Istuntoasiakirja
4.6.2012
***II
SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN
neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaadittu)
(18581/2/2011 – C7‑0268/2010 – 2010/0253(COD) )
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Debora Serracchiani
PR_COD_2am
Menettelyjen symbolit |
* Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)
|
Tarkistukset säädösesitykseen |
Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt.
Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä.
|
SISÄLTÖ
Sivu
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI 5
PERUSTELUT 53
ASIAN KÄSITTELY 56
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaadittu)
(18581/2/2011 – C7‑0268/2010 – 2010/0253(COD) )
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (18581/2/2011 – C7‑0268/2010),
– ottaa huomioon Luxemburgin edustajainhuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 16. maaliskuuta 2011 antaman lausunnon[1],
– ottaa huomioon alueiden komitean 28. tammikuuta 2011 antaman lausunnon[2],
– ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan[3] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle ( COM(2010)0475 ),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 66 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn ( A7-0196/2012 ),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn toisen käsittelyn kannan;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Tarkistus 1
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 15 kappale
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(15) Rataverkon haltijan tilinpäätöksen olisi katettava kohtuullinen ajanjakso, joka sen jälkeen kun se on vahvistettu, voi ylittyä poikkeuksellisissa olosuhteissa, esimerkiksi jäsenvaltion taloustilanteen merkittävässä ja äkillisessä huonontumisessa, joka vaikuttaa merkittävästi liikenteen määrään sen infrastruktuurissa tai käytettävän julkisen rahoituksen tasoon. | (15) Rataverkon haltijan tuloslaskelmien olisi katettava kohtuullinen ajanjakso, joka sen jälkeen kun se on vahvistettu, voi ylittyä poikkeuksellisissa olosuhteissa, esimerkiksi jäsenvaltion taloustilanteen merkittävässä ja äkillisessä huonontumisessa, joka vaikuttaa merkittävästi liikenteen määrään sen infrastruktuurissa tai käytettävän julkisen rahoituksen tasoon. Kansainvälisten kirjanpitosäännösten mukaisesti infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen myönnetyt lainat eivät näy tuloslaskelmissa. |
Tarkistus 2
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (27 a) Palvelupaikkojen syrjimättömän käyttöoikeuden ja palvelujen tarjoamisen näissä palvelupaikoissa olisi mahdollistettava se, että rautatieyritykset voivat tarjota parempia palveluja matkustajille ja tavaraliikenteen käyttäjille. |
Tarkistus 3
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 33 kappale
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(33) Jotta kaikille rautatieyrityksille voitaisiin varmistaa läpinäkyvyys ja ketään syrjimätön pääsy rautatieinfrastruktuurin ja palvelupaikkojen käyttöön, kaikki markkinoille pääsyyn tarvittavat tiedot olisi julkaistava verkkoselostuksessa. | (33) Jotta kaikille rautatieyrityksille voitaisiin varmistaa läpinäkyvyys ja ketään syrjimätön pääsy rautatieinfrastruktuurin ja palvelupaikkojen käyttöön, kaikki markkinoille pääsyyn tarvittavat tiedot olisi julkaistava verkkoselostuksessa. Verkkoselostus olisi julkaistava vähintään kahdella unionin virallisella kielellä nykyisten kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 4
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 45 a kappale (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (45 a) Melun mukaan eriytettyjen infrastruktuurimaksujen olisi täydennettävä rautatieliikenteen aiheuttaman melun vähentämistä koskevia muita toimenpiteitä, joista voidaan mainita esimerkkinä |
Tarkistus 5
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 45 b kappale (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (45 b) Melua rajoittavia toimenpiteitä, jotka vastaavat rautatiealalle mukautettuja melua rajoittavia toimenpiteitä, olisi harkittava käytettäviksi muissa liikennemuodoissa. |
Tarkistus 6
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 46 kappale
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(46) Jotta nopeutetaan eurooppalaisen junakulunvalvontajärjestelmän (ETCS) käyttöönottoa vetureissa, rataverkon haltijat voivat muuttaa hinnoittelujärjestelmää eriyttämällä sen tilapäisesti sellaisten junien osalta, joihin on asennettu ETCS-järjestelmä. Rataverkon haltijoiden olisi kyettävä varmistamaan, että tällainen eriyttäminen ei johda tulojen menetyksiin. | (46) Jotta nopeutetaan eurooppalaisen junakulunvalvontajärjestelmän (ETCS) käyttöönottoa vetureissa, rataverkon haltijoiden olisi muutettava hinnoittelujärjestelmää eriyttämällä sen tilapäisesti sellaisten junien osalta, joihin on asennettu ETCS-järjestelmä. Eriyttämisen olisi tarjottava tarvittavat kannustimet varustaa junat ETCS-järjestelmällä komission päätöksellä 2009/561/EY vahvistetun ERTMS-järjestelmän käyttöönottosuunnitelman aikataulun mukaisesti. |
Tarkistus 7
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 83 a kappale (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (83 a) Kilpailun kehittymisen, jatkuvien investointien ja rautatieliikenteen palvelujen tarjoamisen kustannustehokkuuden varmistamiseksi tilien eriyttämisen olisi edellytettävä joko erillisten yksiköiden perustamista yksittäiseen yritykseen tai että infrastruktuuria ja kuljetuspalveluja hoitavat erilliset yksiköt. |
Perustelu
Tämä on parlamentin tarkistus 6 artiklan 2 kohtaan, joka on muutettu johdanto-osan kappaleeksi, kuten parlamentin valtuuskunta ehdotti kolmikantakokouksissa.
Tarkistus 8
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 83 b kappale (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (83 b) Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välinen tehokas yhteistyö on välttämätöntä hallittaessa liikennettä verkossa. |
Perustelu
Tämä on parlamentin tarkistus 7 artiklan 1 kohtaan, joka on muutettu johdanto-osan kappaleeksi, kuten parlamentin valtuuskunta ehdotti kolmikantakokouksissa.
Tarkistus 9
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 83 c kappale (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (83 c) Komission olisi valmisteltava vertaileva analyysi perittävien maksujen määrittämismenetelmistä jäsenvaltioissa, jotta voidaan ottaa käyttöön yhdenmukainen laskutapa maksujen määrittämiseksi. |
Perustelu
Parlamentin valtuuskunta hyväksyi tarkistuksen 61 muuttamisen johdanto-osan kappaleeksi.
Tarkistus 10
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 83 f kappale (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (83 f) Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välinen tehokas yhteistyö on välttämätöntä hallittaessa liikennettä verkossa. |
Tarkistus 11
Neuvoston kanta
Johdanto-osan 83 g kappale (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (83 g) Komission olisi valmisteltava vertaileva analyysi perittävien maksujen määrittämismenetelmistä jäsenvaltioissa, jotta voidaan ottaa käyttöön yhdenmukainen laskutapa maksujen määrittämiseksi. |
Tarkistus 12
Neuvoston kanta
2 artikla – 2 a kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 2 a. Jäsenvaltiot voivat jättää 6, 7, 8 ja 13 artiklan ja IV luvun soveltamisalan ulkopuolelle seuraavat yritykset: |
| – rautatieyritykset, jotka harjoittavat ainoastaan rautateiden tavaraliikennepalveluja rautateiden infrastruktuurissa, jota kyseiset yritykset hallinnoivat ennen tämän direktiivin voimaantuloa, jonka raideleveys eroaa jäsenvaltion määräävässä asemassa olevan rautatieverkon raideleveydestä ja joka on yhdistetty unionin ulkopuolisen valtion alueella olevaan rautateiden infrastruktuuriin, edellyttäen että hallinnoitua infrastruktuuria ei ole yksilöity unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 661/2010/EU. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 13
Neuvoston kanta
3 artikla – 2 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(2) 'rataverkon haltijalla' elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautatieinfrastruktuurin rakentamisesta, hallinnoinnista ja kunnossapidosta, mukaan lukien liikenteen hallinta sekä ohjaus, hallinta ja merkinanto; verkkoa tai verkon osaa koskevat rataverkon haltijan tehtävät voidaan antaa eri elimille tai yrityksille; | (2) 'rataverkon haltijalla' elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautatieinfrastruktuurin rakentamisesta, hallinnoinnista ja kunnossapidosta, mukaan lukien liikenteen hallinta sekä ohjaus, hallinta ja merkinanto, sovellettavia turvallisuusmääräyksiä noudattaen; rataverkon haltijan keskeiset tehtävät ovat seuraavat: reittien jakamista koskeva päätöksenteko, johon sisältyy saatavuuden määrittely ja arviointi sekä yksittäisten reittien jakaminen sekä infrastruktuurimaksuja koskeva päätöksenteko, mukaan lukien maksujen määrittäminen ja periminen, ja infrastruktuuri-investointeja koskeva päätöksenteko; |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 14
Neuvoston kanta
3 artikla – 10 a kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 'perusteellisilla huoltopalveluilla' huoltoa, jota ei tehdä rutiininomaisesti osana jokapäiväisiä toimia ja joka edellyttää kulkuneuvon poistamista liikenteestä; |
Perustelu
Parlamentin kompromissiehdotus, joka liittyy 13 artiklaan ja liitteeseen II
Tarkistus 15
Neuvoston kanta
3 artikla – 14 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(14) 'sopimuksella' sopimusta tai soveltuvin osin järjestelyä hallinnollisten tai sääntelytoimenpiteiden puitteissa; | (14) 'sopimuksella' sopimusta tai soveltuvin osin järjestelyä hallinnollisten toimenpiteiden puitteissa; |
Perustelu
Tässä tarkistuksessa otetaan huomioon parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa esitetty puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 16
Neuvoston kanta
3 artikla – 26 a kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (26 a) 'vaihtoehtoisella reittiosuudella' toista saman lähtöpaikan ja määräpaikan välistä reittiä, kun rautatieyritys voi korvata reitit keskenään kyseisen tavara- tai matkustajaliikennepalvelun järjestämiseksi; |
Perustelu
Tämä on tärkeä lisämääritys, joka koskee 13 artiklassa käytettyä termiä 'vaihtoehtoinen reittiosuus'.
Tarkistus 17
Neuvoston kanta
3 artikla – 26 b kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (26 b) 'toteuttamiskelpoisella vaihtoehdolla' mahdollisuutta käyttää toista palvelupaikkaa, joka mahdollistaa rautatieyritykselle kyseessä olevan tavara- tai henkilöliikennepalvelun harjoittamisen taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla; |
Perustelu
Tämä on tärkeä lisämääritys, joka koskee 13 artiklassa käytettyä termiä 'toteuttamiskelpoinen vaihtoehto'.
Tarkistus 18
Neuvoston kanta
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 2 a. Rataverkon haltijan on hallinnoitava omia tietotekniikkapalvelujaan sen varmistamiseksi, että kaupallisesti arkaluonteiset tiedot suojataan asianmukaisesti. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 19
Neuvoston kanta
4 artikla – 2 b kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 2 b. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että sekä rautatieyritykset että rataverkon haltijat, jotka eivät ole täydellisesti riippumattomia toisistaan, ovat vastuussa omasta henkilöstöpolitiikastaan. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 20
Neuvoston kanta
5 artikla – 3 a kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 3 a. Ellei 3 kohdasta muuta johdu, julkisessa omistuksessa tai määräysvallassa olevien rautatieyritysten osakkeenomistajien on voitava vaatia merkittävien liikkeenjohdollisten päätösten etukäteishyväksyntää samaa tapaan kuin yksityisten osakeyhtiöiden osakkeenomistajat kansallisessa yhtiöoikeudessa vahvistettujen sääntöjen perusteella. Tämän artiklan säännökset eivät vaikuta johtokunnan jäsenten nimittämistä koskevan yhtiöoikeuden mukaisiin valvontaelinten toimivaltuuksiin. |
Tarkistus 21
Neuvoston kanta
6 artikla – otsikko
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Tilien eriyttäminen | Tilien läpinäkyvä eriyttäminen |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 22
Neuvoston kanta
6 artikla – 2 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
2. Jäsenvaltiot saavat myös määrätä, että tämä erottaminen edellyttää erillisten yksiköiden perustamista yksittäiseen yritykseen tai että infrastruktuuria ja liikennettä hoitavat erilliset yksiköt. | 2. Jäsenvaltiot saavat myös määrätä, että tämä erottaminen edellyttää erillisten yksiköiden perustamista yksittäiseen yritykseen tai että infrastruktuuria ja liikennettä hoitavat erilliset yksiköt, jotta varmistetaan kilpailun kehittyminen, jatkuvat investoinnit ja rautatieliikenteen palvelujen tarjoamisen kustannustehokkuus. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 23
Neuvoston kanta
6 artikla – 4 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
4. Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen eri toimintojen kirjanpitoa on hoidettava siten, että on mahdollista valvoa kieltoa, joka koskee yhteen toiminnan lajiin myönnettyjen julkisten varojen siirtämistä toiseen toimintaan. | 4. Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen eri toimintojen kirjanpitoa on hoidettava siten, että on mahdollista valvoa kieltoa, joka koskee yhteen toiminnan lajiin myönnettyjen julkisten varojen siirtämistä toiseen toimintaan, sekä infrastruktuurin käyttömaksuista saatavien tulojen ja muista kaupallisista toimista aiheutuvien ylijäämien käyttöä. |
Tarkistus 24
Neuvoston kanta
8 artikla – 1 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on kehitettävä kansallista rautatieinfrastruktuuriaan ottaen tarvittaessa huomioon unionin yleiset tarpeet, mukaan lukien tarve tehdä yhteistyötä naapureina olevien kolmansien maiden kanssa. Tätä varten niiden on julkaistava viimeistään …[4]* viitteellinen rautatieinfrastruktuurin kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on tulevaisuuden liikkumistarpeisiin vastaaminen pitämällä kunnossa, uusimalla ja kehittämällä infrastruktuuria rautatiejärjestelmän kestävän rahoituksen avulla. Strategian on oltava vähintään viisivuotinen ja uusittavissa. | 1. Jäsenvaltioiden on kehitettävä kansallista rautatieinfrastruktuuriaan ottaen tarvittaessa huomioon unionin yleiset tarpeet, mukaan lukien tarve tehdä yhteistyötä naapureina olevien kolmansien maiden kanssa. Tätä varten niiden on julkaistava viimeistään kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen asianomaisia osapuolia kuultuaan viitteellinen rautatieinfrastruktuurin kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on tulevaisuuden liikkumistarpeisiin vastaaminen pitämällä kunnossa, uusimalla ja kehittämällä infrastruktuuria rautatiejärjestelmän kestävän rahoituksen avulla. Strategian on oltava vähintään viisivuotinen ja uusittavissa. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 25
Neuvoston kanta
8 artikla – 2 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
2. Jäsenvaltiot saavat myös myöntää rataverkon haltijalle, ottaen asianmukaisesti huomioon perussopimuksen 93, 107 ja 108 artiklan, sen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, infrastruktuurin kokoa ja rahoitustarpeita vastaavaa rahoitusta, erityisesti uusien investointien kattamiseksi. Jäsenvaltiot voivat päättää rahoittaa nämä investoinnit muilla keinoin kuin suoralla valtion rahoituksella. | 2. Jos tulot eivät riitä kattamaan rataverkon haltijan rahoitustarpeita, jäsenvaltiot myöntävät myös rataverkon haltijalle, ottaen asianmukaisesti huomioon perussopimuksen 93, 107 ja 108 artiklan, sen tehtäviä, infrastruktuurin kokoa ja rahoitustarpeita vastaavaa rahoitusta, erityisesti uusien investointien kattamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 31 ja 32 artiklan mukaisten hinnoittelupuitteiden soveltamista. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 26
Neuvoston kanta
8 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tavanomaisissa liikeolosuhteissa ja kohtuullisen ajanjakson aikana, joka ei saa ylittää 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen soveltamisaikaa, rataverkon haltijan tileissä ovat keskenään tasapainossa toisaalta infrastruktuurin käyttömaksuista saatavat tulot, muista kaupallisista toimista aiheutuvat ylijäämät ja valtion ja yksityinen rahoitus, mukaan lukien mahdolliset ennakkomaksut valtiolta, sekä toisaalta infrastruktuurista aiheutuvat menot, myös pitkän aikavälin varojen uusimisten ja vahvistamisten osalta. | Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tavanomaisissa liikeolosuhteissa ja kohtuullisen ajanjakson aikana, joka ei saa ylittää viittä vuotta, infrastruktuurin haltijan tuloslaskennassa ovat keskenään tasapainossa toisaalta infrastruktuurin käyttömaksuista saatavat tulot, muista kaupallisista toimista aiheutuvat ylijäämät, muut kuin takaisinmaksettavat tulot yksityisistä lähteistä ja valtion rahoitus sekä toisaalta infrastruktuurista aiheutuvat menot, mukaan lukien mahdolliset ennakkomaksut valtiolta, ja infrastruktuurista aiheutuvat menot. |
Tarkistus 27
Neuvoston kanta
10 artikla – 4 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
4. Komissio voi sääntelyelinten, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatieyritysten kokemusten sekä 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työryhmän toiminnan perusteella hyväksyä toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | 4. Komissio hyväksyy sääntelyelinten, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatieyritysten kokemusten sekä 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkoston toiminnan perusteella 18 kuukauden kuluessa 64 artiklan 1 kohdassa säädetyn täytäntöönpanon määräajan päättymisestä toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä kompromissi.
Tarkistus 28
Neuvoston kanta
11 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Toimivaltaisten viranomaisten ja julkisia palveluja tarjoavien rautatieyritysten on toimitettava yhdelle tai useammalle asianomaiselle sääntelyelimelle tiedot, joita päätöksen tekeminen kohtuudella edellyttää. Sääntelyelimen on tarkasteltava toimitettuja tietoja, tarvittaessa kaikkia asianomaisia osapuolia kuullen, ja annettava asianomaisille osapuolille tiedoksi perusteltu päätöksensä ennalta määritetyn kohtuullisen ajan ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa kaikkien asianomaisten tietojen vastaanottamisesta. | Toimivaltaisten viranomaisten ja julkisia palveluja tarjoavien rautatieyritysten on toimitettava yhdelle tai useammalle asianomaiselle sääntelyelimelle tiedot, joita päätöksen tekeminen kohtuudella edellyttää. Sääntelyelimen on tarkasteltava näiden osapuolien toimittamia tietoja ja tarvittaessa pyydettävä lisätietoja ja käynnistettävä kuuleminen kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Sääntelyelimen on kuultava tarvittaessa kaikkia asianomaisia osapuolia ja annettava asianomaisille osapuolille tiedoksi perusteltu päätöksensä ennalta määritetyn kohtuullisen ajan ja joka tapauksessa kymmenen viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. |
Perustelu
Tämä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus katsotaan hyväksyttäväksi 56 artiklan 6 kohdan uuden sanamuodon yhteydessä.
Tarkistus 29
Neuvoston kanta
11 artikla – 4 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
4. Komissio voi sääntelyelinten, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatieyritysten kokemusten sekä 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työryhmän toiminnan perusteella hyväksyä toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | 4. Komissio hyväksyy sääntelyelinten, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatieyritysten kokemusten sekä 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkoston toiminnan perusteella 18 kuukauden kuluessa 64 artiklan 1 kohdassa säädetyn täytäntöönpanon määräajan päättymisestä toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä kompromissi.
Tarkistus 30
Neuvoston kanta
12 artikla – 5 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
5. Komissio voi sääntelyelinten, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatieyritysten kokemusten sekä 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työryhmän toiminnan perusteella hyväksyä toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | 5. Komissio hyväksyy sääntelyelinten, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatieyritysten kokemusten sekä 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkoston toiminnan perusteella toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
Perustelu
Tässä tarkistuksessa otetaan huomioon parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa esitetty puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 31
Neuvoston kanta
13 artikla – 2 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
2. Palvelupaikan ylläpitäjien on tarjottava rautatieyrityksille liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja ketään syrjimättömällä tavalla. | 2. Palvelupaikan ylläpitäjien on tarjottava ketään syrjimättömällä tavalla kaikille rautatieyrityksille käyttöoikeus, myös radan käyttöoikeus, liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin varusteisiin ja näissä varusteissa tarjottaviin palveluihin. |
Perustelu
Tässä tarkistuksessa otetaan huomioon parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa esitetty puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 32
Neuvoston kanta
13 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jotta voidaan taata täysi läpinäkyvyys ja syrjimättömyys niiden palvelupaikkojen käyttöoikeuden osalta, joita tarkoitetaan liitteessä II olevan 2 kohdan a, b, c ja g alakohdassa, sekä palvelujen tarjoaminen näissä palvelupaikoissa, kun tällaisen palvelupaikan ylläpitäjä on sellaisen elimen tai yrityksen suorassa tai epäsuorassa määräysvallassa, joka on myös aktiivinen ja toimii määräävässä asemassa niillä kansallisilla rautatieliikenteen markkinoilla, joilla palvelupaikkaa käytetään, näiden palvelupaikan ylläpitäjien on oltava organisatorisesti ja päätöksenteon osalta riippumattomia kyseisestä elimestä tai yrityksestä. Tällainen riippumattomuus ei tarkoita sitä, että palvelupaikkaa varten olisi perustettava erillinen elin tai yritys, ja se voidaan toteuttaa erillisillä yksiköillä yhden yrityksen sisällä. | Jotta voidaan taata täysi läpinäkyvyys ja syrjimättömyys niiden palvelupaikkojen käyttöoikeuden osalta, joita tarkoitetaan liitteessä II olevan 2 kohdan a, b, c, d, f ja h alakohdassa, sekä palvelujen tarjoaminen näissä palvelupaikoissa, kun tällaisen palvelupaikan ylläpitäjä on sellaisen elimen tai yrityksen suorassa tai epäsuorassa määräysvallassa, joka on myös aktiivinen ja toimii määräävässä asemassa niillä kansallisilla rautatieliikenteen markkinoilla, joilla palvelupaikkaa käytetään, näiden palvelupaikan ylläpitäjien on oltava organisatorisesti ja päätöksenteon osalta riippumattomia kyseisestä elimestä tai yrityksestä. Tällainen riippumattomuus ei tarkoita sitä, että palvelupaikkaa varten olisi perustettava erillinen oikeushenkilö, ja se voidaan toteuttaa erillisillä yksiköillä yhden oikeushenkilön sisällä. |
Tarkistus 33
Neuvoston kanta
13 artikla – 4 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
4. Rautatieyritysten hakemukset palvelupaikan käyttöoikeuden saamiseksi ja palvelujen saamiseksi kyseisessä palvelupaikassa voidaan hylätä ainoastaan, jos on olemassa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat niille kyseessä olevan tavara- tai henkilöliikenteen harjoittamisen samalla tai vaihtoehtoisella reittiosuudella taloudellisesti hyväksyttävin edellytyksin. Tämä ei velvoita palvelupaikan ylläpitäjää tekemään investointeja resursseihin tai varusteisiin rautatieyritysten kaikkien hakemusten täyttämiseksi. | 4. Rautatieyritysten hakemuksiin palvelupaikan käyttöoikeuden saamiseksi ja palvelujen saamiseksi kyseisessä palvelupaikassa on vastattava artiklassa 55 tarkoitetun sääntelyelimen asettamaan kohtuulliseen määräaikaan mennessä. Tällaiset hakemukset voidaan evätä ainoastaan, jos on olemassa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat niille kyseessä olevan tavara- tai henkilöliikennepalvelun harjoittamisen samalla reittiosuudella taloudellisesti hyväksyttävin edellytyksin. Tämä ei velvoita palvelupaikan ylläpitäjää tekemään investointeja resursseihin tai varusteisiin rautatieyritysten kaikkien hakemusten täyttämiseksi. |
Jos rautatieyritysten hakemukset koskevat 3 kohdassa tarkoitetun palvelupaikan ylläpitäjän hallinnassa olevan palvelupaikan käyttöoikeuden saamista ja palvelujen saamista kyseisessä palvelupaikassa, palvelupaikan ylläpitäjän on perusteltava mahdollinen hylkäävä päätös ja ilmoitettava toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot muissa palvelupaikoissa. | Jos rautatieyritysten hakemukset koskevat 3 kohdassa tarkoitetun palvelupaikan ylläpitäjän hallinnassa olevan palvelupaikan käyttöoikeuden saamista ja palvelujen saamista kyseisessä palvelupaikassa, palvelupaikan ylläpitäjän on perusteltava mahdollinen kielteinen päätös kirjallisessa muodossa ja ilmoitettava toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot muissa palvelupaikoissa. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 34
Neuvoston kanta
13 artikla – 6 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
6. Jos liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettua palvelupaikkaa ei ole käytetty vähintään kolmeen peräkkäiseen vuoteen ja rautatieyritysten kiinnostus tämän palvelupaikan käyttöoikeutta kohtaan on ilmaistu tämän palvelupaikan ylläpitäjälle osoitettujen tarpeiden perusteella, sen omistajan on ilmoitettava palvelupaikan ylläpidon olevan vuokrattavana rautatieliikennepalvelupaikkana kokonaan tai osittain, ellei tämän palvelupaikan ylläpitäjä osoita, että meneillään olevan muuntamisprosessin johdosta mikään rautatieyritys ei voi käyttää palvelupaikkaa. | 6. Jos liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettua palvelupaikkaa ei ole käytetty vähintään kahteen peräkkäiseen vuoteen ja rautatieyritysten kiinnostus tämän palvelupaikan käyttöoikeutta kohtaan on ilmaistu tämän palvelupaikan ylläpitäjälle osoitettujen tarpeiden perusteella, sen omistajan on ilmoitettava palvelupaikan ylläpidon olevan vuokrattavana rautatieliikennepalvelupaikkana kokonaan tai osittain, ellei tämän palvelupaikan ylläpitäjä osoita, että meneillään olevan muuntamisprosessin johdosta mikään rautatieyritys ei voi käyttää palvelupaikkaa. |
Tarkistus 35
Neuvoston kanta
15 artikla – 2 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
2. Näissä puitteissa komissio kutsuu jäsenvaltioiden edustajia ja asianomaisten alojen edustajia, käyttäjät mukaan lukien, osallistumaan tiiviisti työhönsä, jotta nämä voisivat paremmin seurata rautatiesektorin kehittämistä ja markkinoiden kehitystä, arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta ja analysoida komission suunnittelemien toimenpiteiden vaikutuksia. | 2. Näissä puitteissa komissio kutsuu jäsenvaltioiden edustajia, myös 55 artiklassa tarkoitettujen sääntelyelinten edustajia, ja asianomaisten alojen edustajia, tarvittaessa rautatiealan työmarkkinaosapuolet, käyttäjät sekä alue- ja paikallisviranomaisten edustajat mukaan lukien, osallistumaan tiiviisti työhönsä, jotta nämä voisivat paremmin seurata rautatiesektorin kehittämistä ja markkinoiden kehitystä, arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta ja analysoida komission suunnittelemien toimenpiteiden vaikutuksia. Tarvittaessa komissio kutsuu mukaan myös Euroopan rautatieviraston sen asetuksessa (EY) N:o 881/2004 säädettyjen tehtävien mukaisesti. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 36
Neuvoston kanta
15 artikla – 3 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
3. Komissio seuraa verkkojen käyttöä ja puite-edellytysten kehitystä rautatiesektorilla, erityisesti infrastruktuurimaksujen perimistä, kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä, rautatieliikenteen hinta- ja laatukehitystä, julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sisältyvää rautatieliikennettä ja toimilupien myöntämistä sekä yhdenmukaistamisen astetta jäsenvaltioiden välillä. | 3. Komissio seuraa verkkojen käyttöä ja puite-edellytysten kehitystä rautatiesektorilla, erityisesti infrastruktuurimaksujen perimistä, kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä, rautatieinfrastruktuuriin tehtyjä investointeja, rautatieliikenteen hinta- ja laatukehitystä, julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sisältyvää rautatieliikennettä ja toimilupien myöntämistä sekä markkinoiden avautumisen ja yhdenmukaistamisen astetta jäsenvaltioiden välillä sekä työllisyyden kehitystä ja siihen liittyviä sosiaalisia oloja rautatiesektorilla. Nämä seurantatoimet eivät rajoita jäsenvaltioiden vastaavia nykyisiä toimia ja työmarkkinaosapuolten tehtäviä. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä neuvoston kompromissiehdotus. Neuvosto suostui parlamentin toiveeseen, että tietoja kerätään myös työllisyyden kehityksestä ja sosiaalisista oloista rautatiesektorilla.
Tarkistus 37
Neuvoston kanta
15 artikla – 4 kohta – a alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(a) rautatieliikenteen sisämarkkinoiden kehityksestä; | (a) rautatieliikenteen sisämarkkinoiden kehityksestä ja rautatieyrityksille tarjottavista palveluista liitteessä II tarkoitetulla tavalla; |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 38
Neuvoston kanta
15 artikla – 4 kohta – b alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(b) puite-edellytyksistä, myös rautateiden julkisen henkilöliikenteen osalta; | (b) edellä olevassa 3 kohdassa tarkoitetuista puite-edellytyksistä, myös rautateiden julkisen henkilöliikenteen osalta; |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 39
Neuvoston kanta
15 artikla – 5 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
5. Jäsenvaltiot toimittavat vuosittain komissiolle komission suorittamaa markkinoiden seurantaa varten tarvittavat tiedot verkkojen käytöstä ja puite-edellytysten kehityksestä rautatiesektorilla. | 5. Jäsenvaltiot toimittavat työmarkkinaosapuolten tehtäviä samalla kunnioittaen vuosittain komissiolle komission suorittamaa markkinoiden seurantaa varten tarvittavat tiedot verkkojen käytöstä ja puite-edellytysten kehityksestä rautatiesektorilla. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä neuvoston kompromissiehdotus. Neuvosto suostui ottamaan huomioon työmarkkinaosapuolten tehtävät.
Tarkistus 40
Neuvoston kanta
17 artikla – 1 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
1. Rautatieyrityksellä on oikeus hakea toimilupaa siinä jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut. | 1. Rautatieyrityksellä on oikeus hakea toimilupaa siinä jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut. |
| Jäsenvaltioissa, joiden naapureina on kolmansia maita, joiden rataverkon raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä, ja joiden rautateiden tavaraliikennemarkkinoilla määräävässä asemassa ovat tavaraliikenne kolmansiin maihin ja kolmansista maista, toimilupaviranomaiset voivat tehdessään päätöksiä toimilupien myöntämisestä rautatieyrityksille, jotka ovat suoraan tai välillisesti itse asiassa kolmansien maiden tai kolmansien maiden kansalaisten omistusosuuksien kautta valvonnassa, ottaa huomioon EU:n rautatieyritysten vastavuoroisen pääsyn tai sen puuttumisen kyseisen kolmannen maan rautateiden tavaraliikennemarkkinoille. |
Perustelu
Tämä on ECR-ryhmän ehdotus, joka liittyy rautatieyritysten ulkomaiseen omistajuuteen.
Tarkistus 41
Neuvoston kanta
17 artikla – 5 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
5. Komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joissa vahvistetaan toimiluvan yhteisen mallin käytön yksityiskohdat, ja jos se on tarpeen rautatieliikennemarkkinoiden terveen ja tehokkaan kilpailun varmistamiseksi, tämän artiklan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | 5. Komissio hyväksyy toimenpiteitä, joissa vahvistetaan toimiluvan yhteisen mallin käytön yksityiskohdat, ja jos se on tarpeen rautatieliikennemarkkinoiden terveen ja tehokkaan kilpailun varmistamiseksi, tämän artiklan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn yksityiskohdat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 42
Neuvoston kanta
22 artikla
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Rautatieyrityksellä on oltava riittävät vakuutukset tai markkinaehtoiset takuut, jotta se voi kattaa kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti korvausvelvollisuutensa onnettomuustilanteissa, erityisesti matkustajien, matkatavaroiden, rahdin, postin ja kolmansien osapuolten osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin valtiontukisääntöjä ja perussopimuksen 93, 107 ja 108 artiklan noudattamista. | Rautatieyrityksellä on oltava riittävät vakuutukset tai riittävät markkinaehtoiset takuut, jotta se voi kattaa kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti korvausvelvollisuutensa onnettomuustilanteissa, erityisesti matkustajien, matkatavaroiden, rahdin, postin ja kolmansien osapuolten osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin valtiontukisääntöjä ja perussopimuksen 93, 107 ja 108 artiklan noudattamista. Tästä velvoitteesta riippumatta erityyppisten palveluiden ja erityisesti julkista rautatieverkkoa käyttävän kulttuuri- ja perinnerautatieliikenteen erityispiirteet ja riskiprofiili voidaan ottaa huomioon. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 43
Neuvoston kanta
30 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen ja rataverkon haltijan välillä tehdään sopimus, joka täyttää liitteessä V esitetyt perusperiaatteet ja -tekijät ja jonka kesto on vähintään kolme vuotta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta niiden rautatieinfrastruktuurin suunnittelua ja rahoitusta koskevaan toimivaltaan ja talousarviota koskevaan vuotuisuusperiaatteeseen soveltuvilta osin. | Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen ja rataverkon haltijan välillä tehdään sopimus, joka täyttää liitteessä V esitetyt perusperiaatteet ja -tekijät ja jonka kesto on vähintään viisi vuotta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta niiden rautatieinfrastruktuurin suunnittelua ja rahoitusta koskevaan toimivaltaan ja talousarviota koskevaan vuotuisuusperiaatteeseen soveltuvilta osin. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä neuvoston kompromissiehdotus. Neuvosto luopui sopimuksen kolmen vuoden vähimmäiskestosta. Viiden vuoden vähimmäiskesto on hyväksyttävä, koska se takaa rautatiesektorille tarvittavaa vakautta rautatieinfrastruktuurin kehittämisen osalta.
Tarkistus 44
Neuvoston kanta
30 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että …* voimassa olevia sopimuksia muutetaan niiden yhtenäistämiseksi tämän direktiivin kanssa niitä uudistettaessa tai viimeistään …**. | Jäsenvaltioiden on varmistettava, että … * voimassa olevia sopimuksia muutetaan tarvittaessa niiden yhtenäistämiseksi tämän direktiivin kanssa niitä uudistettaessa tai viimeistään …**. |
________________ | ________________ |
** Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kolmen vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta. | ** Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta. |
Tarkistus 45
Neuvoston kanta
30 artikla – 3 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön 1 kohdassa tarkoitetut kannustimet joko 2 kohdassa tarkoitetulla sopimuksella tai sääntelytoimenpiteillä taikka soveltamalla kannustinyhdistelmää, johon kuuluu sopimuksessa määrättyjä kustannusten vähennyksiä ja maksuja alentavia sääntelytoimenpiteitä. | Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön 1 kohdassa tarkoitetut kannustimet 2 kohdassa tarkoitetulla sopimuksella. |
Tarkistus 46
Neuvoston kanta
30 artikla – 4 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jos jäsenvaltio päättää panna täytäntöön 1 kohdassa tarkoitetut kannustimet sääntelytoimenpiteillä, tämän on perustuttava saavutettavissa olevien kustannusten vähennyksien analyysiin. Tämä ei vaikuta sääntelyelimen toimivaltaan tarkistaa 56 artiklassa tarkoitettuja maksuja. | Poistetaan. |
Tarkistus 47
Neuvoston kanta
30 artikla – 8 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Rataverkon haltijoiden on luotava menetelmä kustannusten jakamiseksi. Jäsenvaltiot voivat edellyttää etukäteishyväksyntää. Tämä menetelmä on saatettava ajoittain ajan tasalle parhaan kansainvälisen käytännön perusteella. | Rataverkon haltijoiden on luotava menetelmä kustannusten jakamiseksi rautatieyrityksille tarjottujen eri palvelujen mukaan. |
Perustelu
Tässä tarkistuksessa otetaan huomioon parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa esitetty puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 48
Neuvoston kanta
31 artikla – 2 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että rataverkon haltija ja palvelupaikan ylläpitäjä toimittavat sääntelyelimelle kaikki tarvittavat tiedot asetetuista maksuista, jotta sääntelyelin voi huolehtia 56 artiklassa tarkoitetuista tehtävistään. Rataverkon haltijan ja palvelupaikan ylläpitäjän on tässä suhteessa voitava osoittaa, että rautatieyritykseltä 30–37 artiklan mukaisesti tosiasiallisesti laskutettavissa infrastruktuuri- ja palvelumaksuissa noudatetaan verkkoselostuksessa määrättyä menettelyä, sääntöjä ja tapauskohtaisesti taulukoita. | 2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että rataverkon haltija ja palvelupaikan ylläpitäjä toimittavat sääntelyelimelle kaikki tarvittavat tiedot asetetuista maksuista, jotta sääntelyelin voi huolehtia 56 artiklassa tarkoitetuista tehtävistään. Rataverkon haltijan ja palvelupaikan ylläpitäjän on tässä suhteessa voitava osoittaa kullekin rautatieyritykselle, että rautatieyritykseltä 30–37 artiklan mukaisesti tosiasiallisesti laskutettavissa infrastruktuuri- ja palvelumaksuissa noudatetaan verkkoselostuksessa määrättyä menettelyä, sääntöjä ja tapauskohtaisesti taulukoita. |
Tarkistus 49
Neuvoston kanta
31 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Ennen … komissio hyväksyy toimenpiteitä, joilla vahvistetaan menetelmät junaliikenteen harjoittamisesta suoraan aiheutuvien kustannusten laskemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | Ennen 64 artiklan 1 kohdassa esitettyä osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen määräaikaa komissio hyväksyy toimenpiteitä, joilla vahvistetaan menetelmät junaliikenteen harjoittamisesta suoraan aiheutuvien kustannusten laskemiseksi. Nämä delegoidut säädökset hyväksytään 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. |
––––––––––––––––– |
|
* Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta. |
|
Perustelu
Euroopan parlamentti pyytää, että suorien kustannusten laskentamenettelyä kehitetään delegoiduin säädöksin.
Tarkistus 50
Neuvoston kanta
31 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Rataverkon haltija voi päättää mukautua asteittain näihin menetelmiin enintään viiden vuoden ajanjakson kuluessa … jälkeen. * Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta. | Rataverkon haltija voi päättää mukautua asteittain näihin menetelmiin enintään kahden vuoden ajanjakson kuluessa 64 artiklan 1 kohdassa säädetyn täytäntöönpanon määräajan päättymisestä. |
Perustelu
Kaksi vuotta katsotaan riittäväksi sille, että rataverkon haltija mukautuu suorien kustannusten uuteen laskentatapaan.
Tarkistus 51
Neuvoston kanta
31 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Perustuen rataverkon haltijoiden, rautatieyritysten, sääntelyelinten ja toimivaltaisten viranomaisten saamiin kokemuksiin ja ottaen huomioon olemassa olevat melun perusteella eriyttämistä koskevat järjestelmät komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla vahvistetaan meluvaikutusten hinnoittelussa noudatettavat yksityiskohtaiset järjestelyt, hinnoittelun soveltamisaika mukaan luettuna, ja mahdollistetaan infrastruktuurimaksujen eriyttäminen, jotta voidaan tarvittaessa ottaa huomioon altistuvan alueen herkkyys, varsinkin altistuvan väestön määrä ja junan kokoonpano sen vaikuttaessa melupäästöjen tasoon. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | Perustuen rataverkon haltijoiden, rautatieyritysten, sääntelyelinten ja toimivaltaisten viranomaisten saamiin kokemuksiin ja ottaen huomioon olemassa olevat melun perusteella eriyttämistä koskevat järjestelmät komissio hyväksyy toimenpiteitä, joilla vahvistetaan meluvaikutusten hinnoittelussa noudatettavat yksityiskohtaiset säännöt, hinnoittelun soveltamisaika mukaan luettuna, ja mahdollistetaan infrastruktuurimaksujen eriyttäminen, jotta voidaan tarvittaessa ottaa huomioon altistuvan alueen herkkyys, varsinkin altistuvan väestön määrä ja junan kokoonpano sen vaikuttaessa melupäästöjen tasoon. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
| Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa kilpailun aiheetonta vääristymistä rautatieyritysten välillä ja ne eivät vaikuta rautatiesektorin yleiseen kilpailukykyyn. |
| Mahdollisten infrastruktuurien käyttömaksujen muutosten, jotka tehdään meluvaikutuksista aiheutuvien kustannusten huomioon ottamiseksi, on tuettava taloudellisesti toteuttamiskelpoisimman saatavilla olevan melua rajoittavan jarruteknologian jälkiasentamista vaunuihin. |
Tarkistus 52
Neuvoston kanta
32 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
1. Saadakseen rataverkon haltijalle aiheutuneet kustannukset katetuksi täysimääräisesti, jäsenvaltio voi markkinoiden salliessa periä lisähintoja toimivien, läpinäkyvien ja ketään syrjimättömien periaatteiden perusteella taaten kuitenkin samalla erityisesti kansainvälisen rautatieliikenteen parhaan mahdollisen kilpailukyvyn. Hinnoittelujärjestelmässä on otettava huomioon rautatieyritysten aikaansaama tuottavuuden kasvu. | 1. Saadakseen rataverkon haltijalle aiheutuneet kustannukset katetuksi täysimääräisesti, jäsenvaltio voi valtuuttaa rataverkon haltijan perimään markkinoiden niin salliessa lisähintoja toimivien, läpinäkyvien ja ketään syrjimättömien periaatteiden perusteella taaten kuitenkin samalla rautatiemarkkinoiden lohkon parhaan mahdollisen kilpailukyvyn. Hinnoittelujärjestelmässä on otettava huomioon rautatieyritysten aikaansaama tuottavuuden kasvu. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 53
Neuvoston kanta
32 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Markkinasegmenttien luettelo on julkaistava verkkoselostuksessa, ja sitä on tarkistettava vähintään joka viides vuosi. | Markkinasegmenttien luettelo on julkaistava verkkoselostuksessa, ja sitä on tarkistettava vähintään joka viides vuosi. Edellä 55 artiklassa tarkoitettu sääntelyelin valvoo luetteloa 56 artiklan mukaisesti. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 54
Neuvoston kanta
32 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Infrastruktuurimaksut voidaan eriyttää niin, että annetaan kannustimia varustaa junat eurooppalaisella junankulunvalvontajärjestelmällä (ETCS), joka vastaa komission päätöksellä 2008/386/EY hyväksyttyä versiota ja sitä seuraavia versioita. | Komission päätöksessä 2009/561/EY täsmennettyjen rautatiekäytävien käytöstä perittävät infrastruktuurimaksut on eriytettävä niin, että annetaan kannustimia varustaa junat eurooppalaisella junankulunvalvontajärjestelmällä (ETCS), joka vastaa komission päätöksellä 2008/386/EY hyväksyttyä versiota ja sitä seuraavia versioita. Eriyttäminen ei saa vaikuttaa infrastruktuurin haltijan saamien kokonaistulojen määrään. |
| Tästä velvoitteesta poiketen jäsenvaltiot voivat päättää, että infrastruktuurimaksujen eriyttämistä ei sovelleta komission päätöksessä 2009/561/EY täsmennetyillä radoilla, joilla vain ETCS:llä varustetut junat voivat kulkea. |
| Jäsenvaltiot voivat päättää tämän eriyttämisen soveltamisesta myös ratoihin, joita ei eritellä komission päätöksessä 2009/561/EY. |
Tarkistus 55
Neuvoston kanta
32 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Vaikutustenarvioinnin jälkeen komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan infrastruktuurimaksun eriyttämisessä noudatettavat yksityiskohtaiset järjestelyt, eriyttämisen soveltamisaika mukaan luettuna. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | Ennen 64 artiklan 1 kohdassa asetettua voimaansaattamisen määräajan päättymistä ja vaikutustenarvioinnin jälkeen komissio hyväksyy täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla vahvistetaan infrastruktuurimaksun eriyttämisessä noudatettavat yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan, että eriyttäminen ei vaikuta infrastruktuurin haltijoiden saamien kokonaistulojen määrään. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa kilpailun liiallista vääristymistä rautatieyritysten välillä ja ne eivät saa vaikuttaa rautatiesektorin yleiseen kilpailukykyyn. |
Tarkistus 56
Neuvoston kanta
36 artikla – 1 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Rataverkon haltija voi periä asianmukaisen maksun kapasiteetista, joka on myönnetty mutta jätetty käyttämättä. Maksulla on kannustettava kapasiteetin tehokasta käyttöä. Maksun suorittaa joko hakija tai 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty rautatieyritys. | Rataverkon haltija voi periä asianmukaisen maksun kapasiteetista, joka on myönnetty mutta jätetty käyttämättä. Tällä käyttämättömyysmaksulla on kannustettava kapasiteetin tehokasta käyttöä. Maksun periminen hakijoilta, joille on myönnetty reitti, on pakollista, jos nämä ovat säännöllisesti jättäneet käyttämättä niille myönnettyä reittiä tai osaa niistä. Tämän maksun perimiseksi rataverkon haltijat julkaisevat verkkoselostuksessaan arviointiperusteet, joilla määritellään tällainen käyttämättä jättäminen. Edellä 55 artiklassa tarkoitettu sääntelyelin valvoo tällaisia arviointiperusteita 56 artiklan mukaisesti. Maksun suorittaa joko hakija tai 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty rautatieyritys. |
Perustelu
Tässä tarkistuksessa otetaan huomioon parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa esitetty puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 57
Neuvoston kanta
40 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden rataverkon haltijoiden edustajat, joiden tekemillä kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä koskevilla päätöksillä on vaikutusta muihin rataverkon haltijoihin, liittyvät yhteen ratakapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisen yhteensovittamiseksi tai kaiken asianmukaisen ratakapasiteetin myöntämiseksi kansainvälisellä tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rautateiden tavaraliikenneverkkoa koskevaan unionin lainsäädäntöön sisältyvien erityisten sääntöjen soveltamista. Tähän menettelyyn voi osallistua myös asianmukaisia kolmansien maiden infrastruktuurien haltijoiden edustajia. | Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden rataverkon haltijoiden edustajat, joiden tekemillä kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä koskevilla päätöksillä on vaikutusta muihin rataverkon haltijoihin, liittyvät yhteen ratakapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisen yhteensovittamiseksi tai kaiken asianmukaisen ratakapasiteetin myöntämiseksi kansainvälisellä tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rautateiden tavaraliikenneverkkoa koskevaan unionin lainsäädäntöön sisältyvien erityisten sääntöjen soveltamista. Rataverkon haltijat julkaisevat verkkoselostuksessaan kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä koskevat tämän yhteistyön puitteissa määritetyt arviointiperusteet liitteessä VI olevan 3 kohdan mukaisesti. Tähän menettelyyn voi osallistua myös asianmukaisia kolmansien maiden infrastruktuurien haltijoiden edustajia. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 58
Neuvoston kanta
47 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jotta varmistetaan riittävien liikennepalvelujen kehittäminen näissä puitteissa ja erityisesti vastataan julkisen palvelun vaatimuksiin tai edistetään rautateiden tavaraliikennettä, jäsenvaltiot voivat toteuttaa ketään syrjimättömin perustein tarvittavat toimenpiteet niin, että kyseiset liikennepalvelut ovat etusijalla ratakapasiteettia myönnettäessä. | Jotta varmistetaan riittävien liikennepalvelujen kehittäminen näissä puitteissa ja erityisesti vastataan julkisen palvelun vaatimuksiin tai edistetään rautateiden kansallista ja kansainvälistä tavaraliikennettä, jäsenvaltiot voivat toteuttaa ketään syrjimättömin perustein tarvittavat toimenpiteet niin, että kyseiset liikennepalvelut ovat etusijalla ratakapasiteettia myönnettäessä. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 59
Neuvoston kanta
51 artikla – 2 kohta – 4 a alakohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (4 a) Euroopan laajuisen verkon taikka yhteen tai useampaan Euroopan laajuiseen verkkoon merkittävällä tavalla vaikuttavan reitin ylikuormittuessa 57 artiklassa määritelty sääntelyelin voi antaa lausunnon siitä, ovatko suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet asianmukaisia. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 60
Neuvoston kanta
55 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntelyelimen henkilöstöä ja hallintoa hoidetaan tavalla, jolla taataan sen riippumattomuus. Niiden on erityisesti varmistettava, että henkilöt, jotka vastaavat sääntelyelimen päätöksenteosta 56 artiklan mukaisesti, esimerkiksi sen mahdollisen johtokunnan jäsenet, toimivat riippumattomasti rautatiealaan liittyvistä markkinaetunäkökohdista eikä niillä näin ollen ole intressiä missään säännellyistä yrityksistä tai yhteisöistä eikä liiketoimintasuhdetta niihin eivätkä ne pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä toteuttaessaan sääntelyelimen tehtäviä. | Kansallinen tai muu toimivaltainen parlamentti nimittää rautatiealan sääntelyelimen pääjohtajan ja johtokunnan uusittavissa olevaksi määräajaksi riippumattomuuden takaavien selkeiden sääntöjen mukaisesti. Näihin tehtäviin valitaan henkilöitä, joilla on rautatieliikenteen tai muun alan sääntelyyn liittyvää tietämystä ja kokemusta, ja mielellään henkilöitä, joilla ei vähintään kahden vuoden tai kahta vuotta pidempänä, kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuna aikana ennen nimitystä eikä toimikauden aikana ole ollut suoraan tai välillisesti ammatillista asemaa, vastuuta tai intressiä säännellyissä yrityksissä tai yksiköissä tai liiketoimintasuhdetta niiden kanssa. Valittujen henkilöiden on nimenomaisesti vahvistettava tämä antamassaan asianmukaisessa sidonnaisuusilmoituksessa. Toimikauden päätyttyä heillä ei saa vähintään kahteen vuoteen tai kahta vuotta pidempään, kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuun aikaan olla ammatillista asemaa, vastuuta tai intressiä missään säännellyistä yrityksistä tai yksiköistä tai liiketoimintasuhdetta niihin. Heillä on täydet valtuudet sääntelyelimen henkilöstön palvelukseen ottamisessa ja hallinnoimisessa. Heidän on toimittava täysin riippumattomasti eikä heihin saa missään tapauksessa vaikuttaa hallitusten tai yksityisten tai julkisten yritysten ohjeilla. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 61
Neuvoston kanta
55 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Henkilöillä, jotka vastaavat sääntelyelimen päätöksenteosta 56 artiklan mukaisesti on täydet valtuudet sääntelyelimen henkilöstön palvelukseen ottamisessa ja hallinnoinnissa. | Heillä on täydet valtuudet sääntelyelimen henkilöstön palvelukseen ottamisessa ja hallinnoinnissa. |
Perustelu
Tällä tarkistuksella teksti palautetaan komission alkuperäisen ehdotuksen muotoon.
Tarkistus 62
Neuvoston kanta
56 artikla – 2 kohta – 2 alakohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| Sääntelyelimen on tehtävä myös tiivistä yhteistyötä kansallisen turvallisuusviranomaisen kanssa direktiivissä 2008/57/EY tarkoitetulla tavalla ja toimilupaviranomaisen kanssa tässä direktiivissä tarkoitetulla tavalla. |
| Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nämä viranomaiset kehittävät yhdessä järjestelmän tietojenvaihdolle ja yhteistyölle, jolla pyritään ehkäisemään kielteiset vaikutukset kilpailuun tai rautatieliikenteen markkinoiden turvallisuuteen. Tähän järjestelmään on sisällyttävä mekanismi, jonka avulla sääntelyelin esittää kansallisille turvallisuus- ja toimilupaviranomaisille ei-sitovia suosituksia asioista, joilla voi olla vaikutusta kilpailuun rautatieliikenteen markkinoilla, ja jonka avulla kansallinen turvallisuusviranomainen esittää sääntelyelimelle ja toimilupaviranomaisille ei-sitovia suosituksia asioista, joilla voi olla vaikutuksia turvallisuuteen. |
| Asiaankuuluva viranomainen tarkastelee tällaisia suosituksia ja esittää ennen päätöksentekoa perustelunsa, jos se aikoo poiketa näistä suosituksista, tämän kuitenkaan rajoittamatta näiden viranomaisten itsenäisyyttä niiden oman toimivallan alalla. |
Perustelu
Euroopan parlamentin kompromissiehdotus, joka perustuu neuvoston kompromissiehdotukseen.
Tarkistus 63
Neuvoston kanta
56 artikla – 4 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
4. Sääntelyelimellä on oltava organisatoriset valmiudet tehtäviensä toteuttamiseen. | 4. Sääntelyelimellä on oltava organisatoriset valmiudet tehtäviensä toteuttamiseen inhimillisinä ja aineellisina voimavaroina, jotka ovat oikeassa suhteessa rautatiesektorin merkitykseen kyseisessä jäsenvaltiossa. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 64
Neuvoston kanta
56 artikla – 5 a kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 5 a. Sääntelyelimen on kuultava säännöllisesti ja joka tapauksessa vähintään kahden vuoden välein rautateiden tavara- ja matkustajaliikennepalveluiden käyttäjien edustajia ottaakseen huomioon näiden näkemykset rautatieliikenteen markkinoista. |
Perustelu
Tämä on Euroopan parlamentin hyväksymä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus.
Tarkistus 65
Neuvoston kanta
56 artikla – 5 b kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 5 b. Sääntelyelimen on ilmoitettava komissiolle kaikki valitukset, jotka liittyvät sääntelyelimen 1–3 b kohdan mukaisesti tekemään päätökseen. Komissio pyytää tarvittaessa kahden viikon kuluessa valituksen vastaanottamisesta muuttamaan kyseistä päätöstä, jotta varmistetaan sen yhdenmukaisuus unionin lainsäädännön kanssa. Sääntelyelimen on muutettava päätöstään ottaen huomioon komission pyytämät muutokset. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 66
Neuvoston kanta
56 artikla – 6 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
6. Sääntelyelimellä on oikeus pyytää rataverkon haltijalta, hakijoilta ja muulta kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevalta kolmannelta asiaa koskevia tietoja. | 6. Sääntelyelimellä on oikeus kaikkia tehtäviään toteuttaessaan pyytää rataverkon haltijalta, hakijoilta ja muulta kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevalta kolmannelta asiaa koskevia tietoja. |
Pyydetyt tiedot on annettava viipymättä. Sääntelyelimellä on oltava mahdollisuus varmistaa pyyntöihin vastaaminen asianmukaisilla seuraamuksilla, sakot mukaan lukien. Sääntelyelimelle toimitettaviin tietoihin sisältyvät kaikki tiedot, joita sääntelyelin tarvitsee muutoksenhakutehtävässään ja seuratessaan kilpailua rautatieliikenteen markkinoilla 2 kohdan mukaisesti. Tähän sisältyvät tiedot, jotka ovat tarpeen tilastointi- ja markkinaseurantatarkoituksiin. | Pyydetyt tiedot on annettava viipymättä ja joka tapauksessa sääntelyelimen vahvistamassa enintään yhden kuukauden määräajassa. Sääntelyelimellä on oltava mahdollisuus varmistaa pyyntöihin vastaaminen asianmukaisilla seuraamuksilla, sakot mukaan lukien. Sääntelyelimelle toimitettaviin tietoihin sisältyvät kaikki tiedot, joita sääntelyelin tarvitsee muutoksenhakutehtävässään ja seuratessaan kilpailua rautatieliikenteen markkinoilla 2 kohdan mukaisesti. Tähän sisältyvät tiedot, jotka ovat tarpeen tilastointi- ja markkinaseurantatarkoituksiin. |
Perustelu
Tämä on kompromissiehdotus, joka liittyy valitusmenettelyyn, jota sääntelyelimen on noudatettava. Sitä on tarkasteltava yhdessä 57 artiklan 7 kohtaan ehdotettujen muutosten kanssa.
Tarkistus 67
Neuvoston kanta
56 artikla – 7 kohta – 1 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
7. Sääntelyelimen on ratkaistava valitukset ja toteutettava toimet tilanteen korjaamiseksi enintään kahden kuukauden kuluessa tietojen vastaanottamisesta. | 7. Sääntelyelimen on tarkasteltava valituksia ja pyydettävä tarvittaessa merkityksellisiä tietoja ja käynnistää kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemisen yhden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sen on ratkaistava valitukset, toteutettava toimet tilanteen korjaamiseksi ja annettava asianomaisille osapuolille tiedoksi perusteltu päätöksensä ennalta määritetyn kohtuullisen ajan ja joka tapauksessa kymmenen viikon kuluessa valituksen vastaanottamisesta. |
Sääntelyelimen on tarvittaessa päätettävä omasta aloitteestaan aiheellisista toimenpiteistä markkinoiden kielteisten ilmiöiden oikaisemiseksi erityisesti 1 kohdan a–g alakohdan osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kilpailuviranomaisten toimivaltaa rautatieliikenteen markkinoiden kilpailun varmistamiseksi. | Sääntelyelimen on tarvittaessa päätettävä omasta aloitteestaan aiheellisista toimenpiteistä hakijoihin kohdistuvan syrjinnän, markkinahäiriöiden ja markkinoiden muiden kielteisten ilmiöiden oikaisemiseksi erityisesti 1 kohdan a–g alakohdan osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kilpailuviranomaisten toimivaltaa rautatieliikenteen markkinoiden kilpailun varmistamiseksi. |
Perustelu
Tämä on puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus, jotta esittelijä kannattaa.
Tarkistus 68
Neuvoston kanta
57 artikla – 1 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
1. Sääntelyelinten on vaihdettava tietoja työstään, päätöstensä perusteista sekä päätöskäytännöistään ja tehtävä muulla tavoin yhteistyötä päätöksentekonsa sovittamiseksi yhteen koko unionissa. Tätä varten niiden on osallistuttava ja toimittava yhdessä työryhmässä, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin. Varmistaakseen aktiivisen yhteistyön asianmukaisten sääntelyelinten välillä komissio tukee niitä tässä tehtävässä. | 1. Sääntelyelinten on vaihdettava tietoja työstään, päätöstensä perusteista sekä päätöskäytännöistään ja tehtävä muulla tavoin yhteistyötä päätöksentekonsa sovittamiseksi yhteen koko unionissa. Tätä varten niiden on osallistuttava ja toimittava yhdessä verkostossa, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin. Komissio on verkoston jäsen, se koordinoi ja tukee verkoston toimintaa ja antaa verkostolle tarvittaessa suosituksia. Se varmistaa aktiivisen yhteistyön asianmukaisten sääntelyelinten välillä. |
Perustelu
Tämä on puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus, jota on muokattu edelleen (poistettu: ei-sitovia).
Tarkistus 69
Neuvoston kanta
57 artikla – 1 a kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 1 a. Ellei direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 vahvistetuista tietosuojasäännöistä muuta johdu, komissio tukee 1 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa verkoston jäsenten välillä mahdollisesti sähköisiä välineitä käyttäen ja siten, että kunnioitetaan asianomaisten yritysten toimittamien liikesalaisuuksien luottamuksellisuutta. |
Tarkistus 70
Neuvoston kanta
57 artikla – 3 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
3. Kansainväliseen reittiin liittyvän käyttöoikeutta tai hinnoittelua koskevan valituksen tai oma-aloitteisen tutkimuksen tapauksessa sekä kansainväliseen rautatieliikenteeseen liittyvän markkinoiden kilpailuseurannan yhteydessä asianomaisen sääntelyelimen on kuultava kaikkien muiden sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyelimiä, joiden kautta kyseinen kansainvälinen reitti kulkee, ja pyydettävä niiltä kaikki tarvittavat tiedot ennen päätöksensä tekemistä. | 3. Kansainväliseen reittiin liittyvän käyttöoikeutta tai hinnoittelua koskevan valituksen tai oma-aloitteisen tutkimuksen tapauksessa sekä kansainväliseen rautatieliikenteeseen liittyvän markkinoiden kilpailuseurannan yhteydessä asianomaisen sääntelyelimen on kuultava kaikkien muiden sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyelimiä, joiden kautta kyseinen kansainvälinen reitti kulkee, ja tarvittaessa komissiota, ja sen on pyydettävä niiltä kaikki tarvittavat tiedot ennen päätöksensä tekemistä. |
Tarkistus 71
Neuvoston kanta
57 artikla – 6 a kohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| 6 a. Komissio voi osallistua sääntelyelimen pyynnöstä 2–6 kohdassa lueteltuihin toimiin helpottaakseen sääntelyelinten välistä yhteistyötä kyseisissä kohdissa kuvatulla tavalla. |
Perustelu
Tämä on neuvoston kompromissiehdotus, jonka Euroopan parlamentti hyväksyy, koska siinä esitetään Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä esittämän kaltainen tarkistus.
Tarkistus 72
Neuvoston kanta
57 artikla – 7 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
7. Sääntelyelinten on vahvistettava yhteiset periaatteet ja käytänteet niiden päätösten tekemiseksi, joiden tekemiseen ne on valtuutettu tämän direktiivin nojalla. Sääntelyelinten kokemusten ja 1 kohdassa tarkoitetun työryhmän toiminnan perusteella ja tarvittaessa sääntelyelinten tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joissa säädetään tällaisista yhteisistä periaatteista ja käytänteistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | 7. Sääntelyelinten on vahvistettava yhteiset periaatteet ja käytänteet niiden päätösten tekemiseksi, joiden tekemiseen ne on valtuutettu tämän direktiivin nojalla. Sääntelyelinten kokemusten ja 1 kohdassa tarkoitetun verkoston toiminnan perusteella ja tarvittaessa sääntelyelinten tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joissa säädetään tällaisista yhteisistä periaatteista ja käytänteistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
Tarkistus 73
Neuvoston kanta
60 artikla – 2 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
2. Siirretään 20 artiklassa, 35 artiklan 3 kohdassa, 43 artiklan 2 kohdassa sekä 56 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi …päivästä …kuuta …·. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta siirron jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. | 2. Siirretään … artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi …päivästä …kuuta …*. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta siirron jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. |
Perustelu
Tässä kohdassa tarkoitetuista artikloista neuvotellaan edelleen.
Tarkistus 74
Neuvoston kanta
60 artikla – 3 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklassa, 35 artiklan 3 kohdassa, 43 artiklan 2 kohdassa sekä 56 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. | 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa … artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. |
Perustelu
Tässä kohdassa tarkoitetuista artikloista neuvotellaan edelleen.
Tarkistus 75
Neuvoston kanta
60 artikla – 5 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
5. Edellä olevien 20 artiklan, 35 artiklan 3 kohdan, 43 artiklan 2 kohdan sekä 56 artiklan 11 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. | 5. Edellä olevien … artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. |
Perustelu
Tässä kohdassa tarkoitetuista artikloista neuvotellaan edelleen.
Tarkistus 76
Neuvoston kanta
61 artikla
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan komissio tutkii tämän direktiivin soveltamiseen liittyviä, kansallisten viranomaisten hyväksymiä erityistoimenpiteitä, jotka koskevat rautatieinfrastruktuurin ja -palvelujen käyttöoikeuden edellytyksiä, rautatieyritysten toimilupia, infrastruktuurin hinnoittelua ja kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä, 12 kuukauden kuluessa näiden toimenpiteiden hyväksymisestä. Komissio päättää neljän kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, voidaanko siihen liittyvän toimenpiteen soveltamista jatkaa. | Jäsenvaltion pyynnöstä sääntelyelin tai omasta aloitteestaan komissio tutkii tämän direktiivin soveltamiseen liittyviä, kansallisten viranomaisten hyväksymiä erityistoimenpiteitä, jotka koskevat rautatieinfrastruktuurin ja ‑palvelujen käyttöoikeuden edellytyksiä, rautatieyritysten toimilupia, infrastruktuurin hinnoittelua ja kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä, 12 kuukauden kuluessa näiden toimenpiteiden hyväksymisestä. Komissio päättää neljän kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, voidaanko siihen liittyvän toimenpiteen soveltamista jatkaa. |
Tarkistus 77
Neuvoston kanta
62 artikla – 3 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. | 3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 78
Neuvoston kanta
63 artikla
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen II luvun täytäntöönpanosta. | Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen II luvun täytäntöönpanosta. |
Tässä kertomuksessa arvioidaan myös markkinoiden kehitystä, mukaan lukien valmistautumisaste rautatieliikennemarkkinoiden avaamiseksi edelleen. Tässä kertomuksessa komissio myös analysoi eri malleja näiden markkinoiden järjestämiseksi ja tämän direktiivin vaikutuksia julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin ja niiden rahoitukseen. Samalla komissio ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1370/2007 täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden väliset olennaiset erot (verkkojen tiheys, matkustajien määrä, keskimääräinen matkan pituus). Kertomuksessaan komissio tarvittaessa ehdottaa täydentäviä lainsäädäntötoimenpiteitä markkinoiden avaamisen helpottamiseksi ja arvioi näiden toimenpiteiden vaikutuksia. | Tässä kertomuksessa arvioidaan myös markkinoiden kehitystä, mukaan lukien valmistautumisaste rautatieliikennemarkkinoiden avaamiseksi edelleen. Tässä kertomuksessa komissio myös analysoi eri malleja näiden markkinoiden järjestämiseksi ja tämän direktiivin vaikutuksia julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin ja niiden rahoitukseen. Samalla komissio ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1370/2007 täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden väliset olennaiset erot (verkkojen tiheys, matkustajien määrä, keskimääräinen matkan pituus). Komissio ehdottaa tarvittaessa lainsäädäntötoimenpiteitä, jotka koskevat kansallisten matkustajaliikennemarkkinoiden avaamista ja sellaisten asianmukaisten olosuhteiden luomista, joilla varmistetaan syrjimätön pääsy infrastruktuureihin ja jotka perustuvat siihen nykyiseen vaatimukseen, että infrastruktuurin hallinto ja kuljetustoiminnot on erotettava toisistaan, ja arvioi näiden toimenpiteiden vaikutuksia. |
Tarkistus 79
Neuvoston kanta
63 a artikla (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| Eurooppalainen sääntelyelin |
| Sääntelyelinten verkoston kautta hankittujen kokemusten perusteella komissio antaa viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin julkaisemisesta Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen sääntelyelinten välisestä yhteistyöstä. Komissio ehdottaa tarvittaessa täydentäviä toimia varmistaakseen Euroopan rautatiemarkkinoiden sääntelyn yhdennetymmän valvonnan erityisesti kansainvälisen liikenteen valvonta- ja sovittelutehtävien osalta. Tämän varmistamiseksi olisi tarvittaessa harkittava lainsäädäntötoimia. |
Tarkistus 80
Neuvoston kanta
64 artikla – 1 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen, mukaan lukien yritysten, toimijoiden, hakijoiden, viranomaisten ja muiden asianomaisten yhteisöjen toteuttama noudattaminen, edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … päivänä ..kuuta …*. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. | 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen, mukaan lukien yritysten, toimijoiden, hakijoiden, viranomaisten ja muiden asianomaisten yhteisöjen toteuttama noudattaminen, edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … päivänä ..kuuta … *. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. |
________________ | ________________ |
* Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta. | * Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta. |
Perustelu
Tarkistuksella korvataan Euroopan parlamentin aiempi teksti, mutta säilytetään voimaantulon 12 kuukauden määräaika, jota Euroopan parlamentti vaatii.
Tarkistus 81
Neuvoston kanta
64 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
55 artiklan 1 kohtaa sovelletaan … päivästä ..kuuta … *. | Poistetaan. |
______________ |
|
* Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on 60 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. |
|
Perustelu
Tässä neuvoston tarkistuksessa ei oteta huomioon parlamentin katsantokantoja.
Tarkistus 82
Neuvoston kanta
Liite I – taulukko 6
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
– Matkustajia ja tavaroita varten olevat liittymät, mukaan lukien tieliittymät; | – Matkustajia ja tavaroita varten olevat liittymät, mukaan lukien jalankulkija- ja tieliittymät; |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
Tarkistus 83
Neuvoston kanta
Liite II – 2 kohta – a alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(a) matkustaja-asemat, niihin kuuluvat rakennukset ja muut tilat, mukaan lukien matkatietopalvelut ja tilat lipunmyyntipalveluille; | (a) matkustaja-asemat, niihin kuuluvat rakennukset ja muut tilat, mukaan lukien matkatietopalvelut ja soveltuvat tilat lipunmyyntipalveluille; |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 84
Neuvoston kanta
Liite II – 2 kohta – e alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
(e) huoltotilat, lukuun ottamatta perusteellisia huoltopalveluja, joita tarjotaan tietyn tyyppiselle liikkuvalle kalustolle yksinomaan varatuissa huoltotiloissa, ja muut tekniset tilat, mukaan lukien puhdistus- ja pesutilat; | (e) huoltotilat, lukuun ottamatta suurnopeusjunien tai muuntyyppisen sellaisen liikkuvan kaluston perusteelliseen huoltoon tarkoitettuja huoltotiloja, joka edellyttää erityisiä tiloja; |
| (e a) muut tekniset laitteet, mukaan lukien puhdistus- ja pesulaitteet; |
Tarkistus 85
Neuvoston kanta
Liite II – 3 kohta – a alakohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
kuljetussähkövirta, josta perittävät maksut on erotettava laskuissa sähkönsiirtolaitteiden käytöstä perittävistä maksuista; | kuljetussähkövirta, josta perittävät maksut on erotettava laskuissa sähkönsiirtolaitteiden käytöstä perittävistä maksuista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2009/72/EY soveltamista; |
Tarkistus 86
Neuvoston kanta
Liite II – 3 kohta – a a alakohta (uusi)
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
| (a a) virransyöttökaapelit ja siirtojohdot, joiden käyttöä koskevien ehtojen on oltava yhtäläisiä ja hintojen kohtuullisia kaikkien liikenteenharjoittajien kannalta; |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 87
Neuvoston kanta
Liite V – 1 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
sopimuksen soveltamisala infrastruktuurin ja palvelupaikkojen osalta liitteen II mukaisesti jäsenneltynä. Sen on katettava kaikki rataverkon hallinnan näkökohdat, mukaan lukien jo käytössä olevan infrastruktuurin kunnossapito ja uusiminen; | sopimuksen soveltamisala infrastruktuurin ja palvelupaikkojen osalta liitteen II mukaisesti jäsenneltynä. Sen on katettava kaikki rataverkon hallinnan näkökohdat, mukaan lukien jo käytössä olevan infrastruktuurin kunnossapito ja uusiminen; tarvittaessa se voi kattaa myös uuden infrastruktuurin rakentamisen; |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus.
Tarkistus 88
Neuvoston kanta
Liite V – 2 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
sellaisten maksujen tai varojen rakenne, jotka on myönnetty liitteessä II lueteltuihin infrastruktuuripalveluihin, kunnossapitoon ja toteuttamatta olevien kunnossapitotöiden kasauman purkamiseen; | sellaisten maksujen tai varojen rakenne, jotka on myönnetty liitteessä II lueteltuihin infrastruktuuripalveluihin, kunnossapitoon ja uusimiseen ja toteuttamatta olevien kunnossapito- ja uusimistöiden kasauman purkamiseen; tarvittaessa se voi kattaa uusiin infrastruktuureihin myönnettyjen maksujen tai varojen rakenteen; |
Tarkistus 89
Neuvoston kanta
Liite V – 5 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
5. 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kannustimet lukuun ottamatta niitä kannustimia, jotka pannaan täytäntöön sääntelytoimenpitein 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti; | 5. 30 artiklan 1 kohdan mukaiset kannustimet; |
Perustelu
Tällä tarkistuksella teksti palautetaan komission alkuperäisen ehdotuksen muotoon.
Tarkistus 90
Neuvoston kanta
Liite V – 8 kohta
| |
Neuvoston kanta | Tarkistus |
8. säännöt merkittävien toimintakeskeytysten ja hätätilanteiden varalta, mukaan lukien varautumissuunnitelmat sekä sopimuksen ennenaikainen irtisanominen ja tiedottaminen käyttäjille; | 8. säännöt merkittävien toimintakeskeytysten ja hätätilanteiden varalta, mukaan lukien varautumissuunnitelmat sekä sopimuksen ennenaikainen irtisanominen ja oikea-aikainen tiedottaminen käyttäjille; |
Perustelu
Tämä on parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus, jota on hienoisesti muutettu siten, että siinä otetaan paremmin huomioon neuvoston kanssa parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut.
PERUSTELUT
Neuvosto pääsi poliittiseen sopimukseen 12. joulukuuta 2011 ja antoi lausuntonsa ensimmäisestä käsittelystä 8. maaliskuuta 2012 sen jälkeen, kun parlamentti oli hyväksynyt ensimmäisen käsittelynsä 11. marraskuuta 2011. Tammikuusta 2012 alkaen parlamentti, neuvosto ja komission ovat käyneet epävirallisia neuvotteluja valmistellakseen sopuratkaisua toista käsittelyä varten. Koska neuvosto on lausunnossaan ottanut erittäin rajallisesti huomioon näissä neuvotteluissa saavutetut edistysaskeleet, esittelijä toistaa suositusluonnoksessaan pitkälti parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä muotoilemaa kantaa lukuun ottamatta vähäisiä muutoksia, joita neuvosto on tehnyt komission ehdotukseen.
Komissio toteaa neuvoston vahvistamaa kantaa koskevassa tiedonannossaan[5] seuraavasti:
"Vaikka ehdotus onkin edelleen yksinkertaistamiseen ja läpinäkyvyyden lisäämiseen tähtäävien tavoitteiden (joihin päästään kolmen olemassa olevan direktiivin yhdistämisellä ja niihin tehtävillä muutoksilla) mukainen, neuvosto heikensi komission ehdotusta niiltä osin kuin se koskee rautateihin liittyvien palvelujen saatavuutta, infrastruktuurin rahoittamista, infrastruktuurin käyttömaksuja ja sääntelyelimen toimivaltaa. Joissakin tapauksissa neuvoston kanta toistaa nykyistä lainsäädäntöä ..."
Esittelijä yhtyy komission kriittiseen arvioon neuvoston kannasta. Ensimmäisessä käsittelyssä parlamentti esitteli kunnianhimoisia tavoitteita yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen käyttöönottamiseksi. Tällaisen alueen luomiseen on edelleen pyrittävä, sillä alaa haittaavat edelleen erilaisten kansallisten järjestelmien kansalliset rajat, jotka rajoittavat huomattavasti alan kehittymistä ja rautatieliikenteen kilpailukykyä verrattuna muihin liikennemuotoihin. Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen rakentamisen jatkamiseksi parlamentin on pidettävä kiinni näistä tavoitteista.
Tämän vuoden tammikuusta lähtien Euroopan parlamentin valtuuskunta on käynyt epävirallisia neuvotteluja neuvoston ja komission kanssa parantaakseen neuvoston tekstiä, ja joissakin kohdin edistystä on saavutettu. Ratkaisevimmista osatekijöistä keskustelu kuitenkin jatkuu parlamentin toiseen käsittelyyn varatun neljän kuukauden jakson loppuun asti.
Tärkeimmät seikat ovat seuraavat:
Sääntelyelin
Neuvoston tekstissä vastataan joihinkin parlamentin huolenaiheisiin ja parannetaan nykyistä lainsäädäntöä. Riippumattomat sääntelyelimet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset sekä pienille että suurille rautatieyrityksille. Tekstin tavoitteet voidaan kuitenkin asettaa korkeammalle niiltä osin kuin se koskee sääntelyelimen riippumattomuutta ja sitä, miten tämän olisi käsiteltävä valituksia: olisi pyrittävä suurempaan riippumattomuuteen ja tiukempiin määräaikoihin päätöksenteossa. Viime kädessä kansallisista sääntelyelimistä olisi kehityttävä luottoyksiköitä, joiden päätökset ovat luotettavia ja tehdään ajoissa. Parlamentti myös päätti ensimmäisessä käsittelyssä, että pidemmällä aikavälillä on otettava käyttöön eurooppalainen sääntelyelin, joka valvoo rajatylittäviä liikennepalveluja. Tällaisen elimen perustan luomiseksi on muodostettava kansallisten sääntelyelinten verkosto.
Rahoitus
Parlamentin olisi jatkettava toimiaan, joilla se pyrkii luomaan vakaamman rahoitustilanteen rautateiden infrastruktuurille. Tarkemmin ottaen neuvoston ehdotus lyhentää monivuotisen sopimuksen kestoa kolmeen vuoteen on hylättävä ja sen sijaan sen kestoksi olisi ehdotettava seitsemää vuotta. Kyseisessä sopimuksessa määritellään julkisten viranomaisten ja rataverkon haltijan keskenään sopimat perusperiaatteet, jotka koskeva rautatieinfrastruktuurin hallinnoimista ja kehittämistä, ja näin luodaan luotettava perusta, jonka pohjalta rataverkon haltija ja viime kädessä rautatieyritykset voivat hoitaa tehtäviään. Säännöksiä rataverkon haltijan rahoituksen tasapainosta olisi vastaavasti tehostettava, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot palauttavat alijäämät tasapainoon luotettavalla tavalla.
Verkon riippumaton hallinnointi ja rahoituksen avoimuus
Parlamentti hyväksyi muutoksia, joilla pyritään lisäämään rahavirtojen liikkeiden avoimuutta etenkin rautatieliikennepalveluja ja infrastruktuurin hallintaa tarjoavissa integroituneissa yrityksissä. Neuvosto päätti olla muuttamatta voimassa olevan lainsäädännön sanamuotoa, vaikka tämä nimenomainen muotoilu on johtanut huomattaviin tulkintaeroihin ja sen seurauksena lukuisiin tapauksiin, joiden käsittely on edelleen kesken Euroopan unionin tuomioistuimessa. On ilmeistä, että tekstiä on selvyyden lisäämiseksi paranneltava tältä kohdin.
Infrastruktuurin hinnoitteluperiaatteet
Parlamentti on alusta pitäen korostanut, että on perustettava pakollinen järjestelmä junien melupäästöjen vähentämiseksi. Runsaasti melupäästöjä tuottavat junat vaikuttavat kielteisesti ihmisten terveyteen ja näin ollen siihen, miten rautatieliikenteeseen suhtaudutaan. Lisäksi ne vaikuttavat haitallisesti alan kehitykseen. On siis syytä kehittää tehokas melunvähentämisjärjestelmä.
Toinen hinnoitteluun liittyvä asia on ERTMS-järjestelmien edistäminen bonus-malus-järjestelmän avulla niiden junien osalta, jotka on varustettu Euroopan junanvalvontajärjestelmällä (ETCS) ja jotka käyttävät ratoja, joita ei ole varustettu tällä järjestelmällä. ERTMS-järjestelmän käyttöönotto on ollut hidasta, ja toisinaan jäsenvaltiot ovat tietoisesti hidastaneet sitä. Järjestelmä on olennaisen tärkeä rajatylittävien liikennepalvelujen lisäämisen kannalta ja sen vuoksi sitä olisi edistettävä, jotta raideliikenteestä tulee houkuttelevampi liikennemuoto etenkin rahdin kuljetukselle.
Rataverkon haltijan olennaiset toiminnot
Rataverkon haltijan merkityksen ja vastuun kasvattaminen on tärkeä tavoite, jotta verkkoa voidaan hallinnoida puolueettomammin. Reittien myöntäminen sekä maksujen kerääminen ja hinnoittelu on jo määritelty olennaisiksi tehtäviksi, jotka kuuluvat rataverkon haltijalle. Tehtäviin olisi kuitenkin sisällytettävä myös verkkojen kehittäminen ja näin rataverkon haltijan olisi päätettävä investoinneista infrastruktuuriin, sillä tämä voi ottaa huomioon koko alan tarpeet uusia hankkeita suunnitellessaan.
Rautateihin liittyvien palvelujen saatavuus
Selkeät säännöt rautateihin liittyvien palvelujen sekä palvelupaikkojen (esimerkiksi tavaraliikenneterminaalit, huoltotilat ja junanmuodostuslaitteet) saatavuudesta ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan varmistaa, että rautatieliikenteen harjoittajat voivat tarjota palvelujaan. Tässä asiassa neuvottelut kulkevat oikeaan suuntaan. Osoittaakseen, kuinka merkityksellisenä parlamentti pitää tätä asiaa, esittelijä esittää uudelleen käsiteltäväksi tiettyjä ensimmäisen käsittelyn tarkistuksia.
Loppusäännökset – voimaantulopäivä
Neuvosto pyytää erittäin pitkiä voimaantuloaikoja tälle direktiiville: 36 kuukautta useimmille säännöksille ja jopa 60:tta kuukautta sääntelyelimen muodostamiselle, vaikka sen perustamista edellytettiin jo voimassa olevassa lainsäädännössä. Tätä ei voida hyväksyä, ja myös pikaisesti vaadittava uudistus viivästyisi tarpeettomasti. Sen vuoksi esittelijä korostaa, että määräajaksi on asetettava 12 kuukautta, joiden kuluessa direktiivi on kokonaisuudessaan saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Näiden kaikkien merkittävien asioiden osalta esittelijä palauttaa täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytyt tarkistukset puolustaakseen suurella enemmistöllä hyväksyttyä parlamentin kantaa neuvoston kanssa parhaillaan käytävissä kolmikantaneuvotteluissa.
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko | Yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue (uudelleenlaatiminen) | |||
Viiteasiakirjat | 18581/2/2011 – C7-0073/2012 – 2010/0253(COD) | |||
EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero | 16.11.2011 T7-0503/2011 | |||
Komission ehdotus | COM(2010)0475 - C7-0268/2010 | |||
Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä) | 15.3.2012 | |||
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) | TRAN 15.3.2012 |
|
|
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) | Debora Serracchiani 27.9.2010 |
|
|
|
Valiokuntakäsittely | 23.4.2012 | 30.5.2012 |
|
|
Hyväksytty (pvä) | 31.5.2012 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 35 6 1 | ||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Magdi Cristiano Allam, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Antonio Cancian, Michael Cramer, Joseph Cuschieri, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Eva Lichtenberger, Gesine Meissner, Mike Nattrass, Hubert Pirker, Dominique Riquet, Petri Sarvamaa, Debora Serracchiani, Laurence J.A.J. Stassen, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer, Artur Zasada, Roberts Zīle | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Andrea Cozzolino, Spyros Danellis, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Sabine Wils, Janusz Władysław Zemke | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mario Pirillo | |||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) | 7.6.2012 | |||