Istuntoasiakirja

 

A7-0048/2012

6.3.2012

MIETINTÖ

kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tarkistamisesta ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman painopisteiden asettamisesta

( 2011/2194(INI) )

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Jo Leinen

 

PR_INI

SISÄLTÖ

Sivu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS................................................3

PERUSTELUT..........................................................................................................................16

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO.......................18

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO....................................................................23

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS.................................................26

 

 

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tarkistamisesta ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman painopisteiden asettamisesta

( 2011/2194(INI) )

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kuudes ympäristöä koskeva yhteisön toimintaohjelma – loppuarviointi" ( KOM(2011)0531 ),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 ja 192 artiklan, jotka koskevat ihmisten terveyden ja ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista,

–   ottaa huomioon ympäristöneuvoston 10. lokakuuta 2011 tekemät päätelmät kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman arvioinnista ja jatkotoimista: "Kohti EU:n seitsemättä ympäristöohjelmaa",

–   ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen raportin "Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2010" (SOER 2010),

–   ottaa huomioon teollisuuslaitosten aiheuttaman ilman pilaantumisen kustannuksia käsittelevän Euroopan ympäristökeskuksen teknisen raportin N:o 15/2011 "Revealing the costs of air pollution from industrial facilities in Europe'',

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" ( KOM(2010)2020 ),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020" ( KOM(2011)0244 ),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050" ( KOM(2011)0112 ),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa" ( KOM(2011)0571 ),

–   ottaa huomioon komission valkoisen kirjan "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää" ( KOM(2011)0144 ),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2014–2020 ( KOM(2011)0398 ),

–   ottaa huomioon komission esitykset yhteisen maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikan uudistamisesta,

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–    ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot ( A7-0048/2012 ),

A. ottaa huomioon, että nykyisen kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman voimassaolo päättyy 22. heinäkuuta 2012;

B.  ottaa huomioon, että kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma on tarjonnut kymmenvuotisen kattavan kehyksen ympäristöpolitiikalle, minä aikana ympäristölainsäädäntöä on koottu ja täydennetty merkittävästi, ja että sen hyväksyminen yhteispäätösmenettelyllä on lisännyt sen hyväksyttävyyttä ja auttanut kansalaisia tuntemaan sen omakseen; ottaa huomioon, että tästä huolimatta jäsenvaltiot ja komissio eivät aina ole toimineet ohjelman mukaisesti ja että siinä oli joitakin puutteita, joita on käsiteltävä;

C. toteaa, että edistyminen kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisessa on ollut vaihtelevaa, kun jotkut tavoitteet on saavutettu (ilmastonmuutos, jätteet), joitakin taas ei (ilmanlaatu, kaupunkiympäristö, luonnonvarat) ja joidenkin saavuttaminen riippuu tulevista täytäntöönpanotoimista (kemikaalit, torjunta-aineet, vesivarat), ja toteaa, että haasteita on vielä paljon ja tarvitaan lisätoimia;

D. toteaa, että ympäristölainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano on heikentänyt kuudetta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa, erityisesti ilmansaasteiden valvonnan, vesi- ja jätevesihuollon, jätteiden ja luonnonsuojelun aloilla;

E   toteaa, että tavoitetta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä ei ole saavutettu poliittisten ja taloudellisten sitoumusten puutteen vuoksi;

F.  ottaa huomioon, että "Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2010" (SOER 2010) osoittaa, että on edelleen olemassa suuria ympäristöä koskevia haasteita, joiden vaikutukset ovat merkittäviä, ellei niihin puututa;

G.  katsoo, että tiettyjä ympäristölainsäädännön näkökohtia olisi tarkistettava, erityisesti vahvistamalla ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin mukaisten arviointien riippumattomuutta;

H. muistuttaa, että ympäristön pilaantuminen – ilmansaasteet, melu, kemikaalit, heikko veden laatu ja ekosysteemin rappeutuminen – on merkittävä tekijä kroonisten sairauksien lisääntymisessä; katsoo, että kunnianhimoinen EU:n ympäristönsuojeluohjelma on näin ollen olennainen tekijä sairauksien ja terveyshaittojen tehokkaassa torjunnassa;

I.   toteaa, että jäsenvaltioiden välillä on suuria eroavuuksia ympäristön laadun ja kansanterveyden alalla;

1.  korostaa, että seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma olisi hyväksyttävä mahdollisimman pian, jotta tuleviin ympäristöongelmiin voitaisiin puuttua; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen seitsemänneksi ympäristöä koskevaksi toimintaohjelmaksi viipymättä;

2.  katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on kuvattava selkeästi EU:n kohtaamat ympäristöhaasteet, myös ilmastonmuutoksen nopeutuminen, ekosysteemiemme rappeutuminen ja luonnonvarojen yhä suurempi liikakäyttö;

3.  korostaa EU:n nykyisten kestävyyshaasteiden vuoksi, että ympäristöalan toimintaohjelmat auttavat kattavina välineinä varmistamaan tarvittavan koordinoinnin yhteisön eri toimintalinjojen välillä; katsoo erityisesti, että seuraavalla vuosikymmenellä on entistä tärkeämpää puuttua ympäristöongelmiin johdonmukaisemmalla ja yhtenäisemmällä lähestymistavalla, jossa otetaan huomioon niiden väliset yhteydet ja täytetään nykyiset puutteet, sillä muuten vahingot voivat olla peruuttamattomia;

4.   katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa olisi kuvattava myönteisellä tavalla tiukan ympäristöpolitiikan hyödyt julkisen tuen ja poliittisen toimintatahdon vahvistamiseksi;

5.  katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa pitäisi asettaa konkreettisia tavoitteita vuodelle 2020 ja luoda selkeä ympäristöä koskeva visio vuodelle 2050 tavoitteena korkean elämänlaadun ja hyvinvoinnin takaaminen kaikille turvallisten ympäristön raja-arvojen rajoissa;

6.  katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman aikataulu olisi mukautettava vuoden 2013 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen ja Eurooppa 2020 –strategiaan; korostaa kuitenkin, että ratkaisevia päätöksiä muilla voimakkaasti ympäristöön vaikuttavilla politiikan aloilla tehdään todennäköisesti ennen seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman hyväksymistä;

7.  korostaa, että seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla olisi tarjottava oikea kehys asianmukaisen rahoituksen, myös innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen kohdennettavan rahoituksen, varmistamiseen ja että ympäristötavoitteiden rahoittaminen synergiassa LIFE-ohjelman kanssa ja ympäristönsuojelu olisi sisällytettävä merkittävänä osana seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sekä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP), yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) ja koheesiopolitiikan uudistukseen ja Horisontti 2020 ‑ohjelmaan; katsoo erityisesti, että EU:n olisi mahdollistettava uusien rahoituslähteiden löytäminen seitsemättä ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa varten esimerkiksi markkinavälineiden käyttöön ottamisen ja ekosysteemipalvelujen tarjoamisesta maksettavien korvauksien avulla;

8.  katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman pitäisi olla yleisesti pätevä kehys, jonka avulla olisi mahdollista käsitellä sekä pitkäaikaisia että uusia ympäristö- ja kestävyyshaasteita nykyiset ja suunnitellut toimenpiteet huomioon ottaen;

9.  katsoo, että tulevan vuosikymmenen aikana seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman avulla olisi varmistettava, että kansalliset ja paikalliset viranomaiset, kansalaiset, yrittäjät ja sijoittajat voivat riittävän hyvin ymmärtää ja ennakoida EU:n ympäristöpäätöksiä; katsoo, että kattavan ohjelman on lähetettävä maailmalle EU:n puolesta voimakas poliittinen viesti ja edistettävä osaltaan kansainvälisen ympäristöhallinnon luomista;

10. kehottaa komissiota perustamaan esityksensä seitsemänneksi ympäristöä koskevaksi toimintaohjelmaksi seuraaville kolmelle painopistealueelle:

– täytäntöönpano ja vahvistaminen

– integroiminen

– kansainvälinen ulottuvuus;

11. katsoo, että monet kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteet ovat hyvin muotoiltuja, mutta toteaa samalla, että monia niistä ei ole läheskään saavutettu; toivoo tästä syystä, että monet näistä tavoitteista siirretään myös seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan;

12. painottaa, että on tärkeää antaa ennalta varautumisen periaatteen ohjata EU:n ympäristöpolitiikkaa;

Täytäntöönpano ja vahvistaminen

13. panee huolestuneena merkille, että unionin ympäristösäännöstön täytäntöönpano on vielä kesken; katsoo, että sen täydellinen täytäntöönpano kaikilla tasoilla sekä ympäristöä koskevien ja siihen liittyvien poliittisten avainasemassa olevien painopistealueiden – ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, ympäristö ja terveys sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikka, energia, kestävä liikenne, kestävä maatalous ja maaseudun kehittäminen – vahvistaminen on erittäin tärkeää; korostaa siksi selkeän ja johdonmukaisen, julkisen politiikan arviointiin ja siitä annettavaan palautteeseen perustuvan ympäristölainsäädännön tarvetta;

14. korostaa, että EU:n ympäristölainsäädännön täysimääräinen noudattaminen on todellinen perussopimuksesta seuraava velvoite ja kriteeri EU:n varojen käytölle jäsenvaltioissa;

15. korostaa, että kansalaisille tiedottaminen EU:n ympäristöpolitiikasta on erittäin tärkeää, jotta heidät saadaan osallistumaan sen onnistuneeseen toteuttamiseen; pyytää tästä syystä, että tulevassa toimintaohjelmassa pyritään tähän nykyistä tarmokkaammin, sillä parempaa ympäristöä parempaa elämää varten ei saada aikaan yksipuolisesti toimielinten toimilla ilman itse yhteiskunnan panosta;

Ilmastonmuutos

16. katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman pitäisi taata ilmasto- ja energiapaketin täysimääräinen täytäntöönpano ja vahvistaa sitä;

17. Katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa olisi otettava huomioon, että tarvitaan energiatehokkuuden ja/tai energiasäästöjen sitovia tavoitteita, koska niillä edistetään ilmastonmuutoksen torjumista ja ympäristönsuojelua; korostaa, että yhteisön järjestelmän on oltava joustava, jotta voidaan varmistaa, että ehdotetuissa energiatehokkuustoimissa otetaan asianmukaisesti huomioon kunkin jäsenvaltion erityispiirteet;

18. katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa olisi laajennettava keskustelua koskemaan myös aikaa vuoden 2020 jälkeen ja tarkasteltava päästövähennysten, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden välitavoitteita vuodelle 2030;

19. katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa pitäisi käsitellä myös päästöjä meriin ja muita kuin hiilidioksidipäästöjä;

20. katsoo, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitäisi huomioida riittävästi seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa ottaen huomioon alueiden erilaiset tarpeet tulevan EU:n sopeutumisstrategian pohjalta; kehottaa komissiota ehdottamaan EU:n kasvinsuojelulainsäädännön kunnianhimoista uudistusta, jotta voidaan torjua tehokkaasti ilmastonmuutoksen aiheuttaman haitallisten vieraslajien ja haitallisten organismien leviämistä;

21. tunnustaa uusiutuvan energian kasvavan tuotannon lisähyödyt saasteiden vähentymisen ja terveysvaikutusten muodossa edellyttäen, että tällä tosiasiassa vähennetään uusiutumattomiin energianlähteisiin pohjautuvaa tuotantoa;

22. suosittaa vähähiilisille ja ilmastonmuutokseen sopeutuville alueellisille strategioille sekä pk-yritysten, kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten pienimuotoisille ilmastohankkeille annetun tuen vahvistamista komission ehdottamaan uuteen LIFE‑ohjelmaan sisältyvän Ilmastotoimet-alaohjelman puitteissa;

Luonnonvarojen tehokas ja kestävä käyttö

23. muistuttaa, että luonnonvarojen käytön absoluuttista vähentämistä tarvitaan kiireellisesti; kehottaa komissiota tulkitsemaan resurssitehokkuuden käsitettä laajasti niin, että se kattaa kaikki luonnonvarat; korostaa, että niihin kuuluvat esimerkiksi sekä energiantuotantoon että muuhun kuin energiantuotantoon käytettävät luonnonvarat, kuten vesi, ekosysteemit ja biologinen monimuotoisuus; kehottaa komissiota myös sisällyttämään kestävän raaka-aineiden hallinnan sekä tuotannon ja kulutuksen kestävyyden resurssitehokkuuden alaan;

24. katsoo, että seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla olisi edistettävä pitkän ajanjakson tavoitteen saavuttamista, eli ekologisen jalanjäljen pienentämistä 50 prosentilla seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana; korostaa, että EU:n liian suuri ekologinen jalanjälki vaarantaa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti sellaisten luonnollisten ekosysteemien näkymät, jotka riittäisivät tukemaan ihmiskuntaa;

25. katsoo, että etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa määritetyt tavoitteet pitäisi sisällyttää kokonaisuudessaan seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan;

26. kehottaa komissiota jo nyt käyttämään ja parantamaan olemassa olevia resurssitehokkuuden indikaattoreita, missä sellaisia on, ja asettamaan viipymättä tavoitteita kiinteässä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kaikkien muiden asianomaisten osapuolten kanssa, sekä kehittämään mahdollisimman pian uusia indikaattoreita ja asettamaan uusia tavoitteita tarpeen mukaan, kuten etenemissuunnitelmassa pyydetään; kehottaa komissiota resurssitehokkuutta koskevan lippulaivaindikaattorin rajoitusten vuoksi kehittämään mahdollisimman pian raaka-aineiden kulutusindikaattorin elinkaareen perustuvan lähestymistavan avulla ottaen huomioon piilovirrat, toisin sanoen ympäristöpaineiden siirtämisen EU:n ulkopuolelle sekä niukkojen luonnonvarojen ja riippuvuuksien siirtämisen;

27. katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman olisi edistettävä sellaisen lainsäädäntökehyksen kehittämistä, jolla valtavirtaistetaan asiaa koskevaan ja erityisesti kestävää tuotantoa koskevaan politiikkaan resurssien porrastetun käytön käsite, jotta varmistetaan, että niukat raaka-aineet hyödynnetään kokonaisuudessaan;

28. katsoo, että seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan pitäisi sisältyä kaupunkiympäristöä koskevia tavoitteita, sillä kaupungeissa asuu enemmistö Euroopan kansalaisista, niissä tuotetaan yli kaksi kolmasosaa hiilidioksidipäästöistä ja niiden ympäristövaikutus on huomattava, ohjeiden tarjoamiseksi siitä, kuinka edistetään yhdennettyä ympäristösuunnittelua, kestävää liikkuvuutta, elämänlaatua ja ihmisten terveyttä kaupungeissa ottaen samalla huomioon toissijaisuusperiaate;

29. korostaa tarvetta toteuttaa saastumisen vähentämisstrategioita kaupunkiympäristössä ja kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuuksia perustaa Euroopan laajuinen tukijärjestelmä kaupunkiliikennesuunnitelmien toteuttamiseksi vaiheittain Euroopan kaupungeissa, määrittelemään Euroopan tasolla menetelmiä ja rahoitusmekanismeja kaupunkiliikenteen auditointien ja kaupunkiliikennesuunnitelmien valmistelua varten ja laatimaan Euroopan kaupunkiliikenteen tulostaulun;

30. katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman pitäisi mahdollistaa etenemissuunnitelman kestävää ja ekologista kulutusta ja tuotantoa koskevien tavoitteiden täydellinen saavuttaminen erityisesti suhteessa ympäristöä säästäviin ja kestäviin julkisiin hankintoihin avoimuutta ja oikeudenmukaista kilpailua koskevien periaatteiden mukaisesti; vaatii kehittämään tuotepolitiikkaa, jossa otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari ja eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavat tuotantotavat; kehottaa komissiota varmistamaan – kun tuotteiden ekologisen jalanjäljen yhdenmukainen unionin laskentatapa on vahvistettu – että kuluttajat saavat tuotteiden ympäristövaikutuksista tietoja, jotka eivät kuulu nykyisiin järjestelmiin (ympäristömerkki, energiamerkintä, luomumerkintä jne.); kehottaa komissiota laajentamaan ekologista suunnittelua koskevan direktiivin soveltamisalaa ja valvomaan sen täytäntöönpanoa;

31. katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa olisi rohkaistava kannustusmekanismien kehittämiseen kierrätysmateriaalin kysynnän tukemiseksi erityisesti silloin, kun se sisällytetään lopputuotteeseen;

32. katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman pitäisi mahdollistaa jätelainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano ja jätteiden käsittelyhierarkian noudattaminen samalla kun varmistetaan johdonmukaisuus EU:n muun politiikan kanssa; katsoo, että siinä olisi asetettava kunnianhimoisempia ehkäisemis-, uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita, mukaan luettuina jätteen muodostumisen nettovähennys, jätealan puitedirektiivin hierarkian mukaisesti kierrätykseen tai kompostoitavaksi soveltuvan jätteen polttamiskielto, lajitellun jätteen kaatopaikalle viemisen ehdoton kieltäminen sekä alakohtaiset resurssitehokkuuden tavoitteet ja prosessien tehokkuuden vertailuarvot; muistuttaa, että jäte on myös resurssi ja usein uudelleen hyödynnettävissä, jolloin voidaan varmistaa resurssien tehokas käyttö; kehottaa komissiota tutkimaan, kuinka kulutustuotteista syntyvien jätteiden keruun tehokkuutta voitaisiin lisätä laajennetun tuottajavastuun periaatteen soveltamisella sekä keräys- ja kierrätysjärjestelmien hallinnointia koskevien suuntaviivojen avulla; korostaa tarvetta investoida raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien kierrätykseen, sillä harvinaisten maametallien louhinnalla, jalostuksella ja kierrätyksellä voi olla vakavia ympäristöseurauksia, ellei niitä hallinnoida asianmukaisesti;

33. katsoo, että useissa jätteiden keruuta ja lajittelua koskevissa direktiiveissä jo asetettuja tavoitteita olisi kehitettävä edelleen ja pyrittävä materiaalien laajempaan ja laadukkaimpaan talteenottoon kaikissa kierrätyksen vaiheissa eli keruussa, purkamisessa, esikäsittelyssä ja kierrätyksessä/jalostuksessa;

34. katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on otettava huomioon EU:n tulevaa vesipolitiikkaa koskeva suunnitelma, ja korostaa, että on tärkeää soveltaa paremmin koordinoitua lähestymistapaa veden hinnoitteluun; kehottaa siksi komissiota helpottamaan ratkaisujen saatavuutta vesipulaan, veden talteenottoon ja vaihtoehtoisiin kastelutekniikoihin ja kannustamaan hydrologisesta kierrosta otetun veden porrastetun käytön optimointiin erityisesti kierrättämällä vettä maatalouden ja teollisuuden käyttöön, kun tämä on asianmukaista, sekä keräämällä jätevedestä ravinteet ja energian;

35. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vesialan lainsäädäntö pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja tehokkaasti, ja katsoo, että vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin noudattamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä jokien luonnollisten rantojen ennallistamiseksi ja niiden viereisten alueiden metsittämiseksi uudelleen;

36. kehottaa komissiota ottamaan kaikki merkitykselliset sidosryhmät mukaan laadittaessa tavoitteita, joilla olisi varmistettava kestävä maankäyttö seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa; kehottaa komissiota määrittämään kriittisiä maankäyttökysymyksiä, kuten puolittain luonnontilaisten luontotyyppien katoamisen ja arvokkaan maankäytön korvaamisen bioenergian tuotannolla; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan biomassaa ja biopolttoaineita koskevia kestävyyskriteerejä ja epäsuorien maankäytön muutoksien tarkastelemista;

37. katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on tarkasteltava unionin politiikan vaikutuksia EU:n ulkopuolella, ja pyytää tämän vuoksi komissiota edistämään EU:n maankäytön jalanjäljen pienentämistä kolmansissa maissa, erityisesti tarkastelemalla biopolttoaineiden ja biomassaenergian tuotannon aiheuttamaa epäsuoraa maankäytön muutosta, ja sisällyttämään siihen tavoitteen, että maata, jolla on suuri ympäristöarvo, ei oteta uuteen käyttöön sadon tuottamiseksi EU:n käyttöön;

Luonnon monimuotoisuus ja metsätalous

38. korostaa välittömän toiminnan tärkeyttä, jotta EU etenisi oikeaan suuntaan luonnon monimuotoisuutta koskevassa vuoden 2020 yleistavoitteessaan samoin kuin luonnon monimuotoisuuden suojelemista koskevissa maailmanlaajuisissa sitoumuksissaan – koska enää ei ole varaa epäonnistua – sekä tarvetta varata riittävästi varoja Natura 2000 ‑verkoston säilyttämiseen; katsoo, että vuodeksi 2010 asetetun tavoitteen saavuttamisessa havaitut ongelmat edellyttävät tähän asti käytettyjen menetelmien perusteellista tarkistamista; katsoo, että on tarpeen tehdä strategisia integroituja tutkimuksia kaikista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa suojeltuihin alueisiin; katsoo, että nämä tutkimukset olisi sisällytettävä yhdyskuntasuunnitteluun ja niiden liitännäistoimina olisi järjestettävä valistus- ja tiedotuskampanjoita paikallisten luonnonvarojen merkityksestä ja suojelusta;

39. katsoo, että "Luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020" sekä sen tavoitteet ja toimet ja keinot sen täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi sisällytettävä kokonaisuudessaan seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan; katsoo, että tiettyjä toimia on tehostettava lyhyellä aikavälillä, jotta luonnon monimuotoisuutta käsitellään selvemmin politiikan kaikilla aloilla, ja että tarvitaan lisätoimia (esimerkiksi rappeutuneiden ekosysteemien kunnostamiseksi), jotta vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan; korostaa, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa tarjotaan vankat puitteet, joilla tuetaan tarvittavien oikeudellisten välineiden ja rahoitusvälineiden hyväksymistä alkaen Natura 2000 –verkoston rahoituksen varmistamisesta;

40. korostaa, että luonnon monimuotoisuuden riittävän tuen varmistamiseksi on tärkeää käyttää EU:n ja kaikista mahdollisista lähteistä peräisin olevaa kansallista rahoitusta sekä kehittää innovatiivisia rahoitusmekanismeja;

41. kehottaa komissiota julkaisemaan vuoden 2012 loppuun mennessä tiedonannon Euroopan uudesta metsästrategiasta, ehdottamaan tehokkaita toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi metsäalalla ja rohkaisemaan metsävarojen järkevään käyttöön ja metsien kestävään hoitoon;

42. suosittaa entistä suuremman huomion kiinnittämistä metsiin edistämällä peltometsätaloutta uuden yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä sekä edistämällä kestävään maisemanhoitoon perustuvaa maaseudun kehittämispolitiikkaa;

43. kehottaa laatimaan uutta yhteisön lainsäädäntöä metsäpalojen torjumisesta tai ehdottaa ainakin jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vahvistamista tällä alalla;

Ympäristönlaatu ja terveys

44. katsoo, että koska huonoilla ympäristöolosuhteilla on oleellinen vaikutus terveyteen, mihin liittyy korkeita kustannuksia, seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman pitäisi etenkin:

–   sisältää edelleen kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoite, jonka mukaan kemikaaleja tuotetaan ja käytetään vuoteen 2020 mennessä ainoastaan tavoilla, joista ei seuraa merkittävää kielteistä vaikutusta terveyteen ja ympäristöön;

–   keskittyä ilmanlaatuun – myös sisäilmanlaatuun – ja sen terveysvaikutuksiin;

–   keskittyä meluun ja sen terveysvaikutuksiin;

–   mahdollistaa sellaisten tiettyjen toimenpiteiden kehittäminen, jotka liittyvät esille tuleviin ja toistaiseksi riittämättömästi käsiteltyihin ihmisten ja eläinten terveysuhkiin, ja tutkia uuden kehityksen vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen, kuten nanomateriaaleja, hormonaalisia haitta-aineita ja kemikaalien yhteisvaikutuksia tieteellisten analyysien ja yhteisesti hyväksyttyjen määritelmien perusteella;

–   sisältää toimia lasten terveyden suojelemiseksi ympäristösaasteilta Euroopan alueen WHO:n jäsenvaltioiden ympäristöstä ja terveydestä maaliskuussa 2010 antaman Parman julkilausuman perusteella;

–   liittyä toiseen ympäristöterveystoimintasuunnitelmaan;

45. painottaa, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa olisi asetettava erityiset tavoitteet sen varmistamiseksi, että vuoteen 2020 mennessä saasteet ja vaaralliset aineet eivät enää vaaranna Euroopan kansalaisten terveyttä;

46. katsoo, että olisi otettava täysimääräisesti huomioon kemikaalien riskinarvioinnissa käytetyt menetelmät suosien eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä; katsoo myös, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa olisi pyrittävä hyväksymään EU:n laajuinen strategia turvallisuuskokeissa käytettyjen eläinten määrän pienentämiseksi taaten samalla korkealaatuinen elämä ihmisille ja eläimille EU:ssa;

47. katsoo, että tarvitaan ympäristöä ja terveyttä koskeva kattava lähestymistapa, jossa ennalta varautumisen periaate ja riskien ehkäiseminen ovat keskeisellä sijalla ja jossa otetaan huomioon erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten sikiöt, lapset ja nuoret;

48. katsoo, että olisi pyrittävä keskittymään ennaltaehkäisyyn, ennalta varautumiseen ja ympäristöystävällisten toimien edistämiseen EU:n tasolla tutkimuksen, innovoinnin ja kehittämisen aloilla tavoitteena vähentää tautien ympäristötaakkaa;

49. katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa olisi käsiteltävä liikennettä edistämällä ympäristöystävällisiin liikennejärjestelmiin tehtäviä investointeja ja ehdottamalla ratkaisuja, joilla torjutaan ruuhkautumista, hiilidioksidipäästöjä ja mikrohiukkasia;

50. pitää tärkeänä, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota elohopean käytön lopettamiseen sekä EU:ssa että sen ulkopuolella;

51. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan EU:n ympäristölainsäädännön sekä hyväksyttyjen toimitapojen ja strategioiden täysimääräisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon ja varmistamaan asianmukaiset valmiudet ja rahoituksen täysimääräiselle täytäntöönpanolle myös tiukkojen säästötoimien aikana, sillä EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyöminen tai puutteellinen täytäntöönpano on paitsi lainvastaista myös yhteiskunnalle paljon kalliimpaa pitkällä ajanjaksolla;

Täytäntöönpano

52. pitää välttämättömänä vahvistaa Euroopan Unionin verkkoa ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöön panemiseksi (IMPEL) ja kehottaa komissiota kertomaan miten sitä voidaan vahvistaa;

53. kehottaa komissiota soveltamaan järjestelmällisesti ennakkovalvontaa kaiken asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön noudattamisen osalta, erityisesti koheesiopolitiikan alalla, ennen rahoituksen myöntämistä;

54. katsoo, että on tärkeää suhtautua seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan viestintävälineenä Euroopan kansalaisten kanssa, koska sillä voidaan saadaan kansalaiset liikkeelle etenkin, jotta sovittua politiikkaa toteutetaan paikalla;

55. pyytää komissiota tehostamaan rooliaan perussopimusten valvojana varmistaakseen kaikissa jäsenvaltioissa ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön asianmukaisen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanon ja valvonnan; kannattaa paikallisviranomaisten entistä voimakkaampaa osallistumista koko ympäristöpolitiikan määrittämisprosessiin lainsäädännön yleisen täytäntöönpanon parantamiseksi, myös työryhmien perustamista ympäristölainsäädännön soveltamiseksi alueellisella ja paikallisella tasolla; kehottaa tämän vuoksi komissiota tarkastelemaan, minkälainen tehtävä Euroopan ympäristökeskuksella voisi olla lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpanossa;

Integroiminen

56. katsoo, että ympäristöön liittyvien näkökohtien merkitys lisääntyy myös muilla politiikanaloilla ja että ympäristöpolitiikan nykyistä tehokkaampi integroiminen muihin alakohtaisiin politiikkoihin olisi tästä syystä toivottavaa;

57. pyytää komissiota kehittämään indikaattoreita, joilla voidaan mitata integroimisen parantamista;

58. katsoo, että vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos toteutetaan täydentäviä strategioita, joihin sisältyy muun muassa maatalouden arviointi, uudelleenmetsittäminen ja toimintapoliittisten kannustimien käyttöönotto innovoinnin edistämiseksi ja aurinko-, geo- ja merienergian hyödyntämisen toteuttamiseksi pikaisesti;

59. kehottaa komissiota liittämään ehdotukseensa seitsemännestä ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta yhdistetyn luettelon kaikista nykyisistä ympäristöön liittyvistä eri politiikanalojen tavoitteista, joita ovat etenkin ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, liikenne, energia, maatalous, kalastus sekä koheesiopolitiikka: kehottaa myös tarkastelemaan niitä yhdessä, jotta vertailu olisi tarkoituksenmukaista ja taattaisiin, että tavoitteet ovat johdonmukaisia;

60. kehottaa komissiota YVA-direktiiviä ja direktiiviä 2001/42/EY tarkistettaessa varmistamaan, että ne edistävät kestävää maankäyttöä EU:n kriittisenä resurssina, ja laajentamaan ympäristövaikutusten arvioinnin ulottuvuutta kattamaan muutkin kuin suuret hankkeet, ja katsoo, että samalla näiden arviointien kriteerejä olisi tiukennettava ja laajennettava kattamaan esimerkiksi resurssien porrastetun käytön käsite ja koko elinkaaren analysointi;

61. kehottaa komissiota ehdottamaan menettelyä ympäristövaikutusten arvioinnin puolueettomuuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi, alkaen hankkeen kehittäjien ja arvioijien välisen suoran yhteyden poistamisesta;

62. katsoo, että on pyrittävä kohtuulliseen tasapainoon ilmastonmuutoksen torjunnan ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen tai vähentämisen ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman välillä, jotta Euroopan unioni voisi saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian mukaiset tavoitteensa ja välttäisi ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamat tarpeettomat kustannukset; korostaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan merkitystä vuoden 2013 jälkeen; korostaa lisäksi, että ennaltaehkäisevien toimien edistämiseksi kustannukset on nähtävä investointeina tulevaisuuteen ja uusiin työpaikkoihin ja että kaikilla tasoilla on järjestettävä tiedotus- ja valistuskampanjoita sekä hyvien käytäntöjen vaihtoa; korostaa tarvetta hyödyntää teknistä apua paremmin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta voidaan tarvittaessa lisätä hallinnollisia valmiuksia; katsoo, että tutkimus- ja innovointitavoitteet on sovitettava tehokkaasti yhteen paikallisten ja alueellisten kehitystarpeiden kanssa;

63. katsoo, että vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos toteutetaan täydentäviä strategioita, joihin sisältyy muun muassa maatalouden arviointi, uudelleenmetsittäminen ja toimintapoliittisten kannustimien käyttöönotto innovoinnin edistämiseksi ja aurinko-, geo- ja merienergian hyödyntämisen toteuttamiseksi pikaisesti;

64. katsoo, että seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan pitäisi sisältyä sekä Euroopan että kansallisen tason tarkka ja yksityiskohtainen suunnitelma kaikkien ympäristölle haitallisten tukien, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien tukien, vaiheittaisesta käytöstä poistamisesta vuoteen 2020 mennessä Nagoyan sitoumuksia noudattaen;

65. katsoo, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa olisi käsiteltävä verouudistustoimenpiteitä, joilla tehostetaan jäsenvaltioiden toimintaa siirryttäessä työnteon verottamisesta luonnonvarojen käytön ja epäpuhtauksien verottamiseen;

66. katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman olisi mahdollistettava ympäristönäkökohtien sisällyttäminen EU-ohjausjaksoon nykyisten ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien yleisten indikaattoreiden lisäksi; kehottaa komissiota erityisesti integroimaan resurssitehokkuuden etenemissuunnitelmassa vahvistetun resurssitehokkuuspolitiikan ohjausjaksoon ja valvomaan eurooppalaisen ohjausjakson avulla sitä, mitä toimia jäsenvaltiot toteuttavat verouudistusta koskevien maakohtaisten suositusten pohjalta;

67. korostaa sekä alue- ja paikallisviranomaisten, kansalaisjärjestöjen, korkeakoulumaailman edustajien että kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin tärkeää roolia tehokkaan ympäristöpolitiikan edistämisessä ja toteuttamisessa koko EU:ssa;

68. katsoo, että merkityksellisten tulosten saavuttamiseksi on varmistettava ohjelmien täytäntöönpano alueellisella ja paikallisella tasolla ja kaikki asianosaiset on otettava mukaan prosessiin; pyytää kiinnittämään huomiota maantieteellisesti muista eroavien alueiden, esimerkiksi saarten, vuoristoalueiden tai harvaan asuttujen alueiden, tilanteeseen; on tyytyväinen komission ehdotukseen lisätä ympäristövaikutusten arviointien ja strategisten ympäristöarviointien käyttöä paikallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa;

69. korostaa, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman täytyisi mahdollistaa Århusin yleissopimuksen kattava täytäntöönpano erityisesti oikeussuojan saatavuuden suhteen; painottaa tässä yhteydessä kiireellistä tarvetta hyväksyä direktiivi muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta; kehottaa neuvostoa noudattamaan Århusin yleissopimuksesta aiheutuvia velvoitteitaan ja vahvistamaan yhteisen kantansa komission ehdotuksesta vuoden 2012 loppuun mennessä;

70. katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman täytyisi pyrkiä tukemaan BKT:ta pidemmälle menevien vaihtoehtoisten kasvua ja hyvinvointia mittaavien mallien kehittämistä;

71. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään "ympäristöystävällistä taloutta" koko maailmassa liittäen yhteen ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat, kuten köyhyyden vähentäminen;

72. korostaa, että on tärkeää osoittaa EU:n kansalaisille erityisesti nykyisessä taloudellisessa ilmapiirissä, että ympäristönsuojelu ei ole ristiriidassa kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa; pyytääkin edistämään menestyksekkäitä hankkeita ja jakamaan kansalaisille tietoa ympäristön kannalta myönteisen taloudellisen kehityksen toteutettavuudesta luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta tärkeillä alueilla kuten Natura 2000 -verkostossa;

73. muistuttaa, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman täytyisi mahdollistaa asianmukaiset edellytykset riittävän rahoituksen varmistamiseksi mukaan lukien innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen rahoitus;

74. katsoo, että komission olisi hallinnoitava Life+-ohjelmaa painottaen kansainvälisiä innovointi- ja huippuosaamishankkeita ja edistettävä pk-yritysten ja tutkimus- ja kehittämislaitosten toimintaa sekä priorisoitava biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä toimimalla järjestelmällisesti ja yhtenäisesti sekä edistämällä maatalouskäytänteitä, jotka eivät ole ristiriidassa maaperän suojelun ja eläinten ekosysteemien ravintoketjujen kanssa; katsoo, että EU:n Life+-ohjelmaa olisi tehtävä laajemmin tunnetuksi kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan kannustaa innovatiivisia käytäntöjä paikallistasolla ja lisätä ohjelman ympäristöpolitiikkaa ja -hallintoa koskevan osan vaikutusta sekä tietoisuutta siitä;

75. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan seuraavassa tutkimuksen puiteohjelmassa tutkimus- ja innovointiohjelman, jossa keskitytään uusiin materiaaleihin ja luonnonvaroihin, joilla voitaisiin tulevaisuudessa korvata ne nykyiset raaka-aineet, joiden tarjonnasta on pulaa;

Kansainvälinen ulottuvuus

76. katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteena täytyisi olla ympäristönäkökohtien sisällyttäminen kaikkiin EU:n ulkosuhteisiin ja erityisesti kehitysapuun ja kauppasopimuksiin ympäristönsuojelun edistämiseksi kolmansissa maissa; kannustaa EU:ta suosimaan ympäristötutkimuksen yhteistä suunnittelua naapuriensa kanssa;

77. pyytää komissiota sisällyttämään ehdotukseensa tavoitteen, että EU tukisi täysin YK:n, Maailmanpankin ja Euroopan ympäristökeskuksen ympäristötilinpitoa koskevaa työtä, jotta maailmaan saataisiin tasapainoinen ympäristötilinpitojärjestelmä; on tyytyväinen luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa tehtyihin sitoumuksiin lisätä tietoisuutta ekosysteemeistä ja niiden (esimerkiksi metsien tarjoamista) palveluista EU:ssa; rohkaisee jäsenvaltioita vaihtamaan kokemuksia ja vertailemaan havaintojaan ekosysteemitilinpidon menetelmistä;

78. katsoo, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman täytyisi mahdollistaa EU:n kansainvälisten sitoumusten nopea täytäntöönpano, erityisesti YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCC) ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) puitteissa;

°

° °

79. kehottaa komissiota sisällyttämään seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan Rio+20-konferenssin vihreää taloutta ja kansainvälisen ympäristöhallinnon vahvistamista koskevat tulokset;

80. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Parempi ympäristö, parempi elämä

 

Terveellinen ympäristö ja korkeatasoinen ympäristönsuojelu ovat sekä hyvän elämänlaadun takaamisen että ekosysteemien vakauden säilyttämisen edellytyksiä.

 

Ympäristöä koskevat toimintaohjelmat ovat ohjanneet EU:n ympäristöpolitiikan kehittymistä 70-luvun alkupuolelta lähtien. Ne ovat ajaneet voimakkaasti kestävän EU:n ympäristölainsäädännön hyväksymistä erityisesti ilman, veden, jätehuollon ja ilmaston aloilla.

 

Ympäristömme suojelu parantaa elämänlaatua erityisesti turvaamalla ekosysteemit ja niiden palvelut, pysäyttämällä luonnon monimuotoisuuden menettämisen, takaamalla paremman ilmanlaadun ja melun väheneminen, luomalla työpaikkoja ja kasvua sekä takaamalla nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin.

 

Nykyinen kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma (6EAP), ensimmäinen, joka hyväksyttiin yhteispäätösmenettelyllä, päättyy kesäkuussa 2012. Sen päätösarviointi julkaistiin 31. elokuuta 2011 ja siinä todetaan, että kaiken kaikkiaan kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma on tarjonnut kattavan kehyksen ympäristöpolitiikalle ja sen aikana ympäristölainsäädäntöä on koottu ja täydennetty merkittävästi ja että sen hyväksyminen yhteispäätösmenettelyllä on lisännyt sen hyväksyttävyyttä ja parantanut myöhempien strategiaehdotusten omaksumista.

 

Olemme kuitenkin edelleen kaukana tyydyttävästä tilanteesta ympäristön tilan suhteen. Tieteelliset todisteet osoittavat selkeästi, että nykytilanteen säilyttäminen ei ole vaihtoehto, sillä se kohdistaa liikaa painetta planeetan kapasiteettiin kestää luonnonvarojen tai ekosysteemipalveluiden kysyntää tai ottaa vastaan ympäristösaasteita. Kaikkien sidosryhmien kiireellistä toimintaa tarvitaan siirtymisessä kestävää tulevaisuutta kohti.

 

Sen vuoksi on välttämätöntä hyväksyä seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma niin pian kuin mahdollista, jotta tämä siirtyminen kestävää tulevaisuutta kohti mahdollistetaan, jatkuvuus taataan ja aukot vältetään.

 

Vaikka komissio on äskettäin julkaissut useita yksittäisiä asiakirjoja ja etenemissuunnitelmia, uskomme esitysmuodon suhteen vakaasti, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman pitäisi antaa vahva ja kattava kehys, joka takaisi yhtenäisyyden. Sen täytyisi varmistaa, että siihen sisältyvät kaikki olemassa olevat ympäristöön liittyvät eri politiikanalojen tavoitteet vuodelle 2020 ja että niitä tarkastellaan yhdessä toistensa kanssa.

 

Lisäksi tulevan seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman täytyisi mahdollistaa selkeä, kunnianhimoinen visio vuodelle 2050 antaakseen pitkäaikaisen näkökulman kaikille sidosryhmille.

 

Ehdotamme, että tuleva seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma keskittyy kolmeen seuraavaan aiheeseen:

– ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ja vahvistaminen

– ympäristötavoitteiden sisällyttäminen kaikkiin alakohtaisiin politiikkoihin

– ympäristönsuojelun kansainvälinen ulottuvuus.

 

Pyydämme siksi komissiota esittämään ehdotuksensa seitsemännestä ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta mahdollisimman pian ja ottamaan huomioon tässä valiokunta-aloitteisessa raportissa kuvatut ehdotuksemme.

 

9.2.2012

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tarkistamisesta ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman painopisteiden asettamisesta

( 2011/2194(INI) )

Valmistelija: Cristina Gutiérrez-Cortines

 

 

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että on tärkeää sisällyttää ympäristötavoitteet kaikkiin unionin politiikkoihin; painottaa myös, että laajat aihekohtaiset strategiat on muutettava tehokkaaksi lainsäädännöksi, jossa asetetaan selkeät tavoitteet ja aikataulut, jotta seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma tukee tavoitetta unionin ekologisen jalanjäljen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä;

2.  kehottaa komissiota YVA-direktiiviä ja direktiiviä 2001/42/EY tarkistaessaan soveltamaan energian tuotantopaikkojen sekä teollisuusalueiden ja muiden laitosten sijoituspaikkojen valinnassa tiukasti maisemien ja luonnonympäristön suojelua koskevia kriteerejä; katsoo, että komission olisi laadittava osoittimia näiden laitosten mahdollisten haitallisten vaikutusten arvioimiseksi ja otettava kaikin puolin huomioon kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevat SEUT-sopimuksen artiklat;

3.  korostaa, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa pitäisi olla konkreettisia mitattavissa olevia tavoitteita, yksityiskohtaisia aikatauluja ja ohjelman täytäntöönpanon seurantamekanismina käytettäviä indikaattoreita ja tulostauluja, jotka takaisivat ohjelman tavoitteiden saavuttamisen EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

4.  katsoo, että EU:n on tuettava enemmän tutkimus-, innovointi- ja kehittämistoimintaa varmistaakseen, että keskipitkällä aikavälillä on paremmin saatavilla tehokkaampaa tekniikkaa, jota tarvitaan luonnonvarojen käytön tehostamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja EU:n kilpailukyvyn ylläpitämiseen;

5.  katsoo, että tiedonanto "Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa" on muunnettava konkreettisiksi toimenpiteiksi seitsemänteen toimintaohjelmaan;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan seuraavassa tutkimuksen puiteohjelmassa tutkimus- ja innovointiohjelman, jossa keskitytään uusiin materiaaleihin ja luonnonvaroihin, joilla voitaisiin tulevaisuudessa korvata ne nykyiset raaka-aineet, joiden tarjonnasta on pulaa;

7.  korostaa tarvetta investoida raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien kierrätykseen, sillä harvinaisten maametallien louhinnalla, jalostuksella ja kierrätyksellä voi olla vakavia ympäristöseurauksia, ellei niitä hallinnoida asianmukaisesti;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään "ympäristöystävällistä taloutta" koko maailmassa liittäen yhteen ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat, kuten köyhyyden vähentäminen;

9.  pyytää varaamaan monivuotiseen rahoituskehykseen (2014–2020) määrärahoja Natura 2000 -ohjelman rahoitukseen ja ottamaan käyttöön uusia hallinnointimenetelmiä, jotka mahdollistavat sopimusten tekemisen omistajien ja yksityisen sektorin kanssa sekä yhteensopivien ja tuloksellisten ratkaisujen löytämisen elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen, ja kehottaa tehostamaan pyrkimyksiä biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan sisällyttämiseksi muihin politiikkoihin;

10. katsoo, että luontotyyppidirektiivin ja Natura 2000 -verkoston suhteen on otettava asianmukaisesti huomioon maisemien esteettiset ja visuaaliset ominaisuudet kyseisten ohjelmien tulkintaa varten;

11. korostaa, että on tärkeää osoittaa EU:n kansalaisille erityisesti nykyisessä taloudellisessa ilmapiirissä, että ympäristönsuojelu ei ole ristiriidassa kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa; pyytääkin edistämään menestyksekkäitä hankkeita ja jakamaan kansalaisille tietoa ympäristön kannalta myönteisen taloudellisen kehityksen toteutettavuudesta luonnon- ja kulttuuriperinnön kannalta tärkeillä alueilla kuten Natura 2000 -verkostossa;

12. katsoo, että on löydettävä uusia tapoja säännellä maaperän käyttöä jäsenvaltioiden kriteerien mukaisesti ja tehostettava toimia katastrofien välttämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi sekä selkeiden ja avoimien sisämarkkinoiden luomiseksi, kun on kyse maaperän saastumisesta;

13. katsoo, että vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos toteutetaan täydentäviä strategioita, joihin sisältyy muun muassa maatalouden arviointi, uudelleenmetsittäminen ja toimintapoliittisten kannustimien käyttöönotto innovoinnin edistämiseksi ja aurinko-, geo- ja merienergian hyödyntämisen toteuttamiseksi pikaisesti;

14. katsoo, että komission olisi hallinnoitava Life+-ohjelmaa painottaen kansainvälisiä innovointi- ja huippuosaamishankkeita ja edistettävä pk-yritysten ja tutkimus- ja kehittämislaitosten toimintaa sekä priorisoitava biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä toimimalla järjestelmällisesti ja yhtenäisesti sekä edistämällä maatalouskäytänteitä, jotka eivät ole ristiriidassa maaperän suojelun ja eläinten ekosysteemien ravintoketjujen kanssa; katsoo, että EU:n Life+-ohjelmaa olisi tehtävä laajemmin tunnetuksi kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan kannustaa innovatiivisia käytäntöjä paikallistasolla ja lisätä ohjelman ympäristöpolitiikkaa ja -hallintoa koskevan osan vaikutusta sekä tietoisuutta siitä;

15. korostaa, että vahva eurooppalainen tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminta on välttämätön edellytys ympäristön suojelulle ja että samalla saadaan aikaan sosiaalista ja taloudellista kehitystä Euroopan unionissa;

16. kehottaa komissiota noudattamaan tieteellistä ja järjestelmällistä lähestymistapaa tarkistaessaan vesipuitedirektiiviä, pohjavesidirektiiviä ja Blue Print -ohjelmaa ja ottamaan huomioon veden kiertokulun, veden ja maan välisen suhteen, aavikoitumisen torjunnan sekä tarpeen huolehtia vesihuollon avoimuudesta ja tehokkuudesta;

17. kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisemman arvioinnin toimintasuunnitelman tuloksista ja sen tavoitteiden täyden toteutumisen todellisista esteistä;

18. katsoo, että arvioidessaan ilmastonmuutoksen torjuntatoimia unionin toimielinten olisi otettava asianmukaisesti huomioon nurmikoiden ruohon rooli hiilidioksidin sitomisessa;

19. katsoo, että seitsemännessä toimintaohjelmassa on keskityttävä myös merten päästöihin ja muihin kuin hiilidioksidipäästöihin;

20. vaatii kiinnittämään erityistä huomiota kaupunkien elinympäristöä koskeviin tavoitteisiin ja toimiin ja erityisesti meluun ja ilmanlaatuun;

21. korostaa tarvetta toteuttaa saastumisen vähentämisstrategioita kaupunkiympäristössä ja kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuuksia perustaa Euroopan laajuinen tukijärjestelmä kaupunkiliikennesuunnitelmien toteuttamiseksi vaiheittain Euroopan kaupungeissa, määrittelemään Euroopan tasolla menetelmiä ja rahoitusmekanismeja kaupunkiliikenteen auditointien ja kaupunkiliikennesuunnitelmien valmistelua varten ja laatimaan Euroopan kaupunkiliikenteen tulostaulun;

22. katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi sitouduttava laatimaan yhtenäisiä strategioita, joiden avulla voidaan selvittää kunkin maantieteellisen alueen luontoarvot ja sen luonnonperinnön ominaispiirteet sekä niiden säilyttämiseksi tarvittavat toimet, ja ottamaan tässä huomioon biologisen monimuotoisuuden ja kunkin lajin suojelemiseksi tarvittavan ekosysteemin, kuten maatalous, vesi ja muut välttämättömät vähimmäisedellytykset;

23. kehottaa komissiota määrittelemään veden suolanpoistolaitoksia koskevien vaikutusarviointien perusteet, jotka sisältävät laitosten energiakustannukset ja merenpohjan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tuhoisat vaikutukset;

24. katsoo, että komission pitäisi sisällyttää kolmansien valtioiden kanssa tehtäviin elintarvike- ja maataloussopimuksiin sitovat laatukriteerit ja jäljitettävyysvaatimukset;

25. korostaa, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman pitäisi olla kunnianhimoisempi ja edistää sitovaa lainsäädäntöä, jolla asetetaan selvät tavoitteet tarkkoine aikatauluineen ja edistymisen seurantaindikaattoreineen, mukaan luettuna erityinen määräpäivä ohjelman väliarviointia varten;

26. toteaa, että seitsemännessä toimintaohjelmassa olisi asetettava etusijalle ympäristönäkökohtien sisällyttäminen muihin politiikan alueisiin, kuten energia-, maatalous-, kalastus-, liikenne- ja tutkimusasioihin sekä koheesio- ja aluekehityspolitiikkaan.

 

 

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Dimitrios Droutsas, Christian Ehler, Vicky Ford, Norbert Glante, Robert Goebbels, András Gyürk, Jacky Hénin, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Béla Kovács, Philippe Lamberts, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Rolandas Paksas, Vittorio Prodi, Herbert Reul, Michèle Rivasi, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antonio Cancian, António Fernando Correia De Campos, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Jolanta Emilia Hibner, Yannick Jadot, Seán Kelly, Bernd Lange, Werner Langen, Marian-Jean Marinescu, Zofija Mazej Kukovič, Morten Messerschmidt, Vladko Todorov Panayotov, Mario Pirillo, Silvia-Adriana Ţicău

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Marta Andreasen, Michael Theurer

 

 

28.2.2012

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tarkistamisesta ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman painopisteiden asettamisesta

( 2011/2194(INI) )

Valmistelija: Vasilica Viorica Dăncilă

 

 

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen liikakulutus ovat haasteita, jotka vaikuttavat kaikkiin EU:n kansalaisiin, ja että kaikilla hallinnon tasoilla tarvitaan toimia niiden vaikutusten lieventämiseksi; katsoo, että on varmistettava synergia koheesiopolitiikan sekä ympäristö-, terveys- ja maankäyttöpolitiikan välillä ja että paikallishallintojen ja alueiden välistä ja rajat ylittävää yhteistyötä on parannettava myös makroalueiden tasolla tasapainoisen kehityksen takaamiseksi kaupunkien ja niiden lähialueiden sekä metsä- ja maaseutualueiden välillä; korostaa kestävän maankäytön mahdollisuuksia ja katsoo, että on arvioitava huolellisesti toimenpiteitä, joilla säännellään maa-alueiden käyttötarkoituksen muuttamista, erityisesti vain yhden lajin viljelemiseksi tai biopolttoaineiden tuottamiseksi;

2.  katsoo, että on erityisen tärkeää parantaa kansallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä paikallisyhteisöryhmien ja muiden asianosaisten välistä yhteistyötä sekä kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia jätehuoltoa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseksi; suosittaa paikallisiin kumppanuuksiin perustuvien paikallisten kehittämismenetelmien käyttöönottoa erityisesti kaupunkeihin, maaseutuun ja rajatylittäviin kysymyksiin liittyvissä hankkeissa; kehottaa käyttämään tarvittaessa EU:n rahoitusta yhdennettyjen jätehuoltojärjestelmien luomiseen; korostaa, että on varmistettava tiivis yhteistyö yliopistojen, tutkijoiden, yritysten ja kaikkien muiden asianosaisten kanssa, jotta voidaan kehittää nopeasti jätteiden kierrätystä ja luonnonvarojen käytön tehokkuutta lisääviä innovatiivisia tekniikoita ja parantaa suunnittelua mineraalien ja kiviaineksen louhinnan vaikutusten vähentämiseksi ja luoda vaihtoehtoisia järjestelmiä, joilla jätteet voidaan hävittää ympäristöystävällisesti ja täysin jätteistä annettua puitedirektiiviä noudattaen;

3.  katsoo, että on pyrittävä kohtuulliseen tasapainoon ilmastonmuutoksen torjunnan ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen tai vähentämisen ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman välillä, jotta Euroopan unioni voisi saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian mukaiset tavoitteensa ja välttäisi ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamat tarpeettomat kustannukset; korostaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan merkitystä vuoden 2013 jälkeen; korostaa lisäksi, että ennaltaehkäisevien toimien edistämiseksi kustannukset on nähtävä investointeina tulevaisuuteen ja uusiin työpaikkoihin ja että kaikilla tasoilla on järjestettävä tiedotus- ja valistuskampanjoita sekä hyvien käytäntöjen vaihtoa; korostaa tarvetta hyödyntää teknistä apua paremmin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta voidaan tarvittaessa lisätä hallinnollisia valmiuksia; katsoo, että tutkimus- ja innovointitavoitteet on sovitettava tehokkaasti yhteen paikallisten ja alueellisten kehitystarpeiden kanssa;

4.  katsoo, että paikallishallintojen ja alueiden välistä ja rajat ylittävää yhteistyötä on parannettava (erityisesti kolmansien maiden kanssa toteutettavissa yhteistyötoimissa) perustamalla yhteisiä toimintaryhmiä vakavien saastumisonnettomuuksien sekä muiden luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien suuronnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi, jolloin vältettäisiin pitkäaikaiset vaikutukset; kehottaa komissiota laatimaan kestävää kemianteollisuutta koskevaa lainsäädäntöä;

5.  korostaa, että ympäristöpolitiikka on sisällytettävä selvästi ja johdonmukaisesti kaikkiin alakohtaisiin politiikkoihin ja että paikallisilla, alueellisilla ja kansallisilla viranomaisilla on tästä asiasta ratkaiseva vastuu; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että alueelliset viranomaiset osallistuvat kansallisten edustajien kanssa politiikkojen laatimista ja täytäntöönpanoa koskevaan suunnittelu- ja päätöksentekoprosessiin, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitteet; korostaa paikallisten ja alueellisten erityispiirteiden ja näiden politiikkojen täytäntöönpanon kannalta välttämättömien strategioiden välisen yhteyden merkitystä;

6.  korostaa, että paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla tarvitaan EU:n taloudellista tukea, jotta voidaan vastata monimutkaisiin ympäristöhaasteisiin ja -riskeihin; korostaa tarvetta edistää sellaisten alueellisten, paikallisten ja rajat ylittävien hankkeiden ja ohjelmien kehittämistä, jotka liittyvät tiiviisti luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kyseisillä alueilla, ja painottaa että kansalaisjärjestöjen, akateemisen maailman ja julkisen ja yksityisen sektorin osallistuminen luonnon monimuotoisuuden säilyttämis- ja palauttamisprosessiin on tärkeää;

7.  katsoo, että merkityksellisten tulosten saavuttamiseksi on varmistettava ohjelmien täytäntöönpano alueellisella ja paikallisella tasolla ja kaikki asianosaiset on otettava mukaan prosessiin; pyytää kiinnittämään huomiota maantieteellisesti muista eroavien alueiden, esimerkiksi saarten, vuoristoalueiden tai harvaan asuttujen alueiden, tilanteeseen; on tyytyväinen komission ehdotukseen lisätä ympäristövaikutusten arviointien ja strategisten ympäristöarviointien käyttöä paikallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Luís Paulo Alves, Catherine Bearder, Jean-Paul Besset, Victor Boştinaru, John Bufton, Salvatore Caronna, Nikos Chrysogelos, Ryszard Czarnecki, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Ana Miranda, Wojciech Michał Olejniczak, Younous Omarjee, Monika Smolková, Ewald Stadler, Csanád Szegedi, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Vasilica Viorica Dăncilă, Ivars Godmanis, James Nicholson, Elisabeth Schroedter, László Surján, Michael Theurer, Patrice Tirolien, Giommaria Uggias

 

 

 

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

8

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

János Áder, Elena Oana Antonescu, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Lajos Bokros, Martin Callanan, Nessa Childers, Yves Cochet, Chris Davies, Esther de Lange, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Nick Griffin, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Jo Leinen, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Gilles Pargneaux, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Kārlis Šadurskis, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Bogusław Sonik, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Sabine Wils

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gaston Franco, Riikka Manner, Judith A. Merkies, Vittorio Prodi, Kathleen Van Brempt, Andrea Zanoni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Hynek Fajmon