraston hallintoneuvostossa laaja-alaisen tietojärjestelmän osalta, jos kyseessä olevia jäsenvaltioita sitoo unionin lainsäädännön nojalla mikä tahansa säädös, joka koskee kyseisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä. Myös Tanskalla olisi oltava äänioikeus laaja-alaisen tietojärjestelmän osalta, jos se Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) ja SEUT-sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan (N:o 22) 4 artiklan nojalla päättää saattaa kyseisen laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(11 d)  Jäsenvaltioiden olisi nimitettävä jäsen laaja-alaisen tietojärjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään, jos kyseessä olevia jäsenvaltioita sitoo unionin lainsäädännön nojalla mikä tahansa säädös, joka koskee kyseisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä. Myös Tanskan olisi lisäksi nimitettävä jäsen laaja-alaisen tietojärjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään, jos se Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 4 artiklan nojalla päättää saattaa kyseisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(12)  Viraston täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot ovat peräisin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Viraston rahoittamisen tulisi edellyttää budjettivallan käyttäjän sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 47 kohdan mukaisesti. Unionin talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyä olisi noudatettava ▌. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus ja tarkastettava tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus.

(13)  Viraston olisi tehtävä yhteistyötä muiden Euroopan unionin virastojen, erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien virastojen ja etenkin Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti. Sen olisi myös tutustuttava verkkoturvallisuutta koskeviin Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston suosituksiin ja toteutettava jatkotoimia tarvittaessa.

(14)  Viraston olisi noudatettava laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisessä ja operatiivisessa hallinnoinnissa eurooppalaisia ja kansainvälisiä normeja ja tiukimpia ammatillisia vaatimuksia, erityisesti Euroopan unionin tiedonhallintastrategiaa.

(15)  Viraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[10]. Asetuksessa säädetään muun muassa, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla on oikeus saada virastolta kaikki tutkimustensa kannalta tarpeelliset tiedot. Komissio on asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan mukaisesti kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua, joka antoi lausuntonsa 7 päivänä joulukuuta 2009.

(16)  Viraston toiminnan avoimuuden varmistamiseksi virastoon olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[11]. Viraston toiminta kuuluu Euroopan oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen SEUT-sopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti.

(17)  Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[12] olisi sovellettava virastoon, ja viraston olisi liityttävä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen[13].

(17 a)  Vastaanottavan jäsenvaltion olisi viraston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

(18)  Avointen ja läpinäkyvien työehtojen ja henkilöstön yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi viraston henkilöstöön ja sen pääjohtajaan olisi sovellettava asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68[14] vahvistettuja Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä 'henkilöstösäännöt', ja erityisesti vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä.

(19)  Virasto on ▌ asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi siten vahvistettava varainhoitosäännöksensä.

(20)  Virastoon olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002[15] säännöksiä.

(21)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Euroopan unionin tasolla toimivan viraston perustaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivista hallinnointia ja tarvittaessa niiden kehittämistä varten, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU‑sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(22)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan SEU-sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa tunnustettuja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitettyjä perusoikeuksia ja periaatteita.

(23)  SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti ▌kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen antamispäivästä, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään. ▌. Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi, tehdyn sopimuksen[16] 3 artiklan mukaisesti Tanskan on ilmoitettava komissiolle, aikooko se panna tämän asetuksen sisällön täytäntöön Eurodacin osalta.

(24)  Siltä osin kuin tämän asetuksen säännökset koskevat SIS II -järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty päätöksessä 2007/533/YOS, Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän asetukseen SEU- sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 19 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[17] 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti ▌. Yhdistynyt kuningaskunta pyysi neuvoston puheenjohtajalle osoitetulla 5 päivänä lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä saada osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen SEU‑sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti siltä osin kuin asetuksen säännökset koskevat ▌SIS II -järjestelmää, sellaisena kuin siitä on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1987/2006, ja VIS-järjestelmää, joilla kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei ▌päätöksen 2000/365/EY mukaisesti osallistu. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan esittämästä pyynnöstä 14 päivänä joulukuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/779/EU[18] 1 artiklan nojalla Yhdistynyt kuningaskunta voi osallistua tähän asetukseen. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta on SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti ilmoittanut 23 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä neuvoston puheenjohtajalle haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen siltä osin kuin sen säännökset liittyvät Eurodacin säännöksiin. Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus sitoo sitä ja asetusta sovelletaan siihen.

(25)  Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II -järjestelmää, sellaisena kuin se on säädettynä asetuksessa (EY) N:o 1987/2006, ja VIS-järjestelmää, sillä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[19] mukaisesti ei osallistu. Irlanti ei ole pyytänyt saada osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu asetuksen antamiseen, asetus ei sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen, koska asetuksen säännöksillä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka liittyvät SIS II -järjestelmään, sellaisena kuin se on säädettynä asetuksessa (EY) N:o 1987/2006, ja VIS-järjestelmään. SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti ▌Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido sitä siltä osin kuin se liittyy Eurodacin säännöksiin. Koska näissä olosuhteissa ei ole mahdollista varmistaa SEUT-sopimuksen 288 artiklassa edellytettyä asetuksen soveltamista sellaisenaan Irlannissa, Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sido sitä eikä sitä sovelleta siihen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittujen pöytäkirjojen mukaisia Irlannin oikeuksia.

(26)  Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Islannin ja Norjan osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[20] ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[21] 1 artiklan A, B ja G kohdassa tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio. Siinä tapauksessa että Islannin tasavalta ja Norjan kuningaskunta päättävät saattaa asetuksen osaksi omaa oikeusjärjestystään, niiden valtuuskuntien olisi osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan ▌ . Jotta Islannin tasavalta ja Norjan kuningaskunta voisivat osallistua viraston toimintaan, olisi unionin ja kyseisten valtioiden sovittava lisäjärjestelyistä, joissa määritellään tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, kuten äänioikeus.

(27)  Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Sveitsin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[22] ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä ▌neuvoston päätöksen 2008/146/EY[23] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön sekä Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio. Siinä tapauksessa että Sveitsin valaliitto päättää saattaa asetuksen osaksi omaa oikeusjärjestystään, sen valtuuskunnan olisi osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan ▌ . Jotta Sveitsin valaliitto voisi osallistua viraston toimintaan, olisi unionin ja Sveitsin valaliiton sovittava lisäjärjestelyistä, joissa määritellään tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, kuten äänioikeus.

(28)  Siltä osin kuin tämä asetus koskee SIS II- ja VIS-järjestelmiä, sillä kehitetään Liechtensteinin osalta niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön[24] täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen koskevassa pöytäkirjassa ja jotka kuuluvat 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A, B ja G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/261/EY[25] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. Eurodac-järjestelmän osalta tämä asetus muodostaa sellaisen uuden Eurodacia koskevan toimenpiteen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehdyssä pöytäkirjassa, joka on liitetty Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio[26]. Siinä tapauksessa Liechtensteinin ruhtinaskunnan valtuuskunnan olisi osallistuttava viraston hallintoneuvoston toimintaan ▌ . Jotta Liechtensteinin ruhtinaskunta voisi osallistua viraston toimintaan, olisi unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sovittava lisäjärjestelyistä, joissa määritellään tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, kuten äänioikeus,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

AIHE

1 artikla

Viraston perustaminen

1.  Perustetaan eurooppalainen virasto (jäljempänä 'virasto'), joka vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän (jäljempänä 'laaja-alaiset tietojärjestelmät') operatiivisesta hallinnoinnista ▌.

2.  Virastolle voidaan antaa vastattavaksi myös muiden vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi vain jos asiaa koskevassa SEUT‑sopimuksen V osastoon perustuvassa säädöksessä näin määrätään; tarvittaessa on otettava huomioon asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu tutkimustoiminnan kehitys ja asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen pilottihankkeiden tulokset.

3.  Operatiivinen hallinnointi käsittää kaikki tehtävät, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien pitämiseksi toiminnassa kuhunkin laaja-alaiseen tietojärjestelmään sovellettavien erityismääräysten mukaisesti, laaja-alaisten tietojärjestelmien käyttämää viestintäinfrastruktuuria koskeva vastuu mukaan luettuna. Näillä laaja-alaisilla tietojärjestelmillä ei vaihdeta tietoja ja/tai mahdollisteta tiedon ja osaamisen jakamista, paitsi jos erillisessä oikeusperustassa niin määrätään.

1 a artikla

Tavoitteet

Rajoittamatta 1 artiklassa tarkoitettuja laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevien säädösten mukaista komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaa viraston on varmistettava

(a)  1 artiklassa tarkoitettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien tehokas, turvallinen ja jatkuva toiminta;

(b)  laaja-alaisten tietojärjestelmien tehokas ja taloudellisesti vastuullinen hallinnointi;

(c)  laaja-alaisten tietojärjestelmien riittävän korkealaatuinen palvelu käyttäjille;

(d)  jatkuva ja keskeytymätön palvelu;

(e)  korkea tietosuojan taso sovellettavien sääntöjen mukaisesti, kutakin 1 artiklassa tarkoitettua laaja-alaista tietojärjestelmää koskevat erityismääräykset mukaan luettuina;

(f)    tietoturvallisuuden ja fyysisen turvallisuuden riittävä taso sovellettavien sääntöjen mukaisesti, mukaan lukien kutakin 1 artiklassa tarkoitettua laaja-alaista tietojärjestelmää koskevat erityissäännöt sekä

(g)  asianmukaisen projektinhallintarakenteen käyttö laaja-alaisten tietojärjestelmien tehokasta kehittämistä varten.

II LUKU

TEHTÄVÄT

2 artikla

SIS II -järjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii

–  tehtävistä, jotka on asetuksella (EY) N:o 1987/2006 ja ▌päätöksellä 2007/533/YOS osoitettu tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle ▌;

–  tehtävistä, jotka liittyvät erityisesti SIS II:n käyttäjäkoulutukseen Sirene-henkilöstölle ja SIS II:n teknisiä näkökohtia koskevaan asiantuntijoiden koulutukseen Schengen-arvioinnin puitteissa.

3 artikla

Viisumitietojärjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii

–  tehtävistä, jotka on asetuksella (EY) N:o 767/2008 ja ▌päätöksellä 2008/633/YOS osoitettu tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle;

–  ▌viisumitietojärjestelmän teknistä käyttöä koskevaan koulutukseen liittyvistä tehtävistä.

4 artikla

Eurodac-järjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii

–  tehtävistä, jotka on ▌osoitettu komissiolle Eurodacin operatiivisesta hallinnoinnista vastaavana viranomaisena asetuksen (EY) N:o 2725/2000 ja (EY) N:o 407/2002 mukaisesti;

–  seuraavista viestintäinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä: valvonta, turvallisuus sekä jäsenvaltioiden ja viestintäinfrastruktuurintarjoajan välisten suhteiden koordinointi;

–  Eurodac-järjestelmän teknistä käyttöä koskevaan koulutukseen liittyvistä tehtävistä.

 

4 a artikla

Muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät

 

Kun virastolle annetaan vastattavaksi muiden kuin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi, virasto vastaa järjestelmien teknistä käyttöä koskevaan koulutukseen liittyvistä tehtävistä soveltuvin osin.

 

4 b artikla

Viestintäinfrastruktuuriin liittyvät tehtävät

 

1.  Virasto suorittaa laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevilla säädöksillä tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle osoitetut viestintäinfrastruktuuriin liittyvät tehtävät.

2.  Kyseisten säädösten mukaisesti viestintäinfrastruktuuria koskevat tehtävät (myös operatiivinen hallinnointi ja turvallisuus) jaetaan viraston ja komission kesken. Jotta varmistettaisiin, että komissio ja virasto suorittavat tehtävänsä yhdenmukaisesti, ne sopivat keskenään käytännön työjärjestelyistä, jotka kirjataan yhteistyömuistioon.

3.  Viestintäinfrastruktuurin asianmukaisesta hallinnosta ja valvonnasta on huolehdittava, jotta sitä voidaan suojella uhkilta ja varmistaa viestintäinfrastruktuurin ja laaja-alaisten tietojärjestelmien sekä sen kautta vaihdettavien tietojen turvallisuus.

4.  On toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, joihin sisältyvät turvallisuussuunnitelmat, jotta estetään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen muun muassa henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen sinä aikana, kun henkilötietoja siirretään tai kuljetettaessa tietojen siirtämisessä käytettyjä välineitä. On varmistettava, että mitään järjestelmään liittyviä operatiivisia tietoja ei kulje viestintäinfrastruktuurissa salaamattomina.

5.  Viestintäinfrastruktuurin operatiivista hallinnointia koskevat tehtävät voidaan antaa ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yhteisöille tai elimille asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 asiaan liittyvien säännösten mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa verkon tarjoajaa sitovat 3 kohdassa tarkoitetut turvatoimenpiteet eikä verkon tarjoajalla ole millään tavoin pääsyä VIS:n, Eurodacin eikä SIS II:n operatiivisiin tietoihin eikä tähän liittyvään Sirene-toimistojen väliseen tietojenvaihtoon.

6.  Tämän vaikuttamatta olemassa oleviin SIS II:n, VIS:n ja Eurodacin verkkoa koskeviin sopimuksiin, salausavainten hallinnointi säilyy viraston vastuulla eikä sitä voida antaa minkään ulkoisen yksityisoikeudellisen yhteisön tehtäväksi.

5 artikla

Tutkimustoiminnan seuranta

1.  Virasto seuraa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien sekä muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin kannalta merkityksellisen tutkimustoiminnan kehitystä ▌.

2.  Virasto tiedottaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tietosuojakysymysten osalta Euroopan tietosuojavaltuutetulle säännöllisesti 1 kohdassa tarkoitetusta kehityksestä.

6 artikla

Pilottihankkeet

1.  Virasto voi toteuttaa ainoastaan komission nimenomaisesta ja täsmällisestä pyynnöstä SEUT-sopimuksen V osaston nojalla 9 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti – komission ilmoitettua Euroopan parlamentille ja neuvostolle vähintään kolme kuukautta aikaisemmin ja hallintoneuvoston päätöksen jälkeen – asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 49 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja pilottihankkeita, jotka liittyvät laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja/tai operatiiviseen hallinnointiin. Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tietosuojakysymysten osalta Euroopan tietosuojavaltuutetulle on tiedotettava säännöllisesti pilottihankkeiden kehittymisestä.

2.  Talousarvioon otetaan määrärahoja komission pyytämiä pilottihankkeita varten enintään kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi.

III LUKU

RAKENNE JA ORGANISAATIO

7 artikla

Oikeudellinen asema

1.  Virasto on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2.  Virastolla on kaikissa jäsenvaltiossa niiden lakien mukainen laajin oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. Sillä on myös valtuudet tehdä viraston toimipaikkaa ja 4 kohdan mukaisesti perustettuja yksiköitä koskevia sopimuksia niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden alueelle toimipaikka ja tekniset ja varayksiköt sijoitetaan (vastaanottavat jäsenvaltiot).

3.  Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

4.    Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston toimipaikka on Tallinnassa, Virossa.

Edellä 1 artiklan 2 kohdassa, 2–4 artiklassa ja 4 b artiklassa tarkoitettu kehittämistyö ja operatiivinen hallinnointi toteutetaan Strasbourgissa, Ranskassa.

Varayksikkö, jonka avulla varmistetaan laaja-alaisten tietojärjestelmän toiminta järjestelmän häiriötapauksessa, sijoitetaan Sankt Johann im Pongauhun, Itävaltaan, jos kyseisen järjestelmän kehittämistä, perustamista ja käyttöä koskevassa säädöksessä näin säädetään.

8 artikla

Rakenne

1.  Viraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat:

(a)  hallintoneuvosto;

(b)  pääjohtaja;

(c)  neuvoa-antavat ryhmät.

2.  Viraston rakenteeseen kuuluvat myös

(a)   tietosuojavastaava;

  (b)  turvallisuusvastaava;

(c)  tilinpitäjä.

9 artikla

Hallintoneuvoston perustaminen ja toimivalta

1.  Sen varmistamiseksi, että virasto huolehtii tehtävistään, hallintoneuvosto ▌

(a)  nimittää ja tarvittaessa myös erottaa pääjohtajan 15 artiklan mukaisesti;

(b)  käyttää pääjohtajaan nähden kurinpitovaltaa ja valvoo johtajan toimintaa, mukaan lukien hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpano;

(c)  vahvistaa viraston organisaatiorakenteen komissiota kuultuaan;

(d)  laatii viraston työjärjestyksen komissiota kuultuaan;

▌

(f)  vahvistaa pääjohtajan ehdotuksen pohjalta toimipaikkaa koskevan sopimuksen ja 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustettavia teknisiä ja varayksiköitä koskevat sopimukset, jotka pääjohtaja allekirjoittaa vastaanottavien jäsenvaltioiden kanssa;

(g)  vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt;

(g a)  vahvistaa kansallisten asiantuntijoiden virastoon lähettämistä koskevat tarvittavat täytäntöönpanosäännöt;

(g b)  hyväksyy 14 artiklassa tarkoitetun pääjohtajan ehdotuksesta II luvussa tarkoitettuihin tehtäviin perustuvan monivuotisen työohjelman kuultuaan 16 artiklassa tarkoitettuja neuvoa-antavia ryhmiä ja saatuaan komission lausunnon. Vuosittaista unionin talousarviomenettelyä rajoittamatta monivuotisen työohjelman on sisällettävä monivuotisen budjettiarvion ja ennakkoarviointeja monivuotisen ohjelmatyön tavoitteiden ja eri vaiheiden jäsentämiseksi;

(h)  hyväksyy monivuotisen henkilöstösuunnitelman ja ehdotuksen vuotuiseksi työohjelmaksi ja toimittaa ne komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä;

(i)  hyväksyy komission lausunnon saatuaan ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää viraston seuraavan vuoden työohjelman äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä unionin vuotuisen talousarviomenettelyn ja SEUT-sopimuksen V osastoon kuuluvia aloja koskevan unionin lainsäädäntöohjelman mukaisesti; sekä varmistaa, että hyväksytty työohjelma toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja että se julkaistaan;

(j)  hyväksyy ennen kunkin vuoden maaliskuun 31 päivää viraston edellisen vuoden toimintakertomuksen, jossa saavutettuja tuloksia verrataan erityisesti vuotuisessa työohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ▌viimeistään kesäkuun 15 päivänä; vuotuinen toimintakertomus on julkaistava;

(k)  hoitaa tämän asetuksen 28 artiklan, 29 artiklan 6 kohdan ja 30 artiklan mukaisesti viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä, mukaan lukien 6 artiklassa tarkoitettujen pilottihankkeiden täytäntöönpano;

(l)  hyväksyy viraston varainhoitoa koskevat säännökset tämän asetuksen 30 artiklan mukaisesti;

(m)  nimittää ▌tilinpitäjän, joka on tehtäviään hoitaessaan riippumaton;

(m a)  toteuttaa asianmukaisia jatkotoimia sisäisiin ja ulkoisiin tarkastuksiin ja arviointeihin perustuvien tulosten ja suositusten osalta;

(n)  hyväksyy tarvittavat turvatoimenpiteet, muun muassa turvallisuussuunnitelman sekä toiminnan jatkuvuus- ja katastrofielvytyssuunnitelman, ottaen huomioon neuvoa-antavissa ryhmissä läsnä olevien turvallisuusasiantuntijoiden mahdolliset suositukset;

(n a)  nimittää turvallisuusvastaavan;

(o)  nimittää ▌tietosuojavastaavan asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti;

(p)  hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamisesta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt;

(q)  hyväksyy tietojärjestelmien teknistä toimintaa koskevat kertomukset SIS II:n osalta asetuksen (EY) N:o 1987/2006 50 artiklan 4 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 66 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja viisumitietojärjestelmän osalta asetuksen (EY) N:o 767/2008 50 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2008/633/YOS 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti ▌;

(q a)  hyväksyy asetuksen (EY) N:o 2725/2000 24 artiklan 1 kohdan mukaisen, Eurodacin keskusyksikön toiminnasta laaditun vuosikertomuksen;

(r)  esittää huomautuksia Euroopan tietosuojavaltuutetun kertomuksista, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1987/2006 45 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 42 artiklan 2 kohdan nojalla suoritettuja tarkastuksia, ja huolehtii tarkastusten asianmukaisista seurantatoimista;

(s)  julkaisee SIS II -järjestelmää koskevat tilastotiedot asetuksen (EY) N:o 1987/2006 50 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 66 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(s a)  kokoaa Eurodacin keskusyksikön toiminnasta tilastot asetuksen (EY) N:o 2725/2000 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(t)  huolehtii siitä, että vuosittain julkaistaan luettelo toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuudet tehdä suoria hakuja SIS II -järjestelmään sisältyvistä tiedoista asetuksen (EY) N:o 1987/2006 31 artiklan 8 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 46 artiklan 8 kohdan mukaisesti; samalla julkaistaan luettelo N.SIS II- ja Sirene-toimistoista asetuksen (EY) N:o 1987/2006 7 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(t a)  huolehtii siitä, että vuosittain julkaistaan asetuksen (EY) N:o 2725/2000 15 artiklan 2 kohdan mukainen luettelo nimetyistä viranomaisista;

(u)  suorittaa kaikki muut sille tämän asetuksen mukaisesti osoitetut tehtävät.

2.  Hallintoneuvosto voi antaa pääjohtajalle neuvoja kaikissa laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiseen tai operatiiviseen hallinnointiin liittyvissä asioissa.

10 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.  Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja kahdesta komission edustajasta.

2.  Kukin jäsenvaltio ja komissio nimittävät hallintoneuvostoon jäsenet ja varajäsenet viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Tämän määräajan umpeuduttua komissio kutsuu hallintoneuvoston koolle. Varajäsenet edustavat jäseniä näiden poissaollessa. ▌

3.  Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään tehtäviinsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevan korkeatasoisen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa ja tietosuoja-alan asiantuntemuksensa perusteella.

4.  Jäsenten toimikausi kestää neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai hän eroaa tai hänet erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

5.  Viraston toimintaan osallistuvat myös ne EU:n ulkopuoliset valtiot, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin. Kukin niistä nimeää hallintoneuvostoon yhden edustajan ja tälle varajäsenen. ▌

11 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.  Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

2.  Puheenjohtajan toimikausi kestää kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Puheenjohtajan toimikausi päättyy aikaisemmin, jos hänen jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.

3.  Puheenjohtajaksi voidaan valita ainoastaan sellaisen jäsenvaltion edustaja, joita unionin lainsäädännön nojalla sitovat kaikilta osin kaikkien viraston hallinnoimien laaja-alaisten järjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä sääntelevät säädökset.

12 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.  Hallintoneuvosto kokoontuu

  (a)  puheenjohtajansa aloitteesta,

  (b)  kun vähintään kolmasosa sen jäsenistä sitä pyytää,

  (c)  komission pyynnöstä tai

  (d)  pääjohtajan pyynnöstä.

Hallintoneuvosto pitää vähintään yhden sääntömääräisen kokouksen puolivuosittain.

2.  Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

3.  Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan asiantuntijoita, jotka ovat neuvoa-antavien ryhmien jäseniä.

4.  Europolille ja Eurojustille on myönnettävä tarkkailijan asema hallintoneuvoston kokouksissa silloin kun asialistalla on SIS II -järjestelmään liittyviä, ▌päätöksen 2007/533/YOS soveltamista koskevia kysymyksiä. Europolille on myönnettävä tarkkailijan asema hallintoneuvoston kokouksissa myös silloin kun asialistalla on viisumitietojärjestelmään liittyviä, päätöksen 2008/633/YOS soveltamista koskevia kysymyksiä.

5.  Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi myös muita henkilöitä, joiden näkemyksillä voi olla merkitystä.

6.  Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

13 artikla

Äänestäminen

1.  Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä ▌enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan ja 9 artiklan 1 kohdan i alakohdan ja 15 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2.  Ellei tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu, kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni.

3.  Kukin sellaisen jäsenvaltion nimittämä jäsen, jota sitoo unionin oikeuden nojalla mikä tahansa jonkin viraston hallinnoiman laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämiseen, perustamiseen, toimintaan ja käyttöön sovellettava säädös, voi äänestää kyseistä laaja-alaista tietojärjestelmää koskevissa kysymyksissä. Myös Tanska voi äänestää laaja-alaista tietojärjestelmää koskevasta kysymyksestä, jos se Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 4 artiklan nojalla päättää saattaa tällaisen laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3a.  Valtioihin, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin, sovelletaan 33 artiklaa.

4.  Jos jäsenet ovat eri mieltä siitä, koskeeko jokin äänestys tiettyä laaja-alaista tietojärjestelmää, tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö päättämään, että asia ei koske kyseistä tietojärjestelmää.

5.  Viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta.

6.  Viraston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

14 artikla

Pääjohtajan tehtävät ja toimivalta

1.  Virastoa johtaa ja edustaa sen pääjohtaja.

2.  Pääjohtaja hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti. Pääjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa kuitenkaan rajoittamatta.

3.  Pääjohtaja kantaa täyden vastuun virastolle uskottujen tehtävien hoitamisesta, ja hänen on saatava vuosittain Euroopan parlamentilta vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, 9 artiklan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

4.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää viraston pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

5.  Pääjohtajan tehtävänä on ▌

(a)  varmistaa viraston juoksevien asioiden hoito;

(b)  toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että virasto toimii tämän asetuksen mukaisesti;

(c)  valmistella ja panna täytäntöön hallintoneuvoston vahvistamat menettelyt, päätökset, strategiat, ohjelmat ja toimet tässä asetuksessa, sen täytäntöönpanosäännöissä tai muussa sovellettavassa lainsäädännössä asetetuissa rajoissa;

(d)  luoda ja toteuttaa tehokas järjestelmä, jonka avulla laaja-alaisia tietojärjestelmiä, niitä koskevia tilastoja ja viraston toimintaa voidaan säännöllisesti seurata ja arvioida myös viraston tavoitteiden tehokkaan saavuttamisen osalta;

(e)  osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta;

(f)  käyttää viraston henkilöstön suhteen 17 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa ja hoitaa henkilöstöasioita;

(g)  laatia luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset asetuksen (EY) N:o 1987/2006 17 artiklan, päätöksen 2007/533/YOS 17 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 26 artiklan 9 kohdan noudattamiseksi sekä soveltaakseen asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kaikkiin Eurodac-tietoja käsitteleviin henkilöstönsä jäseniin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista;

(h)  neuvotella ja hallintoneuvoston hyväksynnän jälkeen allekirjoittaa toimipaikkaa koskeva sopimus ja teknisiä ja varayksiköitä koskevat sopimukset vastaanottavien jäsenvaltioiden hallitusten kanssa.

6.  Pääjohtaja esittää hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi erityisesti seuraavien asiakirjojen luonnokset:

(a)  viraston vuotuinen työohjelma ja vuotuinen toimintakertomus sen jälkeen kun neuvoa-antavia ryhmiä on kuultu;

(b)  virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt;

(b a)  monivuotinen työohjelma;

(c)  toimintoperusteisen budjetointimenetelmän mukaisesti laadittu seuraavan vuoden talousarvio;

(d)  monivuotinen henkilöstösuunnitelma;

(e)  toimeksianto 27 artiklassa tarkoitetun arvioinnin suorittamista varten;

(f)  asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseen liittyvät käytännön järjestelyt;

(g)  tarvittavat turvatoimenpiteet, muun muassa turvallisuussuunnitelma sekä toiminnan jatkuvuus- ja katastrofielvytyssuunnitelma;

(h)  seurannan ja arvioinnin tuloksiin perustuvat kertomukset kunkin tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan q alakohdassa tarkoitetun laaja-alaisen tietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan q a alakohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen Eurodacin keskusyksikön toiminnasta;

(i)  vuosittain julkaistava luettelo toimivaltaisista viranomaisista, joilla on valtuudet tehdä suoria hakuja SIS II -järjestelmään sisältyvistä tiedoista, sekä tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan t alakohdassa tarkoitettu luettelo N.SIS II - ja Sirene-toimistoista sekä luettelo tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan t a alakohdassa tarkoitetuista viranomaisista.

7.  Pääjohtaja suorittaa kaikki muut hänelle tämän asetuksen mukaisesti osoitetut tehtävät.

15 artikla

Pääjohtajan nimittäminen

1.  Hallintoneuvosto nimittää viraston pääjohtajan viideksi vuodeksi komission järjestämässä avoimessa kilpailussa soveltuviksi ehdokkaiksi kelpuutettujen henkilöiden keskuudesta. Tämä valintamenettely edellyttää, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muualla julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyyntö. Hallintoneuvosto voi vaatia uutta menettelyä, jos se katsoo, ettei yksikään ensimmäisessä luettelossa oleva ehdokas ole soveltuva. Pääjohtaja nimitetään hänen henkilökohtaisten ansioidensa, laaja-alaisista tietojärjestelmistä saamansa kokemuksen, hallinto-, talous- ja johtamistaitojensa sekä tietosuoja-alan asiantuntemuksensa perusteella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.  Hallintoneuvoston valitsema ehdokas on ennen nimittämistä kutsuttava antamaan lausuntonsa asiasta vastaavalle (yhdelle tai useammalle) Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen tai niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentin on kyseisen lausunnon jälkeen annettava lausunto esittäen näkemyksensä valitusta ehdokkaasta. Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille, miten tämä parlamentin lausunto on otettu huomioon. Lausuntoa on käsiteltävä henkilökohtaisena ja luottamuksellisena siihen asti, kunnes ehdokas nimitetään.

3.  Viisivuotisen toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana hallintoneuvosto suorittaa arvioinnin kuullen tiiviisti komissiota. Hallintoneuvosto tarkastelee arvioinnissa erityisesti ▌ensimmäisen toimikauden aikana saatuja tuloksia ja tapaa, jolla ne on saavutettiin. ▌

 

4.  Hallintoneuvosto voi ▌arviointikertomuksen huomioon ottaen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua.

5.  Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja kutsutaan toimikauden päättymistä edeltävän kuukauden aikana ▌antamaan lausuntonsa asiasta vastaavalle (yhdelle tai useammalle) Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen tai niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6.  Pääjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

7.  Hallintoeneuvosto voi erottaa pääjohtajan tehtävästään. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

16 artikla

Neuvoa-antavat ryhmät

1.  Seuraavat neuvoa-antavat ryhmät antavat hallintoneuvostolle asiantuntija-apua asianomaista laaja-alaista tietojärjestelmää ja erityisesti tulevan työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen valmistelua koskevissa kysymyksissä:

(a)  SIS II:n neuvoa-antava ryhmä;

(b)  viisumitietojärjestelmän neuvoa-antava ryhmä;

(c)  Eurodac-järjestelmän neuvoa-antava ryhmä;

(d)  mahdolliset muut neuvoa-antavat ryhmät, jotka käsittelevät ▌laaja-alaisia tietojärjestelmiä, jos kyseisen järjestelmän kehittämistä, perustamista ja käyttöä koskevassa säädöksessä näin säädetään.

2.  Kukin sellainen jäsenvaltio, jota sitoo unionin oikeuden nojalla mikä tahansa tietyn laaja-alaisen tietojärjestelmän kehittämiseen, perustamiseen, toimintaan ja käyttöön sovellettava säädös, ja komissio nimeää kyseisen järjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään yhden jäsenen kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Myös Tanska nimittää jäsenen järjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään, jos se Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 4 artiklan nojalla päättää saattaa kyseisen järjestelmän kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevan säädöksen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Kukin Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin ja muita laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskeviin toimenpiteisiin osallistuva valtio, joka osallistuu tiettyyn järjestelmään, nimittää kyseisen järjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään yhden jäsenen.

3.  Europol ja Eurojust voivat kumpikin nimittää yhden edustajan SIS II:ta koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään. Europol voi nimittää edustajan viisumitietojärjestelmää koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään.

4.  Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa kuulua neuvoa-antaviin ryhmiin. Viraston pääjohtajalla tai hänen edustajallaan on oikeus osallistua tarkkailijoina kaikkiin neuvoa-antavien ryhmien kokouksiin.

5.  Neuvoa-antavien ryhmien toimintaa ja yhteistyötä koskevat menettelyt vahvistetaan viraston työjärjestyksessä.

6.  Kunkin neuvoa-antavan ryhmän on lausuntoa valmistellessaan pyrittävä kaikin tavoin pääsemään yksimielisyyteen. Jos tällaista yksimielisyyttä ei voida saavuttaa, lausunnossa esitetään jäsenten enemmistön kanta perusteluineen. Myös vähemmistön kanta tai kannat perusteluineen merkitään muistiin. Edellä olevaa 13 artiklan 3 ja 3 a kohtaa sovelletaan vastaavasti. Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvia valtioita edustavat jäsenet voivat esittää lausuntoja kysymyksistä, joissa heillä ei ole äänioikeutta.

7.  Kunkin jäsenvaltion ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvan valtion on helpotettava neuvoa-antavien ryhmien toimintaa.

8.  Puheenjohtajan tehtävään sovelletaan 11 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

IV LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

17 artikla

Henkilöstö

1.  Viraston henkilöstöön ja pääjohtajaan sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä (jäljempänä 'virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt') ja Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja (jäljempänä 'palvelussuhteen ehdot') neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (jäljempänä 'henkilöstösääntöasetus') mukaisesti sekä ▌unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen soveltamiseksi yhteisesti hyväksymiä sääntöjä.

1 a.  Henkilöstösääntöjen täytäntöönpanon osalta virasto katsotaan virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi virastoksi.

2.  Virasto käyttää henkilöstönsä suhteen valtuuksia, jotka virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä on annettu nimittävälle viranomaiselle ja ▌ palvelussuhteen ehdoissa viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä sopimuksia.

2 a.  Viraston henkilöstö koostuu virkamiehistä, väliaikaisista toimihenkilöistä ja/tai sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Jos sopimukset, joita pääjohtaja aikoo jatkaa, muuttuisivat palvelusuhteen ehtojen mukaisesti toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi, hallintoneuvoston on annettava siihen vuosittain suostumus.

2 b.  Virasto ei ota palvelukseen tilapäistyöntekijöitä hoitamaan arkaluonteisia rahoitustehtäviä.

2 c.  Komissio ja jäsenvaltiot voivat siirtää tilapäisesti virkamiehiä ja kansallisia asiantuntijoita virastoon. Hallintoneuvosto toteuttaa tämän edellyttämiä täytäntöönpanotoimenpiteitä monivuotisen henkilöstösuunnitelman huomioon ottaen.

3.  Viraston on sovellettava asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista.

4.  Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt.

18 artikla

Yleinen etu

Hallintoneuvoston jäsenet, pääjohtaja ja neuvoa-antavien ryhmien jäsenet sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. Heidän on annettava tästä vuosittain kirjallinen sitoumus, joka julkistetaan.

Hallintoneuvoston jäsenten luettelo julkaistaan viraston www-sivustolla.

19 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja teknisiä ja varayksiköitä koskevat sopimukset

Vastaanottavien jäsenvaltioiden virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavissa jäsenvaltioissa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja vastaanottavien jäsenvaltioiden välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa ja teknisiä ja varayksiköitä koskevissa sopimuksissa, jotka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on ne hyväksynyt. ▌

20 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

21 artikla

Vastuu

1.  Viraston sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.  Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.  Jos kyseessä on muu kuin sopimusperusteinen vastuu, viraston on korvattava jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahinko, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.  Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista 3 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat.

5.  Henkilöstöön kuuluvien henkilökohtainen vastuu suhteessa virastoon määräytyy henkilöstösääntöjen säännösten mukaisesti.

22 artikla

Käytettävät kielet

1.  Virastoon sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1[27] säännöksiä.

2.  Vuotuinen työohjelma ja toimintakertomus, joista säädetään 9 artiklan 1 kohdan i ja j alakohdassa, laaditaan kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 342 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista.

3.  ▌Unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

▌

23 artikla

Tiedonsaantioikeus

1.  Kuuden kuukauden kuluessa 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan esityksestä säännöt, jotka koskevat oikeutta tutustua viraston asiakirjoihin asetuksen (EY) N:o 1049/2001[28].

▌

3.  Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT-sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne ▌unionin tuomioistuimessa SEUT-sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

24 artikla

Tiedotus ja viestintä

1.  Virasto hoitaa omasta aloitteestaan viestintää 1 artiklassa tarkoitettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, käyttöä ja toimintaa koskevien säädösten mukaisesti tehtäviinsä kuuluvista asioista. Se varmistaa erityisesti, että 9 artiklan 1 kohdan i, j, s ja t alakohdassa, 27 artiklan 3 kohdassa ja 29 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun julkaisemisen lisäksi yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen työstä.

2.  Hallintoneuvosto päättää 1 kohdan soveltamista koskevista käytännön järjestelyistä.

25 artikla

Tietosuoja

1.  Viraston tämän asetuksen nojalla suorittamaan tietojen käsittelyyn sovelletaan ▌asetusta (EY) N:o 45/2001, sanotun kuitenkaan rajoittamatta laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, käyttöä ja toimintaa koskevien säädösten mukaisesti sovellettavien tietosuojasäännösten soveltamista.

2.  Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti virasto soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001 ja erityisesti tietosuojasta vastaavaa henkilöä koskevaa 8 jaksoa.

26 artikla

Turvaluokiteltujen ja muiden arkaluonteisten tietojen suojaamista koskevat

turvallisuussäännöt

1.  Virasto soveltaa komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä komission päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom[29] vahvistettuja turvallisuusperiaatteita. Tämä koskee muun muassa turvaluokiteltujen tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista. Näihin tietoihin kuuluvat fyysistä turvallisuutta koskevat toimenpiteet.

2.  Virasto soveltaa myös muiden kuin turvaluokiteltujen arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevia turvallisuusperiaatteita, jotka komissio on vahvistanut ja pannut täytäntöön.

2 a.  Hallintoneuvosto tekee 1 A artiklan ja 9 artiklan 1 kohdan n alakohdan mukaisesti päätöksen sellaisesta viraston sisäisestä rakenteesta, jota asianmukaisten turvallisuusperiaatteiden noudattaminen edellyttää.

26 a artikla

Viraston turvallisuus

1.  Virasto vastaa turvallisuudesta ja järjestyksen ylläpitämisestä rakennuksissa, tiloissa ja maa-alueella, jotka ovat sen käytössä. Virasto noudattaa 1 artiklassa tarkoitettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, käyttöä ja toimintaa koskevien säädösten mukaisia turvallisuusperiaatteita ja asiaa koskevia säännöksiä.

2.  Vastaanottavien jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tehokkaat ja riittävät toimenpiteet järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi niiden rakennusten, tilojen ja maa-alueen välittömässä läheisyydessä, jotka ovat viraston käytössä, ja tarjottava virastolle asianmukainen suojelu asiaankuuluvien toimipaikkaa koskevan sopimuksen ja teknisiä ja varayksiköitä koskevien sopimusten mukaisesti sekä taattava samalla vapaa pääsy kyseisiin rakennuksiin ja tiloihin sekä kyseiselle maa-alueelle viraston valtuuttamille henkilöille.

27 artikla

Arviointi

1.  Komissio laatii tiiviissä yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa kolmen vuoden kuluessa viraston toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein ▌arvioinnin viraston toiminnasta. Arvioinnissa tutkitaan, miten ja missä määrin virasto todellisuudessa osallistuu laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ja täyttää tässä asetuksessa kuvatut tehtävänsä. Arvioinnissa olisi myös arvioitava viraston roolia unionin strategian puitteissa, jonka tavoitteena on lähivuosina perustettava koordinoitu, kustannustehokas ja johdonmukainen tietojärjestelmäympäristö unionin tasolla.

2.  Tämän arvioinnin pohjalta komissio antaa hallintoneuvostoa kuultuaan suosituksia asetuksen muuttamiseksi muun muassa sen yhdenmukaistamiseksi edellä mainitun unionin strategian kanssa. Komissio ▌toimittaa ne hallintoneuvoston lausunnon sekä asiaa koskevien ehdotusten kanssa neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

▌

V LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

28 artikla

Budjetti

1.  Viraston tulot koostuvat seuraavista eristä, muita tulonlähteitä rajoittamatta:

(a)  Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (komissiota koskevaan pääluokkaan) otettu unionin avustus;

(b)  Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien valtioiden maksuosuudet;

(c)  jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen maksuosuus.

2.  Viraston menoihin kuuluvat erityisesti henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurikustannukset, toimintamenot sekä kustannukset, jotka liittyvät viraston tekemiin sopimuksiin. Viraston toteuttamat toimet huomioon ottaen pääjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioluonnoksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.

3.  Viraston tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.  Hallintoneuvosto laatii viraston pääjohtajan laatiman esityksen perusteella viraston seuraavan varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioluonnoksen.

5.  Hallintoneuvosto toimittaa tulo- ja menoarvioluonnoksen yleisine perusteluineen komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville valtioille vuosittain viimeistään 10 päivänä helmikuuta ja lopullisen tulo- ja menoarvion viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

6.  Hallintoneuvosto esittää komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta

(a)  vuosittaisen työohjelmaluonnoksensa;

(b)  päivitetyn monivuotisen henkilöstösuunnitelmansa, joka on laadittu komission vahvistamien suuntaviivojen mukaisesti;

(c)  tiedot henkilöstösäännöissä tarkoitettujen virkamiesten sekä väliaikaisen ja sopimussuhteisen henkilöstön lukumääristä vuonna n–1 ja n ja arvion vuodelle n+1;

(d)  tiedot vastaanottavien jäsenvaltioiden virastolle myöntämistä luontoissuorituksista;

(e)  vuoden n–1 talousarvion toteutumalaskelman ennakkoarvion.

7.  Komissio toimittaa ennakkoarvion ▌ unionin yleistä talousarviota koskevan ▌ esityksen yhteydessä ▌ budjettivallan käyttäjälle.

8.  Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan ▌esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisesti.

9.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy määrärahat viraston avustukseen. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

10.  Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Talousarviosta tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

11.  Muutokset talousarvioon tai henkilöstötaulukkoon tehdään samaa menettelyä noudattaen.

12.  Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, erityisesti kiinteistöihin liittyviä (esimerkiksi kiinteistöjen vuokraus tai hankinta), joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoitukseen. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville valtioille. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, se ilmoittaa hallintoneuvostolle tästä aikomuksestaan kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankkeesta. Jos se ei tee tällaista ilmoitusta, virasto voi käynnistää suunnitellun hankkeen.

29 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.  Viraston talousarvion toteuttaa sen pääjohtaja.

2.  Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot.

3.  Viraston tilinpitäjä toimittaa viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivänä alustavan tilinpäätöksen sekä selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 128 artiklan mukaisesti.

4.  Viraston tilinpitäjä toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta myös budjettivallan käyttäjälle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

5.  Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan mukaisesti, pääjohtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

6.  Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

7.  Pääjohtaja toimittaa viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon budjettivallan käyttäjälle, komission tilinpitäjälle, tilintarkastustuomioistuimelle ▌sekä Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuville valtioille.

8.  Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

9.  Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

10.  Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille sen pyynnöstä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

11.  Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n+2 toukokuun 15 päivää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta viraston pääjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta.

30 artikla

Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, ainoastaan, jos keskuksen toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

31 artikla

Petostentorjunta

1.  Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2.  Virasto noudattaa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyä toimielinten välistä sopimusta ja antaa välittömästi määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3.  Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikalla suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen edunsaajia ja sen jakamisesta vastaavia tahoja.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Valmistelutoimet

1.  Komissio vastaa viraston perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta siihen asti, kunnes sillä on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen.

2.  Tätä varten ja siihen asti, kunnes hallintoneuvoston tämän asetuksen 15 artiklan mukaisesti nimittämä pääjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään, komissio voi nimittää tehtäviin väliaikaisesti rajoitetun määrän virkamiehiään, yhden myös pääjohtajan tehtäviä hoitamaan. Väliaikaisesti tehtäviä hoitava pääjohtaja voidaan nimittää vasta kun hallintoneuvosto kokoontuu 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Jos väliaikaisesti tehtäviä hoitava pääjohtaja ei noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita, hallintoneuvosto voi pyytää komissiota nimittämään uuden väliaikaisesti tehtäviä hoitavan pääjohtajan.

3.  Väliaikaisesti tehtäviään hoitava pääjohtaja voi antaa luvan hallintoneuvoston hyväksymiin viraston talousarviomäärärahoista maksettaviin maksuihin ja tehdä sopimuksia, myös henkilöstöä koskevia sopimuksia, sen jälkeen, kun viraston henkilöstötaulukko on hyväksytty. Hallintoneuvosto voi rajoittaa väliaikaisesti tehtäviä hoitavan pääjohtajan toimivaltuuksia, jos se on perusteltua.

33 artikla

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien valtioiden maksuosuudet

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien valtioiden assosiaatiosopimusten määräysten mukaisesti kehitetään järjestelyjä, joilla muun muassa määritellään, miten ja missä määrin nämä valtiot osallistuvat viraston toimintaan, ja annetaan tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännökset rahoitusosuuksista, henkilöstöstä ja äänioikeudesta.

34 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.  Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Virasto alkaa hoitaa 2–6 artiklassa tarkoitettuja tehtäviään […][30].

 

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

 

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies          Puheenjohtaja

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMALUONNOKSEN LIITE

 

 

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteiseksi lausumaksi

Euroopan parlamentti ja neuvosto tunnustavat ne erityisolosuhteet, jotka ovat viraston toimipaikasta ja yksiköistä tehtyjen erityisjärjestelyjen taustalla sekä sen, että ne eivät vaikuta valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla Brysselissä 13. joulukuuta 2003[31] kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätelmien soveltamiseen, etenkään EU:hun vuosina 2004 ja 2007 liittyneille jäsenvaltioille annettavan etusijan osalta jaettaessa vastaisuudessa perustettavien virastojen tai laitosten kotipaikkoja.

 

 

 

PERUSTELUT

 

TAUSTAA

 

Euroopan komissio esitti kesäkuussa 2009 kaksi lainsäädäntöaloitetta, joiden tarkoituksena oli perustaa virasto, jonka vastuulla olisi hallinnoida laaja-alaisia tietojärjestelmiä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. Kyseessä oli asetusehdotus ensimmäisen pilarin mukaisista asioista SIS-, VIS- ja Eurodac-järjestelmissä ja päätösehdotus kolmannen pilarin mukaisista asioista näissä kolmessa järjestelmässä.

 

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä aloitteet menettivät kuitenkin mielekkyytensä. Maaliskuun 19. päivänä 2010 komissio teki uuden ehdotuksen, joka vastaa olennaisilta osiltaan edellisen asetusehdotuksen tarkistettua versiota, johon sisällytetään kolmatta pilaria koskevat näkökohdat.

 

Vaikka Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä pilareiden välinen ero onkin kaventunut, analysoitava ehdotus tuo hyvin esille "eriytetyn yhdentymisen", jota heijastellaan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen ja erityisesti Schengenin alueen eri näkökohdissa. Viraston hallinnoimien eri järjestelmien oikeudellista kehystä sovelletaan heterogeeniseen ryhmään jäsenvaltioita, jotka osallistuvat eri tasoilla (Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan tapauksissa), ja järjestelmään liittyneisiin lukuisiin kolmansiin valtioihin (Norja, Islanti, Sveitsi ja tulevaisuudessa Liechtenstein).

 

Mitä tulee SIS II -järjestelmään, Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu entiseen ensimmäiseen pilariin (asetus EY N:o 1987/2006), vaan ainoastaan kolmanteen pilariin (neuvoston päätös 2007/533/YOS). Tanska osallistuu. Norja ja Islanti ovat assosioituneita valtioita ja Liechtensteinista tulee sellainen tulevaisuudessa.

 

Mitä tulee VIS-järjestelmään, Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu. Tanska osallistuu. Norja ja Islanti ja Sveitsi ovat assosioituneita valtioita ja Liechtensteinista tulee sellainen tulevaisuudessa.

 

Mitä tulee Eurodac-järjestelmään, Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska eivät osallistu. Vaikka Yhdistynyt kuningaskunta on jo ilmoittanut neuvostolle halunsa osallistua virastossa Eurodac-järjestelmään liittyviin asioihin, Irlanti ei ole. Norja ja Islanti ja Sveitsi ovat assosioituneita valtioita ja Liechtensteinista tulee sellainen tulevaisuudessa.

 

Näistä kolmesta viraston hallinnoimasta järjestelmästä Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat vain osittain SIS II -järjestelmään, ne eivät osallistu VIS-järjestelmään, ja vain Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu virastossa Eurodac-järjestelmään liittyviin toimintoihin.

 

Tämän vuoksi on esitettävä seuraavat kysymykset:

 

–  Missä määrin jäsenvaltioilla, jotka eivät osallistu kaikkiin järjestelmiin, on oikeus osallistua viraston perustavan kyseisen lainsäädäntöaloitteen hyväksymiseen?

 

–  Missä määrin tämä asetus sitoo näitä jäsenvaltioita?

 

Komission ehdotus ei ole täysin selkeä. Toisaalta komissio pitää tätä ehdotusta Schengenin säännöstöön perustuvana. Toisaalta komission ehdotuksen johdanto-osan 24 ja 25 kappaleissa viitataan Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osallistumiseen näiden kaikkien kolmen järjestelmän oikeudelliseen kehykseen. Vaikuttaa siltä, että ehdotuksessa pyritään määrittelemään, missä suhteessa nämä jäsenvaltiot voivat osallistua tämän ehdotuksen hyväksymiseen ja missä määrin niihin sovelletaan hyväksyttyä tekstiä. Mitä tulee kuitenkin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, johdanto-osan 24 kappaleessa viitataan vain epämääräisellä tavalla siihen, että kyseinen jäsenvaltio osallistuu päätökseen ja että sitä koskevat sen määräykset asioissa, joita ei kirjata SIS II- ja VIS-järjestelmän entiseen ensimmäiseen pilariin. Samanlainen viittaus sisältyy johdanto-osan 25 kappaleeseen Irlannin osalta.

 

Parlamentin oikeudellinen yksikkö muistutti lausunnossaan 7.6.2010 EU:n tuomioistuimen päätöksestä asiassa Yhdistynyt kuningaskunta vastaan neuvosto 18. syyskuuta 2010 (asia C 77/05 asetuksen (EY) N:o 2007/2004 hyväksymisestä – Frontex-asetus). Tuomioistuin päätti, että siitä huolimatta, että Yhdistynyt kuningaskunta oli pyytänyt virallisesti saada ottaa osaa kyseisen asetuksen hyväksymiseen, sille ei olisi pitänyt antaa lupaa, koska se ei halunnut liittyä kyseiseen Schengenin säännöstön osaan. Pantakoon merkille, että toinen vastaava (VIS-järjestelmää koskevan neuvoston päätöksen 200876337YOS hyväksymistä koskeva) asia on käsiteltävänä tuomioistuimessa.

 

Oikeudellisen yksikön mukaisesti komission ehdotuksen johdanto-osan 24 ja 25 kappaleilla ei riittävästi varmisteta, että tämän asetuksen hyväksyminen tapahtuisi tavalla, joka on avoin ja johdonmukainen tuomioistuimen edellä mainitun oikeuskäytännön kanssa. Lisäksi olisi mahdotonta määritellä Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia koskevat säädöksen oikeudelliset vaikutukset, jotka muodostaisivat sen vuoksi oikeudellisen epävarmuustilanteen, mikä on unionin lainsäädännön vastaista.

 

Lainsäädäntövallan käyttäjinä EP ja neuvosto harkitsevat vakavasti kummankin oikeudellisen yksikön ehdottamia seuraavia vaihtoehtoja (3 kpl):

 

VAIHTOEHTO 1 – Komission ehdotus hylätään ja pyydetään korvaamaan se eri aloitteilla. (Esimerkiksi viraston perustamisasetus ja eri oikeudelliset säädökset, jolla annetaan virastolle toimivaltuudet ja säännellään kunkin järjestelmän hallintoa. Kunkin jäsenvaltion osallistuminen päätökseen riippuisi sen osallistumisesta asiaankuuluvaan järjestelmään.)

 

VAIHTOEHTO 2 – Muutetaan ehdotusta siten, että tehdään selväksi, minkälainen on kunkin jäsenvaltion äänioikeus virastossa. Samalla voitaisiin hyväksyä päätös Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin pyynnöstä, jotta ne voisivat saada opt in -oikeuden viraston perustamisasetuksessa.

 

VAIHTOEHTO 3 – Jaetaan ehdotus kahteen osaan ja jätetään VIS-järjestelmää koskevat näkökohdat toiseen säädökseen (sillä VIS on kolmesta järjestelmästä ainoa, johon Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät osallistu).

 

Komission ehdotus

 

Kun SIS II- ja VIS-järjestelmää koskevat säädökset hyväksyttiin, EP ja neuvosto pyysivät komissiota tekemään tarvittavat lainsäädäntöaloitteet, joilla perustettaisiin yhteisö, joka vastaisi kyseisten järjestelmien hallinnoinnista.

 

Komissio teki vaikutusten arvioinnin tunnistaakseen, mikä olisi paras ratkaisu taloudellisesta, toiminnallisesta ja institutionaalisesta näkökulmasta.

 

Esittelijän kanta

 

Esittelijä katsoo, että komission tekemästä selvityksestä peräisin olevat lukuisista vaihtoehdoista paras on Euroopan unionin viraston perustaminen.

 

1. Miksi on tarpeen perustaa uusi virasto

 

Vaikuttaa selvältä, että toista vaihtoehtoa ei ole. Ei voida puolustaa sitä, että toimivalta annetaan komissiolle ennen kaikkea näiden järjestelmien kehittämisen ympärillä viime vuosina vallinneiden ongelmien jälkeen. Lisäksi komissio on useaan otteeseen muistuttanut, että se että se hallinnoi Eurodac-järjestelmää, muodostaa vain tilapäisratkaisun, ja että se ei katso pystyvänsä ottamaan suoraa hallintovastuuta laaja-alaisista tietojärjestelmistä (Large scale IT-systems).

 

Miksi toimeenpanoviraston perustaminen ei ole ratkaisu? Siksi, että tässä tapauksessa lainsäätäjältä evätään mahdollisuus muotoilla virastoa tai harjoittaa sen demokraattista valvontaa. Komissio perustaa toimeenpanovirastoja yksinomaan valvontansa ja vastuunsa alaisuuteen. Komissio määrittelee niiden valtuudet ja nimittää niiden johtoelimet, johtaja mukaan luettuna. Toimeenpanovirasto olisi kestoltaan rajallinen ja se olisi myös tilapäisratkaisu.

 

2. Viraston laajentamisesta muihin järjestelmiin

 

Esittelijä katsoo, että on ensisijaisen tärkeätä tehdä selväksi, että viraston laajentaminen, jotta se hallinnoisi uusia järjestelmiä, joita tullaan perustamaan, voitaisiin toteuttaa vain asianomaisten säädösten avulla.

 

3. Viraston tavoitteiden ja tehtävien selkeyttäminen

 

On tärkeätä tehdä selväksi, että viraston tavoitteet ja tehtävät ovat yksinomaan teknisellä tasolla ja operatiivista hallinnointia. Virastolla ei pidä olla mahdollisuuksia tehdä poliittisia päätöksiä, kuten esimerkiksi uusien järjestelmien perustaminen tai eri järjestelmien välinen yhteentoimivuus.

 

4. Pilottihankkeet

 

Vaikuttaa järkevältä, että laaditaan säännöt, jolla vältetään viraston toimivaltuuksien tosiasiallinen laajentaminen lukuisilla pilottihankkeilla, joita ei valvota ja jotka eivät ole avoimia.

5. Viraston sijaintipaikka

 

Viraston toimipaikkaa varten on kaksi ehdokasta: Viro ja Ranska. Tällä hetkellä esittelijä katsoo kuitenkin, että ei pidä ehdottaa paikkaa ennen kuin parlamentilla on yhdessä komission kanssa valta tehdä kyseinen päätös.

 

Vaikuttaa kuitenkin asianmukaiselta, että parlamentti vahvistaa jonkinlaiset perusteet, joita on noudatettava, jotta päätöksestä tulee hyvä:

 

–  On toivottavaa, että on olemassa konkreettinen paikka (eikä hajautettua mallia) turvallisuuteen ja talousarvioon liittyvistä syistä (ei tunnu hyvältä ajatukselta moninkertaistaa infrastruktuureja ja henkilöresursseja).

 

–  On olennaista, että laitokset ovat viraston omaisuutta tai sen vuokraamia, jotta varmistetaan diplomaattinen suoja, eikä laitoksia pidä jakaa minkään muun kansallisen järjestelmän kanssa.

 

–  On varmistettava korkein turvallisuuden taso sekä laitoksien että tietojen vuoksi.

 

–  On löydettävä paras ratkaisu kustannus-hyötysuhteen kannalta.

 

6. Viestintäinfrastruktuuri

 

SIS II -järjestelmän oikeudellisten puitteiden mukaisesti virasto vastaa viestintäinfrastruktuurista. Se vastaa erityisesti infrastruktuurin valvonnasta ja turvallisuudesta varmistamalla turvallisen verkon tietojen vaihtoa varten kunkin asianomaisen järjestelmän oikeudellisten puitteiden mukaisesti.

 

On ensisijaisen tärkeätä suojella verkkoa kaikilta uhilta, varmistaa sen turvallisuus ja myös sen kautta välitettävien tietojen turvallisuus.

 

Esittelijä ei kannata yksinomaisen viestintäinfrastruktuurin perustamista näitä komea järjestelmää varten ottaen huomioon näiden ratkaisujen mukanaan tuoman poikkeuksetta huomattavan vaikutuksen talousarvioon. Mahdollisuutta ulkoistamiseen on suunniteltu, mutta ankarien kriteerien alaisuudessa. Esimerkiksi s-Testa-verkkoon olisi tehtävä merkittäviä muutoksia, jotta se täyttäisi kyseiset vaatimukset.

 

7. Viraston hallintorakenteeseen olisi myös kuuluttava

 

–  Tietosuojasta vastaava henkilö

–  Turvavastaava

–  Tilinpitäjä.

 

8. "Eriytettyyn yhdentymiseen" liittyvä kysymys

 

Esittelijä yhtyy (jo aikaisemmin mainittuun) parlamentin oikeudellisen yksikön lausuntoon, jossa hänen mielestään on täytynyt ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio. Esittelijä pyytää komissiota ja neuvostoa edistämään aktiivisesti sitä, että nämä juridiset ongelmat ratkaistaan siten, että viraston perustaminen voidaan toteuttaa mahdollisimman selkeästi.

 

9. Hallinnon jäsenet ja äänioikeus

 

Eriytetty yhdentyminen ehdollistaa viraston johdon rakenteen ja eri jäsenvaltioiden osallistumisen. Vaikuttaa selvältä, että jäsenvaltiolle, joka ei osallistu järjestelmään, ei pidä antaa valtuuksia tietojen käyttöön eikä osallistua ja äänestää asiaa koskevissa kysymyksissä. Hankalampi kysymys liittyy jäsenvaltioihin, jotka osallistuvat vain osittain joihinkin järjestelmän osiin.

 

Esittelijä on yrittänyt tehdä esittämissään tarkistuksissa selväksi, miten kunkin jäsenvaltion ja assosioituneiden kolmansien valtioiden osallistuminen kuhunkin järjestelmään on järjestettävä.

 

Pääjohtaja on nimitettävä niiden jäsenvaltioiden nimeämien ehdokkaiden joukosta, jotka noudattavat täysimääräisesti viraston hallinnoimia järjestelmiä koskevia kaikkia säädöksiä.

 

 

10. Tietosuojan ja demokraattisen valvonnan vahvistaminen

 

Esittelijä on pyrkinyt useissa artikloissa vahvistamaan Euroopan parlamentin roolia ja varmistamaan entistä suuremman avoimuuden.

 

Samoin esittelijä on pyrkinyt vahvistamaan tietosuojaa sekä henkilötietojen eheyttä ja turvallisuutta vahvistamalla Euroopan tietosuojavaltuutetun tietojen suojeluun liittyvää roolia.

 

Euroopan parlamentin roolia ehdokkaiden valitsemiseksi pääjohtajan tehtävään on määriteltävä selvästi ja sitä on tehostettava.

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

12.4.2011

 

Juan Fernando López Aguilar

Puheenjohtaja

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Bryssel

Asia:  Lausunto seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta ( KOM(2010)0093 – C7‑0046/2009 – 2009/0089(COD) )

Arvoisa puheenjohtaja

Pyysitte 14. maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellänne työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokuntaa harkitsemaan kahden kohdan lisäämistä edellä mainitun lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustaan.

Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011.

Komission ehdottamana oikeusperustana ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 74 artikla, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta, 78 artiklan 2 kohdan e alakohta, 79 artiklan 2 kohdan c alakohta, 82 artiklan 1 kohdan d alakohta ja 87 artiklan 2 kohdan a alakohta, jotka kaikki sisältyvät V osastoon "Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue".

 

Oikeusperustaan ehdotetaan lisättäväksi SEUT-sopimuksen 85 artiklan 1 kohtaa ja 88 artiklan 2 kohtaa, jotka myös sisältyvät V osastoon ja joissa määritellään Eurojustin ja Europolin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävien määrittämiseen käytettävät menettelyt.

 

I – Taustaa

 

Kesäkuussa 2009 komissio esitteli ehdotuspaketin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta. Pakettiin sisältyi asetusehdotus viraston perustamisesta ja ehdotus neuvoston päätökseksi, jolla asetuksella perustettavalle virastolle osoitetaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät SEUT-sopimuksen VI osaston nojalla, aiemman kolmannen pilarin perusteella.

 

Lissabonin sopimus poisti pilarirakenteen käytöstä, ja nyt lähes kaikki vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen kuuluva lainsäädäntö on hyväksyttävä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Komissio esitti siksi edellä mainitun muutetun asetusehdotuksen, jossa otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat muutokset ja joka sisältää alun perin neuvoston päätöksessä ehdotetut säännökset.

 

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa järjestettiin 11. lokakuuta 2010 suuntaa-antava äänestys mietintöluonnoksen tarkistuksista, jotta sen esittelijälle Carlos Coelholle saatiin valtuudet neuvotella neuvoston kanssa. Asiantuntijatasolla käytiin epävirallisia kolmikantakokouksia marraskuun 2010 ja maaliskuun 2011 välillä.

 

Kompromissiteksti muodosti perustan maaliskuun 2011 loppuun suunnitellulle korkean tason kolmikantakokoukselle ja neuvoston oikeudellisen yksikön ehdotuksesta siihen sisällytettiin oikeusperustaan lisättäväksi ehdotetut kaksi uutta kohtaa, SEUT-sopimuksen 85 artiklan 1 kohta ja 88 artiklan 2 kohta, joilla täydennettiin aiemman kolmannen pilarin välineen oikeusperustaa[32].

 

 

II - Asian kannalta merkitykselliset SEUT-sopimuksen artiklat

 

 

Seuraavat artiklat esitetään oikeusperustana komission ehdotuksessa:

 

74 artikla

Neuvosto hyväksyy toimenpiteitä varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen sekä näiden viranomaisten ja komission välisen hallinnollisen yhteistyön tässä osastossa tarkoitetuilla aloilla. Neuvosto tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta, jollei 76 artiklasta muuta johdu, sekä Euroopan parlamenttia kuultuaan.

 

 

76 artikla

Jäljempänä 4 ja 5 luvussa tarkoitetut säädökset sekä ne 74 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet, joilla varmistetaan hallinnollinen yhteistyö näissä luvuissa tarkoitetuilla aloilla, hyväksytään

(a) komission ehdotuksesta, tai

(b) aloitteesta, jonka on tehnyt yksi neljäsosa jäsenvaltioista.

 

77 artikla

1. Unioni kehittää politiikan, jonka tarkoituksena on:

(a) varmistaa, ettei sisärajoja ylittäviä henkilöitä tarkasteta, heidän kansalaisuudestaan riippumatta;

(b) varmistaa henkilöiden tarkastukset ja tehokas valvonta ulkorajojen ylittämisen yhteydessä;

(c) ottaa vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat:

(a) viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa;

(b) tarkastuksia, joita tehdään ulkorajoja ylittäville henkilöille;

(c) ...

(d) ...

(e) ...

3. ...

4. ...

 

78 artikla

1. Unioni kehittää turvapaikka-asioita sekä toissijaista ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan, jonka tarkoituksena on antaa asianmukainen asema kaikille kansainvälistä suojelua tarvitseville kolmansien maiden kansalaisille ja varmistaa palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen. Tämän politiikan on oltava pakolaisten oikeusasemasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaan liittyvien sopimusten mukaista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, johon sisältyvät:

(a) ...

(b) ...

(c) ...

(d) ...

(e) perusteet ja menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion ratkaisemiseksi;

(f) ...

(g) ...

3. ...

 

79 artikla

1. Unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä seuraavilla aloilla:

(a) ...

(b) ...

(c) laiton maahanmuutto ja luvaton oleskelu, laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen mukaan luettuna;

(d) ...

3. ...

4. ...

5. ...

 

82 artikla

1. Oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, ja siihen kuuluu jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen 2 kohdassa ja 83 artiklassa tarkoitetuilla aloilla.

Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on:

(a) ...

(b) ...

(c) ...

(d) helpottaa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomaisten yhteistyötä rikosasioiden käsittelyn ja päätösten täytäntöönpanon yhteydessä.

2. ...

3. ...

 

87 artikla

1. Unioni toteuttaa jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten viranomaisten, kuten poliisi- ja tulliviranomaisten sekä rikosten ehkäisemiseen, paljastamiseen ja tutkintaan erikoistuneiden muiden lainvalvontaviranomaisten välisen poliisiyhteistyön.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, jotka koskevat:

(a) asiaa koskevien tietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa;

(b) ...

(c) ...

3. ...

 

Seuraavien artiklojen lisäämistä ehdotetaan:

 

85 artikla

1. Eurojustin tehtävänä on jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin toteuttamien operaatioiden sekä niiden toimittamien tietojen perusteella tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia.

Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla Eurojustin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävät. Näihin tehtäviin voi sisältyä:

(a) rikostutkinnan aloittaminen ja ehdotuksen tekeminen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten toteuttamien syytetoimien vireillepanosta erityisesti niiden koskiessa unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia;

(b) a alakohdassa tarkoitettujen tutkinta- ja syytetoimien yhteensovittaminen;

(c) oikeudellisen yhteistyön tehostaminen, mukaan lukien tuomioistuinten toimivaltaa koskevien ristiriitojen ratkaiseminen, ja tiivis yhteistyö Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa.

Näillä asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin.

2. ...

 

88 artikla

1. ...

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla Europolin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävät. Näihin tehtäviin voi sisältyä:

(a) erityisesti jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden tai elinten viranomaisten välittämien tietojen kerääminen, tallentaminen, käsittely, analysointi ja vaihto;

(b) yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa toteutettujen tai yhteisten tutkintaryhmien toteuttamien tutkintatoimien ja operatiivisten toimien yhteensovittaminen, järjestäminen ja toteuttaminen, ollen tarvittaessa yhteydessä Eurojustiin.

Näillä asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa valvoo Europolin toimintaa.

3. ...

 

 

III - Ehdotettu oikeusperusta

 

SEUT-sopimuksen 74 artiklassa viitataan SEUT-sopimuksen 76 artiklassa tarkoitettuun menettelytapaan oikeudelliseen yhteistyöhön rikosoikeuden ja poliisiyhteistyön alalla ja määritetään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisessä hallinnollisessa yhteistyössä käytettävä yleiskäytäntö. Näiden artiklojen mukaan neuvosto hyväksyy toimenpiteet yksin, ja parlamenttia ainoastaan kuullaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että SEUT-sopimuksen 16 artiklan 3 kohdan perusteella neuvosto toimii määräenemmistöllä, mikäli SEUT-sopimuksen 76 artiklassa ei säädetä toisin.

 

Sopimuksen 77–79, 82 ja 87 artiklassa käsitellään aihepiirejä, joissa parlamentti on toinen lainsäätäjä.

 

Lisäksi 85 artiklassa ja 88 artiklassa käsitellään Eurojustin ja Europolin rakennetta, toimintaa, toiminta-alaa ja tehtäviä, jotka määritetään parlamentin toimiessa toisena lainsäätäjänä. Kummassakin edellä mainitussa artiklassa edellytetään, että niiden perusteella hyväksytyissä asetuksissa säädetään myös menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti valvoo yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa Eurojustia ja Europolia.

 

 

IV - Oikeusperustaa koskeva oikeuskäytäntö

 

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan "yhteisön toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö"[33]. Säädös voidaan näin ollen kumota sillä perusteella, että sille on valittu väärä oikeusperusta.

 

 

V - Asetusehdotuksen tavoitteet ja sisältö

 

Asetusehdotuksen johdanto-osan kappaleissa tavoitteet määritetään seuraavasti:

 

(a) Synergiaetujen saavuttamiseksi on tarpeen säätää SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien operatiivisen hallinnoinnin keskittämisestä yhteen yksikköön, sääntelyvirastoon, joka on oikeushenkilö.

(b) Virastolle voitaisiin SEUT-sopimuksen V osaston nojalla antaa tehtäväksi myös uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi asiaa koskevan säädöksen perusteella ja se vastaisi SEUT-sopimuksen V osaston nojalla myös tutkimustoiminnan ja laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevien pilottihankkeiden seurannasta.

(c) Viraston olisi tehtävä yhteistyötä muiden Euroopan unionin virastojen ja erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien virastojen kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti.

(d) Useissa johdanto-osan kappaleissa määritellään hallinnolliset puitteet, joissa virasto toimisi.

(e) Tanskaa, Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia, Norjaa, Islantia, Sveitsiä ja Liechtensteinia varten on erityisjärjestelyjä.

 

Edellä mainittu 11. maaliskuuta 2011 laadittu kompromissiteksti sisältää seuraavat kaksi uutta johdanto-osan kappaletta:

 

"(11a)  Koska Euroopan poliisivirastolla (Europol) ja Eurojustilla on kummallakin päätöksen 2007/533/YOS nojalla oikeus tutustua SIS II:een tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin suoria hakuja, niillä olisi oltava viraston hallintoneuvoston kokouksissa tarkkailijan asema silloin kun asialistalla on päätöksen 2007/533/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Sekä Europolin että Eurojustin olisi kummankin voitava nimetä yksi edustaja 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla perustettavaan SIS II:ta koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään.

 

(11b)  Europolille olisi myönnettävä tarkkailijan asema hallintoneuvoston kokouksissa viisumitietojärjestelmän osalta silloin kun asialistalla on päätöksen 2008/633/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Europolin olisi voitava nimittää edustaja 16 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla perustettavaan viisumitietojärjestelmää koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään."

 

Asetusehdotuksessa on seuraavat säännökset:

Viraston perustamisesta säädetään 1 artiklassa.

 

Viraston suorittamat tehtävät, jotka liittyvät SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmiin sekä tutkimustoiminnan seurantaan ja pilottihankkeisiin, määritellään 2–6 artiklassa.

 

Viraston rakennetta ja organisaatiota käsitellään 7–16 artiklassa, sen toimintaa koskevat säännökset määritellään 17–27 artiklassa ja sen varainhoitoa koskevat säännökset kuvataan 28–31 artiklassa.

 

Asetusehdotuksen 12 artiklan 4 kohdassa käytetään seuraavaa sanamuotoa:

 

"Europolille ja Eurojustille on myönnettävä tarkkailijan asema hallintoneuvoston kokouksissa silloin kun asialistalla on SIS II -järjestelmään liittyviä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS soveltamista koskevia kysymyksiä. Europolille on myönnettävä tarkkailijan asema hallintoneuvoston kokouksissa myös silloin kun asialistalla on viisumitietojärjestelmään liittyviä, päätöksen 2008/633/YOS soveltamista koskevia kysymyksiä."

 

Asetusehdotuksen 16 artiklan 3 kohdassa käytetään seuraavaa sanamuotoa:

 

"Europol ja Eurojust voivat kumpikin nimittää yhden edustajan SIS II:ta koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään. Europol voi nimittää edustajan viisumitietojärjestelmää koskevaan neuvoa-antavaan ryhmään."

 

Edellä mainitussa 11. maaliskuuta 2011 laaditussa kompromissitekstissä 12 artiklan 4 kohta ja 16 artiklan 3 kohta säilyvät muuttumattomina.

 

Loppusäännökset ja ehdotetun asetuksen voimaantulo määritellään 32–34 artiklassa.

 

 

VI - Asianmukaisen oikeusperustan määrittäminen

 

Kompromissitekstissä ehdotetuissa johdanto-osan 11a ja 11b kappaleissa sekä asetusehdotuksen sisältämissä 12 artiklan 4 kohdassa ja 16 artiklan 3 kohdassa säädetään Europolin ja Eurojustin osallistumisesta SIS II- ja VIS-järjestelmien toimintaan ja käyttöön liittyviin kysymyksiin, ja ehdotetussa asetuksessa laadittaisiin säännökset näiden kahden elimen rakenteesta, toiminnasta, toiminta-alasta ja tehtävistä. Oikeusperustaan on näin ollen välttämätöntä lisätä ehdotetut kohdat.

 

Toisin kuin muissa oikeusperustan muodostavissa artikloissa, SEUT-sopimuksen 74 artiklassa ja 76 artiklassa ei määrätä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen noudattamisesta. Artiklojen perusteella neuvosto kuitenkin toimii määräenemmistöllä, ja näin ollen kyseisten artiklojen menettelytavat on mahdollista sovittaa yhteen muiden oikeusperustan artiklojen kanssa.

 

 

VII – Päätelmä ja suositus

 

Edellä mainitun arvion perusteella SEUT-sopimuksen 85 artiklan 1 kohta ja 88 artiklan 2 kohta on lisättävä asetusehdotuksen oikeusperustaan, joka sisältää ennestään SEUT‑sopimuksen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan.

 

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011 yksimielisesti[34] suosittaa seuraavaa: muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta ( KOM(2010)0093 ) olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artiklaan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohtaan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohtaan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohtaan, 85 artiklan 1 kohtaan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohtaan ja 88 artiklan 2 kohtaan.

 

Kunnioittavasti

Klaus-Heiner Lehne

 

 

15.7.2010

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta

( KOM(2010)0093 – C7‑0046/2009 – 2009/0089(COD) )

Valmistelija: Jutta Haug

 

LYHYET PERUSTELUT

Komissio hyväksyi 24. kesäkuuta 2009 säädösehdotuspaketin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta.

 

Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen alkuperäinen lainsäädäntöpaketti (ehdotukset asetukseksi ja neuvoston päätös) oli tarpeen yhdistää muutetuksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotukseksi.

 

Viraston päätehtävänä on huolehtia SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista niin, että järjestelmät voivat toimia ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja turvata siten jatkuvan, keskeytymättömän tietojenvaihdon ilman, että se on vastuussa järjestelmiin tallennetuista tiedoista.

 

Vaikka valmistelija kannattaakin viraston perustamisen taustalla olevia poliittisia tavoitteita, talousarvionäkökohdat vaativat vielä tarkastelua, kun pidetään mielessä, että viraston toimenkuvaan ja tehtäviin liittyvät seikat tai vain sen perustamismahdollisuus kuuluvat asiasta vastaavan valiokunnan toimialaan.

 

Budjetti

 

EU:n talousarvion luvun 18 02 mukaisesti tapahtuvaa viraston rahoitusta varten luodaan kaksi uutta budjettikohtaa. Kokonaiskustannusten odotetaan olevan rahoituskehyksen loppuun mennessä 113 miljoonaa euroa, jotka jakautuvat seuraavasti:

Milj. euroa

 

2010

2011

2012

2013

Yht.

Rahoituskulut yhteensä

1.500

15.500

55.700

40.300

113.000

 

Kuten säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä todettiin, kyseiset määrärahat tulevat seuraavista budjettikohdista, jotka on tällä hetkellä tarkoitettu käsittelyn kohteena olevia tietojärjestelmiä varten: 18 02 04 "Schengenin tietojärjestelmä (SIS II)", 18 02 05 "Viisumitietojärjestelmä (VIS)" ja 18 03 11 "Eurodac". Ehdotus on siten nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

 

Nämä budjettikohdat perustetaan kaudeksi 2010–2013 viimeisimpien rahoitussuunnitelman lukujen mukaisesti seuraavasti:

Milj. euroa

 

2010

2011

2012

2013

Yht.

VIS, SIS II, Eurodac FP

58.000

112.000

109.000

122.000

401.000

 

Koska VIS-, SIS II - ja Eurodac-järjestelmiä koskevissa budjettikohdissa olevat jäljelle jääneet määrärahat (noin 288 miljoonaa euroa) olivat viraston perustamisesta huolimatta edelleen tarpeellisia, valmistelija haluaisi ilmaista olevansa yllättynyt siitä, että tarpeelliseksi arvioitu kokonaismäärä, viraston perustamiseen tarvittava määrä mukaan luettuna, sopii täsmällisesti yhteen rahoitussuunnitelmassa kaavailtujen alkuperäisten määrien kanssa (ei säästöjä, ei ylimääräisiä kustannuksia).

 

Valmistelija muistuttaa myös, että erillisvirastojen perustaminen on keino käyttää toimintamäärärahoja hallinnollisiin tarkoituksiin. Olisi tarkasteltava, miten virastojen menoista osa voitaisiin rahoittaa otsakkeesta 5. Otsakkeessa 3 a oleva rajallinen liikkumavara vahvistaa tätä tarvetta – voihan käydä niin, että Euroopan parlamentin muita ensisijaisia tavoitteita ei pystytäkään rahoittamaan. Valmistelija toivoo, että sääntelyvirastoja käsittelevä toimielinten välinen työryhmä tarjoaisi tilaisuuden syventää keskustelua tästä aiheesta.

 

Henkilöstö

 

Täydellä teholla toimiessaan viraston arvellaan työllistävän 120 henkeä, jotka palkataan vähitellen vuoden 2011 alusta alkaen.

 

Vaikka tehtävät siirretään virastolle komissiolta, virkapaikkoja ei odoteta siirtyvän komissiolta virastolle:

–  tällä hetkellä Brysselissä toimivat Eurodacin 4 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä ja 1 ulkopuoliseen henkilöstöön kuuluva vapautetaan tehtävistään ja siirretään muille komission painopistealoille;

–  noin 20 virkamiestä ja 25 ulkopuoliseen henkilöstöön kuuluvaa sopimussuhteista työntekijää ja komennukselle lähetettyä kansallista asiantuntijaa, jotka vastaavat SIS II - ja VIS-järjestelmien toiminnan kehittämisestä ja valmistelusta, siirretään komission vuotuisen toimintastrategian ja hallintomenettelyjen mukaisesti muihin tehtäviin.

 

Tämän vuoksi valmistelija pahoittelee, että tehtäviä ulkoistamista virastolle käytetään siihen, että joitakin asianomaisia vapautetaan tehtävistään ja siirretään muille painopistealoille. Kuten komission on myöntänyt, ainoastaan tehtäviä ulkoistamalla se pystyy pitämään kiinni sitoumuksestaan, jonka mukaistesti se ei pyydä lisää henkilöstöä.

 

Vaikutusten arviointi

 

Valmistelija katsoo, että komission tekemässä vaikutusten arvioinnissa ilmenee joitakin merkittäviä heikkouksia lainsäädäntöviranomaista koskevan asianmukaisen ja täydellisen tiedottamisen suhteen.

 

Tyhjentävästi ei ole käsitelty etenkään sitä, miksi tarvitaan virastoa suorittamaan teknistä tehtävää, joka on tähän asti kuulunut komission toimialaan.

 

Lisäksi vaikutusten arviointi suoritettiin vuonna 2007, ja se vaikuttaa laadullisista parannuksista huolimatta aikaisempia virastoja koskeviin arviointeihin verrattuna vanhentuneelta/riittämättömältä monesta syystä:

–  kaikkia nykyisiä mahdollisia vaihtoehtoja ei ole käsitelty;

–  mainintaa ei ole siitä, miten virasto mahdollisesti käsittelisi paremmin komission kohtaamia vaikeuksia tai miten sen tehtävät nivottaisiin komission tehtäviin erityisesti vaikea siirtyminen SIS II:een huomioon ottaen;

–  kansalliset parlamentit ottivat esille joitakin lisäkysymyksiä, joita ei ole käsitelty, kuten erityisesti tietosuoja sekä ehdotetun vastuun ja tietojen käyttöoikeuksien puuttumisen välinen ero;

–  tällaisen viraston perustamisen yleistä talousarviovaikutusta ei ole selvästi esitetty vaikutusten arvioinnissa sekä komission että mahdollisesti kansallisten talousarvioiden kannalta.

 

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun komissio esittää epäjohdonmukaisen vaikutusten arvioinnin tai kustannus-hyötyanalyysin. Valmistelijan mielestä parlamentin olisi pohdittava, pitäisikö komission lähettää uusien virastojen perustamiseen liittyvät vaikutusten arvioinnit tai kustannus-hyötyanalyysit jatkossa, vastaavien tilanteiden välttämiseksi, tilintarkastustuomioistuimen tarkasteltavaksi, jotta tämä voisi ottaa kantaa niiden asianmukaisuuteen.

 

Tarkistukset

 

Ehdotetut tarkistukset kattavat seuraavat ehdotuksen näkökohdat:

–  viittaus täydelliseen oikeusperustaan

–  EP:n etuoikeuksien suojeleminen talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyissä sekä parlamentaarinen valvonta

–  tilintarkastustuomioistuimen tehtävät

–  vastaanottavien jäsenvaltioiden velvollisuudet

–  toimintoperusteisen johtamis- ja budjetointijärjestelmän täytäntöönpano viraston toimien ja talousarvion entistä paremman valvonnan takia

–  hallintoneuvoston harjoittama todellinen toimintojen valvonta ja riittävät valtuudet sen jäsenille

–  tarkastuskertomusten seuranta

–  johtajan toimikauden pituus

–  neuvoa-antavien elinten järkevä koko

–  virastoa koskevan valvonnan tulos ja tiedottaminen EP:lle

–  budjettiterminologian mukauttaminen Lissabonin sopimukseen

–  viraston toiminnan käynnistysvaihe ja komission tuki.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a ja 1 b viite (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002¹ (varainhoitoasetus) ja erityisesti sen 185 artiklan,

 

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen2 ja erityisesti sen 47 kohdan,

 

1 EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

 

2 EUVL L 139, 14.6.2006, s. 1.

Perustelu

Varainhoitoasetukseen (185 artikla) sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen olisi viitattava EU:n uuden viraston perustamisen oikeusperustana.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Komission olisi esitettävä budjettivallan käyttäjälle etenemissuunnitelma järjestelmien, etenkin SIS II:n ja VIS:n, kehittämisestä. Siitä olisi käytävä ilmi, mitä teknisiä toimia on suunniteltu, sekä niiden rahoitus ja aikataulu. Jos ehtoja ja suunnitelmia ei noudateta, budjettivallan käyttäjä voisi ottaa toimia vastaavat määrärahat varaukseen.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) Viraston täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot ovat peräisin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus.

(12) Viraston täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot ovat peräisin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Viraston rahoittaminen edellyttää budjettivallan käyttäjän sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 47 kohdan mukaisesti. Unionin talousarviomenettelyä ja vastuuvapausmenettelyä olisi noudatettava. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus ja tarkastettava tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus.

Perustelu

Viittaus budjettivallan käyttäjien välisen, viraston rahoitusta koskevan sopimuksen tarpeeseen olisi lisättävä johdanto-osan kappaleeseen toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Johdanto-osien kappaleissa olisi myös viitattava vastuuvapausmenettelyyn ja heijasteltava sitä, että jälkimmäistä vastuuvapautta ei sovelleta ainoastaan EU:n rahoittamaan toimintaan. Lisäksi EU:n virastoja koskevan nykyisen käytännön mukaan viraston olisi oltava tilintarkastuksen alainen tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden suhteen.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla toimivien virastojen keskinäisen yhteistyön avulla olisi luotava synergiaa, jonka avulla parannetaan alan toimien toteutusta, varmistetaan moitteeton hallinnointi sekä vältetään päällekkäisiä menettelyjä ja rakenteita ja samalla myös ylimääräisiä kustannuksia.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Perustetaan eurooppalainen virasto, joka vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista sekä muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisestä ja hallinnoinnista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston nojalla.

Perustetaan eurooppalainen virasto, joka vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista sekä muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisestä ja hallinnoinnista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston nojalla varainhoitoasetuksen 185 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Viraston oikeudellista määritelmää ja asemaa koskevaan artiklaan olisi lisättävä viittaus erillisvirastojen perustamista koskevaan varainhoitoasetuksen perussäännökseen, jonka nojalla virasto perustetaan.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Viraston toimipaikka on [...].

4. Viraston toimipaikka on [...]. Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava, että virastolle tarjotaan houkuttelevia ehtoja, jotka koskevat viraston sijoittamista ja sääntöjä, joita sovelletaan henkilöstöön ja viraston hallintoelinten jäseniin, mikä on vahvistettava toimipaikkasopimuksessa.

 

Jotta varmistetaan pitkällä aikavälillä viraston paras mahdollinen toiminta, ennen toimipaikkasopimuksen tekemistä olisi suoritettava kustannus-hyötyanalyysi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä jäsenvaltion halukkuuteen ja valmiuksiin tarjota omia resurssejaan viraston vastaanottamista varten, jotta viraston perustaminen sujuisi hyvin ja se toimisi asianmukaisesti.

Perustelu

The provision of such attractive conditions should not depend solely on the goodwill of the designated host Member State. While the Member States will decide on the Agency’s location, a prior financial assessment, with particular reference to the physical establishment in the host country, should determine where the least extra costs are likely to be incurred in setting up the Agency, bearing in mind the conditions set out in Article 19 of the regulation. The assessment should also reflect a Member State’s willingness to provide its own resources to accommodate the Agency’s needs, and its ability to do so.

(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – j alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(j) hyväksyy ennen kunkin vuoden maaliskuun 31 päivää viraston edellisen vuoden toimintakertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kesäkuun 15 päivänä; vuotuinen toimintakertomus on julkaistava;

(j) hyväksyy ennen kunkin vuoden maaliskuun 31 päivää viraston edellisen vuoden toimintakertomuksen, jossa erityisesti verrataan saatuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin, ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kesäkuun 15 päivänä; vuotuinen toimintakertomus on julkaistava;

Perustelu

Toimintoperusteisen hallinto- ja budjetointijärjestelmän periaatteen mukaisesti viraston vuotuisessa toimintaraportissa olisi käsiteltävä työohjelmassa asetettuja tavoitteita viraston saavutusten perusteellisen valvonnan mahdollistamiseksi.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – m a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(m a) valvoo ja seuraa asianmukaisesti eri tilintarkastuskertomuksissa ja joko sisäisissä tai ulkoisissa arvioinneissa esitettyjä havaintoja ja suosituksia;

Perustelu

Jotta voidaan omaksua paremmin tilintarkastusten ja arviointien tulokset, hallintoneuvostolle, jolle johtaja on suoraan vastuussa, olisi yksiselitteisesti uskottava niiden valvonta.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään tehtäviinsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaan liittyviä laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevan korkeatasoisen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella.

3. Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään tehtäviinsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaan liittyviä laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevan korkeatasoisen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella. Jäsenillä on myös oltava tarvittavat hallinnolliset ja johtamistaidot 9 artiklassa lueteltujen tehtävien hoitamiseksi.

Perustelu

Hallintoneuvoston jäsenten taitojen olisi oltava yhdenmukaisia heille määrättyjen tehtävien kanssa.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 5 kohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(d) laatia ja toteuttaa tehokas järjestelmä, jonka avulla tietojärjestelmiä, niitä koskevia tilastoja ja viraston toimintaa voidaan säännöllisesti seurata ja arvioida;

(d) laatia ja toteuttaa tehokas järjestelmä, jonka avulla tietojärjestelmiä, niitä koskevia tilastoja ja viraston toimintaa voidaan säännöllisesti seurata, tarkastaa ja arvioida myös viraston tavoitteiden tehokkaan saavuttamisen suhteen;

Perustelu

Edellä olevan tarkistuksen 6 mukaisesti (9 artiklan 1 kohdan m a luetelmakohta) on toteutettava myös seurantaa ja tilintarkastusten tulosten käsittelyä koskeva järjestelmä, joka ei koske ainoastaan taloutta ja määräysten noudattamista, vaan myös toiminnan tuloksellisuuden tarkastamista.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 5 kohta – h alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(h) neuvotella ja hallintoneuvoston hyväksynnän jälkeen allekirjoittaa toimipaikkaa koskeva sopimus vastaanottavan jäsenvaltion hallituksen kanssa.

(h) neuvotella ja hallintoneuvoston hyväksynnän jälkeen allekirjoittaa toimipaikkaa koskeva sopimus vastaanottavan jäsenvaltion hallituksen kanssa otettuaan huomioon 7 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) viraston vuotuinen työohjelma ja vuotuinen toimintakertomus sen jälkeen kun neuvoa-antavia ryhmiä on kuultu;

(a) viraston vuotuinen työohjelma ja vuotuinen toimintakertomus, jossa osoitetaan kuhunkin toimintaan myönnetyt resurssit, sen jälkeen kun neuvoa-antavia ryhmiä on kuultu;

Perustelu

Toimintoperusteisen hallinto- ja budjetointijärjestelmän periaatteen mukaisesti viraston vuotuisessa toimintaraportissa olisi annettava tietoja resursseista, jotka on myönnetty toimintaan, joka on välttämätöntä viraston tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(c) seuraavan vuoden talousarvio;

(c) seuraavan vuoden talousarvio, joka on laadittu toimintaperusteisen budjetoinnin mukaisesti;

Perustelu

Toimintoperusteisen hallinto- ja budjetointijärjestelmän periaatteen mukaisesti viraston talousarvion olisi yksiselitteisesti perustuttava viraston tavoitteisiin ja toimintoihin viraston toimenkuva ja tavoitteet sekä sen toimet ja resurssit yhdistäen.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausuntonsa asiasta vastaavalle (yhdelle tai useammalle) Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen tai niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausuntonsa asiasta vastaavalle (yhdelle tai useammalle) Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen tai niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin. Valiokunnan/valiokuntien mahdollinen kanta on otettava huomioon ennen nimitystä.

Perustelu

Valittua ehdokasta koskeva parlamentin kanta on otettava huomioon ennen nimitystä.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ottaen huomioon arviointikertomuksen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua.

4. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ottaen huomioon arviointikertomuksen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua. Pääjohtajan toimikausi on enintään kahdeksan vuotta.

Perustelu

Toimen luonne huomioon ottaen ei pitäisi olla mahdollista, että pääjohtajan toimikausi kestää yli kahdeksan vuotta, mukaan luettuna samaa tointa koskeva ulkoinen hakemus toimikauden pidentämisen jälkeen.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Kukin jäsenvaltio, Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuva valtio ja komissio nimeää kuhunkin neuvoa-antavaan ryhmään yhden jäsenen kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

2. Kukin jäsenvaltio, Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuva valtio ja komissio nimeää vuorotteluperiaatetta noudattaen yhteen kolmesta neuvoa-antavasta ryhmästä yhden jäsenen kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Perustelu

Jotta vältetään hallintorakennetta, jossa eri hallintoneuvostojen jäseniä on yhtä paljon kuin viraston henkilöstön jäseniä, neuvoa-antava komitea olisi oltava korkeintaan kolmasosa jäsenvaltioiden lukumäärästä. Tämä sopii yhteen niiden neuvoa-antavan luonteen kanssa ja on tasapainossa sen kanssa, että jäsenvaltioilla on täysi edustus hallintoneuvostoissa.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

19 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Vastaanottavan jäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi viraston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

Vastaanottavan jäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt, joilla pyritään takaamaan henkilöstölle hyvät olosuhteet, vahvistetaan viraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi viraston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet. Näitä olosuhteita tarkastellaan kustannus-hyötyanalyysissa, joka on suoritettava ennen toimipaikkasopimuksen allekirjoittamista 7 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja jossa otetaan huomioon jäsenvaltion halukkuus ja valmiudet tarjota omia resurssejaan viraston vastaanottamista varten.

Perustelu

Tällaisten määräysten tarkoitus olisi nimenomaan mainittava.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Arvioinnissa tarkastellaan viraston ja sen toimintatapojen käyttökelpoisuutta, merkitystä ja vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

2. Arvioinnissa tarkastellaan viraston ja sen toimintatapojen käyttökelpoisuutta, merkitystä, lisäarvoa ja vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Siinä on erityisesti käsiteltävä mahdollisia tarpeita muuttaa tai laajentaa viraston tehtäviä tai lopettaa sen toiminta siinä tapauksessa, että sen rooli on käynyt tarpeettomaksi.

Perustelu

Olisi mainittava, että säännöllisten arviointien tuloksena voi olla myös se, että viraston tehtäviä tai olemassaoloa arvioidaan tarvittaessa uudelleen.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Viraston menoihin kuuluvat erityisesti henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurikustannukset, toimintamenot sekä kustannukset, jotka liittyvät viraston tekemiin sopimuksiin. Pääjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioluonnoksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukkoluonnoksen kanssa.

2. Viraston menoihin kuuluvat erityisesti henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurikustannukset, toimintamenot sekä kustannukset, jotka liittyvät viraston tekemiin sopimuksiin. Pääjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioluonnoksen viraston toteuttamien toimien perusteella ja toimittaa sen hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukkoluonnoksen kanssa.

Perustelu

Toimintoperusteisen hallinto- ja budjetointijärjestelmän periaatteen mukaisesti viraston talousarvion olisi yksiselitteisesti perustuttava viraston tavoitteisiin ja toimintoihin viraston toimenkuva ja tavoitteet sekä sen toimet ja resurssit yhdistäen.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 6 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) työohjelmaluonnoksensa;

(a) työohjelmaluonnoksensa yhdessä kuhunkin ohjelmoituun toimintaan liittyvien ennakoitujen henkilöstöresurssien ja taloudellisten resurssien kanssa;

Perustelu

Toimintoperusteisen hallinto- ja budjetointijärjestelmän periaatteen mukaisesti viraston vuotuisessa toimintaraportissa olisi annettava tietoja resursseista, jotka on myönnetty toimintaan, joka on välttämätöntä viraston tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 7 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

7. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ’budjettivallan käyttäjä’.

7. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ’budjettivallan käyttäjä’.

Perustelu

Tässä sovelletaan Lissabonin sopimuksen mukaista nimikkeistöä.

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 8 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

8. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti.

8. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti ja liittää oheen kuvauksen ja perustelut kaikista viraston ennakkoarvion ja yleisestä talousarviosta maksetun tuen välisistä eroista.

Perustelu

Tarkistuksen ensimmäinen osa viittaa Lissabonin sopimuksen nimikkeistön soveltamiseen. Toisessa osassa pyritään siihen, että budjettivallan käyttäjälle annetaan riittävästi tietoa, jos komissio on muuttanut viraston arvioita.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 10 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

10. Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Talousarviosta tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

10. Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Talousarviosta tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti yhdessä vuotuisen työohjelman kanssa.

Perustelu

Jos komissio tekee huomattavia budjettileikkauksia, virastoa ei pitäisi pyytää suorittamaan samoja tehtäviä ja toimia vähennetyin resurssein.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 11 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

11 a. Komissio esittää budjettivallan käyttäjälle etenemissuunnitelman järjestelmien, etenkin SIS II:n ja VIS:n, kehittämisestä. Siitä on käytävä ilmi, mitä teknisiä toimia on suunniteltu, sekä niiden rahoitus ja aikataulu.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot.

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputulosta koskevat tiedot.

Perustelu

 

Viraston johtajan ei pidä päättää, mikä on tärkeää parlamentin kannalta.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 4 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa viraston tilit ja tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden. Sen on myös ilmoitettava kaikista mahdollisista havainnoista, jotka koskevat viraston toimintaa sen suhteen, saavuttaako se tavoitteensa toimivasti ja tehokkaasti.

Perustelu

Tiedot virastojen suorituskyvystä puuttuvat usein, kun parlamentin on arvioitava niiden tavoitteiden saavuttamista. Kun kunkin viraston toimintaa koskevaa tarkastusta ei voida pyytää tilintarkastustuomioistuimelta sen nykyisten resurssien puitteissa, käytettävissä oleva toimintaa koskeva tieto olisi toimitettava vastuuvapaudesta vastaavalle viranomaiselle.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Tätä varten ja siihen asti, kunnes hallintoneuvoston tämän asetuksen 15 artiklan mukaisesti nimittämä pääjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään, komissio voi nimittää tehtäviin väliaikaisesti rajoitetun määrän virkamiehiään, yhden myös pääjohtajan tehtäviä hoitamaan.

2. Tätä varten ja siihen asti, kunnes hallintoneuvoston tämän asetuksen 16 artiklan mukaisesti nimittämä pääjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään, komissio nimittää tehtäviin väliaikaisesti rajoitetun määrän virkamiehiään, yhden myös pääjohtajan tehtäviä hoitamaan.

Perustelu

Ennen kuin virasto toimii itsenäisesti, komission tuki viraston toiminnan aloitusvaiheessa ei saa olla hypoteettinen.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Virasto alkaa hoitaa 2–6 artiklassa tarkoitettuja tehtäviään 1 päivänä tammikuuta 2012.

2. Virasto alkaa hoitaa 2–6 artiklassa tarkoitettuja tehtäviään 1 päivänä tammikuuta 2012 edellyttäen, että jäsenvaltiot ovat päässeet sopimukseen toimipaikasta riittävän ajoissa, jotta viraston perusinfrastruktuuri ja menettelyt voidaan saattaa toimintakuntoon kyseisessä paikassa.

Perustelu

Tällä lisäyksellä halutaan välttää tilanteita, joissa virasto sijoitetaan väliaikaisesti muuhun kuin sen lopulliseen sijoituspaikkaan ja joissa sen myöhemmästä siirrosta aiheutuu lisäkuluja, kuten tapahtui meriturvallisuusviraston kohdalla.

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0093 – C7-0046/2009 – COM(2009)0293 – 2009/0089(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

LIBE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

14.7.2009

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Jutta Haug

21.10.2009

 

 

Hyväksytty (pvä)

14.7.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marta Andreasen, Reimer Böge, Lajos Bokros, Giovanni Collino, Andrea Cozzolino, Isabelle Durant, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Carl Haglund, Jiří Havel, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Claudio Morganti, Miguel Portas, Dominique Riquet, László Surján, Helga Trüpel, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

François Alfonsi, Maria Da Graça Carvalho, Peter Jahr, Riikka Manner, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis, Theodor Dumitru Stolojan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Lucas Hartong

 

 

14.7.2010

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston perustamisesta

( KOM(2010)0093 – C7‑0046/2009 – 2009/0089(COD) )

Valmistelija: Marian-Jean Marinescu

 

LYHYET PERUSTELUT

Uusi sääntelyvirasto merkitsee lisäkustannuksia. Sen vuoksi on erittäin tärkeää varmistaa tehokkuuden, tulosten ja kustannusten välinen mahdollisimman sopiva tasapaino.

 

Eri arviointiraportteihin perustuva päätelmä on, että on kiinnitettävä vakavaa huomiota eräisiin näkökohtiin.

 

Ensinnäkin olisi laadittava asiakirja, jolla viraston strategia muutetaan monivuotiseksi kehykseksi, jolla on selkeät tavoitteet ja tulosten indikaattorit. Se auttaa parantamaan viraston toimintaa, varainhoitoa ja valvontaa.

 

Toiseksi olisi vähennettävä hallintoneuvoston jäsenten lukumäärää. Siten varmistetaan tehokkaampi työsuunnitelma ja estetään hallintokustannusten nousu sekä viraston rakenteellinen alijäämä. Hallintoneuvoston jäsenten lukumäärän vähentäminen johtaa luonnollisesti hallintoneuvostoa sen tehtävissä avustavan tarkastuskomitean jäsenten lukumäärän supistumiseen,

 

Kolmanneksi hyvän hallintotavan mukaisesti jäsenvaltiolla olisi oltava tasapuolinen edustus hallintoneuvostossa. Se olisi turvattava muun muassa vuorottelulla.

TARKISTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Virastoa valvoo komissio.

Perustelu

Vaikka perustettavan viraston tehtävänä on suorittaa itsenäisesti hallinnollisia tehtäviä, komission on kuitenkin valvontatehtävässään taattava lainsäädännön noudattaminen hallinnon avulla.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

(g a) kuultuaan 16 artiklassa tarkoitettuja neuvoa-antavia ryhmiä ja saatuaan komission lausunnon hyväksyy 14 artiklassa tarkoitetun pääjohtajan ehdotuksesta monivuotisen työohjelman, joka perustuu II luvussa tarkoitettuihin tehtäviin; monivuotiseen työohjelmaan sisältyy monivuotinen talousarvioluonnos ja ennakkoarviot, jotta voidaan jäsentää monivuotisen suunnittelun tavoitteet ja eri vaiheet, tämän kuitenkaan vaikuttamatta unionin vuosittaiseen talousarviomenettelyyn;

Perustelu

Erityisvirastoihin sovellettavassa varainhoidon puiteasetuksessa säädetään monivuotista ohjelmointia koskevasta velvoitteesta ainoastaan henkilöstön osalta. Erityiskertomuksessaan nro 5/2008 unionin virastojen toiminnan tuloksellisuudesta tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että virastot laativat asiakirjan, jolla niiden strategia muutetaan monivuotiseksi työohjelmaksi, jossa on selkeät tavoitteet ja tulosindikaattorit. Tätä on pyydetty myös Euroopan parlamentin päätöslauselmassa vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2008: erillisvirastojen toiminta, varainhoito ja sen valvonta (hyväksytyt tekstit, 5. toukokuuta 2010, P7_TA(2010)0139 .

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – h alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(h) hyväksyy monivuotisen henkilöstösuunnitelman ja toimittaa sen komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä;

(h) hyväksyy monivuotisen henkilöstösuunnitelman ja luonnoksen vuotuiseksi työohjelmaksi ja toimittaa ne komissiolle ja budjettivallan käyttäjälle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä;

Perustelu

Johdonmukaisuus 28 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – i alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(i) hyväksyy komission lausunnon saatuaan ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä unionin vuotuisen talousarviomenettelyn ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoon kuuluvia aloja koskevan unionin lainsäädäntöohjelman mukaisesti; sekä varmistaa, että hyväksytty työohjelma toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja että se julkaistaan;

(i) monivuotisen ohjelman mukaisesti hyväksyy komission lausunnon saatuaan ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä unionin vuotuisen talousarviomenettelyn ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoon kuuluvia aloja koskevan unionin lainsäädäntöohjelman mukaisesti; sekä varmistaa, että hyväksytty työohjelma toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja että se julkaistaan;

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

(b a) monivuotinen työohjelma;

 

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Pääjohtajan nimittää hallintoneuvosto komission ehdottamien ehdokkaiden luettelosta enintään viiden vuoden toimikaudeksi.

1. Pääjohtajan nimittää hallintoneuvosto komission ehdottamien ehdokkaiden luettelosta enintään viiden vuoden toimikaudeksi. Ehdokkailla on oltava viraston pääjohtajan tehtävien tehokkaan hoidon kannalta vaadittava pätevyys ja taidot erityisesti virastoon sovellettavia varainhoitosäännöksiä ajatellen.

Perustelu

Johdonmukaisuus 14 artiklan 3 kohdan kanssa.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Kukin jäsenvaltio, Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuva valtio ja komissio nimeää kuhunkin neuvoa-antavaan ryhmään yhden jäsenen kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

2. Kussakin neuvoa-antavassa ryhmässä on kymmenen jäsentä. Komissio nimeää kuhunkin neuvoa-antavaan ryhmään yhden jäsenen. Neuvosto nimeää kuhunkin ryhmään yhdeksän jäsentä. Kaikki jäsenet nimetään kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Perustelu

Koska neuvoa-antavien elinten on pyrittävä lausunnoissaan konsensukseen, liian suuret ryhmät eivät helpota asioiden hoitoa. Liian suuret neuvoa-antavat ryhmät voivat tarpeettomasti vaikeuttaa viraston työtä.

 

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

IV LUKU – Otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

TOIMINTA

HENKILÖSTÖ

Perustelu

Henkilöstöä koskevien säännösten uusi otsikko.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Virasto ei ota palvelukseen tilapäistyöntekijöitä hoitamaan arkaluonteisia rahoitustehtäviä.

Perustelu

Tilapäistyöntekijöiden palvelukseen ottaminen hoitamaan arkaluonteisia rahoitustehtäviä vaikuttaisi viraston toimintaan, koska sellainen työvoima ei ole pätevää/koulutettua/motivoitunutta. Se saattaisi asettaa viraston alttiiksi myös talouspetoksille, koska tilapäistyöntekijöihin on helpompi vaikuttaa heidän pyrkiessään saamaan uusittua sopimuksensa. Katso myös Euroopan parlamentin päätöslauselma vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2008: erillisvirastojen toiminta, varainhoito ja sen valvonta, 7 kohta (hyväksytyt tekstit, 5. toukokuuta 2010, P7_TA(2010)0139 .

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 4 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Jos komissio havaitsee, että Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja rikotaan toistuvasti ja että viraston hallintoneuvosto ei huolehdi sille kyseisellä alalla kuuluvasta valvontatehtävästä, komissio voi valvontatehtävässään pyytää saada itse puuttua henkilöstöhallintoon viraston puolesta.

Perustelu

Aiemmin on muissa virastoissa käynyt ilmi, ettei hallintoneuvosto ole valvonut riittävästi pääjohtajan pätevyyttä henkilöstöalalla. Vaikka henkilöstösääntöjä olisi toistuvasti ja selvästi rikottu, hallintoneuvostot ovat vain vastentahtoisesti huolehtineet valvontatehtävästään. Tällä tarkistuksella pyritään antamaan komissiolle valvontatehtävässään mahdollisuus puuttua viimeisenä keinona asioihin.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

17 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

17 a artikla

Erioikeudet ja vapaudet

 

Virastoon sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

Perustelu

Komission ehdotuksen 20 artikla on nyt siirretty 17 a artiklaan (uusi).

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

IV a LUKU (uusi) – ennen 18 artiklaa

 

Komission teksti

Tarkistus

IV a LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

Perustelu

Uusi luku.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

18 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Hallintoneuvoston jäsenet, pääjohtaja ja neuvoa-antavien ryhmien jäsenet sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. Heidän on annettava tästä vuosittain kirjallinen sitoumus.

Hallintoneuvoston jäsenet, pääjohtaja ja neuvoa-antavien ryhmien jäsenet sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. Heidän on annettava tästä vuosittain kirjallinen sitoumus. Hallintoneuvoston jäsenten luettelo julkaistaan viraston Internet-sivustolla.

Perustelu

Tällä halutaan lisätä avoimuutta, sillä virastot eivät toimi tässä asiassa yhdenmukaisesti.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – Otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimipaikkaa koskeva sopimus

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

Perustelu

Otsikko muutetaan.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

20 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

20 artikla

 

Erioikeudet ja vapaudet

 

Virastoon sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

Poistetaan.

Perustelu

Toistoa, kts. tarkistus 11.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

23 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

23 a artikla

 

Hallinnollinen valvonta

Viraston toimintaa valvoo Euroopan oikeusasiamies Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – Otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Arviointi

Arviointi ja tarkastelu

Perustelu

Myös tarkastelun mahdollisuudet on otettava huomioon.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Hallintoneuvosto teettää kolmen vuoden kuluessa viraston toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen viiden vuoden välein tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan riippumattoman ulkoisen arvioinnin, jota koskevan tehtävänmäärityksen se hyväksyy komissiota kuultuaan.

1. Hallintoneuvosto teettää kolmen vuoden kuluessa viraston toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen kolmen vuoden välein tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan riippumattoman ulkoisen arvioinnin, jota koskevan tehtävänmäärityksen se hyväksyy komissiota kuultuaan.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Arvioinnissa tarkastellaan viraston ja sen toimintatapojen käyttökelpoisuutta, merkitystä ja vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

2. Arvioinnissa tarkastellaan viraston ja sen toimintatapojen käyttökelpoisuutta, merkitystä ja vaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan myös hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta viraston tehtävien suorittamisen kannalta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

Perustelu

Arvioinnissa tarkastellaan myös hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta viraston tehtävien suorittamisen kannalta.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Arvioinnin tulokset toimitetaan hallintoneuvostolle, joka antaa tämän asetuksen, viraston ja sen toimintatapojen muuttamista koskevia suosituksia komissiolle, joka toimittaa ne oman lausuntonsa sekä asiaa koskevien ehdotusten kanssa neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tarvittaessa niihin sisällytetään toimintasuunnitelma ja sen aikataulu. Arviointi ja suositukset on julkistettava.

3. Arvioinnin tulokset toimitetaan hallintoneuvostolle, joka antaa tämän asetuksen, viraston ja sen toimintatapojen muuttamista koskevia suosituksia komissiolle, joka toimittaa ne oman lausuntonsa sekä asiaa koskevien ehdotusten kanssa neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Arviointi ja suositukset on julkistettava.

Perustelu

Tulevien arviointien ajoitusta olisi käsiteltävä erillisessä yksityiskohtaisemmassa kappaleessa, ottaen huomioon 2 kohdassa mainitun arviointia koskevan kertomuksen tulokset. Katso jäljempänä tarkistus 21.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Hallintoneuvosto päättää yhteisymmärryksessä komission kanssa tulevien arviointien ajoituksesta ottaen huomioon 2 kohdassa mainitun arviointia koskevan kertomuksen tulokset.

Perustelu

 

Katso tarkistuksen 20 perustelu.

 

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 6 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) työohjelmaluonnoksensa;

(a) vuosittaisen työohjelmaluonnoksensa;

Perustelu

Ks. tarkistus 2.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 6 kohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

(b a) päivitetyn monivuotisen työohjelmansa;

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen lopputuloksen kannalta tärkeät tiedot.

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle yhteenvetokertomuksen sisäisen tarkastajan tekemien sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista sekä näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/20021 72 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

 

___________

1 EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

Perustelu

On syytä tarkentaa pääjohtajalta edellytetyt varainhoitoasetuksen mukaiset vaatimukset.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – Otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Valmistelutoimet

Viraston toiminnan aloittaminen

Perustelu

Otsikko muutetaan.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – Otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Voimaantulo ja soveltaminen

Voimaantulo

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0093 – C7-0046/2009 – COM(2009)0293 – 2009/0089(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

LIBE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

14.7.2009

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Marian-Jean Marinescu

1.10.2009

 

 

Valiokuntakäsittely

31.5.2010

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

12.7.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Luigi de Magistris, Tamás Deutsch, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Ingeborg Gräßle, Ville Itälä, Bogusław Liberadzki, Monica Luisa Macovei, Jan Olbrycht, Aldo Patriciello, Theodoros Skylakakis, Georgios Stavrakakis, Søren Bo Søndergaard

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Zuzana Brzobohatá, Edit Herczog, Ivailo Kalfin, Olle Schmidt, Derek Vaughan

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0093 – C7-0046/2009 – COM(2009)0293 – 2009/0089(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

19.3.2010

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

14.7.2009

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

14.7.2009

CONT

14.7.2009

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Carlos Coelho

2.9.2009

 

 

 

Oikeusperustan kyseenalaistaminen

       JURI-lausunto annettu (pvä)

JURI

12.4.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

15.6.2011

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

15.6.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Rita Borsellino, Simon Busuttil, Carlos Coelho, Rosario Crocetta, Cornelis de Jong, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Kinga Gál, Kinga Göncz, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Ágnes Hankiss, Anna Hedh, Salvatore Iacolino, Sophia in ‘t Veld, Lívia Járóka, Timothy Kirkhope, Juan Fernando López Aguilar, Baroness Sarah Ludford, Clemente Mastella, Véronique Mathieu, Claude Moraes, Jan Mulder, Georgios Papanikolaou, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Rui Tavares, Wim van de Camp, Daniël van der Stoep, Axel Voss, Renate Weber, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Edit Bauer, Michael Cashman, Anna Maria Corazza Bildt, Luis de Grandes Pascual, Ioan Enciu, Heidi Hautala, Mariya Nedelcheva, Norica Nicolai, Zuzana Roithová, Michèle Striffler, Cecilia Wikström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Marita Ulvskog

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

21.6.2011

 

 

[1] EYVC 70, 19.3.2010, s. 13.
[2] Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu xxx.
[3] EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.
[4] EUVL L 205, 7. 8. 2007, s. 63.
[5] EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5
[6] EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1.
[7] EYVL L 62, 5.3.2002, s. 1.
[8] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. 
[9] EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129.
[10] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
[11] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
[12] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.
[13] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.
[14] EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.
[15] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
[16] EUVL L 66, 8.3.2006, s. 38.
[17] EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.
[18] EUVL L 333, 17.12.2010, s. 58.
[19] EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
[20] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
[21] EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.
[22] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
[23] EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.
[24] Virallinen lehti: lisätään asiakirjassa st16462/06 olevan pöytäkirjan julkaisuviite.
[25] EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.
[26] EUVL […].
[27] EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.
[28] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
[29] EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.
[30] Virallinen lehti: lisätään päivämäärä eli sen kuukauden ensimmäinen päivä, joka seuraa, kun on kulunut vuosi asetuksen voimaantulosta.
[31] Ks. 5381/04, s. 27.
[32] Neuvoston asiakirja 7638/11, 11. maaliskuuta 2011.
[33] Asia 45/86, komissio v. neuvosto (yleiset tullietuudet), tuomio 26.3.1987, Kok. 1987, s. 1439, 5 kohta; Asia C-440/05, komissio v. neuvosto, Kok. 2007, s. I-9097; Asia C-411/06 komissio v. parlamentti ja neuvosto, tuomio 8. syyskuuta 2009 (EUVL C 267, 7.11.2009, s. 8).
[34] Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Klaus-Heiner Lehne (puheenjohtaja), Evelyn Regner (varapuheenjohtaja), Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Christian Engström, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Kurt Lechner, Eva Lichtenberger, Antonio López-Istúriz White, Arlene McCarthy, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Angelika Niebler, Bernhard Rapkay, Alexandra Thein, Diana Wallis, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka.