Täysistunto

A7-0313/2012

12.10.2012

VÄLIAIKAINEN MIETINTÖ

myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – COM(2012)0388 – 2011/0177(APP) )

Budjettivaliokunta

Esittelijät: Reimer Böge, Ivailo Kalfin

PR_Consent_Interim

SISÄLTÖ

Sivu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS................................................4

EXPLANATORY STATEMENT..............................................................................................20

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO......................................................................71

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO.........................................................75

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO..........................................80

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO..........................................83

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO......................87

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO  92

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO.....................100

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO.................105

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO..............................................108

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO..................................................................113

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO.117

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO...................................................................123

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO..........................................128

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO.......................................137

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO      140

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO        144

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO 150

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS...............................................155

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – COM(2012)0388 – 2011/0177(APP) )

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 ja 312 artiklan,

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2011 annetun komission ehdotuksen sekä 6. heinäkuuta 2012 annetun komission muutetun ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ( COM(2011)0398 ja COM(2012)0388 ),

–   ottaa huomioon komission 29. kesäkuuta 2011 tekemän ehdotuksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta ( COM(2011)0403 ),

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio" ( COM(2011)0500 ),

–   ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen toiminnasta ( COM(2010)0185 ),

–   ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta[1],

–   ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"[2],

–   ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä ja omista varoista[3],

–   ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettaviin tarkistettuihin varainhoitosääntöihin liitetyn yhteisen lausuman monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä asioista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan väliaikaisen mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot ( A7-0313/2012 ),

A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys, ja tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan parlamentin hyväksynnän; ottaa huomioon, että SEUT‑sopimuksen 312 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti tehdä päätöksen, jonka mukaan neuvosto voi monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamista koskevaa asetusta antaessaan tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä;

B.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista, ja katsoo, että tämän vuoksi olisi tehtävä toimielinten sopimus, jonka tarkoituksena on parantaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten budjettiyhteistyötä;

C. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 312 artiklan 5 kohdassa kehotetaan Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla voidaan helpottaa rahoituskehyksen vahvistamista,

D. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 311 artiklan mukaan unioni huolehtii siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat ja että talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin omin varoin; ottaa huomioon, että neuvoston on kuultava parlamenttia ennen kuin se hyväksyy omien varojen järjestelmän uudistamista koskevan uuden päätöksen sekä saatava parlamentin hyväksyntä ennen kuin se vahvistaa asetuksella omien varojen järjestelmää koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet;

E.  ottaa huomioon, että tämä on ensimmäinen kerta, kun rahoituskehysasetus hyväksytään Lissabonin sopimuksen uusien määräysten mukaisesti, mikä tuo mukanaan toimielinten välisiä uusia yhteistyöjärjestelyjä, joilla pyritään sovittamaan yhteen tehokas päätöksenteko ja perussopimuksessa määrättyjen valtaoikeuksien kunnioittaminen;

F.  toteaa, että Lissabonin sopimus suo Euroopan unionille merkittäviä uusia valtaoikeuksia esimerkiksi ulkoisten toimien (SEU 27 artiklan 3 kohta), urheilun (SEUT 165 artikla), avaruuden (SEUT 189 artikla), ilmastonmuutoksen (SEUT 191 artikla), energian (SEUT 194 artikla), matkailun (SEUT 195 artikla) ja pelastuspalvelun (SEUT 196 artikla) alalla,

G. ottaa huomioon, että 8. kesäkuuta 2011 selvällä äänten enemmistöllä antamassaan päätöslauselmassa parlamentti vahvisti sekä lainsäädännön että talousarvion näkökulmasta yleiset poliittiset painopisteensä seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten,

H. ottaa huomioon, että 13. kesäkuuta 2012 selvällä äänten enemmistöllä antamassaan päätöslauselmassa parlamentti ilmaisi sekä talousarvion meno- että tulopuolen näkökulmasta yleiset painopisteensä seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten,

I.   ottaa huomioon, että asiasta vastaavat parlamentin valiokunnat ovat toteuttaneet kattavan ja perusteellisen selvityksen tarpeista, jotta voidaan määritellä poliittiset painopisteet, kuten liitteenä olevista niiden lausunnoista ilmenee;

J.   ottaa huomioon, että puheenjohtajavaltio Kypros aikoo toimittaa "neuvottelupaketin", joka sisältää myös enimmäismäärät (mutta myös toimintalinjoja koskevia vaihtoehtoja, jotka kuuluvat tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin), marraskuussa 2012 pidettävää Eurooppa-neuvoston ylimääräistä kokousta varten;

K. ottaa huomioon, että EU:lla on oltava sekä talousarvio että talousarviomenettely, joissa on otettu kaikilta osin huomioon parlamentaarisen päätöksenteon ja valvonnan avoin ja demokraattinen perusolemus ja jotka perustuvat yhtenäisyyden ja yleiskatteisuuden yleisiin periaatteisiin, joissa edellytetään, että tulot ja menot otetaan talousarvioon vähentämättä niitä toisistaan ja että sekä tuloista että menoista käydään julkista keskustelua ja äänestetään parlamentissa perussopimuksessa määrätyn toimivallan mukaisesti;

EU:n talousarvio tärkeä väline älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi koko EU:ssa

1.  on täysin tietoinen siitä, että monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevia neuvotteluja käydään erittäin vaikeassa sosiaalisessa, taloudellisessa ja finanssipoliittisessa tilanteessa, jossa jäsenvaltiot toteuttavat parhaillaan huomattavia julkisen talouden sopeutustoimia kansallisiin talousarvioihinsa parantaakseen julkisen talouden kestävyyttä ja vakauttaakseen pankkialaa ja yhtenäisvaluuttaa; korostaa, että unionia ei voida nähdä veronmaksajien verorasitusta lisäävänä tahona; on kuitenkin vakuuttunut, että EU:n talousarvio on osa ratkaisua, jonka avulla Eurooppa voi selvitä nykyisestä kriisistä edistämällä investointeja kasvuun ja työpaikkoihin ja auttamalla jäsenvaltioita ratkaisemaan yhdessä, yhtenäisesti ja kestävästi nykyiset rakenteelliset haasteet, joita ovat erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen, työttömyyden kasvu ja köyhyys;

2.  katsoo kuitenkin, että tasapainoiset rakenteelliset uudistukset jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla ovat tärkeä ennakkoedellytys EU:n rahoituksen moitteettomalle ja tehokkaalle täytäntöönpanolle, ja muistuttaa terveen julkisen talouden merkityksestä;

3.  muistuttaa, että Eurooppa-neuvosto on lukuisissa yhteyksissä korostanut Euroopan talouden vahvistetun ohjauksen tarvetta ja asettunut tukemaan Eurooppa 2020 ‑strategiassa vahvistettuja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita, joita ovat erityisesti työllisyyden edistäminen, innovoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen edellytysten parantaminen ja näihin osoitettujen julkisten menojen lisääminen, EU:n ilmastonmuutos- ja energiatavoitteiden saavuttaminen, koulutustason parantaminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen erityisesti köyhyyttä vähentämällä;

4.  muistuttaa, että juuri Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2012 "kasvu- ja työllisyyssopimuksen", jossa pannaan merkille EU:n talousarvion vipuvaikutus kasvun ja työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta ja jossa korostetaan voimakkaasti sen panosta, kun pyritään auttamaan koko unionia selviytymään nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä;

5.  katsoo, että neljän viime vuoden aikana toisiaan seuranneet rahoituskriisit ovat koetelleet unionia erityisen paljon osittain siksi, että rahoitusalan toimijat, kansainväliset kumppanit ja julkinen mielipide ovat epäilleet, kuinka pitkälle unionin sisällä ollaan valmiita kantamaan yhteisvastuuta; uskoo, että unionin talousarvion olisi oltava keskeisessä asemassa tässä yhteisvastuun kantamisessa; on sen vuoksi vakuuttunut, että uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä tehtävä päätös joko vaikuttaa myönteisesti jäsenvaltioiden hallitusten kriisin ratkaisemiseksi tekemiin ponnisteluihin tai syventää taantumaa edelleen unionissa;

6.  muistuttaa, että vuoden 2008 jälkeen toteutetut makrotalouden rahoituksenvakauttamistoimet eivät ole vielä saaneet talous- ja rahoituskriisiä päättymään; katsoo siksi, että jäsenvaltioiden olisi edelleen pyrittävä hyödyntämään potentiaaliaan luoda kestävää kasvua ja että tarvitaan tarkoin kohdennettu, vankka ja riittävä EU:n talousarvio, jotta kasvu voidaan palauttaa ja luoda työllisyyttä Eurooppaan sekä tukea entistä voimakkaammin jäsenvaltioiden tasolla toteutettavien toimien yhteensovittamista ja tehostamista;

7.  panee merkille, että EU:n talousarvion osuus julkisen talouden kokonaismenoista on ainoastaan noin kaksi prosenttia eli yli 45 kertaa pienempi kuin jäsenvaltioiden julkisen talouden menojen yhteenlaskettu määrä;

8.  muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 310 artiklan mukaan talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa, minkä vuoksi talousarviosta ei voi syntyä alijäämää eikä julkista velkaa;

9.  korostaa, että EU:n talousarvio on investointitalousarvio ja että 94 prosenttia sen kokonaistuotoista investoidaan jäsenvaltioihin tai unionin ulkoisen toiminnan ensisijaisiin tavoitteisiin; korostaa, että ilman EU:n talousarvion panosta julkiset investoinnit alueisiin ja jäsenvaltioihin laskisivat joko minimitasolle tai olisivat mahdottomia toteuttaa; katsoo, että EU:n talousarvion supistaminen väistämättä lisäisi epätasapainoa ja heikentäisi koko unionin talouden kasvua ja kilpailukykyä sekä sen yhtenäisyyttä samoin kuin horjuttaisi yhteisvastuun periaatteen asemaa EU:n keskeisenä arvona;

10. korostaa, että Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa on epäonnistuttu muun muassa siksi, että koordinointi ja sitoutuminen on ollut puutteellista kaikilla tasoilla sekä talousarvion että lainsäädännön näkökulmasta; uskoo vakaasti, että jos Eurooppa 2020 ‑strategian halutaan vaikuttavan, se on pantava täytäntöön heti viivyttelemättä enää pidempään;

11. muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategian seitsemän lippulaivahankkeen toteuttaminen edellyttää merkittäviä tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja, joiden kokoluokaksi on arvioitu vähintään 1 800 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä[4]; korostaa, että yksi Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmistä tavoitteista eli kasvun edistäminen ja laadukkaiden työpaikkojen tarjoaminen kaikille eurooppalaisille saavutetaan vain, jos tarvittavia investointeja koulutukseen, tietoyhteiskunnan edistämiseen, tutkimukseen ja innovointiin, pk-yrityksiin sekä ympäristöystävälliseen ja uuteen teknologiaan samalla, kun edistetään sosiaalista osallisuutta, ei enää lykätä tuonnemmaksi; kannattaa kaksitahoista toimintatapaa, jossa toteutetaan kasvua edistäviä julkisen talouden vakauttamistoimia, joiden tarkoituksena on vähentää alijäämää ja julkista velkaa tällaisia investointeja tukemalla;

12. katsoo, että nuorisoa kaikkialla EU:ssa koettelevan hälyttävän tilanteen, kuten ennenäkemättömän korkean nuorisotyöttömyyden, lisääntyvän köyhyyden ja koulutukseen liittyvien ongelmien, ratkaisemiseksi on ponnisteltava erityisen tarmokkaasti toteuttamalla valtavirtaistamistoimenpiteitä, jotta myös tulevat sukupolvet saadaan sitoutumaan edelleen EU:n arvoihin, kuten rauhaan, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, taloudelliseen vaurauteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, sekä tarjoamalla riittävästi ohjelmia, joilla annetaan talousarviotukea;

13. korostaa, että vahva, monipuolinen ja kilpailukykyinen teollinen perusta on ensiarvoisen tärkeä älykkään, kestävän ja osallistavan talouden aikaansaamiseksi Euroopassa; korostaa teollisuuden merkitystä kilpailukyvyn ja työpaikkojen syntymisen kannalta EU:ssa ja painottaa samalla, että sillä on täten ratkaiseva merkitys talouskriisin selättämisessä;

14. tukee voimakkaasti komission ehdotusta sisällyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät toimenpiteet talousarvioon siten, että vähintään 20 prosenttia menoista liittyy ilmastoon; pitää ratkaisevan tärkeänä, että EU:n talousarviolla on saadaan liikkeelle kestävään ja tuottavaan vähähiiliseen talouteen kohdistuvia investointeja, annetaan riittävästi tukea ilmastoa, energiaa, resurssitehokkuutta ja biologista monimuotoisuutta koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamiseen ja tuotetaan hyötyä EU:n kansalaisille takaamalla heille terveellisempi ympäristö;

15. kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita tarkastelemaan kansallisten vakauttamispyrkimysten ja oikein painotetun EU:n talousarvion tuottaman lisäarvon välisiä yhteisvaikutuksia, joiden ansiosta korkeimmalla tasolla jo tehtyjen poliittisten sitoumusten täytäntöönpano on mahdollista;

Menot

16. painottaa, että vuodesta 1988 alkaen kansalliset talousarviot ovat kasvaneet keskimääräisesti nopeammin kuin EU:n talousarvio; panee merkille, että vieläpä vuonna 2008 alkaneesta kriisistä lähtien jäsenvaltioiden julkisen talouden kokonaismenojen nimellisen kasvun vuosivauhti on ollut kaksi prosenttia; toteaa, että EU:n talousarvion supistuminen jäsenvaltioiden talousarvioihin verrattuna on räikeässä ristiriidassa perussopimuksessa unionille määrättyjen entistä laajempien toimivaltuuksien ja tehtävien kanssa ja nimenomaan Eurooppa-neuvoston tekemien tärkeiden poliittisten päätösten kanssa, mitä tulee erityisesti Euroopan talouden vahvistetun ohjauksen kehittämiseen;

17. tähdentää, että vuodesta 2000 alkaen EU:n omien varojen enimmäismäärän (1,29 prosenttia BKTL:stä maksusitoumusmäärärahoina ja 1,23 prosenttia maksumäärärahoina) ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien välinen ero on kasvanut jyrkästi; panee lisäksi merkille, että monivuotisessa rahoituskehyksessä ainoastaan asetetaan menojen enimmäismäärät ja että EU:n talousarvio on aina pysynyt huomattavasti näiden enimmäismäärien alapuolella;

18. katsoo, että komission ehdotus, jossa esitetään vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien jäädyttämistä vuoden 2013 enimmäismäärien tasolle, ei ole riittävä, jotta sen avulla voitaisiin rahoittaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaan unionin strategiaan liittyvät nykyiset poliittiset painopisteet, Lissabonin sopimuksen mukaiset uudet tehtävät tai mahdolliset ennakoimattomat tapahtumat saati Eurooppa-neuvoston itsensä asettamat poliittiset tavoitteet ja tai sen tekemät sitoumukset;

19. muistuttaa 8. kesäkuuta 2011 esittämästään kannasta, jonka mukaan useista EU:n painopisteistä ja toimintalinjoista on tingittävä tai jopa luovuttava, jollei talousarviota lisätä riittävästi yli vuoden 2013 enimmäismäärien tason;

20. varoittaa neuvostoa yrityksistä vähentää EU:n menoja vielä komission ehdottamaa tasoa alemmaksi; vastustaa ehdottomasti lineaarisia ja yleisiä menoleikkauksia, jotka vaarantaisivat kaikkien EU:n toimintalinjojen täytäntöönpanon ja tehokkuuden yhtä lailla riippumatta niiden eurooppalaisesta lisäarvosta, poliittisesta painoarvosta tai tuloksista; haastaa sen sijaan neuvoston – mikäli se ehdottaa leikkauksia – määrittämään selkeästi ja julkisesti sen poliittiset painopisteet tai hankkeet, joista olisi kokonaan luovuttava;

21. korostaa, että EU:n talousarvion on oltava keskeisessä asemassa yhteisesti sovittujen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamisessa; on vahvasti sitä mieltä, että mikäli EU:n rahoitus on hyvin suunniteltu, sen avulla voidaan käynnistää ja aktivoida puhdasta unionin lisäarvoa tuottavia toimia, joita jäsenvaltiot eivät voi yksin toteuttaa, ja luoda yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä jäsenvaltioiden toteuttamien toimien kanssa auttamalla niitä keskittymään tärkeisiin tulevaisuuteen suuntautuviin investointeihin;

22. ottaa huomioon, että kilpailukykyä, pk-yrityksiä, yrittäjyyttä ja kestäviä infrastruktuureja koskevat unionin ohjelmat ovat Eurooppa 2020 -strategian keskiössä, ja muistuttaa tässä yhteydessä kannattavansa, että näihin ohjelmiin käytettävissä olevaa rahoitusta lisätään huomattavasti; on vahvasti sitä mieltä, että jos komission ehdotukseen nähden tehdään vielä lisäleikkauksia, heikennetään huomattavasti EU:n uskottavuutta ja poliittista sitoutumista kasvun lisäämiseen ja työpaikkojen luomiseen;

23. pitää erittäin myönteisenä komission Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaa ehdotusta ja realistisia määrärahoja, jotka sille on osoitettu Euroopan liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen parantamiseksi; vaatii tässä yhteydessä, että koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen siirrettävä määrä olisi – viiden ensimmäisen vuoden aikana – käytettävä koheesiorahaston jäsenvaltiokohtaista määrärahajakoa täysin noudattaen;

24. korostaa tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä pyrittäessä nopeuttamaan siirtymistä maailman huipputasoa olevaan kestävään osaamistalouteen, jossa luonnonvaroja käytetään tehokkaasti ja vastuullisesti; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sopimaan erityisestä etenemissuunnitelmasta, jonka avulla saavutetaan tavoite, jonka mukaan kolme prosenttia BKT:stä olisi käytettävä tutkimukseen kohdistuviin investointeihin; huomauttaa, että tavoite edellyttäisi huomattavaa taloudellista panosta ja merkitsisi yhteensä noin 130 miljardin euron vuosittaisia lisämenoja, jotka olisi rahoitettava kaikista lähteistä; korostaa näin ollen tarvetta lisätä ja edistää tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusta unionissa ja taata se kasvattamalla huomattavasti niihin kohdistuvia menoja ja erityisesti EU:n tutkimus- ja innovointirahoitusta – etenkin Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta;

25. muistuttaa, että pk-yritykset ovat keskeisiä talouskasvua, kilpailukykyä, innovointia ja työllisyyttä kohentavia tekijöitä, ja tunnustaa niiden merkityksen pyrittäessä varmistamaan talouden elpyminen ja saamaan EU:n taloudesta kestävä; pitää siksi myönteisenä, että Eurooppa 2020 ‑strategian painopiste on innovoinnissa ja elinkeinopolitiikassa; vastustaa ankarasti pyrkimyksiä vähentää Euroopan kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta tärkeässä asemassa olevien COSMEn kaltaisten ohjelmien määrärahoja;

26. katsoo, että EU:n koheesiopolitiikka (rakennerahastot ja koheesiorahasto) on strateginen väline, jolla voidaan edistää investointeja, kestävää kasvua ja kilpailukykyä, joka on eurooppalaisen yhteisvastuun tärkein tukipilari ja jonka eurooppalainen lisäarvo on kiistaton; panee lisäksi merkille koheesiorahoituksen merkittävät heijastusvaikutukset kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin; toteaa, että EU:n sisäistä makrotaloudellista epävakautta on vähennettävä ja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistettävä tehokkaasti, ja korostaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:n olisi kyettävä laskemaan vakaan, vankkumattoman ja kestävän rahoituskehyksen varaan; toteaa, että on pikaisesti turvattava julkiset investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin, ja muistuttaa tämän vuoksi kannastaan, että koheesiopolitiikan rahoitus olisi säilytettävä vähintään samalla tasolla kuin vuosina 2007–2013 ja että se olisi edelleen ulotettava koskemaan kaikkia EU:n alueita painopisteen ollessa kuitenkin vähiten kehittyneissä alueissa; kannattaa komission ehdotusta kohdentaa 25 prosenttia koheesiopolitiikkaan osoitettavista kokonaismäärärahoista Euroopan sosiaalirahastolle;

27. ottaa huomioon ne monenlaiset tehtävät, haasteet ja tavoitteet, joihin YMP:n avulla olisi reagoitava ja päästävä, ja muistuttaa kannastaan, jonka mukaan YMP:lle varainhoitovuonna 2013 myönnettävät varat olisi säilytettävä vähintään ennallaan seuraavalla rahoitusohjelmakaudella; katsoo, että uuden YMP:n määrärahat olisi pyrittävä jakamaan entistä vaikuttavammin ja tehokkaammin muun muassa siten, että suorat tuet ja maaseudun kehittämismäärärahat jaetaan tasapuolisesti jäsenvaltioiden, alueiden ja viljelijöiden kesken, jotta vallitsevat erot kaventuvat; korostaa tässä yhteydessä YMP:n toisen pilarin tärkeää merkitystä, sillä sen avulla myötävaikutetaan merkittävästi investointeihin ja työpaikkojen luomiseen maaseutualueilla, maatalousalan tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, kun ajatellaan etenkin Eurooppa 2020 ‑strategiassa mainittuja uusia haasteita, sekä ympäristön hallintaan ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen;

28. korostaa, että on välttämätöntä vahvistaa hyvin kohdennettua ja tehokasta unionin ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmaa ja että ilmasto- ja ympäristötoimiin kohdistettavia yhdennettyjä menoja olisi tuettava aktiivisesti asiaankuuluvista unionin varoista;

29. tiedostaa talouskriisistä johtuvat vakavat ongelmat, joiden kanssa EU:n nuoret joutuvat painimaan; katsoo, että nuorten eurooppalaisten aktiivisuus, työllisyys, peruskoulutus, epävirallinen koulutus, ammatillinen koulutus, liikkuvuus ja sosiaalinen osallisuus ovat EU:n ja eurooppalaisen yhteiskunnan kehityksen kannalta strategisesti merkittäviä seikkoja; korostaa, että nämä asiat on otettava huomioon ja asetettava etusijalle kaikissa EU:n talousarviosta rahoitettavissa asiaankuuluvissa toimintalinjoissa ja ohjelmissa sen ohella, että on välttämätöntä suunnata enemmän rahoitusta komission ehdottamiin konkreettisiin nuorille suunnattuihin välineisiin, joihin kuuluu muun muassa käyttöön otettava nuorisotakuujärjestelmä, jolla varmistetaan, että jokaiselle eurooppalaiselle nuorelle, joka ei onnistu löytämään työtä, tarjotaan mahdollisuus jatkokoulutukseen;

30. korostaa, että on välttämätöntä jatkaa vähävaraisimmille henkilöille suunnattua ohjelmaa; muistuttaa, että komissio on sitoutunut esittämään ajoissa asiaa koskevan säädösehdotuksen, jolla varmistetaan, että ohjelman tukea jatketaan vuoden 2013 jälkeen ja että se saa uuden oikeusperustan ja itsenäisen rahoituksen;

31. katsoo, että komission kohdentamassa kokonaistuessa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueelle ei ole otettu riittävästi huomioon sitä, että alaa on vahvistettu Lissabonin sopimuksella ja että siihen liittyvät tehtävät ja haasteet ovat lisääntyneet; korostaa, että rahoitettujen toimien on tuotettava eurooppalaista lisäarvoa ja että on varmistettava, että rahoitus jaetaan tasapuolisesti ja avoimesti näiden ohjelmien eri tavoitteiden kesken;

32. palauttaa mieliin, että EU:n koulutus-, nuoriso-, media- ja kulttuuriohjelmat ovat lähellä kansalaisia ja niiden käyttöaste on poikkeuksellisen korkea, minkä lisäksi ne tuottavat huomattavia vipu- ja heijastusvaikutuksia ja myös merkittäviä taloudellisia tuloksia sekä kiistatonta ja todistettua eurooppalaista lisäarvoa, kun niiden avulla kootaan yhteen voimavaroja, edistetään liikkuvuutta ja aktiivista kansalaisuutta ja lisätään eri alojen ja sidosryhmien välistä yhteistyötä;

33. palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan perussopimuksista johtuvien EU:n uusien velvoitteiden täyttäminen edellyttää asianmukaista lisärahoitusta verrattuna vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen, jotta unioni voi täyttää tehtävänsä maailmanlaajuisena toimijana unohtamatta aiempia sitoumuksiaan, joista tärkeimpinä voidaan mainita virallisen kehitysavun nostaminen 0,7 prosenttiin jäsenvaltioiden BKTL:stä sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä; korostaa unionin tärkeää merkitystä demokratian, rauhan, solidaarisuuden ja vakauden edistämisessä sekä köyhyyden vähentämisessä naapuri- ja kumppanimaissa; korostaa, että EU:n tuki täydentää jäsenvaltioiden tarjoamaa tukea ja toimii kehityksen vauhdittajana alueilla, joille kahdenvälistä apua ei anneta; tukee erityisesti jäsenvaltioiden ja EU:n toimien yhteissuunnittelua; korostaa näin ollen, että komission otsakkeeseen "Globaali Eurooppa" ja Euroopan kehitysrahastolle ehdottamaa määrää on pidettävä välttämättömänä miniminä, joka tarvitaan, jotta unioni voi saavuttaa kansainväliset tavoitteensa; toteaa erityisesti, että Euroopan ulkosuhdehallinnon on saatava tehtäviään vastaavat riittävät budjettivarat;

Laajamittaiset hankkeet

34. korostaa ITERin, Galileon ja Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) kaltaisten laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden strategista merkitystä EU:n tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta; vastustaa tämän vuoksi kaikkia pyrkimyksiä tehdä GMES:stä hallitusten välinen ohjelma;

35. on vakaasti sitä mieltä, että näiden laajamittaisten hankkeiden rahoitus olisi varmistettava EU:n talousarviossa mutta että samalla tähän tarkoitukseen osoitettavat määrärahat olisi pidettävä erillään, jotta voidaan varmistaa, että mahdolliset kustannusten ylitykset eivät vaaranna unionin muiden toimintalinjojen rahoitusta ja menestyksekästä täytäntöönpanoa;

36. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen vahvistaa Galileo-hankkeelle myönnettävälle rahoitukselle enimmäismäärä rahoituskehysasetuksessa ja näin pitää tälle hankkeelle osoitettava talousarvio-osuus erillään; katsoo niin ikään, että myös ITERille ja GMES:lle myönnettävälle rahoitukselle olisi vahvistettava enimmäismäärä tässä asetuksessa; katsoo, että näiden hankkeiden rahoituspuitteita jaettaessa olisi ylitettävä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien asettamat raamit, jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi myöntää niihin tarvittaessa lisärahoitusta;

Varainkäytön parantaminen

37. muistuttaa, että eurooppalaisen lisäarvon saavuttaminen ja moitteettoman varainhoidon eli sen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden varmistaminen olisi omaksuttava enemmän kuin koskaan aikaisemmin EU:n talousarvion johtaviksi periaatteiksi; pitää tästä syystä myönteisenä komission lainsäädäntöehdotuksia uuden sukupolven monivuotisista ohjelmista, jotka hyväksyttäisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen; korostaa, että EU:n tukiohjelmien ja kansallisten investointien välisiä yhteisvaikutuksia on luotava mahdollisimman paljon;

38. ottaa huomioon nykyiset julkisen talouden rajoitukset ja katsoo, että muiden rahoituslähteiden vipuvaikutus on täysin välttämätön, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat pitkän aikavälin investoinnit voidaan toteuttaa; on vahvasti sitä mieltä, että unionin lisäarvoa voidaan tuottaa erityisesti pitkän aikavälin investoinneilla, joihin yksittäisillä jäsenvaltioilla ei ole mahdollisuutta; korostaa tässä yhteydessä innovatiivisista rahoitusvälineistä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä antamaansa päätöslauselmaan[5] sisältyneitä päätelmiä ja suosituksia;

39. korostaa, että on varmistettava alakohtaisten sääntöjen ja varainhoitoasetuksessa asetettujen yleisten puitteiden keskinäinen johdonmukaisuus ja löydettävä tasapaino yksinkertaistamisen ja moitteettoman varainhoidon välillä; panee merkille komission julkaiseman yksinkertaistamisen tulostaulun ja toteaa aikovansa tukea yksinkertaistamisohjelmaa; on vakuuttunut tarpeesta vähentää entisestään edunsaajien hallinnollista rasitusta ja kehottaa panemaan täytäntöön uuden sukupolven monivuotisten ohjelmien perusteellisia "byrokratiatarkastuksia", jotta vältetään hallinnollisen rasituksen lisääntyminen sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla;

40. katsoo, että EU:n menojen vaikuttavuus on riippuvainen järkevästä toiminta- ja sääntelykehyksestä ja institutionaalisista puitteista kaikilla tasoilla; korostaa, että SEUT‑sopimuksen 310 artiklan 5 kohdan ja 317 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava talousarviota moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti; muistuttaa jäsenvaltioita niiden oikeudellisesta velvoitteesta varmistaa, että talousarvioon otetut määrärahat käytetään tämän periaatteen mukaisesti, ja toteaa, että niiden on kannettava osansa vastuusta EU:n rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi; palauttaa mieliin, että 90 prosenttia Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä on havaittu jäsenvaltioissa ja että suurin osa virheistä olisi voitu välttää; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita antamaan kansallisia vahvistuslausumia, jotka allekirjoitetaan asianmukaisella poliittisella tasolla;

41. tukee ennakkoehtoja koskevien säännösten käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa, että erityisesti koheesiorahastoa, rakennerahastoja sekä maaseutu- ja kalastusrahastoja koskevaa EU:n rahoitusta kohdennetaan paremmin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että jos niiden täytäntöönpano perustuu yhtäältä paikallisten ja alueellisten viranomaisten tiiviimmän osallistumisen kautta saavutettavan vahvistetun kumppanuuden periaatteelle ja toisaalta ehtoihin, jotka ovat näiden eri rahastojen tavoitteiden kannalta merkityksellisiä, näillä ehdollisuutta koskevilla säännöksillä voitaisiin parantaa EU-tuen oikeutusta ja vaikuttavuutta;

42. vaatii, että kumppanuussopimusten mukaisen rahoituksen maksamiselle asetetaan tietyt erityisehdot, jotka määritetään ennalta komission ja jäsenvaltioiden vuoropuhelussa; pitää perusteltuna, että näihin ehtoihin kuuluu erityisesti jo voimassa olevan EU-lainsäädännön (hintasääntely, tarjousmenettelyt, liikenne, ympäristö, terveys ym.) täysimääräinen täytäntöönpano, jotta voidaan torjua säännönvastaisuuksia ja varmistaa vaikuttavuus; torjuu kuitenkin ehdot, joissa jäsenvaltioilta vaaditaan perustavanlaatuisia sosiaali- ja talousuudistuksia; katsoo, että kaikkien ehtojen olisi oltava täysin toissijaisuus- ja kumppanuusperiaatteiden mukaisia;

43. korostaa kuitenkin, että jäsenvaltion aluepoliittisen ja makrotaloudellisen tuloksellisuuden välillä ei ole suoraa yhteyttä eikä alueita saisi rangaista siitä, että kansallisella tasolla ei onnistuta noudattamaan talouden ohjausmenettelyjä; katsoo, että lisäseuraamusten määrääminen voisi näin ollen pahentaa ongelmia jäsenvaltioissa, joissa on jo nyt makrotaloudellisia ongelmia, ja että makrotaloudellisia ehtoja ei siksi voida hyväksyä;

44. korostaa, että EU:n erillisvirastot tukevat tärkeällä tavalla unionin tavoitteita ja että niiden on saatava niiden tehtäviä vastaavat riittävät budjettivarat;

45. katsoo lisäksi, että EU:n erillisvirastojen toiminnan tuloksena olisi saatava aikaan huomattavasti suurempia säästöjä jäsenvaltioiden tasolla; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan näiden virastojen kansallisella tasolla aikaansaamia tehokkuushyötyjä ja hyödyntämään niitä kaikilta osin ja siten järkeistämään kansallisia menoja; kehottaa jäsenvaltioita myös määrittelemään aloja, joilla mahdollisesti tehdään päällekkäistä työtä tai jotka tuottavat vähemmän lisäarvoa suhteessa erillisvirastoihin, jotta niiden toimintaa voitaisiin rationalisoida;

46. on vakuuttunut, että Euroopan ulkosuhdehallinnon pitäisi tuottaa unionin tasolla mittakaavaetuja ja jäsenvaltioiden tasolla merkittäviä säästöjä, etenkin mitä tulee jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintoon kolmansissa maissa;

47. ehdottaa riippumattoman arvioinnin teettämistä julkisten menojen vaikuttavuudesta kolmella eri tasolla – jäsenvaltiotasolla, aluetasolla ja unionin tasolla – ja tutkimaan perinpohjaisesti lisäarvon tuottamista sekä mahdollisuuksia koota voimavaroja yhteen ja saada aikaan kustannussäästöjä puolustuksen, kehitysyhteistyöpolitiikan, erillisvirastojen, ulkosuhdehallinnon ja tieteellisen tutkimuksen alalla, kun sekä kannustetaan mittakaavaetuihin unionin tasolla että noudatetaan toissijaisuusperiaatetta; katsoo, että tällaisen arvioinnin teettämisen pitäisi johtaa kustannussäästöihin; muistuttaa, että erillisvirastojen arvioinnissa olisi otettava huomioon 19. heinäkuuta 2012 allekirjoitettuun Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteiseen julkilausumaan erillisvirastoista liitettyyn yhteiseen lähestymistapaan sisältyvät asiaa koskevat määräykset;

48. on samaa mieltä komission kanssa, että hallintomenoja on tehostettava; painottaa kuitenkin, että on olennaisen tärkeää sovittaa tasapainoisesti yhteen lisäsäästöjen tavoite ja sen varmistaminen, että toimielimet pystyvät hoitamaan tehtävänsä niille perussopimuksissa annettujen velvoitteiden ja valtuuksien mukaisesti, kun otetaan huomioon meneillään olevasta talouskriisistä johtuvat vaikeat ongelmat;

49. vastustaa ehdottomasti lineaaristen henkilöstövähennysten soveltamista kaikkiin toimielimiin, elimiin ja virastoihin, sillä näille perussopimusten mukaisesti määrätyt tehtävät ja velvoitteet eroavat suuresti toisistaan; painottaa, että koska toimielimiä olisi kohdeltava yksilöllisesti, niiden pitäisi saada kunkin itse päättää, mihin kohdistuvia ja millaisia leikkauksia voidaan tehdä ilman, että niiden toiminta hankaloituu;

50. toteaa, että Euroopan parlamentin täysistuntojen järjestäminen yhdessä paikassa toisi huomattavat säästöt; kehottaa budjettivallan käyttäjää ottamaan asian esille neuvotteluissa vuosia 2014–2020 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä;

Kesto

51. katsoo, että vuoteen 2020 saakka ulottuvaa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä, jonka kesto on seitsemän vuotta, olisi pidettävä väliaikaisena ratkaisuna, joka perustuu siihen, että sillä on selvä yhteys Eurooppa 2020 -strategiaan; katsoo kuitenkin, että jos monivuotisen rahoituskehyksen kesto olisi viisi vuotta tai 5+5 vuotta, se olisi paremmin sopusoinnussa toimielinten toimikauden kanssa, mikä lisäisi demokraattista vastuuvelvollisuutta ja vastuuntuntoa; muistuttaa, että jos monivuotisen rahoituskehyksen halutaan olevan elinkelpoinen ja vaikuttava, seitsemän vuoden kesto edellyttää mahdollisimman suurta joustavuutta;

Väliarviointi

52. korostaa, että väliarviointi on sisällytettävä rahoituskehysasetukseen erityismenettelyn ja siihen yhdistetyn sitovan aikataulun kera siten, että varmistetaan seuraavan parlamentin täysipainoinen mahdollisuus osallistua siihen; katsoo, että komission olisi esitettävä lainsäädäntöehdotus, jonka avulla mahdollistetaan tarkistetun monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen ajoissa vuoden 2018 talousarviomenettelyä varten; korostaa, että väliarviointi ei saisi heikentää investointinäkymien vakautta ja että sen olisi suojattava edunsaajia sekä pitkän aikavälin ohjelmatyön ja investointien vakautta;

Joustavamman monivuotisen rahoituskehyksen tarve

53. on periaatteellisesti vakuuttunut, että muuttuvat poliittiset ja taloudelliset olot sekä ennakoimattomat tapahtumat edellyttävät tulevaisuudessa monivuotisen rahoituskehyksen mukauttamista seitsemän vuoden ajanjakson aikana; korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on tarjottava entistä enemmän talousarvioon liittyvää joustavuutta sekä otsakkeiden sisällä että niiden välillä samoin kuin eri varainhoitovuosien välillä rahoituskehyksen kattamalla ajanjaksolla, jotta voidaan varmistaa, että saatavilla olevat budjettivarat voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti;

54. katsoo, että viiden prosentin liikkumavara rahoituskehyksen (ala)otsakkeiden enimmäismääriin nähden on välttämätön, jotta voidaan sopeutua uusiin tilanteisiin kokonaismäärää kasvattamatta ja monivuotista rahoituskehystä tarkistamatta;

55. pitää myönteisenä komission ehdotusta lisätä lainsäädännöllisen joustavuuden tasoa (mahdollisuus poiketa tietystä määrästä kyseisen ohjelman koko keston aikana) viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin;

56. korostaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettuja enimmäismääriä on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla; ehdottaa siksi, että maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäljelle jäävät liikkumavarat yhden vuoden talousarviossa siirrettäisiin seuraavalle vuodelle ja niiden katsottaisiin muodostavan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavaran, joka voitaisiin osoittaa tulevina vuosina eri otsakkeisiin arvioitujen tarpeiden mukaisesti ja ottaa käyttöön vuosittaisten talousarviomenettelyjen yhteydessä;

57. korostaa myös tarvetta ottaa käyttöön maksumäärärahoja koskeva monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavara, joka mahdollistaa maksumäärärahojen enimmäismääriin nähden jäljelle jäävien liikkumavarojen siirtämisen tuleville vuosille ja niiden käyttöönottamisen vuosittaisten talousarviomenettelyjen yhteydessä;

58. on erityisen huolestunut maksamatta olevien maksusitoumusten jatkuvasti lisääntyvästä määrästä; kehottaa laatimaan yhteisen toimielinten välisen strategian, jolla maksamatta olevien maksusitoumusten määrä saataisiin hallintaan vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen kattamalla ajanjaksolla, ja toteuttamaan tätä koskevat tarvittavat toimenpiteet; kannustaa keskustelemaan siitä, miten maksumäärärahat saataisiin jakautumaan tasaisemmin monivuotisen rahoituskehyksen koko keston ajalle, jotta vältettäisiin mahdollisimman hyvin riski, että EU:n ohjelmien täytäntöönpano vaikeutuu sen vuoksi, että maksumäärärahoja ei ole käytettävissä rahoituskehyksen voimassaoloajan loppupuolella;

59. toteaa, että EU:n talousarvio on joka vuosi ylijäämäinen ja että jäsenvaltioiden maksuosuuksia unionin talousarvioon alennetaan vastaavalla määrällä; pitää samalla valitettavana, että neuvosto säännönmukaisesti leikkaa lineaarisesti talousarvioesitykseen sisällytettyjä komission ennakkoarvioita maksumäärärahoista ja että neuvosto on viime vuosina toistuvasti vastustanut sitä, että EU:n talousarvioon otettaisiin varainhoitovuoden lopussa komission tarvitsemat ylimääräiset maksumäärärahat, joiden turvin EU pystyisi vastaamaan taloudellisista sitoumuksistaan; katsoo, että tällainen toimintatapa ei ole hyvän budjetoinnin mukaista ja että vaikka palautetulla ylijäämällä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden alijäämän yleiseen tasoon, kyseisellä summalla voisi olla selkeä vaikutus EU:n vuosittaiseen talousarvioon; palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet tarkistamaan varainhoitoasetusta, jotta mahdollistettaisiin käyttämättömien määrärahojen ja talousarvion ylijäämän siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle;

60. kannattaa vakaasti ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa, mutta korostaa, että se voi olla vaikuttava ainoastaan, jos sen käyttöönottoon ei liity pakollista enimmäismäärien tasapainottamista, ja katsoo, että se olisi hyväksyttävä neuvostossa määräenemmistöllä;

61. pitää myönteisenä komission ehdotusta lisätä joustovälineelle osoitettavia määrärahoja ja vuotuisten määrien käyttöä vuoteen n + 3 saakka;

62. korostaa kannattavansa voimakkaasti komission ehdotusta, jonka mukaan hätäapuvaraus, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, Euroopan globalisaatiorahasto ja maatalousalan kriisivaraus, niiden ohjelmoimattomuus huomioon ottaen, olisi otettava talousarvioon yli rahoituskehyksessä asianomaisille otsakkeille vahvistettujen enimmäismäärien;

63. toteaa, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) tuo lisäarvoa, koska se on kriisinhallintaväline, jolla autetaan työttömiksi jääneitä palaamaan työmarkkinoille; korostaa, että EGR:n toimintaa on jatkettava ja edelleen parannettava vuoden 2013 jälkeen, koska se on väline, jota kaikki työntekijäryhmät voivat käyttää tasavertaisesti hyväkseen; korostaa myös, että avustusten maksamismenettelyä on tehostettava yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla sitä;

Talousarvion yhtenäisyys

64. palauttaa mieliin, että EU:n talousarvio kattaa kaikki EU:n toimielinten toimivaltansa rajoissa tekemistä päätöksistä johtuvat tulot ja menot ja että siinä otetaan erikseen huomioon luotonannon ja -oton sekä takausten muodossa toteutettavat unionin rahoitustoimet;

65. kehottaa komissiota ja neuvostoa esittämään erillisessä liitteessä luettelon niistä talousarvio- tai rahoitussitoumuksista ja takauksista, joihin unioni tai jotkin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unionin vakautusmekanismien yhteydessä (Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi, Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ja Euroopan vakausmekanismi EVM) SEUT-sopimuksen 122 artiklan 2 kohdan, 136 artiklan 3 kohdan ja 143 artiklan määräysten mukaisesti, sekä muille jäsenvaltioille annettavasta kahdenvälisestä rahoitusavusta tai muista "pankkiunioniin" liittyvistä hankkeista;

66. korostaa, että kaikki talous- ja rahaliiton vahvistamiseen liittyvät päätökset olisi tehtävä perussopimusten perusteella ja että asiaankuuluvien toimielinten olisi oltava niissä mukana; korostaa, että kaikenlainen poikkeaminen yhteisömenetelmästä ja hallitusten välisten sopimusten käytön lisääminen vain jakaa ja heikentää Euroopan unionia ja euroaluetta;

67. vaatii painokkaasti jäsenvaltioita sitoutumaan vahvasti Euroopan kehitysrahaston sisällyttämiseen EU:n talousarvioon vuodesta 2021 alkaen; toteaa, että uudistus edellyttäisi monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien korottamista vastaavasti;

68. vahvistaa aikovansa järjestää tulevaisuudessa erityisen julkisen keskustelun ja toimittaa äänestyksen talousarvion tulopuolesta osana vuotuisen talousarvioesityksen käsittelyä; katsoo vakaasti, että näin ylläpidetään jatkuvaa keskustelua unionin rahoitusjärjestelmästä, ja tiedostaa samalla täysin, ettei budjettivallan käyttäjällä ole tällä hetkellä valtuuksia esittää muutoksia talousarvion tähän osaan;

Omat varat

69. katsoo, että yli vuosi sitten käynnistetyt seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut osoittavat selvästi, millaiseen umpikujaan on ajauduttu todellisten omien varojen järjestelmän puutteen vuoksi: neuvottelut järjestetään neuvostossa ja niitä käydään kahteen vastakkaiseen leiriin jakautuneina, yhtäältä niitä johtavat EU:n talousarvion nettomaksajamaat ja toisaalta nettosaajamaat osana järjestelmää, jossa luodaan puhtaasti kirjanpitoon perustuvan "oikeudenmukaisen palautuksen" tavoite, jonka vuoksi monivuotisesta rahoituskehyksestä tehtävä sopimus on viime kädessä kiinni siitä, että päästään sopimukseen moninaisista poikkeuksista ja korvauksista, joista neuvotellaan suljettujen ovien takana ja jotka ovat Euroopan kansalaisten näkökulmasta käsittämättömiä;

70. on vakaasti sitä mieltä, että unionin talousarvion rahoittamisessa olisi palattava todelliseen omien varojen järjestelmään, josta on määrätty Rooman sopimuksessa ja kaikissa sitä seuranneissa EU:n perussopimuksissa; pitää erittäin valitettavana, että nykyinen järjestelmä, jossa valtaosa rahoituksesta on peräisin kansallisista maksuosuuksista, ei ole avoin eikä oikeudenmukainen eikä se ole parlamentaarisen valvonnan kohteena sen enempää EU:n kuin jäsenvaltioidenkaan tasolla; korostaa, että tällainen järjestelmä on pohjimmiltaan perussopimuksen määräysten ja hengen vastainen;

71. painottaa, että omien varojen järjestelmän rakenneuudistus ei sellaisenaan kohdistu EU:n talousarvion suuruuteen vaan siihen, että pyritään saavuttamaan tehokkaampi varojen yhdistelmä sovittujen EU:n politiikkojen ja tavoitteiden rahoittamiseksi; painottaa, että uuden järjestelmän käyttöönotto ei lisäisi kansalaisten yleistä verorasitusta vaan vähentäisi sen sijaan kansallisiin valtionkassoihin kohdistuvaa rasitusta;

72. vahvistaa 13. kesäkuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä peruskannan, jonka mukaan se ei ole valmis antamaan hyväksyntäänsä seuraavalle rahoituskehysasetukselle, ellei päästä poliittiseen sopimukseen omien varojen järjestelmän uudistamisesta 29. kesäkuuta 2011 annetun komission ehdotuksen mukaisesti ja myös siinä tehdyistä todellisia uusia omia varoja koskevista lainsäädäntöehdotuksista; katsoo, että tällaisella uudistuksella olisi pyrittävä supistamaan jäsenvaltioiden BKTL:ään perustuvia maksuosuuksia EU:n talousarvioon siten, että niiden osuus olisi enintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja näin edistämään jäsenvaltioiden vakauttamispyrkimyksiä;

73. on vakuuttunut, että välttämättömään poliittiseen yhteisymmärrykseen on sisällyttävä seuraavat elementit:

1)   EU:n talousarvion rahoittamista on uudistettava perusteellisesti, jotta voidaan palata todelliseen, selkeään, yksinkertaiseen ja oikeudenmukaiseen omien varojen järjestelmään, jolla taataan kaikkiin julkisiin talousarvioihin olennaisesti kuuluva päätöksenteko ja demokraattinen valvonta;

2)   uudistus on komission ehdotuksen mukaisesti saatettava voimaan vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen aikana;

3)   jäsenvaltioiden, jotka haluavat ottaa käyttöön finanssitransaktioveron, on esitettävä komissiolle virallinen pyyntö komission ehdotuksen antamiseksi tiiviimmästä yhteistyöstä tällä alalla; komission on tämän jälkeen välittömästi julkaistava tällainen ehdotus sekä tarkistetut ehdotukset omien varojen paketista, jotta voidaan varmistaa, että tästä verosta saatavat tulot siirretään kokonaisuudessaan tai osittain EU:n talousarvioon todellisina omina varoina, minkä seurauksena tämän veron käyttöönottavien jäsenvaltioiden kansallinen maksuosuus vastaavasti pienenee;

4)   on tehtävä sopimus uudistuksesta, joka koskee arvonlisäveroon perustuvia omia varoja ja sen täytäntöönpanotapoja, yhdessä monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen kanssa;

5)   uudella järjestelmällä on tehtävä loppu nykyisistä hyvityksistä ja muista korjausjärjestelyistä; mahdolliset korvaukset voidaan hyväksyä ainoastaan komission ehdotuksen pohjalta, niiden on oltava väliaikaisia ja ne on perusteltava kiistattomin ja puolueettomin taloudellisin kriteerein;

6)   komissio esittää lisäehdotuksia uusien todellisten omien varojen käyttöönotosta, jollei uusien omien varojen täytäntöönpano supista jäsenvaltioiden BKTL:ään perustuvia maksuosuuksia EU:n talousarvioon huomattavasti;

Toimielinten väliset neuvottelut

74. korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymiseen tarvitaan sekä parlamentissa että neuvostossa ehdoton enemmistö, ja huomauttaa, että on tärkeää hyödyntää kaikilta osin 312 artiklan 5 kohdan määräyksiä, jotka velvoittavat toimielimet käymään neuvotteluja päästäkseen yksimielisyyteen tekstistä, jolle parlamentti voi antaa hyväksyntänsä;

75. tähdentää, että tämä on ensimmäinen kerta, kun rahoituskehysasetus hyväksytään Lissabonin sopimuksen uusien määräysten mukaisesti, mikä tuo mukanaan toimielinten välisiä uusia yhteistyöjärjestelyjä, joissa yhdistyvät tehokas päätöksenteko ja kunkin valtaoikeuksien kunnioittaminen; pitää sen vuoksi myönteisinä puheenjohtajavaltioina toimineiden Unkarin, Puolan, Tanskan ja nykyisen puheenjohtajavaltion Kyproksen toteuttamia toimia, joiden pyrkimyksenä on ollut käynnistää jäsennelty vuoropuhelu ja ottaa käyttöön säännöllinen tietojen vaihto parlamentin kanssa;

76. on valmis käynnistämään tiiviin keskustelun neuvoston kanssa sekä rahoituskehysasetuksesta että toimielinten sopimuksesta, ja pyytää neuvostoa tiivistämään yhteyksiään kaikilla tasoilla 22.–23. marraskuuta pidettävää Eurooppa-neuvostoa ajatellen; korostaa, että monivuotisesta rahoituskehyksestä on päästävä lopulliseen sopimukseen mahdollisimman pian;

77. huomauttaa, että Eurooppa-neuvostossa mahdollisesti aikaansaatu poliittinen sopimus antaa neuvostolle ainoastaan neuvotteluvaltuudet; korostaa, että parlamentin ja neuvoston välillä on käytävä kattavat neuvottelut vielä Eurooppa-neuvostossa saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen, ennen kuin neuvosto toimittaa monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotuksensa virallisesti parlamentille sen hyväksynnän saamiseksi;

78. muistuttaa, että SEUT-sopimuksen mukaan parlamentin ja neuvoston tehtävänä on toimia lainsäädäntöeliminä ja että Eurooppa-neuvostolla ei ole lainsäätäjän roolia; painottaa, että neuvottelut monivuotisiin ohjelmiin liittyvistä lainsäädäntöehdotuksista käydään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen;

79. vaatii, että rahoituskehysasetuksen käsittelyyn ja siihen liittyvistä monivuotisista ohjelmista käytäviin neuvotteluihin on sovellettava laatuun perustuvaa tarkastelutapaa; painottaa, että niitä on käsiteltävä pakettina, ja vahvistaa periaatteen, jonka mukaan mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu;

80. korostaa, että parlamentin valiokuntien laatimat väliaikaiseen mietintöön liitetyt lausunnot ovat tärkeitä, koska ne täydentävät tässä päätöslauselmassa annettuja suuntaviivoja monivuotista rahoituskehystä ja toimielinten sopimusta koskeville neuvotteluille ja niissä annetaan arvokkaita ohjeita ja tietoja neuvotteluja ajatellen; katsoo, että lausuntoihin sisältyviä alakohtaisia suosituksia olisi hyödynnettävä asianomaisista monivuotisista ohjelmista käytävissä neuvotteluissa; muistuttaa tässä yhteydessä vakaasta kannastaan, että monivuotista rahoituskehystä koskevassa erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä ei pitäisi käsitellä asioita, joihin sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä;

81. pyytää neuvostoa kiinnittämään huomiota liitteenä olevaan työasiakirjaan, jossa esitellään muutoksia ehdotukseen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ja ehdotukseen toimielinten sopimukseksi budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta; toteaa, että lisämuutokset voivat olla tarpeen sen mukaan, miten neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä etenevät; huomauttaa, että toimielinten sopimus voidaan viimeistellä vasta, kun monivuotista rahoituskehystä koskeva menettely on saatettu päätökseen;

82. huomauttaa vielä, että jos monivuotista rahoituskehystä ei hyväksytä vuoden 2013 loppuun mennessä, jatketaan vuotta 2013 koskevien enimmäismäärien ja muiden toimenpiteiden voimassaoloa, kunnes uusi monivuotinen rahoituskehys on hyväksytty; toteaa, että tässä tapauksessa parlamentti on valmis pyrkimään pikaisesti yhteisymmärrykseen neuvoston ja komission kanssa monivuotisen rahoituskehyksen sisäisen rakenteen mukauttamisesta siten, että siinä otetaan huomioon uudet poliittiset painopisteet;

83. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee.

EXPLANATORY STATEMENT

WORKING DOCUMENT

21.9.2012

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014‑2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Marietta Giannakou

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  muistuttaa, että unionin talousarvion otsakkeen 4 kokonaismäärärahoja on jouduttu korjaamaan hyvin usein vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, koska määrärahoja on ollut liian niukasti tai odottamattomissa tilanteissa otsakkeessa 4 ei ole ollut joustonvaraa; toistaa jälleen kantansa, jonka mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukanaan tuomat EU:n uudet velvollisuudet edellyttävät asianmukaista lisärahoitusta vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna, jotta unioni voisi täyttää kansainväliset tehtävänsä unohtamatta aiempia sitoumuksiaan; korostaa, että EU:n tuki täydentää jäsenvaltioiden tukea ja se toimii katalysaattorina alueilla, joille ei anneta kahdenvälistä tukea; kannattaa erityisesti komission ehdottamia menettelyjä, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden ja EU:n toimien yhteistä suunnittelua;

2.   katsoo, että tässä suhteessa komission ehdotus otsakkeen 4 kokonaismäärärahoista ilmentää Euroopan parlamentin 8. kesäkuuta 2011 antamassa päätöslauselmassa[16] esiin tuotuja huolenaiheita samoin kuin unionin ulkoiseen toimintaan liittyviä todellisia tarpeita; panee tyytyväisenä merkille, että ehdotus on signaali kaikille unionin kumppanimaille, sekä unionin tuen saajille että muille avunantajille; toteaa kuitenkin, että komission ehdotuksessa esitetty määrä on kaikkien valtion ja hallitusten päämiesten hyväksymien ja Lissabonin sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamisen edellyttämä vähimmäismäärä; kehottaa neuvostoa – jos se ei täysin hyväksy komission ehdotuksia – ilmoittamaan selvästi, mitkä ensisijaiset tavoitteet tai hankkeet olisi sivuutettava kokonaan tai mitä niistä olisi supistettava, vaikka ne todistetusti tuottaisivat eurooppalaista lisäarvoa;

3.  korostaa olevansa joka tapauksessa täysin vakuuttunut, että kaikkien osapuolten välttämättömäksi katsoma koko monivuotisen rahoituskehyksen suurempi joustavuus on erityisen tärkeää otsakkeessa 4; kehottaa komissiota ehdottamaan tarvittaessa – budjettivallan käyttäjän oikeuksia täysin kunnioittaen – talousarvion tätä otsaketta varten erityisiä sääntöjä, jotka antaisivat mahdollisuuden reagoida kriiseihin ja välttämättömiin tarpeisiin, joita ei voida ennakoida; panee lisäksi merkille, että komissio on ehdottanut tehostettuja mekanismeja kunkin monivuotisen ohjelman yhteydessä, jotta unioni voisi mukauttaa rahoituksensa poliittisiin tarpeisiin ja rajoitteisiin;

4.   kehottaa jälleen noudattamaan asianmukaista menettelyä, kun otsakkeessa 4 käyttämättä jääneitä varoja jaetaan varainhoitovuoden lopussa uudestaan; katsoo lisäksi, että parlamentin ei pitäisi antaa hyväksyntäänsä ehdotukselle neuvoston asetukseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2014–2020 ennen kuin neuvosto muun muassa hyväksyy komission ehdotukset rahoitusvälineistä saatavien tulojen ja korvausten uudelleenkäytöstä; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen käyttää ulkosuhteiden alalla entistä enemmän innovatiivisia rahoitusvälineitä ja entistä useampia järjestöjä ja rahoituslaitoksia;

5.   toistaa tukevansa kaikkia kaudelle 2014–2020 ehdotettuja unionin ulkoisen toiminnan täytäntöönpanovälineitä[17], eritoten naapuruuspolitiikan välinettä; korostaa, että itäisille ja eteläisille naapureille myönnettävät tuet on pidettävä asianmukaisesti tasapainossa ja samalla on otettava huomioon edunsaajamaiden suoritustaso; panee tyytyväisenä merkille uuden kumppanuusvälineen, jonka tarkoituksena on käynnistää uudenlainen yhteistyö unionille strategisesti tärkeiden maiden kanssa;

6.   toistaa lisäksi tukensa Euroopan investointipankille ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille, jotka voivat luottaa siihen, että unioni takaa naapurimaiden kanssa tehtävän rahoitusyhteistyön ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja mikroluottojen rahoituksen;

7.  katsoo, että ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille sekä muille edunsaaja- ja kumppanimaille osoitettavaa rahoitustukea on voitava mukauttaa enemmän; on näin ollen vakuuttunut, että unionin on talousarviotukea antaessaan otettava huomioon liittymisneuvottelujen rytmi ja todellinen edistys, eli tukea on annettava enemmän nopeammin edistyville maille ottaen kuitenkin huomioon unionin integraatiovalmiudet; korostaa, että enemmällä enemmän -periaate tarkoittaa myös vähemmän tukea maille, jotka eivät täytä sitoumuksiaan;

8.  palauttaa mieliin, että unionin velvollisuutena on edistää maailman turvallisuutta, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista sekä kestävää ja osallistavaa talouskehitystä; korostaa painokkaasti, että EU:n monivuotiset ohjelmat, kuten vakautusväline ja ihmisoikeuksia koskeva väline, tuovat tässä suhteessa runsaasti lisäarvoa; korostaa lisäksi, että kansalaisyhteiskuntien, työmarkkinaosapuolten ja paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista EU:n ulkoisten toimien ohjelmiin olisi helpotettava, sillä tämä edistäisi niiden sitoutumista ja omaa vastuuta;

9.  puolustaa lujasti tarvetta säilyttää hätäapuvaraus, joka on osoittautunut toimivan erityisen hyvin nykyisessä muodossaan kaikkien ohjelmien ulkopuolisena varauksena, johon ei sovelleta vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen enimmäismääriä, sekä osoittaa sille merkittävät ja realistiset määrärahat, jotta unioni voi reagoida nopeasti odottamattomiin tarpeisiin ja kriiseihin ja ottaa tarvittaessa tilapäisesti varoja käyttöön; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen lisätä rahoitusta 350 miljoonalla eurolla (vuoden 2011 hinnoin) ja sallia rahoituksen käytön vuoteen n + 1 saakka ja pitää sitä erittäin myönteisenä askeleena oikeaan suuntaan; painottaa, että hätäapuvarauksen sisällyttämiseen otsakkeeseen 4, kuten osa jäsenvaltioista on ehdottanut, liittyy riski, että sen seurauksena EU:n ulkoisille toimille osoitetun rahoituksen kokonaismäärä pienenee;

10. pitää EU:n ulkoisten toimien tehokkuuden kannalta tärkeänä, että Euroopan ulkosuhdehallinnolle tarjotaan riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa sille uskotut jatkuvasti lisääntyvät tehtävät; korostaa tässä yhteydessä kuitenkin, että nämä resurssit olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja myös henkilöstörakennetta olisi tasapainotettava.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

4.9.2012

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Charles Goerens

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  palauttaa mieliin, että vuodeksi 2015 asetetut määräajat vuosituhattavoitteiden ja julkisen kehitysavun osuuden korottamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta koskevan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi umpeutuvat vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana; korostaa, että seuraava monivuotinen rahoituskehys tarjoaa EU:n avunantajille ratkaisevan tärkeän tilaisuuden tehostaa toimia, joiden avulla voidaan palauttaa kehitysapu sovitulle tasolle ja noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia sen jälkeen, kun julkisen kehitysavun määrä romahti vuonna 2011 edellisvuoteen verrattuna 14:ssä EU:n jäsenvaltiossa ja yhteenlasketun julkisen kehitysavun osuus bruttokansantulosta laski 0,44 prosentista 0,42 prosenttiin; painottaa, että EU:n kehitysyhteistyömäärärahat täydentävät jäsenvaltioiden toimia ja niillä autetaan jäsenvaltioita saavuttamaan mainitut tavoitteet, ja toteaa, että vipuvaikutus on erityisen merkittävä tiettyjen jäsenvaltioiden kehitysapumäärärahojen kohdalla jäsenvaltioiden koosta riippumatta;

2.  on erityisen ylpeä siitä, että EU:n avun laatu on parantunut huomattavasti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, että EU:n toimielimet ovat nyt maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa, kun kyse on avun tehokkuudesta ja avoimuudesta[18], ja että apu on tuottanut mitattavissa olevia ja merkittäviä tuloksia ja konkreettisesti parantanut kehitysmaissa miljoonien ihmisten elämää; muistuttaa myös EU:n toimielinten keskeisestä asemasta unionin kehitysyhteistyöpolitiikan ja kehitysavun koordinoinnissa sekä EU:n apuun liittyvistä hyödyistä useilla aloilla, jolloin EU voi usein toimittaa apua tehokkaammin, vaikuttavammin ja ennustettavammin kuin yksittäiset jäsenvaltiot kahdenvälisine ohjelmineen;

3.  tähdentää, että EU:n talousarviolla on suuri merkitys, sillä näin jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus tehdä yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, joissa ne eivät ole läsnä, ja tukea edelleen maita, joissa yhteistyöohjelmat ovat päättyneet, erityisesti hauraita ja konfliktista toipuvia valtioita; muistuttaa, että EU:n kehitysavun ansiosta 31 miljoonaa ihmistä saa nyt juomavettä ja yhdeksän miljoonaa on jätevesihuollon piirissä; muistuttaa, että viisi miljoonaa lasta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan; tähdentää, että perusasteen koulutukseen on otettu yhdeksän miljoonaa uutta oppilasta ja että koulutukseen on päässyt 700 000 opettajaa ja keskiasteen koulutukseen yli 80 000 naisopiskelijaa; kehottaa sen vuoksi neuvostoa antamaan edelleen riittävästi tukea, jotta voidaan edistää EU:n lisäarvoa inhimillisen kehityksen ja köyhyyden poistamisen aloilla;

4.  pitää myönteisenä komission esittämää otsakkeen 4 määrärahojen lisäystä vuosien 2007‑2013 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna; korostaa kuitenkin, että vuonna 2004 tehdyssä komission ehdotuksessa vuosien 2007–2013 monivuotinen rahoituskehys oli reaalimääräisesti suurempi kuin sen ehdotus vuosiksi 2014–2020; katsoo, että otsake 4, jonka määrärahat olivat jatkuvasti alimitoitetut vuosien 2000–2006 ja vuosien 2007–2013 monivuotisissa rahoituskehyksissä, ei saisi joutua useissa jäsenvaltioissa vallitsevan säästöjä korostavan ilmapiirin innoittamien leikkausten kohteeksi; katsoo, että unioni ja sen jäsenvaltiot voivat pitää kiinni kansainvälisistä kehitysapusitoumuksistaan vain, jos ulkoisen toiminnan välineiden rahoitus nostetaan kunnianhimoiselle tasolle, kuten komissio ehdotti tiedonannossaan "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio"[19] erityisesti kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI), humanitaarisen avun ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) osalta, sillä niiden osuudet EU:n ehdotetusta kokonaistalousarviosta ovat vain 2 prosenttia, 0,62 prosenttia ja 2,96 prosenttia;

5.  kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä ottamaan käyttöön eurooppalaisen finanssitransaktioveron mahdollisimman pian; tähdentää, että merkittävä osa Euroopassa sovellettavan transaktioveron avulla saaduista tuloista olisi käytettävä kehityksen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittamiseen; korostaa, että otsakkeen 4 määrärahoja olisi lisättävä merkittävästi, jos finanssitransaktioverosta tulee yksi EU:n uusista omien varojen lähteistä;

6.  korostaa, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisesti vahvistettava ja säilytettävä tärkeänä horisontaalisena periaatteena monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa;

7.  toteaa, että viime vuosina kiireellisiin luonnonkatastrofeihin ja humanitaarisiin katastrofeihin reagoimiseksi saatavilla olevien varojen määrä on vuodesta toiseen ollut riittämätön, mikä johtuu muun muassa yhä yleisemmistä ja tuhoisammista luonnonkatastrofeista; on kiitollinen EU:n kansalaisille, jotka ovat jatkuvasti ja yhä enemmän tukeneet EU:n hädänalaisille ympäri maailman toimittamaa humanitaarista apua[20] useita EU:n jäsenvaltioita koettelevasta rahoitus- ja talouskriisistä huolimatta; korostaa siksi, että talousarviossa on varmistettava riittävät määrärahat otsakkeen 4 humanitaarista apua ja elintarvikeapua koskeville budjettikohdille sekä realistinen rahoitus hätäapuvaraukselle;

8.  puolustaa voimakkaasti tarvetta säilyttää hätäapuvaraus, joka on osoittautunut erityisen hyvin toimivaksi nykyisessä muodossaan kaikkien ohjelmien ulkopuolisena varauksena, johon ei sovelleta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä, sekä osoittaa sille merkittävät ja realistiset määrärahat, jotta unioni voi reagoida nopeasti odottamattomiin tarpeisiin ja kriiseihin ottamalla varoja tarvittaessa käyttöön tilannekohtaisesti; toteaa, että eräät jäsenvaltiot puoltavat hätäapuvarauksen sisällyttämistä otsakkeeseen 4, mutta sen vaarana on, että EU:n ulkoiseen toimintaan ja erityisesti kehitysyhteistyöhön saatavilla olevan rahoituksen kokonaismäärä pienenee; suhtautuu erittäin myönteisesti komission ehdotukseen korottaa sen rahoitusta 350 miljoonaan euroon (vuoden 2011 hinnoin) vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja sallia rahoituksen käyttö vuoteen n+1 saakka, sillä nämä ovat oikeansuuntaisia toimia; korostaa, että hätäapuvaraus olisi pidettävä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella, jotta varmistetaan humanitaarisen avun tehokkaan toimittamisen edellyttämä toiminnan riippumattomuus, joustavuus ja ripeys;

9.  korostaa, että eriyttämisperiaatteen mukaisesti kehitysapurahoitus on kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kokonaisrahoituksen supistamisen sijaan keskitettävä pienempään määrään kumppanimaita, jotka voivat saada tukea maantieteellisiin ohjelmiin sisältyvän kahdenvälisen yhteistyön perusteella, kun otetaan huomioon myös, että EU jatkaa yhteistyötään pitkälle edenneiden kumppanimaiden kanssa rahoitusvälineen alueellisissa ja temaattisissa ohjelmissa, jotka nekin tarvitsevat riittävästi rahoitusta;

10. korostaa EU:n maailmanlaajuista vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa; muistuttaa, että Kööpenhaminan ja Cancúnin sopimuksiin perustuvien sitoumusten, joilla pyritään auttamaan kehitysmaita puuttumaan ilmastonmuutokseen, on oltava "uutta lisärahoitusta" nykyiseen kehitysapuun verrattuna ja että näiden kahden politiikan välillä on säilytettävä riittävä johdonmukaisuus; kehottaa näin ollen EU:ta toimimaan kunnianhimoisesti nykyisestä talouskriisistä huolimatta ja huolehtimaan siitä, että EU:n ilmastorahoitusta annetaan täysin julkisen kehitysavun 0,7 prosentin tavoitteen lisäksi ja se voidaan jäljittää EU:n talousarviossa; odottaa komissiolta ja neuvostolta vahvaa poliittista sitoutumista;

11. panee merkille komission ehdottaneen osana kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä yleisafrikkalaista ohjelmaa täysin uutena ohjelmana, jonka osuus rahoitusvälineen kokonaismäärärahoista on noin 4,3 prosenttia ja jolla täydennetään muita maantieteellisiä ja temaattisia ohjelmia; korostaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen soveltamisalan laajennus on otettava asianmukaisesti huomioon rahoitusvälineeseen osoitettavissa määrärahoissa;

12. kannattaa periaatetasolla EKR:n sisällyttämistä talousarvioon; toteaa kuitenkin, että EKR:n sisällyttäminen EU:n talousarvioon tarkoittaa välttämättä sen koko rahoituksen siirtämistä otsakkeeseen 4 eikä sitä missään tapauksessa pitäisi käyttää verukkeena EU:n ulkoisen toiminnan tai varsinkaan kehitysavun kokonaismenojen leikkaamiselle, vaan sen seurauksena avun ennustettavuuden on parannuttava; on sitä mieltä, että nykyisen talousarvio- ja talouskriisin takia riski siitä, että EKR:n sisällyttäminen talousarvioon johtaa AKT-kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoituksen vähenemiseen, on liian suuri; kehottaa komissiota pitämään kiinni sitoumuksistaan ja tekemään viipymättä ehdotuksia EKR:n valvontaa koskevien parlamentin valtuuksien yhdenmukaistamiseksi niiden valtuuksien kanssa, jotka parlamentilla on EU:n yleisen talousarvion ja erityisesti kehitysyhteistyön rahoitusvälineen osalta, sekä ehdotuksia EKR:n sisällyttämiseksi EU:n talousarvioon vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä alkaen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

18.9.2012

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Syed Kamall

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

Suositukset

1.  toteaa, että vaikka erilaisissa välineissä säädetään toimista, joilla pyritään edistämään EU:n kauppa- ja taloussuhteita, monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevan ehdotuksen otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) yksittäisissä alaotsakkeissa on otettava asianmukaisella tavalla huomioon EU:n kauppapolitiikan tavoitteena oleva avointen markkinoiden vastavuoroinen edistäminen taloudellisen kasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi;

2.  katsoo, että vaikka kumppanuusvälineiden taloutta ja kauppaa koskevat osat pysyvätkin nykyisen kokonaisbudjetin puitteissa, niille pitäisi antaa suurempi osa määrärahoista sen varmistamiseksi, että monivuotista rahoituskehystä koskevissa lopullisissa neuvotteluissa ei jätetä huomiotta EU:n tärkeimpiä kanavia, joiden avulla se tekee taloudellista yhteistyötä tärkeimpien kauppakumppaneidensa kanssa;

3.  panee merkille komission ehdotuksen lisätä otsakkeeseen 4 kuuluvia sitoumuksia; vaatii, että ehdotettua eteläisen ja itäisen naapuruuspolitiikan määrärahojen lisäystä käytetään edistämään merkittävästi näiden alueiden väestön sosiaalisia ja taloudellisia pyrkimyksiä; katsoo, että rahoitusta voidaan lisätä sillä ehdolla, että edistetään kestävää talouskehitystä ja syvempää alueellista yhteistyötä, vähennetään työttömyyttä ja parannetaan koko väestön elintasoa;

4.  ottaa huomioon makrotalouden tilanteen ja muuttuvan maailman aiheuttamat haasteet sekä tarpeen varmistaa, että unionin nykyisiä varoja käytetään paremmin ja tehokkaammin, ja kehottaa luomaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuosiksi 2014–2020 lisää joustavuutta, jotta muuttuviin olosuhteisiin ja painopisteisiin voidaan puuttua asianmukaisesti ja noudattaa samalla maksumäärärahojen sovittuja määriä;

5.  kehottaa johdonmukaisuuteen otsakkeen 4 välineiden ja niille otsakkeessa 5 varattujen talousarviomäärärahojen välillä; korostaa, että otsakkeen 4 välineiden onnistunut toteutus varmistetaan menettelyjä ja menojen tasoa koskevilla tarkastuksilla, joita voidaan varsinkin kolmansissa maissa suorittaa parhaiten, jos käytettävissä on riittävät määrärahat;

6.  pyytää noudattamaan johdonmukaisuutta monivuotisen rahoituskehyksen kaikkien välineiden yhteydessä, jotta voidaan mahdollistaa tutkimukseen ja innovointiin perustuvan yhteisen teollisuusstrategian toteuttaminen ja varmistaa siten, että Euroopan unioni säilyttää tuotantokapasiteettinsa;

7.  toteaa, että EU:n tavoitteena on osoittaa vähintään 20 prosenttia talousarviostaan toimiin, joilla edistetään vähähiilistä ja ilmaston kannalta kestävää yhteiskuntaa, ja valtavirtaistaa ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät toimet kaikissa ulkoisissa välineissään; korostaa tavoitteen ensisijaisuutta ja toteaa, että 20 prosentin osuutta on pidettävä ehdottomana vähimmäismääränä; vaatii, että tämä tavoite ilmenee EU:n kauppapolitiikassa ulkoisten välineiden kautta;

8.  katsoo, että Euroopan unionin pitäisi kauppasopimuksista neuvotellessaan ottaa huomioon sosiaaliset sekä terveyteen ja ympäristöön liittyvät normit sen sijaan, että luodaan budjettikohtia sellaisten vahinkojen korvaamiseksi, joita tällaisten kauppasopimusten voimaantulosta voi aiheutua.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

8.10.2012

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014-2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – COM(2012)0388 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Jan Mulder

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

Suositukset

Horisontaaliset kysymykset

1.  ottaa huomioon kriisin aiheuttamat huomattavat ja edelleen jatkuvat muutokset jäsenvaltioiden reaalitaloudessa; vaatii näin ollen, että vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä suunniteltujen toimien on perustuttava jäsenvaltioiden nykyiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja että tarvittaessa niitä on mukautetteva 28.–29. kesäkuuta 2012 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmien otsikon "Eurooppalaisten politiikkojen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen" alla esitettyjen yleistavoitteiden mukaisesti;

2.  kannattaa yleisiä rahoituspuitteita tulevaa monivuotista rahoituskautta varten sellaisina kuin ne esitetään komission ehdotuksessa neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta; katsoo kuitenkin, että asetuksen soveltamisala olisi rajoitettava moitteettoman varainhoidon periaatteisiin, sillä muuttuvat poliittiset ja taloudelliset olosuhteet sekä odottamattomat tapahtumat voivat vaatia mukautuksia seitsemän vuoden aikana; katsoo, että yksityiskohtaisemmat säännökset olisi näin ollen sisällytettävä toimielinten sopimukseen;

3.  pitää valitettavana, että uutta monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 valmisteltaessa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta ei pyydetty laatimaan kuvailevaa kertomusta edeltävän monivuotisen rahoituskehyksen vahvuuksista ja heikkouksista; kehottaa täten tilintarkastustuomioistuinta laatimaan tällaisen kertomuksen vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä silmällä pitäen;

4.  on vakuuttunut, että moitteettoman varainhoidon on perustuttava talousarvion täytäntöönpanossa edellisvuosina saatuun kokemukseen; katsoo, että näiltä osin talousarvion valvontavaliokunnan ponnistelut ovat erityisen tärkeitä, koska se on valiokunta, jolla on horisontaaliset valtuudet;

5.  pitää valitettavana, että luonnos uudeksi toimielinten sopimukseksi ei sisällä talousarvion täytäntöönpanon osalta säännöksiä, jotka koskisivat taloudellisuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä moitteetonta varainhoitoa talousarvion valvonnan näkökulmasta;

6.  kehottaa lisäämään uuteen toimielinten sopimukseen säännöksiä tilivelvollisuudesta, avoimuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta niiltä osin kuin tuleva tarkistettu varainhoitoasetus ei niitä kata;

7.  vaatii, että jäsenvaltioiden on kannettava vastuunsa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti; muistuttaa, että 90 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä tapahtui jäsenvaltioissa ja että suurin osa näistä virheistä olisi voitu välttää;

8.  kehottaa jäsenvaltioita antamaan kansallisia hallinnointia koskevia ilmoituksia, jotka allekirjoitetaan asianmukaisella poliittisella tasolla; katsoo, että jos jäsenvaltio on antanut kansallisen hallinnointia koskevan ilmoituksen, joka liittyy yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin järjestelmän mukaisiin menoihin, rahoitusoikaisujen olisi vähennyttävä 15 prosentilla rahastoa kohti;

9.  kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kansallisen hallinnointia koskevan ilmoituksen mallin, jonka avulla ilmoituksista tulee merkityksellisiä ja vertailtavissa olevia; katsoo, että näillä ilmoituksilla olisi varmennettava kriteerit (kuten totuudenmukaiset ja rehelliset tilinpäätökset, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkuus sekä niiden perustana olevien toimien laillisuus ja säännönmukaisuus) ja määriteltävä takuun kattavuus ja sen perusteet sekä niihin olisi liitettävä tarkastuskertomus ja niiden olisi sisällettävä varaukset ja vastuuvapauslausekkeet[21]; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen ja komission olisi voitava sisällyttää kansallisten hallinnointia koskevia ilmoitusten sisältö tarkastuksiinsa;

10. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita laatimaan tarkoituksenmukaisia vuotuisia yhteenvetoja ja julkistamaan ne;

11. pitää valitettavana, että Euroopan vakausmekanismi perustettiin hallitusten väliseltä pohjalta Euroopan unionin toimielinrakenteiden ulkopuolelle, vaikka euro kuuluu unionin toimivaltaan; huomauttaa, että tästä johtuen EVM-sopimukseen liittyvä päätöksenteko ei ole avointa, mikä herättää epäilyjä tilivelvollisuuden ja demokraattisen valvonnan suhteen;

Yksittäisiä kysymyksiä

12. kehottaa sisällyttämään kunkin Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta aiheutuvat tulot ja menot unionin yleiseen talousarvioon, jotta voidaan varmistaa riittävä demokraattinen valvonta; toteaa, että otsakkeen 4 määrärahoja olisi lisättävä vastaavasti;

13. kehottaa pitämään tupakkatuotteiden laittomasta kaupasta määrätyistä sakoista kertyviä tuloja ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, jotta voidaan tehostaa toimia tupakan salakuljetuksen ja väärennettyjen tupakkatuotteiden torjumiseksi;

14. kehottaa luokittelemaan EU:n talousarviossa tuloiksi – joko käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi tai muun tyyppisiksi tuloiksi – kilpailualalla määrätyt sakot sekä muut, tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvasta riitojenratkaisusta, sopimusjärjestelyistä tai muista vastaavanlaisista sopimuksista muiden kolmansien osapuolten kuin valtioiden kanssa aiheutuvat sakot ja saamiset;

15. katsoo, että jaksottamattomat määrärahat, jotka vastaavat ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä asianmukaisesti tehtyjä maksusitoumuksia, olisi siirrettävä ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle ja että tätä olisi sovellettava myös vapautettuihin ja käyttämättä jääneisiin määrärahoihin (maksusitoumukset ja maksut), jotka eivät kuulu uuden varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin määriin, sekä kussakin otsakkeessa monivuotisen rahoituskehyksen yleiseen enimmäismäärään nähden käytettävissä oleviin, käyttämättä jääneisiin liikkumavaroihin, joiden olisi muodostettava monivuotisen rahoituskehyksen yleinen liikkumavara, joka olisi osoitettava seuraavana varainhoitovuonna eri otsakkeisiin niiden tarpeiden mukaisesti;

16. vaatii mahdollisuutta siirtää vapautetut ja käyttämättä jääneet määrärahat (maksusitoumukset ja maksut) vuodelta N vuoden N+1 talousarvioon tai johonkin tulevista talousarvioista vuotuisessa talousarviomenettelyssä budjettivallan käyttäjän päätöksellä; vaatii, että vapautetut ja käyttämättä jääneet määrärahat osoitetaan joko tiettyyn ohjelmaan tai otetaan alustavaan lukuun; huomauttaa, että näissä tapauksissa jäsenvaltioilta saatuja varoja käytetään vasta sen jälkeen kun budjettivallan käyttäjä on päättänyt tietystä kohteesta;

17. vaatii mahdollisuutta siirtää monivuotisen rahoituskehyksen kuhunkin enimmäismäärään nähden käyttämättömät liikkumavarat mihin tahansa enimmäismäärään monivuotisen rahoituskehyksen seuraavina vuosina ilman että muutetaan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaissummaa;

18. vaatii, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen edellisten varainhoitovuosien ylijäämät ja käyttämättä jääneet määrärahat sekä vapautetut määrärahat otetaan maksumäärärahoja ja maksusitoumuksia koskevaan varaukseen;

19. kehottaa pitämään arvonlisäveroa tukikelpoisena hankekustannuksena;

20. kehottaa määrittelemään selkeästi erilaiset budjettituet; toteaa, että tuen saajan velvoitteet ja budjettituen myöntämisen ehdot olisi myös määritettävä selvästi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

24.9.2012

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Pervenche Berès

Mod

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

Suositukset

1.  muistuttaa, että koheesiotoimien avulla on vähennettävä makroekonomista epätasapainoa unionissa ja edistettävä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja erityisesti sen koulutusta, työllisyyttä ja köyhyyden vähentämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti;

2.  katsoo, että koheesiopolitiikan tulosten – etenkin sen sosiaalisten vaikutusten – ja kriisin vaikutusten vuoksi talousarviosuunnittelussa on huolehdittava riittävästä joustavuudesta mahdollistamalla suunnitelman muuttaminen, jotta unioni voisi noudattaa suhdanteita tasaavia toimintalinjoja;

3.  korostaa, että uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen on osoitettava riittävästi varoja, jotta unioni voisi säilyttää uskottavuutensa kansalaistensa silmissä ja saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoiset tavoitteet;

4.  korostaa, että tämänhetkisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisitilanteessa monivuotisen rahoituskehyksen on tuettava ja kannustettava taloudellisen toiminnan elpymistä edistäviä investointeja mutta ennen kaikkea sen on osoitettava lisäarvonsa jäsenvaltioita koettelevien rakenteellisten haasteiden, joita ovat erityisesti työttömyys ja köyhyys, torjunnassa;

5.  edellyttää, että uusi kehys ja uudet rahoitusvälineet palauttavat kansalaisten luottamuksen Euroopan yhdentymishankkeeseen ja että SEUT-sopimuksen 9 artiklan "horisontaalinen sosiaalilauseke" otetaan osaksi kaikkea politiikkaa, jotta taataan korkea työllisyystaso ja riittävä sosiaalinen suojelu, torjutaan sosiaalista syrjäytymistä ja edistetään korkeatasoista koulutusta ja terveyden suojelua;

6.  vaatii kohdentamaan vähintään 25 prosenttia koheesiopolitiikkaan osoitettavista määrärahoista Euroopan sosiaalirahastolle (ESR) työllistettävyyden edistämiseksi ja sosiaalisiin investointeihin kannustamiseksi;

7.  ehdottaa, että sitoumukset, joita jäsenvaltiot eivät ole maksaneet vielä kahden vuoden jälkeen, jaetaan uudelleen muihin unionin ohjelmiin ja/tai toimiin;

8.  korostaa, että on tärkeää parantaa koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten hallinnollisia valmiuksia, koska se parantaa rakennerahastojen hallinnointia ja näin ollen julkishallinnon viranomaisten hallintokapasiteettia; antaa tukensa komission tämänsuuntaisille ehdotuksille;

9.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen ja korostaa, että on tarpeen kohdentaa vähintään 20 prosenttia ESR:n määrärahoista sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan;

10. on vakuuttunut siitä, että rakennerahastojen yhteydessä esitetyt makrotaloudellisiin ehtoihin liittyvät seuraamukset ovat ristiriidassa unionin yhteisvastuullisuuden perusperiaatteen kanssa; vaatii poistamaan makrotaloudelliset ehdot;

11. on vakuuttunut siitä, että sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevalla EU:n ohjelmalla voidaan merkittävästi tukea sosiaalipolitiikkojen kehittämistä ja koordinointia unionin tasolla ja helpottaa näin mikroluottojen saantia ja edistää työntekijöiden liikkuvuutta rajojen yli; vaatii ohjelman rahoitukseen 5 prosentin korotusta monivuotisesta rahoituskehyksestä kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionin varten 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman mukaisesti ottaen huomioon työpaikkojen luomiseen ja työttömyyden ja köyhyyden torjuntaan liittyvät haasteet;

12. vaatii ottamaan monivuotisessa rahoitussuunnitelmassa huomioon nuorten vakavan työmarkkinatilanteen; ehdottaa näin ollen, että sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevaan EU:n ohjelmaan sisällytetään nuorisoaloite ja siihen varataan oma, 150 miljoonan euron määräraha;

13. muistuttaa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tärkeästä tehtävästä globalisaation, teollisuuden rakennemuutosten ja odottamattoman kriisin kielteisten vaikutusten torjujana; toteaa, että rahasto tuo lisäarvoa, koska se on kriisinhallintaväline, jolla autetaan työttömiksi jääneitä palaamaan työmarkkinoille; kehottaa painokkaasti jatkamaan Euroopan globalisaatiorahastoa ja hyödyntämään sitä vuoden 2014 jälkeen välineenä, jota kaikki työntekijäryhmät voivat käyttää tasavertaisesti hyväkseen; korostaa, että jäsenvaltioita on kannustettava käyttämään rahastoa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja rakenneuudistuksen hallitsemiseksi ja edistämään sen avulla muun muassa uusien, kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edellyttämää uutta ammattitaitoa; korostaa myös, että avustusten maksamisessa tarvitaan yksinkertaistettua ja nopeutettua menettelyä;

14. korostaa, että Euroopan köyhien tilannetta pitäisi parantaa kaikkein vähävaraisimmille tarkoitetulla ohjelmalla, jossa painotetaan ruokaköyhyyttä; muistuttaa, että komissio on sitoutunut esittämään ajoissa asiaa koskevan säädösehdotuksen, jolla varmistetaan, että tällaisen ohjelman tukea jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että se saa uuden oikeusperustan ja itsenäisen rahoituksen (joka ei sisälly sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan ESR:ssa varattuun 20 prosentin osuuteen), ja jossa painopisteeksi otetaan kaikkein vähävaraisimpia auttavien järjestöjen tukeminen ja ruokaköyhyyden rakenteellisen ongelman ratkaiseminen;

15. tähdentää kumppanuussopimusten merkitystä ja sitä, että Euroopan parlamentin jäsenten on oltava edustettuina seurantakomiteoissa ja todella osallistuttava niiden työhön tarkkailijoina;

16. muistuttaa, että työmarkkinaosapuolet on otettava tiiviisti mukaan rahoitettujen ohjelmien toteuttamiseen, jotta koheesiopolitiikan määrärahat voitaisiin käyttää optimaalisesti;

17. muistuttaa, että poliittisten päätösten on perustuttava objektiivisiin, yksityiskohtaisiin ja luotettaviin tietoihin ja analyyseihin; korostaa, että unionin erillisvirastoille on varattava riittävä rahoitus, jotta ne voisivat hoitaa tehtävänsä ja täyttää niiden toimielinten vaatimukset, joiden alaisuudessa ne toimivat.

Muutokset

Muutos  1

Ehdotus luonnokseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta

13 kohta

Muutos  2

Ehdotus luonnokseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta

13 kohta – 2 luetelmakohta

Muutos  3

Ehdotus luonnokseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta

13 kohta – 3 luetelmakohta

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

24.9.2012

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – COM(2012)0388 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Marisa Matias

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta vuoden 2013 jälkeen käsittelevän erityisvaliokunnan mietinnöstä "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten" ( 2010/2211(INI) );

2.  suhtautuu myönteisesti esittelijä Jutta Haugin 16. huhtikuuta 2012 esittelemään työasiakirjaan Life-ohjelmasta ja tulevaisuudesta – kestävyyden huomioiminen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2014–2020[22];

3.  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman eli EU:n kolmannen terveysalan monivuotisen toimintaohjelman perustamisesta kaudeksi 2014–2020 ( COM(2011)0709 – C7-0399/2011 – 2011/0339 (COD) );

4.  katsoo, että vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen olisi mahdollistettava ilmastoon ja energiaan liittyvien 20-20-20-tavoitteiden saavuttaminen sekä päästöjen vähentämistä koskevan tavoitteen nostaminen 30 prosenttiin;

5.  katsoo, että kaikkien ja varsinkin ympäristöön, väestönsuojeluun, ilmastotoimiin ja elintarviketurvaan liittyvien varojen ja toimintojen on sisällyttävä monivuotiseen rahoituskehykseen ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti kannattaa yhteisömenetelmää ja yhteisön varojen lisäarvon enimmäistämistä;

6.  katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen on tarjottava EU:lle mahdollisuus päästä luonnon monimuotoisuuteen liittyviin kokonaistavoitteisiinsa ja tarjota osarahoitus Natura 2000 ‑verkoston hallintaan;

7.  on sitä mieltä, että monivuotisen rahoituskehyksen olisi vastattava komission ehdotusta, jonka mukaan elintarviketurvaa varten osoitetut varat siirretään talousarvion otsakkeeseen 3;

8.  katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen olisi tarjottava tarvittavat varat ympäristö- ja ilmastotoimiin ja sen avulla olisi voitava hyödyntää paremmin asianmukaisia välineitä, vahvistaa energian turvallisuutta, rakentaa resurssitehokas ja ilmastonmuutoksiin sopeutumiskykyinen talous, vahvistaa unionin kilpailukykyä luomalla enemmän erityisesti ympäristöystävällisempiä työpaikkoja, vahvistaa energiavarmuutta ja saavuttaa terveyshyötyjä puhtaamman ilman avulla;

Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (Life)

9.  vaatii tiukasti, että unionin talousarviosta osoitetaan vähintään 0,5 prosenttia Life-ohjelmaan, joka on pieni mutta hyvin kohdistettu ja tehokas väline ja tuottaa runsaasti eurooppalaista lisäarvoa ainoana yksinomaan ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin kohdistettuna välineenä ja joka on tuottanut erittäin myönteisiä tuloksia; korostaa, että Life-ohjelman integroitujen hankkeiden kautta ilmasto- ja ympäristötoimiin kohdistettavia yhdennettyjä menoja olisi tuettava aktiivisesti asiaankuuluvista unionin varoista; vaatii, että Life-ohjelmaan osoitetaan riittävästi määrärahoja, jotta se voisi edistää Natura 2000 ‑verkoston järkevää ja vakaata hoitamista, ottaen huomioon unionin muista rahastoista varmistetut rahoitusosuudet;

10. katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen olisi perustuttava monialaiseen lähestymistapaan, jossa ilmastonmuutoksen torjuntatoimet liitetään osaksi kaikkia asiaankuuluvia toiminnan aloja myös ulkopolitiikassa, ja varaa sen tähden kaikkiin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettaviin politiikkoihin ja toimiin osoitetuista määrärahoista 30 prosenttia ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaan tavoitteeseen;

11. katsoo, että monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varmistettava riittävä rahoitus Natura 2000 ‑verkostolle, jolle olisi osoitettava vuosittain vähintään 5,8 miljardia euroa unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusta unionin eri rahastojen kautta (YMP, koheesiopolitiikka, Life, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Horisontti 2020 ‑ohjelma) ja yhteisessä strategiakehyksessä tarkoitettua rahastojen välistä johdonmukaisuutta ja synergiaetujen saavuttamista olisi parannettava kansallisella tasolla toimintajärjestystä koskevilla puitteilla;

12. on sitä mieltä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä on yksilöitävä Maailman ilmasto- ja biodiversiteettirahastolle osoitettavat varat;

13. katsoo, että monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi tuettava julkisia hyödykkeitä, kuten biologisen monimuotoisuuden, ilmaston vakauden sekä ilman, veden ja maaperän laadun säilyttämistä, horjuttamatta EU:n poliittisia tavoitteita;

14. korostaa, että käyttöoikeuksia ja julkisia hankintoja koskevissa ilmoituksissa on esitettävä selkeät ympäristönsuojelua koskevat ehdot;

15. katsoo, että monivuotiseen rahoituskehykseen olisi sisällytettävä ja siinä olisi ilmaistava määrällisesti kehitysmaita varten vuoteen 2020 mennessä perustettavaksi suunniteltu ja ilmastonmuutosta koskevasta YK:n puitesopimuksesta (UNFCCC) käydyissä neuvotteluissa sovittu ilmastoalan kansainvälinen rahasto, jonka suuruus on 100 miljardia dollaria vuodessa;

16. muistuttaa aiemmasta pyynnöstään valtavirtaistaa unionin tavoite kestävästä vähähiilisestä kehityksestä kaikkiin menoihin; korostaa, että jos unionin koheesio-, infrastruktuuri-, maatalous- ja tutkimuspolitiikassa ei onnistuta selvästi kohdistamaan varoja kestävään kehitykseen, seurauksena on näennäinen ja lyhytnäköinen joustavuus ja tulevien sukupolvien joustovaran merkittävä pieneneminen; vaatii sen tähden, että kaikki varat kohdennetaan älykkäästi, kuten asiaa koskevissa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnoissa on esitetty, ja ilmastomenojen osuus nostetaan vähintään 20 prosenttiin[23];

17. on vahvasti sitä mieltä, että Eurooppa 2020 -strategia ja siihen liittyvät lippulaiva-aloitteet on muunnettava konkreettisiksi toimiksi, sitoumuksiksi ja lainsäädäntökehyksiksi ja ne olisi asetettava seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen pääasialliseksi poliittiseksi viitekehykseksi; on vakuuttunut siitä, että kaikkien sisäisten politiikkojen olisi edistettävä Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista; katsoo näin ollen myös, että näiden strategisten painopisteiden olisi tultava esiin monivuotisen rahoituskehyksen rakenteessa; on sitoutunut muuttamaan Euroopan unionia kohti älykästä, osallistavaa ja kilpailukykyistä Eurooppaa sitoutumalla kestävään kehitykseen entistä lujemmin; on vakuuttunut siitä, että investoinnit biologiseen monimuotoisuuteen, ekosysteemeihin liittyviin toimenpiteisiin ja resurssitehokkuuteen sekä EU:n tasolla toteutettavat kansanterveysalan täydennystoimet edistävät kestävää kasvua ja työllisyyttä; painottaa, että on tarpeen vahvistaa Euroopan unionin ympäristö-, kansanterveys- ja ilmastolainsäädännön ja -tavoitteiden sisällyttämistä alakohtaisiin politiikkoihin (kuten yhteinen maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka, kuluttajapolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka ja kehitysyhteistyöpolitiikka);

18. korostaa, että on toteutettava kunnollisia suojatoimia, joilla varmistetaan, että kestävää kehitystä koskevia unionin tavoitteita ei heikennetä joko tukemalla ympäristön kannalta haitallisia, runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia toimia tai pitkäkestoista infrastruktuuria, joka sitoo yhteiskuntamme kestämättömiin malleihin; pitää tämän pyrkimyksen kannalta välttämättömänä, että unionin menoihin sovelletaan horisontaalisesti konkreettisia suojatoimenpiteitä, kuten kokonaisvaltaisia ennakkoehtoja, täydentäviä ehtoja koskevia tiukkoja sääntöjä, ohjelmien ja hankkeiden ympäristöllisen ja ilmastollisen kestävyyden perusteellisia arviointeja (SYA, YVA) ja ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden kannalta myönteisten ja haitallisten toimien seurantaa; tähdentää, että muussa tapauksessa hyväksytään tarkoituksellisesti se riski, että epäjohdonmukaiset investoinnit heikentävät unionin menojen kustannustehokkuutta ja niiden tuomaa lisäarvoa;

19. on vahvasti sitä mieltä, että tämänhetkinen velkakriisi ei saisi johtaa lyhytnäköisiin investointeihin, jotka vaarantaisivat unionin taloudellisen pääoman lisäksi myös sen luonnonpääoman köyhdyttämällä entisestään biologista monimuotoisuutta ja heikentämällä ekosysteemipalveluja; kehottaa sen sijaan luomaan asianmukaisen kehyksen, jotta kriisiin voitaisiin vastata tulevaisuuteen suuntautuneilla investoinneilla, jotka koskevat tulevaisuuden suuria haasteita, kuten resurssitehokkuutta, ilmastonmuutosta ja ekosysteemien suojelemista, ja joista voisi olla merkittävää taloudellista ja sosiaalista hyötyä;

20. kehottaa varmistamaan, että monivuotisessa rahoituskehyksessä luovutaan vaiheittain ympäristön kannalta haitallisista tuista ja etenkin tuista runsaasti hiilidioksidipäästöjä tuottaville toimille, luonnonvara- ja energiaintensiteettiä kasvattaville toimille ja ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta vahingoittaville toimille sekä polttoainetuista;

21. korostaa, että suuri osa Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksesta olisi osoitettava tutkimuksen edistämiseen unionin ensisijaisilla aihealueilla, joita ovat ilmastonmuutos, uusiutuva energia, luonnonvarojen kestävä hoito ja biologisen monimuotoisuuden suojelu sekä ekoinnovointi; muistuttaa, että ekoinnovoinnin erityinen tavoite on edistää innovatiivista eurooppalaista teollisuutta ja innovaatioyhteisöä, jotka luovat sellaisia uusia tuotteita, prosesseja ja palveluja, joiden avulla saavutetaan kestävää kasvua ja ympäristöhyötyjä; korostaa, että tavoitteena on lisätä resurssitehokkuutta, vähentää ympäristövaikutuksia, ehkäistä (veden) saastumista ja edistää tehokkaampaa, vaikuttavampaa ja vastuullisempaa luonnonvarojen käyttöä;

22. katsoo, että monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi tuettava yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) avulla kestävää maataloutta, biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja ja että puolet kaikista YMP:hen osoitetuista varoista olisi osoitettava maaseudun kehittämiseen ja maaseutualueiden ja niiden yhteisöjen tukemiseen ja kyseisistä varoista yli puolet olisi osoitettava toimiin, joilla saavutetaan ympäristöhyötyjä ja varmistetaan biologisen monimuotoisuuden suojeleminen maatalousympäristössä laajemminkin, parannetaan yhteyksiä ja hillitään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeudutaan niihin sekä kannustetaan innovointia kestävään maatalouteen ja resurssitehokkuuteen; suhtautuu myönteisesti YMP:n uudistusehdotukseen, jossa komissio ehdotti YMP:n ympäristöystävällisyyden parantamista osoittamalla 30 prosenttia I pilarin maksuista paketille, johon sisältyy maatiloilla sovellettavia hyviä peruskäytäntöjä, joihin olisi kuuluttava viljelykierto ja viljelyn monipuolistaminen, pysyvät laitumet ja luonnonhoitoalat, sekä hyvien maatalouskäytäntöjen tukemiseen;

23. uskoo vahvasti, että yhteisellä kalastuspolitiikalla on edistettävä ympäristön pitkän aikavälin kestävyyttä, joka on taloudellisen ja sosiaalisen vakauden edellytys ja parantaa elintarvikkeiden saatavuutta; vaatii siksi, että monivuotisesta rahoituskehyksestä tuetaan tehokkaaseen ja kestävään kalastukseen siirtymistä ja varmistetaan näin muun muassa, että kestävä enimmäistuotto saavutetaan vuoteen 2015 mennessä ja että saaliiden pois heittäminen lopetetaan;

24. katsoo, että elintarviketurvan määrärahat olisi säilytettävä, koska unionin on pystyttävä toimimaan tehokkaasti eläin- tai kasvitautiepidemioiden puhjetessa; korostaa, että unioni kohtaa säännöllisin väliajoin yllättäviä terveysuhkia, joten komission ehdottama leikkaus tämän talousarvion otsakkeeseen 3 kuuluvan budjettikohdan määrärahoihin ei ole perusteltu;

Koheesiopolitiikka

25. katsoo, että monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi tarjottava koheesiorahaston tukea ympäristöön ja erityisesti biologiseen monimuotoisuuteen, resurssitehokkuuteen, kaupunkiympäristöön ja ilman pilaantumiseen liittyviin hankkeisiin;

26. on sitä mieltä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kohdennettava Euroopan aluekehitysrahaston varoja energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin, innovaatioon ja pk-yritysten tukemiseen;

27. on sitä mieltä että monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kohdennettava Euroopan aluekehitysrahaston varoja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, ympäristö- ja resurssitehokkuuteen, ekoinnovointiin ja pk-yritysten tukemiseen;

28. katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen avulla olisi parannettava koheesiopolitiikan menoja koskevia ympäristöarviointeja ennakkoehdoilla, jotka auttavat estämään varojen käytön ympäristön kannalta haitallisiin tarkoituksiin ja parantavat toimenpideohjelmien laatua;

Verkkojen Eurooppa -väline

29. ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineestä, hankejoukkovelkakirjalainoista ja muista rahoitusvälineistä tuettavien laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden pitkäikäisyyden ja katsoo näin ollen, että on ensisijaista varmistaa, että rahastot, välineet ja hankkeet edistävät mitattavissa olevalla tavalla Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja energiaa ja ilmastoa koskevien 20-20-20-tavoitteiden saavuttamista sekä vähähiiliseen talouteen siirtymistä koskevaa komission etenemissuunnitelmaa vuoteen 2050 mennessä; uskoo, että Verkkojen Eurooppa -välineellä ja hankejoukkovelkakirjalainoilla tuetuilla energian, liikenteen ja viestinnän alalla toteutettavilla infrastruktuurihankkeilla olisi oltava mitattavissa oleva myönteinen vaikutus ympäristöön, ilmastoon ja vähähiiliseen energiavarmuuteen; katsoo, että hankkeiden arvioinnissa ja raportoinnissa olisi edellytettävä todellista edistystä EU:n ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa ja kaikkien asiaankuuluvien ympäristötoimien (SYA, YVA) noudattamista;

Kansanterveys kasvun tukena

30. katsoo, että monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi otettava huomioon, että terveydenhuoltoala (joka on yksi EU:n suurimmista työllistäjistä ja vastaa 10:tä prosenttia EU:n BKT:stä sekä 10:tä prosenttia EU:n työpaikoista ja jossa keskimääräistä suuremmalla osalla työntekijöistä on korkea-asteen koulutus) on erittäin tärkeä Euroopalle kriisin aikana; painottaa Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman 2014–2020 merkitystä ja korostaa, että vuoteen 2020 mennessä EU:ssa on miljoonan terveysalan työntekijän vaje, minkä vuoksi ohjelman olisi annettava työmarkkinakannustimia;

31. tähdentää, että on pidettävä mielessä vakaan talouden edut pidemmällä aikavälillä, sillä lyhyen aikavälin investoinnit terveydenhuoltoon ja Euroopan ikääntyvän väestön elämänlaatuun vähentävät terveys- ja hoitokustannuksia pidemmällä aikavälillä;

Unionin pelastuspalvelumekanismi

32. katsoo, että monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi korostettava luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien katastrofien kasvanutta lukumäärää ja niiden vakavuutta ja että ilmastonmuutos voi aiheuttaa vielä lisää äärimmäisiä katastrofeja; on sitä mieltä, että unionin pelastuspalvelumekanismin toiminta olisi keskitettävä unionin sisälle ja siihen olisi varattava riittävä rahoitus;

33. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen pelastuspalvelun rahoitusvälineen uudistamisesta katastrofien hallintasyklin eri näkökohtia tukevien toimintojen rahoittamiseksi, minkä tavoitteena on hätäavun yhtenäistäminen, valmiuksien parantaminen ja katastrofiriskin pienentäminen innovatiivisin toimin; korostaa, että pelastuspalvelun rahoitusvälineen avulla olisi lisäksi luotava eurooppalaiset hätäapuvalmiudet, joihin kuuluisivat kaikkien jäsenvaltioiden pelastuspalveluresurssit ja joilla lisättäisiin kustannustehokkuutta käytettävissä olevia pelastuspalveluresursseja koordinoimalla;

34. on sitä mieltä, että monivuotisen rahoituskehyksen olisi puollettava pelastuspalvelun rahoitusvälineen uudistamista, jotta katastrofien hallintakaaren eri vaiheisiin liittyville toimille voidaan myöntää rahoitustukea; katsoo, että tämän rahaston varoja on hallinnoitava joustavasti, jotta rahastoa voidaan vahvistaa olosuhteiden niin edellyttäessä;

35. katsoo, että uusi eurooppalainen hätäapuvalmius perustuu pääosin jäsenvaltioiden olemassa oleviin valmiuksiin, eli siitä ei aiheudu lisäkustannuksia; korostaa, että Euroopan hätäapukeskus suunnittelu- ja koordinointivalmiuksineen hyödyttää koko EU:ta, koska se mahdollistaa jäsenvaltiotasolla säästöt, joiden pitäisi olla suuremmat kuin EU:n talousarviosta katettavat kustannukset, olkoonkin, ettei ihmishenkien pelastamisesta nopealla ja tehokkaalla toiminnalla saatavaa hyötyä voi mitata pelkästään rahassa;

36. muistuttaa, että päätavoitteena EU:n pelastuspalvelualan yhteistyössä on varmistaa ihmisten, ympäristön, omaisuuden ja kulttuuriperinnön parempi suojelu mittavissa luonnonkatastrofeissa sekä ihmisen ja teknologian aiheuttamissa suuronnettomuuksissa ja että unionin pelastuspalvelualan yhteistyöllä pyritään

     a)  edistämään nopeaa ja tehokasta toimintaa katastrofitilanteessa,

b) huolehtimaan pelastuspalvelualan toimijoiden riittävästä katastrofivalmiudesta ja

c) suunnittelemaan toimenpiteitä katastrofien ehkäisemiseksi;

Täytäntöönpano ja seuranta

37. pitää tärkeänä, että otsakkeen 5 maksusitoumusten enimmäismäärä on riittävällä tasolla, jotta varmistetaan, että toimielimet ja virastot voivat suorittaa tehtävänsä ja täyttää velvollisuutensa mahdollisimman tehokkaasti; painottaa, että monivuotisten ohjelmien ja politiikkojen täytäntöönpano ja seuranta hyödyttävät unionin ja jäsenvaltioiden kansalaisia ja edellyttävät erittäin pätevää, monikielistä ja itsenäistä henkilöstöä, jonka jäsenet ovat mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta ja joka on täysin sitoutunut Euroopan yhdentymishankkeen arvoihin;

38. katsoo, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen olisi sallittava rahoituksen erottaminen ja kohdentaminen suurille hankkeille, kuten Euroopan maanseurantaohjelmalle (GMES); katsoo, että kyseiseen ohjelmaan olisi myönnettävä EU:n talousarviosta pitkän aikavälin määrärahat, joilla varmistetaan ohjelman suunnittelu, jatkuvuus ja organisaation vakaus; katsoo, että mikäli tälle suurhankkeelle tarvitaan lisärahoitusta, sitä ei saisi ottaa EU:n talousarviosta rahoitettavien pienempien, menestyksekkäiden hankkeiden määrärahoista;

39. panee merkille ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan kuuluville hajautetuille erillisvirastoille komission ehdotuksen mukaisesti osoitetut alustavat määrät; ei ole vakuuttunut siitä, että kyseiset luvut vastaavat virastojen tarpeita niiden toteuttaessa niille annettuja tehtäviä, sillä ne merkitsevät virastojen talousarvioiden jäädyttämistä; kehottaa varmistamaan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden alalla toimiville erillisvirastoille riittävät määrärahat.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

25.9.2012

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – COM(2012)0388 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Edit Herczog

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  pitää Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävien tavoitteiden saavuttamista erittäin tärkeänä, sillä se uskoo, että tällä tavalla EU elpyy nykyisestä talous- ja sosiaalikriisistä ja sen tulevaisuuden kilpailukyky voidaan taata globalisoituneessa maailmassa; pitää olennaisen tärkeänä uudistaa unionin talousarviota siten, että siinä otetaan paremmin huomioon 21. vuosisadan haasteisiin vastaamiseen liittyvät rahoitustarpeet;

2.  pitää myönteisenä komission ehdotusta ottaa käyttöön aiempaa oikeudenmukaisempi, selkeämpi ja avoimempi omien varojen järjestelmä, jolla omien varojen osuutta EU:n talousarviossa voitaisiin kasvattaa jopa 60 prosenttia viimeistään vuoteen 2018 mennessä; kannattaa täysin komission ehdotusta ottaa käyttöön EU:n laajuinen rahoitusmarkkinavero EU:n omien varojen lähteenä vuodesta 2014 alkaen;

3.  katsoo, että unionin talousarvio voi olla voimakas uudistuksia edistävä väline, mikäli EU keskittyy menopolitiikassaan talouskasvua lisääviin aloihin kuten innovointiin, tutkimukseen ja kehitykseen;

4.  korostaa, että nykyisiin ja tuleviin poliittisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää sitä, että monia aloja, kuten innovointia, tutkimusta ja kehitystä, strategisia investointeja Euroopan laajuisiin infrastruktuuriverkostoihin ja ulkopolitiikkaa, aletaan pitää ensisijaisina;

5.  painottaa, että yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista on lisätä kilpailukykyään ja helpottaa muuttumista maailman johtavaksi osaamiseen perustuvaksi taloudeksi; korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi tuettava tätä kehitystä kaikilla EU:n politiikan aloilla;

6.  korostaa, että EU:n talousarvion on oltava tärkeässä asemassa yhteisesti sovittujen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; painottaa, että tavoitteena on oltava älykäs ja nykyaikainen talousarvio, jossa etusijalle asetetaan unionin pääasialliset poliittiset tavoitteet etenkin kasvua synnyttävillä aloilla sen sijaan, että laadittaisiin iso, kaiken kattava talousarvio; katsoo, että mikäli EU:n rahoitus on hyvin suunniteltu, sen avulla voidaan käynnistää ja aktivoiva puhdasta EU:n lisä-arvoa tuottavia toimia, joita jäsenvaltiot eivät voi yksin toteuttaa, ja luoda synergioita ja täydentävyyksiä jäsenvaltioiden toteuttamien toimien kanssa auttamalla niitä keskittymään tärkeisiin tulevaisuuteen suuntautuviin investointeihin; pitää sen vuoksi myönteisenä komission ehdotusta lisätä tutkimuksen, innovoinnin, kilpailukyvyn, pk-yritysten ja infrastruktuurin alan EU-ohjelmille osoitettua rahoitusta nykyiseen vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna; uskoo vakaasti, että näiden ehdotusten mukainen määrärahojen taso on pelkkä vähimmäismäärä, ja varoittaa painokkaasti joidenkin jäsenvaltioiden halukkuudesta vähentää niitä, sillä näin heikennettäisiin EU:n uskottavuutta ja poliittista sitoutumista kasvun lisäämiseen ja työpaikkojen luomiseen; painottaa samalla tarvetta varmistaa riittävä talousarvion joustavuus, jotta rahoitusmahdollisuuksia voidaan tarvittaessa mukauttaa muuttuviin olosuhteisiin ja prioriteetteihin;

7.  kehottaa tarkistamaan kunnolla nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen menoja, jotta voidaan yhtäällä määrittää unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiselle ratkaisevan tärkeät menot sekä toisaalla myös vähemmän tärkeät menot ja jotta menoista voidaan kohdentaa 30 prosenttia uudelleen siten, että niiden alojen menoja, joita ei pidetä enää merkittävinä, siirretään ensisijaisen tärkeinä pidetyille aloille, jolloin varoja vapautuu muita aloja varten;

8.  painottaa erityisesti sitä, että tutkimusta, kehitystä ja innovointia on tehostettava ja edistettävä EU:ssa ja niiden rahoitus varmistettava lisäämällä huomattavasti Horisontti 2020 -ohjelmaan suunnattuja asiaankuuluvia menoja vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä sekä yksinkertaistamalla perin pohjin rahoitusmenettelyjä siten, että samalla kuitenkin pidetään yllä moitteetonta varainhoitoa;

9.  on vakuuttunut siitä, että Horisontti 2020 -ohjelman määrärahojen olisi vastattava Eurooppa 2020 -strategiassa määritettyjä painopistealueita ja että niitä olisi hyödynnettävä EU:n lisäarvoa tuottavien toimien alullepanijoina, EU:n julkisten varojen virtaviivaistamisen tehostamiseen ja yksityisten varojen vipuvaikutusten lisäämiseen; katsoo, että Horisontti 2020 -ohjelman budjetista olisi vähintään 15 prosenttia varattava pk-yrityksiä varten;

10. korostaa pk-yritysten hyväksi luotujen EU:n ohjelmien tuottamaa lisäarvoa, sillä ohjelmat ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi jäsenvaltioiden sellaisten toimien tukemisessa, joilla pyritään varmistamaan pk-yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta ja päästä ulkomaisille markkinoille vakavan rahoituskriisin aikana; katsoo, että kaikkien EU:n teollisten toimijoiden mahdollisuuksia saada rahoitusta olisi tulevaisuudessa parannettava ja että rahoituksen saamisen olisi oltava yksinkertaisempaa ja virtaviivaisempaa; katsoo, että asiaan liittyvien rahoitusvälineiden soveltamisalaa olisi laajennettava niin, että se kattaa kaikki suhdannekierron vaiheet,

11. on voimakkaasti sitä mieltä, että yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevalle ohjelmalle (COSME) osoitetut määrärahat on kaksinkertaistettava, tai että niitä on vähintäänkin lisättävä huomattavasti;

12. katsoo, että uuden sukupolven kestävien energiajärjestelmien kehittäminen edellyttää huomattavia energian tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä investointitoimia; korostaa siksi tarvetta lisätä tutkimukseen ja tekniikan kehittämiseen suunnattua rahoitusta ja säilyttää energia-alan demonstraatiohankkeet; kehottaa pitämään voimassa kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston hallinnoiman älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman määrärahat sekä lisäämään niitä; kehottaa panemaan kaikilta osin täytäntöön Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET), joka on jo hyväksytty; pyytää komissiota ja neuvostoa selkeyttämään suunnitelman rahoitusta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä; pyytää komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että älykkäiden energiaverkkojen kehitystyölle osoitetaan riittävästi rahoitusta;

13. korostaa, että on tärkeää osoittaa riittävästi varoja niille jäsenvaltioille, jotka Euroopan unioniin liittymistä koskevien neuvotteluiden yhteydessä sitoutuivat sulkemaan ydinvoimalayksikköjä ja poistamaan ne tämän jälkeen käytöstä, ottaen huomioon, että kyseiset ennenaikaiset käytöstä poistamiset aiheuttivat poikkeuksellisen taloudellisen taakan asianomaisille jäsenvaltioille;

14. korostaa suuren mittakaavan infrastruktuurihankkeiden (esimerkiksi ITER ja GMES) strategista merkitystä EU:n kilpailukyvyn kehittymisen ja EU:n teollisuudenalojen vahvistamisen kannalta; katsoo, että niiden rahoittaminen olisi taattava EU:n talousarviossa täysin riippumattoman ja kattavan, monivuotisen rahoituskehyksen suhteen itsenäisen (rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolisen) monivuotisen talousarvion pohjalta samalla, kun teollisuushankkeiden hallintoa koskevat parannukset olisi säilytettävä EU:n perussopimusten mukaisina; korostaa, että jos kustannukset ylittyvät minkään näistä hankkeista täytäntöönpanon aikana, ne olisi katettava siten, etteivät ylitykset vaaranna Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista tukevien muiden suuren mittakaavan hankkeiden tai unionin toimintalinjojen rahoitusta ja menestyksekästä täytäntöönpanoa;

15. ottaa huomioon nykyiset julkisen talouden rajoitukset ja katsoo, että muiden rahoituslähteiden vipuvaikutus on täysin välttämätön, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat pitkän aikavälin investoinnit voidaan toteuttaa; uskoo vakaasti, että EU:n lisäarvo kasvaa erityisesti sellaisten suuririskisten, kalliiden ja pitkäkestoisten ohjelmien välityksellä, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät pystyisi toteuttamaan; kehottaa siksi vähentämään EU:n toimien osalta laajan mittakaavan toimintaan liittyviä investointiriskejä ja kehittämään sen sijaan muun muassa Euroopan laajuisia energia-alan sekä tieto- ja televiestintätekniikan alan infrastruktuuri-investointeja; pitää sen vuoksi myönteisenä EU:n hankejoukkolaina-aloitteen vuosien 2012–2013 pilottivaiheen käynnistämistä ja suhtautuu myös myönteisesti Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaan komission ehdotukseen, koska ne ovat ensimmäisiä askeleita tähän suuntaan; suosittelee, että komissio seuraa ja arvioi uuden tai muutetun lainsäädännön kumulatiivista vaikutusta pitkän aikavälin yksityisiin investointeihin ja varmistaa, että investoinnin esteitä koskeva kysymys käsitellään kiireesti; korostaa, että on huolehdittava Verkkojen Eurooppa -välineen riittävästä rahoituksesta sen täytäntöönpanon varmistamiseksi, jotta taataan muun muassa Euroopan energiansaanti ja EU:n sisämarkkinoiden toteutuminen ja jotta monipuolistetaan energiatoimitusten alkuperiä ja tuetaan kestävää kehitystä;

16. katsoo kuitenkin, että tarvitaan perusteellisempaa pohdintaa, jotta EU:n pitkän aikavälin investointeja koskevaa tukea voidaan parantaa; korostaa tarvetta kehittää ja tehostaa EU:n talousarvioon perustuvia riskinjakorahoitusvälineitä ja niiden kautta edistää ensisijaisiin aloihin kohdistuvien investointien rahoittamista ja näin kattaa laajemmin moninaisempia hankkeita, joihin myös liittyy erilaisia riskejä (niin sanottu hankekokonaisuuslinjaus); on vakuuttunut siitä, että olisi tavoiteltava EU:n ja kansallisten järjestelmien välisten synergioiden ja täydentävyyksien toteuttamista, jotta tällaisten välineiden kasvupotentiaali voitaisiin maksimoida; korostaa, että näiden välineiden on perustuttava hankkeiden tukikelpoisuutta ja valintaa koskeviin selkeisiin ja avoimiin arviointiperusteisiin;

17. korostaa painokkaasti, että tulojen (takaisin saadut varat) uudelleeninvestoinnin olisi oltava innovatiivisten rahoitusvälineiden hallitsevana periaatteena; korostaa, että varojen kierrättämisperiaate merkitsee säästöjä julkiselle taloudelle mutta siihen sisältyy myös ajatus näiden välineiden vipuvaikutuksen ja kerrannaisvaikutuksen vahvistamisesta, mikä viime kädessä auttaa takaamaan, että talouteen investoidaan nykyistä enemmän;

18. korostaa, että koheesiopolitiikan ja erityisohjelmien (kuten Horisontti 2020, COSME ja CEF) keskinäinen yhteentoimivuus ja niiden väliset synergiat on mahdollistettava ja että niitä on edistettävä; on vakuuttunut siitä, että olisi luotava kannustimia kumulatiiviselle tai yhdistetylle rahoitukselle, jotta saatavilla olevia EU-varoja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa ja siten kannustaa niitä osallistumaan kaikkiin erityisohjelmiin ja jotta saataisiin aikaan yhtenäisempi talouskehitys koko EU:n alueella;

19. korostaa erityisesti tarvetta lisätä "Erasmus nuorille yrittäjille" -ohjelman rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020; toteaa, että ohjelman tavoitteeksi on asetettu eurooppalaisen yrittäjyyden tukeminen ja tietojen ja parhaita käytäntöjä koskevien mallien vaihtaminen sekä näitä tavoitteita tukevien verkostojen ja kumppanuuksien kehittäminen;

20. korostaa, että lisättäessä toimintomenoja on myös hallinnollisia menoja lisättävä riittävästi, jotta varmistetaan EU:n ohjelmien menestyksekäs täytäntöönpano.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

11.7.2012

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

( COM(2011)0398 – C7-0000/2012 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Cristian Silviu Buşoi

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  panee tyytyväisenä merkille ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi 2014–2020 ja sen, että se vastaa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita; korostaa silti, että rahoituskehys ei kuitenkaan vastaa täysin sitä, mitä parlamentti pyysi 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa[24]; korostaa, että unionin sovittujen tavoitteiden saavuttamista, unionin sitoumusten täyttymistä ja yhteisvastuullisuuden periaatteen noudattamista voidaan edistää vain rajoitetusti, vaikka seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahatasoa on korotettu viisi prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna;

2.  huomauttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen olisi mahdollistettava sisämarkkinoiden toimenpidepaketin sisältämien aloitteiden täytäntöönpanon edellyttämä rahoitus, jotta voidaan paremmin käyttää sisämarkkinoiden potentiaalia EU:n tulevan kilpailukyvyn ja osallistavan ja kestävän talouskasvun turvaamisessa;

3.  korostaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka ja että monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi tuettava voimakkaasti sellaista EU-politiikkaa, jolla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja kilpailukykyä sekä edistämään yrittäjyyttä; tukee voimakkaasti ehdotettua yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa ohjelmaa, mutta katsoo, että sille osoitettuja määrärahoja olisi lisättävä 0,5 prosenttiin monivuotisesta rahoituskehyksestä;

4.  korostaa kuluttajapolitiikan merkitystä korkeatasoisen kuluttajansuojan takaamisessa EU:ssa ja kuluttajien vaikutusvallan lisäämisessä yleensä; katsoo, että vuosien 2014–2020 kuluttajaohjelman ehdotetut määrärahat ovat riittämättömät ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, ja pyytääkin lisäämään niitä viidellä prosentilla;

5.  toistaa, että on varmistettava riittävä varat yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseen, jotka palvelevat noin 500 miljoonaa kansalaista ja ovat uskottava ratkaisu talous- ja rahoituskriisiin, jossa EU tällä hetkellä elää.

6.  panee tyytyväisenä merkille ehdotetun, suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen suunnatun Verkkojen Eurooppa ‑välineen, jolla tuetaan energia-alan ja digitaalisten sisämarkkinoiden luomista vahvistamalla samalla tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaata liikkuvuutta ja turvaamalla paremman suojan kuluttajille, jotka siten pääsevät avoimemmille ja tarjonnan ja hintojen suhteen kilpaillummille markkinoille; korostaa, että tämän alan rahoitustarpeet ovat valtavat eivätkä ehdotetut määrärahat mitenkään voi kattaa niitä; esittääkin, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota innovatiivisiin rahoitusmekanismeihin kuten EU:n hankejoukkolainoihin.

7.  muistuttaa, että tutkimus ja innovointi ovat välttämättömiä vahvojen ja kilpailukykyisten yhtenäismarkkinoiden kannalta; kehottaa neuvostoa pitämään tätä politiikan alaa ensisijaisena seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja lisäämään Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta enintään 100 miljardiin euroon;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

20.9.2012

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamiseksi vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Brian Simpson

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

A. katsoo osoitetuksi, että vuosien 2007–2013 ohjelmakaudelle osoitettu kahdeksan miljardin euron summa on täysin riittämätön Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamiseksi ja että tarvitaan lisävaroja verkon saattamiseksi päätökseen sekä kasvun, työpaikkojen luomisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi EU:ssa;

1.  korostaa EU:n kuljetusalan erittäin tärkeää roolia sisämarkkinoiden selkärankana ja perustana ihmisten ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle samoin kuin taloudelliselle, yhteiskunnalliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle; toteaa, että kuljetusala tuottaa 6,3 prosenttia EU:n BKT:stä ja työllistää 13 miljoonaa ihmistä;

2.  muistuttaa kuljetusalan valtavista taloudellisista ja teknologisista haasteista, jotka liittyvät alan ympäristövaikutusten, kilpailukyvyn ja verkoston parantamiseen;

3.  korostaa suurten investointien tarvetta, jotta voidaan saavuttaa EU:n tärkeä tavoite vähentää kuljetusalan tuottaman hiilidioksidin määrää 60 prosentilla alle 1990-luvun tasojen vuoteen 2050 mennessä, tukea kestävämpiä liikennemuotoja, vaalia multimodaalista kuljetusta ja edistää kestävää kaupunkiliikkuvuutta, joiden tukena on liikenneturvallisuus ja saavutettavuutta koskevat periaatteet;

4.  korostaa liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvää jäsenvaltioiden keskinäistä epätasa-arvoisuutta, pitää tärkeänä liikenneinfrastruktuurin kehittämistä uusissa jäsenvaltioissa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään yhtenäisen ja yhdenmukaisesti kehitettävän eurooppalaisen liikennealueen luomiseen;

5.  tähdentää, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kuljetusalan investointeihin osoitettavat kokonaismäärärahat ovat ensiarvoisen tärkeitä Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamiselle ja liikenteen tutkimukselle, jota tarvitaan, jotta unioni voi pysyä kestävän ja innovatiivisen liikennetekniikan edelläkävijänä jatkossakin; kehottaa siksi jäsenvaltioita tukemaan komission ehdotusta;

6.  korostaa, että liikenne ja liikkuvuus ovat erittäin tärkeitä unionin sisämarkkinoiden kannalta, ja vaatii siksi, että vähentämisen sijaan unionin olisi huomattavasti lisättävä Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuriin ja liikennetutkimukseen kohdennettuja investointeja, sillä niillä voidaan huomattavasti ja suoraan myötävaikuttaa vaikeisiin taloustilanteisiin elvyttämällä EU:n kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä;

7.  pitää myönteisenä komission Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaa ehdotusta ja siinä ehdotettua lisäystä Euroopan laajuisen liikenneverkon keskitettyyn rahoitukseen ja katsoo, että ehdotetut summat ovat realistisia ja ehdoton vähimmäismäärä; katsoo, että vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi liikenteen alalla, määrärahojen osuuden on oltava vähintään 10 prosenttia arvioidusta tarpeesta (500 miljardia euroa Euroopan laajuiselle liikenneverkolle vuoteen 2020 mennessä) ja että jos neuvosto on samaa mieltä määrärahojen merkittävästä vähentämisestä, olisi myös tarkasteltava perusteellisesti Verkkojen Eurooppa -asetuksen liitteessä mainittujen ennalta määriteltyjen liikennehankkeiden luetteloa;

8.  korostaa, että sellaiset kysymykset kuin Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen jakautuminen eri aloille, rahoitusvälineisiin käytettävä osa sekä menettelyt, joiden avulla suoritetaan siirto koheesiorahastosta liikenneinfrastruktuuriin Verkkojen Eurooppa ‑välineen alaisuudessa, eivät kuulu monivuotiseen rahoituskehykseen, koska ne kuuluvat Verkkojen Eurooppa -välineeseen liittyvään tavalliseen lainsäädäntömenettelyyn;

9.  panee merkille komission aikeen lisätä innovatiivisten rahoitusvälineiden, kuten hankejoukkolainojen, käyttöä liikenteen alalla; katsoo, että ne aikaansaavat vipuvaikutuksen EU:n talousarviossa houkutellen näin lisää sijoittajia sellaisiin yhteiseen etuun liittyviin hankkeisiin, jotka ovat kaupallisesti elinkelpoisia mutta eivät saa riittävästi rahoitusta markkinoilta; korostaa, että näin voidaan tehostaa liikenneinfrastruktuurin rahoitusta ja tuoda eurooppalaista lisäarvoa;

10. kehottaa komissiota varmistamaan koordinoinnin Verkkojen Eurooppa -välineen ja muiden Euroopan laajuisen liikenneverkon käytettävissä olevien rahoituslähteiden välillä ja erityisesti koheesiorahaston ja Horisontti 2020 -ohjelman välillä;

11. tähdentää, että koheesiorahastosta myönnettävän 10 miljardin lisärahoituksen hallinnointi on keskitettävä Verkkojen Eurooppa -välineelle, jotta voidaan tarjota Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon liittyville liikenneinfrastruktuurihankkeille selvää EU:n lisäarvoa erityisesti koheesiomaissa; kiinnittää huomiota Euroopan tilintarkastustuomioistuimen äskettäiseen kertomukseen[25], jonka mukaan koheesio- ja rakennerahastojen tukea ei aina käytetä yhtä tehokkaasti; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vaikeuksiin, joita joillakin jäsenvaltioilla voi olla hanketeknologian alalla, sekä maantieteelliseen tasapainoon hankkeiden jakautumisessa; painottaa, että komission päätöksen on perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan rahat investoidaan edunsaajamaan alueella sovitun Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon liittyvän hankkeen mukaisesti, kuten Verkkojen Eurooppa -asetuksen liitteessä I on määritelty, ja että koheesiorahastosta saatavan 10 miljardin euron lisärahoituksen keskitetty hallinnointi ei saa missään tapauksessa estää tai rajoittaa koheesiomaiden osallistumista liikennehankkeiden täytäntöönpanoon ja rahoitukseen Verkkojen Eurooppa -välineen kautta koheesiorahastosta myönnetyn 10 miljardin euron summan ylittävältä osalta;

12. vaatii, että vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä määrätään entistä runsaammasta joustosta talousarviossa sekä otsakkeissa että niiden välillä; pitää siksi tärkeänä, että Verkkojen Eurooppa -väline ja koheesiopolitiikka säilyvät saman otsakkeen alla, ja vastustaa alaotsakkeiden käyttöä;

13. toteaa, että tarvitaan entistä tehokkaampia hankkeiden kannustimia, esimerkkinä "käytä tai menetä" -periaate, jolla taataan hankkeiden parempi toteutuminen;

14. korostaa, että Verkkojen Eurooppa -välinettä koskeva asetusehdotuksen liitteessä lueteltujen ennalta määriteltyjen hankkeiden määrän on oltava realistinen suhteessa Verkkojen Eurooppa -välineelle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitettuihin määrärahoihin;

15. tähdentää, että kestävää kasvua koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisen ohella on taattava riittävät varat Verkkojen Eurooppa -hankkeen horisontaalisille tavoitteille, kuten eurooppalaisen junaliikenteen ohjausjärjestelmä ja SESAR, joille jatkuvat investoinnit ovat tärkeitä yhteentoimivuuden edistämisen kannalta, minkä johdosta EU:n liikenneverkosta tulee entistä tehokkaampi, kilpailukykyisempi ja turvallisempi;

16. pitää tärkeänä rahoitusta merkittäville teknologiseen kehitykseen liittyville ohjelmille, kuten Euroopan maanseurantaohjelmalle (GMES), Euroopan geostationaariselle navigointilisäjärjestelmälle (EGNOS) ja maailmanlaajuiselle satelliittinavigointijärjestelmä Galileolle (GNSS), kokonaisuudessaan ja korostaa, että GMES-aloitetta on edelleen rahoitettava monivuotisesta rahoituskehyksestä, kun otetaan huomioon sen panos kestävään kehitykseen ja turvallisuuteen liikenteen alalla;

17. muistuttaa Galileo-hankkeen suuresta strategisesta merkityksestä EU:lle ja toteaa, että siitä hyötyvät etenkin GNSS-tekniikka ja ITS-sovellusten käytännön toteutus; vaatii takaamaan Galileon asianmukaisen rahoituksen ilman, että se tapahtuu Euroopan laajuisen verkon määrärahojen kustannuksella;

18. toteaa, että koheesiorahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ovat EU:n liikennehankkeiden tärkeimpiä rahoituslähteitä; pitää sen vuoksi tärkeänä EU 2020 -tavoitteiden entistä parempaa integroimista EU:n rakennerahastoihin, jotta ne ohjataan kohti älykkään ja kestävän liikkuvuuden tavoitetta;

19. muistuttaa menestyksekkäästä Marco Polo -ohjelmasta, jolla pyritään vähähiiliseen talouteen siirtymisen tavoitteen mukaisesti siirtämään rahtia maanteiltä muihin liikennemuotoihin, ja NAIADES-ohjelmasta eli sisävesiliikenteen integroidusta eurooppalaisesta toimintaohjelmasta, jonka avulla edistetään Euroopan sisävesikuljetuksia, ja katsoo, että näiden hankkeiden käytettävissä olisi oltava riittävä rahoitus seuraavalla rahoituskaudella;

20. muistuttaa, että matkailu on Lissabonin sopimuksen mukaisesti uusi unionin toimivaltaan kuuluva ala, ja toteaa, että sen vuoksi matkailu olisi otettava huomioon monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa matkailun suurta merkitystä unionin taloudelle ja toteaa, että se on joidenkin alueiden tärkein taloudellisen toiminnan muoto; katsoo, että EU:n matkailustrategialle olisi annettava riittävä rahoitus seuraavalla kaudella;

21. pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) perustamisesta (2014–2020); korostaa erityisesti, että on tuettava voimakkaasti 131 miljoonan euron erityismäärärahoja, jotka on tarkoitettu matkailualan yritysten kilpailukyvyn tukemiseen;

22. muistuttaa, että yhdennetty meripolitiikka olisi otettava huomioon seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä siten, että yhdennetyn meripolitiikan tukemiseksi luodaan riittävä pitkän aikavälin väline;

23. korostaa liikennealan virastojen tärkeää työtä EU:n turvallisuus- ja yhteentoimivuustavoitteiden tukemisessa ja myös sitä, että niiden on saatava tehtäviään vastaavat riittävät budjettivarat.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

27.9.2012

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Andrey Kovatchev

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

–   ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklan 2 kohdassa määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamista koskevan asetuksen antamisesta yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä antaman hyväksynnän,

–   ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 312 artiklan 3 kohdan, jossa selkeästi todetaan, että monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät menoluokittain sekä maksumäärärahojen vuotuinen enimmäismäärä, ja näin ollen parlamentin ja neuvoston on monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvotellessaan pidettävä kiinni perussopimuksen mukaisista tehtävistään ja jätettävä koheesiopolitiikan muotoilu hyväksyttäväksi tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä SEUT-sopimuksen 177 artiklan mukaisesti,

A. toteaa korostaneensa monivuotisesta rahoituskehyksestä ja omista varoista 13. kesäkuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa, että unionin talousarvio – erityisesti koheesiobudjetti – on erittäin tehokas väline lisättäessä todennettua lisäarvoa tuottavia strategisia investointeja sekä elvytettäessä Euroopan talouden kasvua ja kilpailukykyä parantamalla unionin kansalaisten työllisyystilannetta ja hyvinvointia sekä kansalaisten elämänlaatua;

B.  katsoo, että vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä on pidettävä tärkeimpänä unionin välineenä pyrittäessä Eurooppa 2020 -tavoitteisiin koko EU:n alueella sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon; katsoo, että lisäksi sillä olisi pyrittävä muuttamaan valtion- ja hallitusten päämiesten vahvistamat unionin tavoitteet todellisiksi käytännön toimiksi, minkä vuoksi meneillään olevissa neuvotteluissa on luovuttava kriisilähtökohdasta ja pyrittävä asianmukaiseen ja rationaaliseen budjettiin, joka takaa sekä kasvun että työllisyyden ja viime kädessä hyvän elintason ja turvallisuuden unionin kansalaisille;

C. katsoo, että koheesiopolitiikkaa olisi pidettävä eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden peruspilarina, koska se edistää kaikkien EU:n alueiden asianmukaista osallistumista yhtenäismarkkinoille ja koska se on unionin tärkein väline torjuttaessa sen alueiden välillä edelleen vallitsevaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta;

D. katsoo kuitenkin, että koheesiopolitiikkaa on uudistettava tulossuuntautuneemmaksi, teemakohtaisemmaksi ja edunsaajaystävällisemmäksi ja sitä myötä investoinneiltaan kustannustehokkaammaksi;

E.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan avulla olisi taattava resurssien tasapuolinen saatavuus ja sen olisi vastattava todellisiin kehitystarpeisiin EU:n kaikilla alueilla, mikä edellyttää myös, että tavoitteet ja investointipainopisteet asetetaan joustavasti ottaen huomioon alueiden erityistarpeet ja että on investoitava erityisesti tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, jotka ovat tärkeitä pantaessa täytäntöön Eurooppa 2020 ‑strategiaa, joka on liitettävä koheesiopolitiikkaan sopivalla tavalla eli siten, että edistetään huippuosaamisen portaikon kehittämistä;

F.  pitää selvänä, että koheesiopolitiikka on hyödyllinen ja tehokas väline vain, jos siihen osoitetaan vakaa, jatkuva ja kestävä rahoitus; ottaa tässä mielessä huomioon, että 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa aiheesta "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten" se toisti sitoumuksensa puolustaa unionin koheesiopolitiikan vahvistamista ja vaati määrärahojen asettamista asianmukaiselle tasolle ja vähintään tasolle, josta sovittiin nykyiselle rahoituskaudelle 2007–2013;

G. ottaa huomioon, että EU:n koheesiopolitiikka on osa aluekehityspolitiikkaa ja strateginen investointien, kasvun ja kilpailukyvyn edistämisväline, joka tuottaa kiistämätöntä eurooppalaista lisäarvoa, edistää kasvua ja työpaikkojen luomista koko unionissa sekä myötävaikuttaa nykyisen talous- ja rahoituskriisin ratkaisuun muun muassa edesauttamalla ratkaisevasti useiden kansallisten elvytysohjelmien toteuttamista ja pyrkimällä edistämään innovointia ja vähentämään unionin alueiden eriarvoisuutta;

H. katsoo, että jäsenvaltion aluepolitiikan ja makrotalouden tulosten välillä ei ole suoraa yhteyttä eikä alueita saisi rangaista, jos kansallisella tasolla ei noudateta talouden ohjausmenettelyjä; toteaa, että lisäseuraamusten määrääminen voisi näin ollen pahentaa ongelmia maissa, joissa on jo nyt makrotaloudellisia ongelmia, ja siten koheesiotoimien rahoitukseen liittyviä makrotaloudellisia ehtoja ei voida hyväksyä;

I.   pitää valitettavana, että komissio ehdottaa syrjäisimpien ja vähäväkisimpien alueiden erityiseen lisämäärärahaan 47 prosentin leikkausta, ja katsoo, että tarkoitukseen olisi osoitettava sama määrä kuin aiemmalla rahoituskaudella;

J.   ottaa huomioon, että unionin koheesiopolitiikasta hyötyvät sekä edunsaajat että nettomaksajat;

K. ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka tukee toimenpiteitä, joilla mukautetaan unionin kaikkien alueiden taloudellisia ja sosiaalisia edellytyksiä, ja näin ollen mahdollisesti luotavat uudet temaattiset rahastot eivät saisi johtaa kansallisen rahoituksen vähentämiseen, koska tämä vaikuttaisi negatiivisesti koheesiopolitiikan tehokkuuteen ja tuloksiin yksittäisissä jäsenvaltioissa;

i.   vahvistaa kantanaan, että koheesiopolitiikan rahoitus olisi säilytettävä vähintään vuosien 2007–2013 tasolla eli 354 815 miljardissa eurossa vuoden 2011 hinnoin (lukuun ottamatta Verkkojen Eurooppa -välinettä), koska tämä on ehdoton vähimmäismäärä rahoituksen pitämiseksi asianmukaisella tasolla ja se on näin ollen asetettava rajaksi sen tulevassa neuvottelukannassa;

ii.   kiinnittää huomiota siihen, että kaikki koheesiopolitiikan suunnittelua koskevat yksityiskohdat on käsiteltävä vuosien 2014–2020 lainsäädäntöpaketista parhaillaan käytävien tavanomaisten lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä ja monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa olisi käsiteltävä yksinomaan määriä ja menoluokkia;

iii.  muistuttaa, että SEUT:n 312 artiklan 5 kohdan mukaisesti sovellettavan menettelyn aikana Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen rahoituskehyksen vahvistamista, ja katsoo, että tässä tarkoituksessa neuvoston olisi varmistettava, että parlamentille tiedotetaan etukäteen säädöksestä, jolla neuvosto aikoo pyytää sen hyväksyntää.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

18.9.2012

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Paolo De Castro

LYHYET PERUSTELUT

Parhaillaan käynnissä olevat keskustelut tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat erittäin tärkeitä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) sekä lakiuudistusehdotuksia koskevien päätösten kannalta.

Eurooppa-neuvostossa ja yleisten asioiden neuvostossa käydyissä "neuvottelupakettia" koskevissa keskusteluissa ei ole toistaiseksi paljastettu tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevia konkreettisia kantoja tai edes lukuja. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunto tarjoaa kuitenkin tilaisuuden tähdentää budjettivaliokunnalle, mikä on valiokunnan kanta erityisesti tulevan monivuotisen rahoituskehyksen nykyisiin määrärahoihin.

Tämän lausunnon lähtökohtana on parlamentin kanta, jonka se on ilmaissut 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa (Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta vuoden 2013 jälkeen käsittelevän erityisvaliokunnan mietintö) sekä 23. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa (Dessin mietintö). Molemmissa yhteyksissä parlamentti vaati yksiselitteisesti, että YMP:n määrärahat säilytetään vähintään nykyisen monivuotisen jakson tasolla.

Komission ehdotusten analyysi

Komission esittäessä ehdotuksensa vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä 29. kesäkuuta 2011 YMP:n talousarvioon viitattiin usein reaalisella määrärahojen jäädyttämisellä. Lukuja on kuitenkin syytä analysoida tarkemmin.

Lähde: COM(2011)0398

Komission esittämät luvut on ilmoitettu vuoden 2011 kiinteinä hintoina. Myös nykyinen vuosien 2007–2013 monivuotinen rahoituskehys esitettiin siitä päätettäessä vuonna 2006 vuoden 2004 hintoina.

Kahden prosentin kiinteää vuosittaista deflaattoria käyttämällä nämä luvut voidaan muuttaa "käyviksi hinnoiksi" (jollaisina ne yleensä ilmoitetaan, ks. http://ec.europa.eu/budget/figures/fin_fwk0713/fwk0713_en.cfm).

Samaa kahden prosentin kiinteää vuosittaista deflaattoria käyttämällä nämä vuosien 2007–2013 monivuotista rahoituskehystä koskevat päivitetyt luvut voidaan myös ilmoittaa vuoden 2011 kiinteinä hintoina:

Lähde: Kooste teknisistä selvityksistä: Toimialayksikkö D, Sisäasioiden pääosasto

Verrattaessa molempien taulukoiden otsakkeita 2 vähennyksen voidaan todeta olevan

37 755 miljoonaa euroa eli yhdeksän prosenttia (420 682 miljoonasta eurosta vähennetään 382 927 miljoonaa euroa).

Huom. Vuoden 2006 alkuperäisen sopimuksen summa (371 344 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina), ottamatta huomioon sitä koskevia tarkistuksia (muun muassa elintarvikerahoitusväline, Galileo, ITER), olisi otsakkeen 2 osalta 426 558 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Jos tämä luku otetaan vertailukohteeksi, vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskeva komission ehdotus merkitsisi arviolta 10,3 prosentin budjettivähennystä.

Valmistelijan päätelmät

Parlamentin aikaisempien päätöslauselmien mukaisesti YMP:n talousarvio olisi säilytettävä vähintään samalla tasolla kuin vuosina 2007–2013. Näin ollen komission ehdottamat leikkaukset olisi hylättävä ja parlamentin olisi vaadittava summaa, joka vastaa kuluvan ohjelmakauden enimmäismääriä.

Sekä jäsenvaltioiden että EU:n talousarviota koskevien tiukkojen rajoitteiden taustaa vasten tarkasteltuna on tärkeää antaa jäsenvaltioille mahdollisuus toimia joustavasti ja siirrellä varoja YMP:n kahden pilarin välillä (suorat tuet ja maataloustuki), jotta ne voisivat vastata maaseutua koskeviin haasteisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa yhteisen maatalouspolitiikan merkitystä siltä osin kuin se koskee EU:n perussopimusten mukaista kansalaisten elintarvikehuollon varmistamista; panee merkille, että elintarvikkeiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin niiden tarjonta, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat erityisen voimakkaasti maataloudessa; korostaa, että EU:n on suurimpana elintarvikkeiden tuojana ylläpidettävä ja kasvatettava maatalouspotentiaaliaan sekä elintarvikealansa tehokkuutta, jotta se voi vastata nykyiseen ja tulevaan elintarvikekysyntään EU:ssa;

2.  katsoo, että vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä on päästävä sopimukseen ennen vuoden 2012 loppua, sillä muutoin EU:n luotettavuus ja vakaus saattavat heiketä;

3.  muistuttaa, että SEUT-sopimuksen mukaan parlamentin ja neuvoston tehtävänä on toimia lainsäädäntöeliminä eikä Eurooppa-neuvostolla ole lainsäätäjän roolia; korostaa, että tulevan YMP:n toimintapoliittinen sisältö on vahvistettava tavallisella lainsäätämisjärjestyksellä;

4.  muistuttaa aiheesta "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten" 8. kesäkuuta 2011[26] ja aiheesta "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?" 23. kesäkuuta 2011[27] antamissaan päätöslauselmissa vahvistamastaan kannasta, jonka mukaan YMP:lle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnettävä talousarvio on säilytettävä reaalimääriltään vähintään nykyisen monivuotisen jakson tasolla;

5.  toteaa, että tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa otsakkeen 2 yleiseksi enimmäismääräksi on määritelty 382 927 miljoonaa euroa[28] ja suorien tukien ja markkinoihin liittyvien menojen enimmäismääräksi 281 825 miljoonaa euroa, ja panee huolestuneena merkille, että komission ehdotus johtaisi kyseisen otsakkeen osalta 37 755 miljoonan euron reaaliseen vähennykseen;

6.  katsoo, että näitä leikkauksia ei voida tasapainottaa muita otsakkeita (muun muassa vähäosaisimmille tarkoitettu elintarviketuki, maataloustutkimus ja elintarviketurvallisuusvaraus) varten ennakoiduilla menoilla tai ennakoimattomia menoja varten tarkoitetuilla joustovälineillä (esimerkiksi maatalousalan kriisivaranto), sillä ne ovat talousarvion varauksia, joihin ei sisälly maksusitoumusmäärärahoja;

7.  katsoo, että Euroopan globalisaatiorahastoa ei pitäisi ottaa huomioon YMP:n talousarviossa, koska se olisi harhaanjohtavaa seuraavista syistä: ensinnäkin ei ole selvää, ovatko rahaston varat edes eri jäsenvaltioiden viljelijöiden saatavilla, ja jos ovat, miten, ja toisekseen Euroopan globalisaatiorahaston sisällyttäminen YMP:n talousarvioon perustuu oletukselle, että kansainvälisten kauppasopimusten seurauksena tuhannet viljelijät joutuvat jatkossakin konkurssiin; ottaa huomioon maatalouden aseman elintarviketurvallisuudessa ja erityisesti ihmisten oikeuden ravinnon saantiin ja katsoo myös tästä syystä, että maataloudella ei tulisi käydä kauppaa kansainvälisissä kauppasopimusneuvotteluissa;

8.  painottaa YMP:n toisen pilarin merkitystä, sillä sen avulla myötävaikutetaan investointeihin ja työpaikkojen luomiseen maaseutualueilla sekä maatalousalan tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen; katsoo, että toisen pilarin vahvistaminen on edellisen YMP:n uudistuksilla aikaansaatujen saavutusten mukaista ja että tällä tavoin YMP:n tehokkuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin lisätä huomattavasti erityisesti muun muassa Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyjen uusien haasteiden näkökulmasta;

9.  kehottaa siksi neuvostoa nostamaan otsakkeen 2 sekä suoria tukia ja markkinoihin liittyviä menoja koskevan alaotsakkeen summat 420 682:een ja 336 685 miljoonaan euroon, mikä vastaa parlamentin aikaisemmissa päätöslauselmissaan vaatimaa reaalisten määrärahojen jäädyttämistä;

10. tähdentää, että maatalouspolitiikka on ainoa unionin politiikanala, johon tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa on esitetty niin merkittäviä leikkauksia; korostaa sen vuoksi, että jos EU:n talousarvioon suunnitellaan yleisiä leikkauksia, niiden ei missään tapauksessa tulisi johtaa YMP:n talousarvion lisävähennyksiin;

11. korostaa, että siirtymisellä alueelliseen malliin ja YMP:n muuttamisella ympäristöystävällisemmäksi seuraavalla kaudella on huomattavat vaikutukset viljelijöihin ja että YMP:n yleisen talousarvion lisäleikkaukset asettaisivat edelleen lisäpaineita yksittäisille viljelijöille.

12. korostaa, että on tärkeää antaa jäsenvaltioille mahdollisuus toimia jossain määrin joustavasti, jotta ne voivat siirtää varoja YMP:n kahden pilarin välillä (edellyttäen, että ne ottavat huomioon voimassa olevat yhteisrahoitusta koskevat vaatimukset, kun varoja siirretään ensimmäisestä pilarista toiseen pilariin) ja siten vastata maaseutualueiden haasteisiin niiden erityisoloihin ja omiin strategioihin mukautetulla tavalla, rajoittamatta kuitenkaan meneillään olevia YMP:n uudistusta koskevia lainsäädäntömenettelyjä ja etenkään suoria tukia koskevaan tulevaan asetukseen sisältyviä säännöksiä rahastojen välisistä siirroista;

13. katsoo, että unionin vähävaraisimmille henkilöille suunnattua avustusohjelmaa on jatkettava vuoden 2013 jälkeen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

20.9.2012

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

( COM(2011)0398 – C7-0000/2012 – 2011/0177(APP) )

Esittelijä: João Ferreira

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen:

Yleisarvio

A. panee merkille vuosiksi 2014–2020 ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen niukkuuden, sillä ehdotuksen mukaan varoja jopa vähennetään suhteessa nykyiseen vuosia 2007–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen; katsoo, että kriisiä ei pitäisi käyttää tekosyynä unionin talousarvion supistamiseen, vaan nyt tarvitaan pikemminkin vakaata talousarviota, jota on vahvistettu merkittävästi ja joka mahdollistaa kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen koheesion periaatteen toteutumisen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti; suosittelee siksi, että neuvosto muuttaa vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevaa komission ehdotusta tämänsuuntaisesti;

Kalastusalaan liittyvät yleiset kysymykset

B.  palauttaa mieliin, että kalavarat ovat koko maailman elintarviketurvan kannalta olennainen julkishyödyke; huomauttaa, että kalastus ja vesiviljely sekä niihin liittyvät toimet ovat usein pääasiallinen elinkeino ja kestävän työllisyyden lähde rannikko- ja saaristoalueilla sekä syrjäisillä seuduilla; korostaa, että uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) avulla on jatkossakin pyrittävä sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin tavoitteisiin, joihin sisältyvät kalavarojen riittävä suojelu ja hallinta sekä lukuisten rannikkoyhteisöjen kärsimän taloudellisen ja sosiaalisen taantuman torjunta, ja tämä tapahtuu tehostamalla työllisyyttä, parantamalla paikallisväestön elinolosuhteita ja kiinnittämällä erityistä huomiota pienimuotoiseen kalastukseen, mikä edellyttää riittävää rahoitusta vuoden 2013 jälkeen; toteaa, että on tarpeen lisätä koordinointia koheesiopolitiikan kanssa;

C. toteaa, että komission tiedonantoon "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" sisältyvässä ehdotuksessa vuosia 2014–2020 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi kalastus- ja merialalle osoitettiin suuntaa-antavasti yhteensä 6,685 miljardin euron määräraha kiinteinä vuoden 2011 hintoina (Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja markkinatoimenpiteet + CQP + alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt), mikä tarkoittaa vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana keskimäärin 955 miljoonaa euroa vuodessa; panee merkille, että vuodeksi 2013, joka on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen voimassaolovuosi, tarkoitukseen on varattu 984 miljoonaa euroa; korostaa huolestuneena, että vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kutakin voimassaolovuotta varten varatut varat ovat alhaisempia kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä vuodeksi 2013 varattu määrä; muistuttaa korostaneensa 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"[29], että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on oltava vähintään viiden prosentin lisäys vuoteen 2013 verrattuna;

D. painottaa, että tietyt komission ehdottamat tavoitteet edellyttävät rahoituksen vahvistamista, jottei niiden saavuttaminen vaarannu; muistuttaa, että näihin komission tavoitteisiin kuuluu innovaatioihin liittyvien erojen kurominen umpeen kalastusalan ja muiden talouden alojen välillä, sellaisen kalastusalan siirtymän edistäminen, johon liittyy vähäinen kuormittavuus, saaliiden pois heittämisen lopettaminen ja mahdollisimman vähäinen meriekosysteemeihin kohdistuva vaikutus, sekä rannikkokalastuksesta riippuvaisten yhteisöjen elinkelpoisuuden varmistaminen ja monipuolistaminen;

E.  panee merkille, että kalastusala on maatalousalan tavoin erityisen haavoittuvainen kriisitilanteissa; kannattaa siksi maatalousalalla suunnitellun kaltaisesti sellaisten erityisten tukimekanismien perustamista, jotka voidaan käynnistää hätätilanteissa, joita ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit, kantojen elvyttämissuunnitelmissa määritellyt pakolliset kalastustauot tai välttämättömien tuotantotekijöiden saatavuuteen liittyvät äkilliset rajoitukset;

F.  katsoo, että useista eri tekijöistä ja myös ilmeisistä luonnollisista rajoitteista aiheutuva kalastustoimintaan liittyvä epäsäännöllisyys edellyttää alan kannalta riittävän julkisen, kansallisen ja yhteisön rahoituksen ylläpitämistä;

Rakennerahastoihin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon liittyvät kysymykset

G. katsoo, että yhteisesti hallinnoitaviin rahastoihin ja myös tulevaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon sovellettavassa tulevassa yhteisessä strategisessa kehyksessä on otettava huomioon näiden rahoitusvälineiden tavoitteiden vaihtelevuus; muistuttaa, että Euroopan meri- ja kalatalousrahasto on alakohtainen tukirahasto, josta osoitettava rahoitus ei saisi olla millään tavoin kytköksissä rahoituksen kohdemaan maantieteellisen alueen taloudelliseen asemaan;

H. ei hyväksy mahdollisuutta ottaa käyttöön ja/tai vahvistaa makrotaloudellisia ehtoja koskevia sääntöjä EU:n varojen käyttöä varten; katsoo, että suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa olevia maita ja haavoittuvimmassa asemassa olevia talouksia ei voida rangaista kaksinkertaisesti rajoittamalla toipumista ja kehitystä varten tarvittavien varojen saantia, mikä vaarantaisi koheesioperiaatteen toteutumisen;

I.   korostaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston merkitystä pääasiallisena tulevan YKP:n rahoitusvälineenä kaudella 2014–2020; painottaa, että meriympäristöä koskevia uusia politiikkoja, tavoitteita ja painopistealueita varten on osoitettava asianmukaisia rahoitusvälineitä; suhtautuu kielteisesti siihen, että uudet painopistealueet, tavoitteet tai politiikat – kuten yhdennetty meripolitiikka – rahoitettaisiin kalastuspolitiikkaa varten tarvittavien määrärahojen kustannuksella;

J.   kannattaa yhteisesti hallinnoitavien rahastojen ja myös Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varojen saannin yksinkertaistamista, mikä helpottaisi edunsaajien ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja auttaisi hyödyntämään käytettävissä olevat määrärahat täysimääräisesti; katsoo, että etusijalle olisi asetettava hankkeet, jotka tarjoavat sellaisia integroituja ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia rannikkoyhteisöjä mahdollisimman laajalti, pikemmin kuin hankkeet, joista hyötyvät vain muutamat toimijat;

K. ilmaisee huolensa mahdollisesta kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden nykyisten julkisten sääntelyvälineiden purkamisesta; vaatii vahvistamaan kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) panosta alan tulotason parantamisen, markkinoiden vakauttamisen, kalastustuotteiden markkinoinnin kehittämisen ja niiden lisäarvon nostamisen takaamiseksi, mitä varten YMJ:lle on osoitettava riittävät taloudelliset varat;

L.  kannattaa olemassa olevien välineiden ja erityisesti rahoitusvälineiden yhteensovittamista, jotta vastattaisiin pienimuotoisen kalastuksen ja siitä eniten riippuvaisten rannikkoyhteisöjen erityisongelmiin; painottaa, että kalastusta koskevalla tieteellisellä tutkimuksella on olennainen merkitys oikeaoppisessa kalastuksenhoidossa, koska se on välttämätöntä kalavarojen kehittymistä säätelevien tekijöiden yksilöimiseksi, niiden määrän arvioimiseksi ja niiden kehitystä ennustavien mallien laatimiseksi sekä pyyntimenetelmien, alusten ja kalastajien työehtojen ja turvallisuuden parantamiseksi; puoltaa siksi ympäristö-, sosiaali- ja talousaloilla tehtävän kalastusta koskevan tutkimuksen rahoituksen lisäämistä;

N. pitää välttämättömänä kehittää biologisten tietojen keruuta, käsittelyä ja tarjoamista, jotta voidaan taata tosiasiallisesti tietoon perustuva hallintapolitiikka; pitää siksi tarpeellisena lisätä unionin osallistumista tällä alalla ja nostaa suurin sallittu yhteisrahoitusosuus nykyisestä 50 prosentista vähintään 75 prosenttiin;

O. katsoo, että biologiset tauot ovat tärkeä kalavarojen suojelukeino, jonka tehokkuus on todistettu ja joka on välttämätön väline tiettyjen kalatalousalueiden kestävää hallintaa varten; toteaa, että lajien tärkeisiin elinvaiheisiin liittyvien biologisten suojeluaikojen käyttöönotto mahdollistaa sellaisen kantojen kehittymisen, jonka avulla kalastustoimintaa voidaan ylläpitää suojeluaikojen ulkopuolella; pyytää tässä mielessä mahdollistamaan taloudellisten korvausten maksamisen kalastajille toimettomina jaksoina;

P.  korostaa, että vesiviljelyn kehityksen nykyinen tilanne Euroopassa edellyttää alaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämistä, mikä mahdollistaa alan tarjoamien monien mahdollisuuksien toteutumisen käytännössä ja samalla joidenkin alaan liittyvien rajoitteiden poistamisen, minkä avulla parannetaan alan kestävyyttä;

Syrjäisimmät alueet

Q. korostaa kalastusalan merkitystä syrjäisimpien alueiden sosioekonomiselle tilanteelle, työllisyydelle ja taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistämiselle, sillä näiden alueiden talouksiin kohdistuu pysyviä rakenteellisia rajoitteita ja niiden mahdollisuudet monipuolistaa talouttaan ovat niukat; kannattaa syrjäisimpien alueiden kalastusalan yhteisötukien säilyttämistä ja lisäämistä ja etenkin syrjäisestä sijainnista aiheutuvien lisäkustannusten korvausohjelmaa (kalastusta koskeva Posei-ohjelma) tiettyjen syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastusalan tuotteiden markkinoille saattamiseksi; kannattaa tässä yhteydessä sitä, että kyseisen ohjelman voimassaoloa ei rajoiteta, koska syrjäinen sijainti on pysyvää; pitää valitettavana, että ehdotuksessa vuosien 2014–2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi näiden alueiden kokonaisrahoitusta supistettiin huomattavasti huolimatta siitä, että unionin syrjäisimmiksi alueiksi laskemien alueiden määrä todennäköisesti lisääntyy tulevina vuosina, ja vaatii näiden määrärahojen huomattavaa lisäämistä;

Luonnos Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta

R.  esittää, että toimielinten välisessä sopimuksessa olisi säädettävä Euroopan parlamentin täysimääräisestä osallistumisesta kansainvälisistä kalastussopimuksista neuvottelemiseen; vaatii, että Euroopan parlamentin edustajien olisi voitava osallistua tasavertaisina tarkkailijoina jäsenvaltioiden edustajien kanssa kaikkiin neuvotteluvaiheisiin, kun otetaan huomioon parlamentin toimivalta kalastusalaan liittyvissä asioissa;

Yhteisen kalastuspolitiikan ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvät kysymykset

S.  ilmaisee huolensa kalastuskumppanuussopimusten tehottomuudesta kolmansille maille annettavan alakohtaisen tuen osalta; korostaa, että komission arvioiden mukaan alakohtaista tukea varten osoitetut määrärahat ovat absoluuttisesti mitattuina liian rajallisia tulosten saavuttamiseksi; katsoo siksi, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän tilanteen muuttamiseksi ja myös alakohtaisen tuen tehostamiseksi, jotta kolmansien maiden kykyä hyödyntää näitä määrärahoja voidaan parantaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

24.9.2012

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä ( 2011/0177(APP) )

( COM(2011)0398 – COM(2012)0388 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Morten Løkkegaard

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ( COM(2011)0398 , COM(2012)0388 ),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta ( COM(2011)0403 ),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" ( COM(2011)0500 ),

–   ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten" ( 2010/2211(INI) )[30].

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Yhteinen Erasmus" perustamisesta ( COM(2011)0788 ),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta ( COM(2011)0785 ),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosina 2014–2020 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta ( COM(2011)0884 ),

–   ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2012 annetun oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon oikeusperustasta, joka on valittu ehdotukselle neuvoston asetukseksi vuosina 2014–2020 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta,

–   ottaa huomioon 22. lokakuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julkilausuman "Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä"[31],

–   ottaa huomioon strategia-asiakirjan viestinnästä Euroopasta, Euroopalle ja Euroopalta[32],

–   ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta ( 2007/2211(INI) )[33],

A. ottaa huomioon, että koulutus- ja nuorisoasiat ovat keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 ‑strategiassa ja sen päätavoitteessa, joka on koulunkäynnin keskeyttäneiden osuuden vähentäminen alle 10 prosenttiin ja tutkinto- tai päästötodistuksen saaneiden nuorten osuuden kasvattaminen vähintään 40 prosenttiin;

B.  toteaa, että oppimiseen liittyvä liikkuvuus koulutuksen ja nuorison alalla edistää henkilökohtaista kehittymistä ja sellaisten taitojen hankkimista, joita tarvitaan EU:n työmarkkinoilla; ottaa huomioon, että se myös edistää työpaikkojen luomista ja turvaamista sekä köyhyyden vähentämistä ja sillä on suora vaikutus sekä Euroopan lyhyen aikavälin talouden elpymiseen että sen pitkän aikavälin kasvuun ja tuottavuuteen;

C. toteaa, että oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottama vaihto koulutus- ja nuorisoalalla edistää kansalaisten aktiivista osallistumista Euroopan yhdentymiseen sekä EU:n yhteenkuuluvuutta;

D. ottaa huomioon, että vuonna 2009 korkea-asteen koulutuksesta vastaavat eurooppalaiset ministerit asettivat tavoitteeksi, että eurooppalaisella korkeakoulutusalueella tutkinnon suorittavista vähintään 20 prosentilla olisi vuoteen 2020 mennessä opiskelu- tai harjoittelujakso ulkomailla;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan kulttuuriteollisuus ja luovat toimialat myötävaikuttavat suuresti sivistyksellisen ja kielellisen monimuotoisuuden leviämiseen, työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen ja yleensä Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, ja niillä on näin ollen positiivinen heijastusvaikutus talouden muihin aloihin kuten matkailuun ja digitaalitekniikkaan;

F.  ottaa huomioon, että kulttuurialan ja luovien alojen yritykset edistävät merkittävästi tieteen, teknologian ja alueiden kehitykseen liittyvää innovointia ja edistävät siten Euroopan kasvutavoitteiden saavuttamista;

G. ottaa huomioon, että audiovisuaalinen ala on oleellisen tärkeässä taloudellisessa, sosiaalisessa ja poliittisessa asemassa, esimerkiksi erittäin suurta ammattitaitoa vaativien tulevaisuuteen suuntautuneiden työpaikkojen luomisessa sekä tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelemisessa ja edistämisessä;

H. ottaa huomioon, että 20. lokakuuta 2005 hyväksytyn kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan Unescon yleissopimuksen mukaan kulttuuritoiminnoilla, -hyödykkeillä ja -palveluilla on sekä taloudellinen että kulttuurinen arvo, koska ne toimivat identiteettien, arvojen ja merkitysten välittäjinä eikä niitä siten voi kohdella pelkästään kaupallista merkitystä omaavina;

I.   toteaa, että eurooppalainen kulttuuri on hyvin monimuotoista ja laadukasta ja että se olisi integroitava tehokkaammin Euroopan unionin diplomaattiseen toimintaan;

J.   ottaa huomioon, että helposti saatavilla oleva ja laadukas koulutus ja kulttuuri ovat keskeisiä välineitä, joilla voidaan edistää Euroopan kansalaisuutta ja torjua laajalle levinneitä poliittisia ääriliikkeitä koko Euroopan alueella;

K. ottaa huomioon, että Euroopan unioni pitää kansalaisten osallistumisen tehostamista ensiarvoisen tärkeänä, ja että tämän vuoksi tarvitaan erillistä kansalaisuusohjelmaa;

L.  ottaa huomioon, että EU:n viestintästrategia on oleellisen tärkeä parempien yhteyksien luomiselle unionin ja sen kansalaisten välillä; ottaa huomioon, että EU:n kansalaiset käyttävät yhä enemmän sosiaalista mediaa ja internetiä, jotka tarjoavat mahdollisuuden pitää yhteyttä poliitikkoihin ja päätöstentekijöihin vuorovaikutteisesti ja yhteistyötä tehden;

M. ottaa huomioon, että ruohonjuuritason urheilu on ratkaisevan tärkeää terveyttä edistävän liikunnan ja sosiaalisen osallisuuden kannalta;

Suositukset

Nykyiset ohjelmat

i)   muistuttaa, että EU:n nykyiset koulutusta, nuorisoa, mediaa ja kulttuuria koskevat ohjelmat ovat lähellä kansalaisia, niiden toteuttamisaste on korkea, niillä on huomattava vipu- ja heijastusvaikutus, merkittävät taloudelliset tulokset mukaan lukien, ja ne tuottavat selvää ja todennettua eurooppalaista lisäarvoa, koska ne edistävät liikkuvuutta, yhdistävät voimavaroja ja tehostavat yhteistyötä eri alojen ja sidosryhmien välillä;

ii)  toteaa, että näillä ohjelmilla on myös tärkeä rooli jäsenvaltioiden politiikan ohjaamisessa niihin suuntiin, joista on sovittu unionin tasolla ja hallitusten välisellä tasolla;

iii)  panee merkille, että nykyisellä elinikäisen oppimisen ohjelmalla panostetaan suuresti eurooppalaisten kehittymiseen, kun liikkuvuutta koskevia ohjelmia järjestetään EU:n tasolla ja saadaan siten aikaan mahdollisimman suuri synergia; muistuttaa, että ohjelmalla on myös tärkeä rooli kansallisten koulutuspolitiikkojen ja jäsenvaltioiden asianomaisten instituutioiden koordinoinnissa ja nykyaikaistamisessa;

iv) muistuttaa, että onnistuneiden verkko-oppimiseen liittyvien aloitteiden määrä kasvaa jatkuvasti kaikkialla maailmassa; kehottaa sisällyttämään ehdotukseen myös verkko-oppimista koskeviin aloitteisiin ja digitaalista lukutaitoa koskevaan koulutukseen tehtävät investoinnit;

v)  korostaa, että nuorisotoimintaohjelma vahvistaa uudistettua EU:n nuorisostrategiaa (2010–2018) ja osaltaan edistää nuorten osallistumisen vahvistamista kaikilla tasoilla, sillä se edistää sosiaalista osallisuutta epävirallisen ja arkioppimisen sekä vapaaehtoistyöhön keskittyvien toimien kautta ja tukee nuorisopolitiikkojen kehittämistä EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

vi) muistuttaa, että sekä Media- että Media Mundus -ohjelmat auttavat tukemaan ja vahvistamaan eurooppalaista elokuva- ja audiovisuaalialan tuotantoa ja alalla tehtävää yhteistyötä EU:n ja kolmansien maiden välillä sekä parantamaan Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä; korostaa, että nämä ohjelmat tuovat huomattavaa eurooppalaista lisäarvoa tukemalla eurooppalaisen audiovisuaalisen alan teosten jakelua sekä laajentamalla niiden levikkiä ja katsojakuntaa EU:ssa ja sen ulkopuolella;

vii) korostaa, että Media-ohjelman tavoitteena on säilyttää ja lujittaa Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä Euroopan elokuva- ja audiovisuaaliperintöä takaamalla, että jälkimmäinen on yleisön ulottuvilla;

viii) muistuttaa, että Kulttuuri 2007 -ohjelmalla on huomattavia taloudellisia heijastusvaikutuksia ja että sillä on ainutlaatuinen tehtävä yhteistyön tukemisessa kulttuurialalla ja Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden lujittamisessa;

ix) korostaa, että EU:n diplomaattisen toiminnan alalla tehtävällä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvällä yhteistyöllä on myös merkittäviä taloudellisia ja muita myönteisiä heijastusvaikutuksia;

x)  muistuttaa, että nykyisen Kansalaisten Eurooppa -ohjelman hankkeisiin osallistuu vuosittain yli miljoona kansalaista ja että se myötävaikuttaa suuresti aktiivisen kansalaisuuden ja vapaaehtoistyön kehittymiseen sekä eurooppalaisten arvojen kuten solidaarisuuden, syrjimättömyyden ja kulttuurien monimuotoisuuden voimakkaampaan tiedostamiseen; panee merkille, että ehdotettu uusi ohjelma tuottaa lisäarvoa tuomalla unionia lähemmäs kansalaisia ja herättämällä rajatylittävää keskustelua;

Yhteinen Erasmus -ohjelmaa koskeva komission ehdotus

xi)  panee merkille, että komission ehdotus yhdistää nykyisen elinikäisen oppimisen ohjelman ja nuorisotoimintaohjelman ja sisältää myös erillisen urheilua koskevan luvun unionin tällä alueella saamien uusien tehtävien mukaisesti; katsoo, että ehdotetut määrärahat eli 17 299 000 000 euroa, on uuden ohjelman kunnianhimoiset tavoitteet ja laajuus huomioon ottaen ehdoton vähimmäismäärä; korostaa myös sitä, että kaikille aloille, erityisesti urheilulle, suunniteltua erittäin rajallista määrää ei voida leikata vaarantamatta toimien tehokkuutta;

xii) toteaa, ettei komission ehdotuksessa oteta huomioon nykyisten ohjelmien kaikkia kohdeyleisöjä ja toimia, esimerkiksi aikuisten liikkuvuudella ei olisi enää erillistä budjettimäärärahaa; toteaa myös, että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että korkea-asteen koulutuksen osalta komissio aikoo jättää Erasmus Mundus -ohjelman jatko-opiskelijat Yhteinen Erasmus -ohjelman kohderyhmän ulkopuolelle ja siirtää heidän liikkuvuuteensa osoitetut määrärahat Horisontti 2020 -ohjelmaan; katsoo, että tämä hanke voisi nimittäin johtaa siihen, että tutkimusalan ja korkea-asteen koulutuksen välinen yhteys (jonka tarpeellisuutta Bolognan prosessissa jatkuvasti toistetaan) katkeaa ja että Erasmus Mundus -ohjelmalla kolmen vuoden ajan tuetut korkeakoulustrategiat vaarantuvat; toteaa, että tämä voi myös johtaa siihen, ettei Erasmus Mundus -ohjelmassa oteta enää huomioon jatko-opiskelijoiden kouluttamista, vaan rajoitetaan heidät harjoittamaan soveltavaa tutkimusta;

xiii) suosittelee ponnekkaasti, että ehdotuksen perusteluosassa kuvatuille kullekin koulutusalalle, nimittäin perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja aikuiskoulutuksen alalle sekä nuorisotoimintaan tarkoitetut määrärahat sisällytetään oikeusperustaan, jotta niistä tulee oikeudellisesti velvoittavia ja jotta niihin voidaan soveltaa budjettivallan käyttäjän päätöstä; on huolissaan siitä, että ehdotetut vähimmäismäärärahat ovat vain 56 prosenttia kokonaismäärärahoista; painottaa, että summan on oltava suurempi, jotta voidaan taata varma rahoitus eri aloille; suosittelee myös, että parlamentti laatii komission arviointiraportin pohjalta väliarvioinnin määrärahoista;

xiv) panee merkille nuorisotyöttömyyden nykyisen hälyttävän tason ja panee huolestuneena merkille, että nuorisopolitiikka ei näy riittävästi komission ehdotuksessa; korostaa, että on tarpeen luoda erillinen luku ja erillinen budjettikohta nuorisoalaa varten;

xv) panee merkille, että ehdotukseen sisältyy Yhteinen Erasmus ‑ohjelma, josta rahoitetaan maisterin opintoja suorittavien liikkuvuutta; korostaa, ettei tämä saa syrjäyttää jo olemassa olevaa avustusjärjestelmää ja että on tärkeää ottaa käyttöön tuloihin perustuvat kynnykset, jotta ohjelma olisi sosiaalisesti kestävä, etenkin talouskriisin aikana;

xvi) toteaa, että on sitouduttava vahvasti sosiaalisen osallisuuden edistämiseen varmistamalla, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen kaikessa koulutuksessa ja kaikilla tasoilla; toteaa näin ollen, että on tärkeää varmistaa, että kaikki, etenkin vähätuloiset opiskelijat, voivat hyödyntää heille yksilöllisesti suunniteltuja osallistumismahdollisuuksia;

xvii)     panee merkille, että eurooppalainen nuorisotakuu voisi riittävällä tuella tuottaa olennaisia taloudellisia tuloksia myös vuoden 2014 jälkeen;

xviii)    panee merkille, että EU:n urheiluohjelmassa voidaan hyödyntää sitä kokemusta, jota on saatu Lissabonin sopimuksen 165 artiklaan perustuvaan urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämiseen liittyvistä valmistelutoimista, etenkin sosiaalisen osallisuuden osalta;

Komission ehdotus Luova Eurooppa -ohjelmasta

xix) panee merkille komission aikeen yhdistää nykyiset Media-, Media Mundus- ja Kulttuuri 2007 -ohjelmat; painottaa kuitenkin, että tämä yhdistäminen voi heikentää kyseisten alojen nykyistä menestystä; panee merkille, että avoimuuden ja näkyvyyden takia on tärkeää ottaa käyttöön erilliset talousarviomäärärahat ja erilliset budjettikohdat media- ja kulttuuriohjelmia sekä alojen rajat ylittäviä ohjelmia varten;

xx) panee merkille, että komissio ehdottaa 1 801 000 000 euron määrärahoja; katsoo, että tämän on oltava ehdoton minimimäärä, jolla voidaan turvata ehdotetun uuden monivuotisen ohjelman kunnollinen toiminta; painottaa, että media- ja kulttuuriohjelmia varten varattuja erittäin rajallisia määrärahoja ei voida leikata enempää vaarantamatta kyseisten ohjelmien tehokkuutta;

xxi) panee merkille, että ohjeellisia määrärahoja media- ja kulttuuriohjelmille sekä alojen rajat ylittäville ohjelmille ei ole vahvistettu oikeusperustassa, vaan pelkästään ehdotuksen perusteluosassa; korostaa, että oikeusperustaan on sisällytettävä selkeä jako näiden alojen välillä, jotta siitä tulee oikeudellisesti velvoittava ja jotta siihen voidaan soveltaa budjettivallan käyttäjän päätöstä;

xxii)     korostaa, että nykyinen kulttuuriin tehtävien investointien puuttuminen tai rajallisuus monissa Euroopan unionin ohjelmissa ja budjettikohdissa tekee välttämättömäksi välttää kulttuurialan tarjoaman innovatiivisen voiman tuhlaamista, joka on vaarassa jäädä hyödyntämättä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun hyväksi;

xxiii)    vahvistaa, että Luova Eurooppa -ohjelmalla käynnistetyillä toimilla on määritettävä ne tavoitteet ja tulokset, joissa otetaan huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi myös sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät tekijät alan kaksijakoisen luonteen mukaisesti;

xxiv)    suhtautuu myönteisesti ehdotukseen rahoitusvälineestä, jolla paneudutaan ongelmaan, joka koskee kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden vaikeuksia saada luottoa, ja suosittaa, että rahoituksen välittäjille välineen kautta myönnetyt takuut osoitetaan ennalta sovittuina ja tasapainoisina arvopaperisalkkuina ja että niillä varmistetaan yhdenvertainen saatavuus kaikkien jäsenvaltioiden ja kaikenlaisten niin voittoa tavoittelevien kuin voittoa tavoittelemattomien toimijoiden kesken sekä avoin ja valvottu hallinta;

Komission ehdotus Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta

xxv)     panee merkille, että ohjelman täytäntöönpanoon ehdotetut määrärahat ovat 229 000 000 euroa, mikä merkitsee vain hyvin pientä lisäystä nykyisen ohjelman määrärahoihin verrattuna; katsoo, että tämä määrä on ehdoton minimi, jolla voidaan turvata ehdotetun monivuotisen ohjelman kunnollinen toiminta;

xxvi)    panee huolestuneena merkille, ettei ohjeellisia määrärahoja kullekin osalle ole vahvistettu ehdotuksessa tai sen liitteissä; korostaa, että nämä määrärahat on sisällytettävä oikeusperustaan, jotta niihin voidaan soveltaa budjettivallan käyttäjän päätöstä;

xxvii)   painottaa, että uuden ohjelman määrärahojen täytyisi olla tasapuolisesti kaikkien ohjelmaan osallistuvien ryhmien käytettävissä;

xxviii)  suosittaa vahvasti, että talousarviossa asetetaan etusijalle pienimuotoiset hankkeet, joihin on helppo osallistua ja jotka ovat mahdollisimman lähellä kansalaisia;

xxix)    vaatii peräänantamattomasti, että Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelmaa koskeva komission ehdotus olisi hyväksyttävä yhteispäätösmenettelyn mukaisesti;

Yleiset huomautukset

xxx)     korostaa joustavuuden merkitystä monivuotisissa menoissa ja toteaa, että pienten otsakkeiden (esimerkiksi nykyinen otsake 3b) olemassaolo vaikeuttaa varojen uudelleenjakoa ohjelmien välillä; kehottaa välttämään pieniä otsakkeita ja alaotsakkeita seuraavissa monivuotisissa rahoituskehyksissä;

xxxi)    muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston investointien täytyisi olla vuosina 2007–2013 yli 72 miljoonaa euroa koulutukseen ja 60 miljoonaa euroa tutkimukseen ja innovointiin; katsoo, että kulttuurialan toimintoja voidaan rahoittaa monista unionin ohjelmista, esimerkiksi rakennerahastoista tai ulkoisen toiminnan välineistä; korostaa siksi, kuinka tärkeää on saada aikaan mahdollisimman paljon synergiaa ja kerrannaisvaikutuksia talousarvion eri osien välille, etenkin toisaalta rakennepolitiikan ja toisaalta koulutusta, nuorisoa ja kulttuuripolitiikkaa koskevien ohjelmien kesken;

xxxii)   kehottaa huolehtimaan siitä, että aikuisopiskelijoiden (työmarkkinoilla olevat henkilöt, opiskelevat aikuiset) liikkuvuuteen voi saada tukea rakennerahastoista ja että näiden varojen saatavuutta parannetaan;

xxxiii)   suosittaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä parannetaan kansalaisten ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia; katsoo, että tämän vuoksi on tärkeää keventää EU:n ohjelmiin liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia rasitteita;

xxxiv)   katsoo, että kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja suosittaa voimakkaasti, että niiden asema avaintoimijoina eurooppalaisessa kansalaiskeskustelussa tunnustetaan ja että niille annetaan riittävästi hallinnollista ja taloudellista tukea, etenkin talouskriisin aikana;

xxxv)   korostaa eurooppalaisen naapuruuden välineen merkitystä liikkuvuuden ja kansalaisyhteiskunnan tuen edistämisessä kumppanimaissa; tässä yhteydessä muistuttaa tarpeesta säilyttää tasapaino jaettaessa varoja naapuruuspolitiikan eteläisen ja itäisen ulottuvuuden välillä;

xxxvi)   muistuttaa, että EU:n kansalaiset käyttävät yhä enemmän sosiaalista mediaa ja internetiä uutisten ja kulttuurisisällön lähteenä sekä keinona pitää yhteyttä poliitikkoihin ja päätöksentekijöihin vuorovaikutteisesti ja yhteistyötä tehden; kehottaa EU:n toimielimiä käyttämään sosiaalista mediaa ja muita sähköisiä työkaluja ja tehostamaan vuorovaikutustaan kansalaisten kanssa esimerkiksi Sharing Europe -ohjelman avulla; kehottaa EU:n toimielimiä antamaan enemmän julkista sektoria koskevaa tietoa uudelleen käytettäväksi;

xxxvii) kehottaa antamaan tiedonannolle oman oikeusperustan ja lisäämään maksusitoumuksia ja maksuja tiedotusta koskeviin toimiin, jotta voidaan kehittää vuoropuhelua kansalaisten kanssa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

18.9.2012

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Dagmar Roth-Behrendt

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

Oikeusasiat

1.  korostaa, että lait on ensisijaisesti laadittava yksinkertaisiksi ja selkeiksi ja niiden on oltava helposti ymmärrettävissä, jotta turvataan EU:n lainsäädännön mahdollisimman suuri avoimuus ja taataan sen tehokas täytäntöönpano; korostaa, että on tuettava eurooppalaisen oikeusalueen kehittämistä riittävillä taloudellisilla resursseilla, jotta kansalaisille voidaan antaa EU:n laajuisia normeja, oikeuden perustaso ja tasapuolinen kohtelu sekä varmistaa, että he voivat täysimääräisesti käyttää oikeuksiaan kaikkialla Euroopassa;

2.  pitää ehdottoman tärkeänä, että EU rahoittaa merkityksellisillä määrärahoilla useita kohdennettuja rahoitusohjelmia, jotka tukevat sen lainsäädäntöä ja politiikkoja oikeuden alalla, ja että keskitytään rajat ylittäviin asioihin, joita voidaan käsitellä riittävän hyvin ainoastaan EU-tason koordinoiduilla toimilla;

3.  painottaa, että täyden oikeussuojan saatavuutta, perusteellista oikeusalan koulutusta ja tehokasta oikeusalan yhteistyötä sekä yksityisoikeuden asioissa että rikosasioissa voitaisiin lujittaa lisäämällä oikeusalan ohjelmalle (2014–2020) ehdotettuja määrärahoja, ja vaatii viiden prosentin lisäystä ohjelman määrärahoihin;

Hallinto

4.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että hallintomenojen käyttöä on järkeistettävä; painottaa kuitenkin, että on olennaisen tärkeää sovittaa tasapainoisesti yhteen lisäsäästöt ja tarve varmistaa, että toimielimet pystyvät hoitamaan tehtävänsä niille perussopimuksissa annettujen velvoitteiden ja valtuuksien mukaisesti, ja ottaa huomioon meneillään olevasta talouskriisistä johtuvat vaikeat haasteet;

5.  panee merkille, että 80 prosenttia komission suunnittelemista säästöistä perustuu ehdotettuun viiden prosentin henkilöstövähennykseen; vastustaa ehdottomasti lineaaristen henkilöstövähennysten käyttämistä kaikissa toimielimissä, elimissä ja virastoissa, sillä näille perussopimuksissa annetut tehtävät ja velvoitteet eroavat suuresti toisistaan; painottaa, että niiden pitäisi saada itse päättää, mitä koskevia ja millaisia leikkauksia voidaan tehdä haittaamatta varsinaista toimintaa;

6.  muistuttaa, että vuonna 2004 unionin virkamieshallintoa uudistettiin perusteellisesti, minkä seurauksena jo nyt on säästetty kolme miljardia euroa ja vuoteen 2020 mennessä saavutetaan vielä noin viiden miljardin euron säästöt unionin talousarviossa; huomauttaa, että EU:n hallintomenojen osuus on vain 5,8 prosenttia vuosien 2007–2013 monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka puolestaan vastaa noin yhtä prosenttia EU:n bruttokansantulosta;

7.  toteaa, että budjettivallan käyttäjien pitää ottaa huomioon taloudellisen ja sosiaalisen toimintaympäristön muutokset seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana, mutta painottaa, että EU tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan tehokasta hallintoa, jossa työskentelee erittäin pätevää ja monikielistä henkilöstöä jäsenvaltioiden kansalaisten joukosta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta ja jossa on huolehdittu asianmukaisesti sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta; muistuttaa, että henkilöstön pitää olla riippumatonta, noudattaa tiukimpia ammatillisia normeja ja olla valmis muuttamaan pois kotimaastaan; korostaa lisäksi, että henkilöstölle pitää antaa mahdollisuudet hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja lojaalisti;

8.  vastustaa suuresti kaikkia toimia, joiden seurauksena virkamiesten oikeudellinen asema vaarantuu perusoikeuksien, unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteen suhteen ja jotka haittaavat EU:n hallinnon asianmukaista toimintaa sen tehtävässä kansalaisten ja unionin palvelijana.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

20.9.2012

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – C7 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Monika Hohlmeier

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  ottaa huomioon otsakkeen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) uuden rakenteen; katsoo, että "elintarviketurvallisuuden" käsitteen, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, yhteisön kasvilajikeviraston ja Euroopan lääkeviraston sisällyttäminen uuteen otsakkeeseen 3 on kyseenalaista eikä se vastaa turvallisuutta ja kansalaisuutta koskevaa kokonaistavoitetta; ehdottaa 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman (Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten[34]) mukaisesti otsakkeen muuttamista muotoon "Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus";

2.  katsoo, ettei vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueelle kohdennettu määrä vastaa asianmukaisesti sitä, miten alaa on vahvistettu Lissabonin sopimuksella ja miten sen tehtävät ja haasteet ovat kasvaneet;

3.  korostaa tarvetta varmistaa varojen tehokas käyttö ja hyvä hallinto, jotta vältetään jäsenvaltioiden omien etujen tavoittelu;

4.  painottaa, että rahoitusrakenteita yksinkertaistettaessa – joustavuutta unohtamatta – on säilytettävä ennakoitavuus ja luotettavuus ja näin on varmistettava nimenomaisten rahastojen kunkin tavoitteen asianmukainen osuus;

5.  korostaa, että rahoitettavilla toimilla on tuotettava eurooppalaista lisäarvoa ja saatava aikaan asianmukainen tasapaino eri tavoitteiden välillä kaikissa rahastoissa ja ohjelmissa;

6.  pitää myönteisenä, että rahoitusrakenteita on yksinkertaistettu perustamalla turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ja sisäisen turvallisuuden rahasto sekä ottamalla käyttöön ohjelmasuunnittelua, hallinnointia, valvontaa ja raportointia koskevia yleisesti sovellettavia säännöksiä, kunhan säilytetään tasapaino rahastojen eri tavoitteiden välillä; toteaa, että sisäpolitiikan välineiden yksinkertaistaminen vähentää oikeusperustojen ja niiden soveltamissääntöjen määrää ja auttaa kaikkia sidosryhmiä ymmärtämään paremmin säännöt;

7.  katsoo, että turvapaikka- ja maahanmuuttorahastolle olisi myönnettävä oikeudenmukainen osuus varoista erityisesti nykyisten pakolaisrahaston ja kotouttamisrahaston tavoitteiden tukemiseksi; ottaa huomioon, että erityisesti korostetaan uudelleensijoittamis- ja siirtämistoimia; korostaa, että rahoitettavilla toimilla on tuotettava eurooppalaista lisäarvoa ja saatava aikaan asianmukainen tasapaino eri tavoitteiden välillä;

8.  toistaa uudelleen, että on jo suunniteltu uusia elementtejä, kuten EU:n matkustajarekisterijärjestelmää tai älykkäitä rajoja koskevaa pakettia; katsoo, että sisäisen turvallisuuden rahastolla olisi oltava riittävästi varoja tavoitteidensa toteuttamiseksi, ja tähdentää, että sen kaikkien toimien on oltava täysin perusoikeuskirjan mukaisia; vaatii rahoitusta sellaisen suojelulähtöisen rajavalvonnan kehittämiseen, jossa kunnioitetaan täysimääräisesti muuttajien perusoikeuksia;

9.  korostaa tarvetta käyttää sisäisen turvallisuuden rahaston varoja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen lujittamisen ja koordinoinnin varmistamisen tavoitteisiin pääsemiseksi jäsenvaltioiden välillä, kun kyse on yhdenmukaisen ja korkealaatuisen ulkorajavalvonnan kehittämisestä; katsoo lisäksi, että infrastruktuureihin, laitteistoihin, kulkuneuvoihin ja tietojärjestelmiin tehtävien investointien olisi osaltaan turvattava tyydyttävät yhteiset turvallisuusnormit sekä tehostettava rajaturvallisuusviraston koordinoimia yhteisiä operaatioita;

10. korostaa, että oikeutta koskevan ohjelman on saatava riittävästi rahoitusta; tähdentää, että eri tavoitteita varten kohdennettujen varojen välillä on päästävä asianmukaiseen tasapainoon;

11. katsoo, että lasten oikeudet ja lastensuojeluponnistelut olisi tehtävä näkyviksi erityisten rahoituskohtien avulla, jotta myönnetyt varat voidaan jäljittää ja niitä voidaan seurata sekä arvioida niiden tehokkuutta;

12. pitää myönteisenä ehdotusta oikeuksia ja kansalaisuutta koskevasta ohjelmasta; korostaa, että rahoitusrakenteen yksinkertaistaminen ei saisi johtaa rahoitusresurssien tason alenemiseen verrattuna nykyisten vuosien 2007–2013 ohjelmien rahoitustasoon; pitää tästä syystä valitettavana komission ehdotusta vähentää rahoitusta; kehottaa lisäämään määrärahoja, jotta voidaan edistää ja suojella perusoikeuksia, torjua rasismia, muukalaisvihaa ja kaikenlaista syrjintää erityisesti nykyisen talouskriisin seurauksena Euroopassa koetun kasvavan suvaitsemattomuuden ja yhteiskunnallisen levottomuuden yhteydessä;

13. pitää valitettavana, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen virastojen rahoittamiseen sovelletaan staattista lähestymistapaa, jossa ei oteta huomioon tehtävien lisääntymistä tai päättymistä;

14. katsoo, että etenkään Frontexin, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston ja Euroopan poliisiviraston (Europol) määrärahat eivät vastaa niiden tuntuvasti lisääntyneitä tehtäviä; korostaa tässä yhteydessä Frontexin tehtävien äskettäistä tarkistamista, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toiminnan käynnistymistä ja sille kaavailtuja tehtäviä sekä Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen perustamista Europolin yhteyteen.

15. korostaa tarvetta olemassa olevien välineiden kunnolliseen arviointiin sekä sitä, että asianmukaisten vaikutustenarviointien on oltava pakollisia ennen uusien lainsäädäntöaloitteiden tekemistä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

9.10.2012

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – COM(2012)0388 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Rafał Trzaskowski

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

Tarkistus  1

Luonnos väliaikaiseksi mietinnöksi

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan D kappale

Tarkistus  2

Luonnos väliaikaiseksi mietinnöksi

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan J kappale

Tarkistus  3

Luonnos väliaikaiseksi mietinnöksi

Päätöslauselmaesitys

7 kohta

Tarkistus  4

Luonnos väliaikaiseksi mietinnöksi

Päätöslauselmaesitys

8 kohta

Tarkistus  5

Luonnos väliaikaiseksi mietinnöksi

Päätöslauselmaesitys

22 kohta

Tarkistus  6

Luonnos väliaikaiseksi mietinnöksi

Päätöslauselmaesitys

24 kohta

Tarkistus  7

Luonnos väliaikaiseksi mietinnöksi

Päätöslauselmaesitys

26 kohta

Tarkistus  8

Luonnos väliaikaiseksi mietinnöksi

Päätöslauselmaesitys

62 kohta

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

20.9.2012

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014‑2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä

( COM(2011)0398 – 2011/0177(APP) )

Valmistelija: Inês Cristina Zuber

Mod

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

Johdanto-osan viitteet ja/tai kappaleet

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 8 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

A. ottaa huomioon, että komission lähestymistavassa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen sukupuolten tasa-arvoa koskeviin näkökohtiin pyritään lisäämään joustavuutta vastattaessa naisten tulevaisuudessa kohtaamiin haasteisiin, mutta siinä ei varata konkreettisia varoja, mikä voi johtaa rahoituksen vähenemiseen nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna;

B.  ottaa huomioon, että miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevassa strategiassa vuosiksi 2010–2015 todetaan, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tuetaan strategiassa kaavailtujen toimien toteuttamista;

C. ottaa huomioon, että ehdotuksessa vuosia 2014–2020 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ei oteta huomioon sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin tehtävien investointien lisäämisen merkitystä muun muassa tarpeellisena vastauksena nykyiseen talous- ja rahoituskriisiin;

Suositukset

(i)  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja erityisresurssien kohdentamisen on kuuluttava erottamattomasti yhteen ja ettei erityisresurssien kohdentamista siksi voida korvata monialaisilla tavoitteilla; vaatii kaksitahoista lähestymistapaa, jolla varmistetaan tehokkuus ja ennustettavuus ja joka on sääntö kaikissa keskeisissä rahoitusvälineissä; korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimet ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen välineet on integroitava vahvemmin ja tehokkaammin seuraavalla ohjelmakaudella;

(ii) kehottaa komissiota ja neuvostoa soveltamaan sukupuolinäkökulmaan perustuvaa budjetointia vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä; korostaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa olisi myös annettava komissiolle ohjeet soveltaa sukupuolinäkökulmaan perustuvaa budjetointia EU:n talousarviomenettelyssä ja eri rahoitusvälineiden käytössä;

(iii) huomauttaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi tehtävä tasa-arvoanalyysi talousarvion painopisteistä sekä sukupuolisidonnaisiin politiikkoihin ja ohjelmiin mahdollisesti varattavien määrärahojen jaottelu;

(iv) korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimien rahoitusta on lisättävä sekä kasvun ja työllisyyden aloilla, jotta voidaan puuttua horisontaaliseen ja vertikaaliseen sukupuolten mukaiseen eriytymiseen, torjua sukupuolten välisiä palkkaeroja ja eläke-eroja sekä naisten lisääntyvää köyhyyttä, että oikeuksien ja demokratian aloilla; kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan sukupuolten tasa-arvon perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan ohjelman erityistavoitteeksi sekä turvaamaan Daphne-ohjelman kyseisen ohjelman itsenäisenä alaotsakkeena;

(v) kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet rakennerahastoja koskeviin asetuksiin sekä EU:n tärkeisiin rahoitusohjelmiin (muun muassa terveys ja ympäristö, koulutus, nuoriso ja talous) ja varmistamaan, että niille varataan määrärahoja; kannattaa ESR:n strategisempaa käyttöä naisten ja miesten tasa-arvon, työmarkkinoille pääsyn ja työelämään uudelleen integroitumisen edistämiseen sekä työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjuntaan; kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kautta ennakoivia toimia naisten työllisyyden tukemiseksi maaseutualueilla;

(vi) kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että Euroopan tasa-arvoinstituutille varataan jatkuvasti rahoitusta ja että sitä ei vähennetä, jotta tasa-arvoinstituutti voisi saavuttaa täyden toimintavalmiuden ja toimittaa tilastoja ja tutkimuksia EU:n tasa-arvopolitiikasta jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin neuvoston kulloisenkin puheenjohtajavaltion käyttöön;

(vii) korostaa, että komission naisten ja miesten tasa-arvostrategian vuosiksi 2010–2015 ja strategian vuotta 2015 seuraaviksi viideksi vuodeksi sekä sukupuolten tasa-arvoa käsittelevien vuosiraporttien olisi toimittava tärkeänä viitteenä alueista, joille varat on kohdistettava, ja siitä, miten ne on kohdistettava, ja että samalla olisi otettava huomioon erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten ikääntyneiden naisten ja yksinhuoltajaäitien suuri riski köyhtyä ja syrjäytyä sosiaalisesti;

(viii)panee merkille, että laajamittaisten rahoitusohjelmien perustaminen estää pienempiä kansalaisjärjestöjä, myös naisjärjestöjä, hyötymästä EU:n hankerahoituksesta ja että se siten estää niitä antamasta ainutkertaista panostaan politiikan ja lainsäädännön laadun parantamiseen tasa-arvon alalla; vaatii, että suurien tukien rinnalla on edelleenkin oltava tarjolla myös pieniä tukia, jotta varmistetaan, että pienet kansalaisjärjestöt saavat EU-rahoitusta myös tulevaisuudessa;

(ix) kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kaikessa määrärahojen jaossa vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä noudatetaan sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja edistetään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa unionin politiikoissa;

(x) huomauttaa, että sukupuolten tasa-arvo on vahvistettava paljon selkeämmin tavoitteeksi ja sille olisi varattava rahoitusta kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa ja ohjelmissa;

(xi) korostaa, että tasa-arvonäkökohtien huomioiminen talousarvion laatimisessa on tärkeä hyvän hallinnon väline, jolla voidaan lisätä tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta, seurata asianmukaisesti sitä, miten talousarviovarat vaikuttavat naisten ja miesten taloudellisiin ja sosiaalisiin mahdollisuuksiin, sekä lisätä joustavuutta järjestellä uudelleen sellaiset talousarviovarat, jotka vaikuttavat kielteisesti sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen; uskoo, että sukupuolinäkökohtia EU:n talousarvion suunnitteluprosessissa koskeva kattava analyysi parantaisi varojen kohdentamista siten, että tasa-arvo ja sosiaalinen koheesio lisääntyisivät;

Muutokset

Muutos  1

Muutettu ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Muutos  2

Muutettu ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

12 artikla – 1 kohta

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS