Istuntoasiakirja

 

A7-0427/2012

20.12.2012

***I

MIETINTÖ

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Teresa Riera Madurell

 

PR_COD_1amCom

 

 

Menettelyjen symbolit

  *  Kuulemismenettely  

  ***  Hyväksyntämenettely

  ***I  Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely)

  ***II  Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely)

  ***III  Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely)

(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)

 

 

 

 

 

 

Tarkistukset säädösesitykseen

Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt.

 

  Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä.

 

 

 

SISÄLTÖ

Sivu

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI  5

PERUSTELUT  254

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO  259

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO  288

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO  320

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO  353

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO  456

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO  486

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO  505

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO  530

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO  550

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO  589

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO  598

ASIAN KÄSITTELY  643

 

 

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ( COM(2011)0809 ),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0466/2011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon alueiden komitean 19. heinäkuuta 2012 antaman lausunnon[1],

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 28. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon[2],

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot ( A7-0427/2012 ),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  huomauttaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa, ennen kuin vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetusehdotuksesta on päästy sopimukseen;

3.  palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"[3]; muistuttaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan riittävästi lisävaroja, jotta unioni kykenee huolehtimaan nykyisistä toimintapoliittisista painopisteistään ja Lissabonin sopimuksen mukaisista uusista tehtävistä sekä reagoimaan ennakoimattomiin tapahtumiin; huomauttaa, että hyväksyttyjen unionin tavoitteiden ja sitoumusten sekä unionin yhteisvastuullisuuden periaatteen edistämiseen voidaan osoittaa vain rajallisesti määrärahoja, vaikka yleistä määrärahatasoa tasoa korotettaisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vähintään 5 prosenttia vuoden 2013 tasosta; katsoo, että jos neuvosto on tästä asiasta eri mieltä, sen olisi ilmoitettava selkeästi, mistä sen toimintapoliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan luopua, vaikka niillä olisikin osoitettu olevan eurooppalaista lisäarvoa;

4.  palauttaa erityisesti mieliin, että samassa päätöslauselmassa parlamentti kehotti lisäämään määrärahoja huomattavasti vuoden 2013 tasosta, jotta voidaan turvata unionin tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan rahoitus ja lisätä ja edistää sitä;

5.  toistaa lisäksi kantansa, jonka mukaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä talousarviovarat pitäisi keskittää voimakkaammin aloille, jotka edistävät talouskasvua ja kilpailukykyä, kuten tutkimukseen ja innovointiin, eurooppalaisen lisäarvon ja huippuosaamisen periaatteiden mukaisesti;

6.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja kehittymään maailman johtavaksi kestäväksi, kilpailukykyiseksi ja häiriönsietokykyiseksi taloudeksi muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen ja innovointiin, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko".

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa julkisia tutkimus- ja kehitysmenoja, jotta voidaan nostaa yksityisten investointien osuus kahteen kolmasosaan kokonaisinvestoinneista ja päästä yhteensä 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä, sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Unionin talousarvion olisi ilmennettävä tätä kunnianhimoista tavoitetta siten, että ryhdytään selkeästi rahoittamaan tulevaisuuteen suuntautuneita investointeja, kuten tutkimus- ja kehittämis- ja innovointitoimintaa, minkä olisi näyttävä unionin tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan rahoituksen tuntuvana lisäämisenä vuoden 2013 rahoitustasoon verrattuna. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa ja toimintapoliittisissa tavoitteissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia", sekä ilmasto- ja energiapoliittisissa tavoitteissa.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4) Eurooppa-neuvosto tuki 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia, jolla parannetaan tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuutta kansallisella ja unionin tasolla, ja kehotti unionia poistamaan nopeasti jäljellä olevat lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisen esteet, jotta voitaisiin toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin todelliset sisämarkkinat.

(4) Eurooppa-neuvosto tuki 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia, jolla parannetaan tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuutta kansallisella ja unionin tasolla, ja kehotti unionia poistamaan nopeasti jäljellä olevat lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisen esteet, jotta voitaisiin toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin todelliset sisämarkkinat. Tämä edellyttää huomattavasti suurempaa budjettia seuraavaksi seitsenvuotiskaudeksi, jotta voidaan lisätä unionin innovointivalmiuksia ja saada runsaasti yksityisen sektorin rahoitusta unionin toimien toteuttamiseen.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia 7 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

(5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia sekä kehotti kaksinkertaistamaan unionin tutkimus- ja innovointiohjelmien seuraavan rahoituskauden talousarvion vuodesta 2014 alkaen 27 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(10) Tiedonannossaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio komissio ehdotti, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman vuosina 2007–2013 kattamat alat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osio ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) kootaan yhden tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen alle, jotta voitaisiin paremmin edistää Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa komissio sitoutui myös ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon unionin meno-ohjelmissa ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Ilmastotoimet ja resurssitehokkuus ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen saavuttamista. Niihin molempiin liittyviä erityistavoitteita olisi täydennettävä muilla Horisontti 2020 ‑puiteohjelman erityistavoitteilla. Tästä seuraa, että vähintään 60 prosentin Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaistalousarviosta odotetaan liittyvän kestävään kehitykseen. Lisäksi ilmastoon liittyvien menojen odotetaan muodostavan yli 35 prosenttia talousarviosta, mukaan lukien resurssitehokkuutta parantavat keskenään yhteensopivat toimenpiteet. Komission olisi tiedotettava ilmastonmuutostavoitteisiin liittyvän tuen suuruudesta ja tuloksista. Horisontti 2020 -puiteohjelman ilmastoon liittyviä menoja olisi seurattava edellä mainitussa tiedonannossa esitettyjen menetelmien mukaisesti.

(10) Tiedonannossaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio komissio ehdotti, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman vuosina 2007–2013 kattamat alat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osio ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) kootaan yhden tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen alle, jotta voitaisiin paremmin edistää Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa komissio sitoutui myös ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon unionin meno-ohjelmissa ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Ilmastotoimet ja resurssitehokkuus ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen saavuttamista. Niihin molempiin liittyviä erityistavoitteita olisi täydennettävä muilla Horisontti 2020 ‑puiteohjelman erityistavoitteilla.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a) Valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää" komissio arvioi, että liikennealan tutkimus- ja kehityspolitiikan olisi tuettava enenevässä määrin ja johdonmukaisella tavalla sellaisten keskeisten teknologioiden kehittämistä, joilla unionin liikennejärjestelmästä saadaan nykyaikainen, tehokas ja käyttäjäystävällinen. Valkoisessa kirjassa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

 

__________________

 

1 COM(2011)0144 .

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Vaikka unionin lisäarvo syntyy pääasiassa kilpailua edeltävän kansainvälisen yhteistyötutkimuksen rahoituksesta, jossa olisi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa päästävä vähintään seitsemännen puiteohjelman tasolle, on myös tarpeen painottaa erityisesti innovoinnin rahoittamista Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla pyritään myös täyttämään unionin toimintapolitiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla painottamalla tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi sen vuoksi turvattava kaikki tutkimus- ja innovaatioketjun vaiheet, kuten tieteen eturintamassa tehtävä ja soveltava tutkimus, tietämyksen siirto ja ketjun markkinapään toimet, innovatiiviset rahoitusvälineet, sekä ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa olisi sovellettava eriytetysti siten, että mitä lähempänä ketjun markkinapäätä tuettava toimi on, sitä vähemmän sitä olisi rahoitettava Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja sitä enemmän muista lähteistä, kuten rakennerahastoista, kansallisista tai alueellisista rahoituslähteistä tai yksityiseltä sektorilta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) On tärkeää korostaa, että kaikkien Horisontti 2020 -puiteohjelman toimien olisi oltava avoimia uusille osallistujille, jotta varmistetaan kumppaneiden välinen laaja yhteistyö koko unionissa ja luodaan yhdennetty eurooppalainen tutkimusalue.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(13) Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostaman osaamiskolmion puitteissa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin alaisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen on määrä edistää vahvasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, myös yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista, erityisesti yhdentämällä tutkimusta, koulutusta ja innovointia. Jotta voidaan varmistaa, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman eri osat täydentävät toisiaan ja varat tulevat riittävällä tavalla käytetyiksi, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille annettava rahoitus olisi maksettava kahdessa erässä, joista jälkimmäinen vasta arvioinnin jälkeen.

(13) Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostaman osaamiskolmion puitteissa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin alaisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen on määrä edistää vahvasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, myös yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista, erityisesti yhdentämällä tutkimusta, koulutusta ja innovointia. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa tärkein väline, jolla painotetaan osaamiskolmion koulutusulottuvuutta ja lähdetään purkamaan niin kutsuttua Euroopan paradoksia yrittäjäkoulutuksella, joka johtaa innovatiivisten, osaamiseen perustuvien uusyritysten ja spin-off-yritysten perustamiseen.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset – joista aivan liian harvat osallistuvat tutkimusohjelmiin jo toteutetuista toimenpiteistä huolimatta – osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, varsinkin kansalaisyhteiskunnan edustajille. Horisontti 2020 -puiteohjelma kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne ehkäisevät ja vähentävät myös varainhoidon virheitä.

 

Mikäli unionin tutkimus- ja innovointirahoitusta ulkoistetaan edelleen (esimerkiksi yhteisten teknologia-aloitteiden, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tai tutkimuksen toimeenpanovirastojen avulla), ulkoistamisen menetelmä ja laajuus olisi määritettävä riippumattoman vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Konsensukseen perustuvan ja disruptiivisen tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan asianmukaiseksi tasapainottamiseksi olisi edistettävä alhaalta ylös -periaatteen mukaisten avointen ehdotuspyyntöjen ja nopeutettujen menettelyjen käyttöä, sillä näin varmistetaan innovatiivisten hankkeiden pikainen toteuttaminen. Lisäksi olisi luotava sopiva tasapaino "yhteiskunnallisten haasteiden" ja "mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden" alaan kuuluvien pienten ja suurten hankkeiden välille kunkin alan rakenteen, toiminnan tyypin, teknologian ja tutkimusympäristön huomioon ottaen.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(16) SEUT-sopimuksen 182 artiklan 1 kohdan mukaisesti puiteohjelmassa vahvistetaan enimmäismäärä, jolla unioni osallistuu puiteohjelman rahoitukseen, yksityiskohtaiset säännöt unionin osallistumiselle ohjelman rahoitukseen sekä kunkin suunnitellun toiminnan osuus.

(16) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 182 artiklan 1 kohdan mukaisesti puiteohjelmassa vahvistetaan enimmäismäärä, jolla unioni osallistuu puiteohjelman rahoitukseen, yksityiskohtaiset säännöt unionin osallistumisesta ohjelman rahoitukseen sekä SEUT-sopimuksen 180 artiklassa tarkoitetun kunkin suunnitellun toiminnan osuus.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Jotta Euroopan parlamentti voi toteuttaa poliittisen valvonnan tehtäväänsä ja varmistaa avoimuuden ja seurattavuuden, kuten perussopimuksissa määrätään, komission olisi tiedotettava sille asianmukaisesti ja säännöllisesti kaikista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanoon liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien työohjelmien valmistelu ja laatiminen, määrärahojen toteuttaminen ja mahdollinen tarve mukauttaa niiden jakautumista, sekä suorituskykyindikaattorien kehittämisestä tavoitteiden ja odotettujen tulosten osalta.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(18) On paikallaan huolehtia Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien asianmukaisesta saattamisesta päätökseen etenkin siltä osin kuin on kyse ohjelmien monivuotisten hallinnointijärjestelyjen jatkamisesta, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksesta.

(18) On paikallaan huolehtia Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien asianmukaisesta saattamisesta päätökseen etenkin siltä osin kuin on kyse ohjelmien monivuotisten hallinnointijärjestelyjen jatkamisesta, kuten ehdottoman välttämättömän teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksesta.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan tietyin avoimin edellytyksin ja tapauskohtaisesti toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Täydentävillä ohjelmilla tai järjestelyillä olisi oltava selvää unionin lisäarvoa, niiden olisi perustuttava aitoihin kumppanuuksiin, täydennettävä Horisontti 2020 -puiteohjelman muita toimia, perustuttava näyttöön siitä, että muuntyyppisillä rahoitusjärjestelyillä ei voida saavuttaa samoja tavoitteita, ja taattava mahdollisimman laaja osanotto.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi

 

– edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista ja asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatioprosessiin

 

 

– varmistettava sukupuoliulottuvuuden asianmukainen huomioon ottaminen

 

– edistettävä tasokasta tiedekasvatusta

 

– lisättävä julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten, erityisesti tieteellisten julkaisujen ja tietojen, saatavuutta ja hyödyntämistä perustamalla tutkimustulosten tietokanta

 

– kurottava umpeen digitaalinen sekä tutkimuksen ja innovoinnin kuilu

 

– kehitettävä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä hallintokehystä koskevia vastuullisia linjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä lisättävä kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tutkimusalan painopisteiden määrittämiseen. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen olisi yhdistettävä yleisölle kohdistetut tiedotustoimet, jotta ohjelmalle saadaan yleisön jatkuva tuki.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Kaikki komission antamat Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan liittyvät asiakirjat on asetettava pyynnöstä saataville esteettömissä esitysmuodoissa, joita ovat muun muassa suuri kirjasinkoko, pistekirjoitus, selkokielinen teksti, audio- ja videomuodot ja sähköinen muoto.

Perustelu

Vammaisilla henkilöillä olisi oltava tasavertaiset mahdollisuudet päästä osallisiksi Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevista tiedotus- ja viestintätoimista, myös tuettuja hankkeita ja tuloksia koskevasta viestinnästä, varsinkin kun se on julkisrahoitteista.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 b) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta olisi tuettava tutkimustoiminnan moninaisuuden lisäksi akateemisten ja tieteellisten julkaisujen kielellistä moninaisuutta, myös kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, sekä varmistettava, että tutkimuksen riippumattomuuden ja julkaisujen vertaisarvioinnin periaatteita noudatetaan.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Sen vuoksi ulkopuolisia tahoja olisi kuultava tasapuolisesti koko Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ajan. Etenkin yhteiskunnallisten haasteiden monitieteinen ja tieteenalojen rajat ylittävä luonne sekä monialaisten yhteyksien ja rajapintojen tarve Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edellyttävät erityisten strategisten tiedepaneelien perustamista. Asianmukaisten rakenteiden, kuten eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien, panos olisi otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon tutkimustarpeiden määrittämisprosessissa.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) Jotta voidaan varmistaa avoin ja tehokas täytäntöönpano, ohjelmasuunnittelun alussa olisi laadittava monivuotisia ohjeellisia etenemissuunnitelmia kutakin erityistavoitetta ja monialaista aihetta varten ja pyrittävä siihen, että vuotuisen työohjelman laadintaprosessi on lyhyt ja avoin. Komission olisi etenemissuunnitelmia ja työohjelmia valmistellessaan ja laatiessaan otettava Euroopan parlamentti ja neuvosto mukaan ja tiedotettava niille asiasta hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten alakohtaisia neuvottelukuntia, äskettäin perustettuja ohjauskomiteoita, eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 b) Jotta unioni pystyisi kilpailemaan maailmanlaajuisesti, ratkomaan tehokkaasti suuria yhteiskunnallisia haasteita ja saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, sen olisi hyödynnettävä henkilöresurssejaan täysimääräisesti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman olisi edistettävä ja vauhditettava eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukemalla kautta linjan toimia, joilla houkutellaan, sitoutetaan, koulutetaan ja kehitetään tutkimus- ja innovointilahjakkuuksia. Jotta voidaan saavuttaa tämä tavoite ja tehostaa tietämyksen siirtämistä, lisätä tutkijoiden määrää ja parantaa tutkimuksen laatua, inhimillisen pääoman kehittämistoimien ja erityisesti nuoriin ja naisiin keskittyvien toimien olisi kuuluttava säännönmukaisesti kaikkiin unionin rahoittamiin tutkimus- ja innovointitoimiin.

Perustelu

Muu maailma onnistuu Eurooppaa paremmin houkuttelemaan suurimpia lahjakkuuksia ja pitämään heistä kiinni. Jos Eurooppa haluaa pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa, sen on lisättävä vetovoimaansa. Siksi unionin tukemassa tutkimuksessa ja innovoinnissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti henkilöresursseihin. Horisontti 2020 -puiteohjelman erityisenä tavoitteena on toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue ja kasvattaa Euroopan tutkimus- ja innovointijärjestelmän inhimillistä pääomaa.

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 c) Jotta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman koko keston ajan voidaan riittävän joustavasti reagoida uusiin tarpeisiin ja tilanteisiin sekä arvioida ja mahdollisesti mukauttaa eri painopistealueiden vuorovaikutusta ja yhteyksiä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat erityistavoitteiden ja painopistealueiden määrärahojen uudelleentarkastelua ja määrärahojen siirtämistä niiden välillä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman väliarvioinnin perusteella. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

Perustelu

On tärkeää jättää talousarvioon jonkin verran joustovaraa, jotta voidaan ottaa huomioon tulevat tarpeet ja tilanteet, myös ns. monialaisissa toimissa. Tämä tapahtuu parhaiten delegoidulla säädöksellä, jotta voidaan varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus ja nopea päätöksenteko.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa ja edistettävä tutkijoiden asiaankuuluvia työoloja. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava täysimääräisesti huomioon, jotta voidaan pysäyttää jatkuva aivovuoto ja muuttaa se aivotuonniksi.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi edistettävä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista, autettava eurooppalaisia tutkijoita jäämään Eurooppaan, houkutettava tutkijoita kaikkialta maailmasta ja lisättävä Euroopan houkuttelevuutta parhaiden tutkijoiden silmissä. Euroopan sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi olisi varmistettava apurahojen yhteensopivuus liikkuvien tutkijoiden rahoitustuen välineenä. Olisi ratkaistava verotuskysymykset ja edistettävä eurooppalaisten tutkijoiden asianmukaista sosiaaliturvaa.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 b) Lasikatto on edelleen esteenä naisille, jotka haluavat edetä tiede- ja tutkimusurallaan, naiset ovat huomattavan aliedustettuja joillakin aloilla, kuten insinööri- ja teknologia-aloilla, eikä sukupuolten palkkaeroissa ole nähtävissä pienentymistä. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi korjattava epätasapaino, joka ilmenee naispuolisten tutkijoiden osallistumisessa kaikkiin tutkijanuran vaiheisiin eri tutkimusaloilla.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(23) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi pyrittävä edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa puuttumalla erityisesti sukupuolten epätasapainon taustalla oleviin syihin, hyödyntämällä täydessä mitassa sekä nais- että miestutkijoiden potentiaali ja ottamalla sukupuolten tasa-arvo huomioon hankkeiden sisällössä tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

(23) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi edistettävä miesten ja naisten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa selvittämällä ja poistamalla sukupuolten epätasapainon pääasialliset syyt, jotta voidaan hyödyntää täydessä mitassa sekä nais- että miestutkijoiden potentiaali ja pätevyys. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi lisäksi varmistettava, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon tutkimus- ja innovointitoimien sisällössä prosessin kaikissa vaiheissa tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan, SEUT-sopimuksen 8 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 a) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi kannustettava naisten osallistumista kaikkeen eurooppalaiseen tutkimukseen ja kaikkiin hankkeisiin kaikilla tieteenaloilla eikä ainoastaan neuvoa-antaviin ryhmiin ja arviointitehtäviin vaan myös kaikkiin Horisontti 2020 ‑puiteohjelman rakenteisiin (Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, Euroopan tutkimusneuvosto, Yhteinen tutkimuskeskus, ohjausryhmät, korkean tason työryhmät, asiantuntijaryhmät jne.) sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten työhön.

 

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 b) Tutkimus ja innovointi perustuu siihen, että tutkijat, tutkimuslaitokset, yritykset ja kansalaiset voivat saada, jakaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden olisi oltava pakollista, jos julkaisupäätös koskee Horisontti 2020 -puiteohjelmasta julkisesti rahoitettuja tieteellisiä julkaisuja. Lisäksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman olisi edistettävä puiteohjelman julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tuotetun tieteellisen tiedon avointa saatavuutta ottaen huomioon yksityisyyden suojaan, kansalliseen turvallisuuteen ja immateriaalioikeuksiin perustuvat rajoitukset.

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 c) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa kannustetaan ja tuetaan toimia Euroopan johtajuuden hyödyntämiseksi kilpailussa sellaisten uusien prosessien ja teknologioiden kehittämiseksi, joilla edistetään kestävää kehitystä laajassa merkityksessä ja torjutaan ilmastonmuutosta. Tällainen Horisontti 2020 -puiteohjelman kaikkiin painopistealueisiin täysin integroitu horisontaalinen lähestymistapa auttaa unionia menestymään vähähiilisessä, niukkojen resurssien maailmassa ja kehittämään resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä taloutta.

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 d) Jokaisen unionin rahoitusta saaneen osallistujan olisi tehtävä parhaansa omistamiensa tulosten hyödyntämiseksi jatkotutkimuksessa tai kaupallisesti taikka huolehdittava erityisesti asetuksen (EU) N:o xxxx/2012 [osallistumista koskevat säännöt] 41 artiklan mukaisella tulosten siirrolla ja lisensoinnilla siitä, että jokin muu oikeussubjekti hyödyntää ne kyseisiin tarkoituksiin.

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita ja ihmisoikeuksia. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän perustellut ja ajantasaistetut lausunnot sekä tarpeen mukaan Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanta. Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoituksessa olisi noudatettava jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja hallinnollisia määräyksiä. Tutkimustoiminnassa olisi noudatettava SEUT-sopimuksen 13 artiklaa ja velvollisuutta vähentää eläinten käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin tai korvata se taikka parantaa eläinkokeiden olosuhteita. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(25) Euroopan komissio ei nimenomaisesti tue ihmisalkion kantasolujen käyttöä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan, ja päätökseen sovelletaan tiukkaa eettistä arviointia. Hanketta, johon liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, ei pitäisi rahoittaa, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet sille tarvittavia hyväksyntöjä. Rahoitusta ei pitäisi antaa tutkimustoimille, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei pitäisi rahoittaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

(25) Euroopan komissio ei nimenomaisesti tue ihmisalkion kantasolujen käyttöä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan, ja päätökseen sovelletaan tiukkaa eettistä arviointia. Hanketta, johon liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, ei pitäisi rahoittaa, jos sille ei ole annettu kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tarvittavia hyväksyntöjä. Rahoitusta ei pitäisi antaa tutkimustoimille, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei pitäisi rahoittaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, energia, maa- ja kalatalous, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet.

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a) Sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa että koheesiopolitiikassa pyritään yhteisen strategiakehyksen avulla mukautumaan kattavammin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeviin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Tämä uusi strateginen suunta edellyttää näiden yhteisten strategiakehysten tehostettua ja järjestelmällistä yhteistyötä, jotta alueellinen, kansallinen ja unionin tason tutkimus- ja innovointipotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Horisontti 2020 -puiteohjelman tarkoituksenmukainen niveltäminen koheesiopolitiikkaan auttaa vähentämään tutkimuksen ja innovoinnin kuilua unionissa edistämällä niin kutsuttua huippuosaamisen portaikkoa ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 274, 349 ja 355 artiklassa tarkoitettujen alueiden erityispiirteet. Rakennerahastoja pitäisi hyödyntää täysimittaisesti valmiuksien kehittämisen ja tutkimus- ja kehitysinfrastruktuurin rakentamisen tukemiseksi alueilla, ja vielä olisi tuettava sellaisia hankkeita, kuten Euroopan tutkimusneuvosto, Marie Curie -ohjelma tai yhteistyötoimet, jotka on todettu hyviksi mutta joille ei ole tarjolla rahoitusta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta.

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 b) Unionin alue- ja paikallisviranomaisilla on tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa, unionin rahoitusvälineiden tehokkaan koordinoinnin varmistamisessa ja erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman ja rakennerahastojen välisten yhteyksien edistämisessä älykkääseen erikoistumiseen perustuvien alueellisten innovaatiostrategioiden puitteissa. Alueilla on myös oma tehtävänsä Horisontti 2020 -puiteohjelman tulosten levittämisessä ja täytäntöönpanossa ja täydentävien rahoitusvälineiden tarjoamisessa, julkiset hankinnat mukaan luettuina.

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 c) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi pyrittävä levittämään ja edistämään huipputason tutkimusta kaikilla Euroopan alueilla, sillä se on edellytys unionin maantieteellisesti tasapainoiselle kasvu- ja innovointistrategialle. Sen olisi myös pyrittävä lisäämään tutkijoiden liikkuvuutta keinona estää aivovuodon eri muodot jäsenvaltioissa.

 

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(27) Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin ja kasvun lähde Euroopassa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarvitaan siis pk-yritysten vahvaa osallistumista 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti. Tällä olisi edistettävä pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteita.

(27) Pk-yritykset ovat olennainen innovoinnin, kasvun ja työpaikkojen lähde Euroopassa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa tarvitaan siis pk-yritysten vahvaa osallistumista 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti. Tällä olisi edistettävä pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteita. Yli 95 prosenttia unionin kaikista yrityksistä on pk-yrityksiä, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja, minkä vuoksi tarvitaan joustavaa lähestymistapaa. Niinpä Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi tarjottava valikoima välineitä, joilla tukea pk-yritysten tutkimus- ja innovointitoimia ja ‑valmiuksia innovointisyklin eri vaiheissa.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden 2.1 ja 3 varoista vähintään 20 prosenttia olisi osoitettava pk-yrityksille. Etenkin vähintään 4 prosenttia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman talousarviosta olisi kanavoitava erityisen pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta, ja yhden erityisen hallintorakenteen olisi hallinnoitava ja toteutettava kyseistä välinettä.

 

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 a) Unionin julkisten hankintojen taloudellinen merkitys, jonka komissio on työasiakirjassaan "Public procurement indicators 2009" arvioinut 19,4 prosentiksi bruttokansantuotteesta, tekee julkisten hankintojen markkinoista strategisen välineen talous- ja sosiaalipolitiikassa, jonka osa ne ovat. Julkisten hankintojen välittömänä tarkoituksena on tarjota hallinnolle ratkaisuja, joiden avulla se voi tuottaa kansalaisille parempia palveluja, ja innovaatiot ovat ilman muuta keino parantaa ja laajentaa perinteisten tuotteiden, työsuoritusten ja palvelujen tarjontaa sekä tehostaa hallintomenettelyjä. Tästä huolimatta vain hyvin pieni osa unionissa tehtävien julkisten hankintasopimusten kokonaissummasta käytetään innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä tarkoittaa hyvän tilaisuuden menettämistä.

 

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 b) Horisontti 2020 -puiteohjelman vaikutusten maksimoimiseksi olisi kiinnitettävä huomioita erityisesti monitieteisiin ja tieteenalojen välisiin toimintatapoihin, jotta tiede voi edistyä merkittävästi. Tieteelliset läpimurrot saavutetaan usein tieteenalojen raja- tai leikkauskohdissa. Koska unionin ongelmat ja haasteet ovat monitahoisia, tarvitaan ratkaisuja, joita voidaan saada aikaan vain useiden tieteenalojen yhteistyöllä.

Perustelu

Tieteen ja innovoinnin edistämiseksi tarvitaan monitieteisyyttä ja tieteenalojen yhteistyötä. Nykyajan suuria ongelmia ei useinkaan voida ratkaista vain yhden tieteenalan keinoin, vaan parhaiden ratkaisujen löytämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan tieteenalojen yhteisiä tavoitteita tai yhteisiä kognitiivisia rakenteita. Siksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi otettava huomioon monitieteisyys ja tieteidenvälisyys ja edistettävä niitä.

 

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 c) Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa olisi täysimittaisesti tunnustettava yliopistojen keskeinen rooli unionin tieteellisen ja teknologisen perustan luomisessa, sillä yliopistot ovat sekä koulutuksen että tutkimuksen huippuyksiköitä ja niiden olennaisena tehtävänä on kytkeä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen täytäntöönpano eurooppalaiseen tutkimusalueeseen. Tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot tuovat yhteen eri toimijoita kautta koko innovaatioketjun perustutkimuksesta teknologiseen tutkimukseen, tuote- ja prosessikehityksestä prototyyppien valmistukseen ja demonstrointiin sekä edelleen täysimittaiseen täytäntöönpanoon julkisella ja yksityisellä sektorilla.

 

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa toteutettavalla koordinoinnilla ja seurannalla olisi taattava resurssien optimaalinen käyttö ja vältettävä tarpeeton menojen päällekkäisyys riippumatta siitä, mitä rahoituslähteitä käytetään.

 

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 a) Komission olisi kannustettava alueellisia sidosryhmiä luomaan alueellisia strategioita, joissa otetaan huomioon alueiden erityistarpeet ja joiden avulla voidaan yhdistää nykyiset julkisen tai yksityisen rahoituksen muodot unionin tasolla. Horisontti 2020 -puiteohjelman piiriin kuuluvia toimia olisi mukautettava näihin strategioihin, koska alue- ja paikallisviranomaisten tiiviimpi osallistuminen rahastojen sekä tutkimus- ja innovointiohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen on ratkaisevan tärkeää, sillä samaa kehitysstrategiaa ei voida soveltaa kaikilla alueilla.

 

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(29) Suurempaan vaikutukseen olisi myös pyrittävä yhdistämällä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää Euroopan laajempia kilpailukykytavoitteita ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotka on käynnistetty yhteisinä teknologia-aloitteina Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla, voidaan jatkaa kun on otettu käyttöön paremmin tarkoitukseen sopivat rakenteet.

(29) Suurempaan vaikutukseen olisi myös pyrittävä yhdistämällä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää Euroopan laajempia kilpailukykytavoitteita, tuoda käyttöön yksityisiä varoja ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten kumppanuuksien olisi perustuttava todelliseen kumppanuuteen myös yksityisen sektorin sitoumusten ja rahoitusosuuksien osalta, niille olisi asetettava konkreettisia päämääriä ja ne olisi sovitettava yhteen Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muiden osien kanssa ohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen ja unionin strategisten tutkimus-, kehittämis- ja innovointilinjausten mukaisesti. Niiden hallinnossa ja toteutuksessa olisi varmistettava avoin, läpinäkyvä, vaikuttava ja tehokas toiminta ja annettava monenlaisille erityisaloillaan aktiivisille sidosryhmille mahdollisuus osallistua. Nykyisiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotka on käynnistetty yhteisinä teknologia-aloitteina, voidaan jatkaa kun on otettu käyttöön paremmin tarkoitukseen sopivat rakenteet ja edellyttäen, että edellä mainittuja periaatteita noudatetaan.

 

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja hyötyyn ja tarvittaessa vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa unionin ulko- ja kehityspolitiikan mukaisesti. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan ja kansainvälisten tutkimusalan yhteistyöverkostojen tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden ja Rio+20-tavoitteiden saavuttamiseen. Kansainvälisessä yhteistyössä olisi otettava huomioon unionin syrjäisimpien alueiden sekä unioniin assosioituneiden merentakaisten maiden ja alueiden valmiudet ja mahdollinen tehtävä omassa maailman kolkassaan.

 

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 a) Olisi tarkasteltava keinoja kannustaa tutkimusryhmiä osallistumaan erilaisiin hankkeisiin, jotta voidaan parantaa tutkimuksen ja innovoinnin laatua ja lisätä kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia.

 

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(31) Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien estämiseksi kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen ja tehottomien yritysten pysyminen toiminnassa.

(31) Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa, mukaan lukien yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle1, joita tarkistetaan parhaillaan, julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien estämiseksi kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen ja tehottomien yritysten pysyminen toiminnassa.

 

__________________

 

1 EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1.

Perustelu

Liiallinen keskittyminen lyhyen aikavälin lähes markkinavalmiiden innovaatioiden rahoitukseen voi vääristää kilpailua ja haitata pidemmän aikavälin perustutkimusta, jossa syntyy usein todella uraauurtavia innovaatioita. Siksi olisi otettava huomioon paitsi tutkimuksen ja kehityksen valtiontukisääntöjen kirjain, myös niiden henki.

 

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(31 a) Unionin ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointivarojen käyttöä olisi koordinoitava paremmin, jotta voidaan taata täydentävyys, lisätä tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä parantaa synergioita. Komission olisi tässä asetuksessa tarkoitetun arviointiprosessin yhteydessä esitettävä mahdollisuuksien mukaan konkreettista näyttöä unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden täydentävyydestä ja niillä saavutetuista synergioista Eurooppa 2020 -strategian tutkimus- ja kehittämistavoitteiden ja innovointia koskevan pääindikaattorin saavuttamisessa.

 

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(32) Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011, että unionin tutkimusrahoituksessa on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa valvontaan ja riskinhallintaan, ja peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamista ja totesi, että eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava osallistujiin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että merkittävä täytäntöönpanon yksinkertaistaminen edellyttää radikaalimpaa lähestymistapaa ja että riskin ja luottamuksen välistä tasapainoa on korjattava.

(32) Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011, että unionin tutkimusrahoitusstrategian osana on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa näyttöön perustuvan riskinhallintastrategian kehittämiseen. Samalla neuvosto peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamisesta ja totesi, että eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava tutkijoihin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että tarvitaan radikaalimpaa lähestymistapaa menettelyjen merkittäväksi yksinkertaistamiseksi, millä osoitetaan unionin luottavan tutkijoihin ja kannustetaan heitä ottamaan tieteen ja teknologian nopeamman edistymisen edellyttämiä riskejä.

 

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(32 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi varmistettava unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja -järjestelyjen mahdollisimman suuri avoimuus, vastuuvelvollisuus ja demokraattinen valvonta etenkin siltä osin, mikä on niiden odotettu ja toteutunut vaikutus unionin tavoitteiden saavuttamiseen.

 

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(35) Tehokas suorituskyvyn hallinta, mukaan lukien arviointi ja seuranta, edellyttää sellaisten yksittäisten suorituskykyindikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata aikajanalla, jotka ovat realistisia ja vastaavat toiminnan perusajatusta ja jotka ovat merkityksellisiä tavoitteiden ja toimien asianmukaisen hierarkian kannalta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ja seurannan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen, saavutusten ja toiminnan seurannan välille olisi luotava asianmukaiset koordinointimekanismit.

(35) Tehokas suorituskyvyn hallinta, mukaan lukien arviointi ja seuranta, edellyttää sellaisten yhteisten eurooppalaisten suorituskykyindikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata aikajanalla, jotka ovat realistisia ja vastaavat toiminnan perusajatusta ja jotka ovat merkityksellisiä tavoitteiden ja toimien asianmukaisen hierarkian kannalta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ja seurannan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen, saavutusten ja toiminnan seurannan välille olisi luotava asianmukaiset koordinointimekanismit.

 

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(35 a) Komission olisi vuoteen 2017 mennessä kattavasti arvioitava ja tarkasteltava uudelleen tutkimus- ja innovointiohjelmiensa mukaisesti perustettuja erityyppisiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia (osaamis- ja innovaatioyhteisöt, yhteiset teknologia-aloitteet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien), jotta toimintaympäristöä voidaan tulevassa puiteohjelmassa järkeistää ja yksinkertaistaa ja jotta voidaan määrittää vaikuttavin, avoimin ja läpinäkyvin hallintotapa, joka mahdollistaa sidosryhmien mahdollisimman laajan osallistumisen ja ehkäisee eturistiriitoja.

 

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Kohde

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia, jolla lujitetaan Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan yhteiskunnalle, taloudelle ja teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

 

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

2 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Määritelmät

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a) 'tutkimus- ja innovointitoimilla' tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja innovointiin liittyvien toimien koko kirjoa, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, tulosten levittäminen ja optimointi sekä tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden edistäminen unionissa;

a) ’tutkimus- ja innovointitoimilla’ tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja innovointiin liittyvien toimien koko kirjoa, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, tulosten levittäminen ja optimointi sekä tutkijoiden laadukkaan, kohdennetun koulutuksen ja liikkuvuuden edistäminen unionissa;

b) 'suorilla toimilla' komission Yhteisen tutkimuskeskuksensa kautta toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia;

b) 'suorilla toimilla' komission Yhteisen tutkimuskeskuksensa kautta toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia;

c) 'epäsuorilla toimilla' osallistujien toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia, joihin unioni myöntää rahoitustukea;

c) 'epäsuorilla toimilla' osallistujien toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia, joihin unioni myöntää rahoitustukea;

d) 'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella' kumppanuutta, jossa julkisen sektorin kumppanit, unioni ja tarvittaessa muut kumppanit sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai -toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

d) 'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella' kumppanuutta yksityisen sektorin kumppaneiden ja julkisen sektorin kumppaneiden, kuten yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja muiden julkisten laitosten, tapauksen mukaan myös unionin, välillä, ja jota unioni ja sen kumppanit yhdessä tukevat tukeakseen tutkimus- ja innovointiohjelman tai -toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

e) 'julkisen sektorin sisäisellä kumppanuudella' kumppanuutta, jossa alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason julkisoikeudelliset yhteisöt tai yhteisöt, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, sitoutuvat yhdessä unionin kanssa tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai -toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

e) 'julkisen sektorin sisäisellä kumppanuudella' kumppanuutta, jossa paikallisen, alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason julkisoikeudelliset yhteisöt tai yhteisöt, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, sitoutuvat yhdessä unionin kanssa tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai ‑toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

 

e a) 'tutkimusinfrastruktuureilla' laitteistoja, resursseja, organisaatiojärjestelmiä ja palveluja, joita tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimuksen tekemiseen ja innovointiin eri aloilla. Niitä voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun kuin tutkimukseen, esimerkiksi koulutukseen tai julkisten palvelujen tuottamiseen. Tutkimusinfrastruktuureihin kuuluvat merkittävät tieteelliset välineistöt (tai välinekokonaisuudet), tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteellinen tieto, sähköiset infrastruktuurit, kuten data-, tietokone- ja ohjelmistojärjestelmät, viestintäverkostot ja -järjestelmät, joilla edistetään avoimuutta ja digitaalista luottamusta, ja muu tutkimuksessa ja innovoinnissa huippuosaamisen saavuttamiseen tarvittava luonteeltaan ainutkertainen infrastruktuuri;

 

e b) 'älykkäällä erikoistumisella' unionin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan kehittämisen perustana olevaa käsitettä, jonka tarkoituksena on edistää julkisten investointien tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä hyödyntämällä maiden ja alueiden välistä synergiaa ja vahvistamalla niiden innovointivalmiuksia;

 

e c) 'älykkään erikoistumisen strategialla' toimintasuunnitelmaa, joka muodostuu monivuotisesta strategisesta ohjelmasta, jonka tavoitteena on kehittää toiminnallinen kansallinen tai alueellinen tutkimusalan innovointijärjestelmä.

 

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Unionin tasolla saatava lisäarvo

Unionin tasolla saatava lisäarvo

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

Horisontti 2020 -puiteohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen huipputason tutkimuksen ja innovoinnin rahoitukselle unionissa ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävyys, talouden kehitys, sosiaalinen osallisuus ja teollisuuden kilpailukyky pitkällä aikavälillä. Horisontti 2020 -puiteohjelman tuki on kohdennettava toimiin, joissa unionin tason toiminta tuo enemmän lisäarvoa kuin kansallisen tai alueellisen tason toiminta.

 

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Yleinen tavoite, painopistealueet ja erityistavoitteet

Yleinen tavoite, painopistealueet ja erityistavoitteet

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta ja myötävaikuttamalla tavoitteeseen, jonka mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen on koko unionissa vuoteen 2020 mennessä varattava 3 prosenttia bkt:stä. Näin se tukee Eurooppa 2020 ‑strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa erityisillä ja esimerkillisillä toimilla, joilla edistetään rakenteellisia muutoksia eurooppalaisissa tutkimus- ja innovointijärjestelmissä.

2. Tämä yleinen tavoite pyritään saavuttamaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kolmella toisiaan vahvistavalla painopistealueella, joiden aiheina ovat

2. Tämä yleinen tavoite pyritään saavuttamaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kolmella toisiaan vahvistavalla painopistealueella, joiden aiheina ovat

a) huipputason tiede

a) huipputason tiede

b) teollisuuden johtoasema

b) teollisuuden johtoasema

c) yhteiskunnalliset haasteet.

c) yhteiskunnalliset haasteet.

Kukin painopistealueen erityistavoitteet ja niihin liittyvien toimien päälinjat esitetään liitteen I osissa I–III.

Kukin painopistealueen erityistavoitteet ja niihin liittyvien toimien päälinjat esitetään liitteen I osissa I–III.

3. Yhteinen tutkimuskeskus edistää 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista tarjoamalla tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille. Sen toimien päälinjat esitetään liitteen I osassa IV.

3. Yhteinen tutkimuskeskus edistää 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista tarjoamalla tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille. Sen toimien päälinjat esitetään liitteen I osassa IV. Lisäksi Yhteinen tutkimuskeskus tukee kansallisia ja alueellisia viranomaisia älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä.

4. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 294/2008 perustettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin liittyvät suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa ja sitä koskevan erityistavoitteen ja sen toimien pääpiirteet liitteen I osassa V.

4. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 294/2008 perustettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin liittyvät suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa ja sitä koskevan erityistavoitteen ja sen toimien pääpiirteet liitteen I osassa V.

5. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa painopistealueissa ja toimien päälinjat voidaan ottaa huomioon Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien tai uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimet sekä sellaisten toimien pilotointi, joita kaavaillaan tuettaviksi tulevista ohjelmista.

5. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa painopistealueissa ja toimien päälinjat voidaan ottaa huomioon Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien tai uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimet.

 

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Talousarvio

Talousarvio

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat 87740 miljoonaa euroa, josta enintään 86198 miljoonaa euroa osoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat xxx miljoonaa euroa, josta enintään 98,2 prosenttia osoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

2. SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

2. SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

a) Huipputason tiede, 27818 miljoonaa euroa

a) Huipputason tiede, 32,6 prosenttia kokonaisbudjetista

b) Teollisuuden johtoasema, 27818 miljoonaa euroa

b) Teollisuuden johtoasema, 24,3 prosenttia kokonaisbudjetista

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 35888 miljoonaa euroa.

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 37,5 prosenttia kokonaisbudjetista.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 2212 miljoonaa euroa.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 2,4 prosenttia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kokonaistalousarviosta.

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan kokonaisrahoituksen enimmäismäärä esitetään liitteessä II.

Rahoituksen jakautuminen painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan kokonaisrahoituksen enimmäismäärä esitetään liitteessä II.

 

Komissio varaa asianmukaiset määrärahat sellaisia ehdotuspyyntöjä varten, joihin saadaan ennakoitua enemmän huipputasoisiksi arvioituja tarjouksia, jotta tarvittaessa voidaan rahoittaa useampaa kuin yhtä hanketta.

3. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3194 miljoonaa euroa siten kuin liitteessä II esitetään. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille annetaan aluksi 1542 miljoonan euron määrärahaerä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston soveltamisalaan kuuluvia toimia varten. Toinen enintään 1652 miljoonan euron määrärahaerä maksetaan 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn arvioinnin jälkeen. Tämä lisämääräraha asetetaan saataville tasasuhtaisesti 2 kohdan c alakohdassa esitetyn painopistealueen "Teollisuuden johtoasema" erityistavoitteelle "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" osoitetusta määrästä sekä 2 kohdan c alakohdassa esitetylle painopistealueelle "Yhteiskunnalliset haasteet" osoitetusta määrästä siten kuin liitteessä II esitetään.

3. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3,3 prosenttia kokonaisbudjetista siten kuin liitteessä II esitetään.

Tämä kahdessa monivuotisessa erässä annettava rahoitus kattaa

 

a) ensimmäisessä erässä nykyisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen käynnissä olevan kehittämisen sekä siemenrahoituksen kolme uutta osaamis- ja innovointiyhteisöä käsittävän toisen aallon käynnistämiseen;

 

b) toisessa erässä jo perustettujen osaamis- ja innovointiyhteisöjen käynnissä olevan kehittämisen sekä siemenrahoituksen kolme uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä käsittävän kolmannen aallon käynnistämiseen.

 

Toinen määräraha annetaan käyttöön 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn arvioinnin jälkeen, jossa otetaan erityisesti huomioon:

 

a) osaamis- ja innovointiyhteisöjen kolmannen aallon sovittu perustamisaikataulu;

 

b) olemassa olevien osaamis- ja innovointiyhteisöjen ohjelmoidut rahoitustarpeet niiden kunkin ominaisen kehityksen mukaisesti;

 

c) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen vaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

 

4. Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitus voi kattaa menoja, jotka liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin ja erityisesti selvityksiin ja asiantuntijatapaamisiin siltä osin kuin ne liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteisiin; lisäksi se voi kattaa menoja, jotka liittyvät tietojen käsittelyä ja vaihtoa palveleviin tietotekniikkaverkkoihin, sekä muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu Horisontti 2020 -puiteohjelman hallinnoinnista.

4. Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitus voi kattaa menoja, jotka liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin ja erityisesti selvityksiin ja asiantuntijatapaamisiin siltä osin kuin ne liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteisiin; lisäksi se voi kattaa menoja, jotka liittyvät tietojen käsittelyä ja vaihtoa palveleviin tietotekniikkaverkkoihin, sekä muita teknisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu Horisontti 2020 ‑puiteohjelman hallinnoinnista.

Tarvittaessa talousarvioon voidaan ottaa määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen toteutuvia teknisen ja hallinnollisen tuen menoja varten sellaisten toimien hallinnoimiseksi, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

Tämän asetuksen nojalla ei rahoiteta Horisontti 2020 -puiteohjelman toteuttamisesta aiheutuvia komission hallintomenoja eikä Galileon, GMES:n tai ITERin kaltaisten suurten eurooppalaisten infrastruktuurihankkeiden rakentamista eikä toimintaa.

5. Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin ja ottaakseen huomioon tämän artiklan 3 kohdan säännökset komissio voi tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin jälkeen arvioida vuosittaisessa talousarviomenettelyssä uudelleen 2 kohdassa vahvistettuja painopistealueiden rahoitusmääriä ja liitteessä II esitettyä rahoituksen ohjeellista jakautumista painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja siirtää määrärahoja painopistealueiden ja erityistavoitteiden välillä enintään 10 prosenttia kullekin painopistealueelle alun perin osoitetusta kokonaismäärästä ja enintään 10 prosenttia kullekin erityistavoitteelle alun perin jaetusta ohjeellisesta määrästä. Tämä ei koske 2 kohdassa Yhteisen tutkimuskeskuksen suoriin toimiin osoitettua määrää eikä 3 kohdassa vahvistettua Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin rahoitusmäärää.

5. Voidakseen reagoida tieteen, teknologian ja innovoinnin muuttuvaan luonteeseen ja tarvittaessa mukauttaa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa uusiin tilanteisiin ja tarpeisiin komissio voi 26 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn väliarvioinnin jälkeen antaa 26 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II esitettyä rahoituksen jakautumista enintään 15 prosenttia kullekin painopistealueelle ja erityistavoitteelle sekä soveltuvin osin liitteessä I esitetyille erityistavoitteille ja toimille alun perin osoitetusta kokonaismäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuosittaista talousarviomenettelyä.

 

Komissio ottaa liitteitä I ja II muuttaessaan erityisesti huomioon

 

a) Horisontti 2020 -puiteohjelman eri osien osuuden puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisessa

 

b) keskeisten indikaattorien kehittämisen Horisontti 2020 -puiteohjelman eri osien tulosten ja vaikutusten arvioimiseksi tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetun erityisohjelman liitteen II mukaisesti

 

c) Horisontti 2020 -puiteohjelman eri osien ja välineiden odotettavissa olevat tulevat rahoitustarpeet.

 

Tarkistus    57

 

 

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Kolmansien maiden assosioituminen

Kolmansien maiden assosioituminen

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmaan voivat assosioitua

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmaan voivat assosioitua

a) unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen ja edellytysten mukaisesti;

a) unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen ja edellytysten mukaisesti;

b) valikoidut kolmannet maat, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

b) valikoidut kolmannet maat, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

i) niillä on hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;

i) niillä on hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;

ii) ne ovat aikaisemmin saavuttaneet hyviä tuloksia osallistuessaan unionin tutkimus- ja innovointiohjelmiin;

ii) ne ovat aikaisemmin saavuttaneet hyviä tuloksia osallistuessaan unionin tutkimus- ja innovointiohjelmiin;

iii) niillä on läheiset taloudelliset ja maantieteelliset yhteydet unioniin;

iii) niillä on läheiset taloudelliset ja maantieteelliset yhteydet unioniin tai erityiset historialliset ja kulttuuriset siteet unionin jäsenvaltioihin;

iv) ne ovat Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäseniä tai eurooppalaisen naapuruuden välineestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/2012 liitteessä mainittuja maita tai alueita.

iv) ne ovat Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäseniä tai eurooppalaisen naapuruuden välineestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/2012 liitteessä mainittuja maita tai alueita. Ehdot, jotka koskevat ETA-sopimuksen osapuolina olevien EFTA-valtioiden osallistumista, määritetään kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti.

 

Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/822/EY ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta")1 tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelmaan siinä säädetyin erityisin edellytyksin.

Erityisehdot, jotka koskevat assosioituneiden maiden osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, mukaan lukien assosioituneen maan bruttokansantuotteeseen perustuva rahoitusosuus, määritetään unionin ja assosioituneiden maiden välisissä kansainvälisissä sopimuksissa.

Erityisehdot, jotka koskevat assosioituneiden maiden osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, mukaan lukien assosioituneen maan bruttokansantuotteeseen perustuva rahoitusosuus, määritetään unionin ja assosioituneiden maiden välisissä kansainvälisissä sopimuksissa.

 

______________

 

1 EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.

 

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmen tärkeimmän pilarin toimia koordinoidaan tehokkaasti.

Perustelu

Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmen pilarin toimien koordinointi on tarpeen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuetaan epäsuoria toimia yhdellä tai useammalla asetuksessa (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] säädetyllä rahoitusmuodolla, erityisesti avustuksilla, palkinnoilla, hankinnoilla ja rahoitusvälineillä.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuetaan epäsuoria toimia yhdellä tai useammalla asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetyllä rahoitusmuodolla, erityisesti avustuksilla, palkinnoilla, hankinnoilla ja rahoitusvälineillä. Viimeksi mainittujen on oltava pääasiallinen rahoitusmuoto Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa, ketjun markkinapään toimissa.

 

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

11 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

11 a artikla

 

Strateginen neuvonta ja koordinointi

 

Strategista neuvontaa ja koordinointia tarjotaan sellaista tavoitteiltaan yhtenevää tutkimusta ja innovointia varten, joka edellyttää synergiaa kautta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman.

 

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ulkopuolisten tahojen kuuleminen ja yhteiskunnan osallisuus

Ulkopuolisten tahojen kuuleminen ja yhteiskunnan osallisuus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, joissa on taustaltaan erilaisia edustajia monilta eri sektoreilta ja tieteenaloilta, sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen kevennetyllä toimenpiteiden valikoimalla, jolla vältetään rahoitusrakenteiden päällekkäisyys.

 

1 a. Komissio ottaa neuvoston päätöksen N:o XX/XX/EU [Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma] 5 artiklassa säädettyjä työohjelmia laatiessaan mahdollisimman laajalti huomioon sidosryhmien, jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja neuvoston lausunnot ja näkemykset. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission edustajia esittelemään työohjelmaluonnokset valiokunnassa.

 

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien puitteissa laadittujen tutkimus- ja innovaatiolinjausten olennaiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon.

2. Myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen, eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun, eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien ja eurooppalaisten kansainvälisten tutkimuslaitosten puitteissa laadittujen tutkimus- ja innovaatiolinjausten olennaiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon, edellyttäen että ne on laadittu monenlaisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä kuullen.

 

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Monialaiset toimet

Monialaiset toimet

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen ja tieteidenväliseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, osallistujapohjan laajentamiseen kautta unionin ja tutkimuksen ja innovoinnin kuilun umpeen kuromiseen Euroopassa, yksityisen sektorin laajempaan osallistumiseen, pk-yritysten osallistumiseen, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, sukupuoliulottuvuuden huomioimiseen hankkeissa sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

 

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

14 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne

Tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä sekä liiketoiminnalliset, organisatoriset että yhteiskunnalliset näkökohdat.

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, talouden ja yhteiskunnan globaalistuneessa maailmassa muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä liiketoiminnalliset, teknologiset, organisatoriset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat sekä tieteen tulosten siirtämisen kaikille yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasoille.

 

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

15 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen sellaisissa elimissä kuten valintalautakunnat, neuvoa-antavat ryhmät, komiteat ja asiantuntijaryhmät.

 

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa on varmistettava, että sukupuoliulottuvuus huomioidaan asianmukaisesti tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä prosessin kaikissa vaiheissa, painopisteiden asettamisesta ehdotuspyyntöjen ja ehdotusten määrittelyyn, ohjelmien ja hankkeiden arviointiin ja seurantaan sekä neuvotteluihin ja sopimuksiin.

 

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi toteutetaan erityistoimia, joilla tuetaan työelämään paluuta työuran keskeytymisen jälkeen.

 

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Syrjimättömyys

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään tehokkaasti yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä ja otetaan nämä näkökohdat asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä prosessin kaikissa vaiheissa.

 

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

15 b artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

15 b artikla

 

Tutkijanura

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman painopisteisiin kuuluu tieteen, tekniikan ja innovoinnin henkilöresurssien lisääminen kaikkialla Euroopassa. Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön noudattamalla asetusta (EU) N:o xx/2013 [osallistumista koskevat säännöt], jolla vahvistetaan tutkijoiden sisämarkkinoita ja lisätään tutkijanuran houkuttelevuutta unionissa eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa ottaen huomioon puiteohjelmasta tuettujen toimien kansainvälisen luonteen.

 

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

15 c artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

15 c artikla

 

Avoin saatavuus

 

1. Kun päätös Horisontti 2020 ‑puiteohjelman julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten julkaisemisesta on tehty, on ehdottomasti varmistettava kyseisten tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus.

 

2. Horisontti 2020 -puiteohjelman julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tuotetun tieteellisen tiedon avointa saatavuutta on edistettävä ottaen huomioon yksityisyyden suojaan, kansalliseen turvallisuuteen ja immateriaalioikeuksiin perustuvat rajoitukset.

 

3. Komissio arvioi ennen Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoituskauden päättymistä tietojen avoimen saatavuuden soveltamisen vaikutusta tieteellisen tietämyksen liikkuvuuteen ja innovoinnin nopeutumiseen. Tarkoituksena on määritellä jatkossa sovellettavat avointa saatavuutta koskevat toimintalinjat ja niiden täytäntöönpano unionin seuraavassa tutkimuksen puiteohjelmassa.

 

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Kaikissa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.

1. Kaikissa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat. Luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot on otettava huomioon.

 

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 ja 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Rahoitusta ei anneta seuraaville tutkimusaloille:

3. Rahoitusta ei anneta seuraaville tutkimusaloille:

a) lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

a) lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

b) tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä,

b) tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä,

c) tutkimus, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

c) toiminta, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

4. Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällön ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan. Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

4. Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällön ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan. Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

 

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

17 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Täydentävyys suhteessa muihin unionin ohjelmiin

Täydentävyys suhteessa muihin unionin ohjelmiin

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia, kuten rakennerahastoja.

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia.

 

Tarkistus    74

Ehdotus asetukseksi

17 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

17 a artikla

 

Synergia rakennerahastojen kanssa

 

Horisontti 2020 -puiteohjelma auttaa kaventamaan unionissa vallitsevaa tutkimuksen ja innovoinnin kuilua luomalla synergioita rakennerahastojen kanssa ja tukee tutkimusta ja innovointia panemalla toisiaan täydentävät toimenpiteet täytäntöön koordinoidusti. Mahdollisuuksien mukaan on edistettävä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja rakennerahastojen yhteentoimivuutta ja kannustettava käyttämään kumulatiivista tai yhdistelmärahoitusta.

 

Tarkistus    75

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', riittävä osallistuminen ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

1. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', entistä suurempi osallistuminen ja tutkimus- ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 ‑puiteohjelman koko täytäntöönpanon ajan. Pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

 

Tarkistus    76

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Erityistoimia toteutetaan liitteen I osassa II olevassa 1 kohdassa esitetyssä erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja kussakin liitteen I osassa III olevassa 1–6 kohdassa esitetyssä painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" erityistavoitteessa. Nämä erityistoimet toteutetaan pk-yrityksille kohdennetun ja erityisesti kaiken tyyppisille innovaatiovalmiuksia omaaville pk-yrityksille suunnatun välineen muodossa, ja ne toteutetaan johdonmukaisella ja pk-yritysten tarpeita vastaavalla tavalla, kuten erityistavoitteessa "Innovointi pk-yrityksissä", liitteen I osassa II olevan 3.3 kohdan a alakohdassa, kuvataan.

2. Pk-yrityksiä koskevia erityistoimia toteutetaan sen varmistamiseksi, että pk-yritykset on integroitu koko arvoketjuun ja että ne voivat hyödyntää kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Näihin toimiin kuuluvat liitteessä I olevan II osan 3.3 kohdassa tarkoitetut toimet.

 

Yhtenäisen hallintoelimen alaisuuteen perustetaan kaikentyyppisille innovaatiovalmiuksia omaaville pk-yrityksille suunnattu kohdennettu väline, joka toteutetaan ensisijaisesti alhaalta ylös -periaatteella, kuten kuvataan erityistavoitteessa "Innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä", josta määrätään liitteessä I olevan II osan 3.3 kohdan a alakohdassa. Tämä väline liittyy temaattisesti liitteessä I olevan II osan 1 kohdassa esitettyyn erityistavoitteeseen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja kuhunkin liitteessä I olevan II osan 1–7 kohdassa esitetyn painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" erityistavoitteeseen.

 

Tarkistus    77

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan odotetaan johtavan siihen, että noin 15 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista menee pk-yrityksille.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan ja hakumenettelyjen yksinkertaistamisen johdosta vähintään 20 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista olisi osoitettava pk-yrityksille.

 

3 a. Edellä olevien 1 ja 3 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa arviointeja ja pitää kirjaa pk-yritysten tutkimusohjelmiin osallistumisen asteesta. Jos 20 prosentin tavoitteeseen ei päästä, komissio tarkastelee tilanteen syitä ja ehdottaa viipymättä uusia toimia tavoitteen saavuttamiseksi.

 

3 b. On myös kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yritysten asianmukaiseen osallistumiseen ja edustukseen eurooppalaisen tutkimusalueen ja varsinkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hallintorakenteissa.

 

Tarkistus    78

Ehdotus asetukseksi

18 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

18 a artikla

 

Nopeutetun innovoinnin väline

 

1. Jotta voidaan nopeuttaa innovaatioiden markkinoille saattamista ja levitystä, merkittävä osuus erityistavoitteeseen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja liitteessä I olevan III osan kuhunkin "yhteiskunnalliseen haasteeseen" varatusta unionin rahoituksesta on osoitettava nopeutetun innovoinnin välineelle.

 

2. Nopeutetun innovoinnin väline noudattaa alhaalta ylös -periaatetta, sillä vauhditetaan huomattavasti uusien ideoiden kehittämistä markkinakelpoisiksi, ja sen odotetaan lisäävän teollisuuden, pk-yritysten sekä julkisten ja voittoa tavoittelemattomien tutkimusorganisaatioiden ensikertaisten hakijoiden osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Sillä vauhditetaan yksityisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovointi-investointeja, edistetään tutkimusta ja innovointia keskittyen arvonmuodostukseen ja nopeutetaan uuden teknologian kypsymistä innovaatiotuotteiksi, joilla on kysyntää, ja siten uusien yritysten syntymistä sekä talouden ja työllisyyden kasvua.

 

3. Toimet kattavat koko innovaatiosyklin, mutta niissä keskitytään innovointiin liittyviin toimiin, kokeelliseen ja esikaupalliseen kehittämiseen, joihin kuuluvat kehitysvaiheet teknologian esittelystä markkinoille saattamiseen, mukaan lukien pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, esinormatiivinen tutkimus, normien vahvistaminen ja innovaatioiden saattaminen markkinoille.

 

4. Nopeutetun innovoinnin väline pannaan täytäntöön näkyvänä rahoitusvälineenä, joka mahdollistaa yksinkertaisen ja nopean pääsyn soveltavaan, yhteistyössä tehtävään tutkimukseen erityisen, asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 [osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt] säädetyn valintamenettelyn mukaisesti.

 

5. Nopeutetun innovoinnin välineen ja pk-yrityksille kohdennetun välineen väliset synergiat otetaan huomioon, mutta nämä välineet pannaan täytäntöön rinnakkain kahtena erillisenä menettelynä ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin kohteena olevan osallistujaryhmän ja vaikuttamatta pk-yrityksille kohdennetulle välineelle varattuun talousarvioon.

Perustelu

Horisontti 2020 -puiteohjelman tarkoituksena on suuntautua innovointiin, joten ohjelmassa on tarjottava ainakin yksi väline, jonka avulla on järjestelmällisesti mahdollista arvioida ja rahoittaa innovatiivisia ideoita milloin tahansa soveltaen nopeaa, standardoitua ja luotettavaa menettelyä. "Avoimia ehdotuspyyntöjä" tai "alhaalta ylös -periaatetta" soveltavalla välineellä, jossa avustus myönnetään kuuden kuukauden kuluessa, voidaan varmistaa, että innovatiiviset ideat eivät vanhene ennen kuin hanke voi lopulta alkaa. Tämä lisää myös teollisuuden osallistumista.

 

Tarkistus    79

Ehdotus asetukseksi

19 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa voidaan käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa kaikki kumppanit sitoutuvat tukemaan sellaisten tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa voidaan käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa kaikki kumppanit sitoutuvat tukemaan sellaisten esikilpailullisten tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita. Huippuosaaminen on tärkein peruste osallistujien valinnassa.

2. Unioni voi osallistua näihin kumppanuuksiin seuraavin tavoin:

2. Unioni voi osallistua näihin kumppanuuksiin seuraavin tavoin:

a) unionin rahoitustuki yhteisyrityksille, jotka on perustettu seitsemännessä puiteohjelmassa SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla, sillä edellytyksellä, että niiden perustamissäädöksiä muutetaan; SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisesti perustetuille uusille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille; ja muille asetuksen (EU) N:o XX/2012 [uusi varainhoitoasetus] [55 artiklan 1 kohdan b alakohdan v tai vii alakohdassa] tarkoitetuille rahoituselimille. Tällaisia kumppanuuksia toteutetaan ainoastaan tapauksissa, joissa se on tavoitteiden laajuuden ja tarvittavien resurssien suuruuden vuoksi perusteltua;

a) unionin rahoitustuki yhteisyrityksille, jotka on perustettu seitsemännessä puiteohjelmassa SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla, sillä edellytyksellä, että niiden perustamissäädöksiä muutetaan ottaen täysimääräisesti huomioon välineen tulevan vaikutustenarvioinnin yhteydessä tehtävän kustannus-hyötyanalyysin tulokset, SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisesti perustetuille uusille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, ja muille asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 [55 artiklan 1 kohdan b alakohdan v tai vii alakohdassa] tarkoitetuille rahoituselimille. Tällaisia kumppanuuksia toteutetaan ainoastaan tapauksissa, joissa se on tavoitteiden laajuuden, unionin muiden toimintapoliittisten tavoitteiden noudattamisen ja tarvittavien resurssien suuruuden vuoksi perusteltua ja joissa muunlaiset kumppanuudet eivät mahdollista tavoitteiden saavuttamista tai synnytä tarvittavaa vipuvaikutusta;

b) edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välillä tehtävä sopimus, jossa määritellään kumppanuuden tavoitteet, kumppaneiden sitoumukset, keskeiset suorituskykyindikaattorit ja toteutettavat tuotokset, sekä yksilöidään niiden tutkimus- ja innovointitoimet, joihin tarvitaan tukea Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta.

b) edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välillä tehtävä sopimus, jossa määritellään kumppanuuden tavoitteet, kumppaneiden sitoumukset, keskeiset suorituskykyindikaattorit ja toteutettavat tuotokset, sekä yksilöidään niiden tutkimus- ja innovointitoimet, joihin tarvitaan tukea Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet on määriteltävä avoimella ja läpinäkyvällä tavalla seuraavien kriteerien pohjalta:

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet on määriteltävä ja pantava toimeen noudattaen avoimuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 [osallistumista koskevat säännöt] säädettyjä perusteita.

a) toiminnan lisäarvo unionin tasolla;

 

b) vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn, kestävään kasvuun ja sosioekonomisiin kysymyksiin;

 

c) kaikkien kumppanien pitkäaikainen sitoutuminen yhteisen vision ja selkeästi määriteltyjen tavoitteiden pohjalta;

 

d) tarvittavien resurssien suuruus ja kyky houkutella uusia investointeja tutkimukseen ja innovointiin;

 

e) kunkin kumppanin roolin selkeä määrittely ja sovitut keskeiset suorituskykyindikaattorit valitulle ajanjaksolle.

 

 

3 a. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tutkimuksen painopisteet rahoitetaan myös työohjelmien mukaisesti säännöllisin ehdotuspyynnöin.

 

Tarkistus    80

Ehdotus asetukseksi

20 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet

Julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien lujittamista silloin, kun alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason toimia toteutetaan yhdessä unionin alueella.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien lujittamista silloin, kun alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason toimia toteutetaan yhdessä unionin alueella.

Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenvaltioiden väliseen yhteiseen ohjelmasuunnitteluun.

Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenvaltioiden väliseen yhteiseen ohjelmasuunnitteluun, johon voi kuulua tarvittaessa alueita ja kaupunkeja. Unionin rahoitustuki on rajoitettua, ja sen saamisen edellytyksenä on, että osoitetaan avoimuus, jäsenvaltioiden laaja osallistuminen, unionin lisäarvon syntyminen sekä resurssien täydentävyys. Lisärahoitusta voi saada ainoastaan ohjelmasuunnitteluun, johon voivat aina osallistua kaikki jäsenvaltiot.

2. Julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia voidaan tukea joko 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden sisällä tai niiden välillä, erityisesti seuraavin tavoin:

2. Julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia voidaan tukea joko 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden sisällä tai niiden välillä, erityisesti seuraavin tavoin:

a) ERA-NET-väline, jossa käytetään avustuksia tukemaan julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia yhteisten toimien valmistelussa, verkostorakenteiden perustamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja koordinoinnissa sekä täydentämään yksittäisten yhteisten ehdotuspyyntöjen ja luonteeltaan kansainvälisten toimien rahoitusta;

a) ERA-NET-väline, jossa käytetään avustuksia tukemaan julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia yhteisten toimien valmistelussa, verkostorakenteiden perustamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja koordinoinnissa sekä täydentämään yksittäisten yhteisten ehdotuspyyntöjen ja luonteeltaan kansainvälisten toimien rahoitusta;

b) unionin osallistuminen useiden jäsenvaltioiden toteuttamiin ohjelmiin SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

b) unionin osallistuminen useiden jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan alueellisten viranomaisten toteuttamiin ohjelmiin SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa täydentävän rahoituksen ehtona on, että osallistuvat tahot ovat etukäteen sitoutuneet rahoittamaan yhteisiä ehdotuspyyntöjä ja toimia merkittävillä määrillä. ERA-NET-välineessä voidaan ottaa tavoitteeksi yhteisiä ehdotuspyyntöjä ja toimia koskevien sääntöjen ja toteutustapojen yhdenmukaistaminen. Sitä voidaan käyttää myös SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisen aloitteen valmisteluun;

 

Edellä olevaa b alakohtaa sovellettaessa asianomaisia aloitteita ehdotetaan ainoastaan tapauksissa, joissa tarvitaan erityistä täytäntöönpanorakennetta ja jossa osallistuvat maat ovat tiukasti sitoutuneet integrointiin tieteellisellä, hallinto- ja rahoitustasolla. Lisäksi b alakohdassa tarkoitettuja aloitteita koskevien ehdotusten yksilöinnissä otetaan huomioon kaikki seuraavat kriteerit:

 

a) selkeästi määritelty tavoite ja sen merkitys Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden ja unionin laajempien poliittisten tavoitteiden kannalta;

 

b) osallistuvien maiden selkeät rahoitussitoumukset, mukaan lukien etukäteissitoumukset kansallisten ja/tai alueellisten investointien yhdistämisestä kansainvälistä tutkimusta ja innovointia varten;

 

c) toiminnan lisäarvo unionin tasolla;

 

d) kriittinen massa mukana olevien ohjelmien koon ja määrän, toimien samankaltaisuuden sekä niiden kattaman merkityksellisen tutkimuksen osuuden suhteen;

 

e) SEUT-sopimuksen 185 artiklan käytön soveltuvuus tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

 

 

Tarkistus    81

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoriin toimiin asetuksessa (EU) N:o XX/XX [osallistumissäännöt] esitetyin edellytyksin. Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä edistetään Horisontti 2020 -puiteohjelman kaikissa osissa erityisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

1. Kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoriin toimiin asetuksessa (EU) N:o XX/XX [osallistumista koskevat säännöt] esitetyin edellytyksin. Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä edistetään Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja yhteistyö sisällytetään siihen erityisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

 

Tarkistus    82

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen.

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien sekä kansainvälisten sitoumusten, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen, täydentäminen,

 

Tarkistus    83

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) maailmanlaajuisesti kilpailukykyisten huippuyksiköiden perustamisen tukeminen, jotta unionista voi tulla maailmanlaajuinen keskus maailman johtavalle huipputason tutkimukselle ja innovoinnille.

 

Tarkistus    84

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus.

2. Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien ja etenkin unionin strategisten kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta. Näihin toimiin sisältyvät etenkin kehitysmaiden tutkimusvalmiuksien vahvistamiseen tähtäävät toimet ja yhteistyöhankkeet, joissa keskitytään kyseisten maiden erityistarpeisiin.. Tässä yhteistyössä on otettava huomioon unionin syrjäisimpien alueiden sekä unioniin assosioituneiden merentakaisten maiden ja alueiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet.

 

Tarkistus    85

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Vastavuoroista pääsyä kolmansien maiden ohjelmiin olisi edistettävä. Vaikutusten maksimoimiseksi edistetään koordinointia ja synergioiden aikaansaamista jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden aloitteiden kanssa.

Vastavuoroista pääsyä osalliseksi kolmansien maiden ohjelmista olisi edistettävä ja seurattava säännöllisin väliajoin. Vaikutusten maksimoimiseksi edistetään koordinointia ja synergioiden aikaansaamista jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden aloitteiden kanssa.

Perustelu

Kolmansien maiden ohjelmia on syytä seurata säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistaa vastavuoroisuus ohjelmiin pääsyssä. Seurannassa voidaan havaita kolmansien maiden käytännöissä tapahtuvat muutokset, jotka saattavat heikentää vastavuoroisuutta.

 

Tarkistus    86

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Yhteistyön painopisteissä otetaan huomioon unionin politiikan kehitys ja mahdollisuudet yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa sekä mahdolliset puutteet kolmansien maiden immateriaalioikeusjärjestelmissä.

Yhteistyön painopisteissä otetaan huomioon unionin politiikan, myös ulko- ja kehityspolitiikan toimintalinjojen, kehitys.

Perustelu

Kansainväliset yhteistyötoimet voivat perustua ainoastaan yhteisen edun ja hyödyn periaatteelle. Tiettyjen rajoittavien kriteerien sisällyttäminen puiteohjelmaan on tarkoituksenvastaista. Tässä ehdotettu kohdennettujen toimien määrittely on siksi sama kuin seitsemännen puiteohjelman liitteessä I. Se on johdonmukainen niiden alojen valinnan kanssa, joille EU on päättänyt antaa suoraa tukea.

 

Tarkistus    87

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Toiminta on sovitettava asianmukaisesti yhteen maahanmuutto-, turvapaikka- ja kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa, jotta estetään aivovuoto kehitysmaista.

 

Tarkistus    88

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Kansainvälisen yhteistyön strategisen kehittämisen edistämiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutetaan lisäksi horisontaalisia ja monialaisia toimia erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" liitteen I osassa III olevan 6.3.2 kohdan d alakohdassa mainitulla tavalla.

3. Kansainvälisen yhteistyön strategisen kehittämisen edistämiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutetaan lisäksi horisontaalisia ja monialaisia toimia erityistavoitteessa "Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat" liitteen I osassa III olevan 6.3.2 kohdan d alakohdassa mainitulla tavalla.

 

Tarkistus    89

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Osallistujien hallinnollisen taakan vähentämiseksi komissio hyväksyy edunsaajien kansalliset kirjanpitokäytänteet.

 

Tarkistus    90

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b. Edunsaajiin, jotka ovat toteuttaneet tilintarkastuksensa tyydyttävällä tavalla kolmena peräkkäisenä vuonna, sovelletaan kevyempää tarkastusmenettelyä luottamukseen perustuvan toimintatavan edistämiseksi.

 

Tarkistus    91

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan komissio toteuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevia tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien tuettuja hankkeita ja niiden tuloksia koskevat viestintätoimenpiteet. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa viestintään osoitetulla talousarviolla edistetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa viestintää siltä osin kun ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen.

Komissio toteuttaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevia tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien tuettuja hankkeita ja niiden tuloksia koskevat viestintätoimenpiteet. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa viestintään osoitetulla talousarviolla edistetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa viestintää siltä osin kun ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen. Ennen kaikkea komissio toimittaa jäsenvaltioille oikea-aikaisia ja perusteellisia tietoja.

 

Tarkistus    92

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tiedottamis- ja tulostenlevittämistoimet ovat erottamaton osa kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia toimia.

Tiedottamis- ja tulostenlevittämistoimet ovat erottamaton osa kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia toimia. Kaikkien Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevien tiedotus- ja viestintätoimien, myös tuettuja hankkeita koskevan viestinnän, on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla ja esteettömästi saavutettavissa, ja ne on julkaistava sähköisessä muodossa.

 

Tarkistus    93

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Jotta voidaan helpottaa tiedonsaantia ja luoda väline, joka sisältää kaiken tiedeyhteisön vaatiman tiedon, sähköistä Cordis-tietopalvelua olisi avoimuuden vaatimus huomioon ottaen arvioitava ja muokattava selkeämmin ja joustavammin. Uusi Cordis-palvelu saatetaan toimintakuntoon 31 päivään toukokuuta 2013 mennessä.

Perustelu

Tällä hetkellä Cordis on yksi monimutkaisimmista ja vaikeimmista ohjelmista käsitellä. Jos yhteiskunnan, tutkijoiden ja yritysten halutaan saavan helpommin tietoa, ohjelmaa on tarkistettava, tietoja on laajennettava ja kaikkien ehdotusten ja avustusten saatavuutta on helpotettava.

 

Tarkistus    94

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina;

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla, unioniin assosioituneissa merentakaisissa maissa ja alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina, mukaan luettuina toimintarajoitteiset tutkijat ja osallistujat;

Perustelu

On korostettava vammaisten henkilöiden asemaa ja heidän esteettömyyteen liittyviä tarpeitaan Horisontti 2020 -puiteohjelman tiedottamiseen, viestintään ja tulosten levittämiseen liittyvissä toimissa. Lisäksi tarvitaan valmiuksien kehittämistä, sillä vammaiset henkilöt ja heidän etujärjestönsä ovat aliedustettuja tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmissa sekä julkisissa kuulemisissa ja vuoropuhelussa.

 

Tarkistus    95

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) kohdennettu apu hankkeille ja konsortioille sellaisen osaamisen hankkimisessa, jonka avulla voidaan optimoida tiedottaminen ja tulosten levittäminen;

b) kohdennettu apu hankkeille ja konsortioille sellaisen osaamisen asianmukaisessa hankkimisessa, jonka avulla voidaan optimoida tiedottaminen ja tulosten levittäminen;

 

Tarkistus    96

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) toimet, joissa kootaan yhteen tuloksia useista hankkeista, mukaan lukien muista lähteistä rahoitusta saavat hankkeet, ja joiden avulla voidaan tarjota käyttöön käyttäjäystävällisiä tietokantoja ja raportteja, joissa keskeiset löydökset esitetään tiivistetysti;

c) toimet, joissa kootaan yhteen ja arvioidaan tuloksia useista hankkeista, mukaan lukien muista lähteistä rahoitusta saavat hankkeet, ja joiden avulla voidaan tarjota käyttöön käyttäjäystävällisiä ja esteettömiä sähköisiä tietokantoja ja laatia raportteja, joissa keskeiset löydökset esitetään tiivistetysti ja saatetaan tarvittaessa tiedeyhteisön, yritysten ja suuren yleisön tietoisuuteen;

 

Tarkistus    97

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – e alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

e) aloitteet, joilla edistetään suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä, ja joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita innovatiivisia teknologioita ja menetelmiä.

e) aloitteet, joilla edistetään akateemisen yhteisön osallistumisen avulla suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä, ja joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita innovatiivisia teknologioita ja menetelmiä tarkoituksena erityisesti lisätä yleisön tietoisuutta siitä, miten tutkimusta ja innovointia voidaan hyödyntää yhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa;

 

Tarkistus    98

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e a) aloitteet, joilla lisätään ja edistetään kansalaisyhteiskunnan ja sen järjestöjen tai instituutioiden osallistumista tutkimukseen ja innovointiin liittyvissä kysymyksissä ja joilla tuetaan avointa ja tieteeseen perustuvaa keskustelua tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista.

 

Tarkistus    99

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi luotava valvontajärjestelmä on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan kohtuullisesti varmistaa toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta sekä toimintoihin liittyvien transaktioiden laillisuus ja säännönmukaisuus ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja ohjelmiin kuuluvien maksujen luonne.

1. Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi luotava valvontajärjestelmä on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan kohtuullisesti varmistaa toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvien riskien riittävä vähentäminen ja hallinta sekä toimintoihin liittyvien transaktioiden laillisuus ja säännönmukaisuus ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja ohjelmiin kuuluvien maksujen luonne.

 

Tarkistus    100

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset siten, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja että siihen voidaan houkutella parhaat huippututkijat ja innovatiivisimmat yritykset.

2. Valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla, myös edunsaajien tasolla, aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset siten, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja että siihen voidaan houkutella parhaat huippututkijat ja innovatiivisimmat yritykset.

Perustelu

On otettava huomioon hallinnolliset kustannukset, joita edunsaajille voi aiheutua valvontavaatimusten noudattamisesta.

 

Tarkistus    101

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Nimitetään tilapäinen sovittelija, jonka vastuulla on varmistaa, että sääntöjä tulkitaan yhtenäisesti. Jos sääntöjen tai menettelyjen tulkinnasta on erimielisyyttä esimerkiksi toisen osapuolen teettämän riippumattoman uusintatarkastuksen perusteella, komissio voi ratkaista kiistan tilapäisen sovittelijan suosittamalla kompromissilla.

Perustelu

Kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman aikana edunsaajien välillä oli usein kiistoja sääntöjen tulkinnasta, ja komission suorittamien tarkastusten tulosten perusteella kävi selväksi, että olisi hyödyllistä ottaa käyttöön sovittelumenettely oikeudenkäyntien välttämiseksi. Samasta syystä tarvitaan kompromissimenettely nopeaa riidanratkaisua varten.

 

Tarkistus    102

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Komission tarkastuksia voidaan tehdä neljän vuoden ajan viimeisen maksun suorittamisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Komission tarkastuksia voidaan tehdä kahden vuoden ajan hankkeen valmistumisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

 

Tarkistus    103

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot monialaisista aiheista, kuten kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien ja julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien täytäntöönpanoa ja rahoitusta. Seuranta käsittää tiedot ja indikaattorit, jotka koskevat monialaisia aiheita, kuten sukupuolten tasa-arvoa, vastuullista tutkimusta ja innovointia, kestävyyttä ja ilmastonmuutosta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä, yksityisen sektorin ja etenkin pk-yritysten osallistumista sekä osallistujapohjan laajentamiseen tähtäävien toimien todellista vaikutusta.

 

Tarkistus    104

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Jotta unionissa voidaan toteuttaa sellainen tulevaisuuden ympäristö, joka todella tuo lisää vaurautta ja parantaa elämänlaatua, Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toteuttamisen aikana on säännöllisesti ja tehokkaasti seurattava taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien tasapainoa. Tätä varten komissio luo etukäteen selkeän ja avoimen seurantajärjestelmän.

 

Tarkistus    105

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio raportoi seurannan tuloksista ja huolehtii niiden levityksestä.

2. Komissio raportoi 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetun seurannan tuloksista ja huolehtii niiden levityksestä käyttäen tarvittaessa eri välineille yhteisiä keskeisiä indikaattoreita. Ne annetaan tiedoksi erityisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

 

Tarkistus    106

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Arviointi

Väliarviointi

 

Tarkistus    107

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa.

1. Tarkastelu ja arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa.

 

Tarkistus    108

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella arvioinnin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista. Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toinen määrärahaerä asetetaan saatavilla tämän arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa tarkastellaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin edistymistä seuraavien tekijöiden pohjalta:

Poistetaan.

i) edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen määrärahaerän käyttöaste erittelemällä osaamis- ja innovointiyhteisöjen ensimmäisen aallon kehittämiseen käytetty rahamäärä ja toisen aallon siemenrahoituksen vaikutus sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kyky houkutella rahoitusta osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppaneilta ja yksityiseltä sektorilta asetuksen XX/2012 [tarkistettu EIT-asetus] mukaisesti.

 

ii) osaamis- ja innovointiyhteisöjen kolmannen aallon sovittu perustamisaikataulu ja olemassa olevien osaamis- ja innovointiyhteisöjen ohjelmoidut rahoitustarpeet niiden kunkin ominaisen kehityksen mukaisesti; ja

 

iii) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen panos Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin painopistealueella "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa".

 

Perustelu

Osaamis- ja innovointiyhteisöjen seuraava sukupolvi on tarkoitus käynnistää vuonna 2014, ja budjetti on jaksotettu ja otetaan käyttöön niiden vuotuisen suorituskyvyn mukaisesti. Koska eri alojen olosuhteet ovat erilaiset, näyttäsi olevan parempi perustaa budjettipäätökset kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön omiin saavutuksiin kuin päättää uusista yhteisöistä muiden yhteisöjen suorituskyvyn perusteella.

 

Tarkistus    109

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä, ottaen huomioon seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin arvioinnin, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sen erityisohjelmasta, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvosto, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimista, Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisesta (tulosten ja vaikutusten saavuttamisen osalta) ja siitä, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia, sekä voimavarojen tehokkuudesta ja käytöstä, yksinkertaistamisen lisämahdollisuuksista ja eurooppalaisesta lisäarvosta. Tässä arvioinnissa tarkastellaan myös eri alueiden osallistujien, pk-yritysten ja tasapuolista sukupuolijakaumaa edistävien toimien mahdollisuuksia saada rahoitusta. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta sekä tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista.

b) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä, ottaen huomioon seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sen erityisohjelmasta, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvosto, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimista.

 

Väliarvioinnissa arvioidaan perusteellisesti sekä olemassa olevat että uudet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, yhteiset teknologia-aloitteet mukaan lukien, niiden eurooppalaisen lisäarvon määrittämiseksi, ja komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia niiden hallinnon ja toiminnan parantamiseksi, jotta voidaan varmistaa niiden vaikuttavuus ja tehokkuus sekä avoin toiminta ja välttää eturistiriidat. Komissio esittää tämän arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

Jos perusteellinen arviointi osoittaa, että eurooppalaista lisäarvoa koskeva kriteeri ei täyty tyydyttävästi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat päättää, ettei näiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien rahoittamista jatketa.

 

Väliarvioinnissa on otettava huomioon tutkimustulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvät näkökohdat. Väliarvioinnissa tarkastellaan Horisontti 2020 -puiteohjelman eri osien edistymistä seuraavien tekijöiden pohjalta:

 

i) Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttaminen (toisin sanoen tulosten ja vaikutusten saavuttaminen erityisohjelman liitteessä II esitettyjen indikaattoreiden perusteella) ja se, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia;

 

ii) voimavarojen tehokkuus ja käyttö kiinnittäen erityistä huomiota 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin monialaisiin toimiin ja muihin tekijöihin; ja

 

iii) unionin tason lisäarvo.

 

Väliarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä entisestään sekä eri alueiden osallistujien, pk-yritysten ja tasapuolista sukupuolijakaumaa edistävien toimien mahdollisuuksia saada rahoitusta. Siinä otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta sekä tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista. Se toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten harjoittama tutkimus- ja innovointipolitiikka on täydentävää ja tuo unionin tason lisäarvoa.

 

Tarkistus    110

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Komissio esittää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun väliarvioinnin yhteydessä mahdollisuuksien mukaan konkreettista näyttöä unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden täydentävyydestä ja niillä saavutetuista synergioista Eurooppa 2020 -strategian tutkimus- ja kehittämistavoitteiden ja innovointia koskevan pääindikaattorin saavuttamisessa.

 

Tarkistus    111

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b. Komissio tarkastelee viimeistään vuonna 2016 ja sen jälkeen kahden vuoden välein unionin organisaatioiden ja kolmansien maiden organisaatioiden vastavuoroista pääsyä osallisiksi tutkimusohjelmista. Tarkastelu tehdään maakohtaisesti ja siihen sisällytetään vertailu kolmansien maiden organisaatioiden Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta saamasta rahoituksesta ja unionin organisaatioiden kolmansien maiden tutkimusohjelmista saamasta rahoituksesta.

Perustelu

Todellinen vastavuoroisuus kolmansien maiden organisaatioiden pääsyssä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan edellyttää, että ohjelmaa pitää säännöllisesti tarkistaa ja että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta kolmansien maiden organisaatioille maksettavaa rahoitusta on seurattava.

 

Tarkistus    112

Ehdotus asetukseksi

26 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

26 a artikla

 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

 

2. Siirretään 6 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi … päivästä …kuuta ... Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

 

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

5. Edellä olevan 6 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

 

Tarkistus    113

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – 1-6 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisenä tavoitteena on rakentaa osaamiseen ja innovointiin perustuva talous koko unionin alueelle ja edistää samalla kestävää kehitystä. Se tukee Eurooppa 2020 -strategiaa ja muita unionin politiikkoja sekä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja toimintaa.

Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisenä tavoitteena on rakentaa osaamiseen ja innovointiin perustuva maailman johtava talous ja yhteiskunta koko unionin alueelle ja edistää samalla kestävää kehitystä. Se tukee Eurooppa 2020 -strategiaa ja muita unionin politiikkoja sekä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja toimintaa.

Tämän yleisen tavoitteen saavuttamista arvioidaan seuraavien suorituskykyindikaattoreiden pohjalta:

Tämän yleisen tavoitteen saavuttamista arvioidaan seuraavien suorituskykyindikaattoreiden pohjalta:

– Eurooppa 2020 -strategian t&k-tavoite (3 prosenttia bkt:stä);

– Eurooppa 2020 -strategian t&k-tavoite (3 prosenttia bkt:stä);

– Eurooppa 2020 -strategian innovointia koskeva pääindikaattori.

– Eurooppa 2020 -strategian innovointia koskeva pääindikaattori;

 

– seuraavat henkilöresurssi-indikaattorit: muutos tutkijoiden osuudessa työssäkäyvästä väestöstä; muutos naisten osuudessa tutkijoiden kokonaismäärästä; muutokset tutkijoiden houkuttelemisessa ulkomailta ja tutkijoiden aivoviennissä.

 

Arvioinnissa käytetään kaikkia suorituskykyindikaattoreita, jotta voidaan tuoda esiin muutokset, edetä selvästi tutkimustoimintaan osallistumisessa unionissa vallitsevan epätasapainon korjaamisessa ja mahdollistaa kansainväliset vertailut.

Tämä yleinen tavoite pyritään saavuttamaan kolmella erillisellä mutta toisiaan vahvistavalla painopistealueella, joihin kuhunkin sisältyy joukko erityistavoitteita. Ne pannaan täytäntöön saumattomasti, jotta voidaan synnyttää vuorovaikutusta eri erityistavoitteiden välille, välttää toimien päällekkäisyyksiä ja vahvistaa niiden yhteisvaikutusta.

Tämä yleinen tavoite pyritään saavuttamaan kolmella erillisellä mutta toisiaan vahvistavalla painopistealueella, joihin kuhunkin sisältyy joukko erityistavoitteita. Ne pannaan täytäntöön saumattomasti, jotta voidaan synnyttää vuorovaikutusta eri erityistavoitteiden välille, välttää toimien päällekkäisyyksiä ja vahvistaa niiden yhteisvaikutusta.

 

Kaikkiin kolmeen painopistealueeseen sisältyy kansainvälinen ulottuvuus. Kansainvälinen tiede- ja teknologiayhteistyö on unionille ehdottoman tärkeää ja olennaista etenkin tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa ja perustutkimuksessa, jotta kehittyvien tieteenalojen ja teknologiamahdollisuuksien edut voidaan hyödyntää. Sen vuoksi 21 artiklan 2 ja 3 kohdassa kuvattujen kansainvälisten yhteistyötoimien osuus on vähintään säilytettävä edellisen puiteohjelman tasolla. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuetaan eritoten kansainvälisen yhteistyön kolmea pääulottuvuutta:

 

– tiede- ja teknologiayhteistyö maailman parhaiden huippuyksiköiden kanssa, jotta osaaminen voidaan kehittää huippuunsa ja sitä voidaan levittää ja jotta kyetään edelleen kilpailemaan huipputasolla;

 

– valmiuksien kehittämiseen tähtäävä kansainvälinen tiede- ja teknologiayhteistyö, jonka ansiosta unionissa toimivat laitokset voivat alusta alkaen osallistua maailman t&k-valmiuksien ja henkilöresurssien kehittämiseen ja hyötyä niiden nopean kehityksen tuomista eduista;

 

– maailman rauhaa ja vakautta edistävä tiede- ja teknologiayhteistyö, jossa tiedostetaan tieteen ja tutkimuksen inhimillisten ja yhteiskunnallisten arvojen suuri merkitys epävakaiden yhteiskuntien vakiinnuttamisessa ja kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa.

Yhteinen tutkimuskeskus edistää Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille.

Yhteinen tutkimuskeskus edistää Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille. Yhteisen tutkimuskeskuksen unionin tason lisäarvoa arvioidaan muun muassa seuraavien indikaattorien perusteella:

 

– niiden tapausten lukumäärä, joissa Yhteisen tutkimuskeskuksen antamalla teknisellä ja tieteellisellä tuella on ollut erityistä konkreettista vaikutusta unionin eri alojen politiikkaan

 

– vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärä.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi. EIT:n suoritusta arvioidaan seuraavilla indikaattoreilla:

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan tutkimuksen, innovoinnin ja korkeakoulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi. EIT:n suoritusta arvioidaan seuraavilla indikaattoreilla:

– osaamis- ja innovointiyhteisöihin integroitujen korkeakoulu-, yritys- ja tutkimusalan organisaatioiden määrä;

– osaamis- ja innovointiyhteisöihin integroitujen korkeakoulu-, yritys- ja tutkimusalan organisaatioiden määrä;

– osaamiskolmion sisällä toteutettu yhteistyö, joka johtaa innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämiseen.

– osaamiskolmion sisällä toteutettu yhteistyö, joka johtaa innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen.

Tässä liitteessä esitetään 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden ja toimien päälinjat.

Tässä liitteessä esitetään 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden ja toimien päälinjat.

 

Konsensukseen perustuvan ja disruptiivisen tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan asianmukaiseksi tasapainottamiseksi on edistettävä alhaalta ylös -periaatteella toteutettujen avointen ehdotuspyyntöjen ja nopeutettujen menettelyjen käyttöä, sillä näin varmistetaan innovatiivisten hankkeiden nopea toteutus. Lisäksi on luotava sopiva tasapaino "yhteiskunnallisten haasteiden" ja "mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden" alaan kuuluvien pienten ja suurten hankkeiden välille ottaen huomioon kunkin alan rakenne, toiminnan tyyppi, teknologia ja tutkimusympäristö.

 

Euroopan alueiden ja jäsenvaltioiden tutkimuksen ja innovoinnin kuilun kaventamiseksi kehitetään täydentävyyttä ja tiivistä synergiaa rakennerahastojen kanssa sekä alkupäässä (jäsenvaltioiden valmiuksien kehittäminen Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista silmällä pitäen) että loppupäässä (Horisontti 2020 -puiteohjelman tuella saavutettujen tutkimus- ja innovointitulosten hyödyntäminen ja levittäminen). Mahdollisuuksien mukaan on parannettava näiden kahden välineen yhteentoimivuutta. Lisäksi kannustetaan käyttämään kumulatiivista tai yhdistelmärahoitusta. Synergioihin pyritään erityisesti tavoitteen "Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen" toimissa, unionin edun mukaisen tutkimusinfrastruktuurin alueellisissa kumppanirakenteissa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välityksellä toteutetuissa toimissa.

 

Tarkistus    114

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – I osa

 

Komission teksti

Tarkistus

Tämän osan tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa unionin tieteellistä huippuosaamista ja vakiinnuttaa eurooppalainen tutkimusalue, jotta unionin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä voitaisiin tehdä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisempi. Osaan sisältyy neljä erityistavoitetta:

Tämän osan tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa unionin tieteellistä huippuosaamista ja vakiinnuttaa eurooppalainen tutkimusalue, jotta unionin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä voitaisiin tehdä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisempi. Osaan sisältyy viisi erityistavoitetta:

a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tarjoaa unionin laajuisesti kilpailutettua houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat seurata kaikkien lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tarjoaa unionin laajuisesti kilpailutettua houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat seurata kaikkien lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

b) Tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita koskevassa toiminnassa tuetaan tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään parantamaan Euroopan kykyä tuottaa kehittyneitä ja tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatiota. Siinä pyritään saamaan aikaan täysin uusiin ja suuririskisiin ideoihin liittyvää tieteenalojen välistä tutkimusyhteistyötä ja nopeuttamaan kaikkein lupaavimpien esiin nousevien tieteen- ja teknologianalojen kehitystä ja niihin liittyvien tiedeyhteisöjen rakentumista unionin laajuisesti.

b) Tulevia ja kehitteillä olevia tieteenaloja ja teknologioita koskevassa toiminnassa tuetaan tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään parantamaan Euroopan kykyä tuottaa kehittyneitä ja tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatiota. Siinä pyritään saamaan aikaan täysin uusiin ja suuririskisiin ideoihin liittyvää tieteenalojen välistä tutkimusyhteistyötä ja nopeuttamaan kaikkein lupaavimpien esiin nousevien tieteen- ja teknologianalojen kehitystä ja niihin liittyvien tiedeyhteisöjen rakentumista unionin laajuisesti.

c) Marie Curie -toimet tarjoavat tutkijoiden rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla huipputasoista ja innovatiivista tutkijakoulutusta ja houkuttelevia mahdollisuuksia edetä uralla ja vaihtaa tietämystä, jotta tutkijoilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet vastata nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisin haasteisiin.

c) Marie Skłodowska-Curie -toimet tarjoavat yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten, pk-yritykset mukaan luettuina, tutkijoiden rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla huipputasoista ja innovatiivista tutkijakoulutusta ja houkuttelevia mahdollisuuksia edetä uralla ja vaihtaa tietämystä, jotta tutkijoilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet vastata nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisin haasteisiin.

d) Tutkimusinfrastruktuuriin liittyvissä toimissa kehitetään Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa silmällä pitäen, parannetaan niiden innovointivalmiuksia ja inhimillistä pääomaa sekä täydennetään näitä toimia asiaan liittyvän unionin politiikan ja kansainvälisen yhteistyön avulla.

d) Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvissä toimissa kehitetään ja tuetaan nykyisiä ja uusia Euroopan huipputason tutkimusinfrastruktuureja ja autetaan niitä toimimaan eurooppalaisen tutkimusalueen hyväksi parantamalla niiden innovointivalmiuksia, houkuttelemalla maailmanluokan tutkijoita, kouluttamalla inhimillistä pääomaa sekä täydentämällä näitä toimia kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän unionin politiikan avulla.

 

d a) Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen vapauttaa Euroopan lahjakkuusreservin potentiaalin, sillä se tukee toimintapolitiikan oppimista, verkottumista ja koulutusmahdollisuuksia.

Kullakin näistä on osoitettu olevan runsaasti lisäarvoa unionin tasolla. Yhdessä ne muodostavat voimakkaan ja tasapainoisen toimintakokonaisuuden, joka yhdessä kansallisten ja alueellisten toimien kanssa kattaa koko laajuudelta Euroopan kehittyneeseen tieteeseen ja teknologiaan liittyvät tarpeet. Kun toimet saatetaan yhden ohjelman alle, ne voidaan toteuttaa yhtenäisemmin järkeistetyllä, yksinkertaisella ja paremmin kohdennetulla tavalla. Samalla säilytetään jatkuvuus, joka on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ylläpitää toimien vaikuttavuutta.

Kullakin näistä on osoitettu olevan runsaasti lisäarvoa unionin tasolla. Yhdessä ne muodostavat voimakkaan ja tasapainoisen toimintakokonaisuuden, joka yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimien kanssa kattaa koko laajuudelta Euroopan kehittyneeseen tieteeseen ja teknologiaan liittyvät tarpeet. Kun toimet saatetaan yhden ohjelman alle, ne voidaan toteuttaa yhtenäisemmin järkeistetyllä, yksinkertaisella ja paremmin kohdennetulla tavalla. Samalla säilytetään jatkuvuus, joka on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ylläpitää toimien vaikuttavuutta.

Toimet ovat lähtökohtaisesti tulevaisuuteen suuntautuneita; niissä rakennetaan pitkän aikavälin osaamista ja keskitytään seuraavan sukupolven tieteeseen, teknologiaan, tutkijoihin ja innovaatioihin ja tuetaan uusia lahjakkuuksia kaikkialla unionissa ja assosioituneissa maissa sekä maailmanlaajuisesti. Koska toimet ovat tiedepainotteisia ja niiden rahoitusjärjestelyt on suurelta osin alhaalta ylöspäin suuntautuneita ja tutkijalähtöisiä, Euroopan tiedeyhteisöllä on tärkeä asema ohjelmassa noudatettavien tutkimuslinjausten määrittelyssä.

Toimet ovat lähtökohtaisesti tulevaisuuteen suuntautuneita; niissä rakennetaan pitkän aikavälin osaamista ja keskitytään seuraavan sukupolven tieteeseen, teknologiaan, tutkijoihin ja innovaatioihin ja tuetaan uusia lahjakkuuksia kaikkialla unionissa ja assosioituneissa maissa sekä maailmanlaajuisesti. Koska toimet ovat tiedepainotteisia ja niiden rahoitusjärjestelyt on suurelta osin alhaalta ylös suuntautuneita ja tutkijalähtöisiä, Euroopan tiedeyhteisöllä on tärkeä asema ohjelmassa noudatettavien tutkimuslinjausten määrittelyssä.

 

Tarkistus    115

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – II osa

 

Komission teksti

Tarkistus

Tämän osan tavoitteena on nopeuttaa sellaisten teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä, jotka muodostavat huomispäivän yritystoiminnan perustan ja auttavat innovatiivisia eurooppalaisia pk-yrityksiä kasvamaan maailman johtaviksi yrityksiksi. Osaan sisältyy kolme erityistavoitetta:

Tämän osan tavoitteena on nopeuttaa sellaisten teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä, jotka muodostavat huomispäivän yritystoiminnan perustan ja auttavat innovatiivisia eurooppalaisia pk-yrityksiä kasvamaan maailman johtaviksi yrityksiksi sekä korjaavat hyödyn pk-yritysten perustamiselle suotuisan ympäristön luomisesta. Erityisesti pyritään kannustamaan "innovaatioiden kulutukseen" eli tietämyksen ja teknologian siirtoon julkisista tutkimuslaitoksista yrityksille ja yrityksiltä toisille. Tähän osaan sisältyy kolme erityistavoitetta:

a) Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Näissä toimissa annetaan kohdennettua tukea tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian alojen tutkimukseen, kehittämiseen ja demonstrointiin. Toimissa korostetaan vuorovaikutusta ja konvergenssia eri teknologioiden välillä.

a) Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Näissä toimissa annetaan kohdennettua tukea keskeisten mahdollistavien teknologioiden, kuten tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian alojen tutkimukseen, standardointiin, sertifiointiin, kehittämiseen ja demonstrointiin. Toimissa korostetaan vuorovaikutusta ja konvergenssia eri teknologioiden välillä sekä niiden suhteita yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kaikilla näillä aloilla otetaan asianmukaisesti huomioon käyttäjien tarpeet.

b) Riskirahoituksen saatavuus. Näiden toimien tavoitteena on poistaa puutteet, joita esiintyy velka- ja pääomarahoituksen saatavuudessa t&k- ja innovaatiovetoisille yrityksille ja hankkeille niiden kaikissa kehitysvaiheissa. Yhdessä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen kanssa niillä tuetaan unionin tason pääomasijoitusten kehittämistä.

b) Riskirahoituksen saatavuus. Näiden toimien tavoitteena on poistaa puutteet, joita esiintyy velka- ja pääomarahoituksen saatavuudessa t&k- ja innovaatiovetoisille yrityksille ja hankkeille niiden kaikissa kehitysvaiheissa. Yhdessä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen kanssa niillä tuetaan unionin tason alkuvaiheen rahoituksen ja pääomasijoitusten kehittämistä.

c) Innovointi pk-yrityksissä. Näillä toimilla edistetään kaikkia innovoinnin muotoja pk-yrityksissä keskittyen niihin yrityksiin, joilla on mahdollisuuksia kasvaa ja kansainvälistyä sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella.

c) Innovointi pk-yrityksissä. Näillä toimilla annetaan pk-yrityksille räätälöityä tukea, joka on tarkoitettu kaikille innovoinnin muodoille pk-yrityksissä ja jota annetaan yritysten tarpeisiin sovitettujen erikoisohjelmien ja välinevalikoiman avulla tarjoamalla muun muassa alkupääomaa, apurahoja, pääoma- ja velkarahoitusta, mentorointi- ja neuvontapalveluja sekä pääsyn t&k-verkostoihin ja klustereihin.

Toimissa edetään yritystoimintalähtöisesti. Erityistavoitteiden "Riskirahoituksen saatavuus" ja "Innovointi pk-yrityksissä" budjeteissa noudatetaan kysynnän ohjaamaa, alhaalta ylöspäin suuntautuvaa logiikkaa ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. Näitä täydennetään käyttämällä rahoitusvälineitä ja pk-yrityksille kohdennettua välinettä politiikan tarpeiden mukaisesti osassa "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa".

Toimissa edetään yritystoimintalähtöisesti. Erityistavoitteiden "Riskirahoituksen saatavuus" ja "Innovointi pk-yrityksissä" talousarvioiden toteutuksessa noudatetaan ensisijaisesti kysynnän ohjaamaa, alhaalta ylös suuntautuvaa logiikkaa. Pk-yrityksille kohdennettu väline pannaan täytäntöön osan "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" mukaisilla aihekohtaisilla painopistealueilla. Näitä täydennetään käyttämällä pk-yrityksille kohdennettua välinettä tarvittaessa ylhäältä alas -periaatteella osana esikaupallisia hankintoja tai innovatiivisia hankintatoimia, joiden yhteydessä voidaan havainnollistaa jäsenvaltioiden hankintayksiköiden tarpeiden yhdistämistä unionin tasolla.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa pk-yritysten osallistumiseen. Tämän vuoksi on mahdollista, että noin 15 prosenttia kaikkien yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien erityistavoitteiden ja erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista osoitetaan pk-yrityksille.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa pk-yritysten osallistumiseen ottaen huomioon niiden osaaminen ja teknologian siirtotarpeet. Tuen johdosta yli 20 prosenttia kaikkien yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien erityistavoitteiden ja erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista olisi osoitettava pk-yrityksille.

Erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" noudatetaan teknologialähtöistä lähestymistapaa sellaisten mahdollistavien teknologioiden kehittämiseksi, joita voidaan käyttää useilla eri aloilla teollisuudessa ja palveluissa. Näiden teknologioiden sovelluksia, joilla pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, tuetaan yhdessä yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien erityistavoitteiden kanssa.

Erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" noudatetaan teknologialähtöistä lähestymistapaa sellaisten mahdollistavien teknologioiden kehittämiseksi, joita voidaan käyttää useilla eri aloilla teollisuudessa ja palveluissa. Näiden teknologioiden sovelluksia, joilla pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, tuetaan yhdessä yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien erityistavoitteiden kanssa.

 

Tarkistus    116

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – III osa

 

Komission teksti

Tarkistus

Tämän osan toimet kohdistuvat suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin politiikan painopisteisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja niillä pyritään saamaan aikaan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava tutkimus- ja innovaatiotoimien kriittinen massa. Rahoitus suunnataan seuraaviin erityistavoitteisiin:

Tämän osan toimet kohdistuvat suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin politiikan painopisteisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja niillä pyritään saamaan aikaan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava tutkimus- ja innovaatiotoimien kriittinen massa. Rahoitus suunnataan seuraaviin erityistavoitteisiin:

a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi;

a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

b) Elintarvikkeiden laatu, elintarviketurvallisuus ja elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biopohjainen teollisuus

c) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

c) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

d) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

d) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ja liikkuvuus

e) ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

e) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineiden kestävä käyttö

f) Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

f) Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja pohtiva yhteiskunta

 

f a) Turvalliset yhteiskunnat - Unionin ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen

 

Rahoitusta annetaan myös monialaiselle haasteelle "Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten".

Kaikissa toimissa sovelletaan haasteista liikkeelle lähtevää lähestymistapaa, jossa keskitytään politiikan painopisteisiin määrittelemättä tarkasti etukäteen teknologioita tai ratkaisuja, joita pitäisi kehittää. Tavoitteena on koota kriittinen massa eri alojen, teknologioiden ja tieteenalojen resursseja ja tietämystä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Toimet kattavat koko syklin tutkimuksesta markkinoille, ja niiden uutena painopisteenä ovat innovointiin liittyvät toimet, kuten pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, suunnittelu, käyttäjälähtöinen innovointi, sosiaalinen innovointi ja innovaatioiden saattaminen markkinoille.

Kaikissa toimissa sovelletaan haasteista liikkeelle lähtevää lähestymistapaa, jossa perustiede, soveltava tutkimus, osaamisen siirto ja innovointi ovat yhtä tärkeitä ja toisiinsa liittyviä osia ja jossa keskitytään politiikan painopisteisiin määrittelemättä tarkasti etukäteen teknologioita tai ratkaisuja, joita pitäisi kehittää. Teknologialähtöisten ratkaisujen lisäksi kiinnitetään huomiota ei-teknologiseen, organisatoriseen ja järjestelmien innovointiin sekä julkisen sektorin innovointiin. Tavoitteena on koota kriittinen massa eri alojen, teknologioiden ja tieteenalojen sekä tutkimusinfrastruktuurien resursseja ja tietämystä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Toimet kattavat koko syklin perustutkimuksesta markkinoille, ja niihin sisältyy innovointiin liittyviä toimia, kuten pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, suunnittelu, käyttäjälähtöinen innovointi, sosiaalinen innovointi ja osaamisen siirron ja innovaatioiden saattaminen markkinoille, mukaan lukien standardointi kaikissa vaiheissa. Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteet saavutetaan, on välttämätöntä saada yhteistyöhankkeisiin mukaan laaja valikoima sidosryhmiä tutkimuslaitoksista ja yrityksistä julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjiin.

 

Haasteista liikkeelle lähtevän lähestymistavan soveltamiseksi tarvitaan tutkimus- ja innovaatiotoimien koordinoitua strategista suunnittelua. Koordinoinnilla voidaan poistaa hajanaisuutta ja parantaa teknologia- ja infrastruktuuriresurssien hyödyntämistä eri haasteiden parissa työskentelevien tutkimusyhteisöjen kaikkien jäsenten keskuudessa.

 

Strategisilla toimilla ja tieteellisellä ohjauksella voidaan varmistaa alusta alkaen asiantunteva panos toimintalinjojen kehittämiseen, edistää innovointia ja kilpailukykyä innovointisyklin monimutkaisuuden ymmärtämisen ansiosta ja kannustaa eri maiden tutkijoita osallistumaan toimintaan.

 

Tarpeiden ja kysynnän mukaan tutkimuksen ja innovoinnin strategisesta koordinoinnista voivat vastata kunkin haasteen osalta strategiset tiedepaneelit, jotka koostuvat riippumattomista, avoimen menettelyn mukaisesti valituista korkeakoulujen, elinkeinoelämän, loppukäyttäjien ja kansalaisyhteiskunnan korkean tason asiantuntijoista ja jotka ovat mukana määrittelemässä parhaaseen johtajuuteen perustuvia tutkimus- ja innovointiohjelmia ja tarjoavat virikkeitä ja tarvittavat välineet laajamittaisen vuorovaikutuksen ja synergian luomiseksi. Näiden paneelien tehtävänä olisi tarjota jatkuvaa strategista neuvontaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja muilla unionin politiikan aloilla toteutettavista ja suunniteltavista toimista.

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat horisontaalinen ulottuvuus ja olennainen osa toimia. Niiden on oltava edustettuina ohjelmakomiteoissa ja asiantuntijaryhmissä, jotka vastaavat kaikkien aihealojen hankkeiden ja ohjelmien arvioinnista, ja niitä varten on kehitettävä yhteiskuntatieteisiin suuntautuvia ehdotuspyyntöjä. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja pohtiva yhteiskunta". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten maailmanlaajuisten ponnistelujen tukemiseen, jotka edellyttävät kriittistä massaa, jotta Eurooppa voi osallistua, ja joissa Eurooppa voisi omaksua johtavan aseman.

Erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla.

 

Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ovat olennainen osa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa, jotta unionin eri alojen politiikoille voidaan antaa vankkaa, tietämykseen pohjautuvaa tukea. Toimia toteutetaan asiakaslähtöisesti, ja niitä täydennetään ennakoivilla toimilla.

Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ovat olennainen osa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa, jotta unionin eri alojen politiikoille voidaan antaa vankkaa, tietämykseen pohjautuvaa tukea. Toimia toteutetaan asiakaslähtöisesti, ja niitä täydennetään ennakoivilla toimilla.

Euroopan teknologiainstituutilla on tärkeä rooli, sillä se edistää osaamiskolmion osatekijöiden integroimista yhdistämällä huipputason tutkimusta, koulutusta ja innovointia. EIT tekee tämän pääasiassa osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta. Tämän lisäksi se varmistaa, että kokemuksia jaetaan myös osaamis- ja innovointiyhteisöjen ulkopuolella toteuttamalla tulosten levittämistä ja tietämyksen jakoa koskevia kohdennettuja toimia, mikä edistää innovointimallien nopeampaa käyttöönottoa unionissa.

Euroopan teknologiainstituutilla on tärkeä rooli, sillä se edistää osaamiskolmion osatekijöiden integroimista yhdistämällä huipputason tutkimusta, koulutusta ja innovointia. EIT tekee tämän pääasiassa osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta. Tämän lisäksi se varmistaa, että kokemuksia jaetaan myös osaamis- ja innovointiyhteisöjen välillä ja ulkopuolella toteuttamalla tulosten levittämistä ja tietämyksen jakoa koskevia kohdennettuja toimia, mikä edistää innovointimallien nopeampaa käyttöönottoa unionissa.

 

Tarkistus    117

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)

1. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)

1.1 Erityistavoite

1.1 Erityistavoite

Erityistavoitteena on lujittaa eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista, dynaamisuutta ja luovuutta.

Erityistavoitteena on lujittaa eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista, dynaamisuutta ja luovuutta.

Eurooppa on asettanut tavoitteekseen siirtymisen uuteen talousmalliin, joka perustuu älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Tällaisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan merkittäviä parannuksia nykyisiin teknologioihin. Se edellyttää huomattavasti nykyistä suurempia valmiuksia tiedepohjaiseen innovointiin radikaalisti uudenlaisen tietämyksen pohjalta, jolloin Eurooppa voi toimia edelläkävijänä sellaisten teknologisten paradigmamuutosten aikaansaamisessa, jotka keskeisellä tavalla edesauttavat tulevaisuudessa tuottavuuden kasvua, kilpailukykyä, vaurauden luomista ja yhteiskunnallista kehitystä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat yleensä olleet lähtöisin julkisen sektorin tiedeperustasta ennen kuin ne ovat luoneet perustan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.

Eurooppa on asettanut tavoitteekseen siirtymisen uuteen talousmalliin, joka perustuu älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Tällaisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan merkittäviä parannuksia nykyisiin teknologioihin ja osaamiseen. Se edellyttää huomattavasti nykyistä suurempia valmiuksia perustieteeseen ja tiedepohjaiseen innovointiin radikaalisti uudenlaisen tietämyksen pohjalta, jolloin Eurooppa voi toimia edelläkävijänä sellaisten tieteellisten ja teknologisten paradigmamuutosten aikaansaamisessa, jotka keskeisellä tavalla edesauttavat tulevaisuudessa tuottavuuden kasvua, kilpailukykyä, vaurauden luomista ja yhteiskunnallista kehitystä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat yleensä olleet lähtöisin julkiselta sektorilta ennen kuin ne ovat luoneet perustan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.

Maailmanlaajuinen johtoasema innovoinnissa kytkeytyy tiiviisti huipputason tieteeseen. Eurooppa oli aiemmin kiistaton johtaja, mutta se on sittemmin jäänyt kilpailussa jälkeen huipputieteen terävimmästä kärjestä ja soittanut Yhdysvaltoihin nähden toista viulua sodanjälkeisissä tärkeissä teknologisissa kehitysaskelissa. Vaikka unioni tuottaa edelleen eniten tieteellisiä julkaisuja maailmassa, Yhdysvallat tuottaa kaksinkertaisen määrän kaikkein vaikutusvaltaisimpia julkaisuja (jotka kuuluvat viittaustilaston 1 prosentin kärkeen). Myös kansainvälisissä korkeakoululuokituksissa Yhdysvaltojen korkeakoulut hallitsevat kärkipaikkoja. Nobel-palkinnon voittajista 70 prosenttia työskentelee Yhdysvalloissa.

Maailmanlaajuinen johtoasema innovoinnissa kytkeytyy tiiviisti huipputason tieteeseen. Eurooppa oli aiemmin kiistaton johtaja, mutta se on sittemmin jäänyt kilpailussa jälkeen huipputieteen terävimmästä kärjestä ja soittanut Yhdysvaltoihin nähden toista viulua sodanjälkeisissä tärkeissä teknologisissa kehitysaskelissa. Vaikka unioni tuottaa edelleen eniten tieteellisiä julkaisuja maailmassa, Yhdysvallat tuottaa kaksinkertaisen määrän kaikkein vaikutusvaltaisimpia julkaisuja (jotka kuuluvat viittaustilaston 1 prosentin kärkeen). Myös kansainvälisissä korkeakoululuokituksissa Yhdysvaltojen korkeakoulut hallitsevat kärkipaikkoja. Nobel-palkinnon voittajista 70 prosenttia työskentelee Yhdysvalloissa.

Yksi osa haastetta on se, että vaikka Eurooppa ja Yhdysvallat investoivat osapuilleen yhtä suuret määrät julkisen sektorin tiedeperustaansa, unionissa on lähes kolminkertainen määrä julkisen sektorin tutkijoita, jolloin investoinnit tutkijaa kohden ovat huomattavasti pienemmät. Yhdysvallat jakaa myös valikoivammin resursseja johtaville tutkijoille. Tämä selittää osaltaan, miksi unionin julkisen sektorin tutkijoiden tuottavuus on keskimäärin alhaisempi ja miksi heillä on kaiken kaikkiaan yhdessä vähäisempi tieteellinen vaikutus kuin heidän määrällisesti huomattavasti harvemmilla yhdysvaltalaisilla kilpailijoillaan.

Yksi osa haastetta on se, että vaikka Eurooppa ja Yhdysvallat investoivat osapuilleen yhtä suuret määrät julkisen sektorin tiedeperustaansa, unionissa on lähes kolminkertainen määrä julkisen sektorin tutkijoita, jolloin investoinnit tutkijaa kohden ovat huomattavasti pienemmät. Yhdysvallat jakaa myös valikoivammin resursseja johtaville tutkijoille. Tämä selittää osaltaan, miksi unionin julkisen sektorin tutkijoiden tuottavuus on keskimäärin alhaisempi ja miksi heillä on kaiken kaikkiaan yhdessä vähäisempi tieteellinen vaikutus kuin heidän määrällisesti huomattavasti harvemmilla yhdysvaltalaisilla kilpailijoillaan.

Toinen keskeinen osa haastetta on se, että monissa Euroopan maissa julkinen sektori ei vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Lahjakkailta nuorilta tutkijoilta voi viedä useita vuosia ennen kuin heistä tulee riippumattomia tieteenharjoittajia. Tämä johtaa Euroopan tutkimuspotentiaalin merkittävään tuhlaukseen, koska se viivyttää uusia ideoita ja uutta energiaa mukanaan tuovien seuraavan sukupolven tutkijoiden esiinnousua ja houkuttelee uraansa aloittavia huippututkijoita etsimään etenemismahdollisuuksia muualta.

Toinen keskeinen osa haastetta on se, että monissa Euroopan maissa julkinen ja yksityinen sektori eivät vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Lahjakkailta nuorilta tutkijoilta voi viedä useita vuosia ennen kuin heistä tulee riippumattomia tieteenharjoittajia. Tämä johtaa Euroopan tutkimuspotentiaalin merkittävään tuhlaukseen, koska se viivyttää uusia ideoita ja uutta energiaa mukanaan tuovien seuraavan sukupolven tutkijoiden esiinnousua ja houkuttelee uraansa aloittavia huippututkijoita etsimään etenemismahdollisuuksia muualta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naistutkijoihin, sillä vain 18 prosenttia professorin virkaa hoitavista tutkijoista on naisia (vastaava luku Yhdysvalloissa on 27 prosenttia), vaikka 60 prosenttia Euroopan yliopistoissa loppututkinnon suorittaneista on naisia.

Nämä tekijät pahentavat lisäksi sitä tosiseikkaa, ettei Eurooppa ole kovin houkutteleva kohde tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhdysvaltojen järjestelmän kyky tarjota enemmän resursseja tutkijaa kohden ja parempia uranäkymiä selittää sen, miksi se pystyy jatkuvasti houkuttelemaan parhaita tutkijoita kaikkialta maailmasta, näiden mukana kymmeniä tuhansia tutkijoita unionista.

Nämä tekijät pahentavat lisäksi sitä tosiseikkaa, ettei Eurooppa ole kovin houkutteleva kohde tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhdysvaltojen järjestelmän kyky tarjota enemmän resursseja tutkijaa kohden, enemmän alojen välistä liikkuvuutta ja yhteyksiä yksityiseen sektoriin sekä parempia uranäkymiä selittää sen, miksi se pystyy jatkuvasti houkuttelemaan parhaita tutkijoita kaikkialta maailmasta, näiden mukana kymmeniä tuhansia tutkijoita unionista.

1.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin tarjoamaan Euroopan parhaille tutkijoille, sekä naisille että miehille, resurssit, joita he tarvitsevat voidakseen kilpailla paremmin maailmanlaajuisesti. Se rahoittaa yksittäisiä tutkijaryhmiä Euroopan laajuisen kilpailutuksen pohjalta. ERC toimii itsenäisesti: riippumaton tieteellinen neuvosto, jonka muodostavat arvostetut ja asiantuntevat tiedemiehet, insinöörit ja tutkijat, laatii tieteellisen kokonaisstrategian ja tekee täysin valtuuksin päätökset siitä, minkä tyyppistä tutkimusta rahoitetaan. Nämä ovat ERC:n keskeiset piirteet, joilla varmistetaan sen tiedeohjelman tehokkuus, sen toiminnan ja vertaisarviointiprosessin laatu ja sen uskottavuus tiedeyhteisön silmissä.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin tarjoamaan Euroopan parhaille tutkijoille, sekä naisille että miehille, resurssit, joita he tarvitsevat voidakseen kilpailla paremmin maailmanlaajuisesti. Se rahoittaa yksittäisiä tutkijaryhmiä Euroopan laajuisen kilpailutuksen pohjalta. ERC toimii itsenäisesti: riippumaton tieteellinen neuvosto, jonka muodostavat molempia sukupuolia ja eri ikäryhmiä edustavat arvostetut ja asiantuntevat tiedemiehet, insinöörit ja tutkijat, laatii tieteellisen kokonaisstrategian ja tekee täysin valtuuksin päätökset siitä, minkä tyyppistä tutkimusta rahoitetaan. Nämä ovat ERC:n keskeiset piirteet, joilla varmistetaan sen tiedeohjelman tehokkuus, sen toiminnan ja vertaisarviointiprosessin laatu ja sen uskottavuus tiedeyhteisön silmissä.

ERC toimii Euroopan laajuisen kilpailuttamisen pohjalta ja voi siten hyödyntää laajempaa lahjakkuus- ja ideareserviä kuin olisi mahdollista kansallisessa järjestelmässä. Parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään, ja hakijat tietävät, että heidän on saavutettava korkein suoritustaso. Palkintona on tasapuolisin edellytyksin annettava joustava rahoitus, johon paikallisilla pullonkauloilla ja kansallisen rahoituksen saatavuudella ei ole vaikutusta.

ERC toimii Euroopan laajuisen kilpailuttamisen pohjalta ja voi siten hyödyntää laajempaa lahjakkuus- ja ideareserviä kuin olisi mahdollista kansallisessa järjestelmässä. Parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään, ja hakijat tietävät, että heidän on saavutettava korkein suoritustaso. Palkintona on tasapuolisin edellytyksin annettava joustava rahoitus, johon paikallisilla pullonkauloilla ja kansallisen rahoituksen saatavuudella ei ole vaikutusta.

ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella odotetaan siis olevan huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille ja teknologisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Nämä tulokset ja tutkimusalat voivat puolestaan viime kädessä tuottaa ne radikaalilla tavalla uudet ideat, jotka ajavat eteenpäin innovointia ja liiketoiminnan kekseliäisyyttä ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä yksittäisten huippututkijoiden ja innovatiivisten ideoiden yhdistelmä luo pohjan innovaatioketjun kaikille vaiheille.

ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella odotetaan siis olevan huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille ja teknologisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Nämä tulokset ja tutkimusalat voivat puolestaan viime kädessä tuottaa ne radikaalilla tavalla uudet ideat, jotka ajavat eteenpäin innovointia ja liiketoiminnan kekseliäisyyttä ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:n apurahoja myönnettäessä pääpaino on läpimurtoideoissa. Tämä yksittäisten huippututkijoiden ja innovatiivisten ideoiden yhdistelmä luo pohjan innovaatioketjun kaikille vaiheille.

Tämän lisäksi ERC:llä on huomattava rakenteellinen vaikutus, koska se antaa voimakkaan sysäyksen koko Euroopan tutkimusjärjestelmän laadun parantamiselle myös muualla kuin ERC:n suoraa rahoitusta saaneiden tutkijoiden ja hankkeiden piirissä. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat asettavat selkeän ja inspiroivan tavoitteen tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa, nostavat sen profiilia ja parantavat sen houkuttelevuutta parhaiden tutkijoiden piirissä ympäri maailmaa. ERC:n stipendiaattien isännöimisen tuoma arvovalta ja siihen liittyvä "huippuosaamisen leima" kiihdyttävät Euroopan korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden välistä kilpailua siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet parhaille tutkijoille. Kansallisten järjestelmien ja yksittäisten tutkimuslaitosten kyky houkutella ja isännöidä ERC-stipendiaatteja luo vertailupohjan, jonka avulla ne voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja uudistaa toimintatapojaan ja käytäntöjään vastaavasti. ERC:n rahoitus täydentää näin ollen unionin tasolla ja kansallisesti ja alueellisesti käynnissä olevia toimia, joilla pyritään uudistamaan Euroopan tutkimusjärjestelmää, lisäämään sen kapasiteettia ja houkuttelevuutta sekä vapauttamaan sen täysi potentiaali.

Tämän lisäksi ERC:llä on huomattava rakenteellinen vaikutus, koska se antaa voimakkaan sysäyksen koko Euroopan tutkimusjärjestelmän laadun parantamiselle myös muualla kuin ERC:n suoraa rahoitusta saaneiden tutkijoiden ja hankkeiden piirissä. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat asettavat selkeän ja inspiroivan tavoitteen tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa, nostavat sen profiilia ja parantavat sen houkuttelevuutta parhaiden tutkijoiden piirissä ympäri maailmaa. ERC:n stipendiaattien isännöimisen tuoma arvovalta ja siihen liittyvä "huippuosaamisen leima" kiihdyttävät Euroopan korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden välistä kilpailua siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet parhaille tutkijoille. Kansallisten järjestelmien ja yksittäisten tutkimuslaitosten kyky houkutella ja isännöidä ERC-stipendiaatteja luo vertailupohjan, jonka avulla ne voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja uudistaa toimintatapojaan ja käytäntöjään vastaavasti. ERC:n rahoitus täydentää näin ollen unionin tasolla ja kansallisesti ja alueellisesti käynnissä olevia toimia, joilla pyritään uudistamaan Euroopan tutkimusjärjestelmää, lisäämään sen kapasiteettia ja houkuttelevuutta sekä vapauttamaan sen täysi potentiaali.

1.3 Toimien päälinjat

1.3 Toimien päälinjat

ERC:n perustoimintona on tarjota houkuttelevaa pitkäaikaista rahoitusta, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkijaryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä.

ERC:n perustoimintona on tarjota houkuttelevaa pitkäaikaista rahoitusta, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkijaryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä.

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin ‑periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. ERC:n apurahat ovat avoimia Euroopassa työskenteleville yksittäisille tutkijaryhmille, jotka voivat koostua minkä tahansa ikäisistä ja mistä maailman maasta tahansa tulevista tutkijoista. ERC pyrkii edistämään tervettä kilpailua kaikkialla Euroopassa.

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylös ‑periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. ERC:n apurahat ovat avoimia Euroopassa työskenteleville yksittäisille tutkijaryhmille, jotka voivat koostua minkä tahansa ikäisistä ja mistä maailman maasta tahansa tulevista tutkijoista. ERC pyrkii edistämään tervettä kilpailua kaikkialla Euroopassa ja ehkäisemään asianmukaisesti tiedostamatonta sukupuolten eriarvoista kohtelua arviointimenettelyissä.

ERC pyrkii erityisesti auttamaan aloittelevia huippututkijoita saavuttamaan riippumattoman aseman antamalla riittävää tukea siinä kriittisessä vaiheessa, jossa tutkijat perustavat tai vakiinnuttavat oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa.

ERC pyrkii erityisesti auttamaan aloittelevia huippututkijoita saavuttamaan riippumattoman aseman antamalla riittävää tukea siinä kriittisessä vaiheessa, jossa tutkijat perustavat tai vakiinnuttavat oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa. Lisäksi voidaan tukea ERC-apurahakauden päättäneiden tutkijoiden paluuta ja uudelleenintegroitumista, erityisesti yhdessä "ERA-oppituolien" järjestelmän kanssa.

ERC tukee tarpeen mukaan myös kehittymässä olevia uusia tiedemaailman työskentelytapoja, jotka voivat johtaa uraauurtaviin tuloksiin, ja helpottaa rahoittamansa tutkimuksen kaupallisen ja sosiaalisen innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä.

ERC tukee tarpeen mukaan myös uusia tiedemaailman työskentelytapoja, jotka voivat johtaa uraauurtaviin tuloksiin, ja helpottaa rahoittamansa tutkimuksen kaupallisen ja sosiaalisen innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä.

ERC pyrkii vuoteen 2020 mennessä osoittamaan, että parhaat tutkijat osallistuvat ERC:n kilpailuihin, että ERC:n rahoitus on johtanut suoraan korkealaatuisiin tieteellisiin julkaisuihin ja innovatiivisten teknologioiden ja ideoiden kaupallistamiseen ja soveltamiseen ja että ERC on merkittävästi edistänyt Euroopan tekemistä houkuttelevammaksi ympäristöksi maailman parhaille tutkijoille. ERC pyrkii erityisesti saamaan aikaan mitattavissa olevan lisäyksen unionin osuudessa julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista. Lisäksi se pyrkii kasvattamaan huomattavasti rahoittamiensa Euroopan ulkopuolelta tulevien huippututkijoiden lukumäärää ja saavuttamaan parannuksia huippututkijoiden tukemiseen liittyvissä institutionaalisissa käytännöissä ja kansallisissa toimintavoissa.

ERC pyrkii vuoteen 2020 mennessä osoittamaan, että parhaat tutkijat osallistuvat ERC:n kilpailuihin, että ERC:n rahoitus on johtanut suoraan korkealaatuisiin tieteellisiin julkaisuihin ja suurta yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusta omaaviin tutkimustuloksiin sekä innovatiivisten teknologioiden ja ideoiden kaupallistamiseen ja soveltamiseen ja että ERC on merkittävästi edistänyt Euroopan tekemistä houkuttelevammaksi ympäristöksi maailman parhaille tutkijoille. ERC pyrkii erityisesti saamaan aikaan mitattavissa olevan lisäyksen unionin osuudessa julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista. Lisäksi se pyrkii kasvattamaan rahoittamiensa Euroopan ulkopuolelta tulevien huippututkijoiden lukumäärää, muun muassa lisäämään merkittävästi naispuolisten huippututkijoiden määrää, ja saavuttamaan parannuksia huippututkijoiden tukemiseen liittyvissä institutionaalisissa käytännöissä ja kansallisissa toimintatavoissa. ERC vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoituselinten kanssa edistääkseen huippututkijoiden tukemista. ERC myös lisää ohjelmiensa näkyvyyttä houkutellakseen huippututkijoita.

ERC:n tieteellinen neuvosto seuraa jatkuvasti ERC:n toimintaa ja pohtii, kuinka sen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa sellaisten apurahajärjestelmien avulla, joissa korostetaan selkeyttä, vakautta ja yksinkertaisuutta niin hakijoiden kuin järjestelmien toteuttamisen ja hallinnoinnin kannalta, ja tarvittaessa, kuinka voidaan vastata esiin nouseviin tarpeisiin. Se aikoo ylläpitää ja edelleen kehittää ERC:n maailmanluokan vertaisarviointijärjestelmää, joka perustuu ehdotusten avoimeen, oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan käsittelyyn, jotta se pystyy tunnistamaan uraauurtavan tieteellisen huippuosaamisen ja lahjakkuuden tutkijan sukupuolesta, kansallisuudesta tai iästä riippumatta. Lisäksi ERC toteuttaa omia strategisia selvityksiään toimintansa valmistelemiseksi ja tukemiseksi, ylläpitää tiiviitä yhteyksiä tiedeyhteisöön ja muihin sidosryhmiin sekä pyrkii siihen, että sen toimet täydentävät muilla tasoilla tehtävää tutkimusta.

ERC:n tieteellinen neuvosto seuraa jatkuvasti ERC:n toimintaa ja arviointimenettelyjä ja pohtii, kuinka sen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa sellaisten apurahajärjestelmien avulla, joissa korostetaan vaikuttavuutta, selkeyttä, vakautta ja yksinkertaisuutta niin hakijoiden kuin järjestelmien toteuttamisen ja hallinnoinnin kannalta, ja tarvittaessa, kuinka voidaan vastata esiin nouseviin tarpeisiin. Se aikoo ylläpitää ja edelleen kehittää ERC:n maailmanluokan vertaisarviointijärjestelmää, jolla varmistetaan ehdotusten avoin, oikeudenmukainen ja puolueeton käsittely, jotta se pystyy tunnistamaan uraauurtavan tieteellisen huippuosaamisen, läpimurtoideat ja lahjakkuuden tutkijan sukupuolesta, kansallisuudesta, organisaatiosta tai iästä riippumatta. ERC toteuttaa omia strategisia selvityksiään toimintansa valmistelemiseksi ja tukemiseksi, ylläpitää tiiviitä yhteyksiä tiedeyhteisöön ja muihin sidosryhmiin sekä pyrkii siihen, että sen toimet täydentävät muilla tasoilla tehtävää tutkimusta ja eivätkä ole päällekkäisiä muiden tutkimustoimien kanssa.

 

ERC tiedottaa avoimesti toimistaan ja tuloksistaan tiedeyhteisölle ja suurelle yleisölle ja säilyttää ajantasaistettuja tietoja rahoitetuista hankkeista.

 

Tarkistus    118

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – otsikko – 2.1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (FET)

2. Tulevat ja kehitteillä olevat tieteenalat ja teknologiat (FEST)

Erityistavoitteena on edistää aiempaan nähden radikaalisti uusia teknologioita tutkimalla uusia ja suuririskisiä ideoita tieteen perustuksille rakentaen. Antamalla joustavaa tukea eri mittakaavoissa tehtävälle tavoiteorientoituneelle ja tieteidenväliselle tutkimusyhteistyölle ja omaksumalla innovatiivisia tutkimuskäytäntöjä pyritään määrittelemään ja hyödyntämään mahdollisuudet saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle.

Erityistavoitteena on edistää tieteen eturintamassa tehtävää tutkimusta, muun muassa aiempaan nähden radikaalisti uusia teknologioita ja suuririskisiä ideoita, joilla on potentiaalia avata uusia näkymiä eurooppalaiselle tieteelle ja teknologialle. Antamalla joustavaa tukea eri mittakaavoissa tehtävälle tavoiteorientoituneelle ja tieteidenväliselle tutkimusyhteistyölle ja omaksumalla innovatiivisia tutkimuskäytäntöjä pyritään määrittelemään ja hyödyntämään mahdollisuudet saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle. Älykkään erikoistumisen alustoilla on tärkeä merkitys, etenkin luovan toiminnan ja verkottumisen, tietojenvaihdon, twinning-toiminnan sekä tutkimus- ja innovointipolitiikan tukemisen suhteen.

 

FEST edistää huippuosaamista yhteistyöhankkeilla, joissa keskitytään eturintamassa tehtävään tutkimukseen ja kehittyviin tieteenaloihin ja teknologiamahdollisuuksiin. FEST kattaa yhteistyössä tehtävän eturintamatutkimuksen koko kentän perustutkimuksesta teknologian edistysaskeliin ja edistää rajat ylittävää yhteistyötä aina tutkimuksen alkuvaiheista lähtien. Näin se tuottaa unionin tason lisäarvoa nykytutkimuksen eturintamaan ja auttaa kokoamaan tutkimusyhteistyön kriittisen massan huippututkimuksessa kautta unionin.

Tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita (Future and Emerging Technologies, FET) koskevassa ohjelmassa edistetään tutkimusta, jossa mennään pidemmälle kuin mikä on tunnettua, hyväksyttyä tai laajasti omaksuttua. Tarkoituksena on saada aikaan uutta ja visionääristä ajattelua, jolla avataan lupaavia polkuja kohti vahvoja uusia teknologioita, joista jotkut voisivat kehittyä johtaviksi teknologioiksi ja ajattelun paradigmoiksi useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. FET-ohjelmassa edistetään toimia, joilla pyritään toteuttamaan pienen mittakaavan tutkimusta kaikilla aloilla, mukaan lukien esiin nousevat teemat, sekä tarttumaan suuriin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin, jotka vaativat ohjelmien yhteenliittymistä ja yhteistyötä koko Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tällä lähestymistavalla haetaan huippuosaamista, ja se ulottuu sellaisten kilpailua edeltävien ideoiden tutkimiseen, jotka voivat muokata teknologian tulevaisuutta. Sen avulla yhteiskunta voi hyötyä monialaisesta tutkimusyhteistyöstä, joka on toteutettava Euroopan tasolla siten, että luodaan yhteys tiedelähtöisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisista haasteista tai teollisuuden kilpailukyvystä liikkeelle lähtevän tutkimuksen välille.

FEST-ohjelmassa edistetään tutkimusta, jossa mennään pidemmälle kuin mikä on tunnettua, hyväksyttyä tai laajasti omaksuttua. Tarkoituksena on saada aikaan uutta ja visionääristä ajattelua, jolla avataan lupaavia polkuja kohti vahvoja uusia teknologioita, joista jotkut voisivat kehittyä johtaviksi teknologioiksi ja ajattelun paradigmoiksi useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. FEST-ohjelmassa edistetään toimia, joilla pyritään toteuttamaan pienen mittakaavan tutkimusta kaikilla aloilla, mukaan lukien esiin nousevat teemat, sekä tarttumaan suuriin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin, jotka vaativat ohjelmien yhteenliittymistä ja yhteistyötä koko Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tällä lähestymistavalla haetaan huippuosaamista, ja se ulottuu sellaisten kilpailua edeltävien ideoiden tutkimiseen, jotka voivat muokata teknologian tulevaisuutta. Sen avulla yhteiskunta voi hyötyä monialaisesta tutkimusyhteistyöstä, joka on toteutettava Euroopan tasolla siten, että luodaan yhteys tiedelähtöisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisista tavoitteista ja haasteista tai teollisuuden kilpailukyvystä liikkeelle lähtevän tutkimuksen välille.

 

Tarkistus    119

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – 2.2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Radikaalit läpimurrot, joilla on muutoksia aikaansaava vaikutus, perustuvat entistä enemmän tiiviiseen yhteistyöhön eri tieteen ja teknologian alojen (esim. tieto- ja viestintäteknologia, biologia, kemia, maapallon luonnonjärjestelmän tutkimus, materiaalitieteet, neurotieteet ja kognitiiviset tieteet, yhteiskuntatieteet ja taloustiede) sekä taiteiden ja humanististen tieteiden välillä. Tämä edellyttää tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen lisäksi myös uusia ajattelutapoja ja uudenlaista vuorovaikutusta monien tutkimusalan toimijoiden välillä.

Radikaalit läpimurrot, joilla on muutoksia aikaansaava vaikutus, perustuvat entistä enemmän tiiviiseen yhteistyöhön eri tieteen ja teknologian alojen (esim. tieto- ja viestintäteknologia, biologia, biotekniikan sovellukset ja robotiikka, kemia, fysiikka, matematiikka, lääketieteen mallintaminen, maapallon luonnonjärjestelmän tutkimus, materiaalitieteet, neurotieteet ja kognitiiviset tieteet, yhteiskuntatieteet ja taloustiede) sekä taiteiden ja humanististen tieteiden välillä. Tämä edellyttää tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen lisäksi myös uusia ajattelutapoja ja uudenlaista vuorovaikutusta monien tutkimusalan toimijoiden välillä.

Joitain ideoita voidaan kehittää pienessä mittakaavassa, kun taas toiset voivat olla niin haasteellisia, että ne vaativat suurimittaisia yhdistettyjä toimia pitkän ajanjakson aikana. Maailman johtavat taloudet ovat huomanneet tämän, ja käynnissä on kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu sellaisten esiin nousevien ja tieteen eturintamaan sijoittuvien teknologisten mahdollisuuksien löytämiseksi ja tutkimiseksi, joilla voi olla merkittävä vaikutus innovointiin ja jotka voivat tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle. Jotta tällaiset toimet olisivat tehokkaita, niiden mittakaava on nopeasti rakennettava suuremmaksi yhdistämällä Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason ohjelmia yhteisten tavoitteiden ympärille kriittisen massan kokoamiseksi, synergioiden luomiseksi ja optimaalisen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Joitain ideoita voidaan kehittää pienessä mittakaavassa, kun taas toiset voivat olla niin haasteellisia, että ne vaativat suurimittaisia yhdistettyjä toimia pitkän ajanjakson aikana. Maailman johtavat taloudet ovat huomanneet tämän, ja käynnissä on kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu sellaisten esiin nousevien ja tieteen eturintamaan sijoittuvien teknologisten mahdollisuuksien löytämiseksi ja tutkimiseksi, joilla voi olla merkittävä vaikutus innovointiin ja jotka voivat tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle. Jotta tällaiset toimet olisivat tehokkaita, niitä on hallinnoitava asiantuntevasti ja niiden mittakaava on nopeasti rakennettava suuremmaksi yhdistämällä Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason ohjelmia yhteisten tavoitteiden ympärille kriittisen massan kokoamiseksi, synergioiden luomiseksi ja optimaalisen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi.

FET-ohjelma kattaa tiedelähtöisen innovoinnin koko kirjon idullaan olevien ja hauraiden ideoiden alhaalta ylöspäin suuntautuvasta pienen mittakaavan alkuvaiheen tutkimuksesta uusien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen rakentamiseen esiin nousevien muutosvoimaisten tutkimusalueiden ympärille ja aina sellaisiin laaja-alaisiin yhdistettyihin tutkimusaloitteisiin asti, jotka perustuvat kunnianhimoisten ja visionääristen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin tutkimuslinjauksiin. Jokaisella näistä kolmesta toimintatasosta on oma erityinen arvonsa, ja ne täydentävät toisiaan ja luovat synergioita. Esimerkiksi pienen mittakaavan tutkimukset voivat tuoda esiin tarpeita kehittää uusia tutkimusaiheita, jotka puolestaan voivat johtaa suuren mittakaavan toimiin ja niiden perustaksi laadittuihin erityisiin etenemissuunnitelmiin. Toimiin osallistuu suuri määrä erilaisia tutkimusalan toimijoita, kuten nuoria tutkijoita ja tutkimusintensiivisiä pk-yrityksiä, ja sidosryhmien (kansalaisyhteiskunta, poliittiset päättäjät, teollisuus ja julkisen sektorin tutkijat) yhteisöjä, jotka kootaan yhteen tutkimuslinjausten pohjalta sitä mukaa kuin ne muotoutuvat, kypsyvät ja monipuolistuvat.

FEST-ohjelma kattaa tiedelähtöisen innovoinnin koko kirjon idullaan olevien ja hauraiden ideoiden alhaalta ylös suuntautuvasta pienen mittakaavan alkuvaiheen tutkimuksesta uusien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen rakentamiseen esiin nousevien muutosvoimaisten tutkimusalueiden ympärille ja aina sellaisiin laaja-alaisiin yhdistettyihin tutkimusaloitteisiin asti, jotka perustuvat kunnianhimoisten ja visionääristen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin tutkimuslinjauksiin. Jokaisella näistä kolmesta toimintatasosta on oma erityinen arvonsa, ja ne täydentävät toisiaan ja luovat synergioita. Esimerkiksi pienen mittakaavan tutkimukset voivat tuoda esiin tarpeita kehittää uusia tutkimusaiheita, jotka puolestaan voivat johtaa suuren mittakaavan toimiin ja niiden perustaksi laadittuihin erityisiin etenemissuunnitelmiin. Toimiin osallistuu suuri määrä erilaisia tutkimusalan toimijoita, kuten nuoria tutkijoita ja tutkimusintensiivisiä pk-yrityksiä, ja sidosryhmien (kansalaisyhteiskunta, poliittiset päättäjät, teollisuus ja julkisen sektorin tutkijat) yhteisöjä, jotka kootaan yhteen muuttuvien tutkimuslinjausten pohjalta sitä mukaa kuin ne muotoutuvat, kypsyvät ja monipuolistuvat.

 

Tarkistus    120

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – 2.3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

FET-ohjelma pyrkii olemaan visionäärinen, muutosvoimainen ja epäsovinnainen. Sen toimissa noudatetaan erilaisia toimintamalleja: toimet voivat olla täysin avoimia tai niissä voidaan eriasteisesti strukturoida aiheita, yhteisöjä ja rahoitusta.

FEST-ohjelma pyrkii olemaan visionäärinen, muutosvoimainen ja epäsovinnainen. Sen toimissa noudatetaan erilaisia toimintamalleja: toimet voivat olla täysin avoimia tai niissä voidaan eriasteisesti strukturoida aiheita, yhteisöjä ja rahoitusta.

Toimissa näille erilaisille toimintamalleille annetaan konkreettisempi muoto ja asianmukainen mittakaava yksilöimällä ja hyödyntämällä mahdollisuuksia saavuttaa pitkäaikaisia hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle. Tässä yhteydessä käytetään seuraavia keinoja:

 

a) Edistetään uusia ideoita ("Avoimet FET-toimet"). FET-ohjelma tukee idullaan olevaa tieteellistä ja teknologista tutkimusta, jossa etsitään uutta perustaa radikaalisti uudenlaisille tulevaisuuden teknologioille kyseenalaistamalla nykyiset paradigmat ja etenemällä kartoittamattomille alueille. Alhaalta ylöspäin suuntautuvalla valintaprosessilla, joka on täysin avoin kaikille tutkimusideoille, kootaan monipuolinen valikoima kohdennettuja hankkeita. Keskeistä on lupaavien uusien alojen, kehityssuuntien ja trendien varhainen havaitseminen sekä uusien ja suuren potentiaalin omaavien tutkimus- ja innovointialan toimijoiden saaminen mukaan.

a) Edistetään uusia ideoita ("Avoimet FEST-toimet"). FEST-ohjelma tukee idullaan olevaa tieteellistä ja teknologista tutkimusta, jossa etsitään uutta perustaa radikaalisti uudenlaisille tulevaisuuden teknologioille kyseenalaistamalla nykyiset paradigmat ja etenemällä kartoittamattomille alueille. Alhaalta ylös suuntautuvalla valintaprosessilla, joka on täysin avoin kaikille tutkimusideoille, kootaan monipuolinen valikoima kohdennettuja hankkeita. Keskeistä on lupaavien uusien alojen, kehityssuuntien ja trendien varhainen havaitseminen sekä uusien ja suuren potentiaalin omaavien tutkimus- ja innovointialan toimijoiden saaminen mukaan.

b) Vaalitaan kehittyviä aihealueita ja yhteisöjä ("Ennakoivat FET-toimet"). FET-ohjelmassa tartutaan lupaaviin uusiin tutkimusaiheisiin, joiden ympärille voidaan koota kriittinen massa toisiinsa liittyviä hankkeita, jotka yhdessä takaavat aihealueiden laaja-alaisen ja monitahoisen tutkimisen ja muodostavat eurooppalaisen tietämyspohjan.

b) Vaalitaan kehittyviä aihealueita ja yhteisöjä ("Ennakoivat FEST-toimet"). Yhteiskunnallisiin haasteisiin ja teollisuusteknologian aihealueisiin läheisesti liittyen FEST-ohjelmassa tartutaan lupaaviin uusiin tutkimusaiheisiin, joiden ympärille voidaan koota kriittinen massa toisiinsa liittyviä hankkeita, jotka yhdessä takaavat aihealueiden laaja-alaisen ja monitahoisen tutkimisen ja muodostavat eurooppalaisen tietämyspohjan.

c) Tartutaan suuriin tieteidenvälisiin tiede- ja teknologiahaasteisiin ("FET-lippulaivahankkeet"). FET-ohjelma tukee kunnianhimoista suuren mittakaavan tiedelähtöistä tutkimusta, jolla pyritään tieteellisiin läpimurtoihin. Tällaisissa toimissa saadaan hyötyä eurooppalaisten ja kansallisten tutkimuslinjausten lähentämisestä. Tieteellisten edistysaskelten pitäisi muodostaa vankka ja laaja-alainen perusta tuleville teknologisille innovaatioille ja taloudellisille sovelluksille useilla eri aloilla sekä tuottaa uudenlaisia hyötyjä yhteiskunnalle.

c) Tartutaan suuriin tieteidenvälisiin tiede- ja teknologiahaasteisiin ("FEST-lippulaivahankkeet"). FEST-ohjelma tukee kunnianhimoista suuren mittakaavan tiedelähtöistä tutkimusta, jolla pyritään tieteellisiin ja teknologisiin läpimurtoihin. Tällaisissa toimissa saadaan hyötyä eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten tutkimuslinjausten lähentämisestä. Tieteellisten edistysaskelten pitäisi muodostaa vankka ja laaja-alainen perusta tuleville teknologisille innovaatioille ja taloudellisille sovelluksille useilla eri aloilla sekä tuottaa uudenlaisia hyötyjä yhteiskunnalle.

Kutakin toimea varten määritellään tarkoituksenmukainen tasapaino avoimen toteutuksen ja aiheiden, yhteisöjen ja rahoituksen eriasteisen strukturoinnin välillä, jotta asetettuihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä optimaalisesti.

 

 

Yli puolet FEST-varoista osoitetaan alhaalta ylös -periaatteella yhteistyössä tehtävälle kaikkien alojen eturintamatutkimukselle.

 

Kaikkien FEST-hankkeiden arvioinnissa noudatetaan tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen tiukkoja kriteerejä.

 

Tarkistus    121

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3 kohta – otsikko – 3.1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Marie Curie -toimet

3. Marie Skłodowska-Curie -toimet

3.1. Erityistavoite

3.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on varmistaa Euroopan henkisen pääoman optimaalinen kehittäminen ja dynaaminen käyttö, jotta voidaan luoda uusia taitoja ja innovaatioita ja siten hyödyntää kaikki henkisen pääoman tarjoamat mahdollisuudet kaikilla sektoreilla ja alueilla.

Erityistavoitteena on varmistaa Euroopan tutkimus- ja innovointialan henkilöresurssien optimaalinen kehittäminen ja dynaaminen käyttö, jotta voidaan kehittää ja siirtää uusia taitoja sekä luoda uutta tietämystä ja innovaatioita ja siten hyödyntää kaikki henkilöresurssien tarjoamat mahdollisuudet kaikilla sektoreilla ja alueilla.

Hyvin koulutetut, dynaamiset ja luovat tutkijat ovat huipputieteen ja tuottavuudeltaan parhaan mahdollisen tutkimuspohjaisen innovoinnin ehdoton edellytys.

Hyvin koulutetut, dynaamiset ja luovat tutkijat ovat huipputieteen ja tuottavuudeltaan parhaan mahdollisen tutkimuspohjaisen innovoinnin ehdoton edellytys.

Vaikka Euroopassa on suuri ja monipuolinen määrä tutkimuksen ja innovoinnin osaavia henkilöstöresursseja, tätä varantoa on koko ajan täydennettävä ja parannettava ja mukautettava työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Nykyisin vain 46 prosenttia tutkimus- ja innovointihenkilöstä työskentelee yrityssektorilla. Tämä osuus on huomattavasti alhaisempi kuin Euroopan tärkeimmillä taloudellisilla kilpailijoilla, esimerkiksi Kiinassa vastaava osuus on 69 prosenttia, Japanissa 73 prosenttia ja Yhdysvalloissa 80 prosenttia. Lisäksi demografiset tekijät aiheuttavat sen, että suhteettoman suuri osuus tutkijoista saavuttaa lähivuosina eläkeiän. Tämä yhdistettynä korkeatasoista osaamista edellyttävien tutkimustyöpaikkojen kasvavaan tarpeeseen Euroopan talouden tutkimusintensiteetin kasvaessa on yksi Euroopan koulutus-, tutkimus- ja innovointijärjestelmän suurimmista haasteista tulevina vuosina.

Vaikka Euroopassa on suuri ja monipuolinen määrä tutkimuksen ja innovoinnin osaavia henkilöstöresursseja, tätä varantoa on koko ajan täydennettävä ja parannettava ja mukautettava työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Nykyisin vain 46 prosenttia tutkimus- ja innovointihenkilöstä työskentelee yrityssektorilla. Tämä osuus on huomattavasti alhaisempi kuin Euroopan tärkeimmillä taloudellisilla kilpailijoilla, esimerkiksi Kiinassa vastaava osuus on 69 prosenttia, Japanissa 73 prosenttia ja Yhdysvalloissa 80 prosenttia. Lisäksi demografiset tekijät aiheuttavat sen, että suhteettoman suuri osuus tutkijoista saavuttaa lähivuosina eläkeiän. Tämä yhdistettynä korkeatasoista osaamista edellyttävien tutkimustyöpaikkojen kasvavaan tarpeeseen Euroopan talouden tutkimusintensiteetin kasvaessa on yksi Euroopan koulutus-, tutkimus- ja innovointijärjestelmän suurimmista haasteista tulevina vuosina.

Tarvittavan uudistuksen on alettava tutkijoiden uran ensimmäisistä vaiheista heidän tohtorintutkintoon johtavien opintojensa tai vastaavan jatkokoulutuksensa aikana. Euroopan on kehitettävä alan viimeisintä kehitystä edustavia innovatiivisia koulutusjärjestelmiä, jotka vastaavat tutkimuksen ja innovoinnin alan kovan kilpailun ja lisääntyvän monitieteisyyden asettamia vaatimuksia. Yritysten, myös pk-yritysten, ja muiden sosioekonomisten toimijoiden tiivis osallistuminen on välttämätöntä, jotta tutkijat voivat hankkia huomisen työpaikkojen edellyttämät innovointitaidot. On myös tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta, koska se on nykyisin liian vähäistä: vuonna 2008 ainoastaan 7 prosenttia eurooppalaisista tohtorintutkinnon suorittajista sai koulutusta toisessa jäsenvaltiossa, kun vuodelle 2030 asetettu tavoite on 20 prosenttia.

Tarvittavan uudistuksen on alettava tutkijoiden uran ensimmäisistä vaiheista heidän tohtorintutkintoon johtavien opintojensa tai vastaavan jatkokoulutuksensa aikana. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mentorointijärjestelmiin, jotka edistävät tietämyksen ja kokemusten siirtoa sekä verkottumista. Euroopan on kehitettävä alan viimeisintä kehitystä edustavia innovatiivisia koulutusjärjestelmiä, jotka vastaavat tutkimuksen ja innovoinnin alan kovan kilpailun ja lisääntyvän monitieteisyyden asettamia vaatimuksia. Yritysten, myös pk-yritysten, ja muiden sosioekonomisten toimijoiden tiivis osallistuminen on välttämätöntä, jotta tutkijat voivat hankkia huomisen työpaikkojen edellyttämät monialaiset innovointiin ja yrittäjyyteen liittyvät taidot ja jotta heitä kannustetaan harkitsemaan uraa teollisuudessa tai innovatiivisimmissa yrityksissä. On myös tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta, koska se on nykyisin liian vähäistä: vuonna 2008 ainoastaan 7 prosenttia eurooppalaisista tohtorintutkinnon suorittajista sai koulutusta toisessa jäsenvaltiossa, kun vuodelle 2030 asetettu tavoite on 20 prosenttia.

 

Edistämällä tutkijoiden liikkuvuutta ja lisäämällä niiden laitosten resursseja, jotka vetävät puoleensa tutkijoita muista jäsenvaltioista, voidaan edistää huippuyksiköiden syntymistä eri puolille unionia.

Uudistuksen on jatkuttava tutkijoiden urien kaikissa vaiheissa. On olennaisen tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta kaikilla tasoilla, myös uran keskivaiheessa, eikä ainoastaan maiden välillä vaan myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tämä antaa voimakkaan sysäyksen uusien taitojen oppimiselle ja kehittämiselle. Se on myös keskeinen tekijä eri maiden korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten välisessä yhteistyössä. Inhimillinen tekijä on kestävän yhteistyön tukijalka, ja kestävä yhteistyö on avaintekijä sellaisen innovatiivisen ja luovan Euroopan aikaansaamisessa, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin. Samalla se on keskeinen tekijä kansallisten politiikkojen hajanaisuuden poistamisessa. Yhteistyö ja tietämyksen jakaminen, joka tapahtuu yksittäisten tutkijoiden liikkuvuuden kautta heidän urakehityksensä kaikissa vaiheissa sekä erittäin ammattitaitoisen tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtojen kautta, on olennaisen tärkeää, jotta Eurooppa voi palata kestävän kasvun uralle ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Uudistuksen on jatkuttava tutkijoiden urien kaikissa vaiheissa. On olennaisen tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta kaikilla tasoilla, myös uran keskivaiheessa, eikä ainoastaan maiden välillä vaan myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tämä antaa voimakkaan sysäyksen uusien taitojen oppimiselle ja kehittämiselle. Se on myös keskeinen tekijä eri maiden korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten välisessä yhteistyössä. Inhimillinen tekijä on kestävän yhteistyön tukijalka, ja kestävä yhteistyö on avaintekijä sellaisen innovatiivisen ja luovan Euroopan aikaansaamisessa, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin. Samalla se on keskeinen tekijä kansallisten politiikkojen hajanaisuuden poistamisessa. Tutkimustulosten saatavuus, yhteistyö ja tietämyksen jakaminen, joka tapahtuu yksittäisten tutkijoiden liikkuvuuden kautta heidän urakehityksensä kaikissa vaiheissa sekä erittäin ammattitaitoisen tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtojen kautta, on olennaisen tärkeää, jotta Eurooppa voi tasoittaa sisäisiä erojaan tutkimus- ja innovointivalmiuksissa, palata kestävän kasvun uralle ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös kannustettava eurooppalaisten tutkijoiden keskinäistä yhteistyötä ottamalla käyttöön tutkimusalan voucher-järjestelmä, jossa tutkimusrahoitus seuraa tutkijaa tämän siirtyessä toisen jäsenvaltion yliopistoon, ja tukemalla huippuyksiköitä, yliopistojen itsenäisyyttä ja tutkijoiden entistä suurempaa liikkuvuutta.

 

Liikkuvuusohjelmissa varmistetaan naisten ja miesten tosiasialliset yhtäläiset mahdollisuudet ja niissä on erityistoimia, joilla poistetaan naispuolisten tutkijoiden liikkuvuuden esteitä.

Jos Eurooppa haluaa saavuttaa kilpailijansa tutkimuksen ja innovoinnin alalla, sen on houkuteltava useampia nuoria naisia ja miehiä ryhtymään tutkijan uralle ja tarjottava erittäin houkuttelevat mahdollisuudet ja olosuhteet tutkimukseen ja innovointiin. Kaikkein lahjakkaimpien yksilöiden, niin eurooppalaisten kuin muidenkin, olisi nähtävä Eurooppa kaikkein houkuttelevimpana työpaikkana. Sukupuolten tasa-arvo, korkealuokkaiset ja luotettavat työehdot ja -olot sekä tunnustuksen saaminen ovat olennaisia tekijöitä, jotka on turvattava yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa.

Jos Eurooppa haluaa saavuttaa kilpailijansa tutkimuksen ja innovoinnin alalla, sen on houkuteltava useampia nuoria naisia ja miehiä ryhtymään tutkijan uralle ja tarjottava erittäin houkuttelevat mahdollisuudet ja olosuhteet tutkimukseen ja innovointiin. Kaikkein lahjakkaimpien yksilöiden, niin eurooppalaisten kuin muidenkin, olisi nähtävä Eurooppa kaikkein houkuttelevimpana työpaikkana. Sukupuolten tasa-arvo, korkealuokkaiset ja luotettavat työehdot ja -olot sekä tunnustuksen saaminen ovat olennaisia tekijöitä, jotka on turvattava yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa.

 

Tarkistus    122

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3 kohta – 3.2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

3.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Tähän haasteeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään unionin rahoituksella tai jäsenvaltioiden toimilla. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet uudistuksia korkea-asteen oppilaitostensa parantamiseksi ja koulutusjärjestelmiensä uudenaikaistamiseksi, mutta edistyminen on Euroopassa edelleen epätasaista ja maiden välillä on suuria eroja. Yleisesti ottaen julkisen ja yksityisen sektorin tiede- ja teknologiayhteistyö on Euroopassa edelleen alhaisella tasolla. Sama koskee sukupuolten tasa-arvoa sekä yrityksiä houkutella opiskelijoita ja tutkijoita eurooppalaisen tutkimusalueen ulkopuolelta. Nykyisin noin 20 prosenttia tohtorintutkintoa unionissa suorittavista opiskelijoista tulee unionin ulkopuolelta, kun taas Yhdysvalloissa ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden osuus on 35 prosenttia. Muutoksen nopeuttamiseksi tarvitaan kansalliset rajat ylittävää strategista lähestymistapaa. Unionin rahoituksella voidaan luoda kannustimia välttämättömille rakenteellisille uudistuksille ja edistää niitä.

Tähän haasteeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään unionin rahoituksella tai jäsenvaltioiden toimilla. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet uudistuksia korkea-asteen oppilaitostensa parantamiseksi ja koulutusjärjestelmiensä uudenaikaistamiseksi, mutta edistyminen on Euroopassa edelleen epätasaista ja maiden välillä on suuria eroja. Yleisesti ottaen julkisen ja yksityisen sektorin tiede- ja teknologiayhteistyö on Euroopassa edelleen alhaisella tasolla. Sama koskee sukupuolten tasa-arvoa sekä yrityksiä houkutella opiskelijoita ja tutkijoita eurooppalaisen tutkimusalueen ulkopuolelta. Nykyisin noin 20 prosenttia tohtorintutkintoa unionissa suorittavista opiskelijoista tulee unionin ulkopuolelta, kun taas Yhdysvalloissa ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden osuus on 35 prosenttia. Muutoksen nopeuttamiseksi tarvitaan kansalliset rajat ylittävää strategista lähestymistapaa. Unionin rahoituksella voidaan luoda kannustimia välttämättömille rakenteellisille uudistuksille ja edistää niitä.

Eurooppalaisilla Marie Curie -toimilla on edistetty merkittävästi sekä maiden että alojen välistä liikkuvuutta ja avattu tutkijanuria eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla tarjoamalla eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön mukaiset erinomaiset työehdot ja -olot. Jäsenvaltioissa ei ole ainakaan mittakaavaltaan, laajuudeltaan, rahoitukseltaan, kansainvälisyydeltään taikka tietämyksen tuottamisen ja siirron kannalta vastaavaa toimintaa. Marie Curie -toimet ovat lisänneet niiden tutkimuslaitosten resursseja, jotka pysyvät houkuttelemaan tutkijoita kansainvälisesti, ja ovat siten edistäneet osaamiskeskusten syntymistä eri puolille Eurooppaa. Ne ovat toimineet esikuvana jäsenvaltioiden toimille, ja niillä on ollut selkeä strukturoiva vaikutus, kun niiden parhaita toimintatapoja on levitetty kansallisella tasolla. Marie Curie -toimissa omaksuttu alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa on myös mahdollistanut sen, että suuri enemmistö niitä hyödyntäneistä on voinut kouluttaa uuden sukupolven tutkijoita, jotka pystyvät tarttumaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja parantamaan heidän tässä tarvitsemiaan taitoja.

Eurooppalaisilla Marie Skłodowska-Curie -toimilla on edistetty merkittävästi sekä maiden että alojen välistä liikkuvuutta ja avattu tutkijanuria eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla tarjoamalla eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön mukaiset erinomaiset työehdot ja -olot. Jäsenvaltioissa ei ole ainakaan mittakaavaltaan, laajuudeltaan, rahoitukseltaan, kansainvälisyydeltään taikka tietämyksen tuottamisen ja siirron kannalta vastaavaa toimintaa. Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat lisänneet niiden tutkimuslaitosten resursseja, jotka pysyvät houkuttelemaan tutkijoita kansainvälisesti, ja ovat siten edistäneet osaamiskeskusten syntymistä eri puolille Eurooppaa. Ne ovat toimineet esikuvana jäsenvaltioiden toimille, ja niillä on ollut selkeä strukturoiva vaikutus, kun niiden parhaita toimintatapoja on levitetty kansallisella tasolla. Marie Skłodowska-Curie -toimissa omaksuttu alhaalta ylös suuntautuva lähestymistapa on myös mahdollistanut sen, että suuri enemmistö niitä hyödyntäneistä on voinut kouluttaa uuden sukupolven tutkijoita, jotka pystyvät tarttumaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja parantamaan heidän tässä tarvitsemiaan taitoja.

Marie Curie -toimien kehittäminen edelleen edistää merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Euroopan laajuiseen rahoituksen kilpailuttamiseen perustuvan rakenteensa ansiosta Marie Curie -toimet edistävät uusia, luovia ja innovatiivisia koulutusmuotoja, kuten teollisuuden tohtorinkoulutusohjelmia, joihin osallistuu koulutus-, tutkimus- ja innovointialan toimijoita, joiden on kilpailtava huippumaineestaan maailmanlaajuisesti. Antamalla unionin rahoitusta parhaille tutkimus- ja koulutusohjelmille, joissa noudatetaan innovatiivista tohtorinkoulutusta koskevia eurooppalaisia periaatteita, ne edistävät myös tutkimustulosten laajempaa levitystä ja käyttöönottoa ja siirtymistä paremmin jäsenneltyyn tohtorikoulutukseen.

Marie Skłodowska-Curie -toimien kehittäminen edelleen edistää merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Euroopan laajuiseen rahoituksen kilpailuttamiseen perustuvan rakenteensa ansiosta Marie Skłodowska-Curie -toimet edistävät uusia, luovia ja innovatiivisia koulutusmuotoja, kuten yhdistettyjä tai useamman alan tohtorintutkintoja taikka teollisuuden tohtorintutkintoja, joihin osallistuu koulutus-, tutkimus- ja innovointialan toimijoita, joiden on kilpailtava huippumaineestaan maailmanlaajuisesti. Antamalla unionin rahoitusta parhaille tutkimus- ja koulutusohjelmille, joissa noudatetaan innovatiivista tohtorinkoulutusta koskevia eurooppalaisia periaatteita, ne edistävät myös tutkimustulosten laajempaa levitystä ja käyttöönottoa ja siirtymistä paremmin jäsenneltyyn tohtorikoulutukseen.

Marie Curie -apurahojen käyttö laajennetaan myös kokeneiden tutkijoiden ja insinöörien tilapäiseen liikkuvuuteen julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Näin kannustetaan korkeakouluja, tutkimuskeskuksia ja yrityksiä keskinäiseen yhteistyöhön Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti. Vakiintuneen, läpinäkyvän ja tasapuolisen arviointijärjestelmän avulla Marie Curie ‑toimissa seulotaan esille tutkimuksen ja innovoinnin huippulahjakkuuksia kansainvälisen kilpailun pohjalta. Tämä antaa tutkijoille arvostusta ja motivoi heitä jatkamaan uraansa Euroopassa.

Marie Skłodowska-Curie -apurahojen käyttö laajennetaan myös uransa alkuvaiheessa olevien ja kokeneiden tutkijoiden sekä insinöörien tilapäiseen liikkuvuuteen julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Näin kannustetaan korkeakouluja, tutkimuskeskuksia ja yrityksiä keskinäiseen yhteistyöhön Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti. Vakiintuneen, läpinäkyvän ja tasapuolisen arviointijärjestelmän avulla Marie Skłodowska-Curie -toimissa seulotaan esille tutkimuksen ja innovoinnin huippulahjakkuuksia kansainvälisen kilpailun pohjalta. Tämä antaa tutkijoille arvostusta ja motivoi heitä jatkamaan uraansa Euroopassa.

Yhteiskunnalliset haasteet, joihin vastaaminen edellyttää erittäin ammattitaitoista tutkimus- ja innovointihenkilöstöä, eivät ole ainoastaan Euroopan ongelma. Kyse on monimutkaisuudessaan ja suuruudessaan valtavista kansainvälisistä haasteista. Euroopan ja muun maailman parhaiden tutkijoiden on tehtävä yhteistyötä yli maiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen. Marie Curie -toimilla on tässä suhteessa keskeinen asema, sillä niillä tuetaan henkilöstönvaihtoa, joka edistää yhteistyöajattelua sellaisen maiden ja alojen välisen tietämyksen jakamisen kautta, joka on olennaisen tärkeää avoimelle innovoinnille.

Yhteiskunnalliset haasteet, joihin vastaaminen edellyttää erittäin ammattitaitoista tutkimus- ja innovointihenkilöstöä, eivät ole ainoastaan Euroopan ongelma. Kyse on monimutkaisuudessaan ja suuruudessaan valtavista kansainvälisistä haasteista. Euroopan ja muun maailman parhaiden tutkijoiden on tehtävä yhteistyötä yli maiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen. Marie Skłodowska-Curie -toimilla on tässä suhteessa keskeinen asema, sillä niillä tuetaan henkilöstönvaihtoa, joka edistää yhteistyöajattelua sellaisen maiden ja alojen välisen tietämyksen jakamisen kautta, joka on olennaisen tärkeää avoimelle innovoinnille.

Marie Curie -toimien yhteisrahoitusmekanismin jatkaminen on välttämätöntä, jotta Euroopan lahjakkuusvarantoa voidaan kasvattaa. Unionin toiminnan lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta lisätään kokoamalla alueellista, kansallista, kansainvälistä ja yksityistä rahoitusta, jolla voidaan luoda uusia ohjelmia ja avata nykyisiä ohjelmia maiden ja alojen välistä koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä varten. Tällainen mekanismi tiivistää kansallisen ja unionin tason tutkimus- ja koulutustoimien välisiä yhteyksiä.

Marie Skłodowska-Curie -toimien yhteisrahoitusmekanismin jatkaminen on välttämätöntä, jotta Euroopan lahjakkuusvarantoa voidaan kasvattaa. Unionin toiminnan lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta lisätään kokoamalla alueellista, kansallista, kansainvälistä, julkista ja yksityistä rahoitusta, jolla voidaan luoda uusia ohjelmia, joilla on samankaltaisia ja toisiaan täydentäviä tavoitteita, ja avata nykyisiä ohjelmia maiden ja alojen välistä koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä varten. Tällainen mekanismi tiivistää kansallisen ja unionin tason tutkimus- ja koulutustoimien välisiä yhteyksiä.

Kaikki tähän haasteeseen liittyvät toimet edistävät sellaisen kokonaan uuden ajattelutavan luomista Euroopassa, joka on olennaisen tärkeää luovuudelle ja innovoinnille. Marie Curie ‑rahoitustoimenpiteet edistävät resurssien yhdistämistä Euroopassa ja parantavat siten tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen koordinointia ja hallintaa. Ne edistävät Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Nuoret liikkeellä" ja "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma" määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen kannalta.

Kaikki tähän haasteeseen liittyvät toimet edistävät sellaisen kokonaan uuden ajattelutavan luomista Euroopassa, joka on olennaisen tärkeää luovuudelle ja innovoinnille. Marie Skłodowska-Curie ‑rahoitustoimenpiteet edistävät resurssien yhdistämistä Euroopassa ja parantavat siten tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen koordinointia ja hallintaa. Ne edistävät Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Nuoret liikkeellä" ja "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma" määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen kannalta.

 

Tarkistus    123

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3 kohta – 3.3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.3. Toimien päälinjat

3.3. Toimien päälinjat

a) Uusien taitojen edistäminen tutkijoille annettavalla korkeatasoisella peruskoulutuksella

a) Uusien taitojen edistäminen tutkijoille annettavalla korkeatasoisella peruskoulutuksella

Tavoitteena on kouluttaa uusi sukupolvi luovia ja innovatiivisia tutkijoita, jotka pystyvät muuntamaan tietämyksen ja ideat unionille taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Tavoitteena on kouluttaa uusi sukupolvi luovia ja innovatiivisia tutkijoita, jotka pystyvät muuntamaan tietämyksen ja ideat unionille taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille sellaisten monialaisten hankkeiden tai tohtorinkoulutusohjelmien kautta, joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille monialaisten hankkeiden, tutkijoiden välistä tietämyksen ja kokemusten siirtoa edistävien mentorointijärjestelmien tai sellaisten tohtorinkoulutusohjelmien kautta, jotka antavat tutkijoille tilaisuuden laajentaa tutkijanopintojaan ja joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä kehittää ja parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

b) Huippuosaamisen kehittäminen rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla

b) Huippuosaamisen kehittäminen rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla

Tavoitteena on lisätä kokeneiden tutkijoiden luovaa ja innovatiivista potentiaalia urakehityksen kaikissa vaiheissa luomalla mahdollisuuksia rajat ylittävään ja sektoreiden väliseen liikkuvuuteen.

Tavoitteena on lisätä kokeneiden tutkijoiden luovaa ja innovatiivista potentiaalia urakehityksen kaikissa vaiheissa luomalla mahdollisuuksia rajat ylittävään ja sektoreiden väliseen liikkuvuuteen.

Keskeisenä toimena on kokeneiden tutkijoiden kannustaminen laajentamaan ja syventämään osaamistaan liikkuvuuden avulla avaamalla työuran kannalta houkuttelevia mahdollisuuksia korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, suuryrityksissä, pk-yrityksissä ja muissa sosioekonomisissa ryhmissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolelle. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksia aloittaa tutkijanura uudelleen tauon jälkeen.

Keskeisenä toimena on kokeneiden tutkijoiden kannustaminen laajentamaan ja syventämään osaamistaan liikkuvuuden avulla avaamalla työuran kannalta houkuttelevia mahdollisuuksia korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, suuryrityksissä, pk-yrityksissä ja muissa sosioekonomisissa ryhmissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella, tarjoamalla tutkijoille mahdollisuus kouluttautua ja hankkia uutta tietämystä kolmansien maiden huippututkimusyksiköissä ja helpottamalla heidän paluutaan Eurooppaan, jos he päättävät palata. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksia aloittaa tutkijanura uudelleen tauon jälkeen. Innovoinnin edistämiseksi yksityisellä sektorilla kiinnitetään myös huomiota alojen väliseen liikkuvuuteen.

c) Innovoinnin edistäminen tietämyksen vuorovaikutuksella

c) Innovoinnin edistäminen tietämyksen vuorovaikutuksella

Tavoitteena on tiivistää kansainvälistä rajat ylittävää ja alojen välistä yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin alalla tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihdon avulla, jotta voitaisiin paremmin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Tavoitteena on tiivistää kansainvälistä rajat ylittävää ja alojen välistä yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin alalla tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihdon avulla, jotta voitaisiin paremmin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Keskeisenä toimena on tukea lyhytaikaisia tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtoja yliopistojen, tutkimuslaitosten, suuryritysten, pk-yritysten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

Keskeisenä toimena on tukea tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtoja yliopistojen, tutkimuslaitosten, suuryritysten, pk-yritysten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

d) Rakenteellisen vaikutuksen vahvistaminen toimien yhteisrahoituksella

d) Rakenteellisen vaikutuksen vahvistaminen toimien yhteisrahoituksella

Tavoitteena on vahvistaa Marie Curie ‑toimien lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta kokoamalla lisärahoitusta ja edistää huippulaatua kansallisella tasolla tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen kautta.

Tavoitteena on vahvistaa Marie Skłodowska-Curie -toimien lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta kokoamalla lisärahoitusta ja edistää huippulaatua kansallisella tasolla tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen kautta.

Keskeisenä toimena on kannustaa yhteisrahoitusmekanismin avulla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita perustamaan uusia ohjelmia ja avaamaan nykyiset ohjelmat maiden ja alojen välistä koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä varten. Tämä parantaa tutkijakoulutuksen laatua Euroopassa urakehityksen kaikissa vaiheissa, myös tohtorintutkinnon tasolla, edistää tutkijoiden ja tieteellisen tietämyksen vapaata liikkuvuutta Euroopassa, lisää tutkijaurien houkuttelevuutta mahdollistamalla avoimen rekrytoinnin ja houkuttelevat työolot ja tukee korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Keskeisenä toimena on kannustaa yhteisrahoitusmekanismin avulla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita perustamaan uusia ohjelmia ja mukauttamaan nykyiset ohjelmat maiden ja alojen väliseen koulutukseen, liikkuvuuteen ja urakehitykseen. Tämä parantaa tutkijakoulutuksen laatua Euroopassa urakehityksen kaikissa vaiheissa, myös tohtorintutkinnon tasolla, edistää tutkijoiden ja tieteellisen tietämyksen vapaata liikkuvuutta Euroopassa, lisää tutkijaurien houkuttelevuutta mahdollistamalla avoimen rekrytoinnin ja houkuttelevat työolot ja tukee korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Huomiota olisi kiinnitettävä huippuosaamiseen ja tasa-arvoon.

e) Erityistuki ja poliittiset toimet

e) Erityistuki ja poliittiset toimet

Tavoitteena on seurata edistymistä, kartoittaa aukkoja Marie Curie -toimissa ja lisätä toimien vaikutusta. Tähän liittyen kehitetään indikaattoreita ja analysoidaan tutkijoiden liikkuvuutta, osaamista ja uria koskevia tietoja. Näin pyritään saamaan aikaan synergioita ja koordinoimaan toimet tiiviisti erityistavoitteen "Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja turvallinen yhteiskunta" mukaisesti toteutettujen tutkijoita, tutkijoiden työnantajia ja rahoittajia koskevien poliittisten tukitoimien kanssa. Toimen avulla pyritään myös lisäämään tietoisuutta tutkijanuran tärkeydestä ja lisäämään sen houkuttelevuutta sekä levittämään Marie Curie -toimilla tuetusta työstä saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia.

Tavoitteena on seurata edistymistä, kartoittaa aukkoja ja esteitä Marie Skłodowska-Curie -toimissa ja lisätä toimien vaikutusta. Tähän liittyen kehitetään indikaattoreita ja analysoidaan tutkijoiden liikkuvuutta, osaamista, uria ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia tietoja. Näin pyritään saamaan aikaan synergioita ja koordinoimaan toimet tiiviisti monialaisen haasteen "Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten" mukaisesti toteutettujen tutkijoita, tutkijoiden työnantajia ja rahoittajia koskevien poliittisten tukitoimien kanssa. Toimen avulla pyritään myös lisäämään tietoisuutta tutkijanuran tärkeydestä ja lisäämään sen houkuttelevuutta sekä levittämään Marie Skłodowska-Curie ‑toimilla tuetusta työstä saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia. Siihen sisältyy lisäksi erityistoimia, joilla poistetaan urakehityksen esteitä, myös työuransa keskeyttäneiltä tutkijoilta.

 

Tarkistus    124

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Tutkimusinfrastruktuurit

4. Tutkimusinfrastruktuurit

4.1 Erityistavoite

4.1 Erityistavoite

Erityistavoitteena on saada Euroopalle maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä, ja käyttää täysimittaisesti hyväksi niiden tarjoamat mahdollisuudet tieteellisiin edistysaskeliin ja innovaatioihin.

Erityistavoitteena on saada Euroopalle maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä, ja käyttää täysimittaisesti hyväksi niiden tarjoamat mahdollisuudet tieteellisiin edistysaskeliin ja innovaatioihin.

Tutkimusinfrastruktuurit ovat Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisen tärkeitä tekijöitä kaikilla tieteen aloilla ja olennainen edellytys tieteeseen perustuvalle innovoinnille. Monilla aloilla tutkimus on mahdotonta ilman mahdollisuutta käyttää supertietokoneita, ja samalla tavoin keskeisiä välineitä ovat esimerkiksi säteilylähteet uusien materiaalien tutkimuksessa, puhdastilat nanoteknologioissa, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, observatoriot geotieteissä ja laajakaistaverkot tiedonsiirrossa. Tutkimusinfrastruktuurit ovat välttämättömiä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin – energiaan, ilmastonmuutokseen, biotalouteen ja elinikäiseen terveyteen ja hyvinvointiin – liittyvän tutkimuksen toteuttamiseksi. Ne saavat aikaan rajat ylittävää ja tieteenalojen välistä yhteistyötä ja muodostavat saumattoman ja avoimen eurooppalaisen tilan verkossa toteutettavalle tutkimukselle. Ne edistävät ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta, kokoavat yhteen parhaita tutkijoita kaikkialta Euroopasta ja ympäri maailmaa ja parantavat tieteellistä koulutusta. Ne edistävät huippuosaamista Euroopan tutkimus- ja innovointiyhteisöissä ja voivat toimia tieteen näyteikkunoina koko yhteiskunnalle.

Tutkimusinfrastruktuurit ovat Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisen tärkeitä tekijöitä kaikilla tieteen aloilla ja olennainen edellytys tieteeseen perustuvalle innovoinnille. Monilla aloilla tutkimus on mahdotonta ilman mahdollisuutta käyttää supertietokoneita, ja samalla tavoin keskeisiä välineitä ovat esimerkiksi analyysilaitteet, säteilylähteet uusien materiaalien tutkimuksessa, puhdastilat ja kehittynyt metrologia nanoteknologioissa, erityisvarustellut laboratoriot biologian ja lääketieteen tutkimuksessa, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, observatoriot ja anturit geotieteissä ja ympäristötieteissä sekä huippunopeat laajakaistaverkot tiedonsiirrossa. Tutkimusinfrastruktuurit ovat välttämättömiä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin – kuten energiaan, ilmastonmuutokseen, biotalouteen ja elinikäiseen terveyteen ja hyvinvointiin – liittyvän tutkimuksen toteuttamiseksi. Ne saavat aikaan rajat ylittävää ja tieteenalojen välistä yhteistyötä ja muodostavat saumattoman ja avoimen eurooppalaisen tilan verkossa toteutettavalle tutkimukselle. Ne edistävät ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta, kokoavat yhteen parhaita tutkijoita kaikkialta Euroopasta ja ympäri maailmaa ja parantavat tieteellistä koulutusta. Niiden rakentaminen haastaa tutkijat ja innovatiiviset yritykset kehittämään huipputeknologiaa. Siten ne lujittavat Euroopan huipputeknologian alan innovatiivista teollisuutta. Ne edistävät huippuosaamista Euroopan tutkimus- ja innovointiyhteisöissä ja voivat toimia tieteen näyteikkunoina koko yhteiskunnalle.

Jos Eurooppa haluaa edelleen harjoittaa maailmanluokan tutkimusta, sen on luotava riittävä ja vakaa perusta tutkimusinfrastruktuurien rakentamiselle, ylläpitämiselle ja käytölle. Tämä vaatii laajamittaista ja tehokasta yhteistyötä unionin tason, kansallisten ja alueellisten rahoittajien välillä, ja tässä yhteistyössä on pyrittävä luomaan tiiviit yhteydet koheesiopolitiikkaan synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

Jos Eurooppa haluaa edelleen harjoittaa maailmanluokan tutkimusta, sen on luotava riittävä ja vakaa perusta tutkimusinfrastruktuurien rakentamiselle, ylläpitämiselle ja käytölle sekä valittava ja pantava ne tärkeysjärjestykseen unionin tason lisäarvon, laadun ja merkityksen perusteella. Tämä vaatii laajamittaista ja tehokasta yhteistyötä unionin tason, kansallisten ja alueellisten rahoittajien välillä, ja tässä yhteistyössä on pyrittävä luomaan tiiviit yhteydet koheesiopolitiikkaan synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

Tässä erityistavoite liittyy "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen keskeiseen sitoumukseen, jossa korostetaan maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien olennaista merkitystä uraauurtavan tutkimuksen ja innovoinnin mahdollistajana. Hankkeessa painotetaan tarvetta koota resursseja koko Euroopasta ja joissain tapauksissa maailmanlaajuisesti tutkimusinfrastruktuurien rakentamisen ja niiden käytön mahdollistamiseksi. Samoin "Euroopan digitaalisstrategia" ‑lippulaivahankkeessa korostetaan tarvetta parantaa Euroopan sähköisiä infrastruktuureja ja sitä, että on tärkeää kehittää innovaatioklustereita, jotta Euroopalle voidaan luoda etulyöntiasema innovoinnin alalla.

Tässä erityistavoite liittyy "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen keskeiseen sitoumukseen, jossa korostetaan maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien olennaista merkitystä uraauurtavan tutkimuksen ja innovoinnin mahdollistajana. Hankkeessa painotetaan tarvetta koota resursseja koko Euroopasta ja joissain tapauksissa maailmanlaajuisesti näiden tutkimusinfrastruktuurien rakentamisen ja niiden käytön mahdollistamiseksi. Samoin "Euroopan digitaalistrategia" -lippulaivahankkeessa korostetaan tarvetta parantaa Euroopan sähköisiä infrastruktuureja ja sitä, että on tärkeää kehittää innovaatioklustereita, jotta Euroopalle voidaan luoda etulyöntiasema innovoinnin alalla.

4.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

4.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Uusinta kehitystä edustavat tutkimusinfrastruktuurit ovat aina vain monimutkaisempia ja kalliimpia ja vaativat usein erilaisten laitteiden, palvelujen ja tietolähteiden yhdistämistä ja mittavaa kansainvälistä yhteistyötä. Yhdelläkään yksittäisellä maalla ei ole riittäviä resursseja kaikkien tarvitsemiensa tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen. Tutkimusinfrastruktuureja koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan aikaansaaminen on edistynyt merkittävästi viime vuosina, kun on pantu täytäntöön Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) etenemissuunnitelma, jonka mukaisesti integroidaan ja avataan kansallisia tutkimusinfrastruktuureja ja kehitetään digitaalisen eurooppalaisen tutkimusalueen perustan muodostavia sähköisiä infrastruktuureja. Euroopan kattavat tutkimusinfrastruktuuriverkot lujittavat sen inhimillistä pääomapohjaa mahdollistamalla maailmanluokan koulutuksen tutkijoiden ja insinöörien uudelle sukupolvelle ja edistämällä tieteenalojen välistä yhteistyötä.

Uusinta kehitystä edustavat tutkimusinfrastruktuurit ovat aina vain monimutkaisempia ja kalliimpia ja vaativat usein erilaisten laitteiden, palvelujen ja tietolähteiden yhdistämistä ja mittavaa kansainvälistä yhteistyötä. Yhdelläkään yksittäisellä maalla ei ole riittäviä resursseja kaikkien tarvitsemiensa tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen. Tutkimusinfrastruktuureja koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan aikaansaaminen on edistynyt merkittävästi viime vuosina, kun on pantu täytäntöön Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) etenemissuunnitelma, jonka mukaisesti integroidaan ja avataan kansallisia tutkimusinfrastruktuureja ja kehitetään avoimen, sähköisesti verkottuneen eurooppalaisen tutkimusalueen perustan muodostavia sähköisiä infrastruktuureja. Euroopan kattavat tutkimusinfrastruktuuriverkot lujittavat sen inhimillistä pääomapohjaa mahdollistamalla maailmanluokan koulutuksen tutkijoiden ja insinöörien uudelle sukupolvelle ja edistämällä tieteenalojen välistä yhteistyötä.

Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen edelleen ja laajempi käyttö unionin tasolla edistävät merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Vaikka jäsenvaltiot ovat edelleen keskeisessä asemassa tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä ja rahoittamisessa, unionilla on tärkeä rooli infrastruktuurien tukemisessa unionin tasolla, uusien laitteistojen rakentamisen edistämisessä, laajan pääsyn avaamisessa kansallisiin ja eurooppalaisiin infrastruktuureihin sekä sen varmistamisessa, että alueelliset, kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset toimintapolitiikat ovat yhdenmukaisia ja tehokkaita. Sen lisäksi, että pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja koordinoimaan ja järkeistämään laitteistojen käyttöä, on tärkeää yhdistää resurssit niin, että unioni voi hankkia ja käyttää tutkimusinfrastruktuureja maailmanlaajuisesti.

Parhaiden tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen edelleen ja laajempi käyttö Euroopan tasolla edistävät merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Vaikka jäsenvaltiot ovat edelleen keskeisessä asemassa tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä ja rahoittamisessa, unionilla on tärkeä rooli infrastruktuurien tukemisessa Euroopan tasolla, kuten hajautettujen Euroopan tutkimusinfrastruktuurien koordinoinnin kannustamisessa, uusien, integroitujen laitteistojen rakentamisen edistämisessä, laajan pääsyn avaamisessa ja edistämisessä kansallisiin ja eurooppalaisiin infrastruktuureihin ja sen tukemisessa sekä sen varmistamisessa, että alueelliset, kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset toimintapolitiikat ovat yhdenmukaisia ja tehokkaita. On tärkeää välttää toimien päällekkäisyys ja hajanaisuus, edistää laitteistojen koordinoitua ja tehokasta käyttöä ja tarvittaessa yhdistää resurssit niin, että unioni voi hankkia ja käyttää tutkimusinfrastruktuureja maailmanlaajuisesti.

 

Tieto- ja viestintäteknologia on muuttanut tieteentekoa mahdollistamalla etäyhteistyön, valtavien tietomäärien käsittelyn, in silico -kokeet ja pääsyn etäresursseihin. Tutkimustoiminnasta tulee yhä kansainvälisempää ja tieteidenvälisempää, ja se edellyttää tieteen tavoin ylikansallisten tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurien käyttöä. Siksi on aiheellista osoittaa merkittävä osuus tämän erityistavoitteen talousarviosta sähköisiä infrastruktuureja koskevaan tutkimukseen ja innovointiin.

Mittakaavaedut, jotka saavutetaan lähestymällä tutkimusinfrastruktuurien, myös sähköisten infrastruktuurien, rakentamista, käyttöä ja hallinnointia koko Euroopan laajuisesti, edistävät merkittävällä tavalla Euroopan tutkimus- ja innovointipotentiaalin vahvistamista.

Mittakaavaedut, jotka saavutetaan lähestymällä tutkimusinfrastruktuurien, myös sähköisten infrastruktuurien, rakentamista, käyttöä ja hallinnointia koko Euroopan laajuisesti, edistävät merkittävällä tavalla Euroopan tutkimus- ja innovointipotentiaalin vahvistamista ja parantavat unionin kansainvälistä kilpailukykyä.

4.3. Toimien päälinjat

4.3. Toimien päälinjat

Toimien tarkoituksena on kehittää Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten, kasvattaa innovointipotentiaalia ja inhimillistä pääomaa sekä lujittaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa.

Toimien tarkoituksena on kehittää Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten, kasvattaa innovointipotentiaalia ja henkilöresursseja sekä lujittaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa.

a) Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten

a) Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten

Tavoitteena on varmistaa ESFRI:n ja muiden maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien toteuttaminen ja käyttö. Tähän sisältyvät myös alueellisten kumppanirakenteiden kehittäminen, kansallisten tutkimusinfrastruktuurien integrointi ja pääsy niihin sekä sähköisten infrastruktuurien kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö.

Tavoitteena on varmistaa ESFRI:n ja muiden maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien toteuttaminen ja käyttö sekä muiden maiden toimijoiden pääsy niihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan edun mukaisten huipputason alueellisten kumppanirakenteiden kehittäminen sekä muiden maiden toimijoiden pääsy eurooppalaisiin maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureihin, kansallisten tutkimusinfrastruktuurien integrointi ja muiden maiden toimijoiden pääsy niihin sekä sähköisten infrastruktuurien kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö, jotta varmistetaan maailman parhaat verkottumis- ja laskentavalmiudet sekä tieteellisiin tietoihin liittyvät valmiudet.

b) Tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalin ja inhimillisen pääoman kasvattaminen

b) Tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalin ja inhimillisen pääoman kasvattaminen

Tavoitteena on edistää teknologioiden varhaista käyttöönottoa tutkimusinfrastruktuureissa, edesauttaa t&k-kumppanuuksia teollisuuden kanssa, helpottaa tutkimusinfrastruktuurien teollista käyttöä ja edistää innovaatioklustereiden luomista. Toiminnassa tuetaan myös tutkimusinfrastruktuureja hallinnoivan ja käyttävän henkilöstön koulutusta ja/tai vaihtoja.

Tavoitteena on edistää huipputeknologioiden varhaista käyttöönottoa tai kehittämistä tutkimusinfrastruktuureissa, edesauttaa t&k-kumppanuuksia teollisuuden kanssa, helpottaa tutkimusinfrastruktuurien teollista käyttöä ja edistää innovaatioklustereiden luomista. Toiminnassa tuetaan myös tutkimusinfrastruktuureja hallinnoivan ja käyttävän henkilöstön koulutusta ja/tai vaihtoja, mukaan lukien järjestelyt, jotka koskevat johtohenkilöstön ja projektipäälliköiden tilapäistä siirtymistä muihin tehtäviin.

c) Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön lujittaminen

c) Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön lujittaminen

Tavoitteena on tukea alan poliittisten päättäjien ja rahoituselinten välisiä kumppanuuksia, päätöksenteossa käytettäviä kartoitus- ja seurantavälineitä sekä myös kansainvälisiä yhteistyötoimia.

Tavoitteena on tukea alan poliittisten päättäjien ja rahoituselinten välisiä kumppanuuksia, päätöksenteossa käytettäviä kartoitus- ja seurantavälineitä sekä myös kansainvälisiä yhteistyötoimia. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kansainvälisiin suhteisiin liittyvää toimintaa tuetaan ja niitä kuullaan laadittaessa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä koskevaa eurooppalaista strategiaa.

Toinen ja kolmas toimi toteutetaan omana erityistoimenaan sekä tarvittaessa osana ensimmäistä tointa.

Toinen ja kolmas toimi toteutetaan omana erityistoimenaan sekä tarvittaessa osana ensimmäistä tointa.

 

Tarkistus    125

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 4 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a. HUIPPUOSAAMISEN LEVITTÄMINEN JA OSALLISTUJAPOHJAN LAAJENTAMINEN

 

4 a. 1. Erityistavoite

 

Erityistavoitteena on hyödyntää täysin Euroopan lahjakkuusreservin potentiaali ja varmistaa, että innovaatiovetoisen talouden hyödyt maksimoidaan ja ne jakautuvat oikeudenmukaisesti kautta unionin huippuosaamisen periaatetta noudattaen.

 

SEUT-sopimuksen 179 artiklan 2 kohdassa määrätään tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan unionin politiikan tavoitteista selvästi, että "unioni edistää kaikkialla unionissa yrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, tutkimuskeskuksia ja korkeakouluja niiden korkealaatuiseen tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvissä pyrkimyksissä".

 

Sen varmistaminen, että tutkimukseen ja innovointiin liittyvää toimintaa harjoitetaan laajalti, onkin pitkään ollut unionin toimintapolitiikan tärkeä päämäärä. Vaikka yksittäisten maiden innovaatiotasot ovat viime aikoina lähentyneet toisiaan, unionin 27 jäsenvaltion välillä on kuitenkin yhä jyrkkiä eroja, mikä käy ilmi innovaatiounionin tulostaulusta 2011. Lisäksi kansallisiin talousarvioihin finanssikriisin vuoksi kohdistuvat paineet uhkaavat suurentaa "innovaatiojohtajien" ja "vähäisten innovoijien" välistä eroa.

 

4 a. 2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

 

Jotta voidaan edetä kohti kestävää, osallistavaa ja älykästä yhteiskuntaa, Euroopan on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla unionissa saatavilla olevaa tietämystä ja saatava käyttöön hyödyntämätön tutkimus- ja innovointipotentiaali. Tämä muodostaa Euroopalle todellisen, kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan haasteen, jota jäsenvaltiot eivät yksin pysty ratkaisemaan.

 

Tukemalla huippuosaamisen keskittymiä ja luomalla yhteyksiä niiden välille ehdotetut toimet vahvistavat osaltaan eurooppalaista tutkimusaluetta.

 

4 a. 3. Toimien päälinjat

 

Tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuuden varmistamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelman on oltava avoin laajalle joukolle osallistujia, uudet hakijat mukaan lukien, ja huippuosaamiselle on annettava aina etusija, jotta koko Euroopan tutkijat ja innovoijat voivat hyödyntää Horisontti 2020 ‑puiteohjelman välineitä, verkostoja ja rahoitusta, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet mukaan lukien.

 

Tässä yhteydessä toimenpiteillä pyritään hyödyntämään täysin Euroopan lahjakkuusreservin potentiaali ja optimoimaan tutkimuksen ja innovoinnin taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus, ja vaikka ne muodostavat oman kokonaisuutensa, niillä täydennetään koheesiopolitiikan rahastojen toimintalinjoja ja toimia.

 

Näihin kuuluvat seuraavat toimenpiteet:

 

Twinning- ja verkottumistoimenpiteet

 

a) yhteyksien solmiminen vähemmän innovoivien jäsenvaltioiden ja alueiden nousevien huippuyksiköiden ja muiden Euroopan maiden kansainvälisesti johtavien yksiköiden välille;

 

b) kilpailun käynnistäminen kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimuskeskusten perustamiseksi vähemmän innovoiville alueille kyseisten alueiden älykkään erikoistumisen strategioissa määritettyjen ensisijaisten tavoitteiden pohjalta: kilpailun hakijoiden olisi oltava ryhmiä, joissa kussakin on mukana innovatiivinen mutta silti vähemmän innovoiva alue ja kansainvälisesti tunnustettu huippuyksikkö muualla Euroopassa;

 

c) "ERA-oppituolien" perustaminen tunnustettujen tiedemiesten houkuttelemiseksi oppilaitoksiin, joilla on selvästi potentiaalia huippututkimukseen, jotta nämä laitokset pystyvät täysin hyödyntämään tämän potentiaalinsa ja jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla eurooppalaisella tutkimusalueella;

 

d) paluuapurahojen myöntäminen Euroopan ulkopuolella työskenteleville huippututkijoille, jotka haluavat työskennellä Euroopassa, tai Euroopassa jo työskenteleville tutkijoille, jotka haluavat siirtyä heikommin suoriutuvalle alueelle;

 

e) tuki täydentävien sopimusten tekemiselle sellaisten organisaatioiden kesken, jotka ovat edunsaajina tutkimusyhteistyöhankkeissa, joissa on mukana pääasiassa muihin kuin hankkeeseen suoraan osallistuviin maihin sijoittautuneita yksiköitä ja organisaatioita, etenkin jotta voidaan lisätä (tohtorintutkintoa edeltäviä ja sen jälkeisiä) koulutusmahdollisuuksia;

 

f) toimivien verkostojen vahvistaminen laadukkaan laitosten välisen tutkimuksen ja innovoinnin alan verkottumisen edistämiseksi; erityistä huomiota kiinnitetään Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyöhön (COST), jotta voidaan edistää toimia, joilla tunnistetaan ja tuodaan yhteen "huippuosaamisresursseja" (tasokkaita tiedeyhteisöjä ja nuoria tutkijoita) kaikkialla Euroopassa;

 

g) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumiseen perehdyttävän erityiskoulutuksen kehittäminen hyödyntäen täysin olemassa olevia verkostoja, esimerkiksi kansallisia yhteyspisteitä;

 

h) sähköisen markkinapaikan perustaminen henkisen omaisuuden mainostamista varten, jotta voidaan tuoda yhteen immateriaalioikeuksien haltijat ja käyttäjät.

 

Synergioiden luominen rakennerahastojen kanssa

 

a) "huippuosaamistunnuksen" myöntäminen hyvinä pidetyille ehdotuksille ERC-, Marie Sklodowska-Curie - tai yhteistyöhankkeiksi, jotka eivät ole saaneet rahoitusta talousarviorajoitusten vuoksi, sekä loppuun saatetuille hankkeille, jotta helpotetaan jatkotoimien rahoittamista kansallisista, alueellisista tai yksityisistä lähteistä;

 

b) älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisen ja seurannan tukeminen; kehitetään toimintapolitiikan tukijärjestely ja helpotetaan toimintapolitiikan oppimista alueellisella tasolla kansainvälisen vertaisarvioinnin ja parhaiden käytänteiden jakamisen avulla.

 

Tarkistus    126

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1–20 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa

Erityistavoitteena on ylläpitää ja kehittää maailmanlaajuista johtoasemaa mahdollistavien teknologioiden ja avaruusteknologian tutkimuksessa ja innovoinnissa, sillä kyseiset teknologiat muodostavat kilpailukyvyn perustan useilla olemassa olevilla ja kehittyvillä teollisuudenaloilla ja sektoreilla.

Erityistavoitteena on ylläpitää ja kehittää maailmanlaajuista johtoasemaa mahdollistavia teknologioita ja avaruusteknologiaa koskevalla tutkimuksella ja innovoinnilla, sillä kyseiset teknologiat muodostavat kilpailukyvyn perustan useilla olemassa olevilla ja kehittyvillä teollisuudenaloilla ja sektoreilla.

Maailmanlaajuinen liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja Eurooppa 2020 ‑strategiassa tavoitteeksi asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu luo haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle. Euroopan on nopeutettava innovointia ja muunnettava tuotettu tietämys perustaksi olemassa olevien tuotteiden, palvelujen ja markkinoiden parantamiselle ja uusien luomiselle. Innovointia on hyödynnettävä laajimmassa mahdollisessa merkityksessä siten, että se kattaa teknologian lisäksi myös liiketoiminnalliset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset näkökohdat.

Maailmanlaajuinen liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja Eurooppa 2020 ‑strategiassa tavoitteeksi asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu luo haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle. Euroopan on nopeutettava innovointia ja muunnettava tuotettu tietämys perustaksi olemassa olevien tuotteiden, palvelujen ja markkinoiden laadun ja kestävyyden parantamiselle ja uusien luomiselle. Innovointia on hyödynnettävä laajimmassa mahdollisessa merkityksessä siten, että se kattaa teknologian lisäksi myös liiketoiminnalliset, organisatoriset, yhteiskunnalliset ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

Jotta Eurooppa voi pysyä maailmanlaajuisen kilpailun kärjessä ja varmistaa vahvan teknologisen pohjan ja teolliset valmiudet, tutkimukseen, kehittämiseen, validointiin ja pilottitoimiin on tehtävä entistä suurempia strategisia investointeja tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian aloilla.

Jotta Eurooppa voi pysyä maailmanlaajuisen kilpailun kärjessä ja varmistaa vahvan teknologisen pohjan ja teolliset valmiudet, tutkimukseen, kehittämiseen, validointiin ja pilottitoimiin on tehtävä entistä suurempia strategisia investointeja tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian aloilla.

Euroopan teollisuus kyky omaksua ja ottaa käyttöön mahdollistavia teknologioita on yksi keskeinen tekijä Euroopan tuottavuuden ja innovointikapasiteetin vahvistamisessa sekä sen varmistamisessa, että Euroopalla on kehittynyt, kestävä ja kilpailukykyinen talous, maailman johtoasema korkean teknologian sovellusten alalla ja valmiudet kehittää tehokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten toimien kattava luonne voi synnyttää uusia edistysaskelia täydentävien keksintöjen ja sovellusten kautta, mikä takaa näihin teknologioihin tehtäville investoinneille korkeamman tuoton kuin millään muulla alalla.

Euroopan teollisuuden kyky omaksua ja ottaa käyttöön mahdollistavia teknologioita on yksi keskeinen tekijä Euroopan tuottavuuden ja innovointikapasiteetin vahvistamisessa sekä sen varmistamisessa, että Euroopalla on kehittynyt, kestävä ja kilpailukykyinen talous, maailman johtoasema korkean teknologian sovellusten alalla ja valmiudet kehittää tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten toimien kattava luonne voi synnyttää uusia edistysaskelia täydentävien keksintöjen ja sovellusten kautta, mikä takaa näihin teknologioihin tehtäville investoinneille korkeamman tuoton kuin millään muulla alalla. Tutkimushankkeista syntyvien oheishankkeiden kehittämistä tuetaan joustavilla välineillä, kuten avoimilla ehdotuspyynnöillä.

Nämä toimet edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen tavoitteiden sekä unionin avaruuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Nämä toimet edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen tavoitteiden sekä unionin sisäisen turvallisuuden strategian ja unionin avaruuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Täydentävyys suhteessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muihin toimiin

Täydentävyys suhteessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muihin toimiin

Erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" toimet perustuvat pääasiassa teollisuuden ja liike-elämän yhdessä tutkimusyhteisön kanssa laatimiin tutkimus- ja innovaatiolinjauksiin, ja niissä painotetaan voimakkaasti yksityisen sektorin investointien houkuttelemista.

Erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" toimet perustuvat pääasiassa teollisuuden, liike-elämän ja pk-yritysten yhdessä tutkimusyhteisön kanssa laatimiin tutkimus- ja innovaatiolinjauksiin. Toimien tavoitteena on vastata kulloisenkin sektorin yleisiin tarpeisiin ja ongelmiin sekä tukea toimintapoliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa kyseisillä sektoreilla. Toimissa painotetaan voimakkaasti yksityisen sektorin investointien houkuttelemista ja innovointia.

Mahdollistavien teknologioiden integrointia yhteiskunnallisiin haasteisiin löydettyihin ratkaisuihin tuetaan asianomaisten haasteiden yhteydessä. Erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" tuetaan mahdollistavien teknologioiden sovelluksia, jotka eivät kuulu yhteiskunnallisten haasteiden piiriin mutta ovat tärkeitä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen kannalta.

Mahdollistavien teknologioiden integrointia yhteiskunnallisiin haasteisiin löydettyihin ratkaisuihin tuetaan asianomaisten haasteiden yhteydessä. Erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" tuetaan mahdollistavien teknologioiden sovelluksia, jotka eivät kuulu yhteiskunnallisten haasteiden piiriin mutta ovat tärkeitä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen kannalta.

Yhteinen lähestymistapa

Yhteinen lähestymistapa

Lähestymistapa sisältää sekä tavoitelähtöisiä toimia että avoimempia aloja innovatiivisten hankkeiden ja uraauurtavien ratkaisujen tukemiseksi. Painopiste on t&k-toimissa, suuren mittakaavan pilotti- ja demonstrointitoimissa, testausalustoissa ja elävissä laboratorioissa, prototyyppien valmistuksessa ja tuotteiden validoinnissa pilottituotantolinjoilla. Toimilla pyritään parantamaan teollisuuden kilpailukykyä kannustamalla teollisuutta ja erityisesti pk-yrityksiä tekemään tutkimus- ja innovointi-investointeja.

Lähestymistapa sisältää sekä tavoitelähtöisiä toimia että avoimempia aloja innovatiivisten hankkeiden ja uraauurtavien ratkaisujen tukemiseksi. Painopiste on esikaupallisen ja kilpailua edeltävän vaiheen t&k- sekä innovointitoimissa, muun muassa demonstrointitoimissa, testausalustoissa ja elävissä laboratorioissa, prototyyppien valmistuksessa ja tuotteiden validoinnissa pilottituotantolinjoilla. Toimilla pyritään parantamaan teollisuuden kilpailukykyä kannustamalla teollisuutta lisäämään tutkimus- ja innovointi-investointejaan. Toimilla tuetaan erityisesti pk-yrityksiä, jotta ne investoisivat ja voisivat osallistua enemmän tutkimus- ja innovointitoimiin. Toimissa keskitytään pienen ja keskisuuren mittakaavan hankkeisiin. Suoria jatkotoimia esimerkiksi pilotoinnin, demonstroinnin ja käyttöönoton kaltaisille hankkeille tuetaan joustavilla välineillä, kuten avoimilla ehdotuspyynnöillä.

Keskeinen osa erityistavoitetta "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs), joihin lukeutuvat mikro- ja nanoelektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit ja kehittyneet valmistusjärjestelmät. Nämä monitieteiset, osaamis- ja pääomaintensiiviset teknologiat liittyvät useisiin eri aloihin ja luovat perustan Euroopan teollisuuden hyvälle kilpailuasemalle. Yhdennetty lähestymistapa, jossa edistetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistämistä, lähentämistä ja vuorovaikutusta erilaisissa innovaatiosykleissä ja arvoketjuissa, voi tuottaa lupaavia tutkimustuloksia ja avata tietä uusille teollisuusteknologioille, tuotteille, palveluille ja sovelluksille (esim. avaruuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon aloilla). Siksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja muiden mahdollistavien teknologioiden monitahoista vuorovaikutusta hyödynnetään joustavalla tavalla tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Tämä täydentää keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa tukea, jota kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat antaa koheesiorahastoista älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa.

Keskeinen osa erityistavoitetta "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs), joihin lukeutuvat mikro- ja nanoelektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit ja kehittyneet valmistusjärjestelmät. Nämä monitieteiset, osaamis- ja pääomaintensiiviset teknologiat liittyvät useisiin eri aloihin ja luovat perustan Euroopan teollisuuden hyvälle kilpailuasemalle sekä uusien työpaikkojen luomiselle. Yhdennetty lähestymistapa, jossa edistetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistämistä, lähentämistä ja vuorovaikutusta erilaisissa innovaatiosykleissä ja arvoketjuissa, voi tuottaa lupaavia tutkimustuloksia ja avata tietä uusille teollisuusteknologioille, tuotteille, palveluille ja sovelluksille sekä kestäville lähestymistavoille (esim. avaruuden, liikenteen, ympäristön, terveydenhuollon ja maatalouden aloilla). Siksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja muiden mahdollistavien teknologioiden monitahoista vuorovaikutusta hyödynnetään joustavalla tavalla tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Tämä täydentää keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa tukea, jota kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat antaa koheesiorahastoista älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa.

Kaikkien mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden, kuten myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, osalta keskeisenä tavoitteena on luoda vuorovaikutusta teknologioiden välillä ja yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien haasteiden kanssa. Tämä otetaan täysimääräisesti huomioon tutkimuslinjausten ja -painopisteiden määrittelyssä ja toteutuksessa. Se edellyttää, että eri näkökulmia edustavat sidosryhmät osallistuvat kokonaisvaltaisesti painopisteiden määrittelyyn ja toteutukseen. Joissain tapauksissa se vaatii myös toimia, jotka rahoitetaan yhteisesti mahdollistavalle ja teollisuusteknologialle ja asianomaisille yhteiskunnallisille haasteille osoitetuista määrärahoista. Tähän sisältyy yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, joissa pyritään kehittämään teknologioita ja soveltamaan niitä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Kaikkien mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden, kuten myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, osalta keskeisenä tavoitteena on luoda vuorovaikutusta teknologioiden välillä ja yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien haasteiden kanssa. Tämä otetaan täysimääräisesti huomioon tutkimuslinjausten ja -painopisteiden määrittelyssä ja toteutuksessa. Se edellyttää, että kaikki eri näkökulmia edustavat sidosryhmät osallistuvat kokonaisvaltaisesti painopisteiden määrittelyyn ja toteutukseen. Joissain tapauksissa se vaatii myös toimia, jotka rahoitetaan yhteisesti mahdollistavalle ja teollisuusteknologialle ja asianomaisille yhteiskunnallisille haasteille osoitetuista määrärahoista. Tähän sisältyy yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, joissa pyritään kehittämään teknologioita ja innovointia ja soveltamaan niitä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Tieto- ja viestintäteknologia on tärkeässä asemassa, koska siinä hyödynnetään eräitä keskeisiä mahdollistavia teknologioita ja se tarjoaa keskeiset perusinfrastruktuurit, -teknologiat ja -järjestelmät elintärkeille taloudellisille ja yhteiskunnallisille prosesseille sekä uusille yksityisen ja julkisen sektorin tuotteille ja palveluille. Euroopan teollisuuden on pysyttävä tieto- ja viestintäteknologian kehityksen eturintamassa, jossa monet teknologiat ovat tulossa läpilyöntivaiheeseen avaten uusia mahdollisuuksia. Avaruusteknologia on nopeasti kasvava ala.

Tieto- ja viestintäteknologia on tärkeässä asemassa, koska siinä hyödynnetään eräitä keskeisiä mahdollistavia teknologioita ja se tarjoaa keskeiset perusinfrastruktuurit, -teknologiat ja -järjestelmät elintärkeille taloudellisille ja yhteiskunnallisille prosesseille sekä uusille yksityisen ja julkisen sektorin tuotteille ja palveluille. Euroopan teollisuuden on pysyttävä tieto- ja viestintäteknologian kehityksen eturintamassa, jossa monet teknologiat ovat tulossa läpilyöntivaiheeseen avaten uusia mahdollisuuksia. Avaruusteknologia on nopeasti kasvava ala.

Se välittää monilla modernin yhteiskunnan aloilla elintärkeitä tietoja ja vastaa yhteiskunnan perustarpeisiin. Sen puitteissa käsitellään universaaleja tieteellisiä kysymyksiä, ja se varmistaa myös osaltaan unionin aseman huomattavana tekijänä kansainvälisellä näyttämöllä. Avaruustutkimus luo pohjan kaikille avaruudessa toteutettaville toimille, mutta se on nykyisin hajaantunut kansallisiin ohjelmiin, joita osa unionin jäsenvaltioista toteuttaa. Unionin tason koordinointia ja investointeja avaruustutkimukseen tarvitaan (vrt. SEUT-sopimuksen 189 artikla) kilpailuaseman ylläpitämiseksi, unionin avaruusinfrastruktuurin, kuten Galileon, turvaamiseksi ja unionin tulevan roolin säilyttämiseksi avaruustutkimuksessa. Myös loppukäyttäjille tarjottavat innovatiiviset palvelut ja sovellukset, joissa käytetään avaruudesta saatavaa tietoa, ovat merkittävä kasvun ja työllisyyden lähde.

Se välittää monilla modernin yhteiskunnan aloilla elintärkeitä tietoja ja vastaa yhteiskunnan perustarpeisiin. Sen puitteissa käsitellään universaaleja tieteellisiä kysymyksiä, ja se varmistaa myös osaltaan unionin aseman huomattavana tekijänä kansainvälisellä näyttämöllä. Avaruustutkimus luo pohjan kaikille avaruudessa toteutettaville toimille. Unionin tason koordinointia ja investointeja avaruustutkimukseen tarvitaan (vrt. SEUT-sopimuksen 189 artikla) kilpailuaseman ylläpitämiseksi, unionin avaruusinfrastruktuurin, kuten Galileon, turvaamiseksi ja unionin tulevan roolin säilyttämiseksi avaruustutkimuksessa. Tämä voidaan saavuttaa Euroopan avaruusjärjestön ja kansallisten avaruusjärjestöjen tiiviillä yhteistyöllä. Myös loppukäyttäjille tarjottavat innovatiiviset palvelut ja sovellukset, joissa käytetään avaruudesta saatavaa tietoa, ovat merkittävä kasvun ja työllisyyden lähde, ja niiden kehittäminen tarjoaa unionille suuria mahdollisuuksia.

Eurooppa voi saavuttaa kriittisen massan kumppanuuksien, klustereiden, verkkojen ja standardoinnin avulla sekä edistämällä yhteistyötä sellaisten tieteen- ja teknologianalojen välillä, joilla on samanlaiset tutkimus- ja kehittämistarpeet, mikä voi johtaa läpimurtoihin, uusiin teknologioihin ja innovatiivisiin ratkaisuihin.

Eurooppa voi saavuttaa kriittisen massan kumppanuuksien, klustereiden, verkkojen ja standardoinnin avulla sekä edistämällä yhteistyötä sellaisten tieteen- ja teknologianalojen välillä, joilla on samanlaiset tutkimus- ja kehittämistarpeet, mikä voi johtaa läpimurtoihin, uusiin teknologioihin ja innovatiivisiin ratkaisuihin.

Tutkimus- ja innovaatiolinjausten kehittäminen ja toteuttaminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, toimivien yhteyksien luominen yritysten ja korkeakoulujen välille, lisäinvestointien houkutteleminen, riskirahoituksen saatavuus, standardointi sekä esikaupallisten hankintojen tukeminen ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnat ovat kaikki kilpailukyvyn kannalta oleellisia näkökohtia.

Tutkimus- ja innovaatiolinjausten kehittäminen ja toteuttaminen eurooppalaisten teknologiayhteisöjen tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, toimivien yhteyksien luominen yritysten ja korkeakoulujen välille, lisäinvestointien houkutteleminen, riskirahoituksen saatavuus, standardointi sekä esikaupallisten hankintojen tukeminen ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnat ovat kaikki kilpailukyvyn kannalta oleellisia näkökohtia.

Tässä suhteessa tarvitaan myös vahvoja yhteyksiä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin yrittäjähenkisten huippulahjakkuuksien koulimiseksi ja innovoinnin nopeuttamiseksi tuomalla yhteen ihmisiä eri maista, tieteenaloilta ja organisaatioista.

Tässä suhteessa tarvitaan myös vahvoja yhteyksiä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin yrittäjähenkisten huippulahjakkuuksien koulimiseksi ja innovoinnin nopeuttamiseksi tuomalla yhteen ihmisiä eri maista, tieteenaloilta ja organisaatioista.

Unionin tason yhteistyöllä voidaan tukea myös kaupallisia mahdollisuuksia kehittämällä eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja uusille kehitteillä oleville tuotteille, palveluille ja teknologioille. Lisäksi edistetään standardointia, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta tukevia ja sääntelyä edeltäviä toimia.

Unionin tason yhteistyöllä on tuettava myös kaupallisia mahdollisuuksia kehittämällä eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja uusille kehitteillä oleville tuotteille, palveluille ja teknologioille. Tällaisten standardien kehittämisellä asiaankuuluvien, tieteen ja teollisuuden alan sidosryhmien kuulemisen perusteella voisi olla myönteinen vaikutus. Lisäksi edistetään standardointia, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta tukevia ja sääntelyä edeltäviä toimia.

 

Tarkistus    127

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.1. Tieto- ja viestintäteknologia

1.1. Tieto- ja viestintäteknologia

1.1.1. Tieto- ja viestintäteknologian erityistavoite

1.1.1. Tieto- ja viestintäteknologian erityistavoite

Euroopan digitaalistrategian mukaisesti tieto- ja viestintäteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on antaa Euroopalle valmiudet kehittää ja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian edistysaskelten tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten, yritysten ja tiedeyhteisöjen hyödyksi.

Euroopan digitaalistrategian mukaisesti tieto- ja viestintäteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on antaa Euroopalle valmiudet kehittää ja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian edistysaskelten tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten, yritysten ja tiedeyhteisöjen hyödyksi. Tieto- ja viestintäteknologia käsittää kaikki tieto- ja viestintäteknologian alat, muun muassa kiinteät ja langattomat verkot, valokuituverkot ja satelliittiverkot, verkotetut sähköiset viestimet, tietokonepohjaiset älykkäät järjestelmät ja sulautetut ohjelmistot, kuten fotoniikan, molekyylielektroniikan, spintroniikan, robotiikan, nanoelektroniikan ja bioelektroniikan laajat alat.

Eurooppa on maailman suurimpia talouksia ja edustaa suurinta osuutta maailman tieto- ja viestintäteknologian markkinoista, joiden arvo on nykyisin yli 2600 miljardia euroa. Näin ollen on täysin perusteltua, että Eurooppa haluaa yritystensä, hallitustensa, tutkimus- ja kehittämiskeskustensa ja korkeakoulujensa johtavan tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä, kasvattavan uusia yrityksiä ja investoivan enemmän tieto- ja viestintäteknologian innovaatioihin.

Eurooppa on maailman suurimpia talouksia ja edustaa suurinta osuutta maailman tieto- ja viestintäteknologian markkinoista, joiden arvo on nykyisin yli 2600 miljardia euroa. Näin ollen on täysin perusteltua, että Eurooppa haluaa yritystensä, hallitustensa, tutkimus- ja kehittämiskeskustensa ja korkeakoulujensa johtavan tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä, kasvattavan uusia yrityksiä ja investoivan enemmän tieto- ja viestintäteknologian innovaatioihin.

Euroopan tieto- ja viestintäteknologiasektorin tuotannon pitäisi vuoteen 2020 mennessä vastata ainakin sen omaa osuuttaan maailman tieto- ja viestintäteknologiamarkkinoista, joka on nykyisin noin kolmannes. Euroopan pitäisi myös kasvattaa innovatiivisia tieto- ja viestintäteknologiayrityksiä siten, että kolmannes tieto- ja viestintäteknologia-alan t&k-menoista, jotka nykyisin ovat yli 35 miljardia euroa vuodessa, on sellaisten yritysten investoimia, jotka on perustettu viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Tämä edellyttäisi tieto- ja viestintäteknologian t&k-toimintaan kohdistuvien julkisten investointien merkittävää kasvattamista tavalla, jolla on vipuvaikutus yksityisen sektorin menoihin. Tavoitteena on julkisten investointien kaksinkertaistaminen seuraavan vuosikymmenen aikana. Investointien kasvattamiseksi Euroopassa tarvitaan myös huomattavasti useampia tieto- ja viestintäteknologian maailmanluokan huippuosaamiskeskuksia.

Euroopan tieto- ja viestintäteknologiasektorin tuotannon pitäisi vuoteen 2020 mennessä vastata ainakin sen omaa osuuttaan maailman tieto- ja viestintäteknologiamarkkinoista, joka on nykyisin noin kolmannes. Euroopan pitäisi myös kasvattaa innovatiivisia tieto- ja viestintäteknologiayrityksiä siten, että kolmannes tieto- ja viestintäteknologia-alan t&k-menoista, jotka nykyisin ovat yli 35 miljardia euroa vuodessa, on sellaisten yritysten investoimia, jotka on perustettu viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Tämä edellyttäisi tieto- ja viestintäteknologian t&k-toimintaan kohdistuvien julkisten investointien merkittävää kasvattamista tavalla, jolla on vipuvaikutus yksityisen sektorin menoihin. Tavoitteena on julkisten investointien kaksinkertaistaminen seuraavan vuosikymmenen aikana. Investointien kasvattamiseksi Euroopassa tarvitaan myös huomattavasti useampia tieto- ja viestintäteknologian maailmanluokan huippuosaamiskeskuksia.

Tieto- ja viestintäteknologian jatkuvasti monimutkaisempien ja monialaisempien teknologia- ja liiketoimintaketjujen hallitsemiseksi tarvitaan kumppanuuksia, riskien jakamista ja kriittisen massan muodostamista koko unionin laajuisesti. Unionin tason toiminta auttaa teollisuutta toimimaan sisämarkkinoiden näkökulmasta ja saavuttamaan mittakaavaetuja. Yhteisiin avoimiin teknologia-alustoihin keskittyvä yhteistyö, jolla on heijastus- ja vipuvaikutuksia, mahdollistaa sen, että suuri joukko sidosryhmiä voi hyötyä uusista kehitysaskelista ja soveltaa uusia innovaatioita. Unionin tason yhteenliittymät ja kumppanuudet mahdollistavat myös yhteisymmärryksen löytämisen, tarjoavat näkyvän kiintopisteen kansainvälisille kumppaneille ja johtavat unionin ja maailmanlaajuisten standardien ja yhteentoimivien ratkaisujen kehittämiseen.

Tieto- ja viestintäteknologian jatkuvasti monimutkaisempien ja monialaisempien teknologia- ja liiketoimintaketjujen hallitsemiseksi tarvitaan kumppanuuksia, riskien jakamista ja kriittisen massan muodostamista koko unionin laajuisesti. Unionin tason toiminta auttaa teollisuutta toimimaan sisämarkkinoiden näkökulmasta ja saavuttamaan mittakaavaetuja. Yhteisiin avoimiin teknologia-alustoihin keskittyvä yhteistyö, jolla on heijastus- ja vipuvaikutuksia, mahdollistaa sen, että suuri joukko sidosryhmiä voi hyötyä uusista kehitysaskelista ja soveltaa uusia innovaatioita. Unionin tason yhteenliittymät ja kumppanuudet mahdollistavat myös yhteisymmärryksen löytämisen, tarjoavat näkyvän kiintopisteen kansainvälisille kumppaneille ja johtavat unionin ja maailmanlaajuisten standardien ja yhteentoimivien ratkaisujen kehittämiseen.

1.1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa innovoinnin ja kilpailukyvyn perustan useilla erilaisilla yksityisillä ja julkisilla markkinoilla ja sektoreilla ja mahdollistaa tieteelliset edistysaskeleet monilla tieteenaloilla. Digitaaliteknologioiden ja tieto- ja viestintäteknologian komponenttien, infrastruktuurien ja palvelujen muutosvaikutus on seuraavan vuosikymmenen aikana entistäkin näkyvämpi kaikilla elämänaloilla. Rajattomat laskenta-, viestintä- ja tiedonvarastointiresurssit ovat maailmassa kaikkien saatavilla. Anturit, koneet ja tietoteknologia-avusteiset tuotteet tuottavat suuria määriä tietoa ja tekevät toimintojen etäohjauksesta jokapäiväistä, mahdollistavat liiketoimintaprosessien ja kestävien tuotantolaitosten maailmanlaajuisen käyttöönoton ja tarjoavat käyttöön laajan valikoiman palveluja ja sovelluksia. Tieto- ja viestintäteknologialla tuetaan monia kriittisiä kaupallisia ja julkisia palveluja ja kaikkia tietämyksen tuottamisen keskeisiä prosesseja tieteen, koulutuksen ja yritystoiminnan aloilla sekä julkisella sektorilla. Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa kriittisen infrastruktuurin tuotanto- ja liiketoimintaprosesseille, viestinnälle ja kaupankäynnille. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa myös olennaisesti keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja prosesseihin, kuten yhteisöjen muodostumiseen, kuluttajakäyttäytymiseen ja julkiseen hallintoon, esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa innovoinnin ja kilpailukyvyn perustan useilla erilaisilla yksityisillä ja julkisilla markkinoilla ja sektoreilla ja mahdollistaa tieteelliset edistysaskeleet monilla tieteenaloilla. Digitaaliteknologioiden ja tieto- ja viestintäteknologian komponenttien, infrastruktuurien ja palvelujen muutosvaikutus on seuraavan vuosikymmenen aikana entistäkin näkyvämpi kaikilla elämänaloilla. Laskenta-, viestintä- ja tiedonvarastointiresurssit jatkavat leviämistään tulevina vuosina. Anturit, koneet ja tietoteknologia-avusteiset tuotteet tuottavat suuria määriä tosiaikaista tietoa ja tekevät toimintojen etäohjauksesta jokapäiväistä, mahdollistavat liiketoimintaprosessien ja kestävien tuotantolaitosten maailmanlaajuisen käyttöönoton ja tarjoavat käyttöön laajan valikoiman palveluja ja sovelluksia. Tieto- ja viestintäteknologialla tuetaan monia kriittisiä kaupallisia ja julkisia palveluja ja kaikkia tietämyksen tuottamisen keskeisiä prosesseja tieteen, koulutuksen ja yritystoiminnan aloilla sekä julkisella sektorilla ja parannetaan niiden saatavuutta. Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa kriittisen infrastruktuurin tuotanto- ja liiketoimintaprosesseille, viestinnälle ja kaupankäynnille. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa myös olennaisesti keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja prosesseihin, kuten yhteisöjen muodostumiseen, kuluttajakäyttäytymiseen, poliittiseen osallistumiseen ja julkiseen hallintoon, esimerkiksi sosiaalisen median ja kollektiivisen tietoisuuden foorumien ja välineiden kautta. On erittäin tärkeää tukea ja yhdentää standardien, teknologioiden ja järjestelmien käyttäjälähtöistä tutkimusta, jotta voidaan kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja.

Unionin tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle ja innovoinnille on merkittävä osatekijä seuraavan sukupolven teknologioiden ja sovellusten valmistelussa, sillä se muodostaa suuren osan yhteistyöhön perustuvan keski- ja suuririskisen tutkimuksen ja innovoinnin kokonaismenoista Euroopassa. Unionin tason julkiset investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin ovat olleet ja ovat jatkossakin olennaisen tärkeitä, jotta saadaan koottua kriittinen massa, joka johtaa läpimurtoihin ja innovatiivisten ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen laajempaan käyttöönottoon ja parempaan käyttöön. Niillä on edelleen keskeinen rooli sellaisten avointen alustojen ja teknologioiden kehittämisessä, joita voidaan soveltaa kaikkialla unionissa, innovaatioiden testauksessa ja pilotoinnissa todellisessa yleiseurooppalaisessa ympäristössä sekä resurssien optimoinnissa, kun käsitellään unionin kilpailukykyyn tai yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyviä kysymyksiä. Unionin tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle ja innovoinnille antaa myös korkean teknologian pk-yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja hyödyntää unionin laajuisia markkinoita. Se vahvistaa yhteistyötä ja huippuosaamista unionin tutkijoiden ja insinöörien piirissä, kasvattaa synergioita kansallisten talousarvioiden kanssa ja niiden välillä ja toimii kiintopisteenä Euroopan ulkopuolisten kumppaneiden kanssa harjoitettavalle yhteistyölle.

Unionin tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle ja innovoinnille on merkittävä osatekijä seuraavan sukupolven teknologioiden ja sovellusten valmistelussa, sillä se muodostaa suuren osan yhteistyöhön perustuvan keski- ja suuririskisen tutkimuksen ja innovoinnin kokonaismenoista Euroopassa. Unionin tason julkiset investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin ovat olleet ja ovat jatkossakin olennaisen tärkeitä, jotta saadaan koottua kriittinen massa, joka johtaa läpimurtoihin ja innovatiivisten ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen laajempaan käyttöönottoon ja parempaan käyttöön. Niillä on edelleen keskeinen rooli sellaisten avointen alustojen ja teknologioiden kehittämisessä, joita voidaan soveltaa kaikkialla unionissa, innovaatioiden testauksessa ja pilotoinnissa todellisessa yleiseurooppalaisessa ympäristössä sekä resurssien optimoinnissa, kun käsitellään unionin kilpailukykyyn tai yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyviä kysymyksiä. Unionin tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle ja innovoinnille antaa myös korkean teknologian pk-yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja hyödyntää unionin laajuisia markkinoita. Se vahvistaa yhteistyötä ja huippuosaamista unionin tutkijoiden ja insinöörien piirissä, kasvattaa synergioita kansallisten talousarvioiden kanssa ja niiden välillä ja toimii kiintopisteenä Euroopan ulkopuolisten kumppaneiden kanssa harjoitettavalle yhteistyölle.

Unionin tutkimuspuiteohjelmissa toteutettujen tieto- ja viestintäteknologiatoimien arvioinnit ovat osoittaneet, että unionin tasolla tehdyt kohdennetut investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin ovat olleet keskeisessä asemassa siinä, että eurooppalainen teollisuus on voinut saavuttaa johtoaseman muun muassa matkaviestinnän ja turvallisuuden kannalta kriittisten tieto- ja viestintäteknologiajärjestelmien aloilla ja on voitu vastata energiatehokkuuden tai väestönmuutoksen kaltaisiin haasteisiin. Unionin investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimusinfrastruktuureihin ovat antaneet Euroopan tutkijoiden käyttöön maailman parhaat laskenta- ja tutkimuksen verkostoitumisvalmiudet.

Unionin tutkimuspuiteohjelmissa toteutettujen tieto- ja viestintäteknologiatoimien arvioinnit ovat osoittaneet, että unionin tasolla tehdyt kohdennetut investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin ovat olleet keskeisessä asemassa siinä, että eurooppalainen teollisuus on voinut saavuttaa johtoaseman muun muassa matkaviestinnän ja turvallisuuden kannalta kriittisten tieto- ja viestintäteknologiajärjestelmien aloilla ja on voitu vastata energiatehokkuuden tai väestönmuutoksen kaltaisiin haasteisiin ja luoda parempia terveydenhuoltojärjestelmiä. Unionin investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimusinfrastruktuureihin ovat antaneet Euroopan tutkijoiden käyttöön maailman parhaat laskenta- ja tutkimuksen verkostoitumisvalmiudet.

1.1.3. Toimien päälinjat

1.1.3. Toimien päälinjat

Tieto- ja viestintäteknologian teolliseen ja teknologiseen johtoasemaan liittyviin haasteisiin kohdennetaan useita toimia, jotka kattavat tieto- ja viestintäteknologian yleiset tutkimus- ja innovointilinjaukset, mukaan lukien erityisesti seuraavat:

Tieto- ja viestintäteknologian teolliseen ja teknologiseen johtoasemaan liittyviin haasteisiin kohdennetaan useita toimia, jotka kattavat tieto- ja viestintäteknologian yleiset tutkimus- ja innovointilinjaukset, mukaan lukien erityisesti seuraavat:

a) Komponenttien ja järjestelmien uusi sukupolvi: kehittyneiden ja älykkäiden sulautettujen komponenttien ja järjestelmien tekninen suunnittelu;

a) Komponenttien ja järjestelmien uusi sukupolvi: kehittyneiden, turvallisten ja älykkäiden sulautettujen komponenttien ja järjestelmäkomponenttien tekninen suunnittelu;

b) Seuraavan sukupolven tietotekniikka: kehittyneet laskentajärjestelmät ja ‑teknologiat;

b) Seuraavan sukupolven tietotekniikka: kehittyneet ja turvalliset laskentajärjestelmät ja -teknologiat;

c) Tulevaisuuden internet: infrastruktuurit, teknologiat ja palvelut;

c) Tulevaisuuden internet: ohjelmistot, laitteistot, infrastruktuurit, teknologiat ja palvelut;

d) Sisältöteknologiat ja tiedonhallinta: digitaalisia sisältöjä ja luovuutta palveleva tieto- ja viestintätekniikka;

d) Sisältöteknologiat ja tiedonhallinta: digitaalisia sisältöjä, kulttuuriteollisuutta ja luovuutta palveleva tieto- ja viestintätekniikka;

e) Kehittyneet rajapinnat ja robotit: robotiikka ja älytilat;

e) Kehittyneet rajapinnat ja robotit: robotiikka ja älytilat;

f) Mikro- ja nanoelektroniikka ja fotoniikka: mikro- ja nanoelektroniikkaan ja fotoniikkaan liittyvät keskeiset mahdollistavat teknologiat.

f) Mikro- ja nanoelektroniikka ja fotoniikka;

 

f a) Kvanttiteknologia: tieto- ja viestintätekniikan laitteiden seuraava sukupolvi, jossa yhdistyvät kvanttifysiikka ja informatiikka.

Näiden kuuden keskeisen toimintalinjan odotetaan kattavan kaikenlaiset tarpeet. Näihin sisältyvät teollisuuden johtoasema sellaisten yleisten tieto- ja viestintätekniikkapohjaisten ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen alalla, joita tarvitaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, sekä sovelluslähtöiset tieto- ja viestintäteknologian tutkimus- ja innovointilinjaukset, joita tuetaan asiaankuuluvan yhteiskunnallisen haasteen yhteydessä.

Näiden seitsemän keskeisen toimen odotetaan kattavan kaikenlaiset tarpeet. Näihin sisältyvät teollisuuden johtoasema sellaisten yleisten tieto- ja viestintätekniikkapohjaisten ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen alalla, joita tarvitaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, sekä sovelluslähtöiset tieto- ja viestintäteknologian tutkimus- ja innovointilinjaukset, joita tuetaan asiaankuuluvan yhteiskunnallisen haasteen yhteydessä. Erityisesti on varmistettava, että painopistealueesta "Yhteiskunnalliset haasteet" rahoitettaviin hankkeisiin valitaan tieto- ja viestintäteknologian uusinta kehitystä edustavia ratkaisuja. Tukea annetaan etenkin avointen ja hajautettujen järjestelmien kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi on varmistettava tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle tyypillisten tutkimusalojen ja -syklien monipuolisuus sellaisten osallistumissääntöjen avulla, jotka mahdollistavat pitkäkestoiset, kalliit ja laajat tutkimushankkeet sekä markkinoiden tunnistamien tilaisuuksien nopean hyödyntämisen.

Näihin kuuteen toimintalinjaan sisältyy tieto- ja viestintäteknologian erityisiä tutkimusinfrastruktuureja, kuten elävät laboratoriot suuren mittakaavan kokeita varten, sekä infrastruktuureja, jotka liittyvät keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin ja niiden integrointiin kehittyneisiin tuotteisiin ja innovatiivisiin älykkäisiin järjestelmiin, mukaan lukien laitteet, työvälineet, tukipalvelut, puhdastilat ja mahdollisuus käyttää valimoita prototyyppien valmistusta varten.

Näihin seitsemään toimintalinjaan sisältyy tieto- ja viestintäteknologian erityisiä tutkimusinfrastruktuureja, kuten elävät laboratoriot suuren mittakaavan kokeita varten, sekä infrastruktuureja, jotka liittyvät keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin ja niiden integrointiin kehittyneisiin tuotteisiin ja innovatiivisiin älykkäisiin järjestelmiin, mukaan lukien laitteet, työvälineet, tukipalvelut, puhdastilat ja mahdollisuus käyttää valimoita prototyyppien valmistusta varten. Unionin rahoitusta annetaan laitoksille ja infrastruktuureille, joita voivat käyttää yhdessä useat toimijat, etenkin pienet ja keskisuuret yritykset.

 

Unionin keskeisiä arvoja ovat luonnollisten henkilöiden perusoikeudet ja -vapaudet ja erityisesti oikeus yksityisyyteen. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta on tuettava sellaisten järjestelmien tutkimusta ja kehittämistä, joiden avulla unionin kansalaiset voivat pitää viestintänsä täysin hallinnassaan.

 

Tarkistus    128

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.2. Nanoteknologia

1.2. Nanoteknologia

1.2.1. Nanoteknologian erityistavoite

1.2.1. Nanoteknologian erityistavoite

Nanoteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on turvata unionin johtoasema näillä voimakkaasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla vauhdittamalla investointeja nanoteknologiaan ja sen käyttöönottoon suurta lisäarvoa tarjoavissa kilpailukykyisissä tuotteissa ja palveluissa monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Nanoteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on turvata unionin johtoasema näillä voimakkaasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla vauhdittamalla investointeja nanoteknologiaan ja sen käyttöönottoon suurta lisäarvoa tarjoavissa kilpailukykyisissä tuotteissa ja palveluissa monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Nanoteknologia arkipäiväistyy vuoteen 2020 mennessä, eli se integroidaan saumattomasti useimpiin teknologioihin ja sovelluksiin. Tätä kehitystä ajavia tekijöitä ovat kuluttajille aiheutuvat hyödyt, elämänlaatu, kestävä kehitys sekä suuret teolliset mahdollisuudet hyödyntää aiemmin saavuttamattomissa olleita ratkaisuja tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Nanoteknologia arkipäiväistyy vuoteen 2020 mennessä, eli se integroidaan saumattomasti useimpiin teknologioihin ja sovelluksiin. Tätä kehitystä ajavia tekijöitä ovat kuluttajille aiheutuvat hyödyt, elämänlaatu, kestävä kehitys sekä suuret teolliset mahdollisuudet hyödyntää aiemmin saavuttamattomissa olleita ratkaisuja tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantamiseksi. Komissio tarkastelee vuoteen 2015 mennessä uudelleen kaikkia asiaankuuluvia säädöksiä, jotta voidaan varmistaa nanomateriaalien kaikkien sovellusten turvallisuus tuotteissa, joilla voi elinkaarensa aikana olla terveys-, ympäristö- tai turvallisuusvaikutuksia.

Euroopan on myös luotava maailmanlaajuinen vertailukohta sellaiselle nanoteknologioiden turvalliselle ja vastuullisella käyttöönotolle ja hallinnalle, jolla varmistetaan korkeat yhteiskunnalliset ja teolliset tuotot.

Euroopan on myös luotava maailmanlaajuinen vertailukohta sellaiselle nanoteknologioiden turvalliselle ja vastuullisella käyttöönotolle ja hallinnalle, jolla varmistetaan korkeat yhteiskunnalliset ja teolliset tuotot.

Nanoteknologiaa käyttävät tuotteet muodostavat maailmanmarkkinat, joita Euroopalla ei ole varaa jättää huomioimatta. Sellaisten tuotteiden markkinoiden arvoksi, joihin sisältyy nanoteknologiaa keskeisenä komponenttina, arvioidaan 700 miljardia euroa vuonna 2015 ja 2 biljoonaa euroa vuonna 2020. Työpaikkoja odotetaan syntyvän 2 miljoonaa vuoteen 2015 mennessä ja 6 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä. Euroopan nanoteknologiayritysten olisi hyödynnettävä tätä markkinoiden voimakasta kasvua ja pystyttävä valtaamaan vuoteen 2020 mennessä markkinaosuus, joka vastaa vähintään Euroopan osuutta maailmanlaajuisesta tutkimusrahoituksesta (eli noin neljännes).

Nanoteknologiaa käyttävät tuotteet muodostavat maailmanmarkkinat, joita Euroopalla ei ole varaa jättää huomioimatta. Sellaisten tuotteiden markkinoiden arvoksi, joihin sisältyy nanoteknologiaa keskeisenä komponenttina, arvioidaan 700 miljardia euroa vuonna 2015 ja 2 biljoonaa euroa vuonna 2020. Työpaikkoja odotetaan syntyvän 2 miljoonaa vuoteen 2015 mennessä ja 6 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä. Euroopan nanoteknologiayritysten olisi hyödynnettävä tätä markkinoiden voimakasta kasvua ja pystyttävä valtaamaan vuoteen 2020 mennessä markkinaosuus, joka vastaa vähintään Euroopan osuutta maailmanlaajuisesta tutkimusrahoituksesta (eli noin neljännes).

1.2.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.2.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Nanoteknologiaan sisältyy joukko kehittyviä teknologioita, joilla on todistettua kehityspotentiaalia ja joilla on käänteentekevä vaikutus esimerkiksi materiaaleihin, tieto- ja viestintäteknologiaan, biotieteisiin, terveydenhuoltoon ja kulutustavaroihin, kunhan tutkimus muunnetaan uraauurtaviksi tuotteiksi ja tuotantoprosesseiksi.

Nanoteknologiaan sisältyy joukko kehittyviä teknologioita, joilla on todistettua kehityspotentiaalia ja joilla on käänteentekevä vaikutus esimerkiksi materiaaleihin, tieto- ja viestintäteknologiaan, valmistusteollisuuteen, biotieteisiin, terveydenhuoltoon ja kulutustavaroihin, kunhan tutkimus muunnetaan uraauurtaviksi, kestäviksi ja kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja tuotantoprosesseiksi.

Nanoteknologia on keskeisessä asemassa, kun pyritään vastaamaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin. Näiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden onnistunut käyttöönotto parantaa unionin teollisuuden kilpailukykyä mahdollistamalla uudet ja parannetut tuotteet tai tehokkaammat prosessit ja tarjoaa vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.

Nanoteknologia on keskeisessä asemassa, kun pyritään vastaamaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin. Näiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden onnistunut käyttöönotto parantaa unionin teollisuuden kilpailukykyä mahdollistamalla uudet ja parannetut tuotteet tai tehokkaammat prosessit ja tarjoaa vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.

Nanoteknologian maailmanlaajuinen tutkimusrahoitus on kaksinkertaistunut vuoden 2004 noin 6,5 miljardista eurosta noin 12,5 miljardiin euroon vuonna 2008; unionin osuus tästä kokonaismäärästä on noin neljännes. Unionilla on tunnustettu johtoasema nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimuksessa, ja unionissa ennakoidaan olevan noin 4000 alan yritystä vuonna 2015.

Nanoteknologian maailmanlaajuinen tutkimusrahoitus on kaksinkertaistunut vuoden 2004 noin 6,5 miljardista eurosta noin 12,5 miljardiin euroon vuonna 2008; unionin osuus tästä kokonaismäärästä on noin neljännes. Unionilla on tunnustettu johtoasema nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimuksessa, ja unionissa ennakoidaan olevan noin 4000 alan yritystä vuonna 2015.

Euroopan on nyt vakiinnutettava asemansa maailmanmarkkinoilla ja vahvistettava sitä edistämällä laaja-alaista yhteistyötä eri arvoketjuissa ja niiden välillä ja eri teollisuudenalojen välillä, jotta nämä teknologiat voidaan laajentaa kannattaviksi kaupallisiksi tuotteiksi. Riskinarviointiin ja -hallintaan sekä vastuulliseen hallinnointiin liittyvät kysymykset ovat nousemassa keskeisen tärkeiksi tekijöiksi, kun käsitellään nanoteknologian tulevaa vaikutusta yhteiskuntaan ja talouteen.

Euroopan on nyt vakiinnutettava asemansa maailmanmarkkinoilla ja vahvistettava sitä edistämällä laaja-alaista yhteistyötä eri arvoketjuissa ja niiden välillä ja eri teollisuudenalojen välillä, jotta nämä teknologiat voidaan laajentaa turvallisiksi, kestäviksi ja kannattaviksi kaupallisiksi tuotteiksi. Riskinarviointiin ja -hallintaan sekä vastuulliseen hallinnointiin liittyvät kysymykset ovat nousemassa keskeisen tärkeiksi tekijöiksi, kun käsitellään nanoteknologian tulevaa vaikutusta yhteiskuntaan ja talouteen.

Toimien painopisteenä on nanoteknologian laajamittainen ja vastuullinen soveltaminen taloudessa, jotta voidaan saavuttaa hyötyjä, joilla on suuret yhteiskunnalliset ja teolliset vaikutukset. Jotta voidaan varmistaa uusien mahdollisuuksien avaaminen, mukaan lukien uusien yritysten perustaminen ja uusien työpaikkojen luominen, tutkimuksen olisi tarjottava välineet standardoinnin ja sääntelyn asianmukaiseen täytäntöönpanoon.

Toimien painopisteenä on nanoteknologian vastuullinen ja kestävä soveltaminen taloudessa, jotta voidaan saavuttaa hyötyjä, joilla on suuret yhteiskunnalliset ja teolliset vaikutukset. Jotta voidaan varmistaa uusien mahdollisuuksien avaaminen, mukaan lukien uusien yritysten perustaminen ja uusien työpaikkojen luominen, tutkimuksen olisi tarjottava välineet standardoinnin ja sääntelyn asianmukaiseen täytäntöönpanoon.

1.2.3. Toimien päälinjat

1.2.3. Toimien päälinjat

a) Seuraavan sukupolven nanomateriaalien, nanolaitteiden ja nanojärjestelmien kehittäminen

a) Seuraavan sukupolven nanomateriaalien, nanolaitteiden ja nanojärjestelmien kehittäminen

Tavoitteena ovat perustavalla tavalla uudet tuotteet, jotka mahdollistavat kestävät ratkaisut useilla eri aloilla.

Tavoitteena ovat perustavalla tavalla uudet tuotteet, jotka mahdollistavat kestävät ratkaisut useilla eri aloilla ottaen huomioon ennalta varautumisen periaatteen.

b) Nanoteknologian turvallisen kehittämisen ja soveltamisen varmistaminen

b) Nanoteknologian turvallisen ja hallitun kehittämisen ja soveltamisen varmistaminen

Tavoitteena on tieteellisen tietämyksen edistäminen nanoteknologian ja nanojärjestelmien mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista, ja välineiden tarjoaminen riskinarviointiin ja -hallintaan koko elinkaaren aikana.

Tavoitteena on tieteellisen tietämyksen edistäminen nanoteknologian ja nanojärjestelmien mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista, ja välineiden kehittäminen riskinarviointiin ja ‑hallintaan koko elinkaaren aikana.

 

b a) Uusien välineiden kehittäminen nanomateriaalien, -komponenttien ja ‑järjestelmien suunnitteluun, simulointiin, luonnehdintaan ja käsittelyyn

 

Tavoitteena on uusien nanomateriaalien ja -järjestelmien tutkiminen, kuvantaminen ja hallinta nanomittakaavassa.

c) Nanoteknologian yhteiskunnallisen ulottuvuuden kehittäminen

c) Nanoteknologian yhteiskunnallisen ulottuvuuden kehittäminen

Tässä toimessa keskitytään nanoteknologian hallintaan yhteiskunnan hyödyksi.

Tässä toimessa keskitytään nanoteknologian hallintaan yhteiskunnan hyödyksi sekä yksittäisten sovellusten sosiaalisen hyväksyttävyyden ja painoarvon arviointiin.

d) Nanomateriaalien, -komponenttien ja ‑järjestelmien tehokas synteesi ja valmistus

d) Nanomateriaalien, -komponenttien ja ‑järjestelmien tehokas synteesi ja valmistus

Tässä toimessa keskitytään uusiin toimintoihin, uusien ja olemassa olevien prosessien älykkääseen integrointiin sekä prosessien laajentamiseen siten, että saavutetaan tuotteiden massatuotanto ja monikäyttöiset laitokset, joilla varmistetaan tietämyksen tehokas muuntaminen teollisiksi innovaatioiksi.

Tässä toimessa keskitytään uusiin toimintoihin, uusien ja olemassa olevien prosessien älykkääseen integrointiin sekä prosessien laajentamiseen siten, että saavutetaan tuotteiden massatuotanto ja joustavat laitokset, joilla varmistetaan tietämyksen tehokas muuntaminen teollisiksi innovaatioiksi.

e) Kapasiteettia lisäävien tekniikoiden, mittausmenetelmien ja laitteiden kehittäminen

e) Kapasiteettia lisäävien tekniikoiden, mittausmenetelmien ja laitteiden kehittäminen

Tässä toimessa keskitytään perustan luoviin teknologioihin, jotka tukevat monimutkaisten nanomateriaalien ja nanojärjestelmien kehittämistä ja markkinoille tuloa.

Tässä toimessa keskitytään perustan luoviin teknologioihin, jotka tukevat monimutkaisten nanomateriaalien ja nanojärjestelmien kehittämistä ja markkinoille tuloa.

 

Tarkistus    129

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.3. Kehittyneet materiaalit

1.3. Kehittyneet materiaalit

1.3.1. Kehittyneiden materiaalien erityistavoite

1.3.1. Kehittyneiden materiaalien erityistavoite

Kehittyneiden materiaalien tutkimuksen ja kehittämisen erityistavoitteena on kehittää materiaaleja, joilla on uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja parempi suorituskyky käytössä, sellaisia kilpailukykyisempiä tuotteita varten, joilla on mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset ja jotka käyttävät mahdollisimman vähän luonnonvaroja.

Kehittyneiden materiaalien tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on kehittää materiaaleja, joilla on uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja parempi suorituskyky käytössä, sellaisia kilpailukykyisempiä ja paremmin kuluttajien saatavilla olevia tuotteita varten, joilla on mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset, jotka käyttävät mahdollisimman vähän luonnonvaroja ja jotka ovat mahdollisimman turvallisia.

Materiaalit ovat teollisen innovoinnin ytimessä ja sen keskeinen mahdollistaja. Kehittyneet materiaalit, joilla on suurempi osaamissisältö, uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja entistä parempi suorituskyky, ovat olennaisen tärkeitä teollisuuden kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Materiaalit ovat teollisen innovoinnin ytimessä ja sen keskeinen mahdollistaja. Kehittyneet materiaalit, joilla on suurempi osaamissisältö, uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja entistä parempi suorituskyky, ovat olennaisen tärkeitä teollisuuden kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

1.3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Uusia kehittyneitä materiaaleja tarvitaan suorituskyvyltään parempien ja kestävien tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi. Tällaiset materiaalit ovat osa ratkaisua teollisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, sillä ne tarjoavat paremman suorituskyvyn käytön aikana, käyttävät vähemmän luonnonvaroja ja energiaa ja ovat ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteiden käyttöiän päätyttyä.

Uusia kehittyneitä materiaaleja tarvitaan suorituskyvyltään parempien ja kestävien tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi ja niukkojen luonnonvarojen korvaamiseksi. Tällaiset materiaalit ovat osa ratkaisua teollisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, sillä ne tarjoavat paremman suorituskyvyn käytön aikana, käyttävät vähemmän luonnonvaroja ja energiaa ja ovat ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteiden käyttöiän päätyttyä.

Sovelluslähtöiseen kehittämiseen liittyy usein sellaisten kokonaan uusien materiaalien suunnittelu, jotka pystyvät tarjoamaan suunnitellun suorituskyvyn käytön aikana. Tällaiset materiaalit ovat tärkeä osa korkean lisäarvon valmistuksen toimitusketjua. Ne luovat myös perustan edistymiselle horisontaalisilla teknologian aloilla (esim. biotieteet, elektroniikka ja fotoniikka) ja käytännöllisesti katsoen kaikilla markkinasektoreilla. Materiaalit itsessään merkitsevät tärkeää askelta tuotteiden arvon lisäämisessä ja niiden suorituskyvyn parantamisessa. Kehittyneiden materiaalien arvioitu arvo ja vaikutus on huomattava. Markkinoiden odotetaan kasvavan noin 6 prosenttia vuodessa, ja niiden arvoksi arvioidaan noin 100 miljardia euroa vuonna 2015.

Sovelluslähtöiseen kehittämiseen liittyy usein sellaisten kokonaan uusien materiaalien suunnittelu, jotka pystyvät tarjoamaan suunnitellun suorituskyvyn käytön aikana. Tällaiset materiaalit ovat tärkeä osa korkean lisäarvon valmistuksen toimitusketjua. Ne luovat myös perustan edistymiselle horisontaalisilla teknologian aloilla (esim. biotieteet, elektroniikka ja fotoniikka) ja käytännöllisesti katsoen kaikilla markkinasektoreilla. Materiaalit itsessään merkitsevät tärkeää askelta tuotteiden arvon lisäämisessä ja niiden suorituskyvyn parantamisessa. Kehittyneiden materiaalien arvioitu arvo ja vaikutus on huomattava. Markkinoiden odotetaan kasvavan noin 6 prosenttia vuodessa, ja niiden arvoksi arvioidaan noin 100 miljardia euroa vuonna 2015.

Materiaalien kehityksessä on noudatettava lähestymistapaa, joka kattaa koko elinkaaren saatavilla olevien materiaalien toimituksesta käytöstä poistamiseen (kehdosta kehtoon). Lisäksi on löydettävä innovatiivisia lähestymistapoja luonnonvarojen käytön minimoimiseksi materiaalien muuntamisessa. Huomioon on otettava myös materiaalien jatkuva käyttö, kierrätys tai uudelleenkäyttö sekä niihin liittyvät yhteiskunnalliset innovaatiot.

Materiaalien kehityksessä on noudatettava lähestymistapaa, joka kattaa koko elinkaaren saatavilla olevien materiaalien toimituksesta käytöstä poistamiseen (kehdosta kehtoon). Lisäksi on löydettävä innovatiivisia lähestymistapoja luonnonvarojen käytön minimoimiseksi materiaalien muuntamisessa. Huomioon on otettava myös materiaalien jatkuva käyttö, kierrätys tai uudelleenkäyttö sekä niihin liittyvät yhteiskunnalliset innovaatiot.

Kehityksen nopeuttamiseksi edistetään monitieteistä ja konvergoivaa lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kemia, fysiikka, tekniset tieteet, teoreettinen ja tietokonemallintaminen, biologia ja entistä enemmän myös luova teollinen muotoilu.

Kehityksen nopeuttamiseksi edistetään Euroopan tutkimusinfrastruktuurin maailmanlaajuisesti johtavasta asemasta hyötyvää monitieteistä ja konvergoivaa lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kemia, fysiikka, tekniset tieteet, teoreettinen ja tietokonemallintaminen, biologia ja entistä enemmän myös luova teollinen muotoilu.

Lisäksi tuetaan uusia ympäristöystävällisiä innovointiyhteenliittymiä ja teollisia symbiooseja, joiden avulla teollisuudenalat voivat monipuolistua, laajentaa liiketoimintamallejaan ja käyttää jätteensä uudelleen uuden tuotannon pohjana, esimerkiksi hiilidioksidin hienokemikaalien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hiilipohjana.

Lisäksi tuetaan uusia ympäristöystävällisiä innovointiyhteenliittymiä ja teollisia symbiooseja, joiden avulla teollisuudenalat voivat monipuolistua, laajentaa liiketoimintamallejaan ja käyttää jätteensä uudelleen uuden tuotannon pohjana.

1.3.3. Toimien päälinjat

1.3.3. Toimien päälinjat

a) Monialainen ja mahdollistava materiaaliteknologia

a) Monialainen ja mahdollistava materiaaliteknologia

Toiminnallisten materiaalien, monitoimimateriaalien ja rakennemateriaalien tutkiminen kaikkien teollisuudenalojen innovointia varten.

Toiminnallisten materiaalien, monitoimimateriaalien ja rakennemateriaalien tutkiminen kaikkien teollisuudenalojen innovointia varten.

b) Materiaalien kehittäminen ja muuntaminen

b) Materiaalien kehittäminen ja muuntaminen

Tutkimus ja kehittäminen, jolla varmistetaan tehokas ja kestävä tuotantomittakaavan laajentaminen tulevien tuotteiden teollisen valmistuksen mahdollistamiseksi.

Tutkimus ja kehittäminen, jolla varmistetaan tehokas ja kestävä tuotantomittakaavan laajentaminen tulevien älykkäiden tuotteiden teollisen valmistuksen mahdollistamiseksi.

c) Materiaalien komponenttien hallinta

c) Materiaalien komponenttien hallinta

Uusien ja innovatiivisten tekniikoiden ja järjestelmien tutkiminen ja kehittäminen.

Materiaalien, komponenttien ja järjestelmien uusien ja innovatiivisten tuotantotekniikoiden tutkiminen ja kehittäminen.

d) Kestävän ja vähähiilisen teollisuuden materiaalit

d) Kestävän ja vähähiilisen teollisuuden materiaalit

Energian käyttöä vähentävien ja vähähiilistä tuotantoa helpottavien uusien tuotteiden ja sovellusten kehittäminen ja kuluttajakäyttäytymisen muuttaminen.

Energian käyttöä vähentävien ja vähähiilistä tuotantoa helpottavien uusien materiaalien, komponenttien, liiketoimintamallien ja vastuullisen kuluttajakäyttäytymisen, tuotteiden ja sovellusten kehittäminen.

 

d a) Uudet raaka-aineet kemianteollisuutta ja hiilen käyttöä varten

 

Toimissa keskitytään kehittämään kemianteollisuudelle vaihtoehtoista raaka-aineperustaa, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja hiilidioksidipäästöjä synnyttävän öljyn korvaamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä koskevia järjestelmiä ja tekniikkaa, jolla hiilidioksidi tuotteistetaan.

e) Luovan teollisuuden materiaalit

e) Luovan teollisuuden materiaalit

Toisiaan lähentyvien teknologioiden suunnittelu ja kehittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi, mukaan lukien sellaisten materiaalien säilyttäminen, joilla on historiallista tai kulttuurista arvoa.

Toisiaan lähentyvien teknologioiden suunnittelu ja kehittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi, mukaan lukien sellaisten materiaalien säilyttäminen ja entistäminen, joilla on historiallista tai kulttuurista arvoa, sekä uusien materiaalien kehittämiseksi.

f) Metrologia, karakterisointi, standardointi ja laadunvalvonta

f) Metrologia, karakterisointi, standardointi, sertifiointi ja laadunvalvonta

Erilaisten tekniikoiden, kuten karakterisoinnin, ainetta rikkomattoman arvioinnin ja suorituskyvyn ennakoivan mallintamisen edistäminen materiaalitieteen ja -tekniikan kehittämiseksi.

Erilaisten tekniikoiden, kuten karakterisoinnin, ainetta rikkomattoman arvioinnin, jatkuvan arvioinnin ja seurannan sekä suorituskyvyn ennakoivan mallintamisen edistäminen materiaalitieteen ja -tekniikan kehittämiseksi.

g) Materiaalien käytön optimointi

g) Materiaalien käytön optimointi

Tutkimus ja innovointi vaihtoehtojen löytämiseksi materiaalien käytölle ja innovatiivisten liiketoimintamallien selvittämiseksi.

Tutkimus- ja kehitystyö materiaalien korvaamiseksi, vaihtoehtojen löytämiseksi materiaalien käytölle, innovatiivisten liiketoimintamallien selvittämiseksi ja kriittisten resurssien määrittämiseksi.

 

Tarkistus    130

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.4. Bioteknologia

1.4. Bioteknologia

1.4.1. Bioteknologian erityistavoite

1.4.1. Bioteknologian erityistavoite

Bioteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on kehittää kilpailukykyisiä, kestäviä ja innovatiivisia teollisuustuotteita ja -prosesseja ja toimia innovoinnin vauhdittajana useilla Euroopan sektoreilla kuten maataloudessa, elintarvikealalla, kemianteollisuudessa ja terveydenhuollossa.

Bioteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on kehittää kilpailukykyisiä, kestäviä, turvallisia ja innovatiivisia teollisuustuotteita ja ‑prosesseja ja toimia innovoinnin vauhdittajana useilla Euroopan sektoreilla kuten terveydenhuollossa, kemianteollisuudessa, energia-alalla, maa- ja metsätaloudessa sekä elintarvikealalla.

Bioteknologian vahva tiede-, teknologia- ja innovointiperusta auttaa Euroopan teollisuutta varmistamaan johtoaseman tällä keskeisellä mahdollistan teknologian alalla. Tätä asemaa lujittaa entisestään kokonaisriskien turvallisuusarviointiin ja hallintaan liittyvien näkökohtien integrointi bioteknologian käyttöönotossa.

Bioteknologian vahva tiede-, teknologia- ja innovointiperusta tukee kyseistä teknologiaa. Tätä asemaa lujittaa entisestään kokonais- ja erityisriskien terveys- ja turvallisuusarvioinnin, teknologian käytön taloudellisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten sekä ja hallintaan liittyvien näkökohtien integrointi bioteknologian käyttöönottoon.

1.4.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.4.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Bioteknologian kehitystä on vienyt eteenpäin nopeasti kasvava tietämys eloperäisistä järjestelmistä, ja ala tuottaa nyt jatkuvasti uusia sovelluksia ja lujittaa unionin teollisuusperustaa ja kasvattaa sen innovointivalmiuksia. Esimerkkejä bioteknologian kasvavasta merkityksestä ovat teollisuussovellukset, mukaan lukien biokemikaalit, joiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 12–20 prosenttiin kemikaalien tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Biojärjestelmien selektiivisyyden ja tehokkuuden ansiosta bioteknologiassa noudatetaan useita niin sanotun Vihreän kemian kahdestatoista periaatteesta. Unionin yrityksille mahdollisesti koituvia taloudellisia rasitteita voidaan vähentää hyödyntämällä bioteknologian prosessien ja biopohjaisten tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; vähennysmahdollisuuksien arvioidaan olevan 1–2,5 miljardia CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2030. Euroopan biolääkealalla jo noin 20 prosenttia nykyisistä lääkkeistä on johdettu bioteknologiasta, ja uusista lääkkeistä jopa 50 prosenttia. Bioteknologia avaa myös uusia väyliä hyödyntää merten luonnonvarojen tarjoamia valtavia mahdollisuuksia innovatiivisten teollisuus-, terveydenhoito- ja ympäristösovellusten tuottamiseen. Meribioteknologian (sinisen bioteknologian) kehittyvän alan ennakoidaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa.

Bioteknologian kehitystä on vienyt eteenpäin nopeasti kasvava tietämys eloperäisistä järjestelmistä, ja ala tuottaa nyt jatkuvasti uusia sovelluksia ja lujittaa unionin teollisuusperustaa ja kasvattaa sen innovointivalmiuksia. Esimerkkejä bioteknologian kasvavasta merkityksestä ovat teollisuus- ja maataloussovellukset, mukaan lukien biologiset lääkkeet, elintarvike- ja rehutuotanto ja biokemikaalit, joiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 12–20 prosenttiin kemikaalien tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Biojärjestelmien selektiivisyyden ja tehokkuuden ansiosta bioteknologiassa noudatetaan useita niin sanotun Vihreän kemian kahdestatoista periaatteesta. Unionin yrityksille mahdollisesti koituvia taloudellisia rasitteita voidaan vähentää hyödyntämällä bioteknologian prosessien ja biopohjaisten tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; vähennysmahdollisuuksien arvioidaan olevan 1–2,5 miljardia CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2030. Euroopan biolääkealalla jo noin 20 prosenttia nykyisistä lääkkeistä on johdettu bioteknologiasta, ja uusista lääkkeistä jopa 50 prosenttia. Bioteknologia avaa myös uusia väyliä hyödyntää merten luonnonvarojen tarjoamia mahdollisuuksia innovatiivisten teollisuus-, terveydenhoito-, energia- ja ympäristösovellusten sekä kemian sovellusten tuottamiseen. Meribioteknologian (sinisen bioteknologian) kehittyvän alan ennakoidaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa.

Muita keskeisiä innovoinnin lähteitä ovat rajapinnat bioteknologian ja muiden mahdollistavien ja lähentyvien teknologioiden välillä; tällaisia teknologioita ovat erityisesti nanoteknologia ja tieto- ja viestintäteknologia, ja mahdollisia sovelluksia ovat muun muassa anturit ja diagnosointimenetelmät.

Muita keskeisiä innovoinnin lähteitä ovat rajapinnat bioteknologian ja muiden mahdollistavien ja lähentyvien teknologioiden välillä; tällaisia teknologioita ovat erityisesti nanoteknologia ja tieto- ja viestintäteknologia, ja mahdollisia sovelluksia ovat muun muassa anturit ja diagnosointimenetelmät.

1.4.3. Toimien päälinjat

1.4.3. Toimien päälinjat

a) Huipputason bioteknologian edistäminen tulevana innovoinnin vauhdittajana

a) Kestävän huipputason bioteknologian edistäminen tulevana innovoinnin vauhdittajana

Sellaisten nousevien teknologian alojen kehittäminen, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin sovelluksiin; tällaisia aloja ovat muun muassa synteettinen biologia, bioinformatiikka ja systeemibiologia.

Sellaisten nousevien teknologian alojen kehittäminen, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin tuotteisiin, sovelluksiin ja tekniikkaan, ennalta varautumisen periaatteen huomioon ottaen; tällaisia aloja ovat muun muassa biologian järjestelmät, bioinformatiikka ja synteettinen biologia sekä systeemibiologia.

b) Bioteknologiapohjaiset teollisuusprosessit

b) Bioteknologiapohjaiset teolliset tuotteet ja teollisuusprosessit.

Teollisen bioteknologian kehittäminen kilpailukykyisiä tuotteita ja prosesseja varten (esim. kemikaalit, terveys, kaivostoiminta, energia, paperimassa ja paperi, tekstiili, tärkkelys, elintarvikkeiden jalostus) ja tällaisen bioteknologian ympäristöulottuvuus.

Teollisen bioteknologian kehittäminen kilpailukykyisiä teollisuuden materiaaleja, tuotteita ja kestäviä prosesseja varten (esim. kemikaalit, terveys, kaivostoiminta, energia, paperimassa ja paperi, kuitupohjaiset tuotteet ja puu, tekstiili, tärkkelys, elintarvikkeiden jalostus) ja tällaisen bioteknologian ympäristö- ja terveysulottuvuus.

c) Innovatiiviset ja kilpailukykyiset alustateknologiat

c) Innovatiiviset ja kilpailukykyiset alustateknologiat

Sellaisten alustateknologioiden (esim. genomiikkaa, metagenomiikkaa, proteomiikkaa, molekylaariset välineet) kehittäminen, joilla edistetään johtajuutta ja kilpailuetua useilla talouden aloilla.

Sellaisten alustateknologioiden (esim. systeemibiologia, genomiikka, metagenomiikka, proteomiikka, fenotyyppien tutkimus, molekylaariset välineet ja solupohjaiset alustat) kehittäminen, joilla edistetään johtajuutta ja kilpailuetua useilla talouteen vaikuttavilla aloilla. Tämä toimintamalli voi merkittävästi kehittää uusien pk-yritysten potentiaalia.

 

c a) Ympäristöön liittyvät, yhteiskunnalliset ja eettiset näkökohdat

 

Arviointiprosessien kehittäminen, myös sidosryhmien laajan kuulemisen perusteella, jotta voidaan ottaa huomioon tiettyjen teknologioiden ympäristöön liittyvät, yhteiskunnalliset ja eettiset näkökohdat.

 

Tarkistus    131

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.5. Kehittynyt valmistus ja prosessointi

1.5. Kehittynyt valmistus ja prosessointi

1.5.1. Erityistavoite

1.5.1. Erityistavoite

Kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on muuntaa nykyiset teollisuuden tuotantomuodot osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi ja monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi, jotka johtavat innovatiivisempiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on muuntaa nykyiset tuotantoyritykset, -järjestelmät ja ‑prosessit keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemisen avulla osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi, resurssi- ja energiatehokkaiksi ja monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi, jotka johtavat innovatiivisempiin ja turvallisiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin.

1.5.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.5.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Valmistussektori on erittäin tärkeä Euroopan taloudelle; vuonna 2007 se tuotti noin 17 prosenttia unionin bkt:stä ja työllisti noin 22 miljoonaa henkilöä. Kaupan esteiden poistuminen ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat johtaneet siihen, että kilpailu valmistussektorilla on erittäin ankaraa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa kokonaiskustannukset ovat alhaisimmat. Korkean palkkatason vuoksi eurooppalaisen lähestymistavan valmistukseen on muututtava radikaalisti, jotta Eurooppa voi säilyttää kilpailukykynsä. Horisontti 2020 ‑puiteohjelma voi edistää kaikkien asianomaisten sidosryhmien tuomista yhteen tämän muutoksen aikaansaamiseksi.

Valmistussektori on erittäin tärkeä Euroopan taloudelle; vuonna 2007 se tuotti noin 17 prosenttia unionin bkt:stä ja työllisti noin 22 miljoonaa henkilöä. Kaupan esteiden poistuminen ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat johtaneet siihen, että kilpailu valmistussektorilla on erittäin ankaraa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa kokonaiskustannukset ovat alhaisimmat. Eurooppalaisen lähestymistavan valmistukseen on muututtava radikaalisti, jotta Eurooppa voi säilyttää kilpailukykynsä. Horisontti 2020 ‑puiteohjelma voi edistää kaikkien asianomaisten sidosryhmien tuomista yhteen tämän muutoksen aikaansaamiseksi.

Euroopan on jatkossakin investoitava unionin tasolla, jotta voidaan säilyttää sen johtoasema ja osaaminen valmistusteknologioiden alalla ja toteuttaa siirtyminen korkean lisäarvon osaamisintensiivisiin tavaroihin sekä luoda olosuhteet ja resurssit kestävää tuotantoa ja valmistettuun tuotteeseen liittyvää elinikäistä palveluntarjontaa varten. Runsaasti luonnonvaroja käyttävän valmistus- ja prosessiteollisuuden on mobilisoitava lisää resursseja ja tietämystä unionin tasolla ja investoitava jatkossakin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, jotta voidaan edetä kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta ja saavuttaa eri teollisuudenaloille sovitut unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan on jatkossakin investoitava unionin tasolla, jotta voidaan säilyttää sen johtoasema ja osaaminen valmistusteknologioiden alalla ja toteuttaa siirtyminen korkean lisäarvon osaamisintensiivisiin tavaroihin sekä luoda olosuhteet ja resurssit kestävää tuotantoa ja valmistettuun tuotteeseen liittyvää elinikäistä palveluntarjontaa varten. Runsaasti luonnonvaroja käyttävän valmistus- ja prosessiteollisuuden on mobilisoitava lisää resursseja ja tietämystä unionin tasolla ja investoitava jatkossakin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, jotta voidaan edetä kohti kilpailukykyistä vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta ja saavuttaa eri teollisuudenaloille sovitut unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä.

Vahvan unionin politiikan turvin Eurooppa voisi kasvattaa olemassa olevaa teollisuuttaan ja tukea tulevaisuuden kehittyviä teollisuudenaloja. Kehittyneiden valmistusjärjestelmien sektorin arvioitu arvo ja vaikutus on huomattava. Markkinoiden arvoksi arvioidaan noin 150 miljardia euroa vuonna 2015, ja niiden odotetaan kasvavan noin 5 prosenttia vuodessa.

Vahvan unionin politiikan turvin Eurooppa voisi kasvattaa olemassa olevaa teollisuuttaan ja tukea tulevaisuuden kehittyviä teollisuudenaloja. Kehittyneiden valmistusjärjestelmien sektorin arvioitu arvo ja vaikutus on huomattava. Markkinoiden arvoksi arvioidaan noin 150 miljardia euroa vuonna 2015, ja niiden odotetaan kasvavan noin 5 prosenttia vuodessa.

On olennaisen tärkeää ylläpitää tietämystä ja osaamista, jotta valmistus- ja prosessointikapasiteetti voidaan säilyttää Euroopassa. Tutkimus- ja innovointitoimien painopisteenä on kestävä valmistus ja prosessointi, jossa otetaan käyttöön tarvittavat tekniset innovaatiot ja asiakaslähtöinen toimintatapa, jotta voidaan tuottaa suuren osaamissisällön omaavia tuotteita ja palveluja käyttäen vain vähän materiaaleja ja energiaa. Euroopan on myös siirrettävä tämä mahdollistava teknologia ja tietämys muille tuotannon aloille, kuten rakennusalalle. Rakennusala on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, sillä rakennuksiin liittyvät toiminnot aiheuttavat noin 40 prosenttia Euroopan kokonaisenergiankulutuksesta ja tuottavat 36 prosenttia Euroopan hiilidioksidipäästöistä. Rakennusala tuottaa 10 prosenttia Euroopan bkt:stä ja tarjoaa noin 16 miljoonaa työpaikkaa 3 miljoonassa yrityksessä, joista 95 prosenttia on pk-yrityksiä. Alalla on otettava käyttöön innovatiivisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä ympäristövaikutusten lieventämiseksi.

On olennaisen tärkeää ylläpitää tietämystä ja osaamista, jotta valmistus- ja prosessointikapasiteetti voidaan säilyttää Euroopassa. Tutkimus- ja innovointitoimien painopisteenä on kestävä valmistus ja prosessointi, jossa otetaan käyttöön tarvittavat tekniset innovaatiot ja asiakaslähtöinen toimintatapa, jotta voidaan tuottaa suuren osaamissisällön omaavia tuotteita ja palveluja käyttäen vain vähän materiaaleja ja energiaa. Euroopan on myös siirrettävä tämä mahdollistava teknologia ja tietämys muille tuotannon aloille, kuten rakennusalalle. Rakennusala on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, sillä rakennuksiin liittyvät toiminnot aiheuttavat noin 40 prosenttia Euroopan kokonaisenergiankulutuksesta ja tuottavat 36 prosenttia Euroopan hiilidioksidipäästöistä. Rakennusala tuottaa 10 prosenttia Euroopan bkt:stä ja tarjoaa noin 16 miljoonaa työpaikkaa 3 miljoonassa yrityksessä, joista 95 prosenttia on pk-yrityksiä. Alalla on otettava käyttöön innovatiivisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä ympäristövaikutusten lieventämiseksi.

1.5.3. Toimien päälinjat

1.5.3. Toimien päälinjat

a) Tulevaisuuden tehtaiden teknologiat

a) Tulevaisuuden tehtaiden teknologiat

Edistetään kestävää teollisuuskasvua Euroopassa helpottamalla strategista siirtymistä kustannusperusteisesta valmistuksesta suuren lisäarvon tuottamiseen perustuvaan lähestymistapaan.

Edistetään kestävää teollisuuskasvua Euroopassa helpottamalla strategista siirtymistä kustannusperusteisesta valmistuksesta suuren lisäarvon tuottamiseen ja resurssitehokkuuteen perustuvaan lähestymistapaan.

b) Energiatehokkaan rakentamisen mahdollistavat teknologiat

b) Energiatehokkaan ja ympäristövaikutuksiltaan vähäisen rakentamisen mahdollistavat teknologiat

Vähennetään energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestäviä rakennusteknologioita.

Vähennetään energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä tutkimalla, kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestäviä rakennusteknologioita, tarkastellaan koko arvoketjua, automaatio- ja valvontateknologioita sekä vähennetään rakennusten kokonaisympäristövaikutuksia.

c) Energiaintensiivisen prosessiteollisuuden kestävät ja vähähiiliset teknologiat

c) Energia- ja resurssi-intensiivisen prosessiteollisuuden kestävät, vähän ympäristövaikutuksia aiheuttavat ja vähähiiliset teknologiat

Parannetaan prosessiteollisuuden kilpailukykyä kasvattamalla huomattavasti sen resurssi- ja energiatehokkuutta ja vähentämällä tällaisen teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa, ja edistetään vähähiilisen teknologian käyttöönottoa.

Parannetaan prosessiteollisuuden kilpailukykyä kasvattamalla huomattavasti sen resurssi- ja energiatehokkuutta ja vähentämällä tällaisen teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa, ja edistetään vähähiilisen teknologian käyttöönottoa, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden ja älykkäiden ja kehittyneiden valvontajärjestelmäteknologioiden integrointi sekä kestävämpien vaihtoehtoisten teollisuusprosessien käyttöönotto.

d) Uudet kestävät liiketoimintamallit

d) Uudet kestävät liiketoimintamallit

Johdetaan toimintamalleja ja menetelmiä räätälöidyissä lähestymistavoissa käytettäviä mukautuvia, osaamisintensiivisiä liiketoimintamalleja varten.

Johdetaan toimintamalleja ja menetelmiä räätälöidyissä lähestymistavoissa käytettäviä mukautuvia, osaamisintensiivisiä liiketoimintamalleja varten. Tuetaan ekoinnovointiin perustuvien uusien liiketoimintamallien ja vaihtoehtoisten, luonnonvaratuottavuudeltaan hyvien toimintamallien kehittämistä.

 

Tarkistus    132

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1.6 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1.6. Avaruus

1.6. Avaruus

1.6.1. Avaruusalan tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoite

1.6.1. Avaruusalan tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoite

Avaruusalan tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on edistää kilpailukykyistä ja innovatiivista avaruusteollisuutta ja avaruustutkimusyhteisöä, joka voi kehittää ja hyödyntää avaruusinfrastruktuuria unionin tulevien poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämiseksi.

Avaruusalan tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on edistää kilpailukykyistä ja innovatiivista avaruusteollisuutta ja avaruustutkimusyhteisöä, joka voi hyödyntää avaruusinfrastruktuuria sekä avaruusalan sovelluksia ja palveluja unionin tulevien poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämiseksi.

Euroopan avaruussektorin lujittaminen tukemalla avaruusalan tutkimusta ja innovointia on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää ja turvata Euroopan mahdollisuudet päästä avaruuteen ja toteuttaa siellä toimia, joilla tuetaan unionin eri alojen politiikkaa, turvataan kansainväliset strategiset edut ja parannetaan Euroopan kilpailukykyä vakiintuneiden ja kehittyvien avaruusvaltioiden joukossa.

Euroopan julkisen ja yksityisen avaruussektorin lujittaminen tukemalla avaruusalan tutkimusta ja innovointia, maanhavainnointia, navigointia, avaruustiedettä ja -tutkimusta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää ja turvata Euroopan mahdollisuudet päästä avaruuteen ja toteuttaa siellä toimia, joilla tuetaan unionin eri alojen politiikkaa, turvataan kansainväliset strategiset edut ja parannetaan Euroopan kilpailukykyä vakiintuneiden ja kehittyvien avaruusvaltioiden ja -yritysten joukossa. Toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa varmistetaan unionin, Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja jäsenvaltioiden toimien täydentävyys.

1.6.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.6.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Avaruus on tärkeä mutta usein näkymätön mahdollistava tekijä monille modernin yhteiskunnan kannalta olennaisille palveluille ja tuotteille, kuten navigoinnille, viestinnälle, sääennusteille ja maantieteelliselle tiedolle. Politiikan laatiminen ja täytäntöönpano eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla on entistä enemmän riippuvaista avaruudesta saatavista tiedoista. Maailmanlaajuinen avaruussektori kasvaa nopeasti ja laajenee uusille alueille (esim. Kiina ja Etelä-Amerikka). Euroopan teollisuus on nykyisin kaupallisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien ensiluokkaisten satelliittien merkittävä viejä. Kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu haastaa Euroopan aseman tällä alalla. On siis Euroopan etujen mukaista varmistaa, että sen teollisuus voi jatkossakin kukoistaa näillä kiivaasti kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi eurooppalaisten tutkimussatelliittien kokoamat tiedot ovat johtaneet eräisiin viime vuosikymmenten tärkeimpiin tieteellisiin läpimurtoihin geotieteiden ja astronomian aloilla. Tämän ainutlaatuisen kapasiteetin ansiosta Euroopan avaruussektori on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin vastattaessa.

Avaruus on tärkeä mutta usein näkymätön mahdollistava tekijä monille modernin yhteiskunnan kannalta olennaisille palveluille ja tuotteille, kuten navigoinnille ja viestinnälle sekä sääennusteille ja maantieteelliselle tiedolle, joka on saatu maanhavainnointisatelliittien avulla. Politiikan laatiminen ja täytäntöönpano eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla on entistä enemmän riippuvaista avaruudesta saatavista tiedoista. Maailmanlaajuinen avaruussektori kasvaa nopeasti ja laajenee uusille alueille (esim. Kiina, Etelä-Amerikka ja Afrikka). Euroopan teollisuus on nykyisin kaupallisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien ensiluokkaisten satelliittien merkittävä viejä. Kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu haastaa Euroopan aseman tällä alalla. On siis Euroopan etujen mukaista varmistaa, että sen teollisuus voi jatkossakin kukoistaa näillä kiivaasti kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi eurooppalaisten tutkimussatelliittien kokoamat tiedot ovat johtaneet eräisiin viime vuosikymmenten tärkeimpiin tieteellisiin läpimurtoihin geotieteiden, fysiikan perustutkimuksen ja astronomian aloilla. Tämän ainutlaatuisen kapasiteetin ansiosta Euroopan avaruussektori on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin vastattaessa.

Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovointi muodostavat perustan sellaisille avaruuteen liittyville valmiuksille, jotka ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Yhdysvallat käyttää 25 prosenttia avaruusalan budjetistaan tutkimukseen ja kehittämiseen, unioni puolestaan alle 10 prosenttia. Lisäksi unionin avaruustutkimus on hajaantunut muutamien harvojen jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin. Teknologisen ja kilpailuedun ylläpitämiseksi tarvitaan unionin tason toimia, joilla koordinoidaan avaruustutkimusta, edistetään kaikkien jäsenvaltioiden tutkijoiden osallistumista ja poistetaan esteitä kansalliset rajat ylittäviltä avaruustutkimuksen yhteistyöhankkeilta. Tätä toimintaa on koordinoitava Euroopan avaruusjärjestön kanssa, jonka toimintaan osa jäsenvaltioista osallistuu. Euroopan avaruusjärjestö on hallinnoinut onnistuneesti satelliittien teollista kehittämistä ja avaruusohjelmien toteuttamista hallitustenväliseltä pohjalta vuodesta 1975 alkaen. Eurooppalaisista satelliiteista saatavat tiedot tarjoavat myös kasvavia mahdollisuuksia uusien innovatiivisten satelliittipohjaisten palvelujen kehittämiseen loppukäyttäjiä varten. Tämä on pk-yritysten tyypillinen toimintasektori, ja sitä pitäisi tukea tutkimus- ja innovointitoimenpiteillä, jotta voidaan käyttää hyväksi kaikki näiden mahdollisuuksien ja erityisesti unionin lippulaivahankkeiden Galileon ja GMES:n tarjoamat hyödyt.

Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovointi muodostavat perustan sellaisille avaruuteen liittyville valmiuksille, jotka ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Yhdysvallat käyttää 25 prosenttia avaruusalan budjetistaan tutkimukseen ja kehittämiseen, unioni puolestaan alle 10 prosenttia. Lisäksi unionissa avaruustutkimusta tehdään muutamien harvojen jäsenvaltioiden kansallisissa ohjelmissa ja Euroopan avaruusjärjestön ohjelmissa. Teknologisen ja kilpailuedun ylläpitämiseksi tarvitaan unionin tason toimia, joilla koordinoidaan avaruustutkimusta, edistetään kaikkien jäsenvaltioiden tutkijoiden osallistumista ja poistetaan esteitä kansalliset rajat ylittäviltä avaruustutkimuksen yhteistyöhankkeilta. Tätä toimintaa on koordinoitava Euroopan avaruusjärjestön kanssa, jonka toimintaan osa jäsenvaltioista osallistuu. Euroopan avaruusjärjestö on hallinnoinut onnistuneesti satelliittien teollista kehittämistä ja avaruusohjelmien toteuttamista hallitustenväliseltä pohjalta vuodesta 1975 alkaen. Eurooppalaisista satelliiteista saatavat tiedot tarjoavat myös kasvavia mahdollisuuksia uusien innovatiivisten satelliittipohjaisten palvelujen kehittämiseen loppukäyttäjiä varten. Tämä on pk-yritysten tyypillinen toimintasektori, ja sitä pitäisi tukea tutkimus- ja innovointitoimenpiteillä, jotta voidaan käyttää täysin hyväksi tämä mahdollisuus ja erityisesti mittavat investoinnit unionin lippulaivahankkeisiin Galileoon ja GMES:ään sekä sähköisen viestinnän alaan, jonka on myötävaikutettava Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseen.

Avaruus ylittää luonnollisesti maiden rajat ja tarjoaa ainutlaatuisen kansainvälisen ulottuvuuden ja synnyttää siten kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia suuren mittakaavan hankkeita (esim. kansainvälinen avaruusasema ja avaruusvalvontajärjestelmä). Jotta Eurooppa voisi olla merkittävässä asemassa tällaisessa kansainvälisessä yhteistyössä tulevina vuosikymmeninä, sekä Euroopan yhteinen avaruuspolitiikka että avaruusalan Euroopan tason tutkimus- ja -innovointitoimet ovat molemmat olennaisen tärkeitä.

Avaruus ylittää luonnollisesti maiden rajat ja tarjoaa ainutlaatuisen kansainvälisen ulottuvuuden ja synnyttää siten kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia suuren mittakaavan hankkeita (esim. kansainvälinen avaruusasema ja avaruusvalvontajärjestelmä). Jotta Eurooppa voisi olla merkittävässä asemassa tällaisessa kansainvälisessä yhteistyössä tulevina vuosikymmeninä, sekä Euroopan yhteinen avaruuspolitiikka että avaruusalan Euroopan tason tutkimus- ja -innovointitoimet ovat molemmat olennaisen tärkeitä.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettava avaruusalan tutkimus ja innovointi on linjassa unionin avaruusneuvostojen ja Euroopan komission jatkuvalta pohjalta määrittelemien unionin avaruuspolitiikan painopisteiden kanssa.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettava avaruusalan tutkimus ja innovointi on linjassa unionin avaruusneuvostojen ja Euroopan komission jatkuvalta pohjalta määrittelemien unionin avaruuspolitiikan painopisteiden ja eurooppalaisten toimenpideohjelmien tarpeiden kanssa.

1.6.3. Toimien päälinjat

1.6.3. Toimien päälinjat

a) Euroopan avaruussektorin kilpailukyvyn, riippumattomuuden ja innovatiivisuuden tukeminen

a) Euroopan avaruussektorin kilpailukyvyn, riippumattomuuden ja innovatiivisuuden tukeminen

Tähän sisältyy kilpailukykyisen ja yrittäjähenkisen avaruusteollisuuden turvaaminen ja kehittäminen yhdessä maailmanluokan avaruustutkimusyhteisön kanssa, jotta voidaan säilyttää Euroopan johtoasema ja riippumattomuus avaruusteknologian alalla, synnyttää innovaatioita avaruussektorilla ja mahdollistaa avaruuteen perustuvat maanpäälliset innovaatiot, esimerkiksi käyttämällä kaukohavainnointi- ja navigointitietoja.

Tähän sisältyy kilpailukykyisen, kestävän ja yrittäjähenkisen avaruusteollisuuden turvaaminen ja kehittäminen edelleen yhdessä maailmanluokan avaruustutkimusyhteisön kanssa, jotta voidaan säilyttää Euroopan johtoasema ja vahvistaa sitä asettamalla tarpeellinen teknologia, joka on riittävän kehittynyttä ja riippumatonta, saataville kilpailukykyisin ehdoin, säilyttää riippumattomuus ja vahvistaa sitä strategisilla osa-alueilla, kuten avaruusteknologian tai kriittisten teknologioiden saatavuus, synnyttää innovaatioita avaruussektorilla ja mahdollistaa avaruuteen perustuvat maanpäälliset innovaatiot, esimerkiksi käyttämällä kaukohavainnointi- ja navigointitietoja.

b) Avaruusteknologian edistysaskelten mahdollistaminen

b) Avaruusteknologian edistysaskelten mahdollistaminen

Tässä toimessa pyritään kehittämään kehittynyttä avaruusteknologiaa ja toiminnallisia ratkaisuja ideavaiheesta avaruudessa tapahtuvaan demonstrointiin, mukaan lukien navigointi ja kaukohavainnointi, sekä suojaamaan avaruudessa olevaa omaisuutta avaruusromun ja auringonpurkausten kaltaisilta uhilta. Kehittyneen avaruusteknologian kehittäminen ja soveltaminen edellyttää erittäin ammattitaitoisten insinöörien ja tutkijoiden jatkuvaa koulutusta.

Tässä toimessa pyritään kehittämään kehittynyttä ja mahdollistavaa avaruusteknologiaa ja toiminnallisia ratkaisuja ideavaiheesta avaruudessa tapahtuvaan demonstrointiin. Tähän kuuluu teknologia, jolla suojataan avaruudessa olevaa omaisuutta avaruusromun ja auringonpurkausten kaltaisilta uhilta, sekä teknologia satelliittiviestintää, navigointia, sähköistä viestintää tai televiestintää ja kaukohavainnointia varten. Kehittyneen avaruusteknologian kehittäminen ja soveltaminen edellyttää erittäin ammattitaitoisten insinöörien ja tutkijoiden jatkuvaa koulutusta sekä näiden ja avaruussovellusten käyttäjien välisiä tiiviitä yhteyksiä

c) Avaruuspohjaisten tietojen käytön mahdollistaminen

c) Avaruuspohjaisten tietojen käytön mahdollistaminen

Eurooppalaisista satelliiteista saatavien tietojen käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti, jos avaruuspohjaisten tietojen käsittelyä, validointia ja standardointia koordinoitaisiin ja organisoitaisiin yhteisvoimin. Tietojen käsittelyä ja levittämistä koskevat innovaatiot voivat myös varmistaa korkeamman tuoton avaruusinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille ja edistää vastaamista yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti jos niitä koordinoidaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi GEOSS-järjestelmän (Global Earth Observation System of Systems) tai eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman Galileon puitteissa tai IPCC:n kanssa ilmastonmuutoskysymysten osalta.

Eurooppalaisista satelliiteista saatavien tietojen käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti, jos avaruuspohjaisten tietojen käsittelyä, validointia ja standardointia sekä pysyvää saatavuutta koordinoitaisiin ja organisoitaisiin yhteisvoimin ja jos tuettaisiin näiden tietojen pohjalta syntyviä uusia tietotuotteita ja -palveluja. Tietojen käsittelyä, levittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat innovaatiot, erityisesti geotieteiden tutkimustiedon ja metatiedon saatavuuden ja vaihdon edistäminen, voivat myös varmistaa korkeamman tuoton avaruusinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti jos niitä koordinoidaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi GEOSS-maanhavainnointijärjestelmän puitteissa hyödyntämällä täysin sen tärkeintä eurooppalaista osaa, GMES-ohjelmaa, Galileo-satelliittinavigointijärjestelmää tai IPCC:tä ilmastonmuutosta ja valtamerten seurantaa koskevien kysymysten osalta. Tukea myönnetään näiden innovaatioiden nopeaksi sisällyttämiseksi asiaankuuluviin sovelluksiin. Tähän sisältyy myös tietojen hyödyntäminen uusissa tieteellisissä tutkimuksissa.

d) Kansainvälisiä avaruuskumppanuuksia tukevan eurooppalainen tutkimuksen tukeminen

d) Kansainvälisiä avaruuskumppanuuksia tukevan eurooppalainen tutkimuksen tukeminen

Avaruusalan toimet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia. Tämä pätee erityisesti avaruusvalvontajärjestelmän (Space Situational Awareness, SSA) kaltaisiin toimiin ja moniin avaruuden tutkimushankkeisiin. Huipputason avaruusteknologiaa kehitetään entistä useammin tällaisten kansainvälisten kumppanuuksien puitteissa. Eurooppalaisen tutkimuksen ja teollisuuden menestymisen kannalta on tärkeää, että varmistetaan mahdollisuudet osallistua tällaisiin kumppanuuksiin.

Avaruusalan toimet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia. Tämä pätee erityisesti avaruusvalvontajärjestelmän (Space Situational Awareness, SSA) kaltaisiin toimiin ja moniin avaruuden tutkimushankkeisiin. Huipputason avaruusteknologiaa kehitetään entistä useammin tällaisten kansainvälisten kumppanuuksien puitteissa. Eurooppalaisen tutkimuksen ja teollisuuden menestymisen kannalta on tärkeää, että varmistetaan mahdollisuudet osallistua tällaisiin kumppanuuksiin.

 

d a) Galileo- ja EGNOS-järjestelmiin tehtyjen investointien tuoton varmistaminen ja Euroopan johtoasema käytännön sovelluksissa

 

Eurooppalaiset EGNOS- ja Galileo-satelliittinavigointijärjestelmät ovat unionin strategisia sijoituskohteita, ja jotta niistä saadaan täysi sosioekonominen hyöty, on kehitettävä innovatiivisia käytännön sovelluksia. Ammattialojen sovelluksissa, kuten täsmäviljelyssä, geodesiassa, ajoituksessa ja synkronoinnissa, on hyödynnettävä EGNOSin ja Galileon vipuvaikutus ja synergia maanhavainnointipalvelujen kanssa Euroopan teollisen johtoaseman varmistamiseksi.

 

Tarkistus    133

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Riskirahoituksen saatavuus

2. Riskirahoituksen saatavuus

2.1. Erityistavoite

2.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on edesauttaa markkinoiden toimintapuutteiden korjaamista tutkimuksen ja innovoinnin riskirahoituksen saannissa.

Erityistavoitteena on edesauttaa markkinoiden toimintapuutteiden korjaamista tutkimuksen ja innovoinnin riskirahoituksen saannissa.

Tutkimus- ja innovointialan investointitilanne on vaikea, erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille ja keskisuurille yrityksille, joilla on suuri kasvupotentiaali. Rahoituksen saannissa on useita suuria markkinapuutteita, kun poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien innovaatioiden riskit osoittautuvat tyypillisesti liian suuriksi markkinoiden kannettaviksi.

Tutkimus- ja innovointialan investointitilanne on vaikea, erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille ja keskisuurille yrityksille, joilla on suuri kasvupotentiaali. Rahoituksen saannissa on useita suuria markkinapuutteita, kun poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien innovaatioiden riskit osoittautuvat tyypillisesti liian suuriksi markkinoiden kannettaviksi.

Näiden ongelmien ratkaisua voidaan edesauttaa lainarahoitusvälineellä ja pääomarahoitusvälineellä, joilla voidaan parantaa asianomaisten tutkimus- ja innovointitoimien rahoitus- ja riskiprofiileja. Tämä puolestaan parantaa yritysten ja muiden edunsaajien mahdollisuuksia saada lainoja, takauksia ja muunmuotoista riskirahoitusta, edistää varhaisvaiheen investointeja ja uusien pääomasijoitusrahastojen kehittämistä, parantaa tietämyksen siirtoa ja teollis- ja tekijänoikeuksien markkinoita, houkuttelee varoja pääomasijoitusmarkkinoille ja kaiken kaikkiaan auttaa siirtymistä uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelusta, kehittämisestä ja demonstroinnista niiden kaupallistamiseen.

Näiden ongelmien ratkaisua voidaan edesauttaa lainarahoitusvälineellä ja pääomarahoitusvälineellä, joilla voidaan parantaa asianomaisten tutkimus- ja innovointitoimien rahoitus- ja riskiprofiileja. Tämä puolestaan parantaa yritysten ja muiden edunsaajien mahdollisuuksia saada lainoja, takauksia ja muunmuotoista riskirahoitusta, edistää varhaisvaiheen investointeja ja uusien pääomasijoitusrahastojen kehittämistä, parantaa tietämyksen siirtoa ja teollis- ja tekijänoikeuksien markkinoita, houkuttelee varoja pääomasijoitusmarkkinoille ja kaiken kaikkiaan auttaa siirtymistä uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelusta, kehittämisestä ja demonstroinnista niiden kaupallistamiseen.

Näiden toimien yleisenä vaikutuksena on se, että ne lisäävät yksityisen sektorin halukkuutta investoida tutkimukseen ja innovointiin ja auttavat siten saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian keskeisen tavoitteen eli unionin t&k-menojen kasvattamisen 3 prosenttiin bkt:stä vuosikymmenen loppuun mennessä. Rahoitusinstrumenttien käyttö auttaa myös saavuttamaan kaikkien muiden sellaisten sektoreiden ja politiikan alojen tutkimus- ja innovointitavoitteet, joilla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa (kuten ilmastonmuutos, energia ja resurssitehokkuus, maailmanlaajuinen elintarviketurva, terveydenhuolto ja ikääntyvä väestö), kilpailukyvyn parantamisessa sekä kestävän ja osallistavan kasvun tukemisessa ja ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjonnassa.

Näiden toimien yleisenä vaikutuksena on se, että ne lisäävät yksityisen sektorin halukkuutta investoida tutkimukseen ja innovointiin ja auttavat siten saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian keskeisen tavoitteen eli unionin t&k-menojen kasvattamisen 3 prosenttiin bkt:stä vuosikymmenen loppuun mennessä. Rahoitusinstrumenttien käyttö auttaa myös saavuttamaan kaikkien muiden sellaisten sektoreiden ja politiikan alojen tutkimus- ja innovointitavoitteet, joilla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa (kuten ilmastonmuutos, energia ja resurssitehokkuus, maailmanlaajuinen elintarviketurva, terveydenhuolto ja ikääntyvä väestö), kilpailukyvyn parantamisessa sekä kestävän ja osallistavan kasvun tukemisessa ja ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjonnassa.

2.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

2.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Tutkimuksen ja innovoinnin unionin tason lainarahoitusvälinettä tarvitaan kasvattamaan todennäköisyyttä, että lainoja ja takuita on saatavilla ja tutkimus- ja innovointipolitiikan tavoitteet saavutetaan. Riskipitoisiin tutkimus- ja innovointi-investointeihin tarvittavien lainojen ja takausten kysynnän ja tarjonnan välillä markkinoilla nykyisin vallitseva kuilu, johon pyritään puuttumaan nykyisessä riskinjakorahoitusvälineessä, tulee todennäköisesti säilymään, koska liikepankit eivät juurikaan osallistu suuririskisempien lainojen markkinoille. Riskinjakorahoitusvälineen lainarahoituksen kysyntä on ollut suurta siitä saakka kun väline otettiin käyttöön vuoden 2007 puolivälissä: ensimmäisessä vaiheessa (2007–2010) kysyntä ylitti alustavat odotukset yli 50 prosentilla hyväksyttyjen lainojen määrän suhteen (7,6 miljardia euroa, kun ennuste oli 5 miljardia euroa).

Tutkimuksen ja innovoinnin unionin tason lainarahoitusvälinettä tarvitaan kasvattamaan todennäköisyyttä, että lainoja ja takuita on saatavilla ja tutkimus- ja innovointipolitiikan tavoitteet saavutetaan. Riskipitoisiin tutkimus- ja innovointi-investointeihin tarvittavien lainojen ja takausten kysynnän ja tarjonnan välillä markkinoilla nykyisin vallitseva kuilu, johon pyritään puuttumaan nykyisessä riskinjakorahoitusvälineessä, tulee todennäköisesti säilymään, koska liikepankit eivät juurikaan osallistu suuririskisempien lainojen markkinoille. Riskinjakorahoitusvälineen lainarahoituksen kysyntä on ollut suurta siitä saakka kun väline otettiin käyttöön vuoden 2007 puolivälissä: ensimmäisessä vaiheessa (2007–2010) kysyntä ylitti alustavat odotukset yli 50 prosentilla hyväksyttyjen lainojen määrän suhteen (7,6 miljardia euroa, kun ennuste oli 5 miljardia euroa).

Lisäksi pankeilta puuttuu yleensä kykyä arvottaa tietoon perustuvaa omaisuutta, kuten immateriaalioikeuksia, ja ne ovat sen vuoksi usein haluttomia sijoittamaan tietopohjaisiin yrityksiin. Tämän seurauksena monet vakiintuneet innovatiiviset yritykset – niin suuret kuin pienet – eivät voi saada lainoja suurempiriskisiin tutkimus- ja innovointitoimiin.

Lisäksi pankeilta puuttuu yleensä kykyä arvottaa tietoon perustuvaa omaisuutta, kuten immateriaalioikeuksia, ja ne ovat sen vuoksi usein haluttomia sijoittamaan tietopohjaisiin yrityksiin. Tämän seurauksena monet vakiintuneet innovatiiviset yritykset – niin suuret kuin pienet – eivät voi saada lainoja suurempiriskisiin tutkimus- ja innovointitoimiin. Lainarahoitusvälinettä komission puolesta hallinnoivalle Euroopan investointipankille annetaan valtuudet myöntää luottoa hankkeille, joiden teknologinen riski on suuri, eikä pelkästään tarjota lainaa alle markkinakorkojen hankkeille, joiden teknologinen riski on pieni. Näihin valtuuksiin sovelletaan kuitenkin salkunhallintaa ja hankkeiden riskinhallintaa koskevia vaatimuksia sekä tavoitteisiin suhteutettuja tarkoituksenmukaisia riskin ja tuoton suhdetta koskevia vaatimuksia ja valvontaa.

 

Saatavilla on rahoitusta vakuudettomien lainojen muodossa.

Näiden markkinapuutteiden perussyitä ovat epävarmuustekijät, informaation epäsymmetrisyys ja näiden ongelmien ratkaisuyritysten korkeat kustannukset: hiljattain perustetuilla yrityksillä on liian lyhyt toimintahistoria, jotta ne voisivat tyydyttää mahdollisia luotonantajia, ja jopa vakiintuneet yritykset eivät voi usein antaa riittävästi tietoja. Tutkimus- ja innovointi-investoinnin alussa ei myöskään ole lainkaan varmaa, johtavatko ponnistelut onnistuneisiin innovaatioihin.

Näiden markkinapuutteiden perussyitä ovat epävarmuustekijät, informaation epäsymmetrisyys ja näiden ongelmien ratkaisuyritysten korkeat kustannukset: hiljattain perustetuilla yrityksillä on liian lyhyt toimintahistoria, jotta ne voisivat tyydyttää mahdollisia luotonantajia, ja jopa vakiintuneet yritykset eivät voi usein antaa riittävästi tietoja. Tutkimus- ja innovointi-investoinnin alussa ei myöskään ole lainkaan varmaa, johtavatko ponnistelut onnistuneisiin innovaatioihin.

 

Tämä ongelma koskee myös erityisesti prosesseja, joilla siirretään tietämystä ja teknologiaa korkeakouluissa ja tutkimuskeskuksissa julkista tutkimusta tekevien sekä yritysten välillä, jolloin tarvitaan validointia konseptin toimivuuden osoittamisen muodossa, jotta voidaan osoittaa siirrettävän tietämyksen ja teknologian markkinoille tuoma innovaatiopotentiaali.

Lisäksi yrityksillä, jotka kehittävät toimintakonsepteja tai toimivat kehittyvillä aloilla, ei tyypillisesti ole riittäviä vakuuksia. Toinen kielteinen tekijä on se, että vaikka tutkimus- ja innovointitoimet johtaisivat kaupalliseen tuotteeseen tai prosessiin, ei ole lainkaan varmaa, että toimet toteuttanut yritys voi yksinomaisesti nauttia siitä saatavista hyödyistä

Lisäksi yrityksillä, jotka kehittävät toimintakonsepteja tai toimivat kehittyvillä aloilla, ei tyypillisesti ole riittäviä vakuuksia. Toinen kielteinen tekijä on se, että vaikka tutkimus- ja innovointitoimet johtaisivat kaupalliseen tuotteeseen tai prosessiin, ei ole lainkaan varmaa, että toimet toteuttanut yritys voi yksinomaisesti nauttia siitä saatavista hyödyistä

Unionin tasolla saatavan lisäarvon suhteen lainarahoitusväline auttaa korjaamaan markkinoiden puutteita, jotka estävät yksityistä sektoria investoimasta tutkimukseen ja innovointiin optimaalisella tasolla. Instrumentti mahdollistaa resurssien kriittisen massan kokoamisen unionin talousarviosta ja riskinjaon pohjalta niistä rahoituslaitoksista, joiden tehtäväksi järjestelyn toteuttaminen on annettu. Se kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja innovointiin enemmän omia varojaan kuin mitä ne muutoin tekisivät. Lisäksi lainarahoitusväline auttaa sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita vähentämään esikaupallisista hankinnoista tai innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnoista aiheutuvia riskejä.

Unionin tasolla saatavan lisäarvon suhteen lainarahoitusväline auttaa korjaamaan markkinoiden puutteita, jotka estävät yksityistä sektoria investoimasta tutkimukseen ja innovointiin optimaalisella tasolla. Instrumentti mahdollistaa resurssien kriittisen massan kokoamisen unionin talousarviosta ja riskinjaon pohjalta niistä rahoituslaitoksista, joiden tehtäväksi järjestelyn toteuttaminen on annettu. Se kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja innovointiin enemmän omia varojaan kuin mitä ne muutoin tekisivät. Lisäksi lainarahoitusväline auttaa sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita vähentämään esikaupallisista hankinnoista tai innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnoista aiheutuvia riskejä.

Tutkimuksen ja innovoinnin unionin tasoista pääomarahoitusvälinettä tarvitaan parantamaan pääomarahoituksen saatavuutta varhais- ja kasvuvaiheen investoinneille ja vauhdittamaan unionin pääomasijoitusmarkkinoiden kehitystä. Teknologiansiirto- ja käynnistysvaiheessa uudet yritykset kohtaavat "kuolemanlaakson", jossa julkiset tutkimusavustukset lakkaavat eikä ole mahdollista houkutella yksityistä rahoitusta. Julkinen tuki, jolla pyritään siemenvaiheen ja käynnistysvaiheen yksityisen rahoituksen hyödyntämiseen tämän aukon täyttämiseksi, on nykyisellään liian pirstoutunutta ja katkonaista tai sen hallinnoinnista puuttuu tarvittava asiantuntemus. Lisäksi useimmat Euroopassa toimivat pääomasijoitusrahastot ovat liian pieniä tukemaan innovatiivisten yritysten jatkuvaa kasvua, eikä niillä ole kriittistä massaa, jota tarvitaan erikoistumiseen ja ylikansalliseen toimintaan.

Tutkimuksen ja innovoinnin unionin tasoista pääomarahoitusvälinettä tarvitaan parantamaan pääomarahoituksen saatavuutta varhais- ja kasvuvaiheen investoinneille ja vauhdittamaan unionin pääomasijoitusmarkkinoiden kehitystä. Teknologiansiirto- ja käynnistysvaiheessa uudet yritykset kohtaavat "kuolemanlaakson", jossa julkiset tutkimusavustukset lakkaavat eikä ole mahdollista houkutella yksityistä rahoitusta. Julkinen tuki, jolla pyritään siemenvaiheen ja käynnistysvaiheen yksityisen rahoituksen hyödyntämiseen tämän aukon täyttämiseksi, on nykyisellään liian pirstoutunutta ja katkonaista tai sen hallinnoinnista puuttuu tarvittava asiantuntemus. Lisäksi useimmat Euroopassa toimivat pääomasijoitusrahastot ovat liian pieniä tukemaan innovatiivisten yritysten jatkuvaa kasvua, eikä niillä ole kriittistä massaa, jota tarvitaan erikoistumiseen ja ylikansalliseen toimintaan.

Seuraukset ovat vakavat. Ennen finanssikriisiä eurooppalaiset pääomasijoitusrahastot investoivat pk-yrityksiin noin 7 miljardia euroa vuodessa, kun vuosien 2009 ja 2010 luvut olivat 3–4 miljardin euron välillä. Pienentyneet pääomasijoitukset ovat vaikuttaneet pääomasijoitusrahastojen sijoitusten kohteena olevien uusyritysten määrään: vuonna 2007 noin 3000 pk-yritystä sai pääomarahoitusta, kun vuonna 2010 tällaisia yrityksiä oli vain noin 2500.

Seuraukset ovat vakavat. Ennen finanssikriisiä eurooppalaiset pääomasijoitusrahastot investoivat pk-yrityksiin noin 7 miljardia euroa vuodessa, kun vuosien 2009 ja 2010 luvut olivat 3–4 miljardin euron välillä. Pienentyneet pääomasijoitukset ovat vaikuttaneet pääomasijoitusrahastojen sijoitusten kohteena olevien uusyritysten määrään: vuonna 2007 noin 3000 pk-yritystä sai pääomarahoitusta, kun vuonna 2010 tällaisia yrityksiä oli vain noin 2500.

Unionin tasolla saatavan lisäarvon suhteen tutkimuksen ja innovoinnin pääomarahoitusväline täydentää kansallisia järjestelmiä, jotka eivät voi tukea rajat ylittäviä investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Varhaisvaiheen järjestelyillä on myös demonstrointivaikutus, joka voi hyödyttää julkisia ja yksityisiä sijoittajia kaikkialla Euroopassa. Kasvuvaiheessa vain Euroopan tasolla voidaan saavuttaa tarvittava mittakaava ja yksityisten sijoittajien vahva osallistuminen, joka on välttämätöntä omavaraisten pääomasijoitusmarkkinoiden toiminnalle.

Unionin tasolla saatavan lisäarvon suhteen tutkimuksen ja innovoinnin pääomarahoitusväline täydentää kansallisia järjestelmiä, jotka eivät voi tukea rajat ylittäviä investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Varhaisvaiheen järjestelyillä on myös demonstrointivaikutus, joka voi hyödyttää julkisia ja yksityisiä sijoittajia kaikkialla Euroopassa. Kasvuvaiheessa vain Euroopan tasolla voidaan saavuttaa tarvittava mittakaava ja yksityisten sijoittajien vahva osallistuminen, joka on välttämätöntä omavaraisten pääomasijoitusmarkkinoiden toiminnalle.

Laina- ja pääomarahoitusvälineet ja niiden liitännäistoimenpiteet tukevat Horisontti 2020 -puiteohjelman poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten ne kohdennetaan Euroopan tiedeperustan lujittamiseen ja laadun parantamiseen, yritysvetoisiin linjauksiin pohjautuvan tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen korostaen erityisesti pilottitoimia, demonstrointia, testausalustoja ja markkinoille saattamista.

Laina- ja pääomarahoitusvälineet ja niiden liitännäistoimenpiteet tukevat Horisontti 2020 -puiteohjelman poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten ne kohdennetaan Euroopan tiedeperustan lujittamiseen ja laadun parantamiseen, yritysvetoisiin linjauksiin pohjautuvan tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen korostaen erityisesti pilottitoimia, demonstrointia, testausalustoja ja markkinoille saattamista. Lisäksi olisi toteutettava erityisiä tukitoimia, kuten pk-yrityksille tarkoitettuja tiedotus- ja neuvontatoimia. Toimien suunnitteluun ja toteutukseen olisi otettava mukaan alueellisten viranomaisten, pk-yritysten, yhdistysten, kauppakamarien ja rahoituksen välittäjien edustajia.

Tämän lisäksi ne edesauttavat tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista muissa ohjelmissa ja muilla politiikan aloilla, kuten yhteisessä maatalouspolitiikassa, ilmastotoimissa (siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja ilmastonmuutokseen mukautuminen) ja yhteisessä kalastuspolitiikassa. Täydentävyyttä kansallisten ja alueellisten rahoitusvälineiden kanssa kehitetään koheesiopolitiikan yhteisessä strategiakehyksessä, jonka puitteissa rahoitusvälineillä on entistä tärkeämpi asema.

Tämän lisäksi ne edesauttavat tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista muissa ohjelmissa ja muilla politiikan aloilla, kuten yhteisessä maatalouspolitiikassa, ilmastotoimissa (siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja ilmastonmuutokseen mukautuminen) ja yhteisessä kalastuspolitiikassa. Täydentävyyttä kansallisten ja alueellisten rahoitusvälineiden kanssa kehitetään koheesiopolitiikan yhteisessä strategiakehyksessä, jonka puitteissa rahoitusvälineillä on entistä tärkeämpi asema.

Välineiden rakenteessa otetaan huomioon tarve puuttua erityisiin markkinoiden puutteisiin, ominaispiirteisin (kuten dynaamisuusaste ja yritysten perustamisaste) ja rahoitusvaatimuksiin näillä ja muilla aloilla. Määrärahojen jakautumista välineiden kesken voidaan muuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelman aikana taloudellisen tilanteen muutosten huomioon ottamiseksi.

Välineiden rakenteessa otetaan huomioon tarve puuttua erityisiin markkinoiden puutteisiin, ominaispiirteisin (kuten dynaamisuusaste ja yritysten perustamisaste) ja rahoitusvaatimuksiin näillä ja muilla aloilla. Määrärahojen jakautumista välineiden kesken voidaan muuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelman aikana taloudellisen tilanteen muutosten huomioon ottamiseksi.

Pääomarahoitusväline ja lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskeva osuus pannaan täytäntöön osana kahta EU:n rahoitusvälinettä, joista myönnetään pääomaa ja lainoja pk-yritysten tutkimuksen, innovoinnin ja kasvun tukemiseen suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelman pääoma- ja lainarahoitusvälineiden yhteydessä.

Pääomarahoitusväline ja lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskeva osuus pannaan täytäntöön osana kahta EU:n rahoitusvälinettä, joista myönnetään pääomaa ja lainoja pk-yritysten tutkimuksen, innovoinnin ja kasvun tukemiseen suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelman pääoma- ja lainarahoitusvälineiden yhteydessä.

2.3. Toimien päälinjat

2.3. Toimien päälinjat

a) Tutkimuksen ja innovoinnin lainarahoitusväline: "Unionin tutkimuksen ja innovoinnin laina- ja takauspalvelu"

a) Tutkimuksen ja innovoinnin lainarahoitusväline: "Unionin tutkimuksen ja innovoinnin laina- ja takauspalvelu"

Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia saada vieraan pääoman ehtoista rahoitusta – lainoja, takauksia, vastatakauksia ja muita velka- ja riskirahoituksen muotoja – julkisille ja yksityisille yhteisöille ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille sellaista tutkimus- ja innovointitoimintaa varten, jonka menestyksellinen loppuunsaattaminen edellyttää riskipitoisia investointeja. Painopisteenä on sellaisen tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen, jolla on suuret mahdollisuudet huippuosaamisen saavuttamiseen.

Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia saada vieraan pääoman ehtoista rahoitusta – lainoja, takauksia, vastatakauksia ja muita velka- ja riskirahoituksen muotoja – julkisille ja yksityisille yhteisöille ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille sellaista tutkimus- ja innovointitoimintaa varten, jonka menestyksellinen loppuunsaattaminen edellyttää riskipitoisia investointeja. Painopisteenä on sellaisen tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen, joka on suuririskistä mutta jolla on myös suuret mahdollisuudet huippuosaamisen saavuttamiseen. Hankkeeseen liittyvään riskiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin yritykseen liittyvään riskiin, erityisesti pk-yritysten tapauksessa. Jotta voidaan varmistaa kriittinen massa ja koko innovointiketjun kattava toimintamalli, keskitytään pääasiassa Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetuista muista toimista johtuviin toimiin, mukaan lukien tuki uuden pk-yrityksille kohdennetun välineen kolmannelle vaiheelle.

 

Koska yksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteista on kaventaa t&k-toimien ja innovoinnin välistä kuilua ja helpottaa uusien tai parannettujen tuotteiden ja palveluiden tuomista markkinoille ja koska konseptin toimivuuden osoittamisvaihe on ratkaisevassa asemassa tietämyksen siirtämisprosessissa, otetaan käyttöön mekanismeja, jotka mahdollistavat rahoituksen myöntämisen konseptin toimivuuden osoittamisvaiheille, jotka ovat välttämättömiä siirrettävien tutkimustulosten tai keksintöjen tärkeyden, merkittävyyden ja tulevan innovaatiovaikutuksen validoimiseksi.

Mahdollisia lopullisia edunsaajia ovat kaiken kokoiset oikeussubjektit, jotka voivat ottaa ja maksaa luottoja, ja erityisesti pk-yritykset, joilla on potentiaalia innovointiin ja nopeaan kasvuun; keskisuuret ja suuret yritykset; korkeakoulut ja tutkimuslaitokset; tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet; ja erityisvälineet tai ‑hankkeet.

Mahdollisia lopullisia edunsaajia ovat kaiken kokoiset oikeussubjektit, jotka voivat ottaa ja maksaa luottoja, ja erityisesti pk-yritykset, joilla on potentiaalia innovointiin ja nopeaan kasvuun; keskisuuret ja suuret yritykset; korkeakoulut ja tutkimuslaitokset; tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet; ja erityisvälineet tai ‑hankkeet.

Lainarahoitusvälineessä on kaksi keskeistä osaa:

Lainarahoitusvälineessä on kaksi keskeistä osaa:

1) Kysyntään perustuva osa, josta annetaan lainoja ja takauksia siinä järjestyksessä kun niitä haetaan keskittyen erityisesti pk-yritysten ja keskisuurten yritysten kaltaisiin edunsaajiin. Tässä osassa vastataan lainamäärien tasaiseen ja jatkuvaan kasvuun riskinjakorahoitusvälineessä, joka on kysynnän ohjaama. Pk-yrityksiä koskevassa osuudessa tuetaan toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten ja muiden t&k- ja/tai innovointipohjaisten oikeussubjektien mahdollisuuksia saada rahoitusta.

1) Kysyntään perustuva osa, josta annetaan lainoja ja takauksia siinä järjestyksessä kun niitä haetaan keskittyen erityisesti pk-yritysten ja keskisuurten yritysten kaltaisiin edunsaajiin. Tässä osassa vastataan lainamäärien tasaiseen ja jatkuvaan kasvuun riskinjakorahoitusvälineessä, joka on kysynnän ohjaama. Pk-yrityksiä koskevassa osuudessa tuetaan toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten ja muiden t&k- ja/tai innovointipohjaisten oikeussubjektien mahdollisuuksia saada rahoitusta, esimerkiksi immateriaalioikeuksien tai aineettoman omaisuuden käyttö vakuutena.

2) Kohdennettu osa, jossa keskitytään niihin politiikan aloihin ja keskeisiin sektoreihin, jotka ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi, kestävän, vähähiilisen ja osallistavan kasvun tukemiseksi sekä ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjoamiseksi. Tämä osa auttaa unionia käsittelemään alakohtaisten poliittisten tavoitteiden tutkimus- ja innovointinäkökohtia.

2) Kohdennettu osa, jossa keskitytään niihin politiikan aloihin ja keskeisiin sektoreihin, jotka ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi, kestävän, vähähiilisen ja osallistavan kasvun tukemiseksi sekä ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjoamiseksi. Tämä osa auttaa unionia käsittelemään alakohtaisten poliittisten tavoitteiden tutkimus- ja innovointinäkökohtia.

b) Tutkimuksen ja innovoinnin pääomarahoitusväline: "Unionin tutkimuksen ja innovoinnin pääomainstrumentti"

b) Tutkimuksen ja innovoinnin pääomarahoitusväline: "Unionin tutkimuksen ja innovoinnin pääomainstrumentti"

Tavoitteena on edesauttaa Euroopan pääomasijoitusmarkkinoiden puutteiden korjaamista ja tarjota oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta innovatiivisten yritysten rahoitustarpeiden kattamiseksi siemenvaiheesta kasvu- ja laajentumisvaiheeseen saakka. Painopisteessä on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja siihen liittyvien politiikkojen tavoitteiden tukeminen.

Tavoitteena on edesauttaa Euroopan pääomasijoitusmarkkinoiden puutteiden korjaamista ja tarjota oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta innovatiivisten yritysten rahoitustarpeiden kattamiseksi siemenvaiheesta kasvu- ja laajentumisvaiheeseen saakka. Painopisteessä on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja siihen liittyvien politiikkojen tavoitteiden tukeminen.

Mahdollisia lopullisia edunsaajia ovat kaiken kokoiset innovointitoimintaa harjoittavat yritykset, ja erityisesti innovatiiviset pk-yritykset ja keskisuuret yritykset.

Mahdollisia lopullisia edunsaajia ovat kaiken kokoiset innovointitoimintaa harjoittavat yritykset, ja erityisesti innovatiiviset pk-yritykset ja keskisuuret yritykset.

Pääomarahoitusvälineessä keskitytään varhaisen vaiheen pääomasijoitusrahastoihin, joista myönnetään oman pääoman ehtoista pääomaa ja oman pääoman luonteista pääomaa (myös välipääomarahoitusta) yksittäisille salkkuyrityksille. Väline mahdollistaa myös laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointien tekemisen suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelman kasvuinvestointeja koskevan pääomarahoitusvälineen yhteydessä. Näin voidaan varmistaa tuen jatkuvuus yritysten käynnistysvaiheen ja kehityksen aikana.

Pääomarahoitusvälineessä keskitytään pääomasijoitusrahastoihin, joista myönnetään oman pääoman ehtoista pääomaa ja oman pääoman luonteista pääomaa (myös välipääomarahoitusta) alkuvaiheessa oleville yksittäisille salkkuyrityksille. Väline mahdollistaa myös laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointien tekemisen yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman pääomajärjestelyn yhteydessä. Näin voidaan varmistaa tuen jatkuvuus yritysten käynnistysvaiheen ja kehityksen aikana.

Pääomarahoitusväline perustuu pääasiassa kysyntään, ja siinä sovelletaan portfoliomenetelmää, jossa pääomasijoitusrahastot ja muut vastaavat välittäjät valitsevat yritykset, joihin ne investoivat.

Pääomarahoitusväline perustuu pääasiassa kysyntään, ja siinä sovelletaan portfoliomenetelmää, jossa pääomasijoitusrahastot ja muut vastaavat välittäjät valitsevat yritykset, joihin ne investoivat.

Tukea voidaan kohdentaa erityisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden myönteisten kokemusten pohjalta, joita kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa on saatu tuen kohdentamisesta ekoinnovointiin.

Tuki kohdennetaan erityisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden myönteisten kokemusten pohjalta, joita kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa on saatu tuen kohdentamisesta ekoinnovointiin, erityisesti jotta voidaan saavuttaa määriteltyihin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvät tavoitteet.

 

Konseptin toimivuuden osoittamisosuudesta tuetaan tietämyksen ja teknologian siirtämistä teollista hyödyntämistä edeltävissä vaiheissa; tarkoituksena on tarkistaa siirron innovatiivinen markkinavaikutus ja tarvittaessa lisätä sitä ja tällä tavoin vähentää epävarmuutta ja riskiä, joka olennaisesti liittyy julkisen tutkimuksen tulosten ja keksintöjen siirtämiseen tuotantosektorille.

Käynnistysvaiheen osa, josta tuetaan siemen- ja varhaisvaiheita, mahdollistaa pääomasijoitukset muun muassa tietämyksensiirto-organisaatioihin, siemenpääomarahastoihin, rajat ylittäviin siemenrahastoihin, bisnesenkeleiden yhteisrahoitusvälineisiin, teollis- ja tekijänoikeuksien vaihto- ja kauppajärjestelmiin ja varhaisvaiheen pääomasijoitusrahastoihin.

Käynnistysvaiheen osa, josta tuetaan siemen- ja varhaisvaiheita, mahdollistaa pääomasijoitukset muun muassa tietämyksensiirto-organisaatioihin, siemenpääomarahastoihin, rajat ylittäviin siemenrahastoihin ja varhaisvaiheen rahastoihin, bisnesenkeleiden yhteisrahoitusvälineisiin, teollis- ja tekijänoikeuksien vaihto- ja kauppajärjestelmiin ja varhaisvaiheen pääomasijoitusrahastoihin sekä rajat ylittävien toimien käynnistysrahastoihin mahdollisesti yhdessä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman pääomajärjestelyn (pääomajärjestely kasvua varten eli EFG-järjestely) kanssa.

Kasvuvaiheen osassa tehdään laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointeja suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelman kasvuinvestointeja koskevan pääomarahoitusvälineen yhteydessä, mukaan lukien investoinnit rahastojen rahastoihin, jotka toimivat yli rajojen ja investoivat pääomasijoitusrahastoihin. Useimmat niistä keskittyvät aiheisiin, joilla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.

Kasvuvaiheen osassa tehdään laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointeja EFG-järjestelyn yhteydessä, mukaan lukien investoinnit yksityisen ja julkisen sektorin rahastojen rahastoihin, jotka toimivat yli rajojen ja investoivat pääomasijoitusrahastoihin. Useimmat niistä keskittyvät aiheisiin, joilla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.

 

Tarkistus    134

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – b alakohta – 7 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Koska Euroopan pääomasijoitusmarkkinoiden tilanne on erittäin vaikea ja asialla on kiire, olisi voitava perustaa kokeiluluontoisesti pääomasijoitusrahastojen rahasto ennen rahoituskauden 2014–2020 alkua.

Perustelu

Pääomarahoitus on erittäin tärkeä rahoituslähde tuhansille eurooppalaisille innovatiivisille uusyrityksille ja pk-yrityksille, joilla on potentiaalia kasvaa nopeasti ja joiden on hyvin vaikea saada rahoitusta pankeilta, koska niiden liiketoimintamallia, vaikkakin lupaavaa, ei ole voitu testata. Ongelmien ratkaisemisessa voisi olla apua kokeiluluontoisesta pääomasijoitusrahastojen rahastosta, jonka avulla voitaisiin maksimoida unionin talousarvion vipuvaikutus.

 

Tarkistus    135

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – b alakohta – 7 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Pääomarahoitusta tarjoavaa pääomarahoitusvälinettä käytetään yhdessä EFG-järjestelyn kanssa yhtenä integroituna unionin välineenä, josta yrityksille annetaan innovointia ja kasvua edistävää pääomarahoitusta siemenvaiheesta kasvuvaiheeseen.

Perustelu

Horisontti 2020 -puiteohjelman ja COSMEn pääomajärjestelyt olisi yhdistettävä yhdeksi integroiduksi rahoitusvälineeksi, jotta ne olisivat tehokkaita ja vastaisivat markkinoiden tarpeita.

 

Tarkistus    136

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

3. Innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

3.1 Erityistavoite

3.1 Erityistavoite

Erityistavoitteena on edistää kasvua lisäämällä innovointia pk-yrityksissä kattamalla niiden erilaiset innovointitarpeet innovaatiosyklin kaikissa vaiheissa kaikentyyppisen innovoinnin osalta ja luomalla siten nopeammin kasvavia, kansainvälisesti toimivia pk-yrityksiä.

Erityistavoitteena on edistää kestävää talouskasvua lisäämällä innovointia pk-yrityksissä kattamalla niiden erilaiset innovointitarpeet innovaatiosyklin kaikissa vaiheissa kaikentyyppisen innovoinnin osalta ja luomalla siten nopeammin kasvavia, kansainvälisesti toimivia pk-yrityksiä.

Kun otetaan huomioon pk-yritysten keskeinen asema Euroopan taloudessa, niissä harjoitettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla on olennainen vaikutus kilpailukyvyn kasvattamiseen, talouskasvun ja työllisyyden parantamineen ja siten Eurooppa 2020 ‑strategian ja erityisesti sen "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.

Kun otetaan huomioon pk-yritysten keskeinen asema Euroopan taloudessa, niissä harjoitettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla on olennainen vaikutus kilpailukyvyn kasvattamiseen, talouskasvun ja työllisyyden parantamineen ja siten Eurooppa 2020 ‑strategian ja erityisesti sen "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.

Pk-yrityksillä on kuitenkin – huolimatta niiden tärkeästä taloudellisesti ja työllistävästä vaikutuksesta ja merkittävästä innovointipotentiaalista – kokoon liittyviä ongelmia, kun ne pyrkivät tulemaan innovatiivisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Vaikka Euroopassa syntyy yhtä paljon uusyrityksiä kuin Yhdysvalloissa, eurooppalaisten pk-yritysten on huomattavasti vaikeampaa kasvaa suuriksi yrityksiksi kuin yhdysvaltalaisten kilpailijoidensa. Niille aiheuttaa lisäpainetta myös kansainvälistynyt liiketoimintaympäristö, jossa arvoketjut nivoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Pk-yritysten on parannettava innovointivalmiuksiaan. Niiden on tuotettava, otettava käyttöön ja kaupallistettava uutta tietämystä ja uusia liiketoimintaideoita entistä nopeammin ja laajemmin, jotta ne voisivat kilpailla menestyksellisesti nopeasti kehittyvillä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Haasteena on lisätä innovointia pk-yrityksissä ja siten parantaa niiden kilpailukykyä ja kasvua.

Pk-yrityksillä on kuitenkin – huolimatta niiden tärkeästä taloudellisesta ja työllistävästä vaikutuksesta ja merkittävästä innovointipotentiaalista – erityyppisiä ongelmia, kun ne pyrkivät tulemaan innovatiivisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi, muun muassa taloudellisten resurssien puute ja vaikeudet rahoituksen saannissa, innovaatiojohtamistaitojen puute, puutteellinen verkottuminen ja yhteistyö ulkopuolisten kumppaneiden kanssa sekä julkisten hankintojen riittämätön käyttäminen pk-yritysten innovoinnin edistämiseen. Vaikka Euroopassa syntyy yhtä paljon uusyrityksiä kuin Yhdysvalloissa, eurooppalaisten pk-yritysten on huomattavasti vaikeampaa kasvaa suuriksi yrityksiksi kuin yhdysvaltalaisten kilpailijoidensa. Niille aiheuttaa lisäpainetta myös kansainvälistynyt liiketoimintaympäristö, jossa arvoketjut nivoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Pk-yritysten on parannettava tutkimus- ja innovointivalmiuksiaan. Niiden on tuotettava, otettava käyttöön ja kaupallistettava uutta tietämystä ja uusia liiketoimintaideoita entistä nopeammin ja laajemmin, jotta ne voisivat kilpailla menestyksellisesti nopeasti kehittyvillä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Haasteena on lisätä innovointia pk-yrityksissä ja siten parantaa niiden kilpailukykyä ja kestävyyttä.

Ehdotetuilla toimilla pyritään täydentämään yritysten innovointia koskevia kansallisia ja alueellisia politiikkoja ja ohjelmia, synnyttämään yhteistyötä pk-yritysten ja muiden innovoinnin kannalta merkityksellisten toimijoiden välillä, lyhentämään välimatkaa tutkimuksesta/kehittämisestä onnistuneeseen markkinoille saattamiseen, luomaan paremmin yritysten innovointia tukeva toimintaympäristö, myös kysyntäpuolen toimenpiteillä, sekä tukemaan innovointiprosessien, uusien teknologioiden, markkinoiden ja liiketoimintamallien muuttuvan luonteen huomioon ottamista.

Ehdotetuilla toimilla pyritään täydentämään yritysten innovointia koskevia kansallisia ja alueellisia politiikkoja ja ohjelmia, synnyttämään yhteistyötä pk-yritysten ja muiden innovoinnin kannalta merkityksellisten toimijoiden välillä, lyhentämään välimatkaa tutkimuksesta/kehittämisestä onnistuneeseen markkinoille saattamiseen, luomaan paremmin yritysten innovointia tukeva toimintaympäristö, myös kysyntäpuolen toimenpiteillä ja muilla julkisen alan tietämyksen siirtoa lisäävillä toimenpiteillä, sekä tukemaan innovointiprosessien, uusien teknologioiden, markkinoiden ja liiketoimintamallien muuttuvan luonteen huomioon ottamista.

Synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi luodaan tiiviit yhteydet eri toimialoja koskevaan unionin politiikkaan, erityisesti suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelmaan ja koheesiopolitiikan rahastoihin.

Synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi luodaan tiiviit yhteydet eri toimialoja koskevaan unionin politiikkaan, erityisesti suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelmaan ja koheesiopolitiikan rahastoihin.

3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Pk-yritykset ovat keskeisiä innovoinnin edistäjiä, koska ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti muuntamaan uudet ideat menestykselliseksi liiketoiminnaksi. Ne ovat tärkeä väylä tietämyksen leviämiselle, joka tuo tutkimustulokset markkinoille. Viimeksi kuluneet 20 vuotta ovat osoittaneet, että innovatiivisten pk-yritysten johdolla on uudistettu kokonaisia sektoreita ja luotu uusia toimialoja. Nopeasti kasvavat yritykset ovat olennaisen tärkeitä uusien toimialojen kehittymisessä ja niiden rakenteellisten muutosten nopeuttamisessa, joita Euroopassa on toteutettava, jotta se voi muuttua tietoon perustuvaksi ja vähähiiliseksi taloudeksi, jossa vallitsee kestävä kasvu ja on tarjolla laadukkaita työpaikkoja.

Pk-yritykset ovat keskeisiä innovoinnin edistäjiä, koska ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti muuntamaan uudet ideat menestykselliseksi liiketoiminnaksi. Ne ovat tärkeä väylä tietämyksen leviämiselle, joka tuo tutkimustulokset markkinoille. Viimeksi kuluneet 20 vuotta ovat osoittaneet, että innovatiivisten pk-yritysten johdolla on uudistettu kokonaisia sektoreita ja luotu uusia toimialoja. Nopeasti kasvavat yritykset ovat olennaisen tärkeitä uusien toimialojen kehittymisessä ja niiden rakenteellisten muutosten nopeuttamisessa, joita Euroopassa on toteutettava, jotta se voi muuttua tietoon perustuvaksi ja vähähiiliseksi taloudeksi, jossa vallitsee kestävä kasvu ja on tarjolla laadukkaita työpaikkoja.

Pk-yrityksiä on kaikilla talouden sektoreilla. Ne ovat Euroopassa tärkeämpi osa taloutta kuin muilla alueilla, kuten Yhdysvalloissa. Kaikentyyppiset pk-yritykset voivat innovoida. Niitä on kannustettava investoimaan tutkimukseen ja innovointiin ja tuettava niitä siinä. Niiden pitäisi voida hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen tutkimusalueen tarjoamia innovointimahdollisuuksia luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa ja sen ulkopuolella ja edistääkseen ratkaisujen löytämistä keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Pk-yrityksiä on kaikilla talouden sektoreilla. Ne ovat Euroopassa tärkeämpi osa taloutta kuin muilla alueilla, kuten Yhdysvalloissa. Kaikentyyppiset pk-yritykset voivat innovoida. Niitä on tuettava investoimisessa tutkimukseen ja innovointiin sekä autettava kehittämään valmiuksiaan hallita innovointiprosesseja. Niiden pitäisi voida hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen tutkimusalueen tarjoamia innovointimahdollisuuksia luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa ja sen ulkopuolella ja edistääkseen ratkaisujen löytämistä keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Osallistuminen unionin tutkimus- ja innovointitoimiin kasvattaa pk-yritysten t&k- ja teknologiavalmiuksia, lisää niiden kapasiteettia tuottaa, omaksua ja käyttää uutta tietämystä, parantaa uusien sovellusten taloudellista hyödyntämistä, lisää innovointia tuotteissa, palveluissa ja liiketoimintamalleissa, edistää yritysten toimintaa suuremmilla markkinoilla ja tekee pk-yritysten osaamisverkostoista kansainvälisiä. Parhaiten suoriutuvat pk-yritykset, joilla on hyvät innovaatiojohtamisjärjestelmät ja jotka usein hyödyntävät ulkopuolista ammattitaitoa ja osaamista.

Osallistuminen unionin tutkimus- ja innovointitoimiin kasvattaa pk-yritysten t&k- ja teknologiavalmiuksia, lisää niiden kapasiteettia tuottaa, omaksua ja käyttää uutta tietämystä, parantaa uusien sovellusten taloudellista hyödyntämistä, lisää innovointia tuotteissa, palveluissa ja liiketoimintamalleissa, edistää yritysten toimintaa suuremmilla markkinoilla ja tekee pk-yritysten osaamisverkostoista kansainvälisiä. Parhaiten suoriutuvat pk-yritykset, joilla on hyvät innovaatiojohtamisjärjestelmät ja jotka usein hyödyntävät ulkopuolista ammattitaitoa ja osaamista. Pk-yrityksillä on myös tärkeä rooli teknologian ja tietämyksen siirron vastaanottajina, ja ne myötävaikuttavat korkeakoulujen, julkisten tutkimuslaitosten ja tutkimusta harjoittavien pk-yritysten tutkimustoiminnan tuloksena syntyvien innovaatioiden saattamiseen markkinoille.

Rajat ylittävä yhteistyö on tärkeä osa pk-yritysten innovaatiostrategiaa. Yhteistyön avulla pk-yritykset voivat ratkaista joitain kokoon liittyviä ongelmia, kuten mahdollisuus käyttää teknologista ja tieteellistä osaamista ja päästä uusille markkinoille. Rajat ylittävä yhteistyö edistää osaltaan ajatusten muuntamista tuotoiksi ja yritysten kasvua sekä tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämistä.

Rajat ylittävä yhteistyö on tärkeä osa pk-yritysten innovaatiostrategiaa. Yhteistyön avulla pk-yritykset voivat ratkaista joitain kokoon liittyviä ongelmia, kuten mahdollisuus käyttää teknologista ja tieteellistä osaamista ja päästä uusille markkinoille. Rajat ylittävä yhteistyö edistää osaltaan ajatusten muuntamista tuotoiksi ja yritysten kasvua sekä tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämistä. Pk-yrityksille tarjottava koulutus ja teknologian siirto voivat olla tärkeitä tekijöitä niiden kilpailukyvyn ja innovointipotentiaalin lisäämisessä.

Keskeisessä asemassa pk-yritysten tukemisessa ovat kansalliset ja alueelliset tutkimus- ja innovointiohjelmat, usein Euroopan koheesiopolitiikan avustuksella. Etenkin koheesiopolitiikan rahastoilla on suuri merkitys, sillä ne edistävät valmiuksien parantamista ja tarjoavat pk-yrityksille tien huippuosaamiseen, jotta ne voivat kehittää huippuhankkeita, jotka voivat kilpailla rahoituksesta Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Kuitenkin vain harvat kansalliset ja alueelliset ohjelmat tarjoavat rahoitusta pk-yritysten ylikansallisille tutkimus- ja innovointitoimille, innovatiivisten ratkaisujen unionin laajuiselle levittämiselle ja käyttöönotolle tai rajat ylittäville innovoinnin tukipalveluille. Haasteena on antaa pk-yrityksille aihepiiristä riippumatonta tukea kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseen yritysten innovaatiostrategioiden mukaisesti. Unionin tason toimia tarvitaan täydentämään kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavia toimia, lisäämään niiden vaikutusta ja avaamaan tutkimuksen ja innovoinnin tukijärjestelmiä.

Keskeisessä asemassa pk-yritysten tukemisessa ovat kansalliset ja alueelliset tutkimus- ja innovointiohjelmat, usein Euroopan koheesiopolitiikan avustuksella. Etenkin koheesiopolitiikan rahastoilla on suuri merkitys, sillä ne edistävät valmiuksien parantamista ja tarjoavat pk-yrityksille tien huippuosaamiseen, jotta ne voivat kehittää huippuhankkeita, jotka voivat kilpailla rahoituksesta Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Kuitenkin vain harvat kansalliset ja alueelliset ohjelmat tarjoavat rahoitusta pk-yritysten ylikansallisille tutkimus- ja innovointitoimille, innovatiivisten ratkaisujen unionin laajuiselle levittämiselle ja käyttöönotolle tai rajat ylittäville innovoinnin tukipalveluille. Haasteena on antaa pk-yrityksille aihepiiristä riippumatonta tukea kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseen yritysten innovaatiostrategioiden mukaisesti. Unionin tason toimia tarvitaan täydentämään kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavia toimia, lisäämään niiden vaikutusta ja avaamaan tutkimuksen ja innovoinnin tukijärjestelmiä.

3.3. Toimien päälinjat

3.3. Toimien päälinjat

a) Pk-yrityksille annettavan tuen valtavirtaistaminen

a) Pk-yritysten tukeminen kohdennetulla välineellä

Pk-yrityksiä tuetaan kautta koko Horisontti 2020 -puiteohjelman. Tähän tarkoitukseen käytetään pk-yrityksille kohdennettua välinettä, joka tarjoaa koko innovointisyklin kattavaa porrastettua ja saumatonta tukea. Pk-yrityksille kohdennettu väline on tarkoitettu kaikentyyppisille innovatiivisille pk-yrityksille, joilla on vahva halu kasvaa, kehittyä ja laajentua ulkomaille. Siitä tuetaan kaikenlaista innovointia, myös palveluita koskevaa, ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää pk-yritysten innovointipotentiaalia täyttämällä rahoitusaukko varhaisen vaiheen suuririskisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa, edistämällä innovaatioiden syntymistä ja parantamalla tutkimustulosten kaupallistamista yksityisellä sektorilla.

Pk-yrityksille kohdennettu väline tarjoaa koko innovointisyklin kattavaa porrastettua ja saumatonta tukea. Pk-yrityksille kohdennettu väline on tarkoitettu kaikentyyppiselle innovoinnille pk-yrityksissä, joilla on vahva halu kasvaa, kehittyä, laajentua ulkomaille ja innovoida, ja siinä keskitytään erityisesti uusyrityksiin, spin-off-yrityksiin ja nopeasti kasvaviin pk-yrityksiin. Pk-yritykset ovat pääasiallisia tuen hakijoita, mutta niitä kannustetaan tekemään yhteistyötä tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa. Välineestä tuetaan kaikenlaista innovointia, myös palveluita koskevaa, ei-teknologista ja sosiaalista innovointia, koska kaikista toimista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää pk-yritysten innovointipotentiaalia täyttämällä rahoitusaukko varhaisen vaiheen suuririskisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa, edistämällä innovaatioiden syntymistä ja parantamalla tutkimustulosten kaupallistamista yksityisellä sektorilla. Väline tarjoaa menestyksekkäille pk-yrityksille laatumerkin, jotta ne voivat osallistua julkisiin hankintoihin.

 

Välineellä on yhtenäinen hallintorakenne, kevyt hallinto ja keskitetty yhteyspiste. Se toteutetaan alhaalta ylös -periaatteella ja avoimia ehdotuspyyntöjä käyttäen.

 

Pk-yrityksille kohdennettuun välineeseen osallistuville pk-yrityksille järjestetään erityisiä innovointitukipalveluja, joissa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita, kuten Yritys-Eurooppa-verkostoa (Enterprise Europe Network), ja muita innovaatiopalvelujen tarjoajia sekä mentorointi- ja neuvontajärjestelmiä.

Pk-yrityksille kohdennettua välinettä sovelletaan kaikissa erityistavoitteissa, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin ja johtoasemaan mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa, ja niissä osoitetaan tähän erillinen rahoitusmäärä.

Pk-yrityksille kohdennettua välinettä sovelletaan kaikissa erityistavoitteissa, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin ja johtoasemaan mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Välineellä luodaan tarvittava jousto, jonka ansiosta pk-yritykset voivat osallistua tutkimushankkeisiin niiden koko keston ajan tai lyhyemmän aikaa.

 

Pk-yrityksille kohdennettua välinettä voidaan myös käyttää esikaupallisten hankintojen tai innovatiivisten ratkaisujen hankintojen välineenä.

b) Tuki tutkimusintensiivisille pk-yrityksille

b) Tuki tutkimusintensiivisille pk-yrityksille

Tavoitteena on edistää tutkimusta ja kehittämistä harjoittavien pk-yritysten markkinasuuntautuvaa innovointia. Erityistoimi kohdennetaan korkean teknologian alojen tutkimusintensiivisiin pk-yrityksiin, jotka osoittavat valmiutensa hyödyntää hankkeiden tuloksia kaupallisesti.

Tavoitteena on edistää tutkimusta ja kehittämistä harjoittavien pk-yritysten markkinasuuntautuvaa innovointia. Erityistoimi kohdennetaan korkean teknologian alojen tutkimusintensiivisiin pk-yrityksiin, jotka osoittavat valmiutensa hyödyntää hankkeiden tuloksia kaupallisesti.

c) Pk-yritysten innovaatiovalmiuksien parantaminen

c) Pk-yritysten tukeminen kautta puiteohjelman ja niiden innovaatiovalmiuksien parantaminen

Horisontti 2020 -puiteohjelman erityisesti pk-yrityksiä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoa auttavia ja niitä täydentäviä toimia tuetaan erityisesti pk-yritysten innovointivalmiuksien parantamiseksi.

Pk-yrityksiä tuetaan kautta koko Horisontti 2020 -puiteohjelman. Tässä tarkoituksessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman erityisesti pk-yrityksiä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoa auttavia ja niitä täydentäviä sekä pk-yritysten toimintaedellytyksiä parantavia toimia tuetaan erityisesti pk-yritysten innovointivalmiuksien parantamiseksi, mukaan lukien rahoitus eurooppalaisille soveltavan tutkimuksen laitoksille, jotka tekevät hankeyhteistyötä yksittäisten pk-yritysten kanssa.

d) Markkinalähtöisen innovoinnin tukeminen

d) Markkinalähtöisen innovoinnin tukeminen

Markkinalähtöistä innovointia tuetaan innovoinnin toimintapuitteiden parantamiseksi ja etenkin innovatiivisten pk-yritysten kasvun esteiden poistamiseksi.

Markkinalähtöistä innovointia tuetaan innovoinnin toimintapuitteiden parantamiseksi ja etenkin pk-yritysten innovoinnin lisääntymisen esteiden poistamiseksi sekä sellaisen innovointilausekkeen käyttöön ottamiseksi, joka mahdollistaa innovatiivisia tuotteita tarjoavien pk-yritysten valitsemisen.

 

d a) Julkisen tutkimustoiminnan ja markkinoiden välisen tietämyksen ja teknologian siirron tukeminen

 

Tuetaan julkista tutkimusta tekevien ja innovatiivisten pk-yritysten välistä tietämyksen ja teknologian siirtoa, koska se on toimiva tapa varmistaa korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja tutkimustoimintaa harjoittavien pk-yritysten tutkimustulosten ja keksintöjen markkinoille saattaminen.

 

Tarkistus    137

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – -1 kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

-1. Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten: monialainen haaste

 

-1.1. Erityistavoite

 

Erityistavoitteena on kehittää toimivaa yhteistyötä tieteen ja yhteiskunnan välille, värvätä uusia kykyjä tieteen pariin ja kytkeä tieteellinen huippuosaaminen yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ja yhteiskuntavastuuseen.

 

Tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin nopea kehitys on tuonut esiin merkittäviä eettisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä, jotka edellyttävät tieteen ja yhteiskunnan suhteen lujittamista ja sidonnaisuuden lisäämistä.

 

Jotta Euroopan kohtaamiin haasteisiin voidaan löytää oikeat ratkaisut, mahdollisimman monien erilaisten toimijoiden on osallistuttava tutkimus- ja innovaatioprosessiin. Perinteisesti tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus on rajoittunut yhdensuuntaiseen, ylhäältä alas suuntautuvaan tietämyksen siirtämiseen asiantuntijoilta kansalaisille. Eteneminen kohti avointa, toimivaa ja demokraattista osaamisyhteiskuntaa edellyttää siirtymistä vuoropuheluun ja aktiiviseen yhteistyöhön, jotka eivät rajoitu perinteiseen tiedekasvatukseen tai nykykäsitykseen kansalaisista pelkkinä tutkimustulosten kuluttajina. Vuoropuhelu ja aktiivinen yhteistyö antavat epäilemättä mahdollisuuden lisätä tieteen ja innovoinnin vastuullisuutta.

 

Parantaakseen kilpailuasemaansa globaalissa taloudessa unionin tarvitsee kaikkia lahjakkuuksiaan. Euroopassa tarvitaan vuoteen 2020 mennessä miljoona lisätutkijaa, jotta t&k-intensiteetti voidaan nostaa tavoitteen mukaisesti 3 prosenttiin bkt:stä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi unionin nuorten on ryhdyttävä tiedeuralle, ja unioni tarvitsee monipuolista ja sukupuolijakaumaltaan tasapainoista työvoimaa.

 

On kuitenkin osoittautunut yhä vaikeammaksi houkutella lisää nuoria tieteen ja teknologian pariin, ja Euroopassa tunnetaan kasvavaa huolta siitä, että monet lahjakkaat nuoret eivät valitse uraa näiltä aloilta. Lisäksi on varmistettava, että tiede- tai teknologiauralle lähteneet ihmiset onnistuvat säilyttämään intonsa ja motivaationsa ja että heille tarjoutuu mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehitykseen omalla tieteenalallaan.

 

Tieteessä vallitsee myös selvä sukupuolten epätasapaino. Jos unioni haluaa varmistaa rahoittavansa vaikuttavaa ja tehokasta tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten aliedustukseen tieteessä ja siihen, että sukupuolieroja ei oteta huomioon tutkimuksen ja innovoinnin alalla.

 

-1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

 

Tieteen ja yhteiskunnan välisen yhteistyön parantaminen tieteen ja teknologian saaman yhteiskunnallisen ja poliittisen tuen laajentamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa on aina vain keskeisempi kysymys, jonka merkitys on vielä korostunut vallitsevan talouskriisin vuoksi. Demokraattisissa yhteiskunnissa painopisteen asettaminen tieteen alan julkisiin investointeihin edellyttää laajaa yhteiskunnallista ja poliittista kannattajakuntaa, joka jakaa tieteen arvot, tuntee sen prosessit ja pystyy tunnistamaan sen annin tietämykselle, yhteiskunnalle ja talouskehitykselle.

 

Tämä voidaan saavuttaa vain, jos tieteen ja yhteiskunnan välille kehitetään hedelmällistä ja rikasta vuoropuhelua ja aktiivista yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa tieteen vastuullisuus ja mahdollistaa kansalaisten kannalta merkityksellisempien toimintalinjojen kehittäminen.

 

Lisäksi tieteellisen kulttuurin vuorovaikutteinen edistäminen Euroopassa lujittaa demokraattisia arvoja ja auttaa lisäämään kiinnostusta tieteeseen ja teknologiaan. Euroopan tiede- ja teknologiajärjestelmän vahvuus riippuu sen kyvystä hyödyntää lahjakkuutta ja ideoita kaikkialla, missä niitä esiintyy.

 

-1.3. Toimien päälinjat

 

Toimenpiteillä olisi pyrittävä houkuttelemaan uusia kykyjä opiskelemaan tiedettä ja teknologiaa Euroopan yhteiskunnissa ja kuromaan umpeen sukupuolten välinen kuilu unionin tutkimusalalla työskentelevien henkilöiden keskuudessa. Lisäksi tuetaan toimia, joilla parannetaan kykyä sisällyttää tieteellinen ja teknologinen tietämys ja menetelmät päätöksentekoprosesseihin, kehitetään mekanismeja, joiden avulla voidaan laajentaa ja syventää tieteellisten vaihtoehtojen yhteiskunnallista arviointia, sekä varmistetaan, että eettiset ja sosiaaliset arvot otetaan huomioon koko innovaatioprosessissa.

 

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

 

a) tiede- ja teknologiaurien tekeminen houkutteleviksi nuorille opiskelijoille sekä kestävän vuorovaikutuksen edistäminen koulujen, tutkimuslaitosten, teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen välillä;

 

b) sukupuolten tasa-arvon edistäminen sen molempien ulottuvuuksien osalta tukemalla muutoksia i) tutkimuslaitosten organisaatiossa ja ii) tutkimusohjelmien rakenteissa. Tämä käsittää sukupuolten tasa-arvon eri ulottuvuudet, jotka liittyvät erityisesti seuraaviin: yhdenvertaisuuden varmistaminen tutkijanuralla, päätöksenteko ja sukupuoliulottuvuuden ottaminen huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä;

 

c) yhteiskunnan osallisuuden edistäminen tiede- ja innovaatiokysymyksissä kansalaisten etujen ja arvojen huomioimiseksi sekä tutkimuksen ja innovoinnin tulosten laadun, merkittävyyden, hyväksyttävyyden ja kestävyyden parantamiseksi;

 

d) kansalaisten kannustaminen tieteen harrastamiseen muodollisen ja informaalin tiedekasvatuksen keinoin ja tiedettä esittelevien toimien edistäminen esimerkiksi tiedekeskusten ja muiden tarkoituksenmukaisten kanavien välityksellä;

 

e) tutkimustulosten ja tieteellisten tietojen avoimen saatavuuden parantaminen tieteellisen huippuosaamisen ja taloudellisen kilpailukyvyn lisäämiseksi;

 

f) hallinnon kehittäminen, jotta kaikki sidosryhmät (tutkijat, viranomaiset, elinkeinoelämä ja kansalaisjärjestöt) voivat kehittää yhteiskunnan tarpeet ja vaatimukset huomioivaa vastuullista tutkimusta ja innovointia; tutkimuksen ja innovoinnin eettisen kehyksen edistäminen;

 

g) tiedeviestinnän tuntemuksen parantaminen, jotta voidaan parantaa tutkijoiden, viestimien ja yleisön välisen vuorovaikutuksen laatua ja tehokkuutta.

 

Tarkistus    138

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

1.1. Erityistavoite

1.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on parantaa kaikkien kansalaisten elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia.

Erityistavoitteena on parantaa kaikkien kansalaisten elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi toteutettavan tutkimuksen ja innovoinnin tavoitteina ovat kaikkien kansalaisten elinikäinen terveys ja hyvinvointi, korkealaatuiset ja taloudellisesti kestävät terveydenhuolto ja -hoitojärjestelmät sekä uudet työllistämis- ja kasvumahdollisuudet. Nämä tavoitteet edistävät merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi toteutettavan tutkimuksen ja innovoinnin tavoitteina ovat kaikkien kansalaisten elinikäinen terveys ja hyvinvointi, korkealaatuiset, taloudellisesti kestävät ja turvalliset terveydenhuolto- ja ‑hoitojärjestelmät sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseksi, ratkaisut ikääntyvän väestön itsenäisen elämän mahdollistamiseksi sekä uudet työllistämis- ja kasvumahdollisuudet. Nämä tavoitteet edistävät merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista.

Unionin terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmien kustannukset kasvavat kaiken aikaa kaikkien ikäryhmien ennaltaehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden kallistuessa. Yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten lukumäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2008 85 miljoonasta 151 miljoonaan vuonna 2060, ja yli 80-vuotiaiden lukumäärä kasvaa 22 miljoonasta 61 miljoonaan samana ajanjaksona. Näiden kustannusten leikkaaminen tai rajoittaminen siten, ettei niistä tule kestämättömiä, riippuu osittain kaikkien kansalaisten elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamisesta ja siten tautien ja toimintarajoitteisuuden tehokkaasta ehkäisystä, hoidosta ja hallinnasta.

Terveydellisen eriarvoisuuden poistaminen on Euroopassa merkittävä huolenaihe, sillä eriarvoisuutta lisää unionin terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmien kustannusten jatkuva kasvaminen kaikkien ikäryhmien ennaltaehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden kallistuessa. Yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten lukumäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2008 85 miljoonasta 151 miljoonaan vuonna 2060, ja yli 80-vuotiaiden lukumäärä kasvaa 22 miljoonasta 61 miljoonaan samana ajanjaksona. Kustannuksia aiheutuu myös vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä sekä sellaisista fyysisistä ja sosiaalisista ympäristöistä, jotka eivät ole esteettömiä vammaisille henkilöille. Näiden kustannusten leikkaaminen tai rajoittaminen siten, ettei niistä tule kestämättömiä, riippuu osittain paremmasta tiedottamisesta ja ihmisten kannustamisesta vastuullisiin terveysvalintoihin kaikkien kansalaisten elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin optimoimiseksi ja siten tautien ja toimintarajoitteisuuden tehokkaasta ehkäisystä, hoidosta ja hallinnasta. Asteittainen eteneminen pelkän nykytietämyksen varassa ei täytä näitä tarpeita, vaan on etsittävä ja toteutettava mullistavia uusia ideoita ja tietämystä. Haasteisiin vastaaminen edellyttää korkeakoulujen, elinkeinoelämän, terveydenhuoltoalan ja sääntelyviranomaisten tiivistä yhteistyötä.

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, hengityselinsairaudet, reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hermoston rappeutumissairaudet ja autoimmuunisairaudet, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia. Muiden tautien ja erityisesti hermoston rappeutumissairauksien tapauksessa ehkäisystrategioiden tehokkuus edellyttää, että merkittävästi tuetaan etiologista tutkimusta, parannetaan varhaista diagnosointia ja luodaan uusia hoitomuotoja.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat unionissa yli 2 miljoonaa kuolemaa ja maksavat taloudelle yli 192 miljardia euroa, kun taas syöpä aiheuttaa neljänneksen kaikista kuolemista ja on 45–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Diabetesta sairastaa unionissa yli 27 miljoonaa henkilöä, ja aivotoiminnan häiriöiden (mukaan lukien, muttei pelkästään mielenterveyteen vaikuttavat sairaudet) kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 800 miljardia euroa. Ympäristö-, elintapa- ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat useisiin näistä taudeista, ja noin kolmasosan maailman tautitaakasta arvioidaan johtuvan näistä tekijöistä.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat unionissa yli 2 miljoonaa kuolemaa ja maksavat taloudelle yli 192 miljardia euroa, kun taas syöpä aiheuttaa neljänneksen kaikista kuolemista ja on 45–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Diabetesta sairastaa unionissa yli 27 miljoonaa henkilöä ja reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia yli 120 miljoonaa henkilöä. Aivotoiminnan häiriöiden (mukaan lukien, muttei pelkästään mielenterveyteen vaikuttavat sairaudet) kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 800 miljardia euroa. Tämä summa kasvaa huomattavasti pääasiassa siitä syystä, että Euroopan väestö ikääntyy, ja sitä myötä yleistyvät hermoston rappeutumissairaudet. Ympäristö-, elintapa- ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat useisiin näistä taudeista, ja noin kolmasosan maailman tautitaakasta arvioidaan johtuvan näistä tekijöistä. Arvioiden mukaan yksin masennuksesta kärsii unionissa 165 miljoonaa ihmistä, ja se aiheuttaa 118 000 miljoonan euron kustannukset. Muiden muassa hermoston rappeutumissairauksien tapauksessa tehokkaiden ehkäisystrategioiden kehittäminen edellyttää tehostettua syiden tutkimista, varhaisen diagnosoinnin tehostamista ja parempien hoitovaihtoehtojen, tarvittaessa myös yksilöllisten pitkälle kehitettyjen terapioiden, kehittämistä.

 

Harvinaiset sairaudet ovat yhä suuri ongelma, ja niitä sairastaa noin 30 miljoonaa ihmistä Euroopassa. Tehokkaiden hoitomuotojen kehittäminen on mahdollista vain, jos jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä, sillä yksittäisten jäsenvaltioiden sairastapausten lukumäärä ei ole riittävän suuri tehokkaan tutkimuksen mahdollistamiseksi.

 

Lastentaudit, mukaan lukien keskoset

 

Lasten terveys on unionille ensisijainen asia. Kuten harvinaisten sairauksien tapauksessa tehokkaan tutkimuksen ja hoidon kehittäminen on mahdollista ainoastaan unionin yhteisen strategian avulla.

Tartuntataudit (esim. HIV/AIDS, tuberkuloosi ja malaria) ovat maailmanlaajuinen huolenaihe. Ne aiheuttavat 41 prosenttia maailman 1,5 miljardista menetetystä sairastavuusvakioidusta elinvuodesta, joista 8 prosenttia Euroopassa. Myös uusiin epidemioihin ja kasvavaan mikrobilääkeresistenssin uhkaan on valmistauduttava.

Tartuntataudit (esim. HIV/AIDS, tuberkuloosi, malaria ja laiminlyödyt sairaudet) ovat maailmanlaajuinen huolenaihe. Ne aiheuttavat 41 prosenttia maailman 1,5 miljardista menetetystä sairastavuusvakioidusta elinvuodesta, joista 8 prosenttia Euroopassa. Myös uusiin epidemioihin, uudelleen ilmeneviin tartuntatauteihin ja kasvavaan mikrobilääkeresistenssin uhkaan on valmistauduttava. Kasvava huolenaihe ovat veden laatuun liittyvät sairaudet.

Samaan aikaan lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisprosessit kallistuvat ja käyvät kaiken aikaa tehottomimmiksi. Myös terveydelliseen epätasa-arvoon on puututtava, ja mahdollisuus käyttää tehokkaita ja toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä on taattava kaikilla eurooppalaisille.

Samaan aikaan lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisprosessit kallistuvat ja käyvät kaiken aikaa tehottomimmiksi, ja tehtyjen eläinkokeiden tulosten sovellettavuus ihmisiin kyseenalaistetaan yhä useammin. Myös terveydelliseen eriarvoisuuteen on puututtava (esimerkiksi harvinaisten ja laiminlyötyjen sairauksien ja autoimmuunisairauksien hoitotarve on valtava), ja mahdollisuus käyttää tehokkaita ja toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä on taattava kaikilla eurooppalaisille iästä tai taustasta riippumatta.

 

Tutkimuksen olisi mahdollistettava eritoten kroonisten ja rappeuttavien sairauksien hoidossa käytettävien pitkälle kehitettyjen terapioiden ja soluterapioiden edelleen kehittäminen.

1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin haasteisiin vastaamista, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Yhdessä kolmansien maiden kanssa toteutettavilla asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamista ja pyrkiä näin saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä maailmanlaajuisia pandemioita ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveydestä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi ja tehokkaiksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisille tieteidenvälisille ja monialaisille ryhmille.

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveyttä määrittävistä tekijöistä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi, tehokkaiksi ja saatavilla oleviksi turvallisiksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisten tieteidenvälisten ja monialaisten ryhmien maailmanlaajuiselle yhteistyölle, mukaan luettuina tutkimus- ja kehittämisvalmiudet endeemisillä alueilla. Tähän haasteeseen on puututtava myös yhteiskunta- ja taloustieteiden sekä humanististen tieteiden näkökulmasta.

Myös haasteen monimutkaisuus ja sen osa-alueiden keskinäinen riippuvuus edellyttää Euroopan tason toimia. Monia lähestymistapoja, välineitä ja teknologioita voidaan soveltaa monilla tähän haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointi-aloilla, ja niitä on parasta tukea unionin tasolla. Näihin sisältyvät pitkäaikaisten kohorttitutkimusten kehittäminen ja kliinisten tutkimusten toteuttaminen, omiikka-tutkimuksen kliininen käyttö ja tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten kehittäminen käytännön terveydenhuollossa, etenkin sähköinen terveydenhuolto. Erilaisten väestöjen asettamia vaatimuksia on myös parasta käsitellä yhdennetysti, esimerkiksi monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä, harvinaisten sairauksien hoidossa ja tietotekniikka-avusteisen ja itsenäisten elinratkaisujen tarjoamisessa.

Myös haasteen monimutkaisuus ja sen osa-alueiden keskinäinen riippuvuus edellyttää Euroopan tason toimia. Monia lähestymistapoja, välineitä ja teknologioita voidaan soveltaa monilla tähän haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointi-aloilla, ja niitä on parasta tukea unionin tasolla. Näihin sisältyvät sairauden molekyyliperustan ymmärtäminen, innovatiivisten hoitostrategioiden ja uusien mallijärjestelmien kartoittaminen, fysiikan, kemian ja systeemibiologian tietämyksen monialainen soveltaminen terveysvalvontaan, pitkäaikaisten kohorttitutkimusten kehittäminen ja kliinisten tutkimusten (joissa keskitytään lääkekehitykseen ja lääkkeiden vaikutuksiin kaikissa ikäryhmissä) toteuttaminen, omiikka-tutkimuksen kliininen käyttö ja tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten kehittäminen käytännön terveydenhuollossa, etenkin sähköinen terveydenhuolto. Erilaisten väestöjen asettamia vaatimuksia on myös parasta käsitellä yhdennetysti, esimerkiksi monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä, köyhyyteen liittyvien, laiminlyötyjen ja harvinaisten sairauksien hoidossa ja tietotekniikka-avusteisen ja itsenäisten elinratkaisujen tarjoamisessa.

Jotta unionin tason toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus, tukea annetaan kaikentyyppisiin tutkimus- ja innovointitoimiin perustutkimuksesta tietämyksen muuntamisen kautta laajamittaisiin kokeisiin ja demonstrointitoimiin ja yksityisten investointien keräämiseen sekä sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen ja laajennuskelpoisten ratkaisujen julkisiin ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat tarvittaessa yhteentoimivia ja joita tuetaan määritellyillä standardeilla ja/tai yhteisillä ohjeilla. Tämä koordinoitu eurooppalainen toiminta edistää eurooppalaisen tutkimusalueen käynnissä olevaa kehittämistä. Siinä luodaan tarvittaessa yhteyksiä toimiin, joita on kehitetty Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmassa ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa.

Jotta unionin tason toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus, tukea annetaan kaikentyyppisiin tutkimus- ja innovointitoimiin perustutkimuksesta sairauksia koskevan perustietämyksen muuntamisen kautta uusiin hoitoihin, laajamittaisiin kokeisiin ja demonstrointitoimiin ja yksityisten investointien keräämiseen sekä sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen ja laajennuskelpoisten ratkaisujen julkisiin ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat tarvittaessa yhteentoimivia ja joita tuetaan määritellyillä standardeilla ja/tai yhteisillä ohjeilla. Jotta voidaan edistää terveysalan tutkimuksen ja innovoinnin strategista koordinointia kautta koko Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja edistää kansainvälistä lääketieteen tutkimusta, perustetaan terveysalan tiedepaneeli. Koordinointi voidaan ulottaa koskemaan muita tähän haasteeseen liittyviä ohjelmia ja välineitä. Tämä koordinoitu eurooppalainen toiminta lisää terveystutkimuksen tieteellisiä ja inhimillisiä voimavaroja ja edistää eurooppalaisen tutkimusalueen käynnissä olevaa kehittämistä. Siinä luodaan tarvittaessa yhteyksiä toimiin, joita on kehitetty Kansanterveys kasvun tukena ‑ohjelmassa ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa.

1.3. Toimien päälinjat

1.3. Toimien päälinjat

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varten on tunnettava terveyttä määrittävät tekijät ja käytössä on oltava rokotteiden kaltaiset tauteja tehokkaasti ehkäisevät välineet. Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien.

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien, myös ammattitautien, ehkäisemistä varten on tunnettava terveyttä määrittävät tekijät, sosioekonominen asema ja sukupuoli mukaan luettuina, ja käytössä on oltava tauteja tehokkaasti ehkäiseviä välineitä (kuten rokotteita sekä sosiaalisiin tekijöihin keskittyviä ja riskiryhmille kohdennettuja toimenpiteitä). Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien.

Jotta tauteja, toimintarajoitteita ja työkyvyn alentumista voidaan ehkäistä, hallita, hoitaa ja parantaa onnistuneesti, on ymmärrettävä perinpohjaisesti niiden määrittävät tekijät ja syyt, prosessit ja vaikutukset sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Tehokas tiedonvaihto ja näiden tietojen liittäminen laajoihin kohorttitutkimuksiin on myös keskeistä. Tutkimustulokset on myös muunnettava kliinisiksi käytännöiksi erityisesti tekemällä kliinisiä tutkimuksia.

Jotta tauteja, toimintarajoitteita ja työkyvyn alentumista voidaan ehkäistä, hallita, hoitaa ja parantaa onnistuneesti, on ymmärrettävä perinpohjaisesti niiden määrittävät tekijät ja syyt, prosessit ja vaikutukset sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Tehokas tiedonvaihto, yhdenmukaistettu tietojenkäsittely ja näiden tietojen liittäminen laajoihin kohorttitutkimuksiin on myös keskeistä. Tutkimustulokset on myös muunnettava kliinisiksi käytännöiksi, esimerkiksi tekemällä kliinisiä tutkimuksia, joissa olisi otettava kaikki ikäryhmät huomioon, jotta voidaan varmistaa lääkkeiden sopivuus käyttötarkoitukseensa.

 

Köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet ovat maailmanlaajuinen huolenaihe, ja tutkimuksen aukkoihin on puututtava potilaiden tarpeisiin perustuvan innovoinnin avulla. Vanhojen tartuntatautien, muun muassa tuberkuloosin, uusi ilmaantuminen Euroopan alueella, rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien yleistyminen kehitysmaissa ja mikrobilääkeresistenssin kasvava ongelma korostavat entisestään tarvetta soveltaa laaja-alaista lähestymistapaa ja lisätä julkista tukea sellaisia sairauksia koskevalle tutkimukselle ja kehittämiselle, jotka tappavat joka vuosi miljoonia ihmisiä.

 

On kehitettävä yksilöllistä lääketiedettä, jotta voidaan laatia uusia ennaltaehkäiseviä hoitostrategioita, joita voidaan mukauttaa potilaan tarpeisiin tautien ehkäisemisen ja varhaisen havaitsemisen tehostamiseksi. Hoitoa koskevaan päätöksentekoon vaikuttavat tekijät on tunnistettava ja niitä on selvitettävä ja kehitettävä edelleen tutkimuksen avulla.

Taudeista ja toimintarajoitteisuudesta väestön ikääntyessä aiheutuva kasvava taakka lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Jos tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon halutaan edelleen kattavan kaikenikäiset, on pyrittävä parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhuolto- ja hoitoaloilla ja tuettava niiden levittämistä. Lisäksi on tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset sekä toimintarajoitteiset henkilöt voivat pysyä aktiivisina ja itsenäisinä. Näin voidaan lisätä heidän fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointiaan ja saada se jatkumaan kauemmin.

Taudeista ja toimintarajoitteisuudesta sekä liikkuvuus- ja saavutettavuusongelmista väestön ikääntyessä aiheutuva kasvava taakka lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Jos tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon halutaan edelleen kattavan kaikenikäiset, on pyrittävä parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhuolto- ja hoitoaloilla ja tuettava niiden levittämistä. Lisäksi on tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset, kroonisia tauteja sairastavat sekä toimintarajoitteiset henkilöt voivat pysyä aktiivisina ja itsenäisinä. Näin voidaan lisätä heidän fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointiaan ja saada se jatkumaan kauemmin.

Kaikki nämä toimet toteutetaan niin, että tukea annetaan koko tutkimus- ja innovointisyklin ajan, mikä vahvistaa Eurooppaan sijoittautuneen teollisuuden kilpailukykyä ja lisää uusien markkinoiden kehittämismahdollisuuksia.

Kaikki nämä toimet toteutetaan niin, että annetaan koko innovointisyklin kattavaa tukea pitkäkestoisille tutkimusohjelmille, mikä vahvistaa Eurooppaan sijoittautuneen teollisuuden kilpailukykyä ja lisää uusien markkinoiden kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi korostetaan kaikkien sidosryhmien – myös potilaiden ja potilasyhdistysten – osallistumista sellaisten tutkimus- ja innovointilinjauksien kehittämiseksi, joiden avulla kansalaiset saadaan osallistumaan aktiivisesti ja joissa otetaan huomioon heidän tarpeensa ja odotuksensa.

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivinen ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla.

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien geneettiset, patogeeniset, sosiaaliset sekä ravitsemukseen, ympäristöön, ilmastoon, sukupuoleen ja köyhyyteen liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien perusmekanismien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen erilaisissa sosioekonomisissa oloissa; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; tartuntatautien seurannan parantaminen unionissa, sen naapurivaltioissa ja kehitysmaissa sekä varautumisen parantaminen epidemioiden ja uusien tautien torjumiseksi; uusien ja parempien ehkäisevien rokotteiden ja lääkkeiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; mukautettujen hoitojen kehittäminen ja tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen, kohorttitutkimusten tietojen ja hallinnollisten tietojen parempi kerääminen hyödyntäminen; standardoidut tietojen analyysitekniikat; aktiivinen ja terveenä ikääntyminen, itsenäinen ja tuettu asuminen; palliatiivisen lääketieteen tehostaminen, ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen, psykososiaaliset näkökohdat mukaan lukien; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja terveyserojen ja terveydellisen eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla. Kaikissa näissä toimissa on otettava asianmukaisesti huomioon sukupuolinäkökohtien arviointi. Toimissa hyödynnetään täysimääräisesti mahdollisuudet todelliseen tieteenalojen väliseen toimintamalliin ja yhdistetään kaikkien seitsemän haasteen ja muiden pilarien alan tietämys alan kestävien ratkaisujen takaamiseksi. Terveyspalvelujen tarjoajien aktiivista osallistumista on kannustettava, jotta varmistetaan tulosten nopea käyttöönotto ja täytäntöönpano.

 

Tarkistus    139

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

2. Elintarvikkeiden laatu, elintarviketurvallisuus ja elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biopohjainen teollisuus

2.1 Erityistavoite

2.1 Erityistavoite

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyistä ja vähähiilistä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään biotalouteen.

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten, korkealaatuisten ja terveellisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia, kestäviä ja resurssitehokkaita alkutuotanto- ja elintarvikejalostusjärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyisiä ja vähähiilisiä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään biotalouteen.

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja ‑tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, puhtaan veden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja ‑tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden, biomateriaalien, biopolttoaineiden ja biopohjaisten tuotteiden (kulutushyödykkeistä bulkkikemikaaleihin) markkinakysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän biologisia resursseja. Niiden tuotantoon tarvittavat maa- ja vesiekosysteemien kapasiteetit ovat kuitenkin rajalliset, niiden käyttöoikeuksista kilpaillaan eikä niitä useinkaan hallita optimaalisella tavalla, kuten esimerkiksi maaperän hiilipitoisuuden ja hedelmällisyyden voimakas heikkeneminen osoittaa. On olemassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi maatalousmaasta, metsistä, meristä ja makeista vesistä yhdistämällä agronomiset ja ympäristötavoitteet kestävämmäksi tuotannoksi.

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden, biomateriaalien, biopolttoaineiden ja biopohjaisten tuotteiden (kulutushyödykkeistä bulkkikemikaaleihin) markkinakysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän biologisia resursseja. Niiden tuotantoon tarvittavat maa- ja vesiekosysteemien kapasiteetit ovat kuitenkin rajalliset, niiden käyttöoikeuksista kilpaillaan eikä niitä useinkaan hallita optimaalisella tavalla, kuten esimerkiksi maaperän hiilipitoisuuden ja hedelmällisyyden voimakas heikkeneminen sekä kalakantojen hupeneminen osoittaa. On olemassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi maatalousmaasta, metsistä, meristä ja makeista vesistä yhdistämällä agronomiset ja ympäristötavoitteet kestävämmäksi tuotannoksi.

Biologisten resurssien ja ekosysteemien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää huomattavasti kestävämmällä, tehokkaammalla ja yhdennetymmällä tavalla. Esimerkiksi metsien biomassan ja maatalouden, vesiviljelyn, teollisuuden ja myös kotitalouksien jätevirtojen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin.

Biologisten resurssien ja ekosysteemien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää huomattavasti kestävämmällä, tehokkaammalla ja yhdennetymmällä tavalla. Esimerkiksi maatalouden ja metsien biomassan ja maatalouden, vesiviljelyn, teollisuuden ja myös kotitalouksien jätevirtojen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin.

Pohjimmiltaan on siirryttävä kohti biologisten resurssien optimaalista ja uusiutuvaa käyttöä ja kohti kestäviä alkutuotanto- ja jalostusjärjestelmiä, jotka voivat tuottaa enemmän sellaisia elintarvikkeita ja muita biopohjaisia tuotteita, joiden tuotantopanokset, ympäristövaikutukset ja kasvihuonekaasupäästöt ovat mahdollisimman pienet, joihin liittyy parempia ekosysteemipalveluja, jotka ovat jätteettömiä ja joiden yhteiskunnallinen merkitys on riittävä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan riittävä määrä toisiinsa kytkeytyviä tutkimus- ja innovointitoimia niin Euroopassa kuin muuallakin.

Pohjimmiltaan on siirryttävä kohti biologisten resurssien optimaalista ja uusiutuvaa käyttöä ja kohti kestäviä alkutuotanto- ja jalostusjärjestelmiä, jotka voivat tuottaa enemmän sellaisia elintarvikkeita, kuitua ja muita biopohjaisia tuotteita, joiden tuotantopanokset, ympäristövaikutukset ja kasvihuonekaasupäästöt ovat mahdollisimman pienet, joihin liittyy parempia ekosysteemipalveluja, jotka ovat jätteettömiä ja joiden yhteiskunnallinen merkitys on riittävä. Tavoitteena on luoda elintarvikkeiden tuotantojärjestelmiä, joilla tuotantoon tarvittavia luonnonvaroja ei heikennetä, vaan sen sijaan luonnonvarojen varantoja vahvistetaan ja ravitaan, mikä mahdollistaa kestävän vaurauden luomisen. Elintarviketuotantoon ja siihen liittyvään jakeluun, markkinointiin, kulutukseen ja sääntelyyn liittyviä ratkaisuja on tarkasteltava lähemmin ja kehitettävä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan riittävä määrä toisiinsa kytkeytyviä tutkimus- ja innovointitoimia niin Euroopassa kuin muuallakin.

2.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

2.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Biotalouden pohjan muodostavat maatalous, metsätalous ja kalatalous yhdessä biopohjaisten teollisuudenalojen kanssa. Biotalous muodostaa suuret ja jatkuvasti kasvavat markkinat, joiden arvoksi arvioidaan 2 biljoonaa euroa. Se tarjosi 20 miljoonaa työpaikkaa ja työllisti 9 prosenttia unionin työvoimasta vuonna 2009. Investoinnit tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin antavat Euroopalle mahdollisuuden saavuttaa johtoasema näillä markkinoilla. Ne edistävät myös osaltaan Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Resurssitehokas Eurooppa" tavoitteiden saavuttamista.

Biotalouden pohjan muodostavat maatalous, metsätalous ja kalatalous yhdessä biopohjaisten teollisuudenalojen kanssa. Biotalous muodostaa suuret ja jatkuvasti kasvavat markkinat, joiden arvoksi arvioidaan 2 biljoonaa euroa. Se tarjosi 20 miljoonaa työpaikkaa ja työllisti 9 prosenttia unionin työvoimasta vuonna 2009. Investoinnit tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin antavat Euroopalle mahdollisuuden saavuttaa johtoasema näillä markkinoilla. Ne edistävät myös osaltaan Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Resurssitehokas Eurooppa" tavoitteiden saavuttamista.

Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa- ja vesiympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi sekä tähän liittyvät julkiset hyödykkeet – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa-, meri- ja makean veden ympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, rehuksi, kuiduksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Markkinoihin liittyvän tehtävän ohella biotalouden avulla ylläpidetään myös monia julkisia hyödykkeitä koskevia toimintoja ja ekosysteemipalveluja, jotka olisi säilytettävä: maatalous- ja metsämaisemat, maatalousmaan ja metsien biologinen monimuotoisuus, veden laatu ja saatavuus, maaperän toiminnot, ilmaston vakaus, ilmanlaatu sekä kyky palautua tulvista ja metsä- tai maastopaloista. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä, lisätä Euroopan omavaraisuutta ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien, kuluttajien ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020-biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Tutkimuksen ja innovoinnin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", vesialan eurooppalainen innovaatiokumppanuus, yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020-biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Perustutkimuksesta innovointiin ulottuvan koko syklin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä, tarjoaa terveellisiä elintarvikkeita ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

Biotalouteen liittyvien unionin politiikkojen tukemiseksi ja tutkimuksen ja innovoinnin hallinnoinnin helpottamiseksi toteutetaan biotalousstrategiaan liittyviä sosioekonomista tutkimuksia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien indikaattoreiden, tietokantojen, mallien ja ennusteiden kehittäminen ja aloitteiden taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointi.

Biotalouteen liittyvien unionin politiikkojen tukemiseksi ja tutkimuksen ja innovoinnin hallinnoinnin helpottamiseksi toteutetaan biotalousstrategiaan liittyviä sosioekonomista tutkimuksia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien indikaattoreiden, tietokantojen, mallien ja ennusteiden kehittäminen ja aloitteiden taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointi.

Haasteisiin perustuvia toimia, joissa keskitytään yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin hyötyihin ja biotalouteen liittyvien sektoreiden ja markkinoiden uudenaikaistamiseen, tuetaan monialaisen tutkimuksen kautta, joka edistää innovointia ja johtaa uusien käytäntöjen, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Innovointiin sovelletaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa teknologisen, ei-teknologisen, organisatorisen, taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin ja muun muassa uudet liiketoimintamallit, brändin rakentamisen ja palvelut.

Haasteisiin perustuvia toimia, joissa keskitytään ekologisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin hyötyihin ja biotalouteen liittyvien sektoreiden, eri toimijoiden ja markkinoiden uudenaikaistamiseen, tuetaan monialaisen tutkimuksen kautta, joka edistää innovointia ja johtaa uusien käytäntöjen, kestävien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Innovointiin sovelletaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa teknologisen, ei-teknologisen, organisatorisen, taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin ja muun muassa uudet liiketoimintamallit, brändin rakentamisen ja palvelut. Viljelijöiden ja pk-yritysten mahdollisuudet antaa panoksensa alan innovointiin on tunnustettava täysin. Biopohjaista taloutta koskevassa lähestymistavassa on muistettava paikallisia valmiuksia edistävän paikallisen tietämyksen suuri merkitys samalla kun huomioidaan monimuotoisuus ja monisyisyys.

2.3 Toimien päälinjat

2.3 Toimien päälinjat

a) Kestävä maa- ja metsätalous

a) Kestävä ja kilpailukykyinen maa-, kotieläin- ja metsätalous

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarat ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen. Toimissa keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat sekä resurssitehokkaita (myös vähähiilisiä) että muutoksiin hyvin sopeutuvia, samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi.

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarojen varannot ja biologinen monimuotoisuus Euroopan ja maailman laajuisesti ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen. Toimissa keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa-, kotieläin- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat resurssitehokkaita (vähähiiliset, vähäisin ulkoisin tuotantopanoksin toimivat ja luonnonmukaisen viljelyn järjestelmät mukaan lukien), luonnonvaroja suojelevia, monipuolisia, vähemmän jätettä tuottavia, ympäristön muuttumiseen sopeutuvia ja palautumiskykyisiä, sekä maataloustuotteiden laadun ja arvon lisäämiseen samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja erilaisten elintarvikejärjestelmien ja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi.

 

Erityisesti metsätaloudessa tavoitteena on tuottaa kestävästi biopohjaisia tuotteita ja ekosysteemipalveluja ottaen asianmukaisesti huomioon metsätalouden taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat. Toimissa keskitytään kehittämään edelleen tuotantoa ja resurssitehokkaiden metsätalousjärjestelmien kestävyyttä, sillä kyseiset järjestelmät vaikuttavat ratkaisevasti metsien palautumiskyvyn ja biologisen monimuotoisuuden suojelun vahvistamiseen.

b) Kestävä ja kilpailukykyinen maatalous- ja elintarvikeala turvallista ja terveellistä ruokavaliota varten

b) Kestävä ja kilpailukykyinen maatalous- ja elintarvikeala turvallista, kohtuuhintaista ja terveellistä ruokavaliota varten

Tavoitteena on täyttää turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita koskevat kansalaisten vaatimukset, tehdä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksesta ja jakelusta kestävämpää ja parantaa elintarvikealan kilpailukykyä. Toimien painopisteenä ovat terveelliset ja turvalliset elintarvikkeet kaikille, tietoon perustuvat kuluttajavalinnat ja kilpailukykyiset elintarvikkeiden jalostusmenetelmät, joissa käytetään vähemmän resursseja ja jotka tuottavat vähemmän sivutuotteita, jätteitä ja kasvihuonekaasuja.

Tavoitteena on täyttää turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita koskevat kansalaisten vaatimukset, tehdä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksesta ja jakelusta sekä elintarvikkeiden kulutuksesta kestävämpää ja parantaa elintarvikealan kilpailukykyä. Toimien painopisteenä ovat terveellisten, korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden laaja valikoima kaikille, tietoon perustuvat kuluttajavalinnat ja kilpailukykyiset elintarvikkeiden jalostusmenetelmät, joissa käytetään vähemmän resursseja ja lisäaineita ja jotka tuottavat vähemmän sivutuotteita, jätteitä ja kasvihuonekaasuja.

c) Elollisten vesiluonnonvarojen potentiaalin hyödyntäminen

c) Kalastuksen, vesiviljelyn ja meribioteknologioiden potentiaalin hyödyntäminen

Tavoitteena on hyödyntää elollisia vesiluonnonvaroja kestävästi Euroopan valtameristä ja meristä saatavan sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn/tuoton maksimoimiseksi. Toimissa keskitytään elintarviketurvaan kohdistuvan optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseen kehittämällä kestävää ja ympäristöystävällistä kalastusta ja kilpailukykyistä eurooppalaista vesiviljelyä maailmanlaajuisen talouden puitteissa sekä meri-innovoinnin lisäämiseen bioteknologian avulla älykkään "sinisen" kasvun vauhdittamiseksi.

Tavoitteena on hyödyntää ja pitää yllä elollisia vesiluonnonvaroja kestävästi Euroopan valtameristä ja meristä saatavan sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn/tuoton maksimoimiseksi ja suojella biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja. Toimissa keskitytään elintarviketurvaan kohdistuvan optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseen kehittämällä kestävää ja ympäristöystävällistä kalastusta ja kilpailukykyistä eurooppalaista vesiviljelyä maailmanlaajuisen talouden puitteissa sekä meri-innovoinnin lisäämiseen bioteknologian avulla älykkään "sinisen" kasvun vauhdittamiseksi ottaen meriympäristön asettamat rajoitukset sekä sen tarjoamat mahdollisuudet asianmukaisesti huomioon.

d) Kestävä ja kilpailukykyinen biopohjainen teollisuus

d) Kestävä ja kilpailukykyinen biopohjainen teollisuus

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, sellaisten integroitujen biojalostamojen kehittämiseen, joissa käytetään alkutuotannosta saatavaa biomassaa, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, ja uusien markkinoiden avaamiseen tukemalla standardointia, sääntelyä ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden vaikutuksen maankäyttöön ja maankäytön muutokset.

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokasta (mukaan luettuna ravinteiden, energian, hiilen, veden ja maaperän käytön tehokkuus), kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta ja hyödyntää täysin kaikki biojätteen tarjoamat mahdollisuudet, mikä edellyttää suljetun ravinnepiirin kehittämistä kaupunki- ja maaseutualueiden välille. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, kehittämällä integroituja toisen ja kolmannen sukupolven biojalostamoja, joissa tuotetaan ja käytetään maa- ja metsätalouden alkutuotannosta saatavaa biomassaa ja tähteitä, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, muuntamalla kaupunkien biojäte maatalouden panoksiksi tehokkaan puhdistuksen avulla, tukemalla tarvittaessa standardointia ja sertifiointia sekä toteuttamalla sääntely- ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden ympäristö- ja sosioekonomiset vaikutukset maankäyttöön ja maankäytön muutokset sekä kansalaisyhteiskunnan näkemykset ja huolenaiheet.

 

d a) Monialainen merien ja merenkulun tutkimus

 

Meren elollisten ja elottomien luonnonvarojen sekä merienergian lähteiden hyödyntäminen ja lukuisat tavat hyödyntää meriä muodostavat monialaisia tieteellisiä ja teknologisia haasteita.

 

Meret ja valtameret ovat ratkaisevassa asemassa ilmaston säätelyssä, mutta niihin vaikuttavat suuresti ihmisen toiminta sisämaassa, rannikoilla ja merellä sekä ilmastonmuutos. Yleistavoitteena on kehittää monialaista meri- ja merenkulkualan tieteellistä ja teknologista tietämystä (myös valtamerilintuja tutkimalla) sinisen kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi kaikilla meri- ja merenkulkuteollisuuden aloilla, samalla kun suojellaan meriympäristöä ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Tämä meri- ja merenkulkualan tutkimuksen strategisesti koordinoitu lähestymistapa, joka kattaa kaikki Horisontti 2020 ‑puiteohjelman haasteet ja pilarit, tukee myös asiaa koskevien unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa keskeisten sinisen kasvun tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Tarkistus    140

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

3.1. Erityistavoite

3.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on siirtyminen luotettavaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään niukkenevien resurssien, kasvavien energiatarpeiden ja ilmastonmuutoksen uhan edessä.

Erityistavoitteena on siirtyminen luotettavaan, kohtuuhintaiseen, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään niukkenevien resurssien, kasvavien energiatarpeiden ja ilmastonmuutoksen uhan edessä.

Unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi 20 prosenttia energian loppukäytöstä pitäisi kattaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä, ja energiatehokkuuden pitäisi parantua 20 prosenttia. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiajärjestelmän uudistamista siten, että siinä yhdistyvät matala hiiliprofiili, energiavarmuus ja kohtuuhintaisuus, samalla kun parannetaan Euroopan taloudellista kilpailukykyä. Eurooppa on vielä kaukana tästä yleisestä tavoitteesta. 80 prosenttia Euroopan energiajärjestelmästä perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin, ja ala tuottaa 80 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Joka vuosi 2,5 prosenttia unionin bkt:stä käytetään energian tuontiin, ja tämä osuus tulee todennäköisesti kasvamaan. Tämän trendin jatkuminen johtaisi täydelliseen riippuvuuteen öljyn ja kaasun tuonnista vuoteen 2050 mennessä. Energian maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat voimakkaasti ja toimitusvarmuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden johdosta Euroopan teollisuus ja kuluttajat käyttävät entistä suuremman osan tuloistaan energiaan.

Unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi 20 prosenttia energian loppukäytöstä pitäisi kattaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä, ja energiatehokkuuden pitäisi parantua 20 prosenttia. Kaikki energia-alan etenemissuunnitelman 2050 hiilestä irtautumista koskevat skenaariot osoittavat, että tulevaisuudessa suurin osa energiansaantitekniikoista perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Samanaikaisesti on noudatettava kunnianhimoisia energiatehokkuutta koskevia toimintalinjoja kustannustehokkaimpana keinona saavuttaa hiilestä irrottautumista koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Siksi on aiheellista osoittaa 75 prosenttia tämän haasteen talousarviosta uusiutuvia energialähteitä, loppukäyttäjien energiatehokkuutta, älykkäitä verkkoja ja energian varastointia koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Lisäksi 15 prosenttia varoista osoitetaan Älykäs energiahuolto Euroopassa ‑ohjelmalle. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiajärjestelmän uudistamista siten, että siinä yhdistyvät vaihtoehtojen kehittäminen fossiilisille polttoaineille, energiavarmuus ja kohtuuhintaisuus, samalla kun parannetaan Euroopan taloudellista kilpailukykyä. Eurooppa on vielä kaukana tästä yleisestä tavoitteesta. 80 prosenttia Euroopan energiajärjestelmästä perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin, ja ala tuottaa 80 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Joka vuosi 2,5 prosenttia unionin bkt:stä käytetään energian tuontiin, ja tämä osuus tulee todennäköisesti kasvamaan. Tämän trendin jatkuminen johtaisi täydelliseen riippuvuuteen öljyn ja kaasun tuonnista vuoteen 2050 mennessä. Energian maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat voimakkaasti ja toimitusvarmuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden johdosta Euroopan teollisuus ja kuluttajat käyttävät entistä suuremman osan tuloistaan energiaan.

Siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevassa etenemissuunnitelmassa osoitetaan, että tavoitteena olevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset on suurelta osin toteutettava unionin alueella. Tämä merkitsisi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 90 prosentilla energia-alalla, 80 prosentilla teollisuudessa, vähintään 60 prosentilla liikenteessä ja noin 90 prosentilla asumisessa ja palveluissa vuoteen 2050 mennessä.

Siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevassa etenemissuunnitelmassa osoitetaan, että tavoitteena olevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset olisi suurelta osin toteutettava unionin alueella. Tämä merkitsisi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 90 prosentilla energia-alalla, 80 prosentilla teollisuudessa, vähintään 60 prosentilla liikenteessä ja noin 90 prosentilla asumisessa ja palveluissa vuoteen 2050 mennessä. Etenemissuunnitelmassa osoitetaan myös, että muun muassa maakaasun avulla voidaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä edistää energia-alan muutosta yhdistettynä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan.

Näiden vähennysten saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja tehokkaiden, turvallisten ja luotettavien vähähiilisten energiateknologioiden ja ‑palvelujen tutkimukseen, kehittämiseen, demonstrointiin ja kaupallistamiseen. Näiden on kuljettava käsi kädessä sekä tarjonta- että kysyntäpuoleen liittyvien ei-teknologisten ratkaisujen kanssa. Kaiken tämän on oltava osa yhdennettyä vähähiilisyyteen tähtäävää politiikkaa, johon sisältyy myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, etenkin tieto- ja viestintäteknologian sovellusten ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja materiaalien, omaksuminen. Tavoitteena on tuottaa tehokkaita energiateknologioita ja ‑palveluja, jotka voidaan ottaa laajasti käyttöön eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla, ja mahdollistaa älykäs kysyntäpuolen hallinta, joka perustuu avoimiin ja läpinäkyviin energiamarkkinoihin ja älykkäisiin energiatehokkuuden hallintajärjestelmiin.

Vähennysten saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja tehokkaiden, turvallisten ja luotettavien vähähiilisten energiateknologioiden ja -palvelujen tutkimukseen, kehittämiseen, demonstrointiin ja kohtuuhintaiseen kaupallistamiseen, mukaan lukien sähkön varastointi sekä pienen ja erittäin pienen mittakaavan energiajärjestelmien markkinoille tuominen. Näiden on kuljettava käsi kädessä sekä tarjonta- että kysyntäpuoleen liittyvien ei-teknologisten ratkaisujen kanssa. Kaiken tämän on oltava osa yhdennettyä kestävää vähähiilisyyteen tähtäävää politiikkaa, johon sisältyy myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, etenkin tieto- ja viestintäteknologian sovellusten ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja materiaalien, omaksuminen. Tavoitteena on tuottaa tehokkaita energiateknologioita ja ‑palveluja, joilla vastataan pääasiassa uusiutuvien energialähteiden integroimiseen liittyviin energia-alan haasteisiin ja jotka voidaan ottaa laajasti käyttöön eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla, ja mahdollistaa älykäs kysyntäpuolen hallinta, joka perustuu avoimiin ja läpinäkyviin energiamarkkinoihin ja turvallisiin ja älykkäisiin energiatehokkuuden hallintajärjestelmiin.

3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Uusien teknologioiden ja ratkaisujen on kilpailtava kustannuksissa ja luotettavuudessa pitkälle optimoitujen energiajärjestelmien kanssa, joilla on vakiintuneet toimijat ja teknologiat. Tutkimus ja innovointi on olennaisen tärkeää, jotta näistä uusista, puhtaammista, vähähiilisistä ja tehokkaammista energialähteistä tulee kaupallisesti houkuttelevia tarvittavassa mittakaavassa. Toimiala ja yksittäiset jäsenvaltiot eivät yksin pysty kantamaan kustannuksia ja riskejä, joiden tärkeimmät taustasyyt (siirtyminen vähähiiliseen talouteen, kohtuuhintaisten ja turvallisten energiantoimitusten turvaaminen) ovat markkinoiden ulkopuolella.

Uusien teknologioiden ja ratkaisujen on kilpailtava historiallisille toimijoille ja teknologioille suunnitelluissa energiajärjestelmissä, jotka ovat saaneet osakseen valtaosan maailman ja Euroopan tähän mennessä myöntämästä tutkimusrahoituksesta ja tuesta. Tutkimus ja innovointi on olennaisen tärkeää, jotta uusista, puhtaammista, uusiutuvista ja tehokkaammista energialähteistä tulee kaupallisesti houkuttelevia tarvittavassa mittakaavassa. Toimiala ja yksittäiset jäsenvaltiot eivät yksin pysty kantamaan kustannuksia ja riskejä, joiden tärkeimmät taustasyyt (siirtyminen vähähiiliseen talouteen, kohtuuhintaisten ja turvallisten energiantoimitusten turvaaminen) ovat markkinoiden ulkopuolella.

Tämän kehityksen vauhdittaminen edellyttää unionin tason strategista lähestymistapaa, joka kattaa energian toimitukset, kysynnän ja käytön rakennuksissa, palveluissa, liikenteessä ja teollisuuden arvoketjuissa. Tähän sisältyy resurssien yhteensovittaminen unionin laajuisesti, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, erityisesti älykästä erikoistumista koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden, päästökauppajärjestelmän, julkisten hankintojen ja muiden rahoitusmekanismien kautta. Se edellyttää myös uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevaa sääntely- ja käyttöönottopolitiikkaa, räätälöityä teknistä avunantoa ja valmiuksien luomista muiden kuin teknologisten esteiden poistamiseksi.

Tämän kehityksen vauhdittaminen edellyttää unionin tason strategista lähestymistapaa, joka kattaa energian toimitukset, kysynnän ja käytön rakennuksissa, palveluissa, liikenteessä ja teollisuuden arvoketjuissa. Tähän sisältyy resurssien yhteensovittaminen unionin laajuisesti, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, erityisesti älykästä erikoistumista koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden, päästökauppajärjestelmän, julkisten hankintojen ja muiden rahoitusmekanismien kautta. Se edellyttää myös uusiutuvia energialähteitä koskevaa sääntely- ja käyttöönottopolitiikkaa, energiatehokkuutta edistävää räätälöityä teknistä avunantoa ja valmiuksien luomista muiden kuin teknologisten esteiden poistamiseksi.

Strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) tarjoaa tällaisen strategisen lähestymistavan. Siinä esitetään pitkän aikavälin linjaukset siitä, kuinka puututaan keskeisiin innovoinnin pullonkauloihin, joita energiateknologiat kohtaavat tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa ja t&k-vaiheessa, konseptin toimivuuden osoittamisen vaiheessa sekä demonstrointivaiheessa, kun yritykset hakevat pääomaa rahoittaakseen suuria hankkeita, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan, ja käynnistääkseen markkinoillesaattamisprosessin.

Strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) tarjoaa tällaisen strategisen lähestymistavan. Siinä esitetään pitkän aikavälin linjaukset siitä, kuinka puututaan keskeisiin innovoinnin pullonkauloihin, joita energiateknologiat kohtaavat tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa ja t&k-vaiheessa, konseptin toimivuuden osoittamisen vaiheessa sekä demonstrointivaiheessa, kun yritykset hakevat pääomaa rahoittaakseen suuria hankkeita, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan, ja käynnistääkseen markkinoillesaattamisprosessin. SET-suunnitelmaan sisältyvien lukuisten teknologioiden ohella ei lyödä laimin myöskään uusia kehitteillä olevia teknologioita, joilla on potentiaalia aikaansaada perinpohjaisia muutoksia.

SET-suunnitelman täysimittaisen täytäntöönpanon vaatimiksi resursseiksi on arvioitu 8 miljardia euroa vuodessa seuraavien 10 vuoden ajan. Yksittäisten jäsenvaltioiden tai tutkimus- ja teollisuustoimijoiden kapasiteetit ovat tähän aivan riittämättömät. Tarvitaan unionin tason investointeja tutkimukseen ja innovointiin, ja Euroopan laajuisesti on koottava resursseja yhteisen täytäntöönpanon ja riskien ja kapasiteetin jakamisen kautta. Unionin rahoitus energia-alan tutkimukselle ja innovoinnille täydentää siis jäsenvaltioiden toimia keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa unionin tasolla, etenkin niihin, joilla on mahdollisesti vahva vipuvaikutus kansallisiin resursseihin. Unionin tason toimilla tuetaan myös suuririskisiä, kalliita ja pitkäkestoisia ohjelmia, jotka ovat yksittäisten jäsenvaltioiden ulottumattomissa, yhdistetään toimia niiden riskien pienentämiseksi, joita aiheutuu investoinneista suuren mittakaavan toimiin, kuten teolliseen demonstrointiin, ja kehitetään Euroopan laajuisia, yhteentoimivia energiaratkaisuja.

SET-suunnitelman täysimittaisen täytäntöönpanon vaatimiksi resursseiksi on arvioitu 8 miljardia euroa vuodessa seuraavien 10 vuoden ajan. Yksittäisten jäsenvaltioiden tai tutkimus- ja teollisuustoimijoiden kapasiteetit ovat tähän aivan riittämättömät. Tarvitaan unionin tason investointeja tutkimukseen ja innovointiin, ja Euroopan laajuisesti on koottava resursseja yhteisen täytäntöönpanon ja riskien ja kapasiteetin jakamisen kautta. Unionin rahoitus energia-alan tutkimukselle ja innovoinnille täydentää siis jäsenvaltioiden toimia ja kasvattaa niiden mittasuhteita keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa unionin tasolla, etenkin niihin, joilla on mahdollisesti vahva vipuvaikutus kansallisiin resursseihin ja joilla voidaan luoda työpaikkoja. Unionin tason toimilla tuetaan myös suuririskisiä, kalliita ja pitkäkestoisia ohjelmia, jotka ovat yksittäisten jäsenvaltioiden ulottumattomissa, yhdistetään toimia niiden riskien pienentämiseksi, joita aiheutuu investoinneista suuren mittakaavan toimiin, kuten teolliseen demonstrointiin, ja kehitetään Euroopan laajuisia, yhteentoimivia energiaratkaisuja. Unionin myöntämällä rahoituksella voidaan rahoittaa kestävää teknologiaa unionin pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti.

SET-suunnitelman täytäntöönpano eurooppalaisen energiapolitiikan tutkimus- ja innovointipilarina parantaa unionin energiansaannin varmuutta ja helpottaa siirtymistä vähähiiliseen talouteen, auttaa yhdistämään tutkimus- ja innovointiohjelmat Euroopan laajuisiin ja alueellisiin energiainfrastruktuuri-investointeihin ja lisää sijoittajien halukkuutta antaa pääomaa hankkeille, joiden käyttöönottoajat ovat pitkiä ja joihin liittyy merkittäviä teknologia- ja markkinariskejä. Se luo innovointimahdollisuuksia pienille ja suurille yrityksille ja auttaa niitä tulemaan kilpailukykyisiksi tai pysymään sellaisina maailmanlaajuisella tasolla, jolla energiateknologiat tarjoavat suuria ja jatkuvasti kasvavia mahdollisuuksia.

SET-suunnitelman täytäntöönpano eurooppalaisen energiapolitiikan tutkimus- ja innovointipilarina parantaa unionin energiansaannin varmuutta ja helpottaa siirtymistä vähähiiliseen talouteen, auttaa yhdistämään tutkimus- ja innovointiohjelmat Euroopan laajuisiin ja alueellisiin energiainfrastruktuuri-investointeihin ja lisää sijoittajien halukkuutta antaa pääomaa hankkeille, joiden käyttöönottoajat ovat pitkiä ja joihin liittyy merkittäviä teknologia- ja markkinariskejä. Se luo innovointimahdollisuuksia pienille ja suurille yrityksille ja auttaa niitä tulemaan kilpailukykyisiksi tai pysymään sellaisina maailmanlaajuisella tasolla, jolla energiateknologiat tarjoavat suuria ja jatkuvasti kasvavia mahdollisuuksia. SET-suunnitelmaan sisältyviä teknologioita rahoitetaan erillisistä budjettikohdista.

Kansainvälisellä näyttämöllä unionin tasolla toteutetut toimet luovat kriittisen massan, jota tarvitaan herättämään muiden teknologiajohtajien mielenkiinto ja synnyttämään kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka edistävät unionin tavoitteiden saavuttamista. Niiden ansiosta kansainvälisten kumppaneiden on helpompi olla vuorovaikutuksessa unionin kanssa sellaisten yhteisten toimien kehittämiseksi, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä.

Kansainvälisellä näyttämöllä unionin tasolla toteutetut toimet luovat kriittisen massan, jota tarvitaan herättämään muiden teknologiajohtajien mielenkiinto ja synnyttämään kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka edistävät unionin tavoitteiden saavuttamista. Niiden ansiosta kansainvälisten kumppaneiden on helpompi olla vuorovaikutuksessa unionin kanssa sellaisten yhteisten toimien kehittämiseksi, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä.

Tähän haasteeseen liittyvät toimet muodostavat siis Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan teknologisen selkärangan. Ne edistävät myös Innovaatiounionin toteuttamista energia-alalla sekä lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Tähän haasteeseen liittyvät toimet muodostavat siis Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan teknologisen selkärangan. Ne edistävät myös Innovaatiounionin toteuttamista energia-alalla sekä lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Ydinfissiota ja fuusioenergiaa koskevia tutkimus- ja innovointitoimia toteutetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman Euratom-osassa.

Ydinfuusiota sekä ydinfissiolla tuotetun energian turvallisuusnäkökohtia koskevia tutkimus- ja innovointitoimia toteutetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman Euratom-osassa. Turvallista, puhdasta ja tehokasta energiaa koskevan haasteen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman Euratom-osan väliset synergiamahdollisuudet on otettava huomioon.

3.3. Toimien päälinjat

3.3. Toimien päälinjat

a) Energiankulutuksen vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen älykkäällä ja kestävällä käytöllä

a) Energiatehokkuuden lisääminen, energiankulutuksen vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen älykkäällä, kestävällä ja turvallisella käytöllä

Toimissa keskitytään tutkimaan ja testaamaan täydessä mittakaavassa uusia konsepteja, ei-teknologisia ratkaisuja ja sellaisia tehokkaampia, yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja kohtuuhintaisia teknologiakomponentteja ja -järjestelmiä, joissa on sisäänrakennettuja älytoimintoja, jotta voidaan mahdollistaa tosiaikainen energianhallinta lähes päästöttömissä rakennuksissa, uusiutuviin energialähteisiin perustuva lämmitys ja jäähdytys ja erittäin tehokkaat teollisuustoiminnot sekä energiatehokkuusratkaisujen laajamittainen käyttöönotto yrityksissä, kotitalouksissa, yhteisöissä ja kaupungeissa.

Toimissa keskitytään tutkimaan ja testaamaan täydessä mittakaavassa uusia konsepteja, ei-teknologisia ratkaisuja ja sellaisia tehokkaampia, yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja kohtuuhintaisia teknologiakomponentteja ja -järjestelmiä, joissa on sisäänrakennettuja älytoimintoja, jotta voidaan mahdollistaa kaupunkien ja alueiden tosiaikainen energianhallinta, lähes nollaenergiarakennukset ja plusenergiarakennukset, korjausrakentaminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuva lämmitys ja jäähdytys ja erittäin tehokkaat teollisuustoiminnot sekä energiatehokkuutta lisäävien ja energiansäästön mahdollistavien ratkaisujen ja palvelujen laajamittainen käyttöönotto yrityksissä, kotitalouksissa, yhteisöissä ja kaupungeissa.

b) Vähähiilistä sähköä halvalla

b) Kestävää vähähiilistä sähköä halvalla

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa sellaisia innovatiivisia uusiutuvia energialähteitä ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita, jotka tarjoavat mittakaavaltaan suurempia, kustannuksistaan alhaisempia ja ympäristön kannalta turvallisia teknologioita, joiden muuntohyötysuhde on korkeampi ja jotka ovat paremmin saatavilla erilaisilla markkinoilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä.

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa sellaisia innovatiivisia uusiutuvia energialähteitä ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita, jotka tarjoavat mittakaavaltaan suurempia, kustannuksistaan alhaisempia ja ympäristön kannalta turvallisia teknologioita vaihtoehdoksi fossiilisille polttoaineille tai pienentävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden hiilijalanjälkeä, joiden muunto- ja varastointihyötysuhde on korkeampi ja jotka ovat paremmin saatavilla erilaisilla markkinoilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä.

c) Vaihtoehtoiset polttoaineet ja liikuteltavat energianlähteet

c) Vaihtoehtoiset polttoaineet ja liikuteltavat energianlähteet

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa teknologioita ja arvoketjuja, joilla voidaan tehdä bioenergiasta kilpailukykyisempää ja kestävämpää, lyhentää vedyn ja polttokennojen markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa ja kehittää kypsään vaiheeseen uusia vaihtoehtoja, joilla on potentiaalia pitkällä aikavälillä.

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa teknologioita ja arvoketjuja, joilla voidaan tehdä bioenergiasta, vedystä, polttokennoista ja muista vaihtoehtoisista nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, joilla energian muuntamisen hyötysuhdetta voidaan mahdollisesti tehostaa, kilpailukykyisempiä ja kestävämpiä.

 

Toimissa keskitytään myös kehittämään ja ottamaan käyttöön vara- ja säätövoimaa tuottavia teknologioita, myös tavanomaisia voimaloita, joilla lisätään joustavuutta ja tehokkuutta ja jotka otetaan käyttöön, kun vaihteleva uusiutuva energiantuotanto ei kykene syöttämään sähköä järjestelmään ja varmistamaan verkon vakautta.

d) Euroopan yhteinen älykäs sähköverkko

d) Euroopan yhteinen älykäs ja joustava energiaverkko

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa uusia verkkoteknologioita, mukaan lukien varastointi, järjestelmiä ja markkinamalleja, joiden avulla voidaan suunnitella, seurata, valvoa ja käyttää turvallisesti yhteentoimivia verkkoja avoimilla, hiilettömillä, ilmastonmuutokseen sopeutuvilla ja kilpailluilla markkinoilla tavanomaisissa olosuhteissa ja hätätilanteissa.

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa uusia verkkoteknologioita, mukaan lukien koko sähköntuotantoketjun kattavat joustavat energian varastointijärjestelmät, ja markkinamalleja, joiden avulla voidaan suunnitella, seurata, valvoa ja käyttää turvallisesti yhteentoimivia ja joustavia verkkoja sekä tasata kasvavan uusiutuvan energiantuotannon vaihteluja avoimilla, hiilettömillä, ympäristön kannalta kestävillä, ilmastonmuutokseen sopeutuvilla ja kilpailluilla markkinoilla tavanomaisissa olosuhteissa ja hätätilanteissa, ja tällä tavoin niillä tuetaan vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon täysimittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

 

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maaseutualueiden "älykkäisiin verkkoihin", joihin liittyy erityisiä haasteita ja jotka edellyttävät innovatiivisia teknisiä ratkaisuja.

e) Uusi osaaminen ja uudet teknologiat

e) Uusi osaaminen ja uudet teknologiat

Toimissa keskitytään energiateknologioiden monialaiseen tutkimukseen (mukaan lukien visionääriset toimet) ja yleiseurooppalaisten tutkimusohjelmien ja maailmanluokan infrastruktuurien yhteiseen toteuttamiseen.

Toimissa keskitytään kestävien energiateknologioiden monialaiseen tutkimukseen (mukaan lukien visionääriset toimet) ja yleiseurooppalaisten tutkimusohjelmien ja maailmanluokan infrastruktuurien yhteiseen toteuttamiseen. Teknologisia innovaatioita täydennetään toimintalinjoilla ja aloitteilla, joilla tuetaan ei-teknologisia innovaatioita.

f) Vankka päätöksenteko ja yleisön osallistaminen

f) Vankka päätöksenteko ja yleisön osallistaminen

Toimissa keskitytään kehittämään välineitä, menetelmiä ja malleja vankkaa ja läpinäkyvää poliittista tukea varten, mukaan lukien yleiseen hyväksyntään ja yleisön osallistamiseen, käyttäjien osallistumiseen ja kestävyyteen liittyvät toimet.

Toimissa keskitytään kehittämään välineitä, menetelmiä ja malleja, esimerkiksi tulevaisuuden skenaarioita, vankkaa ja läpinäkyvää poliittista tukea varten, mukaan lukien yleiseen hyväksyntään ja yleisön osallistamiseen, käyttäjien osallistumiseen, ympäristövaikutusten arvioimiseen ja kestävyyteen liittyvät toimet.

g) Energiainnovaatioiden markkinoille saattaminen

g) Energiainnovaatioiden markkinoille saattaminen sekä markkinoiden ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Älykäs energiahuolto Euroopassa III -ohjelman avulla

Toimissa keskitytään soveltavaan innovointiin, jolla pyritään helpottamaan energiateknologioiden ja -palvelujen markkinoille saattamista, poistamaan ei-teknologisia esteitä ja nopeuttamaan unionin energiapolitiikan kustannustehokasta täytäntöönpanoa.

Toimissa keskitytään soveltavaan innovointiin, jolla pyritään helpottamaan kestävien energiateknologioiden ja ‑palvelujen markkinoille saattamista, poistamaan ei-teknologisia esteitä ja nopeuttamaan unionin energiapolitiikan kustannustehokasta täytäntöönpanoa. Älykäs energiahuolto Euroopassa ‑ohjelmaa, joka on pantu menestyksekkäästi täytäntöön kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman osana, jatketaan ja sille osoitetaan runsaasti määrärahoja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta.

 

Tarkistus    141

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ja liikkuvuus

4.1. Erityistavoite

4.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas, ympäristöystävällinen, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä, joka hyödyttää kansalaisia, taloutta ja yhteiskuntaa.

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas, kohtuuhintainen, ilmasto- ja ympäristöystävällinen, turvallinen ja yhteentoimiva eurooppalainen liikennejärjestelmä (infrastruktuuriverkot mukaan luettuina), joka hyödyttää kansalaisia, unionin taloutta ja yhteiskuntaa. Tällainen liikennejärjestelmä kattaa "terveenä ikääntymisen" ajatuksen, hyödyttää kaikkia iästä, sukupuolesta tai toimintarajoitteista riippumatta ja siinä otetaan huomioon kaikkia palvelevan suunnittelun näkökohdat.

Euroopan on sovitettava kansalaistensa kasvavat liikkumistarpeet taloudellisen suorituskyvyn ja vähähiilisen yhteiskunnan ja ilmastonmuutokseen sopeutuvan talouden vaatimuksiin. Kasvustaan huolimatta liikennesektorin on vähennettävä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia ja katkaistava riippuvuutensa öljystä, samalla kun pidetään yllä korkeaa tehokkuutta ja liikkuvuutta.

Euroopan on sovitettava kansalaistensa muuttuvat, uusien demografisten ja yhteiskunnallisten haasteiden muovaamat liikkumistarpeet ja alueellinen yhteenkuuluvuus taloudellisen suorituskyvyn ja energiatehokkaan, vähähiilisen yhteiskunnan ja ilmastonmuutokseen sopeutuvan talouden vaatimuksiin. Kasvustaan huolimatta liikennesektorin on vähennettävä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia ja katkaistava riippuvuutensa öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista, samalla kun pidetään yllä korkeaa tehokkuutta, kohtuuhintaisuutta ja liikkuvuutta lisäämättä entisestään syrjäisten alueiden eristyneisyyttä. Joukkoliikenteen järjestelmiin liittyy turvallisuusongelmia, jotka on ratkaistava jo tutkimusvaiheessa.

Kestävä liikkuvuus voidaan saavuttaa vain liikennejärjestelmän radikaalilla muutoksella, joka perustuu liikennealan tutkimuksen läpimurtoihin, kauaskantoiseen innovointiin ja ympäristöystävällisempien, turvallisempien ja älykkäämpien liikenneratkaisujen yhdenmukaiseen Euroopan laajuiseen toteuttamiseen.

Kestävä liikkuvuus voidaan saavuttaa vain liikenne- ja liikkuvuusjärjestelmän radikaalilla muutoksella, joka perustuu alan tutkimuksen läpimurtoihin, kauaskantoiseen innovointiin ja ympäristöystävällisempien, terveellisempien, turvallisempien, luotettavampien ja älykkäämpien liikenne- ja liikkuvuusratkaisujen yhdenmukaiseen Euroopan laajuiseen toteuttamiseen.

Tutkimuksen ja innovoinnin avulla on saatava aikaan kohdennettuja ja pikaisia edistysaskelia, jotka auttavat saavuttamaan unionin keskeiset poliittiset tavoitteet ja edistävät samalla taloudellista kilpailukykyä, tukevat siirtymistä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan ja vähähiiliseen talouteen ja auttavat säilyttämään johtoaseman maailmanmarkkinoilla.

Tutkimuksen ja innovoinnin avulla kussakin liikennemuodossa on saatava aikaan kohdennettuja ja pikaisia edistysaskelia, jotka auttavat saavuttamaan unionin keskeiset poliittiset tavoitteet ja edistävät samalla taloudellista kilpailukykyä, tukevat siirtymistä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan ja energiatehokkaaseen, vähähiiliseen talouteen, lisäävät liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa ja auttavat säilyttämään johtoaseman maailmanmarkkinoilla.

Vaikka tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon tarvittavat investoinnit ovatkin mittavia, liikenteen kestävyyden parantamatta jättäminen johtaa pitkällä aikavälillä kestämättömiin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristökustannuksiin.

Vaikka tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon tarvittavat investoinnit ovatkin mittavia, koko liikenne- ja liikkuvuusjärjestelmän kestävyyden parantamatta jättäminen johtaa pitkällä aikavälillä kestämättömiin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristökustannuksiin. Euroopan teknologisen johtoaseman menettäminen liikennealalla haittaa myös edellä mainitun tavoitteen saavuttamista ja aiheuttaa vakavia kielteisiä seurauksia unionin työllisyydelle ja pitkän aikavälin talouskasvulle.

4.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

4.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Liikenne on Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeinen käyttövoima. Se varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennetyillä eurooppalaisilla sisämarkkinoilla ja avoimessa ja osallistavassa yhteiskunnassa. Se on yksi Euroopan suurimmista kilpailuvalteista teollisten valmiuksien ja palvelun laadun suhteen ja on johtavassa asemassa monilla maailmanmarkkinoilla. Liikenneala ja liikennevälineiden valmistus tuottavat yhdessä 6,3 prosenttia unionin bkt:stä. Samaan aikaan Euroopan liikenneala kohtaa jatkuvasti kiihtyvää kilpailua maailman muista osista. Tarvitaan läpimurtoteknologioita, joilla voidaan turvata Euroopan tuleva kilpailukyky ja lieventää nykyisen liikennejärjestelmän haittoja.

Liikenne on Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeinen käyttövoima. Se varmistaa alueellisen yhteenkuuluvuuden ja ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä unionin sisämarkkinoiden yhdentymisessä ja avoimessa ja osallistavassa yhteiskunnassa. Se on yksi Euroopan suurimmista kilpailuvalteista teollisten valmiuksien ja palvelun laadun suhteen ja on johtavassa asemassa monilla maailmanmarkkinoilla. Liikenneala ja liikennevälineiden valmistus yksin tuottavat 6,3 prosenttia unionin bkt:stä ja työllistävät noin 13 miljoonaa ihmistä. Liikennealan kokonaisosuus unionin taloudesta on kuitenkin paljon suurempi, sillä tavarakauppa, jonka osuus unionin bkt:stä on lähes 30 prosenttia, monet palvelut ja työssään matkustavat työntekijät ovat täysin riippuvaisia tehokkaasta liikenteestä. Hyöty, jonka liikenne tuo yhteiskunnalle yhdistämällä ihmisiä, on myös merkittävä vaikkakin vaikea määrittää, ja se on olennaisen tärkeä vapaalle liikkuvuudelle unionissa. Samaan aikaan Euroopan liikenneala kohtaa jatkuvasti kiihtyvää kilpailua maailman muista osista. Tarvitaan läpimurtoteknologioita, joilla voidaan turvata Euroopan tuleva kilpailukyky ja lieventää nykyisen liikennejärjestelmän haittoja.

Liikenneala vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja tuottaa jopa neljänneksen kaikista päästöistä. Liikenne on 96 prosenttisesti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Myös ruuhkat ovat jatkuvasti paheneva ongelma; järjestelmät eivät ole vielä riittävän älykkäitä; mahdollisuudet vaihtoihin eri liikennemuotojen välillä eivät aina ole houkuttelevia; liikennekuolemat ovat unionissa edelleen liian korkealla tasolla (34 000 kuolemantapausta vuodessa); ja kansalaiset ja yritykset odottavat liikennejärjestelmää, joka on turvallinen ja turvattu. Kaupunkiympäristö asettaa erityisiä haasteita liikenteen kestävyydelle.

Liikenneala vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja tuottaa jopa neljänneksen kaikista päästöistä. Liikenne on 96-prosenttisesti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Myös ruuhkat ovat jatkuvasti paheneva ongelma; järjestelmät eivät ole vielä riittävän älykkäitä; mahdollisuudet siirtyä kestävämpiin liikennemuotoihin eivät aina ole houkuttelevia; liikennekuolemat ovat unionissa edelleen liian korkealla tasolla (34 000 kuolemantapausta vuodessa); ja kansalaiset ja yritykset odottavat liikennejärjestelmää, joka on kaikkien saavutettavissa, turvallinen ja turvattu. Kaupunkiympäristö asettaa erityisiä haasteita elämänlaadun sekä liikenteen ja liikkuvuuden kestävyyden paremmalle tasapainottamiselle.

Liikenteen ennakoitu kasvuvauhti johtaisi muutamassa vuosikymmenessä Euroopan liikenteen tukkeutumiseen ja kasvattaisi sen taloudelliset kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kestämättömiksi. Matkustajakilometrien ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana, ja lentoliikenteessä kasvu on kaksi kertaa nopeampaa. Hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 35 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ruuhkien kustannukset kasvaisivat noin 50 prosenttia lähes 200 miljardiin euroon vuodessa. Onnettomuuksien ulkoiset kustannukset kasvaisivat noin 60 miljardilla eurolla vuoteen 2005 verrattuna.

Liikenteen ennakoitu kasvuvauhti johtaisi muutamassa vuosikymmenessä Euroopan liikenteen tukkeutumiseen ja kasvattaisi sen taloudelliset kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kestämättömiksi tuhoisin taloudellisin ja sosiaalisin seurauksin. Mikäli tähänastiset suuntaukset jatkuvat, matkustajakilometrien ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana, ja lentoliikenteessä kasvu on kaksi kertaa nopeampaa. Hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 35 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ruuhkien kustannukset kasvaisivat noin 50 prosenttia lähes 200 miljardiin euroon vuodessa. Onnettomuuksien ulkoiset kustannukset kasvaisivat noin 60 miljardilla eurolla vuoteen 2005 verrattuna.

Tilanne ei siis voi jatkua nykyisellään. Poliittisten tavoitteiden ohjaama ja keskeisiin haasteisiin keskittyvä tutkimus ja innovointi edistää merkittävästi niiden unionin tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat maapallon lämpötilan nousun rajoittamista 2 ºC:een, liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 60 prosentilla, ruuhkien ja onnettomuuksien aiheuttamien kustannusten merkittävää vähentämistä ja liikennekuolemien vähentämistä lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Tilanne ei siis voi jatkua nykyisellään. Poliittisten tavoitteiden ohjaama ja keskeisiin haasteisiin keskittyvä tutkimus ja innovointi edistää merkittävästi niiden unionin tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat maapallon lämpötilan nousun rajoittamista 2 ºC:een, liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 60 prosentilla, ruuhkien ja onnettomuuksien aiheuttamien kustannusten merkittävää vähentämistä ja liikennekuolemien vähentämistä lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Saastumiseen, ruuhkiin, turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä kaikkialla unionissa ja vaativat yhteistä Euroopan laajuista vastausta. Ajoneuvoihin, infrastruktuuriin ja liikenteenhallintaan liittyvien uusien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttaminen on keskeisessä asemassa, kun halutaan kehittää unionille puhtaampi ja tehokkaampi liikennejärjestelmä, saavuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi tarvittavat tulokset ja ylläpitää Euroopan johtoasemaa liikenteeseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen maailmanmarkkinoilla. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään hajanaisilla kansallisilla toimilla.

Saastumiseen, ruuhkiin, turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä kaikkialla unionissa ja vaativat yhteistä Euroopan laajuista vastausta. Sellaisten ajoneuvoihin liittyvien uusien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja yhdenmukaistetun käyttöönoton nopeuttaminen, joilla varmistetaan infrastruktuurien johdonmukainen kehittäminen ja liikenteenhallinta, on keskeisessä asemassa, kun halutaan kehittää unionille puhtaampi, turvallisempi, varmempi, saavutettavampi ja tehokkaampi liikennejärjestelmä, saavuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi tarvittavat tulokset ja ylläpitää Euroopan johtoasemaa liikenteeseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen maailmanmarkkinoilla. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään hajanaisilla kansallisilla toimilla.

 

Lisäksi on tuettava olemassa olevia ratkaisuja luomalla tehokkaita, älykkäitä, yhteentoimivia ja toisiinsa nivoutuvia järjestelmiä, jotka liittyvät SESAR-, Galileo-, EGNOS-, GMES-, ERTMS-, SIF-, SafeSeaNet-, LRIT- ja STI-järjestelmiin. Myös sellaisia aloitteita kuin eSafety ja eCall on jatkettava.

Liikennealan tutkimukselle ja kehittämiselle annettava unionin tason rahoitus täydentää jäsenvaltioiden toimia keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Tämä tarkoittaa, että painopisteenä ovat ensisijaiset alat, jotka vastaavat Euroopan poliittisia tavoitteita, joilla tarvitaan toiminnan kriittistä massaa, joilla on haettava Euroopan laajuisia yhteentoimivia liikenneratkaisuja tai joilla toimien yhdistäminen yli kansallisten rajojen voi vähentää tutkimusinvestoinnin riskejä, johtaa yhteisiin standardeihin ja lyhentää tutkimustulosten markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa.

Liikennealan tutkimukselle ja kehittämiselle annettava unionin tason rahoitus täydentää jäsenvaltioiden toimia keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Tämä tarkoittaa, että painopisteenä ovat ensisijaiset alat, jotka vastaavat Euroopan poliittisia tavoitteita, joilla tarvitaan toiminnan kriittistä massaa, joilla on haettava Euroopan laajuisia liikennejärjestelmiä, viimeisintä tekniikkaa hyödyntäviä käyttövoiman ja voiman lähteitä, yhteentoimivia tai multimodaalisia yhdennettyjä liikenneratkaisuja ja infrastruktuureja tai joilla toimien yhdistäminen yli kansallisten rajojen voi poistaa liikennejärjestelmän pullonkauloja ja vähentää tutkimusinvestoinnin riskejä, johtaa yhteisiin standardeihin ja standardointiin ja lyhentää tutkimustulosten markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa.

Tutkimus- ja innovointitoimiin sisältyy laaja valikoima aloitteita, jotka kattavat koko innovaatioketjun. Useat toimet on erityisesti tarkoitettu helpottamaan tulosten kaupallistamista: tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmakeskeinen lähestymistapa, demonstrointihankkeet, markkinoille saattamiseen liittyvät toimet ja standardoinnin, sääntelyn ja innovatiivisten hankintastrategioiden tukeminen ajavat kaikki tätä päämäärää. Lisäksi sidosryhmien osallistumisen ja asiantuntemuksen avulla voidaan osaltaan kaventaa kuilua tutkimustulosten ja niiden liikennealalla käyttöönoton välillä.

Tutkimus- ja innovointitoimiin sisältyy laaja valikoima aloitteita, jotka kattavat koko innovaatioketjun ja soveltavat integroitua lähestymistapaa innovatiivisiin liikenneratkaisuihin alkaen ajoneuvoihin liittyvistä innovaatioista aina infrastruktuureihin ja liikennejärjestelmiin asti. Useat toimet on erityisesti tarkoitettu helpottamaan tulosten kaupallistamista: tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmakeskeinen lähestymistapa, demonstrointihankkeet, markkinoille saattamiseen liittyvät toimet ja standardoinnin, sääntelyn ja innovatiivisten hankintastrategioiden tukeminen ajavat kaikki tätä päämäärää. Lisäksi sidosryhmien osallistumisen ja asiantuntemuksen avulla voidaan osaltaan kaventaa kuilua tutkimustulosten ja niiden liikennealalla käyttöönoton välillä.

Investointi ympäristöystävällisemmän, älykkäämmän ja yhdennetymmän liikennejärjestelmän tutkimukseen ja innovointiin edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena olevaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteita. Toimet tukevat yhtenäiseen eurooppalaiseen liikennealueeseen tähtäävän liikenteen valkoisen kirjan täytäntöönpanoa. Ne edistävät myös lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Investointi ympäristöystävällisemmän, älykkäämmän ja täysin yhdennetyn luotettavan liikennejärjestelmän tutkimukseen ja innovointiin edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena olevaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteita. Toimet tukevat yhtenäiseen eurooppalaiseen liikennealueeseen tähtäävän liikenteen valkoisen kirjan täytäntöönpanoa. Ne edistävät myös lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

4.3. Toimien päälinjat

4.3. Toimien päälinjat

a) Ympäristöä kunnioittava resurssitehokas liikenne

a) Ympäristöä säästävä ja ihmisten terveyttä edistävä resurssitehokas liikenne

Tavoitteena on minimoida liikenteen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia parantamalla sen tehokkuutta luonnonvarojen käytössä ja vähentämällä sen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Tavoitteena on minimoida liikenteen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen parantamalla liikenteen laatua ja tehokkuutta luonnonvarojen käytössä, monipuolistamalla polttoainelähteitä sekä vähentämällä liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja kasvihuonekaasujen päästöjä. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi on kiinnitettävä huomiota kunnossapitoon, korjauksiin, jälkiasennuksiin ja kierrätykseen kaikkien liikennemuotojen osalta.

Toimissa keskitytään luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ajoneuvojen tehokkuuden parantamiseen, uuden sukupolven sähköajoneuvojen ja muiden päästöttömien tai lähes päästöttömien ajoneuvojen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, myös uraauurtavien moottoreiden, akkujen ja infrastruktuurien avulla, vaihtoehtoisten polttoaineiden ja innovatiivisten ja tehokkaampien käyttövoimajärjestelmien tutkimiseen ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mukaan lukien polttoaineinfrastruktuuri, infrastruktuurien käytön optimointiin älykkäiden liikennejärjestelmien ja älylaitteiden avulla sekä kysynnänhallinnan ja julkisen ja moottorittoman liikenteen käytön lisäämiseen etenkin kaupunkialueilla.

Toimissa keskitytään ensinnäkin luonnonvarojen kulutuksen, melun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja kaikenlaisten ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen, uuden sukupolven päästöttömien tai lähes päästöttömien ajoneuvojen ja niihin liittyvien infrastruktuurien kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, myös uraauurtavien moottoreiden, akkujen ja infrastruktuurien avulla sekä käyttämällä uusiutuvia energialähteitä raide-, vesi- ja ilmaliikenteessä. Lisäksi olisi kannustettava kaikkea innovointia, jolla pyritään päästöttömälle tai lähes päästöttömälle tasolle kaikissa liikennemuodoissa, mukaan luettuina vaihtoehtoisten ja kestävien polttoaineiden valtavan potentiaalin kehittäminen, innovatiivisten ja tehokkaampien käyttövoimajärjestelmien kehittäminen, polttoainejärjestelmien, ajoneuvojen painon ja aerodynamiikan optimoiminen, kehittäminen ja infrastruktuuri sekä infrastruktuurien käytön optimointi älykkäiden liikennejärjestelmien ja älylaitteiden avulla. On tärkeää lisätä julkisen ja moottorittoman liikenteen ja intermodaalisten liikkuvuusketjujen käyttöä etenkin kaupunkialueilla.

b) Parempi liikkuvuus, vähäisemmät ruuhkat, parempi turvallisuus ja turvatoimet

b) Parempi liikkuvuus ja saavutettavuus, vähäisemmät ruuhkat, parempi turvallisuus ja turvatoimet

Tavoitteena on sovittaa kasvavat liikkumistarpeet liikenteen sujuvuuden parantamiseen saumattomia, osallistavia, turvallisia, turvattuja ja varmoja liikennejärjestelmiä tukevilla innovatiivisilla ratkaisuilla.

Tavoitteena on sovittaa kasvavat liikkumistarpeet liikenteen sujuvuuden parantamiseen saumattomia, intermodaalisia, osallistavia, saavutettavia, turvallisia, turvattuja, terveellisiä ja varmoja liikennejärjestelmiä tukevilla innovatiivisilla ratkaisuilla, unohtamatta laadukkaan, innovatiivisen ja intermodaalisen infrastruktuurin merkitystä.

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, käytettävyyden parantamiseen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -liikennettä ja -logistiikkaa, intermodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen.

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, elämänlaadun ja käytettävyyden parantamiseen, yhteentoimivuuteen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -kuljetusten logistiikkaa ja liikkuvuuden hallintaa, nopeuttamaan intermodaalisten ratkaisujen tuomista matkustajien käyttöön (intermodaalinen lipunmyynti), intermodaalisuuden ja multimodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen.

c) Euroopan liikennealan maailmanlaajuinen johtoasema

c) Euroopan liikennealan maailmanlaajuinen johtoasema

Tavoitteena on parantaa Euroopan liikennealan valmistusteollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kilpailukykyä ja suorituskykyä.

Tavoitteena on parantaa Euroopan liikennealan valmistusteollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kilpailukykyä ja suorituskykyä, koska tulevaisuuden globaalit markkinat ovat lupaavat, mutta niillä vallitsee kova kilpailu. Logistiikkaprosesseihin, kunnossapitoon, korjauksiin, jälkiasennukseen ja kierrätykseen on kiinnitettävä asianmukaista huomiota.

Toimissa keskitytään uuden sukupolven innovatiivisten liikennevälineiden kehittämiseen ja pohjan rakentamiseen seuraavalle sukupolvelle kehittämällä uudenlaisia konsepteja ja malleja, älykkäitä valvontajärjestelmiä ja yhteentoimivia standardeja, tehostamalla tuotantoprosesseja, lyhentämällä kehitysaikoja ja alentamalla elinkaarikustannuksia.

Toimissa keskitytään uuden sukupolven innovatiivisten liikennevälineiden kehittämiseen ja pohjan rakentamiseen seuraavalle sukupolvelle kehittämällä uudenlaisia kokoonpanoja ja tekniikoita, konsepteja ja malleja, älykkäitä valvontajärjestelmiä ja yhteentoimivia standardeja, tehostamalla tuotantoprosesseja, käyttämällä kehittyneitä materiaaleja ja entistä kestävämpiä biologisia sivutuotteita ja innovatiivisia sertifiointimenettelyjä, lyhentämällä kehitysaikoja, alentamalla elinkaarikustannuksia taikka käyttämällä uusia, kestävämpiä materiaaleja tai päällysteitä.

 

c a) Älykäs logistiikka

 

Tavoitteena on yhdistää kehittyvät uudet kulutustottumukset tehokkaaseen resurssien toimitusketjuun ja optimaaliseen viimeisen osuuden tavaranjakeluun.

 

Toimissa keskitytään uusien ja tulevien kulutustottumusten sekä kaupunkien tavaraliikenteen logistiikan, liikenteen ja ruuhkien vaikutusten kartoittamiseen, logistiikan uusien tietotekniikka- ja hallinnointivälineiden kehittämiseen parantamalla tosiaikaisia tietojärjestelmiä, joilla hallitaan, jäljitetään ja seurataan rahtivirtoja, integrointia sekä viestintää ajoneuvossa ja infrastruktuurin kanssa, uudenlaisten tavaranjakelujärjestelmien kehittämiseen, kilpailukykyisten intermodaalisten ratkaisujen kehittämiseen toimitusketjua varten sekä rahtivirtoja parantavien logistiikka-alustojen kehittämiseen.

d) Sosioekonominen tutkimus ja ennakoivat toimet politiikan määrittelemistä varten

d) Sosioekonominen ja käyttäytymistieteellinen tutkimus sekä ennakoivat toimet politiikan määrittelemistä varten

Tavoitteena on parantaa sellaisen politiikan määrittelyä, jota tarvitaan innovoinnin edistämiseksi ja liikenteen asettamiin haasteisiin ja siihen liittyviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

Tavoitteena on parantaa sellaisen politiikan määrittelyä, jota tarvitaan innovoinnin edistämiseksi ja liikenteen ja liikkuvuuden asettamiin haasteisiin ja siihen liittyviin yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

Toimissa keskitytään parantamaan ymmärrystä liikenteeseen liittyvistä sosioekonomisista kehityssuunnista ja näkymistä ja antamaan poliittisille päättäjille näyttöön perustuvia tietoja ja analyyseja.

Toimissa keskitytään parantamaan ymmärrystä liikenteeseen liittyvistä sosioekonomisista kehityssuunnista ja näkymistä ja antamaan poliittisille päättäjille näyttöön perustuvia tietoja ja analyyseja, joita muun muassa Euroopan komission liikennetutkimuksen tietokeskus levittää.

 

Kaikki liikenteeseen liittyvät toimet järjestetään yhdennetysti ja liikennemuotokohtaisesti ja niissä noudatetaan eurooppalaisten teknologiayhteisöjen strategisia tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia. Vuosia kestävä näkyvyys ja jatkuvuus on keskeisen tärkeää todellisen unionin tason lisäarvon varmistamiseksi ja kunkin liikennemuodon lukuisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

 

Tarkistus    142

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

5. Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineiden kestävä käyttö

5.1. Erityistavoite

5.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas ja ilmastonmuutokseen sopeutuva talous sekä raaka-aineiden kestävä saatavuus, jotta maailman kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää planeettamme luonnonvarojen kestokyvyn rajoissa. Toimilla edistetään Euroopan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamista ja varmistetaan samalla ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja kestävyys, pidetään ilmaston keskimääräinen lämpeneminen alle 2 °C:ssa ja mahdollistetaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas, turvallinen ja ilmastonmuutokseen sopeutuva talous ja yhteiskunta, luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelu ja kestävä hoito sekä raaka-aineiden ja veden kestävä käyttö ja saatavuus, jotta maailman kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää planeettamme maa- ja meriluonnonvarojen kestokyvyn rajoissa. Toimilla edistetään Euroopan kilpailukyvyn, raaka-aineiden turvatun saannin ja hyvinvoinnin parantamista ja varmistetaan samalla ympäristötavoitteiden tinkimättömyys, ympäristön palautumiskyky ja kestävyys, pidetään ilmaston keskimääräinen lämpeneminen alle 2 °C:ssa ja mahdollistetaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Viime vuosisadalla fossiilisten polttoaineiden käyttö ja raaka-aineiden talteenotto kasvoivat maailmassa lähes kymmenkertaisiksi. Tämä näennäisesti runsaiden ja halpojen luonnonvarojen aikakausi on kääntymässä loppuun. Raaka-aineet, vesi, ilma, biologinen monimuotoisuus ja maa-, vesi- ja meriekosysteemit ovat kaikki paineen alaisina. Monet maailman tärkeistä ekosysteemeistä heikkenevät, ja jopa 60 prosenttia niiden tarjoamista palveluista käytetään kestämättömällä tavalla. Unionissa käytetään noin 16 tonnia materiaaleja henkilöä kohti vuodessa; tästä määrästä 6 tonnia päätyy jätteeksi, josta puolet sijoitetaan kaatopaikoille. Maailmalaajuinen resurssien tarve kasvaa kaiken aikaa väestön lisääntyessä ja elintason noustessa etenkin kehittyvien talouksien keskituloisessa väestönosassa. Talouskasvu on irrotettava täysin resurssien käytöstä.

Viime vuosisadalla fossiilisten polttoaineiden käyttö ja raaka-aineiden talteenotto kasvoivat maailmassa lähes kymmenkertaisiksi. Tämä näennäisesti runsaiden ja halpojen luonnonvarojen aikakausi on päättymässä. Raaka-aineet, vesi, ilma, biologinen monimuotoisuus ja maa-, vesi- ja meriekosysteemit ovat kaikki paineen alaisina. Monet maailman tärkeistä ekosysteemeistä heikkenevät, ja jopa 60 prosenttia niiden tarjoamista palveluista käytetään kestämättömällä tavalla. Unionissa käytetään noin 16 tonnia materiaaleja henkilöä kohti vuodessa; tästä määrästä 6 tonnia päätyy jätteeksi, josta puolet sijoitetaan kaatopaikoille. Maailmalaajuinen resurssien tarve kasvaa kaiken aikaa väestön lisääntyessä ja elintason noustessa etenkin kehittyvien talouksien keskituloisessa väestönosassa. Talouskasvu on irrotettava täysin resurssien käytöstä.

Maapallon pinnan keskilämpötila on kohonnut noin 0,8 °C viimeksi kuluneiden 100 vuoden aikana, ja sen ennustetaan kohoavan 1,8–4 °C tämän vuosisadan loppuun mennessä (suhteessa vuosien 1980–1999 keskiarvoon). Näiden muutosten todennäköiset vaikutukset luonnonvaraisiin ja ihmisen rakentamiin järjestelmiin asettavat haasteen planeetalle ja sen mukautumiskyvylle ja uhkaavat myös tulevaa talouskehitystä ja ihmiskunnan hyvinvointia.

Maapallon pinnan keskilämpötila on kohonnut noin 0,8 °C viimeksi kuluneiden 100 vuoden aikana, ja sen ennustetaan kohoavan 1,8–4 °C tämän vuosisadan loppuun mennessä (suhteessa vuosien 1980–1999 keskiarvoon). Näiden muutosten todennäköiset vaikutukset luonnonvaraisiin ja ihmisen rakentamiin järjestelmiin asettavat haasteen planeetalle ja sen mukautumiskyvylle ja uhkaavat myös tulevaa talouskehitystä ja ihmiskunnan hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen ja saastumisen seuraukset yhdessä lisääntyvän kaupungistumisen, massaturismin, ihmisten piittaamattomuuden ja luonnonvarojen liikakäytön kanssa vaarantavat herkän kulttuurirakenteen Euroopan kulttuuriperintöä ilmentävissä yhteisöissä.

Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien kasvavat vaikutukset, kuten valtamerten happamoituminen, arktisen alueen jääpeitteen sulaminen, maanperän huonontuminen, vesipula, kemikaalien aiheuttama saastuminen ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, ovat oireita siitä, että planeetta on saavuttamassa kestokykynsä rajat. Esimerkiksi veden kysynnän odotetaan ylittävän tarjonnan 40 prosentilla 20 vuoden kuluttua, ellei tehokkuutta paranneta. Metsät häviävät hälyttävää tahtia, 5 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Resurssien vuorovaikutus voi aiheuttaa systeemisiä riskejä, kun yhden resurssin ehtyminen laukaisee peruuttamattoman muutoksen muissa resursseissa ja ekosysteemeissä. Nykyisten trendien perusteella vuoteen 2050 mennessä maailman kasvavan väestön tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittaisiin yli kahta Maa-planeettaa vastaava määrä luonnonvaroja.

Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien kasvavat vaikutukset, kuten valtamerten happamoituminen, merivirtojen muutokset, meriveden lämpötilan nousu, arktisen alueen jääpeitteen sulaminen ja meriveden suolapitoisuuden aleneminen, maanperän huonontuminen ja sen viljavuuden väheneminen, vesipula, hydrologiset poikkeamat, sademäärän heterogeeninen ajallinen ja paikallinen vaihtelu, lajien esiintymisalueiden muutokset, kemikaalien aiheuttama saastuminen ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, ovat oireita siitä, että planeetta on saavuttamassa kestokykynsä rajat. Esimerkiksi veden kysynnän odotetaan ylittävän tarjonnan 40 prosentilla 20 vuoden kuluttua, ellei tehokkuutta paranneta. Metsät häviävät hälyttävää tahtia, 5 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Resurssien vuorovaikutus voi aiheuttaa systeemisiä riskejä, kun yhden resurssin ehtyminen laukaisee peruuttamattoman muutoksen muissa resursseissa ja ekosysteemeissä. Nykyisten trendien perusteella vuoteen 2050 mennessä maailman kasvavan väestön tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittaisiin yli kahta Maa-planeettaa vastaava määrä luonnonvaroja.

 

Euroopassa tarvitaan kipeästi innovatiivisia yhdennettyjä vesijärjestelmiä. Euroopan vesihuollon (sekä jätevesi- että juomavesihuollon) infrastruktuuri vanhenee, vesipula yleistyy, kaupunkien tulvariskit kasvavat, vesistöt pilaantuvat ja maatalouden, teollisuuden ja kaupunkiväestön vedenkysyntä kasvaa ja erikoistuu.

Raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta, mukaan lukien niiden etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen, on olennaisen tärkeää nykyaikaisten yhteiskuntien ja niiden talouksien toiminnalle. Euroopan eri teollisuudenalat, kuten rakennusteollisuus, kemianteollisuus, autoteollisuus, lentokone- ja avaruusteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus, joiden tuottama yhteenlaskettu lisäarvo on yli 1,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä, ovat raskaasti riippuvaisia raaka-aineiden saannista. Unionin raaka-ainetoimituksiin kohdistuu kuitenkin jatkuvasti kasvavia paineita. Unioni on myös suuresti riippuvainen strategisesti tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, johon markkinoiden vääristymät vaikuttavat hälyttävällä tavalla. Unionilla on edelleen arvokkaita mineraalivaroja, joiden tutkimista ja hyödyntämistä rajoittaa riittävän teknologian puute ja hidastaa kasvava maailmanlaajuinen kilpailu. Kun otetaan huomioon raaka-aineiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja taloudelle ja niiden soveltaminen innovatiivisissa tuotteissa, raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta on unionille elintärkeää.

Raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas ja varma hallinta, mukaan lukien niiden etsintä, talteenotto, jalostus, resurssitehokas käyttö, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen, on olennaisen tärkeää nykyaikaisten yhteiskuntien ja niiden talouksien toiminnalle. Euroopan eri teollisuudenalat, kuten rakennusteollisuus, kemianteollisuus, autoteollisuus, lentokone- ja avaruusteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus, joiden tuottama yhteenlaskettu lisäarvo on yli 1,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä, ovat raskaasti riippuvaisia raaka-aineiden saannista. Unionin raaka-ainetoimituksiin kohdistuu kuitenkin jatkuvasti kasvavia paineita, varsinkin kun otetaan huomioon heikko jätekierron hallinta. Unioni on myös suuresti riippuvainen strategisesti tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, johon markkinoiden vääristymät vaikuttavat hälyttävällä tavalla. Unionilla on edelleen arvokkaita mineraalivaroja, joiden tutkimista, hyödyntämistä ja jalostamista rajoittaa riittävän teknologian ja investointien puute ja hidastaa kasvava maailmanlaajuinen kilpailu. Kun otetaan huomioon raaka-aineiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja taloudelle ja niiden soveltaminen innovatiivisissa tuotteissa, raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta on unionille elintärkeää.

Talouden kyky mukautua ilmastonmuutokseen ja tulla resurssitehokkaammaksi ja pysyä samalla kilpailukykyisenä riippuu sekä yhteiskunnallisen että teknologisen ekoinnovoinnin korkeasta tasosta. Ekoinnovoinnin maailmanmarkkinoiden arvo on noin 1 biljoona euroa vuodessa ja sen odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, joten ekoinnovointi tarjoaa suuria mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen Euroopan talouksissa.

Talouden kyky mukautua ilmastonmuutokseen ja tulla resurssitehokkaammaksi ja pysyä samalla kilpailukykyisenä riippuu yhteiskunnallisen, organisatorisen ja teknologisen ekoinnovoinnin korkeasta tasosta. Ekoinnovoinnin maailmanmarkkinoiden arvo on noin 1 biljoona euroa vuodessa ja sen odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, joten ekoinnovointi tarjoaa suuria mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen Euroopan talouksissa.

5.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

5.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Kasvihuonekaasupäästöjä ja -pitoisuuksia koskevien unionin ja kansanvälisten tavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviäminen edellyttää kustannustehokkaiden teknologioiden ja sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Unionin ja maailmanlaajuisissa poliittisissa kehyksissä on varmistettava, että ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja ennallistetaan asianmukaisesti, jotta säilytetään niiden kyky tarjota resursseja ja palveluja myös tulevaisuudessa. Tutkimus ja innovointi voi auttaa turvaamaan luotettavan ja kestävän raaka-aineiden saannin ja varmistamaan huomattavan vähennyksen resurssien käytössä ja tuhlaamisessa.

Kasvihuonekaasupäästöjä koskevien unionin ja kansanvälisten tavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviäminen edellyttää kestävien ja tehokkaiden ei-teknologisten ja teknologisten ratkaisujen ja sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Unionin ja maailmanlaajuisissa poliittisissa kehyksissä on varmistettava, että ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja ennallistetaan asianmukaisesti, jotta säilytetään niiden kyky tarjota resursseja ja palveluja myös tulevaisuudessa. Tutkimus ja innovointi voi auttaa turvaamaan luotettavan ja kestävän raaka-aineiden saannin ja käytön ja varmistamaan huomattavan vähennyksen resurssien käytössä ja tuhlaamisessa.

Unionin toimissa keskitytään siis tukemaan keskeisiä unionin tavoitteita ja politiikkoja, muun muassa seuraavia: Eurooppa 2020 ‑strategia, Innovaatiounioni, Resurssitehokas Eurooppa ja siihen liittyvä etenemissuunnitelma, etenemissuunnitelma siirtymiselle kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä, raaka-aineita koskeva aloite, unionin kestävän kehityksen strategia, unionin yhdennetty meripolitiikka, meristrategiapuitedirektiivi, ekoinnovoinnin toimintasuunnitelma sekä Euroopan digitaalisstrategia. Nämä toimet parantavat yhteiskunnan kykyä sopeutua ympäristön ja ilmaston muutoksiin ja varmistaa raaka-aineiden saanti.

Unionin toimissa keskitytään siis tukemaan keskeisiä unionin tavoitteita ja politiikkoja, muun muassa seuraavia: Eurooppa 2020 ‑strategia, innovaatiounioni, resurssitehokas Eurooppa ja siihen liittyvä etenemissuunnitelma, etenemissuunnitelma siirtymiselle kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka, ilmastonmuutokseen sopeutumisen eurooppalainen toimintakehys, raaka-aineita koskeva aloite, unionin kestävän kehityksen strategia, unionin yhdennetty meripolitiikka, meristrategiapuitedirektiivi, ekoinnovoinnin toimintasuunnitelma, raaka-aineita koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus, vesialan eurooppalainen innovaatiokumppanuus ja seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma. Nämä toimet parantavat yhteiskunnan kykyä sopeutua ympäristön ja ilmaston muutoksiin ja varmistaa raaka-aineiden saanti.

Kun otetaan huomioon ilmaston ja ympäristön rajat ylittävä ja maailmanlaajuinen luonne, niiden mittakaava ja monimutkaisuus sekä raaka-aineiden toimitusketjun kansainvälinen ulottuvuus, toimet on toteuttava unionin ja sitä laajemmalla tasolla Tarvittavan tutkimuksen monitieteinen luonne vaatii toisiaan täydentävien resurssien ja osaamisen yhdistämistä, jotta tähän haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti. Resurssien käytön ja ympäristövaikutusten vähentäminen samalla kilpailukykyä lisäten edellyttää ratkaisevaa yhteiskunnallista ja teknologista siirtymää talouteen, joka perustuu luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kestävään suhteeseen. Koordinoiduissa tutkimus- ja innovointitoimissa parannetaan ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ymmärtämistä ja ennustamista systeemisestä ja monialaisesta näkökulmasta, vähennetään epävarmuustekijöitä, määritellään ja arvioidaan haavoittuvia kohteita, riskejä, kustannuksia ja mahdollisuuksia sekä laajennetaan yhteiskunnallisten ja poliittisten toimien ja ratkaisujen kattavuutta ja parannetaan niiden tehokkuutta. Toimissa pyritään myös parantamaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimijoiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti tähän prosessiin.

Kun otetaan huomioon ilmaston ja ympäristön rajat ylittävä ja maailmanlaajuinen luonne, niiden mittakaava ja monimutkaisuus sekä raaka-aineiden toimitusketjun kansainvälinen ulottuvuus, toimet on toteuttava unionin ja sitä laajemmalla tasolla Tarvittavan tutkimuksen monitieteinen luonne vaatii toisiaan täydentävien resurssien ja osaamisen yhdistämistä, jotta tähän haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti. Resurssien käytön ja ympäristövaikutusten vähentäminen samalla kilpailukykyä lisäten edellyttää ratkaisevaa yhteiskunnallista ja teknologista siirtymää kestävään talouteen, joka perustuu biologisen monimuotoisuuden ja ihmisväestön molempia hyödyttävään suhteeseen. Koordinoiduissa tutkimus- ja innovointitoimissa parannetaan ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ymmärtämistä ja ennustamista systeemisestä ja monialaisesta näkökulmasta, vähennetään epävarmuustekijöitä, määritellään ja arvioidaan haavoittuvia kohteita, riskejä, kustannuksia ja mahdollisuuksia sekä laajennetaan yhteiskunnallisten ja poliittisten toimien ja ratkaisujen kattavuutta ja parannetaan niiden tehokkuutta. Toimissa pyritään myös parantamaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimijoiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti tähän prosessiin.

Raaka-aineiden saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta.

Raaka-aineiden kestävän käytön ja saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, suunnittelu, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan vedenkäytön tehokkuutta ja raaka-aineita koskevia eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia ja perustetaan kriittisiä raaka-aineita varten eurooppalainen harvinaisten maametallien asiantuntemusverkosto.

Ekoinnovointi luo arvokkaita uusia mahdollisuuksia kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Unionin tason toimissa kehitetyillä ratkaisuilla vastataan teollisuuden kilpailukyvyn suurimpiin uhkiin ja mahdollistetaan nopea käyttöönotto ja replikaatio koko sisämarkkinoiden alueella ja sen ulkopuolella. Tämä mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen, jossa otetaan huomioon resurssien kestävä käyttö. Tähän lähestymistapaan osallistuvia kumppaneita ovat kansainväliset, eurooppalaiset ja kansalliset poliittiset päättäjät, kansainväliset ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointiohjelmat, Euroopan yritykset ja teollisuus, Euroopan ympäristökeskus ja kansalliset ympäristökeskukset sekä muut asianomaiset sidosryhmät. Kahdenvälisen ja kansainvälisen yhteistyön lisäksi unionin tason toimilla tuetaan myös asiaa koskevia kansainvälisiä toimia ja aloitteita, kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC), biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IPBES) ja kaukokartoitusta käsittelevä ryhmä (GEO).

Ekoinnovointi luo arvokkaita uusia mahdollisuuksia kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Unionin tason toimissa kehitetyillä ratkaisuilla vastataan teollisuuden kilpailukyvyn suurimpiin uhkiin ja mahdollistetaan nopea käyttöönotto ja replikaatio koko sisämarkkinoiden alueella ja sen ulkopuolella. Tämä mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen, jossa otetaan huomioon resurssien kestävä käyttö. Tähän lähestymistapaan osallistuvia kumppaneita ovat kansainväliset, eurooppalaiset ja kansalliset poliittiset päättäjät, kansainväliset ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointiohjelmat, Euroopan yritykset ja teollisuus, Euroopan ympäristökeskus ja kansalliset ympäristökeskukset sekä muut asianomaiset sidosryhmät. Kahdenvälisen ja kansainvälisen yhteistyön lisäksi unionin tason toimilla tuetaan myös asiaa koskevia kansainvälisiä toimia ja aloitteita, kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC), biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IPBES), kansainvälinen luonnonvarapaneeli ja kaukokartoitusta käsittelevä ryhmä (GEO).

5.3. Toimien päälinjat

5.3. Toimien päälinjat

a) Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen

a) Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen tuntemuksen parantamiseen ja luotettavien ilmastoennusteiden tekemiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis- ja riskinvälttämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen.

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä ja ‑strategioita, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä, hiukkaspäästöjä sekä merenpinnan ja sisävesien pinnan nousua ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen sekä ääri-ilmiöihin ja äkillisiin muutoksiin liittyvien riskien tuntemuksen parantamiseen luotettavien ilmastoennusteiden avulla, otsonikerroksen ja ilmaston vuorovaikutuksen sekä ilmakehässä tapahtuvan veden kiertokulun ymmärtämiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen globaalilla, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis-, riskinvälttämis- ja hallintotoimenpiteiden kehittämiseen tärkeimmillä sosioekonomisilla aloilla (esimerkiksi maatalous, energia, liikenne, matkailu, rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö) sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen ja sellaisten nopean toiminnan strategioiden määrittelemiseen, joilla vaikutetaan ilmastoon muutamassa vuosikymmenessä.

b) Luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävä hoito

b) Ympäristönsuojelu, luonnonvarojen, vesivarojen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien kestävä hoito

Tavoitteena on antaa tietoa sellaista luonnonvarojen hoitoa varten, jolla saavutetaan kestävä tasapaino rajallisten luonnonvarojen ja yhteiskunnan ja talouden tarpeiden välille. Toimissa keskitytään tiedon lisäämiseen ekosysteemien toiminnasta, niiden vuorovaikutuksesta yhteiskunnallisten järjestelmien kanssa ja niiden asemasta talouden ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpidossa sekä tiedon ja välineiden tarjoamiseen tehokasta päätöksentekoa ja yleisön osallistamista varten.

Tavoitteena on antaa tietoa ja välineitä sellaista luonnonvarojen hoitoa ja suojelua varten, jolla saavutetaan kestävä tasapaino rajallisten luonnonvarojen ja yhteiskunnan ja talouden tarpeiden välille. Toimissa keskitytään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vesivarojen ja vesipalvelujen kestävään hoitoon ja käyttöön siirtyminen, tiedon lisäämiseen ekosysteemien toiminnasta, mukaan luettuna valtamerten ja metsien säätelytehtävä ilmaston lämpenemisen estämisessä, niiden vuorovaikutuksesta yhteiskunnallisten järjestelmien kanssa ja niiden asemasta talouden ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpidossa sekä tiedon ja välineiden tarjoamiseen tehokasta päätöksentekoa ja yleisön osallistamista varten.

c) Muiden kuin energia- ja maatalousraaka-aineiden kestävän saannin varmistaminen

c) Muiden kuin energia- ja maatalousraaka-aineiden kestävän käytön, hoidon ja saannin varmistaminen

Tavoitteena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja raaka-aineiden kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä etsintää, talteenottoa, jalostusta, kierrätystä ja hyödyntämistä varten sekä niiden korvaamiseen taloudellisesti houkuttelevilla vaihtoehdoilla, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. Toimissa keskitytään raaka-aineiden saatavuutta koskevan tietämyspohjan parantamiseen, raaka-aineiden kestävän saannin ja käytön edistämiseen, vaihtoehtojen löytämiseen kriittisille raaka-aineille sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen raaka-aineista ja niitä koskevan osaamisen lisääminen.

Tavoitteena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja raaka-aineiden kustannustehokasta, resurssitehokasta ja ympäristöystävällistä käyttöä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä varten sekä niiden korvaamiseen taloudellisesti houkuttelevilla vaihtoehdoilla, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. Toimissa keskitytään saatavuutta koskevan tietämyspohjan parantamiseen, ekosuunnittelun edistämiseen, raaka-aineiden kestävän saannin, tehokkaan käytön ja uudelleenkäytön edistämiseen, vaihtoehtojen löytämiseen kriittisille raaka-aineille, suljetun kierron prosessien ja järjestelmien kehittämiseen, kierrätys- ja uudelleenkäyttöstrategioiden ja ‑teknologian tukemiseen, kysyntäpuolen toimenpiteisiin, joilla lisätään kansalaisten ja kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa raaka-aineiden kulutuksen ja tuhlaamisen vähentämiseen, yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseen raaka-aineista ja niitä koskevan osaamisen lisäämiseen sekä alueellisten ja kansallisten raaka-aineklusterien perustamiseen ja edistämiseen.

d) Siirtyminen vihreään talouteen ekoinnovoinnin avulla

d) Siirtyminen vihreään talouteen ekoinnovoinnin avulla

Tavoitteena on edistää kaikenlaista ekoinnovointia, joka mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen. Toimissa keskitytään ekoinnovatiivisten teknologioiden, prosessien, palvelujen ja tuotteiden parantamiseen ja niiden markkinoille saattamisen ja replikoinnin edistämiseen, kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, innovatiivisten politiikkojen ja yhteiskunnallisten muutosten tukemiseen, vihreään talouteen siirtymisessä edistymisen mittaamiseen ja arviointiin sekä resurssitehokkuuden edistämiseen digitaalisten järjestelmien avulla.

Tavoitteena on edistää kaikenlaista ekoinnovointia, joka mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen. Toimissa keskitytään ekoinnovatiivisten teknologioiden, prosessien, palvelujen ja tuotteiden parantamiseen ja niiden markkinoille saattamisen ja replikoinnin edistämiseen, kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, innovatiivisten politiikkojen, kestävien talousmallien ja yhteiskunnallisten muutosten tukemiseen, tukeen tutkimukselle, jossa etsitään turvallisia korvaavia aineita 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 (REACH) vaarallisiksi luokitelluille aineille, vihreään talouteen siirtymisessä edistymisen mittaamiseen ja arviointiin sekä resurssitehokkuuden edistämiseen digitaalisten järjestelmien avulla. Etenkin ekoinnovointiohjelmaa, joka on pantu menestyksekkäästi täytäntöön unionin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa osana kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, jatketaan Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

e) Kattavien ja jatkuvatoimisten maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmien kehittäminen

e) Kattavien ja jatkuvatoimisten maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmien kehittäminen

Tavoitteena on varmistaa näiden haasteiden käsittelyssä tarvittavien pitkän aikavälin tietojen saanti. Toimissa keskitytään maapallon havainnoinnin ja seurannan valmiuksiin, teknologioihin ja tietoinfrastruktuureihin, jotka voivat jatkuvasti antaa ajantasaisia ja tarkkoja tietoja ja ennusteita. Toimissa edistetään vapaita, avoimia ja rajoittamattomia mahdollisuuksia käyttää yhteentoimivia tietoja.

Tavoitteena on varmistaa näiden haasteiden käsittelyssä tarvittavien pitkän aikavälin tietojen saanti. Toimissa keskitytään sekä kaukohavainnoinnin että paikan päällä suoritettavien mittauksien avulla tapahtuvan maapallon havainnoinnin ja seurannan valmiuksiin, teknologioihin ja tietoinfrastruktuureihin, jotka voivat jatkuvasti antaa ajantasaisia ja tarkkoja tietoja ja mahdollistaa ennusteiden laatimisen. Toimissa edistetään vapaita, avoimia ja rajoittamattomia mahdollisuuksia käyttää yhteentoimivia tietoja.

 

Tarkistus    143

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

6. Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

6. Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat

6.1. Erityistavoite

6.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on edistää osallistavia, innovatiivisia ja turvallisia eurooppalaisia yhteiskuntia niiden kohdatessa ennennäkemättömiä muutoksia ja maailmanlaajuisesti lisääntyvää keskinäistä riippuvuutta.

Erityistavoitteena on Euroopan tuntemusta lisäämällä edistää osallistavia, innovatiivisia, luovia ja pohtivia eurooppalaisia yhteiskuntia niiden kohdatessa ennennäkemättömiä muutoksia ja maailmanlaajuisesti lisääntyvää keskinäistä riippuvuutta.

Euroopan on kohdattava suuria sosioekonomisia haasteita, jota vaikuttavat merkittävästi sen tulevaisuuteen. Näitä haasteita ovat muun muassa kasvavat taloudelliset ja kulttuuriset riippuvuussuhteet, väestön ikääntyminen, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat, digitaalisen kuilun kaventaminen, innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa ja yrityksissä sekä turvallisuuden ja vapauden takaaminen ja luottamus demokraattisiin instituutioihin ja kansalaisten välillä rajojen sisällä ja niiden yli. Nämä haasteet ovat valtavia ja vaativat yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa.

Euroopan on kohdattava suuria sosioekonomisia haasteita, jota vaikuttavat merkittävästi sen tulevaisuuteen. Näitä haasteita ovat muun muassa kasvavat taloudelliset ja kulttuuriset riippuvuussuhteet, väestön ikääntyminen ja väestörakenteen muutos, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat, digitaalisen kuilun kaventaminen, tieteellisen, innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa ja yrityksissä sekä luottamuksen vahvistaminen demokraattisiin instituutioihin ja kansalaisten välillä rajojen sisällä ja niiden yli. Lisäksi julkisen sosiaalipolitiikan roolia Euroopassa pidetään yhä suuremmassa määrin koko Euroopan sosiaalisen mallin kestävyyden kannalta ratkaisevana tekijänä. Nämä haasteet ovat valtavia ja vaativat yhä monimutkaisempaa yhdistelmää erilaisia lähestymistapoja, jotka perustuvat yhteiseen tieteelliseen tietoon, jota yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet voivat tarjota.

Unionissa esiintyy edelleen huomattavaa eriarvoisuutta sekä maiden välillä että niiden sisällä. Inhimillisen kehityksen indeksi, joka mittaa terveyden, koulutuksen ja tulojen kehitystä, antoi vuonna 2010 unionin jäsenvaltioiden tulokseksi 0,743–0,895, mikä on osoitus huomattavista eroista maiden välillä. Myös sukupuolten välillä on edelleen huomattavaa eriarvoisuutta: esimerkiksi sukupuolten välinen palkkaero on unionissa edelleen 17,8 prosenttia miesten hyväksi. Köyhyysuhan alla elää nykyisin joka kuudes unionin kansalainen (noin 80 miljoonaa ihmistä). Nuorten aikuisten ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Nuorisotyöttömyysaste on yli 20 prosenttia. 150 miljoonaa eurooppalaista (noin 25 prosenttia) ei ole koskaan käyttänyt internetiä eikä ehkä koskaan saa riittävää digitaalista lukutaitoa. Poliittinen apaattisuus ja jyrkkä vastakkainasettelu vaaleissa ovat myös lisääntyneet, mikä on osoitus siitä, että kansalaisten luottamus nykyiseen poliittiseen järjestelmään rakoilee. Nämä luvut osoittavat, että tietyt sosiaaliset ryhmät ja yhteisöt ovat jääneet pysyvästi sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ja/tai demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Unionissa esiintyy edelleen huomattavaa eriarvoisuutta sekä maiden välillä että niiden sisällä. Inhimillisen kehityksen indeksi, joka mittaa terveyden, koulutuksen ja tulojen kehitystä, antoi vuonna 2010 unionin jäsenvaltioiden tulokseksi 0,743–0,895, mikä on osoitus huomattavista eroista maiden välillä. Myös sukupuolten välillä on edelleen huomattavaa eriarvoisuutta: esimerkiksi sukupuolten välinen palkkaero on unionissa edelleen 17,8 prosenttia miesten hyväksi. Köyhyysuhan alla elää nykyisin joka kuudes unionin kansalainen (noin 80 miljoonaa ihmistä). Nuorten aikuisten ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Nuorisotyöttömyysaste on yli 20 prosenttia. 150 miljoonaa eurooppalaista (noin 25 prosenttia) ei ole koskaan käyttänyt internetiä eikä ehkä koskaan saa riittävää digitaalista lukutaitoa. Poliittinen apaattisuus ja jyrkkä vastakkainasettelu vaaleissa ovat myös lisääntyneet, mikä on osoitus siitä, että kansalaisten luottamus nykyiseen poliittiseen järjestelmään rakoilee. Nämä luvut osoittavat, että tietyt sosiaaliset ryhmät ja yhteisöt ovat jääneet pysyvästi sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ja/tai demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Euroopan tuottavuus ja talouskasvu ovat suhteellisesti heikentyneet neljän vuosikymmenen ajan. Myös sen osuus maailmanlaajuisesta tietämyksen tuotosta ja sen innovaatiokyvyssä saavuttama etumatka suhteessa tärkeimpiin kehittyviin talouksiin, kuten Brasiliaan ja Kiinaan, kutistuvat nopeasti. Vaikka Euroopalla on vahva tutkimuspohja, sen on tehtävä tästä pohjasta voimakas kilpailuetu innovatiivisille tavaroille ja palveluille. On yleisesti tunnettua, että Euroopan on investoitava enemmän tutkimukseen ja innovointiin, mutta sen on myös koordinoitava näitä investointeja aiempaa viisaammin: yli 95 prosenttia kansallisista t&k-budjeteista käytetään ilman minkäänlaista koordinointia unionin tasolla, mikä merkitsee mahdollisesti huomattavaa resurssien tuhlausta aikana, jona rahoitusmahdollisuudet käyvät koko ajan niukemmiksi. Myös eri jäsenvaltioiden innovointivalmiudet ovat viime aikaisesta lähentymisestä huolimatta hyvin erilaiset, ja erot 'innovaatiojohtajien' ja 'vähäisten innovoijien' välillä ovat suuret.

Euroopan tuottavuus ja talouskasvu ovat suhteellisesti heikentyneet neljän vuosikymmenen ajan. Myös sen osuus maailmanlaajuisesta tietämyksen tuotosta ja sen innovaatiokyvyssä saavuttama etumatka suhteessa tärkeimpiin kehittyviin talouksiin, kuten Brasiliaan ja Kiinaan, kutistuvat nopeasti. Vaikka Euroopalla on vahva tutkimuspohja, sen on tehtävä tästä pohjasta voimakas kilpailuetu innovatiivisille tavaroille ja palveluille. On yleisesti tunnettua, että Euroopan on investoitava enemmän tutkimukseen ja innovointiin, mutta sen on myös koordinoitava näitä investointeja aiempaa viisaammin: yli 95 prosenttia kansallisista t&k-budjeteista käytetään ilman minkäänlaista koordinointia unionin tasolla, mikä merkitsee huomattavaa tehottomuutta aikana, jona rahoitusmahdollisuudet käyvät koko ajan niukemmiksi.

Kansalaisiin vaikuttavat entistä enemmän myös erilaiset turvattomuuden muodot, kuten rikollisuus, väkivalta, terrorismi, verkkohyökkäykset, yksityisyyden loukkaukset ja muunlaiset sosiaaliset ja taloudelliset häiriöt. Arvioiden mukaan Euroopassa saattaa joutua suoraan rikollisuuden uhriksi 75 miljoonaa henkilöä joka vuosi. Rikollisuuden, terrorismin, laittoman toiminnan, väkivallan ja katastrofien suoriksi kustannuksiksi Euroopassa on arvioitu vähintään 650 miljardia euroa (noin 5 prosenttia unionin bkt:stä) vuonna 2010. Paljon puhuva esimerkki terrorismin seurauksista on World Trade Centerin kaksoistorneihin kohdistunut hyökkäys Manhattanilla 11. syyskuuta 2011. Tuhannet ihmiset menettivät henkensä, ja on arvioitu, että tapahtuma aiheutti Yhdysvalloissa 35 miljardin dollarin menetykset tuottavuudessa, 47 miljardin dollarin menetykset kokonaistuotannossa ja lähes yhden prosentin lisäyksen työttömyydessä seuraavan vuosineljänneksen aikana. Kansalaiset, yritykset ja instituutiot osallistuvat entistä enemmän digitaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja kauppatapahtumiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kaupallisilla elämänalueilla, mutta internetin kehitys on johtanut myös miljardien eurojen arvoiseen verkkorikollisuuteen sekä tietoturvaloukkauksiin, jotka vaikuttavat yksityishenkilöihin tai yhteisöihin kaikkialla Euroopassa. Turvattomuuden lisääntyminen jokapäiväisessä elämässä ja odottamattomat tilanteet eivät vaikuta ainoastaan kansalaisten luottamukseen instituutioihin vaan myös toisiaan kohtaan.

 

Näihin haasteisiin on puututtava yhdessä ja innovatiivisin keinoin, koska ne vaikuttavat toisiinsa monimutkaisilla ja usein odottamattomilla tavoilla. Innovointi voi johtaa osallisuuden heikkenemiseen, mikä näkyy esimerkiksi digitaalisen kuilun tai työmarkkinoiden segmentoitumisen kaltaisissa ilmiöissä. Sosiaalista innovointia, sosiaalista luottamusta ja turvallisuutta on usein vaikea sovittaa yhteen politiikassa, esimerkiksi Euroopan suurkaupunkien sosiaalisesti kehittymättömillä alueilla. Toisaalta innovoinnin ja kansalaisten muuttuvien tarpeiden yhdistelmä johtaa poliittisia päättäjiä ja taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimijoita etsimään uusia vastauksia, joissa ei noudateta sektoreiden, toimien, hyödykkeiden tai palvelujen vakiintuneita rajoja. Internetin, finanssijärjestelmien, ikääntyvän talouden ja ekologisen yhteiskunnan kaltaisten ilmiöiden kasvu osoittaa selvästi, kuinka näitä kysymyksiä käsiteltäessä ja niihin vastattaessa on välttämätöntä ottaa yhtä aikaa huomioon niiden osallisuuteen, innovointiin ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

Näihin haasteisiin on puututtava yhdessä ja innovatiivisin keinoin, koska ne vaikuttavat toisiinsa monimutkaisilla ja usein odottamattomilla tavoilla. Innovointi voi johtaa osallisuuden heikkenemiseen, mikä näkyy esimerkiksi digitaalisen kuilun tai työmarkkinoiden segmentoitumisen kaltaisissa ilmiöissä. Sosiaalista innovointia ja sosiaalista luottamusta on usein vaikea sovittaa yhteen politiikassa, esimerkiksi Euroopan suurkaupunkien sosiaalisesti kehittymättömillä alueilla. Toisaalta innovoinnin ja kansalaisten muuttuvien tarpeiden yhdistelmä johtaa poliittisia päättäjiä ja taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimijoita etsimään uusia vastauksia, joissa ei noudateta sektoreiden, toimien, hyödykkeiden tai palvelujen vakiintuneita rajoja. Internetin, finanssijärjestelmien, ikääntyvän talouden ja ekologisen yhteiskunnan kaltaisten ilmiöiden kasvu osoittaa selvästi, kuinka näitä kysymyksiä käsiteltäessä ja niihin vastattaessa on välttämätöntä ottaa yhtä aikaa huomioon niiden osallisuuteen ja innovointiin liittyvät näkökohdat.

Näiden haasteiden luontaisen monimutkaisuuden ja vaatimusten muuttumisen vuoksi on siis olennaisen tärkeää kehittää innovatiivista tutkimusta ja uusia älykkäitä teknologioita, prosesseja ja menetelmiä, sosiaalisen innovoinnin menetelmiä sekä koordinoituja toimia ja politiikkoja, joissa ennakoidaan Euroopan suuria kehitysaskelia tai joilla vaikutetaan niihin. Tämä vaatii näiden haasteiden taustalla vaikuttavien trendien ja vaikutusten ymmärtämistä sekä sellaisten onnistuneiden solidaarisuuden, koordinoinnin ja luovuuden muotojen uudelleenlöytämistä tai -keksimistä, jotka tekevät Europasta osallistavan, innovatiivisen ja turvallisen yhteiskunnan mallin muille maailman alueille. Se vaatii strategisempaa lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi koska turvallisuuspolitiikan tulisi olla vuorovaikutuksessa erilaisten sosiaalipolitiikkojen kanssa, turvallisuuden tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistaminen on myös tärkeä osa tätä haastetta.

Näiden haasteiden luontaisen monimutkaisuuden ja vaatimusten muuttumisen vuoksi on siis olennaisen tärkeää kehittää innovatiivista tutkimusta ja uusia älykkäitä teknologioita, prosesseja ja menetelmiä, sosiaalisen innovoinnin menetelmiä sekä koordinoituja toimia ja politiikkoja, joissa ennakoidaan Euroopan suuria kehitysaskelia tai joilla vaikutetaan niihin. Tämä vaatii näiden haasteiden taustalla vaikuttavien trendien ja vaikutusten ymmärtämistä sekä sellaisten onnistuneiden solidaarisuuden, koordinoinnin ja luovuuden muotojen uudelleenlöytämistä tai -keksimistä, jotka tekevät Europasta osallistavan ja innovatiivisen yhteiskunnan mallin muille maailman alueille. Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti, tarvitaan sekä tavoitelähtöistä tutkimusta että alhaalta ylös suuntautuvaa tutkimusta. Lisäksi tarvitaan strategisempaa lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

6.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

6.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Nämä haasteet eivät riipu kansallisista rajoista ja vaativat siksi monimutkaisempia vertailevia analyyseja liikkuvuudesta (ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman, mutta myös osaamisen ja tietämyksen) ja institutionaalisesta yhteistyöstä, kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Jos globalisaation voimia ei ymmärretä paremmin eikä niitä osata ennakoida, ne ajavat myös Euroopan maat kilpailemaan keskenään yhteistyön sijaan, mikä kasvattaa eroja Euroopassa sen sijaan että korostettaisiin samankaltaisuuksia ja oikeaa tasapainoa yhteistyön ja kilpailun välillä. Jos tällaisiin kriittisiin sosioekonomisiin haasteisiin pyritään vastaamaan ainoastaan kansallisella tasolla, on olemassa vaara, etteivät resurssit riitä, että ongelmat ulkoistetaan muihin Euroopan maihin tai Euroopan ulkopuolisiin maihin ja että pahennetaan sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia jännitteitä, jotka voivat suoraan vaikuttaa perussopimuksen arvoja koskeviin tavoitteisiin, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen I osastoon.

Nämä haasteet eivät riipu kansallisista rajoista ja vaativat siksi monimutkaisempia vertailevia analyyseja Euroopan yhteiskunnissa. Niiden yhteydet kansallisiin ja unionin toimintapolitiikkoihin globaalistuvassa maailmassa edellyttävät, että laaditaan kaikkien hyväksymiä tutkimuslinjauksia ja luodaan yhteinen, tiiviimpi eurooppalainen tietämyspohja, jonka perusteella voidaan paremmin ymmärtää ja arvioida kansallista ja unionin politiikkaa.

Osallisuutta edistävien, innovatiivisten ja turvallisten yhteiskuntien rakentamiseksi Eurooppa tarvitsee vastauksen, johon sisältyy uuden tietämyksen ja uusien teknologioiden ja valmiuksien kehittäminen sekä poliittisten toimintavaihtoehtojen määrittely. Tällainen pyrkimys auttaa Eurooppaa tarttumaan haasteisiinsa ei ainoastaan sisäisesti vaan myös maailmanlaajuisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä puolestaan auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia ja antaa niille mahdollisuuden määritellä paremmin omat erityiset toimensa, jotka vastaavat niiden kunkin omia olosuhteita.

Osallisuutta edistävien, innovatiivisten ja pohtivien yhteiskuntien rakentamiseksi Eurooppa tarvitsee vastauksen, johon sisältyy uuden tietämyksen ja uusien teknologioiden kehittäminen sekä poliittisten toimintavaihtoehtojen määrittely. Tällainen pyrkimys auttaa Eurooppaa tarttumaan haasteisiinsa ei ainoastaan sisäisesti vaan myös maailmanlaajuisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä puolestaan auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia ja antaa niille mahdollisuuden määritellä paremmin omat erityiset toimensa, jotka vastaavat niiden kunkin omia olosuhteita.

Uusien yhteistyömuotojen edistäminen unionin jäsenvaltioiden välillä ja maailmanlaajuisesti sekä asianomaisten tutkimus- ja innovointiyhteisöjen välillä on siis keskeinen tehtävä tässä haasteessa. Toimissa pyritään systemaattisesti lisäämään kansalaisten ja yritysten osallistumista, tukemaan sosiaalisia ja teknologisia innovointiprosesseja, edistämään älykästä ja osallistavaa julkishallintoa ja tukemaan tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa, jotta voidaan lisätä näiden toimien merkitystä poliittisille päättäjille, yhteiskunnan ja talouden toimijoille ja kansalaisille. Tässä suhteessa tutkimus ja innovointi on ennakkoedellytys Euroopan teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvylle, etenkin turvallisuuden, digitaalisen kehityksen ja yksityisyyden suojan aloilla.

Toimissa pyritään edistämään älykästä ja osallistavaa julkishallintoa ja tukemaan tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa, jotta voidaan lisätä näiden toimien merkitystä poliittisille päättäjille, yhteiskunnan ja talouden toimijoille ja kansalaisille. Tässä suhteessa tutkimus ja innovointi on ennakkoedellytys Euroopan teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvylle.

Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Näitä ovat etenkin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian painopisteet, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja unionin sisäisen turvallisuuden strategia, mukaan lukien katastrofien ehkäisyä ja niihin reagointia koskevat politiikat. Toimia koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien kanssa.

Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Näitä ovat etenkin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian painopisteet. Rahoitus nivotaan yhteiseen ohjelmasuunnitteluun, ja toimia koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien kanssa.

6.3. Toimien päälinjat

6.3. Toimien päälinjat

6.3.1. Osallisuutta edistävät yhteiskunnat

6.3.1. Osallisuutta edistävät yhteiskunnat

Tavoitteena on lisätä solidaarisuutta sekä sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallisuutta ja myönteistä kulttuurien välistä dynamiikkaa Euroopassa ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa huipputason tutkimuksella ja monitieteisillä teknologisilla edistysaskelilla ja organisatorisilla innovaatioilla. Humanististen tieteiden tutkimus voi olla tässä tärkeässä asemassa. Tutkimuksella tuetaan poliittisia päättäjiä sellaisen politiikan muotoilussa, jolla torjutaan köyhyyttä ja ehkäistään erilaisia erottelun, syrjinnän ja eriarvoisuuden muotoja, kuten sukupuolten eriarvoisuutta tai digitaali- tai innovaatiokuiluja, Euroopan yhteiskunnissa sekä muilla maailman alueilla. Erityisesti tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja mukauttamista ja unionin yleisiä ulkoisia toimia. Erityistoimenpiteitä toteutetaan heikommin kehittyneiden alueiden huippuosaamisen saamiseksi käyttöön ja siten Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osallistujapohjan laajentamiseksi.

Tavoitteena on ymmärtää paremmin Euroopan yhteiskunnallisia muutoksia, niiden vaikutusta sosiaaliseen koheesioon sekä taloudelliseen ja poliittiseen osallisuuteen sekä niiden pääasiallisia seurauksia yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta. Tärkeimmät ratkaistavat haasteet liittyvät Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin malleihin sekä tarpeeseen kerätä laaja tietämyspohja eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, väestönmuutoksesta ja ikääntyvästä yhteiskunnasta, elämäntilanteen ja perhetilanteen muutoksista, työ- ja elinoloista, muuttoliikkeestä ja liikkuvuudesta, koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta, monikielisyydestä, sosiaalipolitiikasta ja hallinnon dynamiikasta, samalla kun otetaan huomioon Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen moninaisuus. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimus voi olla tässä tärkeässä asemassa. Tutkimuksella tuetaan poliittisia päättäjiä politiikan muotoilussa, torjutaan köyhyyttä, konflikteja ja poliittista ja sosiaalista syrjäytymistä sekä ehkäistään erilaisia erottelun, syrjinnän ja eriarvoisuuden muotoja, kuten sukupuolieroja tai digitaali- tai innovaatiokuiluja, Euroopan yhteiskunnissa sekä muilla maailman alueilla. Erityisesti tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja mukauttamista. On myös olennaista tuntea Euroopan mittava kulttuuriperintö, hyödyntää sitä ja edistää sen saatavuutta ja suojelua keinona saattaa unionin kansalaiset lähemmäs toisiaan ja vahvistaa eurooppalaisen yhteiskunnan koheesiota.

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

a) älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen;

a) älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen;

b) mukautumiskykyisten ja osallisuutta edistävien yhteiskuntien rakentaminen Euroopassa;

b) mukautumiskykyisten ja osallisuutta edistävien yhteiskuntien rakentaminen Euroopassa;

 

b a) Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin mallien kehittäminen;

c) Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana;

c) Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana.

d) tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventaminen Euroopassa.

 

6.3.2. Innovatiiviset yhteiskunnat

6.3.2. Innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, kansalaisjärjestöt, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Tukea annetaan tutkimukseen, joka liittyy eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen, mukaan lukien yhteiskunnallisten rajoitusten ja mahdollisuuksien kartoittaminen ja niiden roolin tunteminen innovaatioprosessissa.

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

a) tietopohjan vahvistaminen ja innovaatiounionin ja eurooppalaisen tutkimusalueen tukeminen;

a) tietopohjan vahvistaminen ja innovaatiounionin ja eurooppalaisen tutkimusalueen tukeminen;

b) uusien innovoinnin muotojen tutkiminen, mukaan lukien sosiaalinen innovointi ja luovuus;

b) uusien innovoinnin muotojen tutkiminen ja ymmärtäminen, mukaan lukien sosiaalinen innovointi ja luovuus;

 

b a) luovuudelle ja innovoinnille suotuisan perustan tarjoavien prosessien selvittäminen;

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa;

 

d) johdonmukaisen ja tehokkaan yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

d) sen ymmärtäminen, miten johdonmukainen ja tehokas tutkimuksen ja jatkokoulutuksen alan yhteistyö kolmansien maiden kanssa edistää innovointia;

 

d a) Euroopan kulttuuriperinnön ja eurooppalaisen identiteetin vaaliminen.

6.3.3. Turvalliset yhteiskunnat

 

Tavoitteena on tukea unionin politiikkaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alalla ja varmistaa tietoverkkojen turvallisuus, luottamus ja yksityisyys digitaalisilla sisämarkkinoilla, samalla kun parannetaan unionin turva-alan, tieto- ja viestintäteknologia-alan ja palvelualan kilpailukykyä. Tämä tehdään kehittämällä innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja, joissa puututaan turvallisuusaukkoihin ja jotka johtavat turvauhkien torjumiseen. Näissä tehtävälähtöisissä toimissa yhdistetään erilaisten loppukäyttäjien tarpeet (kansalaiset, yritykset ja hallinnot, mukaan lukien kansalliset ja kansainväliset viranomaiset, pelastuspalvelut, lainvalvontaviranomaiset, rajavartijat jne.), jotta voidaan ottaa huomioon turvauhkien ja yksityisyyden suojan kehitys ja tarvittavat yhteiskunnalliset näkökohdat.

 

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

 

a) rikollisuuden ja terrorismin torjunta;

 

b) turvallisuuden parantaminen rajavalvonnan avulla;

 

c) tietoverkkojen turvallisuuden varmistaminen;

 

d) Euroopan selviytymiskyvyn parantamien kriiseissä ja katastrofeissa;

 

e) yksityisyyden ja vapauden varmistaminen internetissä ja turvallisuuden yhteiskunnallisen ulottuvuuden lujittaminen.

 

 

Tarkistus    144

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a. Turvalliset yhteiskunnat – Unionin ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen

 

6 a. 1. Erityistavoite

 

Erityistavoitteena on suojella vapautta ja edistää turvallisuutta Euroopassa maailmanlaajuisen keskinäisen riippuvuuden lisääntyessä ja uhkien monimutkaistuessa sekä samalla vahvistaa eurooppalaista vapauden ja oikeuden kulttuuria.

 

Eurooppa ei ole koskaan kokenut vastaavaa rauhan ja yhtenäisyyden aikaa, ja unionin kansalaiset elävät muuta maailmaa huomattavasti turvallisemmassa ympäristössä. Eurooppa on kuitenkin edelleen haavoittuvainen, sillä globaalistuvassa maailmassa yhteiskunnat kohtaavat yhä suurempia ja monimutkaisempia turvallisuusuhkia ja haasteita.

 

Laajamittaisten sotilaallisten hyökkäysten uhka on laantunut, ja turvallisuushuolet keskittyvät uusiin monitahoisiin, toisiinsa liittyviin ja ylikansallisiin uhkiin. Turvallisuuskäsitettä onkin laajennettu sotilaallisesta määritelmästä kattamaan muita näkökohtia, kuten ihmisoikeudet, ympäristön pilaantuminen, poliittinen vakaus ja demokratia, yhteiskunnalliset ongelmat, kulttuuri- ja uskonnollinen identiteetti ja maahanmuutto. Turvallisuuden sisäiset ja ulkoiset näkökohdat liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Turvallisuuteen ja vapauteen kohdistuu nykyisin lukuisia, monimutkaisia ja muuttuvia uhkia, joita ovat muun muassa terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, verkkohyökkäykset, merirosvous, alueellinen epävakaus, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat suuronnettomuudet, väkivalta, yksityisyyden loukkaukset ja muunlaiset sosiaaliset ja taloudelliset häiriöt. Nämä uhat vaivaavat kansalaisia ja vaikuttavat paitsi käsitykseen luottamuksesta, huolenpidosta ja viestinnästä, myös talouteen ja yhteiskuntaan, minkä vuoksi niitä on ehkäistävä ja torjuttava erilaisin toimin.

 

Rikollisuuden, terrorismin, laittoman toiminnan, väkivallan ja katastrofien suorat kustannukset Euroopassa on arvioitu vähintään 650 miljardiksi euroksi (noin 5 prosenttia unionin bkt:stä) vuonna 2010. Terrorismi on osoittanut tuhovoimansa useissa Euroopan osissa vaatien tuhansia ihmishenkiä ja aiheuttaen merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

 

Kansalaiset, yritykset ja instituutiot osallistuvat entistä enemmän sähköisiin vuorovaikutussuhteisiin ja verkkokauppaan sosiaalisilla, taloudellisilla ja kaupallisilla elämänalueilla, mutta internetin kehitys on johtanut myös verkkorikollisuuteen, jossa liikkuu vuosittain miljardeja euroja, sekä tietoturvaloukkauksiin, jotka vaikuttavat yksityishenkilöihin tai yhteisöihin kaikkialla Euroopassa

 

Verkkohyökkäyksillä on myös vakavia vaikutuksia kriittisiin infrastruktuureihin. Turvattomuuden lisääntyminen jokapäiväisessä elämässä ja odottamattomat tilanteet heikentävät kansalaisten luottamusta paitsi instituutioihin, myös toisiinsa.

 

Näiden uhkien ennakoimiseksi, estämiseksi ja hallitsemiseksi on tarpeen tuntea ja poistaa turvattomuuden perimmäiset syyt sekä kehittää ja soveltaa innovatiivisia teknologioita, ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista, lisätä palveluntuottajien ja käyttäjien välistä yhteistyötä, etsiä siviiliturvallisuuden ratkaisuja, parantaa Euroopan turvallisuus- ja palvelualojen kilpailukykyä sekä estää ja torjua yksityisyyden suojan ja ihmisoikeuksien loukkauksia internetissä ja muualla varmistaen samalla Euroopan kansalaisten yksilölliset oikeudet ja vapaus.

 

Rajat ylittävän yhteistyön kehittämiseksi erilaisten pelastuspalvelujen kesken olisi kiinnitettävä huomiota yhteentoimivuuteen ja standardointiin.

 

Koska turvallisuuspolitiikan tulisi olla vuorovaikutuksessa erilaisten sosiaalipolitiikkojen kanssa, turvallisuuden tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistaminen on myös tärkeä osa tätä haastetta.

 

Perusarvojen kunnioittaminen on turvallisuusalan tutkimuksen ja toimintalinjojen tehokkuuden perusta. Turvallisuusratkaisuja etsittäessä ja toteutettaessa on kunnioitettava sellaisia arvoja, kuten vapaus, demokratia, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Tämän on oltava kaikkien unionin kansalaisten turvallisuuden varmistavien toimien perustana.

 

6 a. 2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

 

Yksikään jäsenvaltio ei yksinään pysty vastaamaan uhkiin, koska useimmat turvallisuushaasteet ovat rajat ylittäviä ja monialaisia ja edellyttävät siten monimutkaisia ja laajoja vertailuanalyyseja ja tehostettua institutionaalista ja kansainvälistä yhteistyötä.

 

Vapauden ja turvallisuuden suojelemiseksi unioni tarvitsee tehokkaita toimia, joissa käytetään kattavaa valikoimaa innovatiivisia turvallisuusvälineitä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta voi selkeästi tukea turvallisuusratkaisuja ja mahdollistaa ne, vaikka se ei yksin voikaan taata turvallisuutta. Tutkimus- ja innovointitoiminnalla olisi pyrittävä turvallisuusuhkien ymmärtämiseen, ehkäisyyn ja estämiseen, niihin varautumiseen ja niiltä suojautumiseen. Lisäksi turvallisuuteen liittyy perustavia haasteita, joita ei voida ratkaista muista erillään ja alakohtaisesti vaan jotka edellyttävät kunnianhimoisempia, koordinoidumpia ja kokonaisvaltaisempia lähestymistapoja.

 

Yhteistyö jäsenvaltioiden kesken mutta myös kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa on keskeinen osa tätä haastetta.

 

Tämän haasteen puitteissa tutkimus- ja innovointitoimintaan annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Näitä ovat etenkin älykkääseen ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteet, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja unionin sisäisen turvallisuuden strategia. Toimia koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien kanssa.

 

6 a. 3. Toimien päälinjat

 

Tavoitteena on tukea unionin politiikkaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alalla ja varmistaa tietoverkkojen turvallisuus, luottamus ja yksityisyys sähköisillä sisämarkkinoilla, samalla kun parannetaan unionin turva-alan, tieto- ja viestintäteknologia-alan ja palvelualan kilpailukykyä. Toimissa painotetaan turvattomuuden ja konfliktien perimmäisten syiden ymmärtämistä sekä seuraavan sukupolven innovatiivisten ratkaisujen tutkimusta ja kehittämistä työstämällä uudenlaisia konsepteja ja malleja ja yhteentoimivia standardeja. Tämä tehdään kehittämällä innovatiivisia toimintalinjoja, teknologioita ja ratkaisuja, joissa puututaan turvallisuusaukkoihin ja jotka johtavat turvallisuusuhkien torjumiseen. Näissä tehtävälähtöisissä toimissa yhdistetään eri loppukäyttäjien (kansalaiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja hallinnot, mukaan lukien kansalliset ja julkisen sektorin laitokset ja virastot) tarpeet, jotta voidaan ottaa huomioon turvallisuusuhkien ja ‑haasteiden kehitys, sisäänrakennettu yksityisyyden suoja ja tarvittavat yhteiskunnalliset näkökohdat.

 

Tätä haastetta koskevan tutkimuksen päämääränä on turvallisuusuhkien ehkäisy ja estäminen, niihin varautuminen ja niiltä suojautuminen sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja unionin sisäisen turvallisuuden strategian tukeminen, mukaan lukien katastrofien ehkäisyä ja niihin reagointia koskevat toimintalinjat.

 

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

 

a) rikollisuuden ja terrorismin torjunta

 

b) kriittisten infrastruktuurien suojaaminen ja niiden häiriönsietokyvyn parantaminen

 

c) turvallisuuden parantaminen rajavalvonnan ja merenkulun turvatoimien avulla

 

d) tietoverkkoturvallisuuden varmistaminen

 

e) Euroopan kriisin- ja katastrofinsietokyvyn parantaminen

 

f) turvallisuuden yhteiskunnallisen ulottuvuuden lujittaminen ja yksityisyyden ja vapauden varmistaminen internetissä

 

g) unionin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimintalinjojen tukeminen

 

h) turvallisuuden lisääminen ja kolmansien maiden konflikteihin vaikuttaminen konfliktineston, rauhanrakentamisen, vuoropuhelun, välitystoiminnan, sovinnonteon ja siviiliturvallisuusalan uudistamisen avulla

 

i) standardoinnin ja yhteentoimivuuden parantaminen.

 

Tarkistus    145

Ehdotus asetukseksi

Liite I – IV osa

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Erityistavoite

1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille ja vastata samalla joustavasti uusiin politiikan haasteisiin.

Erityistavoitteena on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille ja vastata samalla joustavasti uusiin politiikan haasteisiin.

2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Unioni on määritellyt vuotta 2020 varten kunnianhimoisen poliittisen asialistan, johon sisältyy joukko monimutkaisia ja toisiinsa nivoutuvia haasteita, kuten resurssien kestävä hallinta ja kilpailukyky. Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, tarvitaan vankkaa tieteellistä näyttöä, joka ylittää eri tieteenalojen rajat ja mahdollistaa toimintavaihtoehtojen perusteellisen arvioinnin. JRC vahvistaa entisestään asemaansa unionin poliittisen päätöksenteon tiedepalveluna ja tarjoaa tarvittavaa tieteellistä ja teknistä tukea poliittisen päätöksenteon kaikissa vaiheissa aina suunnittelusta täytäntöönpanoon ja arviointiin. Tätä varten se keskittää tutkimustoimensa selkeästi unionin poliittisiin painopistealueisiin ja edistää samalla monialaista osaamista. JRC:n riippumattomuus yksityisistä tai kansallisista eduista ja sen asema tieteellis-teknisenä vertailulaitoksena antavat sille mahdollisuuden helpottaa yhteisymmärryksen rakentamista sidosryhmien ja poliittisten päättäjien välillä. Jäsenvaltiot ja unionin kansalaiset hyötyvät JRC:n tutkimustoimista erityisesti sellaisilla aloilla kuten terveys ja kuluttajasuoja, ympäristö, turvallisuus ja turvatoimet sekä kriisien ja katastrofien hallinta.

Unioni on määritellyt vuotta 2020 varten kunnianhimoisen poliittisen asialistan, johon sisältyy joukko monimutkaisia ja toisiinsa nivoutuvia haasteita, kuten resurssien kestävä hallinta ja kilpailukyky. Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, tarvitaan vankkaa tieteellistä näyttöä, joka ylittää eri tieteenalojen rajat ja mahdollistaa toimintavaihtoehtojen perusteellisen arvioinnin. JRC vahvistaa entisestään asemaansa unionin poliittisen päätöksenteon tiedepalveluna ja tarjoaa tarvittavaa tieteellistä ja teknistä tukea poliittisen päätöksenteon kaikissa vaiheissa aina suunnittelusta täytäntöönpanoon ja arviointiin. Tätä varten se keskittää tutkimustoimensa selkeästi unionin poliittisiin painopistealueisiin ja edistää samalla monialaista osaamista. JRC:n riippumattomuus yksityisistä tai kansallisista eduista ja sen asema tieteellis-teknisenä vertailulaitoksena antavat sille mahdollisuuden helpottaa yhteisymmärryksen rakentamista sidosryhmien ja poliittisten päättäjien välillä. Jäsenvaltiot ja alueet hyötyvät JRC:n tuesta niiden älykkään erikoistumisen strategioille ja sen tutkimustoimista erityisesti sellaisilla aloilla kuten terveys ja kuluttajasuoja, ympäristö, turvallisuus ja turvatoimet sekä kriisien ja katastrofien hallinta. Myös unionin kansalaiset hyötyvät tästä tutkimuksesta.

JRC on erottamaton osa eurooppalaista tutkimusaluetta ja tukee jatkossakin aktiivisesti sen toimintaa tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön ja sidosryhmien kanssa mahdollistamalla pääsyn laitoksiinsa ja kouluttamalla tutkijoita. Tämä edistää myös uusien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden integroitumista; näiden osalta JRC antaa edelleen kohdennettua koulutusta unionin lainsäädännön tieteellis-teknisestä pohjasta. JRC luo koordinointiyhteydet Horisontti 2020 -puiteohjelman muihin erityistavoitteisiin. Täydentääkseen suoria toimiaan ja edistääkseen eurooppalaisen tutkimusalueen yhdentymistä ja verkottumista JRC voi osallistua myös Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoriin toimiin ja koordinointivälineisiin aloilla, joilla sillä on sopivaa asiantuntemusta lisäarvon tuottamiseksi.

JRC on erottamaton osa eurooppalaista tutkimusaluetta ja tukee jatkossakin aktiivisesti sen toimintaa tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön ja sidosryhmien kanssa mahdollistamalla pääsyn laitoksiinsa ja kouluttamalla tutkijoita. Tämä edistää myös uusien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden integroitumista; näiden osalta JRC antaa edelleen kohdennettua koulutusta unionin lainsäädännön tieteellis-teknisestä pohjasta. JRC luo koordinointiyhteydet Horisontti 2020 -puiteohjelman muihin erityistavoitteisiin. Täydentääkseen suoria toimiaan ja edistääkseen eurooppalaisen tutkimusalueen yhdentymistä ja verkottumista JRC voi osallistua myös Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoriin toimiin ja koordinointivälineisiin aloilla, joilla sillä on sopivaa asiantuntemusta lisäarvon tuottamiseksi.

3. Toimien päälinjat

3. Toimien päälinjat

Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä JRC:n toimissa keskitytään unionin politiikan painopistealoihin ja niihin liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Toimet ovat linjassa Eurooppa 2020 -strategian ja sen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden sekä turvallisuutta ja kansalaisuutta ja globaalia Eurooppaa koskevien strategioiden kanssa.

Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä JRC:n toimissa keskitytään unionin politiikan painopistealoihin ja niihin liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Toimet ovat linjassa Eurooppa 2020 -strategian ja sen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden sekä turvallisuutta ja kansalaisuutta ja globaalia Eurooppaa koskevien strategioiden kanssa.

JRC:n keskeisiä osaamisaloja ovat energia, liikenne, ympäristö ja ilmastonmuutos, maatalous ja elintarviketurva, terveys ja kuluttajansuoja, tieto- ja viestintäteknologia, vertailumateriaalit sekä turvallisuus ja turvatoimet (mukaan lukien ydinturvallisuus ja ydinlaitosten turvaaminen Euratom-puiteohjelmassa).

JRC:n keskeisiä osaamisaloja ovat energia, liikenne, ympäristö ja ilmastonmuutos, maatalous ja elintarviketurva, terveys ja kuluttajansuoja, tieto- ja viestintäteknologia, vertailumateriaalit sekä turvallisuus ja turvatoimet (mukaan lukien ydinturvallisuus ja ydinlaitosten turvaaminen Euratom-puiteohjelmassa). JRC:n toimet näillä aloilla toteutetaan ottaen huomioon asiaankuuluvat alueiden, jäsenvaltioiden tai unionin tason aloitteet pitäen mielessä eurooppalaisen tutkimusalueen kehittäminen.

Näitä osaamisaloja tehostetaan merkittävästi valmiuksilla käsitellä poliittisen päätöksenteon kaikkia vaiheita ja arvioida toimintavaihtoehtoja. Tähän sisältyy valmiuksien parantaminen seuraavilla aloilla:

Näitä osaamisaloja tehostetaan merkittävästi valmiuksilla käsitellä poliittisen päätöksenteon kaikkia vaiheita ja arvioida toimintavaihtoehtoja. Tähän sisältyy valmiuksien parantaminen seuraavilla aloilla:

a) ennusteet – ennakoivat strategiset tiedot tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehityssuunnista ja tapahtumista ja niiden mahdollisista vaikutuksista julkiseen politiikkaan;

a) ennusteet – ennakoivat strategiset tiedot tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehityssuunnista ja tapahtumista ja niiden mahdollisista vaikutuksista julkiseen politiikkaan;

b) taloustiede – yhdennetty palvelu, joka kattaa sekä tieteellis-tekniset että makrotaloudelliset näkökohdat;

b) taloustiede – yhdennetty palvelu, joka kattaa sekä tieteellis-tekniset että makrotaloudelliset näkökohdat;

c) mallintaminen – keskitytään kestävyyteen ja talouteen ja vähennetään komission riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista elintärkeissä skenaarioanalyyseissa;

c) mallintaminen – keskitytään kestävyyteen ja talouteen ja vähennetään komission riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista elintärkeissä skenaarioanalyyseissa;

d) politiikan analysointi – poliittisten toimintavaihtoehtojen monialainen tarkastelu;

d) politiikan analysointi – poliittisten toimintavaihtoehtojen monialainen tarkastelu;

e) vaikutusten arviointi – tieteellisen tiedon antaminen poliittisten toimintavaihtoehtojen tueksi.

e) vaikutusten arviointi – tieteellisen tiedon antaminen poliittisten toimintavaihtoehtojen tueksi.

JRC pyrkii edelleen toteuttamaan huipputason tutkimusta, joka luo pohjan poliittiselle päätöksenteolle annettavalle uskottavalle ja vankalle tieteellis-tekniselle tuelle. Tätä varten se tiivistää yhteistyötään eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa muun muassa osallistumalla epäsuoriin toimiin. Se toteuttaa myös kokeilevaa tutkimusta ja rakentaa valikoidusti osaamista politiikan kannalta merkittävillä kehittyvillä aloilla.

JRC pyrkii edelleen toteuttamaan huipputason tutkimusta, joka luo pohjan poliittiselle päätöksenteolle annettavalle uskottavalle ja vankalle tieteellis-tekniselle tuelle. Tätä varten se tiivistää yhteistyötään eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa muun muassa osallistumalla epäsuoriin toimiin. Se toteuttaa myös kokeilevaa tutkimusta ja rakentaa valikoidusti osaamista politiikan kannalta merkittävillä kehittyvillä aloilla.

JRC keskittyy seuraaviin toimiin:

JRC keskittyy seuraaviin toimiin:

3.1 Huipputason tiede

3.1 Huipputason tiede

Tutkimuksen toteuttaminen poliittisen päätöksenteon tieteellisen tietopohjan lujittamiseksi ja kehittyvien tieteen ja teknologian alojen tutkimiseksi, myös kokeilevaa tutkimusta koskevan ohjelman avulla.

Tutkimuksen toteuttaminen poliittisen päätöksenteon tieteellisen tietopohjan lujittamiseksi ja kehittyvien tieteen ja teknologian alojen tutkimiseksi, myös kokeilevaa tutkimusta koskevan ohjelman avulla.

3.2 Teollisuuden johtoasema

3.2 Teollisuuden johtoasema

Euroopan kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardointiprosessia ja standardeja esinormatiivisella tutkimuksella, vertailumateriaalien kehittämisellä ja mittauksilla sekä menetelmien yhdenmukaistamisella viidellä keskeisellä alalla (energia, liikenne, digitaalistrategia, turvallisuus ja turvatoimet sekä kuluttajansuoja). Uusien teknologioiden turvallisuusarviointi muun muassa energian, liikenteen sekä terveyden ja kuluttajansuojan aloilla. Avaruusteknologian ja -tietojen käytön helpottamisen, standardoinnin ja validoinnin edistäminen erityisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Euroopan kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardointiprosessia ja standardeja esinormatiivisella tutkimuksella, vertailumateriaalien kehittämisellä ja mittauksilla sekä menetelmien yhdenmukaistamisella viidellä keskeisellä alalla (energia, liikenne, digitaalistrategia, turvallisuus ja turvatoimet sekä kuluttajansuoja). Uusien teknologioiden turvallisuusarviointi muun muassa energian, liikenteen sekä terveyden ja kuluttajansuojan aloilla. Avaruusteknologian ja -tietojen käytön helpottamisen, standardoinnin ja validoinnin edistäminen erityisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.

3.3 Yhteiskunnalliset haasteet

3.3 Yhteiskunnalliset haasteet

a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

Terveyden ja kuluttajansuojan edistäminen antamalla tieteellistä ja teknistä tukea seuraavilla aloilla: elintarvikkeet, rehut ja kulutushyödykkeet; ympäristö ja terveys; terveyteen liittyvä diagnostiikka ja seulontakäytännöt; sekä ravitsemus ja ruokavaliot.

Terveyden ja kuluttajansuojan edistäminen antamalla tieteellistä ja teknistä tukea seuraavilla aloilla: elintarvikkeet, rehut ja kulutushyödykkeet; ympäristö ja terveys; terveyteen liittyvä diagnostiikka ja seulontakäytännöt; sekä ravitsemus ja ruokavaliot.

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

b) Elintarvikkeiden laatu, elintarviketurvallisuus ja elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biopohjainen teollisuus

Euroopan maatalous- ja kalastuspolitiikan kehityksen, täytäntöönpanon ja seurannan tukeminen, mukaan lukien elintarvikkeiden turvallisuus ja elintarviketurva ja biotalouden kehittäminen esimerkiksi satoennusteiden, tieteellisten ja sosioekonomisten analyysien ja mallintamisen avulla.

Euroopan maatalous- ja kalastuspolitiikan kehityksen, täytäntöönpanon ja seurannan tukeminen, mukaan lukien elintarvikkeiden turvallisuus ja elintarviketurva ja biotalouden kehittäminen esimerkiksi satoennusteiden, tieteellisten ja sosioekonomisten analyysien ja mallintamisen avulla, sekä meriympäristön hyvän tilan ja merten tuottavuuden edistäminen.

c) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

c) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

20/20/20-ilmasto- ja energiatavoitteiden tukeminen tutkimalla energiansaannin, energiatehokkuuden, vähähiilisten teknologioiden ja energian/sähkön siirtoverkkojen teknologisia ja taloudellisia näkökohtia.

20/20/20-ilmasto- ja energiatavoitteiden tukeminen tutkimalla energiansaannin, energiatehokkuuden, vähähiilisten teknologioiden ja energian/sähkön siirtoverkkojen teknologisia ja taloudellisia näkökohtia.

d) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

d) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ja liikkuvuus

Ihmisten ja tavaroiden kestävää, turvallista ja turvattua liikkuvuutta koskevan unionin politiikan tukeminen laboratoriotutkimuksilla, mallintamisella ja seurannalla, mukaan lukien liikenteen vähähiiliset teknologiat, kuten sähköistäminen, päästöttömät ja tehokkaat ajoneuvot ja vaihtoehtoiset polttoaineet sekä älykkäät liikennejärjestelmät.

Ihmisten ja tavaroiden kestävää, turvallista ja turvattua liikkuvuutta koskevan unionin politiikan tukeminen laboratoriotutkimuksilla, mallintamisella ja seurannalla, mukaan lukien liikenteen vähähiiliset teknologiat, kuten sähköistäminen, päästöttömät ja tehokkaat ajoneuvot ja vaihtoehtoiset polttoaineet sekä älykkäät liikennejärjestelmät.

e) Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

e) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineiden kestävä käyttö

Tutkitaan luonnonvarojen kestävän hoidon monialaisia haasteita seuraamalla keskeisiä ympäristömuuttujia ja kehittämällä yhdennetty mallintamiskehys kestävyyden arviointiin.

Tutkitaan luonnonvarojen kestävän hoidon monialaisia haasteita seuraamalla keskeisiä ympäristömuuttujia ja kehittämällä yhdennetty mallintamiskehys kestävyyden arviointiin.

Tuetaan resurssitehokkuutta, päästöjen vähentämistä ja raaka-aineiden kestävää saantia tekemällä integroituja yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöarviointeja puhtaista tuotantoprosesseista, teknologioista sekä tuotteista ja palveluista.

Tuetaan resurssitehokkuutta, päästöjen vähentämistä ja raaka-aineiden kestävää saantia tekemällä integroituja yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöarviointeja puhtaista tuotantoprosesseista, teknologioista sekä tuotteista ja palveluista.

Tuetaan unionin kehityspolitiikan tavoitteita tutkimuksella, joka auttaa varmistamaan keskeisten resurssien riittävän saannin ja jossa keskitytään ympäristöä ja resursseja koskevien parametrien seurantaan, elintarviketurvaan ja turvallisuuteen liittyviin analyyseihin sekä tietämyksen siirtoon.

Tuetaan unionin kehityspolitiikan tavoitteita tutkimuksella, joka auttaa varmistamaan keskeisten resurssien riittävän saannin ja jossa keskitytään ympäristöä ja resursseja koskevien parametrien seurantaan, elintarviketurvaan ja turvallisuuteen liittyviin analyyseihin sekä tietämyksen siirtoon.

f) Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

f) Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja pohtiva yhteiskunta

Edistetään ja seurataan innovaatiounionin täytäntöönpanoa tekemällä makrotaloudellisia analyyseja tutkimuksen ja innovoinnin edistäjistä ja esteistä ja kehittämällä menetelmiä, tulostauluja ja indikaattoreita.

Edistetään ja seurataan innovaatiounionin täytäntöönpanoa tekemällä makrotaloudellisia analyyseja tutkimuksen ja innovoinnin edistäjistä ja esteistä ja kehittämällä menetelmiä, tulostauluja ja indikaattoreita.

Tuetaan eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) seuraamalla sen toimintaa ja analysoimalla sen keskeisten osatekijöiden edistäjiä ja esteitä ja toteuttamalla tutkimusverkkoja, antamalla koulutusta ja avaamalla JRC:n laitokset ja tietokannat jäsenvaltioista, ehdokasmaista ja assosioituneista maista tuleville käyttäjille.

Tuetaan eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) seuraamalla sen toimintaa ja analysoimalla sen keskeisten osatekijöiden edistäjiä ja esteitä ja toteuttamalla tutkimusverkkoja, antamalla koulutusta ja avaamalla JRC:n laitokset ja tietokannat jäsenvaltioista, ehdokasmaista ja assosioituneista maista tuleville käyttäjille.

Edistetään digitaalisstrategian keskeisten tavoitteiden saavuttamista tekemällä laadullisia ja määrällisiä analyyseja taloudellisista ja yhteiskunnallisista näkökohdista (digitaalitalous, digitaalinen yhteiskunta, digitaalinen eläminen).

Edistetään digitaalisstrategian keskeisten tavoitteiden saavuttamista tekemällä laadullisia ja määrällisiä analyyseja taloudellisista ja yhteiskunnallisista näkökohdista (digitaalitalous, digitaalinen yhteiskunta, digitaalinen eläminen).

 

f a) Turvalliset yhteiskunnat – Unionin ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen

Tuetaan sisäistä turvallisuutta ja turvatoimia määrittelemällä kriittiset infrastruktuurit ja arvioimalla niiden haavoittuvuutta yhteiskunnallisten toimintojen elintärkeinä osina ja arvioimalla sähköiseen henkilöllisyyteen liittyvien teknologioiden operatiivista suorituskykyä. Käsitellään maailmanlaajuisia turvauhkia, mukaan lukien kehittyvät ja monimuotoiset uhat, kehittämällä kehittyneitä välineitä tietojen louhintaan ja analysointiin sekä kriisinhallintaan.

Tuetaan sisäistä turvallisuutta ja turvatoimia määrittelemällä kriittiset infrastruktuurit ja arvioimalla niiden haavoittuvuutta yhteiskunnallisten toimintojen elintärkeinä osina ja arvioimalla sähköiseen henkilöllisyyteen liittyvien teknologioiden operatiivista, sosiaalista ja eettistä suorituskykyä. Käsitellään maailmanlaajuisia turvauhkia, mukaan lukien kehittyvät ja monimuotoiset uhat, kehittämällä kehittyneitä välineitä tietojen louhintaan ja analysointiin sekä kriisinhallintaan.

Kasvatetaan unionin kykyä hallita luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia parantamalla infrastruktuurien valvontaa ja kehittämällä maailmanlaajuisia useat riskit kattavia ennakkovaroitus- ja riskinhallintatietojärjestelmiä, joissa hyödynnetään satelliittipohjaisia maapallon havainnointijärjestelmiä.

Kasvatetaan unionin kykyä hallita luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia parantamalla infrastruktuurien valvontaa ja kehittämällä testauslaitoksia ja maailmanlaajuisia useat riskit kattavia ennakkovaroitus- ja riskinhallintatietojärjestelmiä, joissa hyödynnetään satelliittipohjaisia maanhavainnointijärjestelmiä.

 

Tarkistus    146

Ehdotus asetukseksi

Liite I – V osa

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Erityistavoite

1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on integroida tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijät, jotta voidaan lisätä unionin innovointikapasiteettia ja tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Erityistavoitteena on integroida tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijät, jotta voidaan lisätä, nopeuttaa ja laajentaa unionin innovointikapasiteettia ja tarttua etenkin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Euroopalla on joukko rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät sen innovointikapasiteettiin ja kykyyn tuottaa uusia palveluja, tuotteita ja prosesseja. Euroopan keskeisiä ongelmia ovat heikko kyky houkutella lahjakkuuksia ja pitää heidät Euroopassa, olemassa olevien tutkimusvahvuuksien liian vähäinen käyttö taloudellisen tai yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen, yritystoiminnan vähäisyys, huippuosaamiskeskusten resurssit, jotka eivät riitä maailmanlaajuiseen kilpailuun, sekä liialliset esteet Euroopan tason yhteistyölle korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan osaamiskolmiossa.

Euroopalla on joukko rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät sen innovointikapasiteettiin ja kykyyn tuottaa uusia palveluja, tuotteita ja prosesseja. Euroopan keskeisiä ongelmia ovat heikko kyky houkutella lahjakkuuksia ja pitää heidät Euroopassa, olemassa olevien tutkimusvahvuuksien liian vähäinen käyttö taloudellisen tai yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen, markkinoilla hyödynnettävien tutkimustulosten puute, yritystoiminnan ja yrittäjähenkisyyden vähäisyys, yksityisten t&k-investointien vähäinen vipuvaikutus, huippuyksiköiden maailmanlaajuiseen kilpailuun riittämättömät resurssit, myös henkilöresurssit, sekä liialliset esteet Euroopan tason yhteistyölle korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan osaamiskolmiossa.

2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Nämä rakenteelliset heikkoudet on korjattava, jos Eurooppa haluaa kilpailla kansainvälisellä näyttämöllä. Edellä mainitut tekijät ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille ja vaikuttavat koko unionin innovointikapasiteettiin.

Nämä rakenteelliset heikkoudet on korjattava, jos Eurooppa haluaa kilpailla kansainvälisellä näyttämöllä. Edellä mainitut tekijät ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille ja vaikuttavat koko unionin innovointikapasiteettiin.

EIT käsittelee näitä kysymyksiä edistämällä rakenteellisia muutoksia Euroopan innovaatiokentässä. Se pyrkii tähän edistämällä kaikkein korkealuokkaisimman korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan integrointia ja luomalla siten uusia innovoinnille otollisia ympäristöjä sekä edistämällä ja tukemalla yrittäjähenkisten tutkijoiden uutta sukupolvea. Tällä tavoin EIT edistää Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Nuoret liikkeellä" tavoitteiden saavuttamista.

EIT käsittelee näitä kysymyksiä edistämällä rakenteellisia muutoksia Euroopan innovaatiokentässä. Se pyrkii tähän edistämällä kaikkein korkealuokkaisimman korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan integrointia ja luomalla siten uusia innovoinnille otollisia ympäristöjä, edistämällä ja tukemalla yritystoiminnassa tarvittavia taitoja ja kokemusta omaavien yrittäjähenkisten tutkijoiden uutta sukupolvea sekä edistämällä innovatiivisten spin-off-yritysten ja uusyritysten perustamista. Tällä tavoin EIT edistää Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Nuoret liikkeellä" tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta toteutetuilla EIT:n toimilla edesautetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmassa vahvistettujen erityistavoitteiden "Yhteiskunnalliset haasteet" ja "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" toteuttamista. Lisäksi EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi edistettävä synergioita ja vuorovaikutusta Horisontti 2020 -puiteohjelman pilarien välillä ja muiden asiaan liittyvien aloitteiden kanssa.

Koulutuksen ja yrittäjyyden yhdistäminen tutkimukseen ja innovointiin

Koulutuksen ja yrittäjyyden yhdistäminen tutkimukseen ja innovointiin

EIT erityispiirre on koulutuksen ja yrittäjyyden yhdistäminen tutkimukseen ja innovointiin unionin kattavan ja sen ulkopuolelle ulottuvan yhtenäisen innovointiketjun lenkkeinä.

EIT erityispiirre on korkeakoulutuksen ja yrittäjyyden yhdistäminen tutkimukseen ja innovointiin unionin kattavan ja sen ulkopuolelle ulottuvan yhtenäisen innovointiketjun lenkkeinä, mikä johtaa markkinoille tuotujen innovatiivisten palvelujen, tuotteiden ja prosessien lisääntymiseen.

Liiketoimintalogiikka ja tulossuuntautunut lähestymistapa

Liiketoimintalogiikka ja tulossuuntautunut lähestymistapa

EIT toimii osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta liiketoiminnan logiikkaa noudattaen. Tämä edellyttää vahvaa johtajuutta: kullakin osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on oma toimitusjohtaja. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita edustaa yksi oikeussubjekti, mikä mahdollistaa yksinkertaisemman päätöksenteon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on laadittava vuotuiset liiketoimintasuunnitelmat, joihin sisältyy kunnianhimoinen toimikokonaisuus aina koulutuksesta yritysten perustamiseen. Liiketoimintasuunnitelmilla on selvät tavoitteet ja tuotokset, ja niillä tähdätään sekä yhteiskunnallisiin että markkinavaikutuksiin. Osaamis- ja innovointiyhteisöihin osallistumista ja niiden seurantaa ja arviointia koskevat nykyiset säännöt mahdollistavat liiketoiminnan mallin mukaisen nopean päätöksenteon.

EIT toimii osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta liiketoiminnan logiikkaa noudattaen ja tulossuuntautuneesti. Tämä edellyttää vahvaa johtajuutta: kullakin osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on oma toimitusjohtaja. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita edustaa yksi oikeussubjekti, mikä mahdollistaa yksinkertaisemman päätöksenteon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on laadittava vuotuiset liiketoimintasuunnitelmat, joihin sisältyy kunnianhimoinen toimikokonaisuus aina koulutuksesta yritysten perustamiseen. Liiketoimintasuunnitelmilla on selvät tavoitteet ja tuotokset, ja niillä tähdätään sekä yhteiskunnallisiin että markkinavaikutuksiin ja selvään lisäarvoon, jota määrittää tulossuuntautunut lähestymistapa. Osaamis- ja innovointiyhteisöihin osallistumista ja niiden seurantaa ja arviointia koskevat nykyiset säännöt mahdollistavat liiketoiminnan mallin mukaisen nopean päätöksenteon ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen oletetaan kykenevän houkuttamaan investointeja ja pitkäaikaisia sitoumuksia yrityssektoria varten Koska osaamis- ja innovaatioyhteisöjä rahoitetaan myös julkisista lähteistä, niiden on toimittava vastuullisesti ja avoimesti etenkin toiminta-alansa muita toimijoita kohtaan.

Pirstoutuneisuuden vähentäminen pitkäkestoiset integroitujen kumppanuuksien avulla

Pirstoutuneisuuden vähentäminen pitkäkestoiset integroitujen kumppanuuksien avulla

EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat pitkälle integroituja hankkeita, jotka kokoavat yhteen huippuosaamisestaan tunnettuja kumppaneita teollisuudesta, korkeakouluista ja tutkimus- ja teknologialaitoksista. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä maailmanluokan kumppanit voivat muodostaa uudenlaisia rajat ylittäviä yhteistyöryhmiä, optimoida olemassa olevia resursseja ja mahdollistaa uudet liiketoimintamahdollisuudet sellaisten uusien lisäarvoketjujen avulla, jotka tarjoavat valmiuksia vastata riskeiltään ja mittakaavaltaan suurempiin haasteisiin.

EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat pitkälle integroituja hankkeita, jotka kokoavat yhteen huippuosaamisestaan tunnettuja kumppaneita teollisuudesta, pk-yritykset mukaan luettuina, korkeakouluista ja tutkimus- ja teknologialaitoksista. Osaamis- ja innovaatioyhteisöissä maailmanluokan kumppanit voivat muodostaa uudenlaisia rajat ylittäviä yhteistyöryhmiä, optimoida olemassa olevia resursseja ja mahdollistaa uudet liiketoimintamahdollisuudet sellaisten uusien lisäarvoketjujen avulla, jotka tarjoavat valmiuksia vastata riskeiltään ja mittakaavaltaan suurempiin haasteisiin. On erittäin tärkeää, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt tarjoavat pk-yrityksille mahdollisuuden osallistua täysipainoisesti kaikkiin toimiinsa, ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kasvustrategiaan olisi kuuluttava osallistujapohjan laajentaminen uusiin hakijoihin, jotka tuovat mukanaan uusia ideoita, sekä erityisesti pk-yritysten osallistumisen lisääminen.

Euroopan innovoinnin tärkeimmän voimavaran eli erittäin lahjakkaiden ihmisten tukeminen

Euroopan innovoinnin tärkeimmän voimavaran eli erittäin lahjakkaiden ihmisten tukeminen

Lahjakkuus on innovoinnin tärkein ainesosa. EIT tukee ihmisiä ja heidän vuorovaikutustaan pitämällä opiskelijoita, tutkijoita ja yrittäjiä innovaatiomallinsa kulmakivinä. EIT tarjoaa yrittäjähenkisen ja luovan toimintakulttuurin ja monitieteistä koulutusta lahjakkaille ihmiselle EIT:n maisterin- ja tohtorintutkintojen avulla, joista on tarkoitus muodostua kansainvälisesti tunnustettu huippuosaamisen merkki. Tällä tavoin EIT tukee voimakkaasti liikkuvuutta osaamiskolmion sisällä.

Lahjakkuus on innovoinnin tärkein ainesosa. EIT tukee ihmisiä ja heidän vuorovaikutustaan pitämällä opiskelijoita, tutkijoita ja yrittäjiä innovaatiomallinsa kulmakivinä. EIT tarjoaa yrittäjähenkisen ja luovan toimintakulttuurin ja monitieteistä koulutusta lahjakkaille ihmiselle EIT:n maisterin- ja tohtorintutkintojen sekä kesäkurssien ja etäopetuksen avulla, joista on tarkoitus muodostua kansainvälisesti tunnustettu huippuosaamisen merkki. Tällä tavoin EIT varmistaa Euroopan henkisen pääoman optimaalisen kehityksen ja dynaamisen hyödyntämisen ja tukee voimakkaasti liikkuvuutta osaamiskolmion sisällä.

3. Toimien päälinjat

3. Toimien päälinjat

EIT toimii pääasiassa, muttei yksinomaan, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvillä aloilla, joilla on erittäin suuri merkitys Euroopan yhteisen tulevaisuuden kannalta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat määrittää omat strategiansa ja toimensa varsin itsenäisesti, mutta niillä kaikilla on joukko yhteisiä innovatiivisia piirteitä. Lisäksi EIT voimistaa vaikutustaan asettamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset saataville kaikkialla unionissa ja edistämällä aktiivisesti uutta tietämyksen jakamisen kulttuuria.

EIT toimii pääasiassa, muttei yksinomaan, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvillä aloilla, joilla on innovaatiopotentiaalia ja erittäin suuri merkitys Euroopan yhteisen tulevaisuuden kannalta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat määrittää omat strategiansa ja toimensa varsin itsenäisesti, mutta niillä kaikilla on joukko yhteisiä innovatiivisia piirteitä, joiden koordinointi ja synergia on varmistettava. Lisäksi EIT voimistaa vaikutustaan asettamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset saataville kaikkialla unionissa levittämällä hyviä käytäntöjä osaamiskolmion osatekijöiden integroinnista ja yrittäjyyden kehittämisestä, edistämällä uusien kumppaneiden ottamista mukaan toimintaan ja edistämällä aktiivisesti uutta tietämyksen jakamisen kulttuuria.

a) Korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovointitoimien siirtäminen ja soveltaminen uusien yritysten luomiseksi

a) Korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovointitoimien siirtäminen ja soveltaminen uusien yritysten luomiseksi

EIT pyrkii vapauttamaan ihmisten innovointipotentiaalin ja hyödyntämään heidän ideoitaan riippumatta siitä, missä osassa innovaatioketjua he toimivat. EIT auttaa myös puuttumaan Euroopan paradoksiin eli siihen, että olemassa olevaa huippututkimusta ei hyödynnetä läheskään täydessä mitassa. Tällä tavoin EIT auttaa uusien ideoiden saamista markkinoille. Pääasiassa osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä ja yrittäjyyttä suosivan ajattelutapansa kautta se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä uusyritysten että spin-off-yritysten muodossa mutta myös olemassa olevassa teollisuudessa.

EIT pyrkii vapauttamaan ihmisten innovointipotentiaalin ja hyödyntämään heidän ideoitaan riippumatta siitä, missä osassa innovaatioketjua he toimivat. EIT auttaa myös puuttumaan Euroopan paradoksiin eli siihen, että olemassa olevaa huippututkimusta ei hyödynnetä läheskään täydessä mitassa. Tällä tavoin EIT auttaa tietämyksen ja teknologian siirtoa uusien ideoiden saamiseksi markkinoille. EIT:n on varmistettava kaikkien korkealaatuisten eurooppalaisten tutkimusyhteisöjen osallistumismahdollisuudet. Pääasiassa osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä ja yrittäjyyttä suosivan ajattelutapansa kautta se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä uusyritysten että spin-off-yritysten muodossa mutta myös olemassa olevassa teollisuudessa. Painopisteenä eivät ole pelkästään teknologiset innovaatiot vaan myös sosiaalinen ja ei-teknologinen innovointi ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen.

b) Innovaatiovetoinen huippututkimus aloilla, joilla on suuri taloudellinen tai yhteiskunnallinen merkitys

b) Innovaatiovetoinen huippututkimus aloilla, joilla on suuri taloudellinen tai yhteiskunnallinen merkitys

EIT:n strategiassa ja toimissa keskitytään tulevaisuuden kannalta keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kestävään energiaan. Käsittelemällä keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisella tavalla EIT edistää monitieteisiä ja tieteidenvälisiä lähestymistapoja ja auttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita kohdentamaan tutkimustoimensa.

EIT:n strategiassa ja toimissa keskitytään Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyviin, tulevaisuuden kannalta keskeisiin ja todellista innovaatiopotentiaalia omaaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kestävään energiaan. Käsittelemällä keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisella tavalla EIT edistää monitieteisiä ja tieteidenvälisiä lähestymistapoja ja auttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita kohdentamaan tutkimustoimensa. Erityisesti EIT kehittää valmiuksia ei-teknologisiin, organisatorisiin ja järjestelmäinnovaatioihin sekä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen, mikä on tarpeen sen teknologisen ja teollisen painopisteen täydentämiseksi.

c) Lahjakkaiden, osaavien ja yrittäjähenkisten ihmisten kehittäminen koulutuksen avulla

c) Lahjakkaiden, osaavien ja yrittäjähenkisten ihmisten kehittäminen koulutuksen avulla

EIT sisällyttää koulutuksen urakehityksen kaikkiin vaiheisiin ja kehittää uusia ja innovatiivisia opetussuunnitelmia, joissa otetaan huomioon monimutkaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden luoma tarve uusille osaamisprofiileille. Tätä varten EIT pyrkii kannustamaan uusien tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa.

EIT sisällyttää koulutuksen urakehityksen kaikkiin vaiheisiin sekä tukee ja helpottaa sellaisten uusien ja innovatiivisten opetussuunnitelmien kehittämistä, joissa otetaan huomioon monimutkaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden luoma tarve uusille osaamisprofiileille. Tätä varten EIT pyrkii kannustamaan uusien tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. Sukupuoliulottuvuus otetaan huomioon uusien osaamisprofiilien tarvearviossa. EIT edistää sukupuolinäkökohtien huomioimista yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa ja niiden sisällyttämistä uusiin opetusohjelmiin, jotta voidaan varmistaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehokkuus, laatu ja innovointiulottuvuus.

EIT:llä on myös huomattava rooli yrittäjyyden mallin hienosäädössä. Tämän se tekee koulutusohjelmiensa kautta, joissa edistetään sellaista yrittäjyyttä osaamisintensiivisessä ympäristössä, joka pohjautuu innovatiiviseen tutkimukseen ja edesauttaa yhteiskunnallisesti merkittävien ratkaisujen kehittämistä.

EIT:llä on myös huomattava rooli yrittäjyyden mallin hienosäädössä. Tämän se tekee koulutusohjelmiensa kautta, joissa edistetään sellaista yrittäjyyttä osaamisintensiivisessä ympäristössä, joka pohjautuu innovatiiviseen tutkimukseen ja edesauttaa yhteiskunnallisesti merkittävien ratkaisujen kehittämistä.

d) Parhaiden toimintamallien levittäminen ja järjestelmällinen osaamisen jakaminen

d) Parhaiden toimintamallien levittäminen ja järjestelmällinen osaamisen jakaminen

EIT pyrkii löytämään uusia lähestymistapoja innovointiin ja kehittämään yhteistä innovointi- ja tietämyksensiirtokulttuuria muun muassa jakamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kokemuksia erilaisten levitysmekanismien kuten sidosryhmäfoorumin ja apurahajärjestelmän kautta.

EIT pyrkii löytämään uusia lähestymistapoja innovointiin ja kehittämään yhteistä innovointi- ja tietämyksensiirtokulttuuria kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa jakamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokemuksia erilaisten levitysmekanismien kuten sidosryhmäfoorumin, palkintojen ja kilpailujen, tuote- ja prosessinäyttelyiden, immateriaalioikeus- ja patenttipoolien ja apurahajärjestelmän kautta.

e) Kansainvälinen ulottuvuus

e) Kansainvälinen ulottuvuus

EIT ottaa toiminnassaan huomioon maailmanlaajuisen toimintaympäristönsä ja auttaa luomaan yhteyksiä keskeisiin kansainvälisiin kumppaneihin. Laajentamalla huippuosaamiskeskuksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla ja edistämällä uusia koulutusmahdollisuuksia se pyrkii tekemään Euroopasta houkuttelevamman kohteen ulkomaisille lahjakkuuksille.

EIT ottaa toiminnassaan huomioon maailmanlaajuisen toimintaympäristönsä ja auttaa luomaan yhteyksiä keskeisiin kansainvälisiin kumppaneihin. Laajentamalla huippuosaamiskeskuksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla ja edistämällä uusia koulutusmahdollisuuksia se pyrkii tekemään Euroopasta houkuttelevamman kohteen ulkomaisille lahjakkuuksille.

f) Euroopan laajuisen vaikutuksen kasvattaminen innovatiivisen rahoitusmallin avulla

f) Euroopan laajuisen vaikutuksen kasvattaminen innovatiivisen rahoitusmallin avulla

EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Se testaa uusia ja yksinkertaisempia lähestymistapoja rahoitukseen ja hallintoon ja toimii siten edelläkävijänä Euroopan innovaatiokentässä. Sen lähestymistapa rahoitukseen perustuu vahvaan vipuvaikutukseen, jolla saadaan liikkeelle sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Lisäksi se käyttää täysin uusia välineitä, joilla yksittäisille toimille voidaan antaa kohdennettua tukea EIT-säätiön kautta.

EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Se testaa uusia ja yksinkertaisempia lähestymistapoja rahoitukseen ja hallintoon ja toimii siten edelläkävijänä Euroopan innovaatiokentässä. Suuri osa vuotuisesta rahoitusosuudesta osoitetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöille kilpailuttamalla niiden vuotuisten suunnitelmien, tavoitteiden, saavutettujen tulosten ja lisäpotentiaalin arvioinnin perusteella. EIT:n lähestymistapa rahoitukseen perustuu vahvaan vipuvaikutukseen, jolla saadaan liikkeelle sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Lisäksi se käyttää täysin uusia välineitä, joilla yksittäisille toimille voidaan antaa kohdennettua tukea EIT-säätiön kautta.

g) Aluekehityksen liittäminen eurooppalaisiin mahdollisuuksiin

g) Aluekehityksen liittäminen eurooppalaisiin mahdollisuuksiin

EIT:llä on myös yhteys aluepolitiikkaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä ja yhteistoimintakeskittymiensä kautta – viimeksi mainitut ovat huippuosaamiskeskuksia, jotka kokoavat yhteen korkeakoulu-, tutkimus- ja yrityssektoreiden kumppaneita tietyllä maantieteellisellä alueella. Se varmistaa erityisesti tiiviimmän yhteyden korkeakoulujen ja alueellisen innovoinnin ja kasvun välillä kansallisten ja alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa. Näin se edistää unionin koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

EIT:llä on myös yhteys aluepolitiikkaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä ja yhteistoimintakeskittymiensä kautta – viimeksi mainitut ovat huippuosaamiskeskuksia, jotka kokoavat yhteen korkeakoulu-, tutkimus- ja yrityssektoreiden kumppaneita tietyllä maantieteellisellä alueella. Se varmistaa erityisesti tiiviimmän yhteyden korkeakoulujen, työmarkkinoiden ja alueellisen innovoinnin ja kasvun välillä kansallisten ja alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa. Näin se edistää unionin koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

 

Tarkistus    147

Ehdotus asetukseksi

Liite II – Määrärahojen jakautuminen – taulukko

Komission teksti

Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahat jakautuvat seuraavasti (miljoonaa euroa):

 

I Huipputason tiede, josta:

27818

1. Euroopan tutkimusneuvosto

15008

2. Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat

3505

3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet

6503

4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (myös sähköiset infrastruktuurit)

2802

II Teollisuuden johtoasema, josta:

20280

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa*

15580, josta 500 EIT:lle

2. Riskirahoituksen saatavuus**

4000

3. Innovointi pk-yrityksissä

700

III Yhteiskunnalliset haasteet, josta:

35888

1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

9077, josta 292 EIT:lle

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

4694, josta 150 EIT:lle

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

6537, josta 210 EIT:lle

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

7690, josta 247 EIT:lle

5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

3573, josta 115 EIT:lle

6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

4317, josta 138 EIT:lle

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

1542 + 1652***

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

2212

YHTEENSÄ

87740

 

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahat jakautuvat seuraavasti (miljoonaa euroa):

 

I Huipputason tiede, josta:

32,6 %

1. Euroopan tutkimusneuvosto

16,3 %

2. Tulevat ja kehitteillä olevat tieteenalat ja teknologiat

3,5 %

3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Skłodowska-Curie -toimet

8,3 %

4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (myös sähköiset infrastruktuurit)

3,6 %

5. Huippuosaamisen levittäminen

0,9 %

II Teollisuuden johtoasema, josta:

24,3 %

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa*

15,8 %

2. Riskirahoituksen saatavuus**

4,0 %

3. Innovointi pk-yrityksissä

4,5 %

III Yhteiskunnalliset haasteet, josta:

37,5 %

-1. Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten

0,4 %

1. Terveys ja hyvinvointi

9,0 %

2. Elintarvikkeiden laatu, elintarviketurvallisuus ja elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biopohjainen teollisuus

4,9 %

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

8,4 %

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ja liikkuvuus

6,9 %

5. Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineiden kestävä käyttö

4,0 %

6. Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja pohtiva yhteiskunta

1,7 %

6 a. Vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Euroopassa

2,1 %

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

3,3 %

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

2,4 %

YHTEENSÄ

100 %*

* Matiasin ja Garriga Polledon mietintöjen mukaisesti

 

 

Tarkistus    148

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 asteriski

 

Komission teksti

Tarkistus

* Mukaan lukien 8975 miljoonaa euroa tieto- ja viestintäteknologiaan, josta 1795 miljoonaa euroa fotoniikkaan ja mikro- ja makroelektroniikkaan, 4293 miljoonaa euroa nanoteknologiaan, kehittyneisiin materiaaleihin ja kehittyneeseen valmistukseen ja prosessointiin, 575 miljoonaa euroa bioteknologiaan ja 1737 miljoonaa euroa avaruuteen. Näin ollen keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemiseen on käytettävissä 6663 miljoonaa euroa.

* Mukaan lukien 57,6 prosenttia tieto- ja viestintäteknologiaan, josta 20 prosenttia fotoniikkaan ja mikro- ja makroelektroniikkaan, 27,6 prosenttia nanoteknologiaan, kehittyneisiin materiaaleihin ja kehittyneeseen valmistukseen ja prosessointiin, 3,7 prosenttia bioteknologiaan ja 11,1 prosenttia avaruuteen. Näin ollen keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemiseen on käytettävissä 42,8 prosenttia määrärahoista.

 

Tarkistus    149

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 2 asteriski

 

Komission teksti

Tarkistus

** Tästä määrästä noin 1131 miljoonaa euroa voi mennä strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) hankkeiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voi mennä pk-yrityksille.

** Tästä määrästä noin 28,3 prosenttia voidaan osoittaa strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) hankkeiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voidaan osoittaa pk-yrityksille.

 

Tarkistus    150

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 3 asteriski

 

Komission teksti

Tarkistus

*** Koko määrä asetetaan saataville 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen määrärahojen kautta. Toinen 1652 miljoonan euron erä asetetaan saataville tasasuhtaisesti osan "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" talousarvioista alustavalta pohjalta ja 26 artiklan 1 kohdan säädetyn arvioinnin jälkeen.

Poistetaan.

 

 

Tarkistus    151

Ehdotus asetukseksi

Liite II a (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Liite II a

 

Horisontti 2020 -puiteohjelma

 

Välinevalikoima

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaisvaltaisuus, sen tavoitteiden ja piirteiden moninaisuus ja siihen sisältyvien toimien laaja-alaisuus edellyttävät, että käytettävissä on erilaisia täytäntöönpanokeinoja ("välineitä") ja niitä voidaan käyttää joustavasti.

 

Tämän taulukon tarkoituksena on antaa yleiskuva Horisontti 2020 -puiteohjelman tarjoamista välineistä, joiden käyttöön saa unionin rahoitustukea.

 

Välinevalikoima perustuu tutkimuksen puiteohjelmista saatuun kokemukseen; välineisiin on tehty parannuksia ja niitä on pyritty yksinkertaistamaan. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa on otettu käyttöön vain vähän uusia välineitä osallistujien nimenomaisesta pyynnöstä ja seitsemännessä puiteohjelmassa suoritetun pilottitestauksen jälkeen.

 

Ensisijaiset tavoitteet

Kuvaus

Pääasiallinen rahoitusmuoto1 / toteutusmuoto

Tuki yksittäisille henkilöille

 

 

ERC (Euroopan tutkimusneuvosto)

Tieteen eturintamassa tapahtuvaa tutkimusta tekevät yksittäiset tutkijat

Avustukset

Marie Skłodowska-Curie -toimet

Tutkijankoulutus ja -ura sekä tietämyksen vaihto rajat ja alat ylittävän liikkuvuuden avulla

Avustukset

Tuki tutkimus- ja innovointiyhteistyölle

 

 

Yhteistyöhankkeet

Korkeakoulut, tutkimustoimintaa harjoittavat organisaatiot ja yritykset (myös pk-yritykset) yhteistyössä, yhteisin tavoittein ja jaetuin valmiuksin tarkoituksena saavuttaa erityisiä tutkimus- ja innovointituloksia

 

[FEST (Tulevat ja kehitteillä olevat tieteenalat ja teknologiat) – ylittää tieteen ja tekniikan alojen rajat ja luo perustan täysin uudenlaisille teknologioille]

Avustukset, palkinnot, hankinnat

Erityistuki pk-yrityksille

 

 

Pk-yrityksille suunnattu toimenpide (pienyritysten innovaatioita tukevan SBIR-ohjelman kaltainen)

Rahoitusvajeen korjaaminen varhaisen vaiheen suuririskisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa tarjoamalla vaiheittaista tukea, joka kattaa koko innovaatiosyklin ja kohdistetaan kaikentyyppisille innovoiville pk-yrityksille

Avustukset

Rahoitusvälineet (lainat ja pääoma)

Tuki korkean teknologian pk-yrityksille

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien pk-yritysten markkinasuuntautuva innovointi, etenkin tutkimusintensiivisillä aloilla

[SEUT:n 185 artikla]

Infrastruktuurituki

Kaikkien Euroopassa ja sen ulkopuolella toimivien tutkijoiden saatavilla olevien maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien ja niiden täyden hyödyntämisen edistäminen

Avustukset, hankinnat

Tuki velkarahoitukselle

Velka- ja pääomarahoituksen saatavuuden helpottaminen t&k- ja innovaatiovetoisille yrityksille ja hankkeille niiden kaikissa kehitysvaiheissa

Rahoitusvälineet (lainat ja pääoma)

Tuki kumppanuuksille

 

 

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus

(sopimusperusteiset kumppanuudet)

Kumppaneiden sopimus, jossa määritellään kumppanuuden tavoitteet, kumppaneiden sitoumukset, keskeiset suorituskykyindikaattorit ja toteutettavat tuotokset

Avustukset

 

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus

(yhteiset teknologia-aloitteet)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden yhteisyritykset tapauksissa, joissa ne ovat tavoitteiden mittavuuden ja laajuuden vuoksi perusteltuja, yksityinen sektori on asianmukaisesti sitoutunut ja tarvittavien resurssien suuruus niitä edellyttää

[SEUT:n 187 artikla]1

Julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet

(ERA Net, potentiaalinen tuki yhteiselle ohjelmasuunnittelulle)

 

Julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien edellyttämien rakenteiden valmistelu ja käyttöönotto

Avustukset

Julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet

(185 artikla)

Yhteinen tuki alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason julkisoikeudellisten yhteisöjen tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavien yhteisöjen tutkimus- ja innovointiohjelman tai ‑toimien kehittämiselle ja täytäntöönpanolle

[SEUT:n 185 artikla]2i

 

Osaamis- ja innovointiyhteisöt

Erittäin integroidut yhteistyöryhmät, joissa on mukana korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, pieniä ja suuria yrityksiä ja muita innovaatiotoimijoita etsimässä pitkäjänteisesti ratkaisuja erityisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin

[SEUT:n 173 artiklan 3 kohta]ii

 

 

______________________

1 Horisontti 2020 -puiteohjelmassa on neljä pääasiallista rahoitusmuotoa: avustukset, palkinnot, hankinnat ja rahoitusvälineet (lainat ja pääoma).

2 Perustettu yhteisö voi myös käyttää saatavilla olevia rahoitusmuotoja.

 

 

 

 

 

 

PERUSTELUT

Seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 -puiteohjelmaan

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevassa komission ehdotuksessa yhdistetään ensimmäistä kertaa EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteiseksi strategiakehykseksi eri osatekijät, joilta on tähän saakka puuttunut yhteinen visio: seitsemännen puiteohjelman seuraajat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti. Ehdotuksen oikeusperustaksi on otettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) teollisuutta ja tutkimusta koskevat 173 ja 182 artikla.

 

Seuraavassa listataan joitakin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ehdotetuista painotuksista, jotka perustuvat laajalti Euroopan parlamentin päätöslauselmissa esitettyihin suosituksiin (Merkiesin, Carvalhon, Audyn ja Matiasin mietinnöt):

  kootaan yhteen ohjelmakehykseen koko innovointiketju perustutkimuksesta markkinoihin

  keskitytään selkeästi maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin rahoittamalla tutkimusta ja innovointia, jolla pyritään löytämään vastauksia kansalaisten huolenaiheisiin, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, elintarviketurva, energian niukkuus ja puhdas vesi

  painotetaan enemmän Euroopan teollisuuden kilpailukykyä

  parannetaan tutkijoiden mahdollisuuksia laajentaa tietämystä lisäämällä alhaalta ylös ‑periaatteella toteutettavien, huipputason tutkimukseen keskittyvien ehdotuspyyntöjen osuutta

  painotetaan enemmän monitieteisyyttä uuden lisäarvon luomiseksi

  määritellään laajasti innovoinnin toimintalinjat ja sosiaalinen innovointi

  yksinkertaistetaan ohjelmaa entisestään.

 

Seuraavassa tarkastellaan erityisen tärkeinä pidettyjä ohjelman suuntaviivoja.

 

Selviytyminen kriisistä

 

Finanssi- ja talouskriisi on tuonut ilmi eurooppalaisen tuotantomallin heikkoudet. Jotta kriisistä selvittäisiin vahvempina ja Euroopan talous saataisiin takaisin raiteilleen, Eurooppa 2020 -strategiassa panostetaan tutkimukseen ja innovointiin keinoina siirtyä osaamistalouteen, joka mahdollistaa tasapainoisemman, monipuolisemman ja kestävämmän kasvun.

 

Eurooppa 2020 -strategian korkeaan työllisyyden, tuotannon ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tasoon perustuva talousmalli menestyy vain, jos varmistamme tutkimus- ja innovointijärjestelmän vakauden riittävillä taloudellisilla ja henkilöresursseilla. Toisin sanoen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin suuntautuvien investointien vähentäminen epäilemättä heikentää tiede- ja teknologiajärjestelmän tuloksia ja sen kykyä tuottaa tietoa, mikä viime kädessä vaikuttaa kielteisesti kilpailukykyymme ja sosiaaliseen hyvinvointiimme. Siksi on välttämätöntä, että talousarvioleikkauksilla ei vahingoiteta unionin tutkimus- ja innovointipolitiikkaa. Määrärahoja on päinvastoin lisättävä. Jotta näin voidaan tehdä, ja koska uutta ohjelmaa on täydennetty innovoinnilla ja sen välineitä lisätty, esittelijä katsoo, että Horisontti 2010 -puiteohjelman budjetti on kaksinkertaistettava seitsemänteen puiteohjelmaan verrattuna.

 

Toinen jo mainittu muuttuja, josta kilpailukykymme riippuu, on henkilöresurssit. Ilman tutkijoita ei ole tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaa, jolle rakentaa haluamamme talouskasvu. Komissio on arvioinut, että järjestelmään on saatava miljoona uutta tutkijaa, jos unioni haluaa saavuttaa päämääränsä, jonka mukaan 3 prosenttia bkt:stä investoidaan tutkimukseen. Kaikki arviot kuitenkin osoittavat, että olosuhteet eivät ole parhaat näiden lukujen saavuttamiseksi. Monet tieteenalat eivät onnistu houkuttelemaan parhaita opiskelijoita, tutkimusrahoituksen leikkaukset lisäävät aivovuotoa ja jo nyt liian suuri osa tutkijoista luopuu tutkijanurasta. Näistä syistä esittelijä on sisällyttänyt mietintöön tarkistuksia, joilla pyritään vahvistamaan unionin kykyä houkutella, säilyttää ja kehittää parhaita lahjakkuuksia ja sisällyttämään henkilöresurssi-indikaattorit olennaisena osana Horisontti 2020 -puiteohjelman arviointiin.

 

Innovointiketjun katkeamattomuuden varmistaminen

 

Lukuisissa tutkimuksissa unionin kilpailijoitaan alhaisemman kilpailukyvyn syyksi esitetään innovointiketjun kolmen osatekijän eli tutkimuksen, innovoinnin ja kaupallisen kehitystyön heikot suhteet. Siksi esittelijä katsoo, että tutkimus- ja innovointitoimien yhdistäminen katkeamattomaksi kokonaisuudeksi olisi askel oikeaan suuntaan. Näin voitaisiin varmistaa, että tietämystä ja teknologiaa siirretään tehokkaasti siten, että se johtaa työpaikkojen luomiseen ja tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

 

Ohjelman uuden rakenteen vahvuus voi kuitenkin muuttua sen suurimmaksi heikkoudeksi, jos ohjelman osien välillä ei saavuteta tasapainoa. Tämä on tärkeää etenkin määrärahojen jakamisessa. Painotuksen siirtäminen demonstrointitoimiin, prototyyppeihin ja lähes markkinavalmiisiin hankkeisiin voisi edistää perustutkimusta (joka usein tuottaa uusia tarpeita, markkinoita ja käyttötapoja luovia uraauurtavia innovaatioita) ja jopa jättää soveltavan tutkimuksen varjoonsa. Molemmat tutkimustyypit tarvitsevat pidemmän aikavälin visiota ja rahoitusta.

 

On myös varmistettava innovointisyklin eri vaiheiden yhdistäminen. Siksi on entistä tärkeämpää määritellä ohjelman eri aiheiden ja välineiden väliset suhteet ja varmistaa, että tulevaisuudessa yhteydet perustutkimuksen ja markkinoiden välillä ovat johdonmukaisia ja hyvin kytketty tietämyksen siirtoprosessiin. Tässä mietinnössä esitetään joitakin tämänsuuntaisia parannuksia, esimerkiksi sisäisen hallinnon tehostaminen alakohtaisten ohjauskomiteoiden perustamisen kautta, monitieteisyyden vahvistaminen tai konseptin toimivuuden osoittamisosuuden luominen pääomarahoitusvälineen yhteydessä.

 

Huippuosaamisen varmistaminen

 

Tieteellisessä tuotannossa Eurooppa on edelleen maailman toiseksi merkittävin t&k-keskus Yhdysvaltojen jälkeen, mutta kilpailijamme kurovat eroa umpeen. Euroopan tiedeperustan huippuosaamistason korottaminen ja huomisen tieteellisten lahjakkuuksien kehittäminen oikeuttavat esittelijän mielestä täysin sen, että painopistealueelle "Huipputason tiede" osoitetaan kolmasosa ohjelman kokonaisbudjetista.

 

 

Maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaaminen

 

Tutkimus ja innovointi ovat avainasemassa Euroopan kohtaamia suuria yhteiskunnallisia haasteita koskevien toimivien ratkaisujen etsimisessä ja soveltamisessa. Samaan aikaan ratkaisujen löytäminen näihin haasteisiin tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia talouskasvun lisäämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

 

Ongelmien skaalan vuoksi on ymmärrettävää, että suuret yhteiskunnalliset haasteet ovat käytännössä samoja kuin seitsemännessä puiteohjelmassa, vaikka energia onkin noussut Euroopan ykköshuolenaiheeksi. Siksi tämän erityistavoitteen budjettia on lisätty huomattavasti seitsemänteen puiteohjelmaan verrattuna Euroopan parlamentin monissa päätöslauselmissa esitettyjen pyyntöjen mukaisesti. Unionin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden tukemiseksi esittelijä on katsonut asianmukaiseksi varmistaa, että kaksi kolmasosaa painopistealueelle "Turvallinen, puhdas ja tehokas energia" suunnatusta rahoituksesta osoitetaan uusiutuville energialähteille.

 

Mietinnössä säilytetään komission ehdottama rakenne muiden kuin haasteen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" osalta. Turvallisuutta koskeva haaste on ongelman erityisluonteen vuoksi jaettu kahteen osaan: "Eurooppalaisten yhteiskuntien ja yhteiskunnallisten muutosten ymmärtäminen" ja "Vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Euroopassa". Näistä uusista haasteista ensimmäisessä yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet ovat ratkaisevassa asemassa matkalla kohti osallistavampia ja innovoivampia yhteiskuntia. On sanomattakin selvää, että yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden keskeisyys tässä haasteessa ei heikennä perustavaa tehtävää, joka näillä tieteillä on kuuden muun haasteen käsittelyssä.

 

Vaikka on totta, että nykyiset vapautta ja turvallisuutta uhkaavat tekijät ovat monitahoisia ja sen vuoksi kuuluvat osittain muiden yhteiskunnallisten haasteiden yhteyteen, vapauden ja turvallisuuden suojelemisen tärkeys oikeuttaa erillisen haasteen luomisen. Tässä uudessa haasteessa keskitytään erityisesti Euroopan turvallisuuden sisäisiä ja ulkoisia uhkia koskevien ratkaisujen löytämiseen ja kehittämiseen.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman organisointitehtävän varmistaminen

 

Puiteohjelmilla on merkittävässä määrin organisoitu Euroopan tiede- ja teknologiajärjestelmää rahoittamalla toimia, jotka ovat mahdollistaneet huippututkijoiden liikkuvuuden ja huippuideoiden kehittämisen. Siksi yksi mietinnön painopisteistä on ollut tämän alan saavutusten suojaaminen tukemalla keskikokoisia, rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita kaikilla aloilla, joilla tehdään kilpailua edeltävää tutkimusta, jotta rahoituksen keskittyminen suuriin hankkeisiin saataisiin loppumaan, sillä se voi vaikeuttaa uusien osallistujien mukaan tuloa ja heikentää järjestelmän dynaamisuutta.

 

Samoin on lisätty Marie Curie -toimia ja tutkimusinfrastruktuuritoimia (kiinnittäen erityistä huomiota sähköisiin infrastruktuureihin) ja painopistealueeseen "Huipputason tiede" on luotu uusi erityistavoite, "Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen", jonka tavoitteena on vahvistaa tutkimusalan yhteyksiä kaikkialla unionin alueella. Tämän uuden erityistavoitteen mukaisesti tuetaan muun muassa twinning-toimintaa, koulutusta ja verkostoihin pääsyä.

 

Tarve luoda synergioita rakennerahastojen ja puiteohjelman välillä on aina tunnustettu asianomaisissa asetuksissa ja siihen on pyritty vaihtelevalla menestyksellä. Tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen ja koheesiorahastojen yhteisen strategiakehyksen linjaaminen Eurooppa 2020 -strategiassa asetetun älykkään kasvun tavoitteen tukemiseksi on tehnyt näiden välineiden yhteistyöstä uudella ohjelmakaudella välttämätöntä. Komission ehdotus uudeksi EAKR-asetukseksi sisältää todella myönteisiä osatekijöitä, kuten mahdollisuus yhdistää näistä lähteistä saatu rahoitus. Jotta yhteistyö olisi tuloksekasta, alueellisten viranomaisten on kuitenkin tunnettava oman alueensa yliopistojen, yritysten ja tutkimuskeskusten tutkimus-, kehittämis- ja innovointialoitteet ja käytettävä älykkään erikoistumisen strategioitaan niiden tukemiseksi. On myös tärkeää, että kansalliset ja alueelliset viranomaiset voivat tukeutua asiantuntijaneuvontaan näitä strategioita laatiessaan ja että komission yksiköt toimivat yhteistyössä niiden arvioinnissa.

 

Sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen

 

Toinen tämän mietinnön ohjenuorista on ollut halu antaa tutkimuskeskuksille, yliopistoille ja yrityksille paremmat mahdollisuudet esittää ajatuksiaan ja kartoittaa uusia mahdollisuuksia. Siksi on esitetty tarkistus, jonka mukaan vähintään 15 prosenttia painopistealueiden "Teollisuuden johtoasema" ja "Yhteiskunnalliset haasteet" ehdotuspyyntöihin suunnatusta rahoituksesta noudattaa alhaalta ylös -periaatetta ja vähintään 60 prosenttia tuleviin ja kehitteillä oleviin tieteenaloihin ja teknologioihin (FEST) suunnatusta rahoituksesta osoitetaan avoimille FEST-toimille. Esittelijä pitää myös erityisen hyvänä pk-yrityksille kohdennetun välineen painotuksen lisäämistä siten, että sille on varmistettu oma rahoitus.

 

Esittelijä piti asianmukaisena vahvistaa tutkijoiden asemaa muissa ehdotuspyynnöissä ja valmistella maaperää alakohtaisten ohjauskomiteoiden muodostamiselle riippumattomista asiantuntijoista, jotka osallistuisivat tutkimus- ja innovointilinjauksien määrittelyyn kunkin yhteiskunnallisen haasteen kohdalla.

 

Toisaalta vastausten löytäminen maailmanlaajuisiin haasteisiin ja unionin kansalaisille tärkeän tutkimuksen jatkaminen edellyttää sidosryhmien mahdollisimman laajaa osallistumista. Siksi on esitetty tarkistus, jossa ehdotetaan sellaisten vuoropuhelukanavien edistämistä osana uutta erityistavoitetta "Vastuullinen tutkimus ja innovointi", joilla muutetaan käsitystä kansalaisista pelkkinä tutkimustulosten vastaanottajina.

 

Lopuksi esittelijä pitää hyvin myönteisenä, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa painotetaan myös käyttäjäjohtoista avointa innovointia.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelma esimerkkinä muille

  

Puiteohjelmien erityispiirteenä on ollut niiden kyky toimia esimerkkinä hyvästä käytännöstä. Marie Curie -toimet ja viimeksi ERC:n apurahat ovat merkittävästi muokanneet yleisön käsitystä tutkijanurasta palkkojen ja työolojen suhteen, ja yliopistot ja tutkimuskeskukset ovat lähentäneet käytäntöjään näiltä osin.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelma on taas edelläkävijänä, kun siihen sisällytetään ensimmäistä kertaa puiteohjelmien historiassa sukupuolten tasa-arvoa koskeva artikla. Tässä mietinnössä on laajennettu kyseisen artiklan sanamuotoa sukupuolten tasa-arvon kahtalaisen ulottuvuuden huomioon ottamiseksi: naisten osallistumisen ja heidän mahdollisuuksiensa edistämisen vahvistaminen Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja sukupuolinäkökulmien arvioinnin sisällyttäminen tutkimukseen.

 

Esittelijä ehdottaa lisäksi uutta artiklaa, joka koskee ohjelman julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tuotetun tieteellisen tiedon avointa ja maksutonta saatavuutta. Kyseisellä artiklalla pyritään myös edistämään Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetuista hankkeissa saatujen tai kerättyjen tietojen avointa saatavuutta.

 

Molemmat lisäävät selvästi tehokkuutta ja rahoituksen tuottavuutta. Naisten osallistumisen tehostaminen laajentaa kokemuspohjaa ja tuottaa lisää ideoita, mikä puolestaan luo uusia mahdollisuuksia innovoinnin muuntamiseen talouskehitykseksi. Tutkimustulosten saatavuuden helpottaminen ja laajentaminen epäilemättä lisää innovointia missä tahansa unionin alueella.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman kansainvälisen ulottuvuuden korostaminen

 

Kansainvälinen yhteistyö on seuraavina vuosina Horisontti 2020 -puiteohjelman eniten kehityspotentiaalia tarjoava ala. Unionin kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää yhteistyötä maailman parhaiden huippuyksiköiden ja monien kenttätyötä tekevien tutkijoiden kanssa, millä myötävaikutetaan tieteen maailmanlaajuiseen kehitykseen. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kolmen pääasiallisen painopistealueen täytäntöönpanoon olisi siksi sisällytettävä selkeä kansainvälinen ulottuvuus.

 

19.9.2012

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Sophocles Sophocleous

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Turvallisuustutkimus on tärkeä osa tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaa (2014–2020). Komission ehdotuksessa se on sisällytetty painopistealueella "Yhteiskunnalliset haasteet" erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

Turvallisilla yhteiskunnilla pitäisi voida suojella EU:n ja sen kansalaisten vapautta ja turvallisuutta. Tutkimus ja innovointi voivat selkeästi olla johtavassa ja tukevassa roolissa, vaikka ne eivät yksin voikaan taata turvallisuutta. Tutkimus- ja innovointitoiminnalla olisi pyrittävä turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyyn ja estämiseen sekä niihin valmistautumiseen ja niitä vastaan suojautumiseen. Lisäksi turvallisuuteen liittyy perustavanlaatuisia haasteita, joita ei voida käsitellä itsenäisesti ja alakohtaisesti vaan jotka edellyttävät kunnianhimoisempia, koordinoidumpia ja kokonaisvaltaisempia lähestymistapoja. Tutkimus ja innovointi ovat ensiarvoisen tärkeitä turvallisuus- ja puolustusalalle, sillä ne muodostavat Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja kestävyyden perustan. Ne ovat erityisen tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tässä yhteydessä valmistelija pitää 16 artiklan 2 kohtaa erityisen ongelmallisena, sillä sen mukaan "Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettavien tutkimus- ja innovointitoimien on keskityttävä yksinomaan siviilisovelluksiin". Tämä sanamuoto sulkisi kaikenlaisen puolustusta koskevan tutkimuksen ohjelman ulkopuolelle. Valmistelija katsoo, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettavaa tutkimus- ja innovointitoimintaa ei pitäisi keskittää ainoastaan siviilisovelluksiin, koska kaksikäyttösovelluksiin sopivien teknologioiden määrä on kasvussa ja Euroopan puolustusalan ja siviilialan turvallisuustutkimusohjelmien keskinäinen täydentävyys ja synergiaedut lisääntyvät. Siksi valmistelija pyytää 16 artiklan 2 kohdan tarkistamista, jotta puolustussovellukset ovat mahdollisia kaksikäyttoteknologian yhteydessä.

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia, jotka liittyvät yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 2 kohdan ja 45 artiklan mukaisesti. Tätä varten ohjelmassa olisi varmistettava, että huomioon otetaan puolustukseen liittyvät vaatimukset kaksikäyttöteknologiaa koskevassa tutkimuksessa ja innovoinnissa. Näillä toimilla olisi pyrittävä kehittämään voimavaroja, joita tarvitaan rauhanturvaamiseen, konfliktinestoon ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseen sekä kriisinhallintatoimiin. Näin ollen Euroopan puolustusviraston perustavanlaatuinen rooli olisi tunnustettava, sillä se on komission pääkumppani kartoitettaessa tarpeita valmiuksien alalla, luotaessa synergioita, vältettäessä päällekkäisyyksiä ja tuettaessa standardisointia. Siksi Euroopan puolustusvirastoa ja komissiota voitaisiin neuvoston viimeisissä päätelmissä tekemän tehtävänannon perusteella kehottaa esittämään vuoden loppuun mennessä konkreettisia ehdotuksia tällä alalla ja myös tutkimuksen ja teknologian aloilla.

Valmistelija haluaisi korostaa Horisontti 2020 -puiteohjelman rakenteen ja täytäntöönpanon merkitystä. Vaikka painopistealueella "Yhteiskunnalliset haasteet" valitut aiheet ja ryhmitykset näyttävät vastaavan nykyisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin, erityistavoitteen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" ehdotetusta aiheyhdistelmästä on epäilyjä. Valmistelija katsoo, että turvallisuus ja puolustus olisi huomioitava paremmin säilyttämällä turvallisuustutkimus Horisontti 2020 -puiteohjelman itsenäisenä osatekijänä. Turvallisuus-aihealueen piiriä olisi laajennettava siten, että ilmennetään tarvetta innovointi- ja teknologiasiirtoon siviili- ja puolustusteollisuuksien välillä. Tässä kohdin puolustus määritellään ennaltaehkäisykeinoksi, jonka avulla yhteiskunnat ovat valmiita ehkäisemään kriisejä ja puolustamaan itseään niiltä. Euroopan unionin perussopimuksilla mahdollistetaan joka tapauksessa tutkimus turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä. Sen toteutuminen on riippuvainen poliittisesta tahdosta.

TARKISTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

 

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Euroopan parlamentti on useissa päätöslauselmissaan muistuttanut tutkimuksen ja innovoinnin merkityksestä turvallisuus- ja puolustusalalla, sillä ne muodostavat Euroopan puolustusteollisuuden kilpailu- ja sopeutumiskyvyn perustan, samoin kuin niiden merkityksestä Eurooppa 2020 ‑strategian kestävää kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Parlamentti on painottanut siviili- ja puolustustutkimusohjelmien keskinäisiä hyötyjä, täydentävyyttä ja synergioita, korostanut Euroopan puolustusviraston merkittävää roolia puolustusalan yhteisten tutkimushankkeiden koordinoinnissa ja suunnittelussa sekä tähdentänyt tutkimusyhteistyön merkitystä yhteentoimivuuden tehostamiselle. Lisäksi se on kehottanut Euroopan puolustusvirastoa, komissiota ja Euroopan avaruusjärjestöä koordinoimaan edelleen toimiaan turvallisuus- ja puolustustutkimuksen eurooppalaisten yhteistyöpuitteiden mukaisesti. Erityisesti se on korostanut, että unionin rahoittaman puolustustutkimuksen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava EU:n kriisinhallintavalmiuksien kehittäminen ja keskittyminen kaksikäyttöteknologian tutkimukseen, koska sotilas- ja siviilihenkilöstöt kohtaavat samoja uhkia ja tarvitsevat siksi vastaavia voimavaroja. Parlamentti on myös korostanut, että SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti Euroopan unioni voi osallistua jäsenvaltioiden yhteenliittymän käynnissä olevien tutkimus- ja kehittämisohjelmien rahoittamiseen ja että kyseistä artiklaa voitaisiin käyttää yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden edellyttämien valmiuksien kehittämisen vauhdittamiseen.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Euroopan unionin neuvosto myönsi 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2012 hyväksymissään sotilaallisten voimavarojen yhdistämistä ja yhteiskäyttöä koskevissa päätelmissään puolustusalan laajemman merkityksen teknologian, innovoinnin ja kasvun kannalta ja pani huolestuneena merkille puolustusalan tutkimukseen ja teknologiaan tehtyjen investointien vähennykset ja tämän vaikutuksen Euroopan tulevien puolustusvoimavarojen kehittämiseen. Neuvosto toisti olevansa sitoutunut tutkimus- ja teknologiayhteistyöhön. Se kannusti Euroopan puolustusvirastoa ja komissiota lisäämään synergiaa eurooppalaisten politiikkojen kanssa, varsinkin tutkimuksen ja teknologian alalla, erityisesti ajatellen tutkimuksen ja teknologian uutta eurooppalaista puiteohjelmaa (Horisontti 2020). Se totesi tämän vahvistavan osaltaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa. Neuvosto korosti myös 11 päivänä joulukuuta 2008 voimavarojen kehittämisestä antamassaan julkilausumassa, että tutkimus ja teknologia ovat olennaisen tärkeitä tarvittavien voimavarojen hankkimisen sekä Euroopan puolustusteollisuuden tulevaisuuden ja sen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kannalta. Lisäksi se ilmaisi toiveensa jatkossakin varmistaa tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman puitteissa toteutettujen toimien synergian puolustuksen alan kanssa, jotta otettaisiin huomioon siviili- ja puolustusteknologioiden väliset yhteydet.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

11. Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 ‑puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

11. Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 ‑puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Tähän sisältyy unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusintressejä edistävä tutkimus. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuin koulutus, avaruus, maailmanlaajuinen satelliittinavigointi ja -seuranta, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

 

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, puolustuspolitiikka, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a) Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla olisi tuettava yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvää tutkimusta ja innovointia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 3 kohdan ja 45 artiklan mukaisesti. Tätä varten ohjelmassa olisi otettava huomioon puolustukseen liittyvät vaatimukset kaksikäyttöteknologiaa koskevassa tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä käynnistettävä kohdennettua yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa SEUT-sopimuksen 185 artiklan perusteella. Tällä toiminnalla olisi pyrittävä kehittämään voimavaroja, joita tarvitaan rauhanturvaamiseen, konfliktinestoon ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseen sekä kriisinhallintatoimiin. Euroopan puolustusviraston rooli tässä yhteydessä olisi tunnustettava.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia. Tässä yhteydessä olisi myös edistettävä siviili- ja puolustusteknologioiden välisiä synergioita erityisesti helpottamalla kaksikäyttöteknologiaa koskevaa tutkimusta ja innovointia sekä luomalla yhteyksiä teknologioiden välille.

 

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(30) Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

(30) Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Kaikessa kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi otettava huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusintressit.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

1. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista ja läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen. Tarvittaessa lausuntoja antavat myös Euroopan ulkosuhdehallinnon kaltaiset julkiset yksiköt.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien puitteissa laadittujen tutkimus- ja innovaatiolinjausten olennaiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon.

2. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun, eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien ja eurooppalaisten tutkimusohjelmien kanssa tekemisissä olevien elinten, kuten Euroopan puolustusviraston ja Euroopan avaruusjärjestön, puitteissa laadittujen tutkimus- ja innovaatiolinjausten olennaiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. On huolehdittava, että neuvoa-antavan roolin ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan osallistumisen välillä ei ole eturistiriitaa.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen sekä siviili- ja puolustusteknologioiden välisten synergioiden edistämiseen erityisesti helpottamalla kaksikäyttöteknologiaa koskevaa tutkimusta ja innovointia sekä luomalla yhteyksiä teknologioiden välille.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen sekä riittävän riippumattomuuden saavuttamiseen Euroopassa teknologian alalla.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ulkopuolelle jätetään oikeussubjektit (ja niihin sidoksissa olevat yhteisöt), joiden osallistuminen niiden tavoitteiden, sijoittautumispaikan tai toiminnan luonteen tai sijainnin vuoksi saisi aikaan tilanteen, jossa unioni tunnustaisi lailliseksi asiaintilan, joka on aiheutunut kansainvälisen oikeuden (myös kansainvälisen humanitaarisen oikeuden) vakavasta rikkomuksesta, joka on vahvistettu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa tai Kansainvälisen tuomioistuimen tuomiossa tai neuvoa-antavassa lausunnossa, tai jossa se auttaisi tai avustaisi tällaisen asiaintilan säilyttämisessä.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettavien tutkimus- ja innovointitoimien on keskityttävä yksinomaan siviilisovelluksiin.

2. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettavien tutkimus- ja innovointitoimien on keskityttävä ensisijaisesti siviilisovelluksiin.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen.

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen. Kaikessa kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on otettava huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusintressit.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Kansainvälisen yhteistyön strategisen kehittämisen edistämiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa toteutetaan lisäksi horisontaalisia ja monialaisia toimia erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" liitteen I osassa III olevan 6.3.2 kohdan d alakohdassa mainitulla tavalla.

3. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa toteutetaan lisäksi yhteistyön strategisen kehittämisen edistämiseksi horisontaalisia ja monialaisia toimia sekä toimia synergioiden edistämiseksi sellaisten muiden virastojen kuin Euroopan puolustusviraston ja Euroopan avaruusjärjestön tutkimusohjelmien kanssa tavoitteissa "Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallisuutta edistävät ja innovatiiviset yhteiskunnat" ja "Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojaaminen" liitteen I osassa III olevan 6.3.2 kohdan d alakohdassa ja 6.3.3 kohdan a–e alakohdassa mainitulla tavalla.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio raportoi seurannan tuloksista ja huolehtii niiden levityksestä.

2. Komissio raportoi seurannan tuloksista ja huolehtii niiden levityksestä. Ne välitetään erityisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – 14 kohta – f alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

f) Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

f) Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallisuutta edistävät ja innovatiiviset yhteiskunnat

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – 14 kohta – f a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

f a) Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojelu

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – 16 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallisuutta edistävät ja innovatiiviset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallisuutta edistävät ja innovatiiviset yhteiskunnat".

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – 17 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla.

Erityistavoitteeseen "Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallisuutta edistävät ja innovatiiviset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nämä toimet edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen tavoitteiden sekä unionin avaruuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Nämä toimet edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen tavoitteiden sekä unionin avaruusalan Galileo- ja GMES-lippulaivaohjelmien politiikkatavoitteiden saavuttamista.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1.6.3 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) Eurooppalaisista satelliiteista saatavien tietojen käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti, jos avaruuspohjaisten tietojen käsittelyä, validointia ja standardointia koordinoitaisiin ja organisoitaisiin yhteisvoimin. Tietojen käsittelyä ja levittämistä koskevat innovaatiot voivat myös varmistaa korkeamman tuoton avaruusinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille ja edistää vastaamista yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti jos niitä koordinoidaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi GEOSS-järjestelmän (Global Earth Observation System of Systems) tai eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman Galileon puitteissa tai IPCC:n kanssa ilmastonmuutoskysymysten osalta.

c) Eurooppalaisista satelliiteista saatavien tietojen käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti, jos avaruuspohjaisten tietojen käsittelyä, validointia ja standardointia koordinoitaisiin ja organisoitaisiin yhteisvoimin. Tietojen käsittelyä ja levittämistä koskevat innovaatiot voivat myös varmistaa korkeamman tuoton avaruusinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille ja edistää vastaamista yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti jos niitä koordinoidaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi GEOSS-järjestelmän (Global Earth Observation System of Systems) ja unionin GMES-ohjelmaan osallistumisen tai eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman Galileon puitteissa tai IPCC:n kanssa ilmastonmuutoskysymysten osalta.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin haasteisiin vastaamista, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Yhdessä kolmansien maiden kanssa toteutettavilla asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamista ja pyrkiä näin saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet, parantamaan kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja viemään Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 1 kohta – 1.2 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveydestä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi ja tehokkaiksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisille tieteidenvälisille ja monialaisille ryhmille.

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveydestä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi ja tehokkaiksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi, joissa saavutettavuus on otettu huomioon. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisille tieteidenvälisille ja monialaisille ryhmille.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 kohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

6. OSALLISUUTTA EDISTÄVÄT, INNOVATIIVISET JA TURVALLISET YHTEISKUNNAT

6. EUROOPPA MUUTTUVASSA MAAILMASSA – OSALLISUUTTA EDISTÄVÄT JA INNOVATIIVISET YHTEISKUNNAT

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6.1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on edistää osallistavia, innovatiivisia ja turvallisia eurooppalaisia yhteiskuntia niiden kohdatessa ennennäkemättömiä muutoksia ja maailmanlaajuisesti lisääntyvää keskinäistä riippuvuutta.

Erityistavoitteena on edistää osallistavia ja innovatiivisia eurooppalaisia yhteiskuntia niiden kohdatessa ennennäkemättömiä muutoksia ja maailmanlaajuisesti lisääntyvää keskinäistä riippuvuutta.

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6.1 kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kansalaisiin vaikuttavat entistä enemmän myös erilaiset turvattomuuden muodot, kuten rikollisuus, väkivalta, terrorismi, verkkohyökkäykset, yksityisyyden loukkaukset ja muunlaiset sosiaaliset ja taloudelliset häiriöt. Arvioiden mukaan Euroopassa saattaa joutua suoraan rikollisuuden uhriksi 75 miljoonaa henkilöä joka vuosi. Rikollisuuden, terrorismin, laittoman toiminnan, väkivallan ja katastrofien suoriksi kustannuksiksi Euroopassa on arvioitu vähintään 650 miljardia euroa (noin 5 prosenttia unionin bkt:stä) vuonna 2010. Paljon puhuva esimerkki terrorismin seurauksista on World Trade Centerin kaksoistorneihin kohdistunut hyökkäys Manhattanilla 11. syyskuuta 2011. Tuhannet ihmiset menettivät henkensä, ja on arvioitu, että tapahtuma aiheutti Yhdysvalloissa 35 miljardin dollarin menetykset tuottavuudessa, 47 miljardin dollarin menetykset kokonaistuotannossa ja lähes yhden prosentin lisäyksen työttömyydessä seuraavan vuosineljänneksen aikana. Kansalaiset, yritykset ja instituutiot osallistuvat entistä enemmän digitaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja kauppatapahtumiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kaupallisilla elämänalueilla, mutta internetin kehitys on johtanut myös miljardien eurojen arvoiseen verkkorikollisuuteen sekä tietoturvaloukkauksiin, jotka vaikuttavat yksityishenkilöihin tai yhteisöihin kaikkialla Euroopassa. Turvattomuuden lisääntyminen jokapäiväisessä elämässä ja odottamattomat tilanteet eivät vaikuta ainoastaan kansalaisten luottamukseen instituutioihin vaan myös toisiaan kohtaan.

Poistetaan.

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6.2 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Osallisuutta edistävien, innovatiivisten ja turvallisten yhteiskuntien rakentamiseksi Eurooppa tarvitsee vastauksen, johon sisältyy uuden tietämyksen ja uusien teknologioiden ja valmiuksien kehittäminen sekä poliittisten toimintavaihtoehtojen määrittely. Tällainen pyrkimys auttaa Eurooppaa tarttumaan haasteisiinsa ei ainoastaan sisäisesti vaan myös maailmanlaajuisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä puolestaan auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia ja antaa niille mahdollisuuden määritellä paremmin omat erityiset toimensa, jotka vastaavat niiden kunkin omia olosuhteita.

Osallisuutta edistävien ja innovatiivisten yhteiskuntien rakentamiseksi Eurooppa tarvitsee vastauksen, johon sisältyy uuden tietämyksen ja uusien teknologioiden ja valmiuksien kehittäminen sekä poliittisten toimintavaihtoehtojen määrittely. Tällainen pyrkimys auttaa Eurooppaa tarttumaan haasteisiinsa ei ainoastaan sisäisesti vaan myös maailmanlaajuisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä puolestaan auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia ja antaa niille mahdollisuuden määritellä paremmin omat erityiset toimensa, jotka vastaavat niiden kunkin omia olosuhteita.

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6.2 kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Näitä ovat etenkin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteet, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja unionin sisäisen turvallisuuden strategia, mukaan lukien katastrofien ehkäisyä ja niihin reagointia koskevat politiikat. Toimia koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien kanssa.

Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Näitä ovat etenkin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteet. Toimia koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien kanssa.

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 6.3 kohta – 6.3.2 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

 

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6.3.3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

6.3.3. Turvalliset yhteiskunnat

Poistetaan.

Tavoitteena on tukea unionin politiikkaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alalla ja varmistaa tietoverkkojen turvallisuus, luottamus ja yksityisyys digitaalisilla sisämarkkinoilla, samalla kun parannetaan unionin turva-alan, tieto- ja viestintäteknologia-alan ja palvelualan kilpailukykyä. Tämä tehdään kehittämällä innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja, joissa puututaan turvallisuusaukkoihin ja jotka johtavat turvauhkien torjumiseen. Näissä tehtävälähtöisissä toimissa yhdistetään erilaisten loppukäyttäjien tarpeet (kansalaiset, yritykset ja hallinnot, mukaan lukien kansalliset ja kansainväliset viranomaiset, pelastuspalvelut, lainvalvontaviranomaiset, rajavartijat jne.), jotta voidaan ottaa huomioon turvauhkien ja yksityisyyden suojan kehitys ja tarvittavat yhteiskunnalliset näkökohdat.

 

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

 

a) rikollisuuden ja terrorismin torjunta;

 

b) turvallisuuden parantaminen rajavalvonnan avulla;

 

c) tietoverkkojen turvallisuuden varmistaminen;

 

d) Euroopan selviytymiskyvyn parantamien kriiseissä ja katastrofeissa;

 

e) yksityisyyden ja vapauden varmistaminen internetissä ja turvallisuuden yhteiskunnallisen ulottuvuuden lujittaminen.

 

 

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a. TURVALLISET YHTEISKUNNAT – EUROOPAN JA SEN KANSALAISTEN VAPAUDEN JA TURVALLISUUDEN SUOJELU

 

6 a.1. Erityistavoite

 

Erityistavoitteena on edistää eurooppalaisten yhteiskuntien turvallisuutta niiden toimintaympäristön muuttuessa ennennäkemättömästi ja keskinäisen riippuvuuden ja uhkien lisääntyessä sekä samalla vahvistaa eurooppalaista vapauden ja oikeuden kulttuuria.

 

Turvattomuutta koetaan yleisesti monista eri syistä kuten rikollisuus, väkivalta, terrorismi, luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, verkkohyökkäykset, yksityisyyden loukkaukset ja muut sosiaaliset ja taloudelliset häiriöt. Tämä vaikuttaa suoraan kansalaisiin ja yleisemmin myös käsityksiin luottamuksesta, huolenpidosta ja viestinnästä ja liittyy yhteiskunnan varautuminen ja järjestymisen tasoon.

 

Arvioiden mukaan Euroopassa joutuu vuosittain suoraan rikoksen uhriksi jopa 75 miljoonaa henkilöä1. Rikollisuuden, terrorismin, laittoman toiminnan, väkivallan ja katastrofien suorien kustannuksien Euroopassa on arvioitu olleen vähintään 650 miljardia euroa (noin 5 prosenttia unionin BKT:stä) vuonna 2010. Paljon puhuva esimerkki terrorismin seurauksista on World Trade Centerin kaksoistorneihin kohdistunut hyökkäys Manhattanilla 11 päivänä syyskuuta 2011. Tuhannet ihmiset menettivät henkensä, ja on arvioitu, että tapahtuma aiheutti Yhdysvalloissa 35 miljardin dollarin menetykset tuottavuudessa, 47 miljardin dollarin menetykset kokonaistuotannossa ja lähes yhden prosentin lisäyksen työttömyydessä seuraavan vuosineljänneksen aikana. Sillä oli myös merkittävä kulttuurinen ja maailmanlaajuinen vaikutus. Kansalaiset, yritykset ja instituutiot osallistuvat entistä enemmän digitaaliseen vuorovaikutukseen ja kauppatapahtumiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kaupallisilla elämänalueilla, mutta internetin kehitys on johtanut myös miljardien eurojen arvoiseen verkkorikollisuuteen sekä tietoturvaloukkauksiin, jotka vaikuttavat yksityishenkilöihin ja yhteisöihin kaikkialla Euroopassa. Muutokset turvattomuuden luonteessa ja sen kokemisessa jokapäiväisessä elämässä eivät vaikuta ainoastaan kansalaisten luottamukseen instituutioihin vaan myös heidän keskinäiseen luottamukseensa.

 

Näiden uhkien ennakoimiseksi, estämiseksi ja hallitsemiseksi on tarpeen kehittää ja ottaa käyttöön innovatiivisia teknologioita, ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista, lisätä palvelujen tuottajien ja käyttäjien välistä yhteistyötä, etsiä siviiliturvallisuuden ratkaisuja, parantaa Euroopan turvallisuus-, tieto- ja viestintätekniikka- sekä palvelualojen kilpailukykyä sekä estää ja torjua yksityisyyden suojan ja ihmisoikeuksien rikkomista internetissä ja muualla varmistaen samalla Euroopan kansalaisten yksilölliset oikeudet ja vapaus.

 

Tämän haasteen puitteissa Horisontti 2020 -puiteohjelmalla tuetaan tutkimusta, joka koskee siviiliturvallisuuden ja puolustuksen alalla käytettäviä teknologioita, joilla pyritään molemmilla aloilla merkityksellisten valmiuksien luomiseen. Tämän vuoksi turvallisuustutkimus kattaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, johon sisältyy myös yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, ja sillä edistetään kaiken tyyppistä kaksikäyttöteknologiaa, ja Euroopan puolustusvirasto osallistuu tarvittaessa komission työhön. Kun tämän haasteen puitteissa toteutetaan teknologiatutkimusta ja -innovointia sekä yhteistä tutkimusta ja kehittämistä, erityistä huomiota kiinnitetään standardisointiin, luontaiseen yhteentoimivuuteen, keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, strategiseen riippumattomuuteen ja toimitusvarmuuteen siten, että ylläpidetään huippuosaamista ja innovointia teknologian toimitusketjussa.

 

Koska turvallisuuspolitiikan tulisi olla vuorovaikutuksessa eri yhteiskuntapolitiikkojen kanssa, turvallisuustutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistaminen on myös tärkeä osa tätä haastetta.

 

6 a.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

 

Turvallisuus on Euroopan ja sen kansalaisten oikeutettu huolenaihe ja tässä suhteessa merkittävä haaste yhteiskunnalle. Euroopan unioniin, sen kansalaisiin, sen teollisuuteen ja sen kansainvälisiin kumppaneihin kohdistuu monenlaisia turvallisuusuhkia, kuten rikollisuutta, terrorismia, laitonta kauppaa ja ihmisen tai luonnon aiheuttamista katastrofeista johtuvia suuren luokan hätätilanteita. Nämä uhat voivat ylittää maiden rajat ja koskea fyysisiä tai kyberavaruuden kohteita, ja hyökkäykset voivat tulla eri lähteistä. Viranomaisten ja yksityisten tahojen tieto- ja viestintäjärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset muun muassa heikentävät kansalaisten luottamusta tieto- ja viestintäjärjestelmiin ja aiheuttavat suoria taloudellisia menetyksiä ja liiketoimintamahdollisuuksien menetyksiä, minkä lisäksi niillä voi olla vakavia vaikutuksia elintärkeisiin infrastruktuureihin ja palveluihin esimerkiksi energian, ilmailun ja muun liikenteen, vesi- ja elintarvikehuollon, terveydenhoidon, rahoituksen tai televiestinnän aloilla.

 

Nämä uhat voivat vaarantaa yhteiskuntamme perusrakenteet. Teknologia ja luova suunnittelu voivat myötävaikuttaa merkittävästi annettaviin vastauksiin. Uusien ratkaisujen kehittämisessä olisi kuitenkin pidettävä mielessä keinojen asianmukaisuus ja niiden riittävyys yhteiskunnallisten vaatimusten kannalta ottaen erityisesti huomioon kansalaisten perusoikeuksien ja -vapauksien takaaminen.

 

Turvallisuus on myös suuri taloudellinen haaste. Turvallisuusmarkkinoiden maailmanlaajuinen arvo on vuodessa noin 100 miljardia euroa, josta Euroopan osuus on 25–35 prosenttia. Nämä markkinat myös kasvavat nopeasti nykyisestä talouskriisistä huolimatta. Kun otetaan huomioon eräiden uhkien mahdolliset vaikutukset palveluihin, verkkoihin tai yrityksiin, riittävien turvallisuusratkaisujen käyttöönotosta on tullut ratkaisevan tärkeää talouden ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.

 

Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Näitä ovat etenkin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteet, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, unionin sisäisen turvallisuuden strategia, mukaan luettuina katastrofien ennaltaehkäisemistä ja katastrofivalmiuksia koskevat politiikat sekä Euroopan digitaalisstrategia. Toimia koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien kanssa.

 

Turvallisuuden erityisluonne otetaan huomioon ja ohjelmasuunnittelun ja hallinnon osalta pannaan täytäntöön erityisjärjestelyjä, mukaan luettuna järjestelyt, jotka toteutetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta tehdyn neuvoston päätöksen 9 artiklassa tarkoitetun komitean kanssa. Turvallisuuteen liittyviä salaisiksi luokiteltuja tai muutoin arkaluontoisia tietoja suojellaan ja työohjelmissa voidaan määritellä kansainvälistä yhteistyötä koskevia erityisvaatimuksia ja arviointiperusteita. Tämä näkyy myös tätä haastetta koskevassa ohjelmasuunnittelussa ja hallintojärjestelyissä, myös komiteamenettelyssä.

 

Koska tämän haasteen nojalla tehty tutkimus tähtää sekä siviilien turvallisuuden alan että puolustusalan sovelluksiin, kaikissa tämän haasteen täytäntöönpanoon liittyvissä näkökohdissa pyritään aktiivisesti yhteistyöhön Euroopan turvallisuusviraston kanssa. Tätä varten Euroopan puolustusviraston olisi osallistuttava tätä haastetta koskevaan hallinnointiin, ohjelmasuunnitteluun ja hallintojärjestelyihin, myös yksikköjen välisissä asioissa ja komiteamenettelyssä. Lisäksi vahvistetaan edelleen mekanismeja, jotka mahdollistavat koordinoinnin esimerkiksi Frontexin, EMSAn ja Europolin sekä muiden asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa, jotta voidaan parantaa unionin ohjelmien ja toimintalinjojen koordinointia sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alalla sekä muiden unionin aloitteiden kanssa.

 

6 a.3. Toimien päälinjat

 

Tavoitteena on tukea unionin politiikkaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alalla ja varmistaa tietoverkkojen turvallisuus, luottamus ja yksityisyys digitaalisilla sisämarkkinoilla, samalla kun parannetaan unionin turva-alan ja palvelualan ja myös tieto- ja viestintäteknologia-alan kilpailukykyä. Toimiin kuuluu seuraavan sukupolven innovatiivisten ratkaisujen tutkimus ja kehittäminen työstämällä uudenlaisia konsepteja ja malleja ja yhteentoimivia standardeja. Tämä tehdään kehittämällä innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja, joissa puututaan turvallisuuspuutteisiin ja joiden avulla voidaan vähentää turvauhkien riskiä. Näissä tehtävälähtöisissä toimissa yhdistetään erilaisten loppukäyttäjien tarpeet (kansalaiset, yritykset ja hallinnot, mukaan lukien kansalliset ja kansainväliset viranomaiset, pelastuspalvelut, lainvalvontaviranomaiset, rajavartijat jne.), jotta voidaan ottaa huomioon turvauhkien ja yksityisyyden suojan kehitys ja tarvittavat yhteiskunnalliset näkökohdat.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla tuetaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvää tutkimusta seuraavasti:

 

i) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla tuetaan sellaisten kehittyvien teknologioiden tehokasta teknologista seurantaa, joilla voidaan merkittävästi uudistaa tulevia turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia tai turvallisuusympäristöä. Tämän seurantaan perustuvan, yllättävän ja palkitsevan tutkimuksen hyödyntäminen kuroo umpeen kuilua, joka vallitsee innovatiivisten konseptien ja uraauurtavien keksintöjen sekä niiden turvallisuus- ja puolustussovellusten välillä.

 

ii) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla tuetaan erityisesti kohdennettua yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jota useat jäsenvaltiot harjoittavat ja johon unioni osallistuu SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti. Näillä aloitteilla pyritään parantamaan tehokkaasti jäsenvaltioiden ja unionin poliittiset tavoitteet täyttäviä eurooppalaisia valmiuksia kehittämällä innovatiivisia teknologioita todellisiksi järjestelmiksi ja kvalifioimalle ne testien ja demonstroinnin avulla. Tämä yhteistyö perustuu jäsenvaltioiden aloitteeseen.

 

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

 

a) kansalaisten suojelun varmuuden lisääminen – rikollisuuden ja terrorismin torjunta

 

b) elintärkeiden infrastruktuurien suojelu ja häiriönsietokyvyn parantaminen

 

c) turvallisuuden parantaminen rajavalvonnan ja meriturvallisuuden avulla

 

d) tietoverkkoturvallisuudesta huolehtiminen ja sen parantaminen

 

e) Euroopan selviytymiskyvyn parantaminen kriiseissä ja katastrofeissa

 

f) turvallisuuden yhteiskunnallisen ulottuvuuden edistäminen sekä yksityisyyden ja vapauden takaaminen internetissä

 

g) yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehtävien ja operaatioiden täytäntöönpanovalmiuksien vahvistaminen.

 

_____________

 

COM(2011)0274 lopullinen.

 

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 6.3 kohta – 6.3.3 alakohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a a) turvallisuuden lisääminen ja kolmansia maita koskeviin konflikteihin vaikuttaminen konfliktineston, rauhanrakentamisen, vuoropuhelun, välitystoiminnan sekä sovinnonteon ja siviiliturvallisuusalan uudistamisen avulla;

 

 

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020" (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

15.3.2012

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Sophocles Sophocleous

4.9.2012

Alkuperäinen valmistelija

Kyriakos Mavronikolas

Valiokuntakäsittely

21.6.2012

11.7.2012

17.9.2012

 

Hyväksytty (pvä)

18.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

7

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jerzy Buzek, Tarja Cronberg, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Anna Ibrisagic, Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Tunne Kelam, Maria Eleni Koppa, Eduard Kukan, Vytautas Landsbergis, Krzysztof Lisek, Sabine Lösing, Mario Mauro, Francisco José Millán Mon, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Norica Nicolai, Raimon Obiols, Kristiina Ojuland, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Cristian Dan Preda, Fiorello Provera, György Schöpflin, Werner Schulz, Marek Siwiec, Sophocles Sophocleous, Charles Tannock, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Sir Graham Watson

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Christian Ehler, Diogo Feio, Kinga Gál, Emilio Menéndez del Valle, Norbert Neuser, Alf Svensson, Indrek Tarand

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Martin Ehrenhauser, Judith Sargentini

 

 

5.9.2012

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Bill Newton Dunn

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Horisontti 2020 -paketilla luodaan yksi ainoa puiteohjelma, jolla hallinnoidaan EU:n tutkimukseen ja innovointiin suuntamaa tukea vuosina 2014–2020.

 

Yleisinä tavoitteina on edistää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää Eurooppa 2020 -strategiaa, parantaa perustutkimuksen ja innovoinnin yhteyksiä markkinoihin sekä yksinkertaistaa pk-yritysten osallistumista koskevia määräyksiä ja vahvistaa tällaisten yritysten osallistumista ohjelmaan.

 

Valmistelija katsoo, että kehitysyhteistyövaliokunnan kannalta merkittävin teema on liitteen osa III "Yhteiskunnalliset haasteet". Tässä osassa käsitellään muun muassa terveyttä, elintarviketurvaa, biologista monimuotoisuutta, ilmastonmuutosta sekä resurssi- ja energiatehokkuutta, ja siinä keskitytään kansainvälisen yhteistyön edistämiseen monella alalla samalla kun erikseen tunnustetaan kaikkien yhteiskunnallisten haasteiden maailmanlaajuinen luonne. Tähän osaan kohdennetaan eniten määrärahoja kolmesta yksilöidystä kokonaisuudesta.

 

Komission ehdotuksessa on monia elementtejä, joita on pidettävä myönteisinä. Erityisen myönteistä on keskittyminen koko sykliin perustutkimuksesta innovointiin ja kaupallistamiseen markkinoilla. Yhteiskunnallisten haasteiden kansainvälisen luonteen korostaminen on myös ilahduttavaa, mutta tätä näkökulmaa on edelleen selkiytettävä ja vahvistettava.

 

Valmistelija on päättänyt keskittyä tarkistuksissaan seuraaviin painopistealoihin:

 

  varmistetaan, että kehitysmaiden toimijat voivat osallistua Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sekä osallistumalla hankkeisiin ja toimintaan että saamalla hankkeiden tulokset käyttöönsä, ja vältetään asetuksesta välittyvää ylimielistä "Euroopan linnakkeen" henkeä

  hyödynnetään terveyttä, väestönmuutosta ja hyvinvointia koskevan yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyvien toimien potentiaalia edistämällä maailmanlaajuisten terveyskysymysten ratkaisemista ja erityisesti köyhyydestä aiheutuvien ja laiminlyötyjen tartuntatautien hoitamista; valmistelija toivoo, että kiinteä osuus tästä terveyttä koskevasta talousarviosta kohdennetaan toimiin, joilla reagoidaan kaikkiin köyhyydestä aiheutuviin ja laiminlyötyihin sairauksiin

  varmistetaan, että EU:n ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijaiset tavoitteet ja sitoumukset otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden sekä resurssi- ja energiatehokkuuden alalla, ja muistutetaan erityisesti avaruustutkimuksen merkityksestä näihin haasteisiin reagoitaessa.

 

Kaikki tämä hyödyttää sekä EU:ta että sen kolmansien maiden kumppaneita ja siinä noudatetaan kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta. Lisäksi tutkimusalan yhteistyö on eräs niistä yhteistyön muodoista, jotka saattavat hyödyttää tuntuvasti maita, etenkin keskitulotason maita, jotka eivät enää kuulu EU:n kahdenvälisen tuen saajiin uudessa kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä 2014–2020.

 

TARKISTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

 

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan sekä unionin että assosioituneiden maiden ja kolmansien maiden korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

 

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista ja asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatioprosessiin ja helpotettava niiden aktiivista osallistumista Horisontti 2020 - puiteohjelman toimiin, edistettävä tiedekasvatusta, varmistettava eettisen lainsäädännön noudattaminen ja edistettävä maailmanlaajuisesti korkeimpien eettisten vaatimusten käyttöönottoa ja noudattamista, lisättävä julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten, erityisesti tieteellisten julkaisujen ja tietojen, saatavuutta ja hyödyntämistä, kehitettävä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia sekä hallintokehys, jossa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä lisättävä kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tutkimusten painopistealueiden määrittämiseen.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 a) Kaikki tutkimus ja innovointi perustuu siihen, että tutkijat, tutkimuslaitokset, yritykset ja kansalaiset kaikkialla maailmassa voivat saada, jakaa ja käyttää tieteellistä tietoa avoimesti teollis- ja tekijänoikeuksia samanaikaisesti kunnioittaen. Tämä on erityisen tärkeää kehitysmaiden toimijoille, koska paikallista tutkimuskapasiteettia on parannettava ja näiden toimijoiden ja unionin kumppaneiden yhteistyöllä voidaan ratkaista yhteisiä maailmanlaajuisia haasteita ja edistää unionin huippututkimusta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitusta saavissa tieteellisissä julkaisuissa olisi noudatettava jo seitsemänteen puiteohjelmaan liittynyttä periaatetta, että tieteelliset julkaisut ovat maksutta ja avoimesti saatavissa tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi. Lisäksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tuotetun tai kerätyn tieteellisen tiedon avointa saatavuutta, jotta tällaisen tiedon avoin saatavuus olisi säännönmukaista vuoteen 2020 mennessä.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti. Helsingin julistuksen kaltaiset eettiset periaatteet edellyttävät, että julkisrahoitteisessa ihmisellä tehdyssä tutkimuksessa tuotettu tai kerätty tieteellinen tieto on julkista riippumatta siitä, onko tutkimus tehty Euroopassa vai muualla maailmassa.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten terveys, koulutus, avaruus, ympäristö, kestävä energia, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita. Kehittämällä unionin ulkoisten toimien ja kehitysyhteistyöohjelmien synergiaa autetaan myös varmistamaan Horisontti 2020 -puiteohjelman maksimaaliset vaikutukset samalla kun huolehditaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklaan kirjatusta kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuden periaatteesta.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi edistettävä unionin kestävän kehityksen alalla tekemien kansainvälisten sitoumusten täyttämistä ja erityisesti vuosituhannen kehitystavoitteiden ja niiden kansainvälisesti sovittujen myöhempien mukautusten saavuttamista.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen edistämällä myös kehitysmaista peräisin olevien tutkijoiden osallistumista.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Julkisrahoitteisessa ihmisellä tehdyssä tutkimuksessa, esimerkiksi kliinisissä tutkimuksissa, tuotetun tai kerätyn tieteellisen tiedon on oltava julkista ja saatavilla.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

18 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

18 a artikla

 

Kansalaisyhteiskunnan järjestöt

 

(1) Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen (kehitysyhteistyön parissa työskentelevät järjestöt mukaan luettuina) riittävä osallistuminen ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan. Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen (kehitysyhteistyön parissa työskentelevät järjestöt mukaan luettuina) osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

 

(2) On kiinnitettävä erityistä huomiota aloitteisiin, joiden tavoitteena on lisätä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös kehitysyhteistyön parissa työskentelevien järjestöjen, tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista. Horisontti 2020 -puiteohjelmaa ja muita unionin rahoitusohjelmia, kuten rakennerahastoja, on käytettävä tähän tarkoitukseen.

 

(3) Kansalaisyhteiskunnan järjestöjä (kehitysyhteistyön parissa työskentelevät järjestöt mukaan luettuina) kuullaan Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon, ohjelmasuunnittelun, seurannan ja arvioinnin aikana.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) unionin rahoitustuki yhteisyrityksille, jotka on perustettu seitsemännessä puiteohjelmassa SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla, sillä edellytyksellä, että niiden perustamissäädöksiä muutetaan; SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisesti perustetuille uusille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille; ja muille asetuksen (EU) N:o XX/2012 [uusi varainhoitoasetus] [55 artiklan 1 kohdan b alakohdan v tai vii alakohdassa] tarkoitetuille rahoituselimille. Tällaisia kumppanuuksia toteutetaan ainoastaan tapauksissa, joissa se on tavoitteiden laajuuden ja tarvittavien resurssien suuruuden vuoksi perusteltua;

a) unionin rahoitustuki yhteisyrityksille, jotka on perustettu seitsemännessä puiteohjelmassa SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla, sillä edellytyksellä, että niiden perustamissäädöksiä muutetaan; SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisesti perustetuille uusille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille; muulle nykyiselle innovatiiviselle tutkimukselle ja innovaatiokumppanuuksille, muun muassa tuotekehityskumppanuuksille, ja muille asetuksen (EU) N:o XX/2012 [uusi varainhoitoasetus] [55 artiklan 1 kohdan b alakohdan v tai vii alakohdassa] tarkoitetuille rahoituselimille. Tällaisia kumppanuuksia toteutetaan ainoastaan tapauksissa, joissa se on tavoitteiden laajuuden ja tarvittavien resurssien suuruuden vuoksi perusteltua;

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn, kestävään kasvuun ja sosioekonomisiin kysymyksiin;

b) vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn, kestävään kasvuun ja sosioekonomisiin kysymyksiin sekä yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia;

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti luotujen tai siitä rahoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen on oltava kaikilta osin asetuksen (EU) N:o XX/XX [varainhoitoasetus] sekä asetuksen (EU) N:o XX/XX [tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt] säännösten ja niihin sisältyvien poikkeusten mukaisia.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoriin toimiin asetuksessa (EU) N:o XX/XX [osallistumissäännöt] esitetyin edellytyksin. Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä edistetään Horisontti 2020 -puiteohjelman kaikissa osissa erityisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

1. Kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoriin toimiin asetuksessa (EU) N:o XX/XX [osallistumissäännöt] esitetyin edellytyksin. Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä edistetään Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja yhteistyö sisällytetään siihen erityisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen.

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen; sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa ja muutossuunnitelmassa, ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen sekä kestävän kehityksen alalla tehtyjen kansainvälisten sitoumusten täyttäminen ja erityisesti vuosituhannen kehitystavoitteiden ja niiden kansainvälisesti sovittujen myöhempien mukautusten saavuttaminen.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus.

2. Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet ja kehitystarpeet sekä odotettavissa oleva vaikutus. Nämä toimet kattavat muun muassa kehitysmaiden tutkimusvalmiuksien vahvistamiseen tähtäävät toimet ja niiden terveydenhuollon kaltaisten alojen erityistarpeisiin kohdennetut yhteistyötoimet, mukaan luettuina laiminlyötyihin tauteihin, epidemioihin, maatalouteen, kalastukseen ja ympäristöön liittyvä tutkimus.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Yhteistyön painopisteissä otetaan huomioon unionin politiikan kehitys ja mahdollisuudet yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa sekä mahdolliset puutteet kolmansien maiden immateriaalioikeusjärjestelmissä.

Yhteistyön painopisteissä otetaan huomioon unionin politiikan, myös ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikan kehitys ja mahdollisuudet yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa sekä mahdolliset puutteet kolmansien maiden immateriaalioikeusjärjestelmissä.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Koordinointipolitiikkaa harjoitetaan johdonmukaisesti maahanmuutto-, turvapaikka- ja kehitysyhteistyöpolitiikkojen kanssa, jotta estetään aivovuoto kehitysmaista.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan komissio toteuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevia tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien tuettuja hankkeita ja niiden tuloksia koskevat viestintätoimenpiteet. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa viestintään osoitetulla talousarviolla edistetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa viestintää siltä osin kun ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen.

Euroopan komissio toteuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevia tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien tuettuja hankkeita ja niiden tuloksia koskevat viestintätoimenpiteet. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta julkista rahoitusta saavissa tieteellisissä julkaisuissa on yleisesti noudatettava jo seitsemänteen puiteohjelmaan sisältynyttä periaatetta, että tieteelliset julkaisut ovat vapaasti ja avoimesti käytettävissä verkossa tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi sekä tutkimustoimien tehokkuuden maksimoimiseksi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla on edistettävä ohjelmasta rahoitetussa tutkimuksessa tuotetun tai kerätyn tieteellisen tiedon maksutonta avointa saatavuutta ja testattava sitä. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa viestintään osoitetulla talousarviolla edistetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa viestintää siltä osin kun ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina;

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina, kuten kehitysmaista ja kolmansista maista peräisin olevat tutkijat;

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 15 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kaikissa toimissa sovelletaan haasteista liikkeelle lähtevää lähestymistapaa, jossa keskitytään politiikan painopisteisiin määrittelemättä tarkasti etukäteen teknologioita tai ratkaisuja, joita pitäisi kehittää. Tavoitteena on koota kriittinen massa eri alojen, teknologioiden ja tieteenalojen resursseja ja tietämystä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Toimet kattavat koko syklin tutkimuksesta markkinoille, ja niiden uutena painopisteenä ovat innovointiin liittyvät toimet, kuten pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, suunnittelu, käyttäjälähtöinen innovointi, sosiaalinen innovointi ja innovaatioiden saattaminen markkinoille.

Kaikissa toimissa sovelletaan haasteista liikkeelle lähtevää lähestymistapaa, jossa keskitytään politiikan painopisteisiin määrittelemättä tarkasti etukäteen teknologioita tai ratkaisuja, joita pitäisi kehittää. Tavoitteena on koota kriittinen massa eri alojen, teknologioiden ja tieteenalojen resursseja ja tietämystä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Toimet kattavat koko syklin tutkimuksesta markkinoille, ja niiden uutena painopisteenä ovat innovointiin liittyvät toimet, kuten pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, suunnittelu, käyttäjälähtöinen innovointi. On korostettava enemmän innovatiivisten tutkimuksen rahoitusvälineiden käyttöä, kuten innovaatiopalkintoja, joita voidaan hyödyntää näiden toimien rahoittamiseen.

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 15 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Koska haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia ja tiiviisti kytköksissä unionin ulkopolitiikkaan ja kansainvälisiin sitoumuksiin, kolmansien maiden kanssa tehtävä strateginen yhteistyö on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

(Komission tekstin liitteessä I olevan viimeisen kohdan (16 kohta) sanamuotoa on muutettu ja siitä tehdään uusi 15 a kohta.)

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 16 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa ”Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat”.

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet, mukaan luettuina koulutusmahdollisuudet sekä sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen, ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1.3. kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

ERC pyrkii vuoteen 2020 mennessä osoittamaan, että parhaat tutkijat osallistuvat ERC:n kilpailuihin, että ERC:n rahoitus on johtanut suoraan korkealaatuisiin tieteellisiin julkaisuihin ja innovatiivisten teknologioiden ja ideoiden kaupallistamiseen ja soveltamiseen ja että ERC on merkittävästi edistänyt Euroopan tekemistä houkuttelevammaksi ympäristöksi maailman parhaille tutkijoille. ERC pyrkii erityisesti saamaan aikaan mitattavissa olevan lisäyksen unionin osuudessa julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista. Lisäksi se pyrkii kasvattamaan huomattavasti rahoittamiensa Euroopan ulkopuolelta tulevien huippututkijoiden lukumäärää ja saavuttamaan parannuksia huippututkijoiden tukemiseen liittyvissä institutionaalisissa käytännöissä ja kansallisissa toimintavoissa.

ERC pyrkii vuoteen 2020 mennessä osoittamaan, että parhaat tutkijat osallistuvat ERC:n kilpailuihin, että ERC:n rahoitus on johtanut suoraan korkealaatuisiin tieteellisiin julkaisuihin ja innovatiivisten teknologioiden ja ideoiden kaupallistamiseen ja soveltamiseen ja että ERC on merkittävästi edistänyt Euroopan tekemistä houkuttelevammaksi ympäristöksi maailman parhaille tutkijoille. ERC pyrkii erityisesti saamaan aikaan mitattavissa olevan lisäyksen unionin osuudessa julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista. Lisäksi se pyrkii kasvattamaan huomattavasti rahoittamiensa Euroopan ulkopuolelta tulevien huippututkijoiden lukumäärää tukemalla kehitysmaista peräisin olevia nuoria tutkijoita ja saavuttamaan parannuksia huippututkijoiden tukemiseen liittyvissä institutionaalisissa käytännöissä ja kansallisissa toimintavoissa.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3.3. kohta – b alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeisenä toimena on kokeneiden tutkijoiden kannustaminen laajentamaan ja syventämään osaamistaan liikkuvuuden avulla avaamalla työuran kannalta houkuttelevia mahdollisuuksia korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, suuryrityksissä, pk-yrityksissä ja muissa sosioekonomisissa ryhmissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolelle. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksia aloittaa tutkijanura uudelleen tauon jälkeen.

Keskeisenä toimena on kokeneiden tutkijoiden kannustaminen laajentamaan ja syventämään osaamistaan liikkuvuuden avulla avaamalla työuran kannalta houkuttelevia mahdollisuuksia korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, suuryrityksissä, pk-yrityksissä ja muissa sosioekonomisissa ryhmissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolelle, jotta tutkijat saavat tilaisuuden kouluttautua ja hankkia uutta tietämystä kolmansien maiden huippututkimusyksiköissä. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksia aloittaa tutkijanura uudelleen tauon jälkeen.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3.3. kohta – c alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeisenä toimena on tukea lyhytaikaisia tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtoja yliopistojen, tutkimuslaitosten, suuryritysten, pk-yritysten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

Keskeisenä toimena on tukea lyhytaikaisia tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtoja yliopistojen, tutkimuslaitosten, suuryritysten, pk-yritysten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa sekä erityisesti unionin ja keskitulotason maiden ja kehitysmaiden tieteellisten kumppanuuksien lujittaminen.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 4.3. kohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on tukea alan poliittisten päättäjien ja rahoituselinten välisiä kumppanuuksia, päätöksenteossa käytettäviä kartoitus- ja seurantavälineitä sekä myös kansainvälisiä yhteistyötoimia.

Tavoitteena on tukea alan poliittisten päättäjien ja rahoituselinten välisiä kumppanuuksia, päätöksenteossa käytettäviä kartoitus- ja seurantavälineitä sekä myös kansainvälisiä yhteistyötoimia. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kansainvälisiin suhteisiin liittyvää toimintaa tuetaan ja niitä kuullaan laadittaessa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä koskevaa eurooppalaista strategiaa.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 4.3. kohta – c alakohta –2 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Samalla käsitellään myös tutkimusinfrastruktuuriin liittyviä kumppanuuksia kehitysmaiden kanssa esimerkiksi osana Afrikan ja EU:n yhteistä strategiaa.

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nämä toimet edistävät Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen tavoitteiden sekä unionin avaruuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Nämä toimet edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Niillä edistetään myös avaruutta, terveyttä, ympäristöä, energiaa ja elintarviketurvaa koskevan unionin politiikan tavoitteiden saavuttamista ja näillä aloilla tehtyjen kansainvälisten sitoumusten täyttämistä.

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 12 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Avaruusteknologia on nopeasti kasvava ala. Se välittää monilla modernin yhteiskunnan aloilla elintärkeitä tietoja ja vastaa yhteiskunnan perustarpeisiin. Sen puitteissa käsitellään universaaleja tieteellisiä kysymyksiä, ja se varmistaa myös osaltaan unionin aseman huomattavana tekijänä kansainvälisellä näyttämöllä. Avaruustutkimus luo pohjan kaikille avaruudessa toteutettaville toimille, mutta se on nykyisin hajaantunut kansallisiin ohjelmiin, joita osa unionin jäsenvaltioista toteuttaa. Unionin tason koordinointia ja investointeja avaruustutkimukseen tarvitaan (vrt. SEUT-sopimuksen 189 artikla) kilpailuaseman ylläpitämiseksi, unionin avaruusinfrastruktuurin, kuten Galileon, turvaamiseksi ja unionin tulevan roolin säilyttämiseksi avaruustutkimuksessa. Myös loppukäyttäjille tarjottavat innovatiiviset palvelut ja sovellukset, joissa käytetään avaruudesta saatavaa tietoa, ovat merkittävä kasvun ja työllisyyden lähde.

Avaruusteknologia on nopeasti kasvava ala. Se välittää monilla modernin yhteiskunnan aloilla elintärkeitä tietoja ja vastaa yhteiskunnan perustarpeisiin. Sen puitteissa käsitellään universaaleja tieteellisiä kysymyksiä ja maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutosta, ja se varmistaa myös osaltaan unionin aseman huomattavana tekijänä kansainvälisellä näyttämöllä. Avaruustutkimus luo pohjan kaikille avaruudessa toteutettaville toimille, mutta se on nykyisin hajaantunut kansallisiin ohjelmiin, joita osa unionin jäsenvaltioista toteuttaa. Unionin tason koordinointia ja investointeja avaruustutkimukseen tarvitaan (vrt. SEUT-sopimuksen 189 artikla) kilpailuaseman ylläpitämiseksi, unionin avaruusinfrastruktuurin, kuten Galileon, turvaamiseksi ja unionin tulevan roolin säilyttämiseksi avaruustutkimuksessa. Myös loppukäyttäjille tarjottavat innovatiiviset palvelut ja sovellukset, joissa käytetään avaruudesta saatavaa tietoa, ovat merkittävä kasvun ja työllisyyden lähde ja niillä edistetään esimerkiksi unionin ulkoisten tavoitteiden saavuttamista ja humanitaarisen kriisiavun ja ympäristön alalla tehtyjen kansainvälisten sitoumusten täyttämistä.

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1.6.2. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Avaruus on tärkeä mutta usein näkymätön mahdollistava tekijä monille modernin yhteiskunnan kannalta olennaisille palveluille ja tuotteille, kuten navigoinnille, viestinnälle, sääennusteille ja maantieteelliselle tiedolle. Politiikan laatiminen ja täytäntöönpano eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla on entistä enemmän riippuvaista avaruudesta saatavista tiedoista. Maailmanlaajuinen avaruussektori kasvaa nopeasti ja laajenee uusille alueille (esim. Kiina ja Etelä-Amerikka). Euroopan teollisuus on nykyisin kaupallisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien ensiluokkaisten satelliittien merkittävä viejä. Kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu haastaa Euroopan aseman tällä alalla. On siis Euroopan etujen mukaista varmistaa, että sen teollisuus voi jatkossakin kukoistaa näillä kiivaasti kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi eurooppalaisten tutkimussatelliittien kokoamat tiedot ovat johtaneet eräisiin viime vuosikymmenten tärkeimpiin tieteellisiin läpimurtoihin geotieteiden ja astronomian aloilla. Tämän ainutlaatuisen kapasiteetin ansiosta Euroopan avaruussektori on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin vastattaessa.

Avaruus on tärkeä mutta usein näkymätön mahdollistava tekijä monille modernin yhteiskunnan kannalta olennaisille palveluille ja tuotteille, kuten navigoinnille, viestinnälle, sääennusteille ja maantieteelliselle tiedolle. Politiikan laatiminen ja täytäntöönpano eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla on entistä enemmän riippuvaista avaruudesta saatavista tiedoista. Maailmanlaajuinen avaruussektori kasvaa nopeasti ja laajenee uusille alueille (esim. Afrikka, Kiina ja Etelä-Amerikka). Euroopan teollisuus on nykyisin kaupallisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien ensiluokkaisten satelliittien merkittävä viejä. Kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu haastaa Euroopan aseman tällä alalla. On siis Euroopan etujen mukaista varmistaa, että sen teollisuus voi jatkossakin kukoistaa näillä kiivaasti kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi eurooppalaisten tutkimussatelliittien kokoamat tiedot ovat johtaneet eräisiin viime vuosikymmenten tärkeimpiin tieteellisiin läpimurtoihin geotieteiden ja astronomian aloilla. Tämän ainutlaatuisen kapasiteetin ansiosta Euroopan avaruussektori on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin vastattaessa.

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 3.3. kohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Pk-yrityksiä tuetaan kautta koko Horisontti 2020 -puiteohjelman. Tähän tarkoitukseen käytetään pk-yrityksille kohdennettua välinettä, joka tarjoaa koko innovointisyklin kattavaa porrastettua ja saumatonta tukea. Pk-yrityksille kohdennettu väline on tarkoitettu kaikentyyppisille innovatiivisille pk-yrityksille, joilla on vahva halu kasvaa, kehittyä ja laajentua ulkomaille. Siitä tuetaan kaikenlaista innovointia, myös palveluita koskevaa, ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää pk-yritysten innovointipotentiaalia täyttämällä rahoitusaukko varhaisen vaiheen suuririskisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa, edistämällä innovaatioiden syntymistä ja parantamalla tutkimustulosten kaupallistamista yksityisellä sektorilla.

Pk-yrityksiä tuetaan kautta koko Horisontti 2020 -puiteohjelman. Tähän tarkoitukseen käytetään pk-yrityksille kohdennettua välinettä, joka tarjoaa koko innovointisyklin kattavaa porrastettua ja saumatonta tukea. Pk-yrityksille kohdennettu väline on tarkoitettu kaikentyyppisille innovatiivisille pk-yrityksille, joilla on vahva halu kasvaa, kehittyä ja laajentua ulkomaille ja jotka ulkomaanmarkkinoiden avautumisprosessissa soveltavat yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevaa politiikkaa, etenkin jos ne toimivat kehitysmaissa. Siitä tuetaan kaikenlaista innovointia, myös palveluita koskevaa, ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää pk-yritysten innovointipotentiaalia täyttämällä rahoitusaukko varhaisen vaiheen suuririskisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa, edistämällä innovaatioiden syntymistä ja parantamalla tutkimustulosten kaupallistamista yksityisellä sektorilla.

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1.1. kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia. Tutkimuksen innovatiiviset rahoitus- ja jakelumallit, esimerkiksi innovaatiopalkinnot, ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata näihin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja jotta tutkijat Euroopassa ja muualla maailmassa voivat osallistua siihen mahdollisimman aktiivisesti ja tehokkaasti.

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.1. kohta – 6 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tartuntataudit (esim. HIV/AIDS, tuberkuloosi ja malaria) ovat maailmanlaajuinen huolenaihe. Ne aiheuttavat 41 prosenttia maailman 1,5 miljardista menetetystä sairastavuusvakioidusta elinvuodesta, joista 8 prosenttia Euroopassa. Myös uusiin epidemioihin ja kasvavaan mikrobilääkeresistenssin uhkaan on valmistauduttava.

Tartuntataudit (esim. HIV/AIDS, tuberkuloosi, malaria ja laiminlyödyt sairaudet) aiheuttavat 41 prosenttia maailman 1,5 miljardista menetetystä sairastavuusvakioidusta elinvuodesta, joista 8 prosenttia Euroopassa. Myös uusiin ja uusiutuviin epidemioihin ja kasvavaan mikrobilääkeresistenssin uhkaan on valmistauduttava. Tässä yhteydessä on otettava huomioon eläinten tartuntatautien erityisala ja muut eläinten terveyteen keskittyvät toimet, joita tuetaan.

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.1. kohta – 7 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Samaan aikaan lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisprosessit kallistuvat ja käyvät kaiken aikaa tehottomimmiksi. Myös terveydelliseen epätasa-arvoon on puututtava, ja mahdollisuus käyttää tehokkaita ja toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä on taattava kaikilla eurooppalaisille.

Samaan aikaan lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisprosessit kallistuvat ja käyvät kaiken aikaa tehottomimmiksi. Myös terveydelliseen epätasa-arvoon on puututtava, ja mahdollisuus käyttää tehokkaita ja toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä on taattava maailmanlaajuisesti parhaan mahdollisen terveyden varmistamiseksi kaikille eurooppalaisille.

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.2. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin haasteisiin vastaamista, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Asianmukaisilla Euroopan tason ja yhteistyössä kolmansien maiden kanssa tehtävillä tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamista vaikuttaen näin myönteisesti vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi‑innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

 

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.2. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveydestä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi ja tehokkaiksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisille tieteidenvälisille ja monialaisille ryhmille.

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveydestä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi ja tehokkaiksi sekä saatavilla oleviksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisten tieteidenvälisten ja monialaisten ryhmien maailmanlaajuiselle yhteistyölle, mukaan luettuina endeemisten alueiden tutkimus- ja kehittämisvalmiudet.

 

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.2. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Myös haasteen monimutkaisuus ja sen osa-alueiden keskinäinen riippuvuus edellyttää Euroopan tason toimia. Monia lähestymistapoja, välineitä ja teknologioita voidaan soveltaa monilla tähän haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointi-aloilla, ja niitä on parasta tukea unionin tasolla. Näihin sisältyvät pitkäaikaisten kohorttitutkimusten kehittäminen ja kliinisten tutkimusten toteuttaminen, omiikka-tutkimuksen kliininen käyttö ja tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten kehittäminen käytännön terveydenhuollossa, etenkin sähköinen terveydenhuolto. Erilaisten väestöjen asettamia vaatimuksia on myös parasta käsitellä yhdennetysti, esimerkiksi monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä, harvinaisten sairauksien hoidossa ja tietotekniikka-avusteisen ja itsenäisten elinratkaisujen tarjoamisessa.

Myös haasteen monimutkaisuus ja sen osa-alueiden keskinäinen riippuvuus edellyttää Euroopan tason toimia. Monia lähestymistapoja, välineitä ja teknologioita voidaan soveltaa monilla tähän haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointi-aloilla, ja niitä on parasta tukea unionin tasolla. Näihin sisältyvät tutkijoiden kansainvälinen yhteistyö tarvittavan kriittisen massan ja asiantuntemuksen saavuttamiseksi, pitkäaikaisten kohorttitutkimusten kehittäminen ja kliinisten tutkimusten toteuttaminen, omiikka-tutkimuksen kliininen käyttö ja tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten kehittäminen käytännön terveydenhuollossa, etenkin sähköinen terveydenhuolto. Erilaisten väestöjen asettamia vaatimuksia on myös parasta käsitellä yhdennetysti, esimerkiksi monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä, köyhyyteen liittyvien, laiminlyötyjen ja harvinaisten sekä ei-tarttuvien sairauksien diagnosoinnissa, ehkäisemisessä ja hoidossa ja tietotekniikka-avusteisen ja itsenäisten elinratkaisujen tarjoamisessa.

 

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.2. kohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet ovat maailmanlaajuinen huolenaihe, ja tutkimuksen aukkoihin on puututtava potilaiden tarpeisiin perustuvan innovoinnin avulla. Tällaisten uusien ja uusiutuvien tartuntatautien yleistyminen Euroopan alueella johtuu usein ilmastonmuutoksesta ja ihmisten maailmanlaajuisesta liikkuvuudesta ja se korostaa yhdessä mikrobilääkeresistenssin kasvavan ongelman kanssa entisestään tarvetta soveltaa laaja-alaista kansainvälisesti koordinoitua lähestymistapaa ja lisätä julkista tukea näiden koko maailmassa vuosittain miljoonia kuolonuhreja vaativien sairauksien torjuntaa koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen.

 

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.2. kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta unionin tason toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus, tukea annetaan kaikentyyppisiin tutkimus- ja innovointitoimiin perustutkimuksesta tietämyksen muuntamisen kautta laajamittaisiin kokeisiin ja demonstrointitoimiin ja yksityisten investointien keräämiseen sekä sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen ja laajennuskelpoisten ratkaisujen julkisiin ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat tarvittaessa yhteentoimivia ja joita tuetaan määritellyillä standardeilla ja/tai yhteisillä ohjeilla. Tämä koordinoitu eurooppalainen toiminta edistää eurooppalaisen tutkimusalueen käynnissä olevaa kehittämistä. Siinä luodaan tarvittaessa yhteyksiä toimiin, joita on kehitetty Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmassa ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa.

Jotta unionin tason toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus ja luotaisiin pitkän aikavälin etuja sen tavoitteille, tukea annetaan kaikentyyppisiin tutkimus- ja innovointitoimiin perustutkimuksesta tietämyksen muuntamisen kautta laajamittaisiin kokeisiin ja demonstrointitoimiin ja yksityisten investointien keräämiseen sekä sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen ja laajennuskelpoisten ratkaisujen julkisiin ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat tarvittaessa yhteentoimivia ja joita tuetaan määritellyillä standardeilla ja/tai yhteisillä ohjeilla. Tämä koordinoitu eurooppalainen toiminta edistää eurooppalaisen tutkimusalueen käynnissä olevaa kehittämistä. Siinä myös tarvittaessa täydennetään ja luodaan synergiaa sellaisten toimien kanssa, joita on kehitetty Kansanterveys kasvun tukena ‑ohjelmassa, aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa sekä neuvoston päätelmissä, jotka koskevat EU:ta ja globaalia terveyttä sekä unionin ulkoisia ohjelmia ja kansainvälisiä sitoumuksia globaalin terveyden alalla.

 

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.3. kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivinen ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla.

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien ympäristöön ja ilmastoon sekä köyhyyteen liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; uusien ja parempien ehkäisevien rokotteiden ja hoitomuotojen kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; mukautettujen hoitojen kehittäminen ja tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin, mukaan luettuina psykososiaaliset näkökohdat; sääntelymenettelyjen parantaminen ja pääsyyn liittyvien toimien tukeminen; terveystietojen parempi kerääminen ja hyödyntäminen; standardoidut tiedonanalyysitekniikat; aktiivinen ja terveenä ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen sekä terveyserojen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla erityisesti tutkimuksen rahoituksen ja sen tulosten jakamisen alalla, jotta voidaan jakaa tietoja, jotka helpottavat ja nopeuttavat innovointia näillä aloilla. Kaikissa näissä toimissa on otettava asianmukaisesti huomioon sukupuolianalyysi.

 

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1.3. kohta – 5 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Jotta voitaisiin vastata Euroopan terveydenhoitoalan tulevaisuuden haasteisiin ja turvata edellä mainitut tavoitteet, tämän alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan olisi osoitettava riittävästi unionin rahoitusta.

 

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2.1. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja -tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava raaka-aineiden, energian ja teollisuustuotteiden kestävä ja riittävä saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja ‑tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

 

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2.2. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020-biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Tutkimuksen ja innovoinnin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020‑biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, maailmanlaajuista elintarviketurvaa, biologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä koskevat kansainvälisesti sovitut sitoumukset, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Koko syklin perustutkimuksesta innovointiin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä, tarjoaa terveellisiä elintarvikkeita ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

 

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2.3. kohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarat ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen. Toimissa keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat sekä resurssitehokkaita (myös vähähiilisiä) että muutoksiin hyvin sopeutuvia, samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi.

Tavoitteena on varmistaa globaalisti riittävät elintarvikkeiden, rehun, biomassan ja muiden raaka-aineiden toimitukset samalla kun turvataan luonnonvarat Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolella ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen sekä maananastuksen torjuminen kehitysmaissa. Toimissa keskitytään maailmanlaajuisesti kestävämpiin ja tuottavampiin maa- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat sekä resurssitehokkaita (myös vähähiilisiä) että muutoksiin hyvin sopeutuvia, samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi. Karjan terveyteen ja käsittelyyn kiinnitetään huomiota, mukaan luettuina rokotukset ja trooppisten sekä muiden tautien hoito.

 

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 3.2. kohta – 6 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kansainvälisellä näyttämöllä unionin tasolla toteutetut toimet luovat kriittisen massan, jota tarvitaan herättämään muiden teknologiajohtajien mielenkiinto ja synnyttämään kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka edistävät unionin tavoitteiden saavuttamista. Niiden ansiosta kansainvälisten kumppaneiden on helpompi olla vuorovaikutuksessa unionin kanssa sellaisten yhteisten toimien kehittämiseksi, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä.

Kansainvälisellä näyttämöllä unionin tasolla toteutetut toimet luovat kriittisen massan, jota tarvitaan herättämään muiden teknologiajohtajien mielenkiinto ja synnyttämään kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka edistävät unionin tavoitteiden saavuttamista. Niiden ansiosta kansainvälisten kumppaneiden on helpompi olla vuorovaikutuksessa unionin kanssa sellaisten yhteisten toimien kehittämiseksi, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota unionin aloitteisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin, jotka koskevat energian yleismaailmallista saatavuutta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen rajoittamista.

 

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6.1. kohta – 7 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Näiden haasteiden luontaisen monimutkaisuuden ja vaatimusten muuttumisen vuoksi on siis olennaisen tärkeää kehittää innovatiivista tutkimusta ja uusia älykkäitä teknologioita, prosesseja ja menetelmiä, sosiaalisen innovoinnin menetelmiä sekä koordinoituja toimia ja politiikkoja, joissa ennakoidaan Euroopan suuria kehitysaskelia tai joilla vaikutetaan niihin. Tämä vaatii näiden haasteiden taustalla vaikuttavien trendien ja vaikutusten ymmärtämistä sekä sellaisten onnistuneiden solidaarisuuden, koordinoinnin ja luovuuden muotojen uudelleenlöytämistä tai -keksimistä, jotka tekevät Europasta osallistavan, innovatiivisen ja turvallisen yhteiskunnan mallin muille maailman alueille. Se vaatii strategisempaa lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi koska turvallisuuspolitiikan tulisi olla vuorovaikutuksessa erilaisten sosiaalipolitiikkojen kanssa, turvallisuuden tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistaminen on myös tärkeä osa tätä haastetta.

Näiden haasteiden luontaisen monimutkaisuuden ja vaatimusten muuttumisen vuoksi on siis olennaisen tärkeää kehittää innovatiivista tutkimusta ja uusia älykkäitä teknologioita, prosesseja ja menetelmiä, sosiaalisen innovoinnin menetelmiä sekä koordinoituja toimia ja politiikkoja, joissa ennakoidaan Euroopan suuria kehitysaskelia tai joilla vaikutetaan niihin. Tämä vaatii näiden haasteiden taustalla vaikuttavien trendien ja vaikutusten ymmärtämistä sekä sellaisten onnistuneiden solidaarisuuden, koordinoinnin ja luovuuden muotojen uudelleenlöytämistä tai -keksimistä, jotka tekevät Europasta osallistavan, innovatiivisen ja turvallisen yhteiskunnan mallin muille maailman alueille. Se vaatii strategisempaa ja avoimempaa lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä kohdennettujen toimien toteuttamista kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi ja tukemiseksi. Lisäksi koska turvallisuuspolitiikan tulisi olla vuorovaikutuksessa erilaisten sosiaalipolitiikkojen kanssa, turvallisuuden tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistaminen on myös tärkeä osa tätä haastetta.

 

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6.3.3. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja, joihin otetaan mukaan kolmansia maita. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

 

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6.3.2. kohta – 2 alakohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(d) johdonmukaisen ja tehokkaan yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

(d) johdonmukaisen ja tehokkaan yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa, mukaan luettuna tutkimustulosten ja tietojen saatavuus.

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020” (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

10.5.2012

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Bill Newton Dunn

27.3.2012

Valiokuntakäsittely

10.7.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

3.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Thijs Berman, Ricardo Cortés Lastra, Nirj Deva, Leonidas Donskis, Catherine Grèze, Eva Joly, Filip Kaczmarek, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Birgit Schnieber-Jastram, Michèle Striffler, Alf Svensson, Keith Taylor, Patrice Tirolien, Anna Záborská, Iva Zanicchi

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Santiago Fisas Ayxela, Enrique Guerrero Salom, Fiona Hall, Gesine Meissner, Horst Schnellhardt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Phil Prendergast

 

 

18.9.2012

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Nils Torvalds

 

 

 

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. korostaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjälle vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa ennen kuin on päästy sopimukseen vuosia 2014–2020 koskevasta monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetusta asetuksesta;

 

Tarkistus    2

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 b kohta (uusi)

 

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 b. palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"1; toistaa, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen on osoitettava riittävästi lisävaroja, jotta unioni voisi täyttää nykyiset ensisijaiset poliittiset tavoitteensa ja Lissabonin sopimuksen mukaiset uudet tehtävänsä sekä reagoida odottamattomiin tapahtumiin; toteaa, että vaikka seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoja lisättäisiin vähintään viidellä prosentilla vuoden 2013 tasosta, voidaan vain rajoitetusti myötävaikuttaa unionin sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen, sitoumusten täyttämiseen ja unionin yhteisvastuullisuuden periaatteen noudattamiseen; haastaa neuvoston – ellei se kannata tätä lähestymistapaa – määrittämään selvästi, mitkä sen poliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan hylätä niiden todistetusta eurooppalaisesta lisäarvosta huolimatta;

 

_______________

 

1Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266

 

Tarkistus    3

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 c kohta (uusi)

 

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 c. palauttaa erityisesti mieliin, että samassa päätöslauselmassa parlamentti kehotti lisäämään määrärahoja huomattavasti vuoden 2013 tasosta, jotta voidaan turvata unionin tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan rahoitus;

 

Tarkistus    4

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 d kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 d. toistaa lisäksi kantansa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä talousarviovarat pitäisi keskittää voimakkaammin aloille, jotka edistävät talouskasvua ja kilpailukykyä, kuten tutkimukseen ja innovointiin, eurooppalaisen lisäarvon ja huippuosaamisen periaatteiden mukaisesti;

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko".

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko" sekä vahvistaa synergioita ja täydentävyyttä rakennerahastojen suhteen. "Huippuosaamisen portaikosta" rahoitettavat hankkeet on kuitenkin valittava tiettyjen laatunormien perusteella. Hankkeiden kestävän menestymisen varmistamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota "huippuosaamisen portaikosta" rahoitettaviin hankkeisiin ja seurattava niitä tarkkaan.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4) Eurooppa-neuvosto tuki 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia, jolla parannetaan tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuutta kansallisella ja unionin tasolla, ja kehotti unionia poistamaan nopeasti jäljellä olevat lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisen esteet, jotta voitaisiin toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin todelliset sisämarkkinat.

(4) Eurooppa-neuvosto tuki 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia, jolla parannetaan tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuutta kansallisella ja unionin tasolla, ja kehotti unionia poistamaan nopeasti jäljellä olevat lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisen esteet, jotta voitaisiin toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin todelliset sisämarkkinat. Tämä edellyttää merkittävästi suurempaa budjettia seuraavaksi 7-vuotiskaudeksi, jotta voidaan lisätä unionin innovointivalmiuksia ja saada merkittävästi yksityisen sektorin rahoitusta toimien toteuttamiseen.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia 27 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

(5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 ja 8 päivänä kesäkuuta 20111 antamissaan päätöslauselmissa, joissa painotettiin, että määrärahojen lisäykseen olisi aina yhdistettävä rahoitusmenettelyjen pitkälle menevä yksinkertaistaminen, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia sekä kehotti kaksinkertaistamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tutkimus- ja innovointibudjetin seitsemänteen puiteohjelmaan verrattuna 27 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

 

______________

 

1Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 ‑puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös kilpailua vääristämättä tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta annettavan rahoituksen johtavana periaatteena olisi oltava huippuosaaminen ja selkeä unionin tason lisäarvo. Sillä ei pitäisi korvata vaan täydentää tutkimushankkeiden kansallista rahoitusta.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä vaatimuksista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, jossa otetaan asiaankuuluvasti huomioon toimien luonne ja niiden läheisyys markkinoihin, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi kyettävä keventämään huomattavasti edunsaajien, myös pk-yritysten, hallinnollista rasitetta ja mahdollistettava samalla edunsaajatyyppien mukaan eriytetty lähestymistapa.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(18) On paikallaan huolehtia Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien asianmukaisesta saattamisesta päätökseen etenkin siltä osin kuin on kyse ohjelmien monivuotisten hallinnointijärjestelyjen jatkamisesta, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksesta.

(18) On paikallaan huolehtia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien asianmukaisesta saattamisesta päätökseen etenkin siltä osin kuin on kyse ohjelmien monivuotisten hallinnointijärjestelyjen jatkamisesta, kuten aivan välttämättömän teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksesta.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan tietyin avoimin edellytyksin toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) Jotta voidaan varmistaa yhteisymmärrykseen perustuvan ja disruptiivisen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin välinen tasapaino, vähintään 15 prosenttia painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" ja painopistealueen "Teollisuuden johtoasema" erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" budjetista olisi toteutettava tutkimusvetoisesti alhaalta ylöspäin -periaatteella. Lisäksi olisi luotava tasapaino painopistealueiden "Yhteiskunnalliset haasteet" ja "Teollisuuden johtoasema" pienten ja suurten hankkeiden välille ottaen huomioon kunkin alan rakenne, toiminnan tyyppi, teknologia ja tutkimusympäristö.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita. Nämä synergiat eivät saisi vaarantaa huippuosaamisen periaatetta, jota Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi tavoiteltava, eivätkä johtaa siihen, että hankkeet saavat päällekkäistä rahoitusta.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a) Sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa että koheesiopolitiikassa pyritään mukautumaan kattavasti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeviin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin yhteisissä strategisissa puitteissa. Tämä uusi strateginen suunta edellyttää tehostettua ja järjestelmällistä yhteistyötä strategisissa puitteissa, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti alueellinen, kansallinen ja unionin tason tutkimus- ja innovointipotentiaali. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan että koheesiopolitiikkaan olisi huippuosaamisen periaatetta vaarantamatta sisällyttävä "huippuosaamisen portaikkoa" koskevia välineitä, jotta voidaan hyödyntää synergioita.

Perustelu

Vaikka Horisontti 2020 ja koheesiopolitiikka keskittyvät eri asioihin, niitä molempia tarvitaan Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseen. Siksi niiden on oltava synergisiä ja toisiaan täydentäviä. Koheesiopolitiikalla on valmisteltava tutkimus- ja innovointialan alueellisia toimijoita osallistumaan Horisontti 2020 -hankkeisiin, ja lisäksi on luotava keinoja hyödyntää ja levittää markkinoille nopeasti tutkimus- ja innovointituloksia, jotka on saatu Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetussa perustutkimuksessa. Kahden ohjelman välisten yhteyksien luomiseksi Horisontti 2020:n olisi tarjottava keinoja potentiaalin tunnistamiseksi (huippuosaamiskeskukset) ja huippuosaamistunnus parhaille keskuksille.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 b) Unionilla, alue- ja paikallisviranomaisilla sekä kansallisilla viranomaisilla on tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa ja unionin rahoitusvälineiden tehokkaassa koordinoinnissa, erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman ja rakennerahastojen välisten yhteyksien ylläpidossa, älykkäisiin erikoistumisstrategioihin perustuvien alueellisten innovointistrategioiden yhteydessä. Alueilla on myös tärkeä rooli Horisontti 2020 -puiteohjelman tulosten levittämisessä ja täytäntöönpanossa ja täydentävien rahoitusvälineiden tarjoamisessa, julkiset hankinnat mukaan luettuina.

Perustelu

Koska kansalliset ja alueelliset viranomaiset ovat keskeisiä toimijoita koheesiopolitiikan laadinnassa ja täytäntöönpanossa, niillä on tärkeä rooli tarvittavien synergioiden luomisessa koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020:n välillä. Jotta synergioita voidaan hyödyntää täysimääräisesti, alueellisten viranomaisten on kehitettävä tutkimus- ja innovointistrategioitaan älykkään erikoistumisen suuntaan ja helpotettava Horisontti 2020:n tulosten hyödyntämistä kiinnittäen erityistä huomiota suotuisiin markkinaoloihin ja yritysten toimintaedellytyksiin. Komission toteuttamilla toimilla voitaisiin tukea tämän mallin toteutusta jäsenvaltiotasolla.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(27) Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin ja kasvun lähde Euroopassa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarvitaan siis pk-yritysten vahvaa osallistumista 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti. Tällä olisi edistettävä pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteita.

(27) Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin ja kasvun lähde Euroopassa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarvitaan siis pk-yritysten vahvaa osallistumista 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti. Tällä olisi edistettävä pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteita. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta olisi tarjottava kannustimia pk-yritysten houkuttelemiseksi osallistumaan tällaiseen rahoitukseen unionin tasolla, ja ohjelmaan olisi sisällytettävä sääntöjä ja välineitä, joilla voidaan parantaa huomattavasti pk-yritysten rahoituksen saantia.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(31) Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien estämiseksi kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen ja tehottomien yritysten pysyminen toiminnassa.

(31) Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa, mukaan lukien paraikaa tarkistettavina olevat yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle, julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien estämiseksi kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen ja tehottomien yritysten pysyminen toiminnassa.

Perustelu

Liiallinen keskittyminen lyhyen aikavälin lähes markkinavalmiiden innovaatioiden rahoitukseen voi vääristää kilpailua ja haitata pidemmän aikavälin perustutkimusta, jossa syntyy usein todella disruptiivisia innovaatioita. Siksi olisi otettava huomioon sekä tutkimuksen ja kehityksen valtiontukisääntöjen kirjain että niiden henki.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(31 a) Unionin ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointivarojen käyttöä olisi koordinoitava entistä paremmin, jotta voidaan taata täydentävyys ja lisätä tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä parantaa synergioita. Komission olisi tässä asetuksessa tarkoitetun arviointiprosessin yhteydessä esitettävä mahdollisuuksien mukaan konkreettista näyttöä unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden täydentävyydestä ja niillä saavutetuista synergioista Eurooppa 2020 -strategian tutkimus- ja kehittämistavoitteiden ja innovointia koskevan pääindikaattorin saavuttamisessa.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(32 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi varmistettava unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja -järjestelyjen mahdollisimman suuri avoimuus, vastuuvelvollisuus ja demokraattinen valvonta etenkin siltä osin, mikä on niiden odotettu ja toteutunut vaikutus unionin tavoitteiden saavuttamiseen.

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella julkisia ja yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia, lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

Perustelu

Euroopan talous- ja rahoituskriisistä johtuvassa tiukan talousarvion tilanteessa ei pitäisi leikata älykkäitä investointeja tutkimuksen ja innovoinnin kaltaisilla suuren lisäarvon aloilla. Julkinen rahoitus olisi säilytettävä, ja sitä olisi jopa lisättävä, ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla on oltava tässä vipuvaikutus. Toisaalta kaikissa EU:n julkisissa investoinneissa on otettava huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Horisontti 2020 -puiteohjelman odotetaan vuoteen 2030 mennessä kasvattavan bkt:tä 0,92 prosenttia, lisäävän vientiä 1,37 prosenttia ja vähentävän tuontia 0,15 prosenttia sekä kasvattavan työllisyyttä 0,40 prosenttia. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

2. Toimiin osoitettu määrä jaetaan 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

a) Huipputason tiede, 27818 miljoonaa euroa

a) Huipputason tiede, 31,705 prosenttia 1 kohdassa säädetyistä rahoituspuitteista

b) Teollisuuden johtoasema, 27818 miljoonaa euroa

b) Teollisuuden johtoasema, 22,544 prosenttia 1 kohdassa säädetyistä rahoituspuitteista

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 35888 miljoonaa euroa.

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 39,589 prosenttia 1 kohdassa säädetyistä rahoituspuitteista.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 2212 miljoonaa euroa.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 2,521 prosenttia 1 kohdassa säädetyistä rahoituspuitteista.

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan kokonaisrahoituksen enimmäismäärä esitetään liitteessä II.

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan kokonaisrahoituksen enimmäismäärä esitetään liitteessä II. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen säännöksiä ja budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta xxx/201z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen määräyksiä rajoittamatta.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3194 miljoonaa euroa siten kuin liitteessä II esitetään. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille annetaan aluksi 1542 miljoonan euron määrärahaerä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston soveltamisalaan kuuluvia toimia varten. Toinen enintään 1652 miljoonan euron määrärahaerä maksetaan 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn arvioinnin jälkeen. Tämä lisämääräraha asetetaan saataville tasasuhtaisesti 2 kohdan c alakohdassa esitetyn painopistealueen "Teollisuuden johtoasema" erityistavoitteelle "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" osoitetusta määrästä sekä 2 kohdan c alakohdassa esitetylle painopistealueelle "Yhteiskunnalliset haasteet" osoitetusta määrästä siten kuin liitteessä II esitetään.

3. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3,64 prosenttia 1 kohdassa säädetyistä rahoituspuitteista.

 

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Budjettivallan käyttäjä myöntää Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin vuosittaiset määrärahat tämän rajoittamatta vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen säännösten ja budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta xxx/201z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin ja ottaakseen huomioon tämän artiklan 3 kohdan säännökset komissio voi tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun Horisontti 2020 ‑puiteohjelman väliarvioinnin jälkeen arvioida vuosittaisessa talousarviomenettelyssä uudelleen 2 kohdassa vahvistettuja painopistealueiden rahoitusmääriä ja liitteessä II esitettyä rahoituksen ohjeellista jakautumista painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja siirtää määrärahoja painopistealueiden ja erityistavoitteiden välillä enintään 10 prosenttia kullekin painopistealueelle alun perin osoitetusta kokonaismäärästä ja enintään 10 prosenttia kullekin erityistavoitteelle alun perin jaetusta ohjeellisesta määrästä. Tämä ei koske 2 kohdassa Yhteisen tutkimuskeskuksen suoriin toimiin osoitettua määrää eikä 3 kohdassa vahvistettua Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin rahoitusmäärää.

5. Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin ja ottaakseen huomioon tämän artiklan 3 kohdan säännökset komissio voi tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun Horisontti 2020  -puiteohjelman väliarvioinnin jälkeen ja budjettivallan käyttäjän erioikeuksia kunnioittaen arvioida vuosittaisessa talousarviomenettelyssä uudelleen 2 kohdassa vahvistettuja painopistealueiden rahoitusmääriä ja liitteessä II esitettyä rahoituksen ohjeellista jakautumista painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja siirtää määrärahoja painopistealueiden ja erityistavoitteiden välillä enintään 10 prosenttia kullekin painopistealueelle alun perin osoitetusta kokonaismäärästä ja enintään 10 prosenttia kullekin erityistavoitteelle alun perin jaetusta ohjeellisesta määrästä.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

iv a) ne ovat Euroopan talousaluesopimukseen kuuluvia Efta-maita ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti.

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, tutkimukseen ja innovointiin osallistumisen laajentamiseen koko unionissa, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Henkilöresurssit

 

Horisontti 2020 -puiteohjelma tehostaa tutkijoiden urien edistämistä ja houkuttelevuutta kaikkialla Euroopassa. Tämän vuoksi ohjelma on pantava täytäntöön tavalla, joka edistää tutkijoiden sisämarkkinoiden luomista.

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityisesti olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

Erityisesti olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen kansalaisuuden, etnisen alkuperän, vammaisuuden, uskonnon tai vakaumuksen, iän, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

17 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

17 a artikla

 

Synergia suhteessa rakennerahastoihin

 

Horisontti 2020 -puiteohjelma auttaa kaventamaan unionissa vallitsevaa tutkimuksen ja innovoinnin kuilua luomalla synergioita suhteessa koheesiopolitiikkaan tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi täydentävien toimenpiteiden koordinoidun täytäntöönpanon avulla. Tarvittaessa edistetään näiden kahden välineen yhteentoimivuutta ja luodaan kannustimia kumulatiiviselle tai yhdistetylle rahoitukselle vaarantamatta kuitenkaan huippuosaamisen periaatetta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla edistetään parhaiden keskusten tunnistamista, niiden potentiaalin arviointia ja niiden näkyvyyden lisäämistä huippuosaamismerkin käyttöönotolla.

Perustelu

Ehdotetussa uudessa johdanto-osan 26 a kappaleessa esitetään, että vaikka Horisontti 2020 ja koheesiopolitiikka keskittyvät eri asioihin, niitä molempia tarvitaan Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamiseen. Siksi niiden on oltava synergisiä ja toisiaan täydentäviä. Koheesiopolitiikalla on valmisteltava tutkimus- ja innovointialan alueellisia toimijoita osallistumaan Horisontti 2020 -hankkeisiin, ja lisäksi on luotava keinoja hyödyntää ja levittää markkinoille nopeasti tutkimus- ja innovointituloksia, jotka on saatu Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitetussa perustutkimuksessa.

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', riittävä osallistuminen ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

1. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', riittävä osallistuminen ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä. Komissio varmistaa erityisesti pk-yritysten mahdollisimman laajamittaisen osallistumisen Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan ja antaa tarvittavaa tukea, jonka avulla pk-yritykset kykenevät täyttämään vaatimukset ja saavat helpommin rahoitusta ohjelmasta.

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan odotetaan johtavan siihen, että noin 15 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista menee pk-yrityksille.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan odotetaan johtavan siihen, että i) vähintään 15 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista menee pk-yrityksille ja ii) 50 prosenttia sellaisille osallistuville pk-yrityksille, jotka ottavat käyttöön yritykselle tai markkinoille uusia innovaatioita (hankkeen aikana ja kolmen vuoden kuluessa sen päättymisestä).

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) kaikkien kumppanien pitkäaikainen sitoutuminen yhteisen vision ja selkeästi määriteltyjen tavoitteiden pohjalta;

c) kaikkien kumppanien pitkäaikainen taloudellinen sitoutuminen yhteisen vision ja selkeästi määriteltyjen tavoitteiden pohjalta;

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tiedottamis- ja tulostenlevittämistoimet ovat erottamaton osa kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia toimia.

Tiedottamis- ja tulostenlevittämistoimet ovat erottamaton osa kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia toimia. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tietoa levitetään niin, että se on helposti kaikkien, myös vammaisten henkilöiden saatavilla.

 

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina;

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina, kuten toimintarajoitteiset tutkijat ja osallistujat;

 

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella arvioinnin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista. Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toinen määrärahaerä asetetaan saatavilla tämän arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa tarkastellaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin edistymistä seuraavien tekijöiden pohjalta:

a) Komissio tekee vuoden 2016 loppuun mennessä riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella arvioinnin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista. Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toinen määrärahaerä asetetaan saatavilla tämän arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa tarkastellaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin edistymistä seuraavien tekijöiden pohjalta:

 

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

ii) osaamis- ja innovointiyhteisöjen kolmannen aallon sovittu perustamisaikataulu ja olemassa olevien osaamis- ja innovointiyhteisöjen ohjelmoidut rahoitustarpeet niiden kunkin ominaisen kehityksen mukaisesti; ja

ii) onnistuminen uusien osaamis- ja innovointiyhteisöjen perustamisessa ja olemassa olevien osaamis- ja innovointiyhteisöjen ohjelmoidut rahoitustarpeet niiden kunkin ominaisen kehityksen mukaisesti; ja

Perustelu

Avoimuuden lisäämiseksi EIT:n rahoitus olisi budjetoitava omana budjettikohtanaan. Lisäksi on tärkeää, että EIT saa rahoituksensa, jotta se voi täyttää tehtävänsä mahdollisimman hyvin. EIT:n on kuitenkin osoitettava, että se kykenee täyttämään tehtävänsä. Jos väliarvioinnissa todetaan, että näin ei ole, EIT:n toimet olisi päätettävä ja jäljellä olevat määrärahat jaettava tasaisesti ohjelman kolmen pilarin kesken.

 

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

iii) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen panos Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin painopistealueella "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa".

iii) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen panos Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin painopistealueella "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" sekä eurooppalaiseen tutkimusalueeseen.

Perustelu

Arviointiin olisi sisällytettävä EIT:n ja eurooppalaisen tutkimusalueen väliset synergiat.

 

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä, ottaen huomioon seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin arvioinnin, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sen erityisohjelmasta, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvosto, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimista, Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisesta (tulosten ja vaikutusten saavuttamisen osalta) ja siitä, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia, sekä voimavarojen tehokkuudesta ja käytöstä, yksinkertaistamisen lisämahdollisuuksista ja eurooppalaisesta lisäarvosta. Tässä arvioinnissa tarkastellaan myös eri alueiden osallistujien, pk-yritysten ja tasapuolista sukupuolijakaumaa edistävien toimien mahdollisuuksia saada rahoitusta. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta sekä tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista.

b) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä, ottaen huomioon seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin arvioinnin, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sen erityisohjelmasta, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvosto, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimista, Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisesta (tulosten ja vaikutusten saavuttamisen osalta) ja siitä, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia, sekä voimavarojen tehokkuudesta ja käytöstä, yksinkertaistamisen lisämahdollisuuksista ja eurooppalaisesta lisäarvosta. Tässä arvioinnissa tarkastellaan myös eri alueiden, pk-yritysten ja tasapuolista sukupuolijakaumaa edistävien toimien mahdollisuuksia saada rahoitusta unionin tiede- ja innovointiperustan huippuosaamisen laajentamiseen. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta sekä tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista.

 

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Komissio esittää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun arviointiprosessin yhteydessä mahdollisuuksien mukaan konkreettista näyttöä unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden täydentävyydestä ja niillä saavutetuista synergioista Eurooppa 2020 -strategian tutkimus- ja kehittämistavoitteiden ja innovointia koskevan pääindikaattorin saavuttamisessa.

 

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – Johdanto-osa – I OSA – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

d) Tutkimusinfrastruktuuriin liittyvissä toimissa kehitetään Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa silmällä pitäen, parannetaan niiden innovointivalmiuksia ja inhimillistä pääomaa sekä täydennetään näitä toimia asiaan liittyvän unionin politiikan ja kansainvälisen yhteistyön avulla.

d) Tutkimusinfrastruktuuriin liittyvissä toimissa kehitetään Euroopan maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa silmällä pitäen, parannetaan ja laajennetaan unionin tiede- ja innovointiperustan huippuosaamista ja inhimillistä pääomaa sekä täydennetään näitä toimia asiaan liittyvän unionin politiikan ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Unionin tutkimuksen ja innovoinnin laina- ja takauspalvelua on hyödynnettävä asianmukaisesti, jotta voidaan houkutella lisäresursseja näihin investointeihin ja edistää toimivia yhteyksiä yritysten ja korkeakoulujen välille.

 

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – Johdanto-osa – III OSA – 1 kohta – e alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

e) ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

e) ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineiden kestävä käyttö

 

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – Johdanto-osa – III OSA – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kaikissa toimissa sovelletaan haasteista liikkeelle lähtevää lähestymistapaa, jossa keskitytään politiikan painopisteisiin määrittelemättä tarkasti etukäteen teknologioita tai ratkaisuja, joita pitäisi kehittää. Tavoitteena on koota kriittinen massa eri alojen, teknologioiden ja tieteenalojen resursseja ja tietämystä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Toimet kattavat koko syklin tutkimuksesta markkinoille, ja niiden uutena painopisteenä ovat innovointiin liittyvät toimet, kuten pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, suunnittelu, käyttäjälähtöinen innovointi, sosiaalinen innovointi ja innovaatioiden saattaminen markkinoille.

Kaikissa toimissa sovelletaan haasteista liikkeelle lähtevää lähestymistapaa, jossa keskitytään politiikan painopisteisiin määrittelemättä tarkasti etukäteen teknologioita tai ratkaisuja, joita pitäisi kehittää. Tavoitteena on koota kriittinen massa eri alojen, teknologioiden ja tieteenalojen resursseja ja tietämystä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Toimet kattavat koko syklin tutkimuksesta markkinoille ja yhteiskunnalliset vaikutukset, ja niiden uutena painopisteenä ovat innovointiin liittyvät toimet, kuten pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, suunnittelu, käyttäjälähtöinen innovointi, sosiaalinen innovointi ja innovaatioiden saattaminen markkinoille.

 

 

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I osa – 4.1 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jos Eurooppa haluaa edelleen harjoittaa maailmanluokan tutkimusta, sen on luotava riittävä ja vakaa perusta tutkimusinfrastruktuurien rakentamiselle, ylläpitämiselle ja käytölle. Tämä vaatii laajamittaista ja tehokasta yhteistyötä unionin tason, kansallisten ja alueellisten rahoittajien välillä, ja tässä yhteistyössä on pyrittävä luomaan tiiviit yhteydet koheesiopolitiikkaan synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

Jos Eurooppa haluaa edelleen harjoittaa maailmanluokan tutkimusta, sen on luotava riittävä ja vakaa perusta tutkimusinfrastruktuurien rakentamiselle, ylläpitämiselle ja käytölle. Tämä edellyttää, että unionin tutkimuksen ja innovoinnin laina- ja takauspalvelusta saadaan käyttöön asianmukaisia resursseja, jotta voidaan houkutella lisäresursseja näihin investointeihin ja edistää toimivia yhteyksiä yritysten ja korkeakoulujen välille. Lisäksi tarvitaan tehokasta yhteistyötä unionin tason, kansallisten ja alueellisten rahoittajien välillä, ja tässä yhteistyössä on pyrittävä luomaan tiiviit yhteydet koheesiopolitiikkaan synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

 

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I osa – 4.1 kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tässä erityistavoite liittyy "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen keskeiseen sitoumukseen, jossa korostetaan maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien olennaista merkitystä uraauurtavan tutkimuksen ja innovoinnin mahdollistajana. Hankkeessa painotetaan tarvetta koota resursseja koko Euroopasta ja joissain tapauksissa maailmanlaajuisesti tutkimusinfrastruktuurien rakentamisen ja niiden käytön mahdollistamiseksi. Samoin "Euroopan digitaalisstrategia" ‑lippulaivahankkeessa korostetaan tarvetta parantaa Euroopan sähköisiä infrastruktuureja ja sitä, että on tärkeää kehittää innovaatioklustereita, jotta Euroopalle voidaan luoda etulyöntiasema innovoinnin alalla.

Tässä erityistavoite liittyy "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen keskeiseen sitoumukseen, jossa korostetaan maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien olennaista merkitystä uraauurtavan tutkimuksen tekemisessä sekä unionin tiede- ja innovointiperustan huippuosaamisen vahvistamisessa ja laajentamisessa. Hankkeessa painotetaan tarvetta koota resursseja koko Euroopasta ja joissain tapauksissa maailmanlaajuisesti tutkimusinfrastruktuurien rakentamisen ja niiden käytön mahdollistamiseksi. Samoin "Euroopan digitaalisstrategia" ‑lippulaivahankkeessa korostetaan tarvetta parantaa Euroopan sähköisiä infrastruktuureja ja sitä, että on tärkeää kehittää innovaatioklustereita, jotta Euroopalle voidaan luoda etulyöntiasema innovoinnin alalla.

 

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – II osa – 1 kohta – 10 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kaikkien mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden, kuten myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, osalta keskeisenä tavoitteena on luoda vuorovaikutusta teknologioiden välillä ja yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien haasteiden kanssa. Tämä otetaan täysimääräisesti huomioon tutkimuslinjausten ja -painopisteiden määrittelyssä ja toteutuksessa. Se edellyttää, että eri näkökulmia edustavat sidosryhmät osallistuvat kokonaisvaltaisesti painopisteiden määrittelyyn ja toteutukseen. Joissain tapauksissa se vaatii myös toimia, jotka rahoitetaan yhteisesti mahdollistavalle ja teollisuusteknologialle ja asianomaisille yhteiskunnallisille haasteille osoitetuista määrärahoista. Tähän sisältyy yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, joissa pyritään kehittämään teknologioita ja soveltamaan niitä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Kaikkien mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden, kuten myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, osalta keskeisenä tavoitteena on luoda vuorovaikutusta teknologioiden välillä ja yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien haasteiden kanssa. Tämä otetaan täysimääräisesti huomioon tutkimuslinjausten ja -painopisteiden määrittelyssä ja toteutuksessa. Se edellyttää, että eri näkökulmia edustavat sidosryhmät osallistuvat kokonaisvaltaisesti painopisteiden määrittelyyn ja toteutukseen. Joissain tapauksissa se vaatii myös toimia, jotka rahoitetaan yhteisesti mahdollistavalle ja teollisuusteknologialle ja asianomaisille yhteiskunnallisille haasteille osoitetuista määrärahoista. Tähän sisältyy yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa solmittaville kumppanuuksille, joissa pyritään kehittämään teknologioita ja menetelmiä ja soveltamaan niitä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

 

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III osa – 1.1. kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

 

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III osa – 1.1. kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat unionissa yli 2 miljoonaa kuolemaa ja maksavat taloudelle yli 192 miljardia euroa, kun taas syöpä aiheuttaa neljänneksen kaikista kuolemista ja on 45–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Diabetesta sairastaa unionissa yli 27 miljoonaa henkilöä, ja aivotoiminnan häiriöiden (mukaan lukien, muttei pelkästään mielenterveyteen vaikuttavat sairaudet) kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 800 miljardia euroa. Ympäristö-, elintapa- ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat useisiin näistä taudeista, ja noin kolmasosan maailman tautitaakasta arvioidaan johtuvan näistä tekijöistä.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat unionissa yli 2 miljoonaa kuolemaa ja maksavat taloudelle yli 192 miljardia euroa, kun taas syöpä aiheuttaa neljänneksen kaikista kuolemista ja on 45–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Unionissa yli 120 miljoonaa kansalaista kärsii reuma- tai muista tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Diabetesta sairastaa unionissa yli 27 miljoonaa henkilöä, ja aivotoiminnan häiriöiden (mukaan lukien, muttei pelkästään mielenterveyteen vaikuttavat sairaudet) kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 800 miljardia euroa ja reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien kokonaiskustannuksiksi 240 miljardia euroa. Ympäristö-, elintapa- ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat useisiin näistä taudeista, ja noin kolmasosan maailman tautitaakasta arvioidaan johtuvan näistä tekijöistä.

Perustelu

According to scientific evidence, rheumatic and musculoskeletal diseases are one of the major chronic conditions affecting European citizens. Among others, this evidence comes from the EUMUSC.NET project, an ongoing study co-funded by the European Commission, which proves that rheumatic and musculoskeletal diseases are one of the most prevalent, disabling and costly diseases. They represent an enormous burden on individuals and societies in the EU, particularly taking into account that they are one of the main diseases preventing older people to have a healthy, active and independent life. As the text of the Horizon 2020 Framework Programme may orient future developments when it comes to prioritising research areas for funding, it is crucial that the main diseases linked to major societal challenges are accurately and fairly mentioned.

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

 

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III osa – 6.2. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Uusien yhteistyömuotojen edistäminen unionin jäsenvaltioiden välillä ja maailmanlaajuisesti sekä asianomaisten tutkimus- ja innovointiyhteisöjen välillä on siis keskeinen tehtävä tässä haasteessa. Toimissa pyritään systemaattisesti lisäämään kansalaisten ja yritysten osallistumista, tukemaan sosiaalisia ja teknologisia innovointiprosesseja, edistämään älykästä ja osallistavaa julkishallintoa ja tukemaan tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa, jotta voidaan lisätä näiden toimien merkitystä poliittisille päättäjille, yhteiskunnan ja talouden toimijoille ja kansalaisille. Tässä suhteessa tutkimus ja innovointi on ennakkoedellytys Euroopan teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvylle, etenkin turvallisuuden, digitaalisen kehityksen ja yksityisyyden suojan aloilla. Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista.

Uusien yhteistyömuotojen edistäminen unionin jäsenvaltioiden välillä ja maailmanlaajuisesti sekä asianomaisten tutkimus- ja innovointiyhteisöjen välillä on siis keskeinen tehtävä tässä haasteessa. Toimissa pyritään systemaattisesti lisäämään kansalaisten ja yritysten osallistumista, tukemaan sosiaalisia ja teknologisia innovointiprosesseja, edistämään älykästä ja osallistavaa julkishallintoa ja tukemaan tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa, jotta voidaan lisätä näiden toimien merkitystä poliittisille päättäjille, yhteiskunnan ja talouden toimijoille ja kansalaisille. Tässä suhteessa tutkimus ja innovointi on ennakkoedellytys Euroopan teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvylle, etenkin turvallisuuden, digitaalisen kehityksen ja yksityisyyden suojan aloilla. Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Tarvittavien muutosten toteuttaminen menestyksekkäästi riippuu todellakin siitä, miten suuri yleisö osallistuu tieteeseen ja innovointiin ja hyödyntää sen etuja. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää keskittyä yhteiskunnallisten haasteiden sosiaalisiin näkökohtiin ja ottaa mukaan toimintaan teollisuuden toimijoiden lisäksi tutkijoita ja korkeakoulujen edustajia sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja instituutioita.

 

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III osa – 6.3.2. kohta – 2 alakohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa;

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta saadaan tiedettä yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten;

 

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

Liite II – taulukko

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahat jakautuvat seuraavasti (miljoonaa euroa):

Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahat jakautuvat seuraavasti (miljoonaa euroa):

I Huipputason tiede, josta:

27818

I Huipputason tiede, josta:

31,705 %

1. Euroopan tutkimusneuvosto

15008

1. Euroopan tutkimusneuvosto

 

2. Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat

3505

2. Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat

 

3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet

6503

3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet

 

4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (myös sähköiset infrastruktuurit)

2802

4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (myös sähköiset infrastruktuurit)

 

II Teollisuuden johtoasema, josta:

20280

II Teollisuuden johtoasema, josta:

22,544 %

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa*

15580,

josta 500 EIT:lle

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa*

 

2. Riskirahoituksen saatavuus**

4000

2. Riskirahoituksen saatavuus**

 

3. Innovointi pk-yrityksissä

700

3. Innovointi pk-yrityksissä

 

III Yhteiskunnalliset haasteet, josta:

35888

III Yhteiskunnalliset haasteet, josta:

39,589 %

1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

9077,

josta 292 EIT:lle

1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

 

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

4694,

josta 150 EIT:lle

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

 

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

6537,

josta 210 EIT:lle

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

 

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

7690,

josta 247 EIT:lle

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

 

5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

3573,

josta 115 EIT:lle

5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

 

6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

4317,

josta 138 EIT:lle

6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

 

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

1542 +1652

***

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

3,64 %

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

2212

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

2,521 %

YHTEENSÄ

87740

YHTEENSÄ

100 %

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020” (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Nils Torvalds

2.7.2012

Hyväksytty (pvä)

6.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marta Andreasen, Richard Ashworth, Reimer Böge, Zuzana Brzobohatá, Jean Louis Cottigny, Jean-Luc Dehaene, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, George Lyon, Claudio Morganti, Jan Mulder, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Derek Vaughan, Angelika Werthmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Burkhard Balz, Maria Da Graça Carvalho, Edit Herczog, Jürgen Klute, Constanze Angela Krehl, Paul Rübig, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis, Nils Torvalds

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Luigi Berlinguer

 

 

25.9.2012

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Cristian Silviu Buşoi

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla pyritään panemaan täytäntöön Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen tavoitteet, keskittymään nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä vahvistamaan alhaalta ylös ja ylhäältä alas tapahtuvan tutkimuksen sekä kaupallistamisen välistä yhteyttä, kuten ohjelmaan liittyvässä komission tiedonannossa mainitaan. Lisäksi pyritään edelleen yksinkertaistamaan ja lisäämään pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista. Yhteiskunnallisista haasteista monet ovat ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan liittyviä, esimerkiksi ilmasto, resurssitehokkuus, puhdas energia ja liikenne, terveys ja elintarviketurva. Valmistelija suhtautuu komission ehdotuksiin erittäin myönteisesti, mutta toivoo, että joihinkin käsiteltyihin näkökohtiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Tässä lausunnossa valmistelija katsoi kokonaisvaltaisen lähestymistavan olevan paras tapa antaa lisävahvistusta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan painopisteille. Tämä ensimmäinen mietintö olisi myös nähtävä keskustelunavauksena tästä monimutkaisesta ohjelmasta, joka on ratkaisevan tärkeä kestävän ja ympäristön huomioon ottavan talouskasvun lisäämiseksi Euroopan unionissa edistäen samalla tervettä yhteiskuntaa.

Lausunnossa keskitytään pääasiassa yhteiskunnallisiin haasteisiin ja ehdotetaan joidenkin terveyteen, elintarviketurvaan, ilmastoon ja ympäristöön liittyvien näkökohtien vahvistamista.

Terveys

Kun pidetään mielessä se huomattava lisäarvo, jonka kantasolututkimus tuo innovatiivisiin hoitomuotoihin esimerkiksi regeneratiivisen lääketieteen alalla, sitä olisi tuettava edelleen siten, että tutkitaan olemassa olevia vaihtoehtoja alkioiden kantasoluille ja otetaan huomioon eettiset huolenaiheet. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota sairauksien hoitoa koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Infektiosairauksia ja harvinaisia sairauksia koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen myönnettävää julkista rahoitusta olisi lisättävä, ja tietämyksen jakamista olisi edistettävä. Potilaiden tarpeiden olisi ohjattava terveysalan innovointia ja tutkimuksen ja kehittämisen rahoitusta. Lisäksi olisi myönnettävä tarpeeksi rahoitusta ympäristöterveydenhuoltoa koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä innovointiin.

Elintarviketurvallisuus

Elintarviketurvaan liittyviä yhteiskunnallisia haasteita ehdotetaan lavennettaviksi niin, että ne kattaisivat kaikki elintarviketurvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

Ilmasto ja ympäristö

Olisi seurattava säännöllisesti ja tehokkaasti, että taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat ovat tasapainossa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Olisi lisättävä uusiutuville energiamuodoille annettavaa tukea. Uusiutuvien energiamuotojen tehokkuuden lisääminen voi tehdä niistä taloudellisesti houkuttelevampia ja torjua samalla ilmastonmuutosta sekä vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista ja edistää vähän hiilidioksidipäästöjä synnyttävää taloutta.

Horisontti 2020 -puiteohjelma on ratkaisevan tärkeä, ja se voisi auttaa EU:ta vähentämään entisestään ympäristön ja terveyden kannalta haitallisia kaasu- ja hiukkaspäästöjä aiheuttamatta minkäänlaisia rasitteita teollisuudenaloille tai jäsenvaltioille.

Horisontaaliset näkökohdat

Innovaatiounionia ja tutkimuksen tehostamista koskevien lippulaivahankkeiden tavoitteet on kytkettävä paremmin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, ja tämä on sisällytetty lausuntoon. Jotta tutkimusta ja kehittämistä sekä innovointia koskevista hankkeista saataisiin paras mahdollinen hyöty kaikkialla EU:ssa, olisi seurattava tarkasti, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelma täydentää muuta EU:n ja jäsenvaltioiden rahoitusta. Lisäksi ehdotetaan pk-yritysten osallistumisen lisäämistä, sillä ne voivat edistää ympäristön huomioon ottavaa ja kestävää talouskasvua. Lisäksi mietinnössä puututaan yhteen tärkeään näkökohtaan, joka koskee Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden täytäntöönpanoa mittaavia suorituskykyindikaattoreita.

Muut tarkistukset, jotka koskevat tutkimusmäärärahojen jakautumista ja innovaatioketjun tavoitteita sekä yksinkertaistamista, on jätetty käsiteltäviksi ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa Horisontti 2020 -puiteohjelmasta käytävän tulevan keskustelun jälkeen.

 

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kestävyyden, kilpailukyvyn ja selviytymiskyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 ‑puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei‑teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä ’Horisontti 2020 ‑puiteohjelma’, keskittyy kolmeen painopistealueeseen: tieteellisen huippuosaamisen tason nostamiseen unionin aseman lujittamiseksi maailmanluokan tieteen keskuksena, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä vastuullista tutkimusta ja innovointia hyödyntämällä yhteiskunnan toimijoiden (tutkijat, kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta, päättäjät ja teollisuus) aktiivista osallistumista tutkimus- ja innovointiprosessiin erityisesti takaamalla sukupuoliulottuvuuden huomioon ottaminen, edistämällä tiedekasvatusta, varmistamalla eettisen lainsäädännön noudattaminen ja edistämällä maailmanlaajuisesti korkeimpien eettisten vaatimusten noudattamista, lisäämällä julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten, erityisesti tieteellisten julkaisujen ja tietojen, saatavuutta ja hyödyntämistä, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville sekä kehittämällä hallintokehys, jossa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset ja helpotetaan kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevien tiedotus- ja viestintätoimien, myös tuettuja hankkeita ja tuloksia koskevan viestinnän, saavutettavuus edellyttää kaikkien saavutettavissa olevien tietomuotojen käyttöä. Esteettömiä esitysmuotoja ovat muun muassa suuri kirjasinkoko, pistekirjoitus, selkokielinen teksti, audio- ja videomuodot ja sähköinen muoto.

 

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan sekä ympäristön kehittyvät mahdollisuudet ja kehitys. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi, mutta Horisontti 2020 -ohjelmassa on kuitenkin tunnustettava, että EU:n toimielinten on oltava johtoasemassa maailmanlaajuisen kilpailukyvyn takaamiseksi erityisesti bioteknologian alalla. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä erityisesti teollisuuden ja biolääketieteen tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi myös lisättävä eurooppalaisten tutkijoiden halua jäädä Eurooppaan, houkuteltava tutkijoita kaikkialta maailmasta Eurooppaan ja lisättävä Euroopan houkuttelevuutta parhaille tutkijoille. Siksi unionin tasolla voitaisiin harkita yhteen sovitettua ja houkuttelevaa verotusta tutkijoille.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(23) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi pyrittävä edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa puuttumalla erityisesti sukupuolten epätasapainon taustalla oleviin syihin, hyödyntämällä täydessä mitassa sekä nais- että miestutkijoiden potentiaali ja ottamalla sukupuolten tasa-arvo huomioon hankkeiden sisällössä tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

(23) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettujen toimien olisi oltava yhdenmukaisia miesten ja naisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan EU:n säännöstön kanssa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi kiinnitettävä huomiota tieteen huippuosaamiseen ja tutkimukseen ja innovointiin osallistuvan molempia sukupuolia edustavan tiede- ja tutkimushenkilökunnan ammatilliseen pätevyyteen. EU:n rahoituksen tehokkaan käytön takaamiseksi EU:n tutkimusrahoituksen pääasiallisen piirteen pitäisi olla tiedehankkeen huippuosaaminen ja tutkimushenkilökunnan ammatillinen pätevyys.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän perustellut ja säännöllisesti päivitetyt lausunnot, mikä edellyttää etukäteen avointa valintamenetelmää, joka perustuu luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän jäsenten riippumattomuuteen ja tieteelliseen asiantuntemukseen. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan, myös strategisen kehittämisen, integroinnin ja innovatiivisten eläinkokeettomien välineiden ja teknologioiden käytön avulla. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Eläinten käytön vähentämistä ja viimein sen lopettamista kokonaan koskeva poliittinen tavoite olisi yhdistettävä käytännölliseen lähestymistapaan, jota tarvitaan tämän tavoitteen toteuttamiseksi käytännössä.

 

 

 

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(25) Euroopan komissio ei nimenomaisesti tue ihmisalkion kantasolujen käyttöä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan, ja päätökseen sovelletaan tiukkaa eettistä arviointia. Hanketta, johon liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, ei pitäisi rahoittaa, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet sille tarvittavia hyväksyntöjä. Rahoitusta ei pitäisi antaa tutkimustoimille, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei pitäisi rahoittaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

(25) Kantasoluhoidot ovat osoittaneet vahvan lisäarvonsa, sillä ne ovat johtaneet läpimurtoihin sairauksien hoidossa. Unionin pitäisi siksi jatkaa kyseisen tutkimuksen tukemista. Euroopan komissio ei nimenomaisesti tue ihmisalkion kantasolujen käyttöä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan, ja päätökseen sovelletaan tiukkaa eettistä arviointia. Hankkeita, joihin liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, voidaan rahoittaa, jos asianomaiset jäsenvaltiot ovat asianmukaisesti hyväksyneet ne. Julkisten kantasolupankkien perustamista ja ylläpitämistä olisi harkittava, jos kansallinen lainsäädäntö ne sallii.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(25 a) Komission olisi tuettava aktiivisesti tutkimusta, jossa pyritään kehittämään vaihtoehtoja ihmisalkion kantasoluja koskevalle tutkimukselle. Indusoitujen pluripotenttien kantasolujen äskettäinen löytyminen on tuonut uuden tutkimusväylän jo monia vuosia avoinna olleiden aikuisen kantasoluja ja alkion kantasoluja koskevien tutkimusmahdollisuuksien lisäksi ja herättänyt siten uusia toiveita hoitoa odottavissa potilaissa. Komission olisi kuitenkin otettava asianmukaisesti huomioon tiedeyhteisön kiinnostus kaikentyyppisiin kantasolututkimuksiin ja pidätyttävä näin ollen suosimasta yhtäkään niistä toisen kustannuksella sekä tarkasteltava kunkin kantasolujen luokan herättämiä eettisiä ongelmia.

 

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten terveys, koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita. Lisäksi olisi varmistettava, että Horisontti 2020 -puiteohjelma ja kansallisella tasolla rahoitettavat ohjelmat täydentävät toisiaan. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen olisi otettava tällainen täydentävyys huomioon, kun se arvioi Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa.

 

 

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(27) Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin ja kasvun lähde Euroopassa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarvitaan siis pk-yritysten vahvaa osallistumista 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti. Tällä olisi edistettävä pk‑yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteita.

(27) Pk-yritykset ovat olennainen innovoinnin, kasvun ja työpaikkojen luomisen lähde Euroopassa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarvitaan siis pk‑yritysten vahvaa osallistumista 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti. Tällä olisi edistettävä pk‑yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteita.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 a) Horisontti 2020 -puiteohjelman vaikutusten maksimoimiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitieteisiin ja tieteidenvälisiin toimintatapoihin, jotta tiede voi edistyä merkittävästi. Tieteen läpimurrot tapahtuvat usein alojen ja tietämyksen rajoilla ja risteyksissä. Euroopan tällä hetkellä kohtaamien ongelmien ja haasteiden monimutkaisuus edellyttää lisäksi ratkaisuja, joihin voidaan puuttua vain usean alan ja yhteiskunnallisen toimijan yhteistyöllä.

Perustelu

Monialaisuus, alojenvälisyys ja alojen rajojen ylittäminen ovat ratkaisevia tieteen ja innovoinnin edistymiselle. Nykyisten ongelmien monimutkaisuuteen ei usein voida puuttua pelkästään yhden alan tai tutkijoiden avulla. Siksi alojen ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteisiä tavoitteita ja yhteisiä tietorakenteita tarvitaan jatkuvasti parhaiden ratkaisujen löytämiseksi ja kehittämiseksi. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla ei pitäisi siksi pelkästään mahdollistaa vaan myös edistää monialaisuutta ja alojenvälisyyttä.

 

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden ja Rio+20-tavoitteiden saavuttamiseen.

 

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 a) Tutkimusryhmien osallistuminen eri hankkeisiin olisi katsottava laadun vahvistamiseksi ja mahdollisuudeksi kansainväliseen yhteistyöhön.

 

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(32) Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011, että unionin tutkimusrahoituksessa on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa valvontaan ja riskinhallintaan, ja peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamista ja totesi, että eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava osallistujiin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että merkittävä täytäntöönpanon yksinkertaistaminen edellyttää radikaalimpaa lähestymistapaa ja että riskin ja luottamuksen välistä tasapainoa on korjattava.

(32) Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011, että unionin tutkimusrahoitusstrategian osana on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa todisteisiin perustuvan riskinhallintastrategian kehittämiseen. Samalla neuvosto peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamista ja totesi, että eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava tutkijoihin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että tarvitaan radikaalimpaa lähestymistapaa menettelyjen yksinkertaistamiseksi huomattavasti, millä osoitetaan unionin luottavan tutkijoihin ja kannustetaan heitä ottamaan tieteen ja teknologian nopeammassa edistymisessä tarvittavia riskejä.

 

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(35) Tehokas suorituskyvyn hallinta, mukaan lukien arviointi ja seuranta, edellyttää sellaisten yksittäisten suorituskykyindikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata aikajanalla, jotka ovat realistisia ja vastaavat toiminnan perusajatusta ja jotka ovat merkityksellisiä tavoitteiden ja toimien asianmukaisen hierarkian kannalta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ja seurannan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen, saavutusten ja toiminnan seurannan välille olisi luotava asianmukaiset koordinointimekanismit.

(35) Tehokas suorituskyvyn hallinta, mukaan lukien arviointi ja seuranta, edellyttää sellaisten yhteisten eurooppalaisten yksittäisten suorituskykyindikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata aikajanalla, jotka ovat realistisia ja vastaavat toiminnan perusajatusta ja jotka ovat merkityksellisiä tavoitteiden ja toimien asianmukaisen hierarkian kannalta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ja seurannan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen, saavutusten ja toiminnan seurannan välille olisi luotava asianmukaiset koordinointimekanismit.

 

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan yhteiskunnalle, taloudelle ja teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

 

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e a) 'tutkimusinfrastruktuureilla' tiloja, resursseja, organisointijärjestelmiä ja palveluja, joita tutkimusyhteisöt käyttävät oman alansa tutkimukseen ja innovointiin. Niitä voidaan tarvittaessa käyttää tutkimuksen ulkopuolella, esimerkiksi koulutukseen tai yleisen edun mukaisiin palveluihin. Tämä käsittää: merkittävät tieteelliset välineistöt (tai välinekokonaisuudet), tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteellisen tiedon, sähköiset infrastruktuurit, kuten data-, tietokone- ja ohjelmistojärjestelmät, viestintäverkostot ja -järjestelmät, joilla edistetään avoimuutta ja digitaalista luottamusta, muut erityisinfrastruktuurit, joita tarvitaan tutkimuksen ja innovoinnin korkean tason saavuttamiseksi."

Perustelu

Infrastruktuurin käsitteeseen viittaavan yhteisen määritelmän aikaansaamiseksi lainsäädäntöasiakirjaan on liitettävä jo käytössä oleva käsite, jolla laajennetaan rakennuksiin ja fyysiseen ympäristöön liittyvää perinteistä tulkintaa.

 

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e b) 'Euroopan laajuisella teknologian siirrolla' tieteellisten tuotosten ja teknologian siirtoa EU:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien julkisten ja yksityisten elinten välillä.

 

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e c alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e c) 'älykkäällä erikoistumisella' Euroopan unionin T&K- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä koskevaa käsitettä. Älykkään erikoistumisen tarkoituksena on edistää julkisten investointien tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä hyödyntämällä maiden ja alueiden välistä synergiaa ja vahvistamalla niiden innovointivalmiuksia. Älykkään erikoistumisen strategia muodostuu monivuotisesta strategiaohjelmasta, jonka tavoitteena on kehittää toiminnallinen kansallinen tai alueellinen tutkimuksen innovointijärjestelmä.

Perustelu

Älykäs erikoistuminen on toimi, joka alueiden on toteutettava omien valmiuksiensa määrittämiseksi ja tulevan alueellisen strategisen ohjelmansa suunnittelemiseksi. Se on alhaalta ylös etenevä vaatimus, jonka avulla voidaan siirtää varoja rakennerahastoista Innovaatio- ja Horisontti 2020 -ohjelmiin.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa ja sen Innovaatiounioni- ja Resurssitehokas Eurooppa -lippulaivahankkeen tavoitteiden saavuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, siirtää tutkimustuloksia kaikille koulutustasoille, tukea pk-yritysten kasvua, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia, parempaa terveyttä ja terveydenhuollon tuloksia, luoda tutkimuksen pohjalta enemmän innovaatioita ja varmistaa Euroopan kestävyys, taloudellinen kehitys ja selviytymiskyky, sosiaalinen osallistaminen ja teollinen kilpailukyky pitkällä aikavälillä pyrkimällä resurssi- ja energiatehokkuuden sekä vähähiilisyyden alalla johtoasemaan. Euroopan laajuisten teknologian siirtojen olisi oltava keskeinen väline näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Perustelu

Koulutus on erittäin tärkeä Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloite. Se on olennainen väline Euroopan vahvuudelle. Siirrot tieteestä koulutusohjelmiin olisi otettava mukaan.

 

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää talouskasvua rakentamalla osaamiseen, kestävyyteen ja innovointiin perustuvaa resurssitehokasta ja vähähiilistä taloutta koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja sen Innovaatiounioni- ja Resurssitehokas Eurooppa -lippulaivahankkeiden ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

 

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Tämän asetuksen nojalla ei rahoiteta muuntogeenisten organismien kehittämistä levitettäväksi tarkoituksellisesti ympäristöön, elintarvikkeiksi tai rehuiksi eikä niihin liittyviä tutkimustoimia ja infrastruktuuria.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta – i a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

i a) tietoa koskeva tiede ja teknologia: biotieteet, terveys, maapallo, ympäristö, luonnonvarat ja elintarviketurva;

Perustelu

Ero teknologioiden, teknistä suunnittelua koskevien tieteiden ja inhimillisiä ja sosiaalisia tarpeita koskevan tutkimuksen välillä.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta – ii a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

ii a) yhteiskunta-, talous- ja humanistiset tieteet: väestörakenteen haasteet, koulutus, alueelliset kysymykset, hallinto, kulttuuri, digitaalisisältö, humanistiset tieteet, kulttuuriperintö ja aineettomat tietoalat.

Perustelu

Aineettomien tietoalojen merkitystä tarvitaan sopeutumiseksi globaaleihin haasteisiin.

 

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat 87740 miljoonaa euroa, josta enintään 86198 miljoonaa euroa osoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat XXX miljoonaa euroa, josta enintään 98,2 prosenttia osoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

2. SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

2. SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

a) Huipputason tiede, 27818 miljoonaa euroa

a) Huipputason tiede, 29 prosenttia

b) Teollisuuden johtoasema, 20280 miljoonaa euroa

b) Teollisuuden johtoasema, 25,2 prosenttia

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 35888 miljoonaa euroa.

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 40,3 prosenttia.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 2212 miljoonaa euroa.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 2,5 prosenttia kokonaistalousarviosta.

(...)

(...)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3194 miljoonaa euroa siten kuin liitteessä II esitetään. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille annetaan aluksi 1542 miljoonan euron määrärahaerä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston soveltamisalaan kuuluvia toimia varten. Toinen enintään 1652 miljoonan euron määrärahaerä maksetaan 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn arvioinnin jälkeen. Tämä lisämääräraha asetetaan saataville tasasuhtaisesti 2 kohdan c alakohdassa esitetyn painopistealueen ”Teollisuuden johtoasema” erityistavoitteelle ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” osoitetusta määrästä sekä 2 kohdan c alakohdassa esitetylle painopistealueelle ”Yhteiskunnalliset haasteet” osoitetusta määrästä siten kuin liitteessä II esitetään.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3 prosenttia kokonaistalousarviosta siten kuin liitteessä II esitetään.

Tämä kahdessa monivuotisessa erässä annettava rahoitus kattaa

 

a) ensimmäisessä erässä nykyisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen käynnissä olevan kehittämisen sekä siemenrahoituksen kolme uutta osaamis- ja innovointiyhteisöä käsittävän toisen aallon käynnistämiseen;

 

b) toisessa erässä jo perustettujen osaamis- ja innovointiyhteisöjen käynnissä olevan kehittämisen sekä siemenrahoituksen kolme uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä käsittävän kolmannen aallon käynnistämiseen.

 

Toinen määräraha annetaan käyttöön 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn arvioinnin jälkeen, jossa otetaan erityisesti huomioon:

 

a) osaamis- ja innovointiyhteisöjen kolmannen aallon sovittu perustamisaikataulu;

 

b) olemassa olevien osaamis- ja innovointiyhteisöjen ohjelmoidut rahoitustarpeet niiden kunkin ominaisen kehityksen mukaisesti;

 

c) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen vaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

 

 

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

iii) niillä on läheiset taloudelliset ja maantieteelliset yhteydet unioniin;

iii) niillä on läheiset poliittiset, taloudelliset ja maantieteelliset yhteydet unioniin;

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

iii a) niissä on demokratian periaatteisiin ja tehokkaaseen julkishallintoon perustuva oikeusjärjestelmä;

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, voittoa tavoittelemattomilta kansalaisyhteiskunnan foorumeilta, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, teollisuuden (erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen) edustajilta, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista (esimerkiksi potilasjärjestöt terveystutkimuksen osalta), vammaisjärjestöjen aktiivisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

Perustelu

Yhteiskunnan kannalta hyödyllisen ja merkityksellisen tutkimuksen tuottamiseksi on olennaisen tärkeää, että vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt otetaan täysimääräisesti mukaan Horisontti 2020 -ohjelman päätöksentekoprosessiin. Se on ratkaisevaa, jos halutaan varmistaa, että EU:n tutkimuksesta saadaan tuloksia vastaamaan sen yhteiskunnan ja kansalaisten, erityisesti vammaisten henkilöiden, tarpeita. Tällä hetkellä ei ole mitään mainintaa vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistumisesta Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimukseen, ja ehdotusta olisi muutettava tämän ehdotuksen mukaisesti.

 

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Yhteiskunnallisten haasteiden nojalla laadittujen tutkimustarpeiden ja ‑painopistealojen yhteiskunnallisen merkityksen takaamiseksi komissio perustaa foorumeita kansalaisyhteiskunnan edustajien ja tutkijoiden väliselle vuoropuhelulle.

 

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, tila-, kaupunki- ja aluekysymyksiä koskevaan järjestelmälliseen lähestymistapaan, ilmastonmuutokseen, terveisiin meriin ja valtameriin ja kestävään kehitykseen, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, eurooppalaisia oikeusjärjestelmiä koskevan tutkimuksen kehittämiseen, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, eettisesti vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien miesten ja naisten tasavertaisten mahdollisuuksien kunnioittaminen tutkimuksessa, tutkimuksen entistä osallistavampaan hallintoon, osallistuvaan tutkimukseen sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen kummankin sukupuolen kannalta ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

Perustelu

Alue alueellisena ulottuvuutena (maan käyttö, alue ja kaupungit) puuttuu kokonaan ohjelmasta. Tämä on tärkeä ja keskeinen osa yhteiskunnallisia haasteita, ja se on liitettävä kaikkiin toimiin.

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Sen varmistamiseksi, että monialaiset näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa, komissio suorittaa taloudellisen arvioinnin lisäksi yhteiskunnallisen, eettisen ja kestävyyteen liittyvän arvioinnin tietyistä tutkimusohjelmista osana Horisontti 2020 -ohjelman säännöllistä seurantaa ja arviointia.

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä sekä liiketoiminnalliset, organisatoriset että yhteiskunnalliset näkökohdat.

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä sekä liiketoiminnalliset, organisatoriset että yhteiskunnalliset näkökohdat ja tieteen tulosten siirtämisen kaikille koulutustasoille.

Perustelu

Jos EU haluaa koulutuksensa olevan kilpailukykyinen, tutkimustulokset on siirrettävä ohjelmiin.

 

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

14 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

14 a artikla

 

Vastuullinen tutkimus ja innovointi

 

Tieteen ja yhteiskunnan välisen sopusointuisen ja tehokkaan suhteen takaamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa on aktiivisesti edistettävä vastuullista tutkimusta ja innovointia. Tämä tarkoittaa sellaisen hallintokehyksen edistämistä, jolla rohkaistaan yhteiskunnallisia toimijoita tekemään yhteistyötä koko tutkimus- ja innovointiprosessin ajan itse prosessin sekä sen tulosten ja vaikutusten mukauttamiseksi paremmin yhteiskunnan odotuksiin, tarpeisiin ja arvoihin. Tämä hallintokehys kattaa erityisesti

 

a) tehokkaan julkisen osallistumisen varmistamisen tutkimuksen ja innovaation edistämiseksi, mukaan lukien osallistuva tutkimus, jossa yhteiskunnalliset toimijat tuottavat yhdessä tietoa yhteiskunnan tarpeisiin vastaamiseksi;

 

b) jäljempänä 15 artiklassa tarkoitetun sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamisen;

 

c) jäljempänä 15 b artiklassa tarkoitetun tieteellisen tiedon ilmaisen saatavuuden verkossa ja sen hyödyntämisen mahdollistamisen;

 

d) tulevien tutkijoiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden varustamisen koulutuksen avulla tarvittavilla tiedoilla ja välineillä, jotta nämä voivat osallistua täysimääräisesti ja ottaa vastuun tutkimus- ja innovointiprosessista;

 

e) jäljempänä 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eettisten periaatteiden noudattamisen varmistamisen.

 

 

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Sukupuolten tasa-arvo

Miesten ja naisten yhdenvertaiset mahdollisuudet tutkimuksessa

 

 

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa on kunnioitettava tutkimuksen ammattilaisten tieteellistä huippuosaamista ja ammatillista pätevyyttä edistettäessä miesten ja naisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia tutkimuksen ja innovoinnin sisällön yhteydessä.

 

 

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Tutkijoiden yhdenvertaisuus

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään tutkijan uran houkuttelevuutta koko Euroopassa. Siksi se pannaan täytäntöön siten, että tutkijoiden yhtenäismarkkinoiden luomista edistetään erityisesti tarjoamalla asianmukaiset mekanismit tutkijoiden palkkauksen eriarvoisuuden vähentämiseksi.

 

 

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kaikissa Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.

Kaikissa Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja, Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Tutkimustoiminnassa on myös otettava huomioon SEUT‑sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan, myös strategisen kehityksen, integroinnin ja innovatiivisten eläinkokeettomien välineiden ja teknologioiden käytön avulla.

Perustelu

EU ratifioi 23. joulukuuta 2010 Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen vammaisten oikeuksista, ja se tuli voimaan 22. tammikuuta 2011. Se on ensimmäinen EU:n ratifioima ihmisoikeussopimus, ja kaikessa EU:n politiikassa ja säädöksissä olisi noudatettava kyseistä kansainvälistä yleissopimusta.

 

 

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityisesti olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

Erityisesti olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden tai iän perusteella tapahtuvan syrjinnän kieltoon ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

 

 

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

a) lisääntymis-, hoito- tai tieteellisessä tarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

 

 

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) tutkimus, jonka luokitellaan aiheuttavan ankaraa kärsimystä selkärankaisille eläimille,

Perustelu

tutkimus, jossa käytetään ihmisalkion kantasoluja;

 

 

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta – c b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c b) tutkimus, jossa käytetään luonnonvaraisia pyydystettyjä apinoita tai luonnonvaraisten pyydystettyjen apinoiden jälkeläisiä.

Perustelu

EU:n ei pitäisi rahoittaa tutkimusta, jossa käytetään luonnonvaraisia pyydettyjä apinoita tai luonnonvaraisten pyydettyjen apinoiden jälkeläisiä.

 

 

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällön ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan. Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

4. Tuetaan tutkimustoimia, joiden tavoitteena on kehittää ja parantaa ihmisen kantasoluihin perustuvia hoitoja. Kaikentyyppisiä ihmisen kantasoluja, ihmisalkion kantasolut mukaan lukien, koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällön ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan. Tutkimustarkoituksiin käytettävien ihmisalkion kantasolujen on oltava peräisin koeputkihedelmöityksessä tuotetuista ylijäämäalkioista, joita ei tarvita lapsen hankkimiseen. Lisäksi Horisontti 2020 ‑ohjelmasta tuetaan tutkimustoimia, joilla pyritään kehittämään mahdollisia vaihtoehtoja ihmisalkion kantasoluja koskevalle tutkimukselle.

 

Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

 

 

 

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Täydentävyys suhteessa muihin unionin ohjelmiin

Täydentävyys suhteessa muihin unionin ja kansallisiin ohjelmiin

 

 

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

17 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia, kuten rakennerahastoja.

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin ja kansallisia rahoitusohjelmia kuten sellaisia yhteistyössä hallinnoituja rahastoja kuin koheesio- ja rakennerahastot ja yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa ohjelmaa (COSME). Tätä varten komissio kehittää tarkoituksenmukaisia välineitä täydentävyyden arviointiin. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ottaa täydentävyysperiaatteen myös huomioon arvioidessaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa vastuuvapautta koskevassa vuosikertomuksessa, jonka se antaa Euroopan parlamentille.

Perustelu

Jotta varmistetaan tutkimukseen ja innovointiin osoitettujen menojen tehokkuus ja vaikka muiden unionin ohjelmien synergiavaikutus on myönteinen ja toivottava asia, olisi vältettävä päällekkäisyyksiä turvaamalla parempi yhteensovittaminen näiden ohjelmien ja Horisontti 2020 -puiteohjelman välillä. Komission olisi siksi varmistettava tällainen yhteensovittaminen täytäntöönpanon yhteydessä.

 

 

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

17 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

17 a artikla

 

Strateginen yhteensovittaminen

 

Komissio huolehtii Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluvien tutkimus- ja innovointitoimien strategisesta yhteensovittamisesta tarvittaessa perustamalla alakohtaisia ohjauskomiteoita, jotka koostuvat johtavista tutkijoista, jotka antavat neuvontaa ensisijaisten tavoitteiden asettamisprosessissa.

Perustelu

Strateginen yhteensovittaminen on taattava erityisesti terveydenhuollon kaltaisilla aloilla, joilla innovaatiosyklit ovat erittäin pitkiä, jopa pidempiä kuin nykyisen ohjelman kesto. Komissio voi tehdä yhteistyötä johtavien tutkijoiden kanssa ensisijaisten tavoitteiden asettamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvalle rahoitukselle.

 

 

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan odotetaan johtavan siihen, että noin 15 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista menee pk-yrityksille.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan odotetaan johtavan siihen, että noin 20 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista menee pk-yrityksille.

Perustelu

Pk-yrityksillä on suurin tarve saada tukea innovointitoimiensa rahoitukseen. Suurempi osuus talousarviosta olisi siksi suunnattava niille.

 

 

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) toiminnan lisäarvo unionin tasolla;

a) toiminnan lisäarvo unionin tasolla, erityisesti Euroopan-laajuisuus;

 

 

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia rahoitetaan avointen ja kilpailullisten pyyntöjen nojalla.

 

 

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e a) tuki tutkijoiden, potilaiden ja sidosryhmien yhdistysverkostojen luomiselle ja vahvistamiselle näiden tahojen, kyseisten alojen, instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan välisten suhteiden ja vaihtojen parantamiseksi.

 

 

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen.

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen, ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen ja osallistuminen kansainvälisten sitoumusten kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden täyttämiseen.

 

 

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus.

Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus. Nämä toimet kattavat muun muassa kehitysmaiden tutkimusvalmiuksien vahvistamiseen tähtäävät toimet ja yhteistyötoimet, joissa keskitytään niiden erityistarpeisiin sellaisilla aloilla kuten terveydenhuolto – mukaan lukien laiminlyötyjä tauteja koskeva tutkimus – maatalous, kalastus ja ympäristö ja jotka pannaan täytäntöön niiden valmiuksiin mukautetuin rahoitusehdoin.

 

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina;

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina, mukaan luettuina vammaiset tutkijat ja osallistujat;

 

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a a) Tiedonsaannin yksinkertaistamiseksi ja sellaisen välineen kehittämiseksi, jossa on kaikki tutkimusyhteisön vaatimat tiedot, ja avoimuuden vuoksi Cordista olisi digitaalisena välineenä tarkistettava ja uudistettava selkeämmin ja joustavammin. Uuden Cordisin olisi oltava valmiina ennen kesäkuuta 2013.

Perustelu

Tällä hetkellä Cordis on yksi monimutkaisimmista ja vaikeimmista ohjelmista käsitellä. Jos yhteiskunnan, tutkijoiden ja yritysten halutaan saavan helpommin tietoa, ohjelmaa on tarkistettava, tietoja on laajennettava ja kaikkien ehdotusten ja avustusten saatavuutta on helpotettava.

 

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – e alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

e) aloitteet, joilla edistetään suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä, ja joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita innovatiivisia teknologioita ja menetelmiä.

e) aloitteet, joilla edistetään akateemisen yhteisön osallistumisen avulla suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä, ja joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita innovatiivisia teknologioita ja menetelmiä erityisesti siten, että lisätään yleisön tietoisuutta siitä, miten tutkimusta ja innovointia voidaan hyödyntää vastattaessa yhteiskunnan haasteisiin.

 

 

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot monialaisista aiheista, kuten kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot monialaisista aiheista, kuten kestävyydestä, resurssitehokkuudesta ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

 

 

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot monialaisista aiheista, kuten kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot ja indikaattorit monialaisista aiheista, kuten vastuullisesta tutkimuksesta ja innovoinnista, myös kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, merien ja merenkulun tutkimuksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

 

 

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Jotta unionissa voidaan toteuttaa sellainen tulevaisuuden ympäristö, joka todella tuo lisää vaurautta ja parantaa elämänlaatua, Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toteuttamisen aikana on säännöllisesti ja tehokkaasti seurattava taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien näkökohtien tasapainoa. Tätä varten komissio luo etukäteen selkeän ja avoimen seurantajärjestelmän.

 

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio raportoi seurannan tuloksista ja huolehtii niiden levityksestä.

2. Komissio raportoi vuosittain seurannan tuloksista ja huolehtii niiden levityksestä muun muassa parlamentille ja neuvostolle.

 

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

25 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

25 a artikla

 

Komission olisi tuettava aktiivisesti tutkimusta, jossa pyritään kehittämään vaihtoehtoja ihmisalkion kantasoluja koskevalle tutkimukselle. Indusoitujen pluripotenttien kantasolujen äskettäinen löytyminen on tuonut uuden tutkimusväylän jo monia vuosia avoinna olleiden aikuisen kantasoluja ja alkion kantasoluja koskevien tutkimusmahdollisuuksien lisäksi ja herättänyt siten uusia toiveita hoitoa odottavissa potilaissa. Komission olisi kuitenkin otettava asianmukaisesti huomioon tiedeyhteisön kiinnostus kaikentyyppisiin kantasolututkimuksiin ja pidätyttävä näin ollen suosimasta yhtäkään niistä toisen kustannuksella sekä tarkasteltava kunkin kantasolujen luokan herättämiä eettisiä ongelmia.

 

 

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella arvioinnin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista. Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toinen määrärahaerä asetetaan saatavilla tämän arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa tarkastellaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin edistymistä seuraavien tekijöiden pohjalta:

Poistetaan.

i) edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen määrärahaerän käyttöaste erittelemällä osaamis- ja innovointiyhteisöjen ensimmäisen aallon kehittämiseen käytetty rahamäärä ja toisen aallon siemenrahoituksen vaikutus sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kyky houkutella rahoitusta osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppaneilta ja yksityiseltä sektorilta asetuksen XX/2012 [tarkistettu EIT-asetus] mukaisesti.

 

ii) osaamis- ja innovointiyhteisöjen kolmannen aallon sovittu perustamisaikataulu ja olemassa olevien osaamis- ja innovointiyhteisöjen ohjelmoidut rahoitustarpeet niiden kunkin ominaisen kehityksen mukaisesti; ja

 

iii) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen panos Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin painopistealueella ”Yhteiskunnalliset haasteet” ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa".

 

 

 

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 7 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Uusi väline: Sellaisen selkeän ohjelman paneminen täytäntöön, jolla siirretään tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia koulutussisältöön kaikilla tasoilla sekä mukautetaan teknologioita käyttötarkoitukseen.

 

 

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa. Painopistealue "Teollisuuden johtoasema" – 1 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Näissä toimissa annetaan kohdennettua tukea tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian alojen tutkimukseen, kehittämiseen ja demonstrointiin. Toimissa korostetaan vuorovaikutusta ja konvergenssia eri teknologioiden välillä.

a) Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Näissä toimissa annetaan kohdennettua tukea tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, ekoinnovoinnin, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian alojen tutkimukseen, kehittämiseen ja demonstrointiin. Toimissa korostetaan vuorovaikutusta ja konvergenssia eri teknologioiden välillä.

 

 

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa. Painopistealue "Yhteiskunnalliset haasteet" – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

b) Elintarviketurva, ‑laatu ja ‑turvallisuus, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

 

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa. Painopistealue "Yhteiskunnalliset haasteet" – 1 kohta – e alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

e) ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

e) ilmasto- ja vesitoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineiden kestävä käyttö

 

 

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa. Painopistealue "Yhteiskunnalliset haasteet" – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Jokaisen yhteiskunnallisen haasteen kohdalla tutkimuksen painopisteet ja tavoitteet asetetaan avoimella ja osallistavalla tavalla osallistamalla tasapuolisesti eri sidosryhmien toimijoita (muun muassa tiedeyhteisön edustajia, niin suurten kuin pientenkin tutkimusorganisaatioiden tutkijoita, julkisen ja yksityisen sektorin edustajia, erityisesti pk-yrityksiä sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä); Komissio luo erityisesti keskustelufoorumeita, joilla kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt voivat keskustella tutkijayhteisön kanssa tutkimuksen painopistealueista, joilla pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

 

 

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa. Painopistealue "Yhteiskunnalliset haasteet" – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet sekä kansalaisyhteiskunnan osallistaminen ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

 

 

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – 2.1. alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on edistää aiempaan nähden radikaalisti uusia teknologioita tutkimalla uusia ja suuririskisiä ideoita tieteen perustuksille rakentaen. Antamalla joustavaa tukea eri mittakaavoissa tehtävälle tavoiteorientoituneelle ja tieteidenväliselle tutkimusyhteistyölle ja omaksumalla innovatiivisia tutkimuskäytäntöjä pyritään määrittelemään ja hyödyntämään mahdollisuudet saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle.

Erityistavoitteena on edistää aiempaan nähden radikaalisti uusia teknologioita tutkimalla uusia ja suuririskisiä ideoita tieteen perustuksille rakentaen muun muassa laajentamalla ymmärrystä sairauksien etenemisestä ja myrkyllisten aineiden vaikutuksesta ihmiskehossa ja ihmisen kannalta merkittävien solu- ja genomitason menetelmien sekä tietokoneavusteisten työkalujen ja teknologioiden käyttöä EU:n terveystutkimus- ja riskinarviointistrategioissa antamalla joustavaa tukea eri mittakaavoissa tehtävälle tavoiteorientoituneelle ja tieteidenväliselle tutkimusyhteistyölle ja omaksumalla innovatiivisia tutkimuskäytäntöjä pyritään määrittelemään ja hyödyntämään mahdollisuudet saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle.

 

 

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – 2 alakohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Edistetään uusia ideoita ("Avoimet FET-toimet"). FET-ohjelma tukee idullaan olevaa tieteellistä ja teknologista tutkimusta, jossa etsitään uutta perustaa radikaalisti uudenlaisille tulevaisuuden teknologioille kyseenalaistamalla nykyiset paradigmat ja etenemällä kartoittamattomille alueille. Alhaalta ylöspäin suuntautuvalla valintaprosessilla, joka on täysin avoin kaikille tutkimusideoille, kootaan monipuolinen valikoima kohdennettuja hankkeita. Keskeistä on lupaavien uusien alojen, kehityssuuntien ja trendien varhainen havaitseminen sekä uusien ja suuren potentiaalin omaavien tutkimus- ja innovointialan toimijoiden saaminen mukaan.

a) FET-ohjelma tukee kehittyvää tieteellistä ja teknologista tutkimusta, jossa etsitään uutta perustaa radikaalisti uudenlaisille tulevaisuuden teknologioille kyseenalaistamalla nykyiset paradigmat, kuten eläinmallien käyttö biolääketieteellisessä tutkimuksessa tai kemikaalien ihmisen terveydelle haitallisten vaikutusten testauksessa, ja etenemällä kartoittamattomille alueille. Alhaalta ylöspäin suuntautuvalla valintaprosessilla, joka on täysin avoin kaikille tutkimusideoille, kootaan monipuolinen valikoima kohdennettuja hankkeita. Keskeistä on lupaavien uusien alojen, kehityssuuntien ja trendien varhainen havaitseminen sekä uusien ja suuren potentiaalin omaavien tutkimus- ja innovointialan toimijoiden saaminen mukaan.

Perustelu

EU:n tutkimusalan olisi tuettava paradigman vaihtoa biolääketieteelliseen tutkimukseen ja toksisuuden testaukseen ja siirtyä eläinkokeista 2000-luvun nykyaikaisiin toksisuuden testausmenetelmiin. Edistykset molekyylibiologiassa, bioteknologiassa ja muilla aloilla parantavat merkittävästi tutkijoiden mahdollisuuksia arvioida mahdollisesti toksisten kemikaalien terveysriskejä. Nämä edistykset voivat tehdä toksisuuden testauksesta nopeampaa, edullisempaa ja paremmin ihmisiin sovellettavissa olevaa.

 

 

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3 kohta – 3.3 alakohta – a alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille sellaisten monialaisten hankkeiden tai tohtorinkoulutusohjelmien kautta, joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille sellaisten monialaisten hankkeiden tai tohtorinkoulutusohjelmien kautta, joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Keston, vastaanottavan laitoksen ja harjoittelijoiden määrän suhteen voidaan sovitun vastaanottavan verkoston sisällä ja hankkeeseen varatun rahoituksen puitteissa joustaa. Tämä parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

 

 

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 4 kohta – 4.3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4.3 a. Tietokannan perustaminen tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia varten

 

Tavoitteena on luoda tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia sisältävä tietokanta ja mahdollistaa sen käytettävyys. Tietokannan on oltava avoin kansainväliselle yhteistyölle. Sekä tutkimusryhmät että yritykset voivat lisätä sisältöä tietokantaan helpottaakseen innovointi- ja yhteistyömarkkinoiden käynnistämistä ja edistääkseen mahdollisten kumppanuuksien muodostamista.

 

 

Tarkistus    74

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on ylläpitää ja kehittää maailmanlaajuista johtoasemaa mahdollistavien teknologioiden ja avaruusteknologian tutkimuksessa ja innovoinnissa, sillä kyseiset teknologiat muodostavat kilpailukyvyn perustan useilla olemassa olevilla ja kehittyvillä teollisuudenaloilla ja sektoreilla.

Erityistavoitteena on ylläpitää ja kehittää maailmanlaajuista johtoasemaa mahdollistavien teknologioiden ja avaruusteknologian tutkimuksessa ja innovoinnissa, sillä kyseiset teknologiat muodostavat kilpailukyvyn perustan useilla olemassa olevilla ja kehittyvillä teollisuudenaloilla ja sektoreilla, myös johtoasemaa terveystutkimusrahoituksen turvin edistettävässä ihmisen kannalta merkittävässä tutkimuksessa kuten omiikka, tietokoneavusteiset ja muut innovatiiviset, eläinkokeettomat menetelmät ja teknologiat, jotta voidaan saada lisäselvyyttä ihmissairauksien etenemisestä lääkekehityksen ja lääketurvallisuuden testauksen pohjaksi.

 

 

Tarkistus    75

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Maailmanlaajuinen liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja Eurooppa 2020 ‑strategiassa tavoitteeksi asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu luo haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle. Euroopan on nopeutettava innovointia ja muunnettava tuotettu tietämys perustaksi olemassa olevien tuotteiden, palvelujen ja markkinoiden parantamiselle ja uusien luomiselle. Innovointia on hyödynnettävä laajimmassa mahdollisessa merkityksessä siten, että se kattaa teknologian lisäksi myös liiketoiminnalliset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset näkökohdat.

Maailmanlaajuinen liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja Eurooppa 2020 ‑strategiassa tavoitteeksi asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu luo haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle. Euroopan on nopeutettava innovointia ja muunnettava tuotettu tietämys perustaksi olemassa olevien tuotteiden, palvelujen ja markkinoiden laadun ja kestävyyden parantamiselle ja uusien luomiselle. Innovointia on hyödynnettävä laajimmassa mahdollisessa merkityksessä siten, että se kattaa teknologian lisäksi myös liiketoiminnalliset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset näkökohdat.

 

 

Tarkistus    76

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" toimet perustuvat pääasiassa teollisuuden ja liike-elämän yhdessä tutkimusyhteisön kanssa laatimiin tutkimus- ja innovaatiolinjauksiin, ja niissä painotetaan voimakkaasti yksityisen sektorin investointien houkuttelemista.

Erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" toimet perustuvat pääasiassa teollisuuden ja liike-elämän, tutkimusyhteisön ja muiden sidosryhmäjärjestöjen kuten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen yhdessä laatimiin tutkimus- ja innovaatiolinjauksiin; toimien tavoitteena on vastata kulloisenkin sektorin yleisiin tarpeisiin ja ongelmiin ja tukea politiikan tavoitteiden täytäntöönpanoa kyseisillä sektoreilla; toimissa painotetaan voimakkaasti yksityisen sektorin investointien houkuttelemista.

 

 

Tarkistus    77

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 8 kohta 'Yhdennetty lähestymistapa keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin'

 

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeinen osa erityistavoitetta "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs), joihin lukeutuvat mikro- ja nanoelektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit ja kehittyneet valmistusjärjestelmät. Nämä monitieteiset, osaamis- ja pääomaintensiiviset teknologiat liittyvät useisiin eri aloihin ja luovat perustan Euroopan teollisuuden hyvälle kilpailuasemalle. Yhdennetty lähestymistapa, jossa edistetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistämistä, lähentämistä ja vuorovaikutusta erilaisissa innovaatiosykleissä ja arvoketjuissa, voi tuottaa lupaavia tutkimustuloksia ja avata tietä uusille teollisuusteknologioille, tuotteille, palveluille ja sovelluksille (esim. avaruuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon aloilla). Siksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja muiden mahdollistavien teknologioiden monitahoista vuorovaikutusta hyödynnetään joustavalla tavalla tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Tämä täydentää keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa tukea, jota kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat antaa koheesiorahastoista älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa.

Keskeinen osa erityistavoitetta ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs), joihin lukeutuvat mikro- ja nanoelektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit, kehittyneet valmistusjärjestelmät ja ekoinnovointi. Nämä monitieteiset, osaamis- ja pääomaintensiiviset teknologiat liittyvät useisiin eri aloihin ja luovat perustan Euroopan teollisuuden hyvälle kilpailuasemalle. Yhdennetty lähestymistapa, jossa edistetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistämistä, lähentämistä ja vuorovaikutusta erilaisissa innovaatiosykleissä ja arvoketjuissa, voi tuottaa lupaavia tutkimustuloksia ja avata tietä uusille teollisuusteknologioille, tuotteille, palveluille ja sovelluksille (esim. avaruuden, liikenteen, ympäristön, terveydenhuollon ja maatalouden aloilla). Siksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja muiden mahdollistavien teknologioiden monitahoista vuorovaikutusta hyödynnetään joustavalla tavalla tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Tämä täydentää keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa tukea, jota kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat antaa koheesiorahastoista älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa.

Perustelu

Teollinen johtajuus ekoinnovoinnissa johtaa ympäristön kannalta parempaan toiminta- ja selviytymiskykyyn koko taloudessa, lisää kustannustehokkuutta ja hyödyttää yrityselämää ja yhteiskuntaa, niin maaseudulla kuin kaupungeissa asuvia kansalaisia. Ekoteollisuuden maailmanlaajuiset markkinat (2020) laajentuvat nopeasti, ja myös EU:n ekoteollisuussektori kasvaa nopeasti. Horisontti 2020 -puiteohjelman on rakennuttava tälle pohjalle. Ekoinnovoinnin on ulotuttava talouden ja yhteiskunnan kaikille sektoreille ja siten synnytettävä merkittävä kilpailuetu Euroopalle kestävän kehityksen haasteeseen vastaamisessa. Siksi ekoinnovointi on olennainen mahdollistava teknologia.

 

 

Tarkistus    78

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.1.3. alakohta – e a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e a) Kehittyneet robotit ja teknologia, joilla on sovelluksia terveyden- ja vammaishuollossa.

Perustelu

Kehittyneellä teknologialla kuten roboteilla on tärkeä asema terveydenhuollossa.

 

 

Tarkistus    79

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.1.3. alakohta – f a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

f a) Tieto- ja viestintäteknologian energiatehokkuuden parantaminen.

 

 

Tarkistus    80

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.2.1. alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Nanoteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on turvata unionin johtoasema näillä voimakkaasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla vauhdittamalla investointeja nanoteknologiaan ja sen käyttöönottoon suurta lisäarvoa tarjoavissa kilpailukykyisissä tuotteissa ja palveluissa monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Nanoteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on valmistella unionin johtoasemaa näillä voimakkaasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla vauhdittamalla turvalliseen ja vastuulliseen nanoteknologiaan liittyvien patenttien hakua sekä investointeja nanoteknologiaan ja sen käyttöönottoon suurta lisäarvoa tarjoavissa kilpailukykyisissä tuotteissa ja palveluissa monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Perustelu

Todellisuus on toinen: Eurooppa on jäänyt kilpailijoistaan jälkeen. Yhdysvaltojen, Japanin ja Etelä-Korean investoinnit muodostavat yli puolet kaikista investoinneista, ja niissä jätettyjen patenttihakemusten määrä muodostaa kaksi kolmasosaa koko maailmassa jätetyistä patenttihakemuksista.

Nanomateriaalien turvallisuuteen liittyy monia ratkaisemattomia kysymyksiä, ja tiettyihin sovelluksiin liittyy selkeästi riski ihmisterveydelle ja/tai ympäristölle, mitä ei voida hyväksyä. EU:n tulisi rahoittaa vain turvallista ja vastuullista nanoteknologiaa.

 

 

Tarkistus    81

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.2.1. alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nanoteknologia arkipäiväistyy vuoteen 2020 mennessä, eli se integroidaan saumattomasti useimpiin teknologioihin ja sovelluksiin. Tätä kehitystä ajavia tekijöitä ovat kuluttajille aiheutuvat hyödyt, elämänlaatu, kestävä kehitys sekä suuret teolliset mahdollisuudet hyödyntää aiemmin saavuttamattomissa olleita ratkaisuja tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Komissio tarkastelee vuoteen 2015 mennessä uudelleen koko asiaankuuluvan lainsäädännön, jotta varmistetaan nanomateriaalien kaikkien sovellusten turvallisuus tuotteissa, joilla on elinkaarensa aikana mahdollisia terveys-, ympäristö- tai turvallisuusvaikutuksia. Nanoteknologia arkipäiväistyy vuoteen 2020 mennessä, eli se integroidaan saumattomasti useimpiin teknologioihin ja sovelluksiin. Tätä kehitystä ajavia tekijöitä ovat kuluttajille aiheutuvat hyödyt, elämänlaatu, kestävä kehitys sekä suuret teolliset mahdollisuudet hyödyntää aiemmin saavuttamattomissa olleita ratkaisuja tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Perustelu

Huhtikuussa 2009 hyväksymässään päätöslauselmassa parlamentti piti erityisen tärkeänä käsitellä nanomateriaaleja nimenomaisesti ainakin kemikaaleja, elintarvikkeita, jätehuoltoa, ilman ja veden laatua sekä työsuojelua koskevassa lainsäädännössä.

 

Tarkistus    82

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.2.3. alakohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena ovat perustavalla tavalla uudet tuotteet, jotka mahdollistavat kestävät ratkaisut useilla eri aloilla.

Tavoitteena ovat perustavalla tavalla uudet tuotteet, jotka mahdollistavat kestävät ratkaisut useilla eri aloilla, erityisesti elektroniikassa, lääketieteessä, uusissa energiamuodoissa ja materiaaleissa.

Perustelu

Tuotteiden ominaisuuksien ja kestävyyden vahvistaminen käyttämällä nanometrialuetta on perustellumpaa tietyillä teollisuuden aloilla tai lääketieteessä (viimein mahdollisuus ruiskuttaa lääke syöpäsoluun) kuin muilla aloilla. Tämän vallankumouksellisen teknologian käyttö esimerkiksi maatalouselintarvikkeissa on kyseenalaistettava, koska nanohiukkasten vaarattomuutta terveydelle (ne voivat tunkeutua soluihin ja kertyä niihin) ja ympäristölle ei ole todistettu.

 

 

Tarkistus    83

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.2.3. alakohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Nanoteknologian turvallisen kehittämisen ja soveltamisen varmistaminen

b) Nanoteknologian turvallisen kehittämisen ja soveltamisen varmistaminen, ja sellaisten testausmenetelmien kehittäminen, joilla voidaan arvioida nanoteknologioiden ja valmistettujen nanomateriaalien vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

 

 

Tarkistus    84

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.3.1. alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Materiaalit ovat teollisen innovoinnin ytimessä ja sen keskeinen mahdollistaja. Kehittyneet materiaalit, joilla on suurempi osaamissisältö, uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja entistä parempi suorituskyky, ovat olennaisen tärkeitä teollisuuden kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Materiaalit ovat teollisen innovoinnin ytimessä ja sen keskeinen mahdollistaja. Kehittyneet materiaalit, joilla on suurempi osaamissisältö, uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja erityisesti resurssi- ja energiatehokkuudeltaan entistä parempi suorituskyky, ovat olennaisen tärkeitä teollisuuden kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

 

 

Tarkistus    85

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.3.3. alakohta – d a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) Uusiutuvien energiamuotojen tehokkuutta lisäävät materiaalit

 

Sellaisten uusien tuotteiden ja sovellusten kehittäminen, jotka lisäävät uusiutuvien energiamuotojen, esimerkiksi aurinkosähkön, aurinkolämmön ja tuuliturbiinien, tehokkuutta.

 

 

Tarkistus    86

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.3.3. alakohta – g alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tutkimus ja innovointi vaihtoehtojen löytämiseksi materiaalien käytölle ja innovatiivisten liiketoimintamallien selvittämiseksi.

Tutkimus ja innovointi vaihtoehtojen löytämiseksi materiaalien käytölle, kriittisten raaka-aineiden tai vaarallisten aineiden korvaamiselle. Innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen.

 

 

Tarkistus    87

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4.2. alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Bioteknologian kehitystä on vienyt eteenpäin nopeasti kasvava tietämys eloperäisistä järjestelmistä, ja ala tuottaa nyt jatkuvasti uusia sovelluksia ja lujittaa unionin teollisuusperustaa ja kasvattaa sen innovointivalmiuksia. Esimerkkejä bioteknologian kasvavasta merkityksestä ovat teollisuussovellukset, mukaan lukien biokemikaalit, joiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 12–20 prosenttiin kemikaalien tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Biojärjestelmien selektiivisyyden ja tehokkuuden ansiosta bioteknologiassa noudatetaan useita niin sanotun Vihreän kemian kahdestatoista periaatteesta. Unionin yrityksille mahdollisesti koituvia taloudellisia rasitteita voidaan vähentää hyödyntämällä bioteknologian prosessien ja biopohjaisten tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; vähennysmahdollisuuksien arvioidaan olevan 1–2,5 miljardia CO2‑ekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2030. Euroopan biolääkealalla jo noin 20 prosenttia nykyisistä lääkkeistä on johdettu bioteknologiasta, ja uusista lääkkeistä jopa 50 prosenttia. Bioteknologia avaa myös uusia väyliä hyödyntää merten luonnonvarojen tarjoamia valtavia mahdollisuuksia innovatiivisten teollisuus-, terveydenhoito- ja ympäristösovellusten tuottamiseen. Meribioteknologian (sinisen bioteknologian) kehittyvän alan ennakoidaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa.

Bioteknologian kehitystä on vienyt eteenpäin nopeasti kasvava tietämys eloperäisistä järjestelmistä, ja ala tuottaa nyt jatkuvasti uusia sovelluksia ja lujittaa unionin teollisuusperustaa ja kasvattaa sen innovointivalmiuksia. Esimerkkejä bioteknologian kasvavasta merkityksestä ovat teollisuus- ja maataloussovellukset, mukaan lukien elintarvike- ja rehutuotanto, biokemikaalit, joiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 12–20 prosenttiin kemikaalien tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Biojärjestelmien selektiivisyyden ja tehokkuuden ansiosta bioteknologiassa noudatetaan useita niin sanotun Vihreän kemian kahdestatoista periaatteesta. Unionin yrityksille mahdollisesti koituvia taloudellisia rasitteita voidaan vähentää hyödyntämällä bioteknologian prosessien ja biopohjaisten tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; vähennysmahdollisuuksien arvioidaan olevan 1–2,5 miljardia CO2‑ekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2030. Euroopan biolääkealalla jo noin 20 prosenttia nykyisistä lääkkeistä on johdettu bioteknologiasta, ja uusista lääkkeistä jopa 50 prosenttia. Bioteknologia avaa myös uusia väyliä hyödyntää merten luonnonvarojen tarjoamia valtavia mahdollisuuksia innovatiivisten teollisuus-, terveydenhoito- ja ympäristösovellusten tuottamiseen. Meribioteknologian (sinisen bioteknologian) kehittyvän alan ennakoidaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa.

Perustelu

Bioteknologialla on tärkeä merkitys myös maataloussovelluksissa.

 

 

Tarkistus    88

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4.3. alakohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Sellaisten nousevien teknologian alojen kehittäminen, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin sovelluksiin; tällaisia aloja ovat muun muassa synteettinen biologia, bioinformatiikka ja systeemibiologia.

Sellaisten nousevien teknologian alojen kehittäminen, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin sovelluksiin; tällaisia aloja ovat muun muassa biologiset järjestelmät, bioinformatiikka ja synteettinen biologia sekä systeemibiologia.

Perustelu

Bioteknologian tarjoamien mahdollisuuksien ei tarvitse rajoittua teollisiin prosesseihin, vaan bioteknologiaa olisi hyödynnettävä kaikissa olennaisissa tuotteissa ja prosesseissa.

 

 

Tarkistus    89

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4.3. alakohta – b alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Teollisen bioteknologian kehittäminen kilpailukykyisiä tuotteita ja prosesseja varten (esim. kemikaalit, terveys, kaivostoiminta, energia, paperimassa ja paperi, tekstiili, tärkkelys, elintarvikkeiden jalostus) ja tällaisen bioteknologian ympäristöulottuvuus.

Teollisen bioteknologian kehittäminen kilpailukykyisiä tuotteita ja prosesseja varten (esim. kemikaalit, rakentaminen, terveys, kaivostoiminta, energia, paperimassa ja paperi, tekstiili, tärkkelys, elintarvikkeiden jalostus) ja tällaisen bioteknologian ympäristöulottuvuus.

 

 

Tarkistus    90

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4.3. alakohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Sellaisten alustateknologioiden (esim. genomiikkaa, metagenomiikkaa, proteomiikkaa, molekylaariset välineet) kehittäminen, joilla edistetään johtajuutta ja kilpailuetua useilla talouden aloilla.

Sellaisten alustateknologioiden (esim. laskennallinen kemia ja systeemibiologia, genomiikkaa, metagenomiikkaa, proteomiikkaa, in vitro -välineillä tehtävät laajat kartoitukset, ihmiseen asennettavat mikrosirut, fenotyyppien tutkimus ja molekylaariset välineet) kehittäminen, joilla edistetään johtajuutta ja kilpailuetua useilla talouden aloilla. Diagnostisia välineitä tuetaan, jos ne liittyvät hoitomuotoihin.

Perustelu

Systeemibiologia on laajin termi, ja siksi se tulisi mainita ensimmäisenä. Muut termit koskevat erikoistuneempia aloja.

 

 

Tarkistus    91

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.5.1. alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on muuntaa nykyiset teollisuuden tuotantomuodot osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi ja monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi, jotka johtavat innovatiivisempiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on muuntaa nykyiset teollisuuden tuotantomuodot osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi, resurssi- ja energiatehokkaiksi monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi, jotka johtavat innovatiivisempiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

 

 

Tarkistus    92

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.5.2. alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan on jatkossakin investoitava unionin tasolla, jotta voidaan säilyttää sen johtoasema ja osaaminen valmistusteknologioiden alalla ja toteuttaa siirtyminen korkean lisäarvon osaamisintensiivisiin tavaroihin sekä luoda olosuhteet ja resurssit kestävää tuotantoa ja valmistettuun tuotteeseen liittyvää elinikäistä palveluntarjontaa varten. Runsaasti luonnonvaroja käyttävän valmistus- ja prosessiteollisuuden on mobilisoitava lisää resursseja ja tietämystä unionin tasolla ja investoitava jatkossakin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, jotta voidaan edetä kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta ja saavuttaa eri teollisuudenaloille sovitut unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan on jatkossakin investoitava unionin tasolla, jotta voidaan säilyttää sen johtoasema ja osaaminen valmistusteknologioiden alalla ja toteuttaa siirtyminen korkean lisäarvon omaaviin, resurssi- ja energiatehokkaisiin, osaamisintensiivisiin tavaroihin sekä luoda olosuhteet ja resurssit kestävää tuotantoa ja valmistettuun tuotteeseen liittyvää elinikäistä palveluntarjontaa varten. Runsaasti luonnonvaroja käyttävän valmistus- ja prosessiteollisuuden on mobilisoitava lisää resursseja ja tietämystä unionin tasolla ja investoitava jatkossakin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, jotta voidaan edetä kohti kilpailukykyistä vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta ja saavuttaa eri teollisuudenaloille sovitut unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä.

 

 

Tarkistus    93

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.5.3. alakohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Edistetään kestävää teollisuuskasvua Euroopassa helpottamalla strategista siirtymistä kustannusperusteisesta valmistuksesta suuren lisäarvon tuottamiseen perustuvaan lähestymistapaan.

Edistetään kestävää teollisuuskasvua Euroopassa helpottamalla strategista siirtymistä kustannusperusteisesta valmistuksesta suuren lisäarvon tuottamiseen, materiaalitehokkuuteen ja suljetun silmukan järjestelmiin perustuvaan lähestymistapaan.

 

 

Tarkistus    94

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.5.3. alakohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Parannetaan prosessiteollisuuden kilpailukykyä kasvattamalla huomattavasti sen resurssi- ja energiatehokkuutta ja vähentämällä tällaisen teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa, ja edistetään vähähiilisen teknologian käyttöönottoa.

Parannetaan prosessiteollisuuden kilpailukykyä kasvattamalla huomattavasti sen resurssi- ja energiatehokkuutta ja vähentämällä tällaisen teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa, ja edistetään resurssi- ja energiatehokkaiden teknologioiden, prosessien ja materiaalien käyttöönottoa.

 

 

Tarkistus    95

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.6.2. alakohta – 2 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Avaruuteen liittyvien sovellusten tutkimukselle ja kehitykselle annettavalla tuella pyritään ennen kaikkea vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, ympäristönsuojeluun, kestäviin kuljetusjärjestelmiin ja maatalouteen. Tiedon jakamisen ja yhteentoimivan kehitystyön tavoitteiden on muodostettava pohja näillä aloilla annettavalle tuelle.

 

 

Tarkistus    96

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.6.3. alakohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Eurooppalaisista satelliiteista saatavien tietojen käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti, jos avaruuspohjaisten tietojen käsittelyä, validointia ja standardointia koordinoitaisiin ja organisoitaisiin yhteisvoimin. Tietojen käsittelyä ja levittämistä koskevat innovaatiot voivat myös varmistaa korkeamman tuoton avaruusinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille ja edistää vastaamista yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti jos niitä koordinoidaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi GEOSS-järjestelmän (Global Earth Observation System of Systems) tai eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman Galileon puitteissa tai IPCC:n kanssa ilmastonmuutoskysymysten osalta.

Eurooppalaisista satelliiteista saatavien tietojen käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti, jos avaruuspohjaisten tietojen käsittelyä, validointia ja standardointia koordinoitaisiin ja organisoitaisiin yhteisvoimin. Tietojen käsittelyä, levittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat innovaatiot, erityisesti maapalloa koskevan tutkimustiedon ja metatiedon vapaan saatavuuden ja vaihdon edistäminen voivat myös varmistaa korkeamman tuoton avaruusinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille ja edistää vastaamista yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti jos niitä koordinoidaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi GEOSS-järjestelmän (Global Earth Observation System of Systems) tai eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman Galileon puitteissa tai IPCC:n kanssa ilmastonmuutosta ja valtamerten seurantaa koskevien kysymysten osalta.

 

 

Tarkistus    97

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.6.3. alakohta – c alakohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Tuetaan kattavien ja jatkuvatoimisten maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmien kehittämistä edistämällä myös ilmastonmallintamisyhteisöjen ja ympäristön havainnointi- ja tiedonhallintayhteisöjen välistä yhteistyötä. Jäsenvaltioiden ottaminen mukaan yhteistyöhön on olennaista, sillä tallennetut tiedot ovat usein kansallisten viranomaisten omistuksessa.

 

 

Tarkistus    98

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.6 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1.6 a. Ekoinnovointi

 

Ekoinnovoinnin erityistavoitteet

 

Ekoinnovoinnin erityisenä tavoitteena on edistää innovatiivista eurooppalaista teollisuutta ja innovaatioyhteisöä, joka luo kohdennetusti uusia tuotteita, kehittää prosesseja ja palveluja, jotka synnyttävät vihreää kasvua ja ympäristöhyötyjä, ja jolla on maailmassa johtava asema. Tavoitteena on lisätä resurssitehokkuutta, vähentää ympäristövaikutuksia, ehkäistä (veden) saastumista ja/tai edetä tehokkaampaan, vaikuttavampaa ja vastuullisempaan luonnonvarojen käyttöön.

 

Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

 

Teollinen johtajuus ekoinnovoinnissa johtaa ympäristön kannalta parempaan toiminta- ja selviytymiskykyyn koko taloudessa, lisää kustannustehokkuutta ja hyödyttää yrityselämää ja yhteiskuntaa, niin maaseudulla kuin kaupungeissa asuvia kansalaisia. Ekoteollisuuden maailmanlaajuiset markkinat (2020) laajentuvat nopeasti, ja myös EU:n ekoteollisuussektori kasvaa nopeasti. Monet EU:n ekoteollisuuden yritykset kuuluvat maailman kärkikastiin. Horisontti 2020 -puiteohjelman on rakennuttava tälle pohjalle. Ekoinnovoinnin on ulotuttava talouden ja yhteiskunnan kaikille sektoreille ja siten synnytettävä merkittävä kilpailuetu Euroopalle kestävän kehityksen haasteeseen vastaamisessa. Siksi ekoinnovointi on olennainen mahdollistava teknologia.

 

Monet ekoteollisuuden yrityksistä ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nämä yritykset työllistävät lähes puolet koko työssäkäyvästä väestöstä. Siksi pk‑yritysten roolia suurempien teollisuusyritysten kumppaneina uusien teknologioiden ja ratkaisujen innovoinnissa ja innovaatioiden käyttöönotossa on vahvistettava.

 

Uusia innovaatioita syntyy etenkin ekoinnovoinnin ja muiden mahdollistavien teknologioiden kuten viestintäteknologian (seuranta ja kartoitus) ja nanoteknologioiden rajapinnassa.

 

Toimien päälinjat

 

Ekoinnovoinnilla tarkoitetaan mitä tahansa innovointia, jolla pyritään merkittävään ja osoitettavissa olevaan edistykseen kestävässä kehityksessä tai saavutetaan tällaista edistystä kestävän kehityksen alalla vähentämällä ympäristörasitusta, parantamalla ympäristöpaineiden sietokykyä tai lisäämällä luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja vastuullisuutta.

 

Ekoinnovointiin liittyvät toimet keskittyvät kestäviin innovaatioihin seuraavilla aloilla:

 

a) Vihreä energiantuotanto

 

b) Energiatehokkuus

 

c) Materiaalitehokkuus

 

d) Ympäristöystävällinen liikkuvuus

 

e) Vesihuolto

 

f) Jätehuolto

 

 

Tarkistus    99

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – a alakohta – 3 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2) Kohdennettu osa, jossa keskitytään niihin politiikan aloihin ja keskeisiin sektoreihin, jotka ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi, kestävän, vähähiilisen ja osallistavan kasvun tukemiseksi sekä ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjoamiseksi. Tämä osa auttaa unionia käsittelemään alakohtaisten poliittisten tavoitteiden tutkimus- ja innovointinäkökohtia.

2) Kohdennettu osa, jossa keskitytään niihin politiikan aloihin ja keskeisiin sektoreihin, jotka ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi, kestävän, vähähiilisen ja osallistavan kasvun tukemiseksi, uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi sekä ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjoamiseksi. Tämä osa auttaa unionia käsittelemään alakohtaisten poliittisten tavoitteiden tutkimus- ja innovointinäkökohtia.

 

 

Tarkistus    100

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 3 kohta – 3.1. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Pk-yrityksillä on kuitenkin – huolimatta niiden tärkeästä taloudellisesti ja työllistävästä vaikutuksesta ja merkittävästä innovointipotentiaalista – kokoon liittyviä ongelmia, kun ne pyrkivät tulemaan innovatiivisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Vaikka Euroopassa syntyy yhtä paljon uusyrityksiä kuin Yhdysvalloissa, eurooppalaisten pk-yritysten on huomattavasti vaikeampaa kasvaa suuriksi yrityksiksi kuin yhdysvaltalaisten kilpailijoidensa. Niille aiheuttaa lisäpainetta myös kansainvälistynyt liiketoimintaympäristö, jossa arvoketjut nivoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Pk-yritysten on parannettava innovointivalmiuksiaan. Niiden on tuotettava, otettava käyttöön ja kaupallistettava uutta tietämystä ja uusia liiketoimintaideoita entistä nopeammin ja laajemmin, jotta ne voisivat kilpailla menestyksellisesti nopeasti kehittyvillä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Haasteena on lisätä innovointia pk‑yrityksissä ja siten parantaa niiden kilpailukykyä ja kasvua.

Pk-yrityksillä on kuitenkin – huolimatta niiden tärkeästä taloudellisesti ja työllistävästä vaikutuksesta ja merkittävästä innovointipotentiaalista – kokoon liittyviä ongelmia, kun ne pyrkivät tulemaan innovatiivisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Vaikka Euroopassa syntyy yhtä paljon uusyrityksiä kuin Yhdysvalloissa, eurooppalaisten pk-yritysten on huomattavasti vaikeampaa kasvaa suuriksi yrityksiksi kuin yhdysvaltalaisten kilpailijoidensa. Niille aiheuttaa lisäpainetta myös kansainvälistynyt liiketoimintaympäristö, jossa arvoketjut nivoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Pk-yritysten on parannettava innovointivalmiuksiaan, ja niiden pääsyä erilaisiin rahoitustuen muotoihin (lainat, takuut, pääomasijoitukset) on helpotettava. Niiden on tuotettava, otettava käyttöön ja kaupallistettava uutta tietämystä ja uusia liiketoimintaideoita entistä nopeammin ja laajemmin, jotta ne voisivat kilpailla menestyksellisesti nopeasti kehittyvillä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Haasteena on lisätä innovointia pk‑yrityksissä ja siten parantaa niiden kilpailukykyä ja kasvua.

 

 

Tarkistus    101

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tähän haasteeseen vastaamiseksi toteutettavan tutkimuksen ja innovoinnin tavoitteina ovat kaikkien kansalaisten elinikäinen terveys ja hyvinvointi, korkealaatuiset ja taloudellisesti kestävät terveydenhuolto ja -hoitojärjestelmät sekä uudet työllistämis- ja kasvumahdollisuudet. Nämä tavoitteet edistävät merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi toteutettavan tutkimuksen ja innovoinnin tavoitteina ovat kaikkien kansalaisten elinikäinen terveys, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi, osallistavat, korkealaatuiset ja taloudellisesti kestävät terveydenhuolto ja ‑hoitojärjestelmät, ratkaisut, joilla voidaan vähentää väestön ikääntymisestä johtuvia kustannuksia, sekä uudet työllistämis- ja kasvumahdollisuudet. Nämä tavoitteet edistävät merkittävästi Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista.

 

 

Tarkistus    102

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

On lisättävä sellaisten sairauksien tutkimusta, joiden syitä voidaan hakea lämpötilan noususta ja ilmastonmuutoksesta ja jotka koskevat erityisesti, mutta eivät yksinomaan, Välimeren maita.

 

 

Tarkistus    103

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1 kohta – 1 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Tutkimuksella on mahdollistettava kehittyneiden terapiamuotojen ja soluterapioiden parantaminen, ja sen on keskityttävä kroonisten ja rappeuttavien sairauksien hoitoon.

 

 

Tarkistus    104

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Unionin terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmien kustannukset kasvavat kaiken aikaa kaikkien ikäryhmien ennaltaehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden kallistuessa. Yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten lukumäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2008 85 miljoonasta 151 miljoonaan vuonna 2060, ja yli 80-vuotiaiden lukumäärä kasvaa 22 miljoonasta 61 miljoonaan samana ajanjaksona. Näiden kustannusten leikkaaminen tai rajoittaminen siten, ettei niistä tule kestämättömiä, riippuu osittain kaikkien kansalaisten elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamisesta ja siten tautien ja toimintarajoitteisuuden tehokkaasta ehkäisystä, hoidosta ja hallinnasta.

Unionin terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmien kustannukset kasvavat kaiken aikaa kaikkien ikäryhmien ennaltaehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden kallistuessa. Yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten lukumäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2008 85 miljoonasta 151 miljoonaan vuonna 2060, ja yli 80-vuotiaiden lukumäärä kasvaa 22 miljoonasta 61 miljoonaan samana ajanjaksona. Näiden kustannusten estäminen tai rajoittaminen siten, ettei niistä tule kestämättömiä, riippuu osittain paremmasta tiedottamisesta kansalaisille terveyden taustatekijöistä ja heidän niitä koskevien vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämisestä, jotta kaikkien kansalaisten elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia voidaan parantaa mahdollisimman paljon, ja näin ollen tehokkaista ja asianmukaisella tasolla rahoitetuista estovälineistä, pääsystä sopivaan erikoishoitoon ja tautien ja toimintarajoitteisuuden hallinnasta siten, että sukupuoliulottuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon.

 

 

 

Tarkistus    105

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, keuhkosairaus, syöpä, diabetes, reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, allergiat, hengityselinsairaudet, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus, hedelmättömyyttä aiheuttavat häiriöt sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden, sairastuvuuden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia. Krooniset, ei-tarttuvat taudit aiheuttavat 86 prosenttia kuolemista WHO:n Euroopan alueella.

 

 

 

Tarkistus    106

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat unionissa yli 2 miljoonaa kuolemaa ja maksavat taloudelle yli 192 miljardia euroa, kun taas syöpä aiheuttaa neljänneksen kaikista kuolemista ja on 45–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Diabetesta sairastaa unionissa yli 27 miljoonaa henkilöä, ja aivotoiminnan häiriöiden (mukaan lukien, muttei pelkästään mielenterveyteen vaikuttavat sairaudet) kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 800 miljardia euroa. Ympäristö-, elintapa- ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat useisiin näistä taudeista, ja noin kolmasosan maailman tautitaakasta arvioidaan johtuvan näistä tekijöistä.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat unionissa yli 2 miljoonaa kuolemaa ja maksavat taloudelle yli 192 miljardia euroa. Syöpä aiheuttaa neljänneksen kaikista kuolemista ja on 45–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Yli 120 miljoonaa kansalaista sairastaa reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, diabetesta sairastaa unionissa yli 27 miljoonaa henkilöä, ja aivotoiminnan häiriöiden (mukaan lukien, muttei pelkästään mielenterveyteen vaikuttavat sairaudet) kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 800 miljardia euroa. Tämä summa kasvaa edelleen huomattavasti pääosin siksi, että Euroopan väestö ikääntyy, minkä myötä Parkinsonin ja Alzheimerin tautien kaltaisten neurodegeneratiivisten sairauksien aiheuttama rasite kasvaa. Ympäristö-, elintapa- ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat useisiin näistä taudeista, ja noin kolmasosan maailman tautitaakasta arvioidaan johtuvan näistä tekijöistä. Neljä riskitekijää: tupakka, epätasapainoinen ruokavalio, alkoholi ja liikunnan puute yhdessä ovat suurimmassa osassa tapauksia kroonisten ei-tarttuvien tautien taustalla. Kuitenkin joidenkin tautien, erityisesti neurodegeneratiivisten tautien kohdalla tehokkaiden ehkäisystrategioiden kehittäminen edellyttää tehostettua tautien syiden tutkimista ja paremman aikaisen diagnoosin ja hoitovaihtoehtojen kehittämistä.

 

 

Tarkistus    107

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 4 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Mielenterveysongelmat muodostavat lähes 20 prosenttia WHO:n Euroopan alueen tautitaakasta, ja yksi neljästä ihmisestä kärsii mielenterveysongelmista elämänsä jossain vaiheessa.

 

 

Tarkistus    108

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 4 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Lastentaudit ja keskoset

 

Lasten terveys on Euroopan unionissa ensisijaisen tärkeää. Kuten harvinaisten sairauksien kohdalla, myös lastensairauksien kohdalla tehokkaan tutkimuksen ja hoidon kehittäminen on mahdollista vain jäsenvaltioiden yhteisellä panoksella.

 

 

Tarkistus    109

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tartuntataudit (esim. HIV/AIDS, tuberkuloosi ja malaria) ovat maailmanlaajuinen huolenaihe. Ne aiheuttavat 41 prosenttia maailman 1,5 miljardista menetetystä sairastavuusvakioidusta elinvuodesta, joista 8 prosenttia Euroopassa. Myös uusiin epidemioihin ja kasvavaan mikrobilääkeresistenssin uhkaan on valmistauduttava.

Tartuntataudit (esim. HIV/AIDS, tuberkuloosi, malaria ja laiminlyödyt sairaudet) ovat maailmanlaajuinen huolenaihe. Ne aiheuttavat 41 prosenttia maailman 1,5 miljardista menetetystä sairastavuusvakioidusta elinvuodesta, joista 8 prosenttia Euroopassa. Vanhojen tartuntatautien, muun muassa tuberkuloosin, uudet tapaukset Euroopan alueella ja rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien yleistyminen kehitysmaissa korostaa tarvetta soveltaa laaja-alaista lähestymistapaa ja lisätä tutkimukseen ja kehittämiseen myönnettävää julkista tukea. Myös uusiin epidemioihin ja kasvavaan mikrobilääkeresistenssin uhkaan on valmistauduttava.

 

Tarkistus    110

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 5 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a. Harvinaiset sairaudet merkitsevät EU:lle ja jäsenvaltioille edelleen suurta haastetta. Koko EU:n alueella esiintyy 6000–8000 harvinaista sairautta, joista kärsii noin 30 miljoonaa ihmistä. Tieteellinen tieto ja asiantuntemus, jotka voisivat muodostaa perustan innovatiivisten ja tehokkaampien hoitojen kehittämiselle harvinaisesta sairaudesta kärsiville potilaille, ovat yhä puutteellisia. Tällä hetkellä suurimmalle osalle näistä potilaista on olemassa hyvin vähän tai ei lainkaan hoitovaihtoehtoja. EU:n antama tuki yhteistyölle varmistaa, että tietoa voidaan jakaa ja resursseja yhdistää mahdollisimman tehokkaasti, jotta harvinaisten sairauksien suhteen toteutetaan toimia tehokkaasti koko EU:n laajuisesti.

Perustelu

Komissio on asettanut tavoitteeksi kehittää 200 uutta hoitomuotoa harvinaisten tautien kansainvälisen konsortion puitteissa. Koska kustakin sairaudesta kärsivien potilaiden määrä on rajoitettu, myös uusia harvinaislääkkeitä koskevan tutkimuksen ja kehittämisen taloudellinen houkuttelevuus on vähäisempi. Siksi julkinen rahoitus auttaisi lieventämään tätä ongelmaa ja käynnistämään yksityisiä investointeja. Tutkimusyhteistyö on erittäin tärkeää, jotta niukkoja tietoja voidaan jakaa ja resursseja yhdistää mahdollisimman tehokkaasti ja harvinaisten sairauksien suhteen toteuttaa toimia tehokkaasti koko EU:ssa.

 

 

Tarkistus    111

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 6 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Samaan aikaan lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisprosessit kallistuvat ja käyvät kaiken aikaa tehottomimmiksi. Myös terveydelliseen epätasa-arvoon on puututtava, ja mahdollisuus käyttää tehokkaita ja toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä on taattava kaikilla eurooppalaisille.

Samaan aikaan lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisprosessit kallistuvat ja käyvät kaiken aikaa tehottomimmiksi, kun taas julkisen terveydenhuollon toimet, terveyden edistäminen, riskitekijöiden vähentäminen ja ehkäisystrategiat ovat pitkällä aikavälillä osoittautuneet kustannustehokkaiksi. Taustalla olevien eläinkokeiden tulosten sovellettavuus ihmisiin käy haastavammaksi. Tähän liittyvää, lainsäädäntöön vaikuttavaa tiedettä on parannettava. Myös terveydelliseen epätasa-arvoon on puututtava, ja mahdollisuus käyttää tehokkaita, elinkelpoisia ja toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä on taattava kaikille eurooppalaisille.

Perustelu

EU:n tutkimusalan olisi tuettava paradigman vaihtoa biolääketieteelliseen tutkimukseen ja siirtyä eläinkokeista nykyaikaisiin 2000-luvun testausmenetelmiin. Edistykset molekyylibiologiassa, bioteknologiassa ja muilla aloilla parantavat merkittävästi tutkijoiden mahdollisuuksia arvioida lääkkeitä ja rokotteita. Nämä edistykset voivat tehdä testauksesta nopeampaa, edullisempaa ja paremmin ihmisiin sovellettavissa olevaa.

 

 

Tarkistus    112

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.1. kohta – 6 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Yhä useammat tutkimukset osoittavat lisäksi, että tietyt kemialliset aineet vaikuttavat ihmisen hormonijärjestelmään ja terveyteen uhkaavalla tavalla. Näiden hormonaalisten haitta-aineiden uskotaan – erityisesti yhdistelminä – vaikuttavan muun muassa poikavauvojen sukupuolielinten epämuodostumiseen, nuorten tyttöjen murrosiän aikaistumiseen, lapsettomuuteen, lihavuuteen ja diabetekseen. Sen vuoksi koko tätä alaa on tutkittava tarkemmin.

 

 

Tarkistus    113

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.2. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin haasteisiin vastaamista, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi‑innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Yksittäisiltä jäsenvaltioilta puuttuvat usein resurssit, joita tarvittaisiin, jotta ne voisivat reagoida mahdollisimman tehokkaasti. Asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla, joita tuetaan asianmukaisella rahoitussitoumuksella, voidaan ja pitää edesauttaa näihin haasteisiin vastaamista, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

 

 

Tarkistus    114

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.2. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveydestä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi ja tehokkaiksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisille tieteidenvälisille ja monialaisille ryhmille.

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta ja tutkimustulosten tehokkaasta levittämisestä, jolla kasvatetaan perustietämystä terveydestä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi ja tehokkaiksi ehkäisytoimiksi, tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Erityisesti tarvitaan laaja-alaista ihmisbiologiaan perustuvaa tutkimuspanosta, jotta voidaan löytää ne avaintekijät, jotka aiheuttavat geneettisissä prosesseissa ja soluprosesseissa sairauksia laukaisevia häiriöitä. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisille tieteidenvälisille ja monialaisille ryhmille unionin lisäksi myös maailmanlaajuisella tasolla siten, että tuetaan esimerkiksi tutkimus- ja kehitysresursseja endeemisten alueiden ja malarian, denguekuumeen ja tuberkuloosin kaltaisten endeemisten tautien osalta.

 

 

Tarkistus    115

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.2. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Myös haasteen monimutkaisuus ja sen osa‑alueiden keskinäinen riippuvuus edellyttää Euroopan tason toimia. Monia lähestymistapoja, välineitä ja teknologioita voidaan soveltaa monilla tähän haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointi-aloilla, ja niitä on parasta tukea unionin tasolla. Näihin sisältyvät pitkäaikaisten kohorttitutkimusten kehittäminen ja kliinisten tutkimusten toteuttaminen, omiikka-tutkimuksen kliininen käyttö ja tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten kehittäminen käytännön terveydenhuollossa, etenkin sähköinen terveydenhuolto. Erilaisten väestöjen asettamia vaatimuksia on myös parasta käsitellä yhdennetysti, esimerkiksi monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä, harvinaisten sairauksien hoidossa ja tietotekniikka-avusteisen ja itsenäisten elinratkaisujen tarjoamisessa.

Myös haasteen monimutkaisuus ja sen osa‑alueiden keskinäinen riippuvuus edellyttää Euroopan tason toimia. Monia lähestymistapoja, välineitä ja teknologioita voidaan soveltaa monilla tähän haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointi-aloilla, ja niitä on parasta tukea unionin tasolla. Näihin sisältyvät terveyden edistämisen ja terveysosaamista koskevan tutkimuksen tukeminen, pitkäaikaisten kohorttitutkimusten kehittäminen ja kliinisten tutkimusten toteuttaminen, omiikka-tutkimuksen kliininen käyttö ja tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten kehittäminen käytännön terveydenhuollossa, etenkin sähköinen terveydenhuolto. Erilaisten väestöjen asettamia vaatimuksia on myös parasta käsitellä yhdennetysti, esimerkiksi monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä, monialaisten asiantuntijakeskusten tarjoamassa hoidossa, harvinaisten sairauksien hoidossa ja tietotekniikka-avusteisen ja itsenäisten elinratkaisujen tarjoamisessa.

 

 

Tarkistus    116

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.2. kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta unionin tason toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus, tukea annetaan kaikentyyppisiin tutkimus- ja innovointitoimiin perustutkimuksesta tietämyksen muuntamisen kautta laajamittaisiin kokeisiin ja demonstrointitoimiin ja yksityisten investointien keräämiseen sekä sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen ja laajennuskelpoisten ratkaisujen julkisiin ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat tarvittaessa yhteentoimivia ja joita tuetaan määritellyillä standardeilla ja/tai yhteisillä ohjeilla. Tämä koordinoitu eurooppalainen toiminta edistää eurooppalaisen tutkimusalueen käynnissä olevaa kehittämistä. Siinä luodaan tarvittaessa yhteyksiä toimiin, joita on kehitetty Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmassa ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa.

Jotta unionin tason toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus, tukea annetaan kaikentyyppisiin tutkimus- ja innovointitoimiin perustutkimuksesta tietämyksen muuntamisen kautta laajamittaisiin kokeisiin ja demonstrointitoimiin ja yksityisten investointien keräämiseen sekä sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen ja laajennuskelpoisten ratkaisujen julkisiin ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat tarvittaessa yhteentoimivia ja joita tuetaan määritellyillä standardeilla ja/tai yhteisillä ohjeilla. Tämä koordinoitu eurooppalainen toiminta edistää eurooppalaisen tutkimusalueen käynnissä olevaa kehittämistä. Tarvittaessa se myös täydentää ja luo synergioita niiden toimien kanssa, joita on kehitetty Kansanterveys kasvun tukena ‑ohjelmassa ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden sekä kroonisia tauteja koskevien tulevien toimien puitteissa.

 

 

Tarkistus    117

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.3. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varten on tunnettava terveyttä määrittävät tekijät ja käytössä on oltava rokotteiden kaltaiset tauteja tehokkaasti ehkäisevät välineet. Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien.

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varten on tunnettava henkistä ja fyysistä terveyttä määrittävät tekijät ja yhteydet niiden välillä, ja käytössä on oltava yhteisiin indikaattoreihin perustuva eurooppalainen tietoaineisto, tauteja tehokkaasti ehkäisevät välineet kuten rokotteet ja riskitekijöitä, muun muassa lihavuutta, torjuvat käyttäytymiseen vaikuttavat toimet. Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien ja varhaisen diagnoosin.

 

 

Tarkistus    118

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.3. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta tauteja, toimintarajoitteita ja työkyvyn alentumista voidaan ehkäistä, hallita, hoitaa ja parantaa onnistuneesti, on ymmärrettävä perinpohjaisesti niiden määrittävät tekijät ja syyt, prosessit ja vaikutukset sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Tehokas tiedonvaihto ja näiden tietojen liittäminen laajoihin kohorttitutkimuksiin on myös keskeistä. Tutkimustulokset on myös muunnettava kliinisiksi käytännöiksi erityisesti tekemällä kliinisiä tutkimuksia.

Jotta tauteja, toimintarajoitteita ja työkyvyn alentumista voidaan ehkäistä, hallita, hoitaa ja parantaa onnistuneesti, on parannettava tauteja koskevaa molekylaarista tietämystä biolääketieteellisen tutkimuksen avulla, ymmärrettävä perinpohjaisesti niiden määrittävät tekijät ja syyt, prosessit ja vaikutukset sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Hoidon ja erityisesti monivaiheisen ja yksilöllisen lääketieteen kehittäminen biolääketieteellisen tutkimuksen tulosten pohjalta on tehokas väline, jolla voidaan tarjota potilaan geneettiseen perimään ja tietyntyyppiseen tautiin sovitettua tautien hoitoa ja lisätä siten hoidon tehokkuutta ja parantaa potilaan elämänlaatua. Tehokas tiedonkeruu ja ‑vaihto, standardoitu tietojenkäsittely ja näiden tietojen liittäminen laajoihin kohorttitutkimuksiin on myös keskeistä. Tutkimustulokset on myös muunnettava oikea-aikaisesti kliinisiksi käytännöiksi erityisesti tekemällä kliinisiä monikeskustutkimuksia.

 

 

 

Tarkistus    119

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.3. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Taudeista ja toimintarajoitteisuudesta väestön ikääntyessä aiheutuva kasvava taakka lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Jos tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon halutaan edelleen kattavan kaikenikäiset, on pyrittävä parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhuolto- ja hoitoaloilla ja tuettava niiden levittämistä. Lisäksi on tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset sekä toimintarajoitteiset henkilöt voivat pysyä aktiivisina ja itsenäisinä. Näin voidaan lisätä heidän fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointiaan ja saada se jatkumaan kauemmin.

Taudeista ja toimintarajoitteisuudesta väestön ikääntyessä aiheutuva kasvava taakka lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Jos tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon halutaan edelleen kattavan kaikki henkilöt riippumatta heidän iästään, sukupuolestaan tai varoistaan, on pyrittävä parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa sekä diagnoosissa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhuolto- ja hoitoaloilla ja tuettava niiden levittämistä, lisättävä kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksia terveysosaamisen avulla. Lisäksi on tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja (joita tarvittaessa tarjotaan asiantuntijakeskuksissa) sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset, kroonisia sairauksia sairastavat henkilöt sekä toimintarajoitteiset henkilöt ja potilaat voivat pysyä aktiivisina ja itsenäisinä. Näin voidaan lisätä heidän fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan ja saada se jatkumaan kauemmin.

Perustelu

Krooniset taudit muodostavat suurimman haasteen EU:n tavoitteelle lisätä Euroopan kansalaisten elinikää kahdella terveellä vuodella vuoteen 2020 mennessä. Olisi tehtävä erityinen viittaus sen varmistamiseksi, että kaikki kroonisesti sairaat ihmiset hyötyvät ennaltaehkäisyn ja hoidon tarjoamista koskevan päätöksenteon paranemisesta, parhaiden käytäntöjen levittämisestä ja teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden hyödyntämisestä.

 

 

Tarkistus    120

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.3. kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kaikki nämä toimet toteutetaan niin, että tukea annetaan koko tutkimus- ja innovointisyklin ajan, mikä vahvistaa Eurooppaan sijoittautuneen teollisuuden kilpailukykyä ja lisää uusien markkinoiden kehittämismahdollisuuksia.

Kaikki nämä toimet toteutetaan niin, että tukea annetaan koko tutkimus- ja innovointisyklin ajan ja samalla vältetään tutkimuksen tarpeetonta päällekkäisyyttä, mikä vahvistaa uusien markkinoiden kehittämismahdollisuuksia ja Eurooppaan sijoittautuneen teollisuuden kilpailukykyä ja tukee pk-yrityksiä. Samalla korostetaan myös kaikkien terveysalan sidosryhmien, myös potilaiden ja potilasjärjestöjen, sitouttamista, jotta kehitetään sellaisia tutkimus- ja innovointitavoitteita, joilla varmistetaan kansalaisten aktiivinen osallistuminen ja jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja odotuksiaan. Siksi laaja tutkimuspohja on erittäin tärkeää Euroopan unionin korkean tason kilpailukyvylle ja tulevalle innovoinnille.

Perustelu

EU:n rahoittamassa terveystutkimuksessa olisi otettava huomioon autettavien kansalaisten – itse potilaiden – tarpeet ja odotukset. Potilasyhdistykset ovat kokemuksensa, näkemyksensä ja ajatustensa ansiosta ihanteellisessa asemassa auttamaan tutkimusohjelman laadinnassa, luomaan tarkoituksenmukaisia suhteita kaikkien tärkeimpien sidosryhmien kanssa ja ilmaisemaan potilaiden yhtenäisen äänen.

 

 

Tarkistus    121

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.3. kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivinen ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla.

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien psykososiaaliset ja käyttäytymiseen, ympäristöön, ilmastoon, köyhyyteen ja sukupuoleen liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; ihmisten tautien, myrkyllisyyden ja biomerkkiaineiden leviämistapojen sekä toimintamuotojen ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien välineiden, muun muassa rokotteiden, kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoidon parantaminen painottaen monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen ja harvinaislääkkeiden kehittämistä; perustutkimuksesta saadun tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin edistämällä korkealaatuista translaatiotutkimusta; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivisen ikääntymisen, itsenäisen ja tietotekniikka-avusteisen asumisen edistäminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen, muun muassa kehittämällä sähköisen terveydenhuollon ratkaisuja ja panemalla niitä laajemmin täytäntöön, ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla.

 

 

 

Tarkistus    122

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.3. kohta – 5 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Veteen liittyvien EU:n toimien tarvetta koskeviin tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi olisi osoitettava asianmukaista unionin rahoitusta tutkimukselle ja innovoinnille vettä koskevan innovoinnin alalla. Siksi osa Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaistalousarviosta (vuosina 2014–2020) olisi osoitettava tälle yhteiskunnalliselle haasteelle.

 

 

 

Tarkistus    123

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

2. Elintarviketurva ja -turvallisuus, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

Perustelu

Tarkistuksen 31 korjaus, jossa otetaan osittain huomioon komission huomautukset merien ja merenkulun tutkimuksen soveltamisalasta.

 

Tarkistus    124

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.1. alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyistä ja vähähiilistä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään biotalouteen.

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten, terveellisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti välttäen samalla nykyistä ekosysteemien liikakäyttöä, kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja elintarvikkeiden jalostusjärjestelmiä, joissa kunnioitetaan luonnon monimuotoisuutta, tuomalla yhteen määrällinen ja laadullinen näkökulma sekä kilpailukykyisiä ja vähähiilisiä toimitusketjuja.

 

 

Tarkistus    125

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.1. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja ‑tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Tämä elintarvikepula ei oikeuta nykyistä epätasapainoa kansallisen ylituotannon ja elintarvikkeiden tuonnin jatkuvan kasvun välillä eikä sillä voi perustella maailmanlaajuisen elintarvikeverkoston monimutkaistumista. Siksi Euroopan unionille on tärkeää, että toimitusketjuja hallitaan paremmin ottamalla huomioon etenkin vuodenaikojen kierto, tuotteiden alkuperä ja mahdollisuus jäljittää elintarvikkeiden alkuperä. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja ‑tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten maanseuranta-, alueidenhoito- ja ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Perustelu

Elintarvikkeiden parempi jäljitettävyys on Euroopan unionille ensisijaisen tärkeä tavoite, jotta ruokamyrkytysten alkuperä voidaan havaita paremmin ja välttää viivästykset tartunnan lähteen tunnistamisessa. Saksassa heinäkuussa 2011 puhjennut Escherichia coli -epidemia on erityisen relevantti esimerkki terveys- ja elintarvikekriisistä.

 

 

Tarkistus    126

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.1. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden, biomateriaalien, biopolttoaineiden ja biopohjaisten tuotteiden (kulutushyödykkeistä bulkkikemikaaleihin) markkinakysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän biologisia resursseja. Niiden tuotantoon tarvittavat maa- ja vesiekosysteemien kapasiteetit ovat kuitenkin rajalliset, niiden käyttöoikeuksista kilpaillaan eikä niitä useinkaan hallita optimaalisella tavalla, kuten esimerkiksi maaperän hiilipitoisuuden ja hedelmällisyyden voimakas heikkeneminen osoittaa. On olemassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi maatalousmaasta, metsistä, meristä ja makeista vesistä yhdistämällä agronomiset ja ympäristötavoitteet kestävämmäksi tuotannoksi.

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden, biomateriaalien, biopolttoaineiden ja biopohjaisten tuotteiden (kulutushyödykkeistä bulkkikemikaaleihin) markkinakysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän biologisia resursseja. Niiden tuotantoon tarvittavat maa- ja vesiekosysteemien kapasiteetit ovat kuitenkin rajalliset, niiden käyttöoikeuksista kilpaillaan eikä niitä useinkaan hallita optimaalisella tavalla, kuten esimerkiksi maaperän hiilipitoisuuden ja hedelmällisyyden voimakas heikkeneminen osoittaa. On olemassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ekosysteemien kestävyyden lisäämiseksi ja ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi maatalousmaasta, metsistä, meristä ja makeista vesistä yhdistämällä agronomiset ja ympäristötavoitteet kestävämmäksi tuotannoksi.

 

 

Tarkistus    127

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.1. kohta – 2 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Sellaisen vähän jätteitä tuottavan tuotantoketjun luominen, jolla pystytään myös turvaamaan elintarvikehuolto ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun puitteissa, voi laajeta maan/meren tasolla tuotantopanoksia vähentävistä paremmista hoitojärjestelmistä koko toimitusketjuun. Viljelijöiden kollektiivista tietoa luonnonvaroista, ekologisista tuotteista ja tuotteiden laadusta voidaan käyttää perustana vähentämään riippuvuutta ulkopuolisista tuotantopanoksista. Kuluttajien luottamukseen ja tuottajien sijaitsemiseen lähempänä perustuvat lyhyemmät elintarviketeollisuuden ketjut ovat myös perusta vähän jätettä tuottavalle ketjulle, ja samalla vastataan kuluttajien vaatimuksiin laadukkaista elintarvikkeista ja otetaan huomioon eläinten hyvinvointi.

 

Tarkistus    128

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.1. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Biologisten resurssien ja ekosysteemien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää huomattavasti kestävämmällä, tehokkaammalla ja yhdennetymmällä tavalla. Esimerkiksi metsien biomassan ja maatalouden, vesiviljelyn, teollisuuden ja myös kotitalouksien jätevirtojen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin.

Biologisten resurssien ja ekosysteemien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää huomattavasti kestävämmällä, tehokkaammalla ja yhdennetymmällä tavalla. Esimerkiksi maatalouden ja metsien biomassan ja maatalouden, vesiviljelyn, teollisuuden ja myös kotitalouksien jätevirtojen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin.

Perustelu

Olisi tehtävä selväksi, että itse maataloudessa on valtavat mahdollisuudet biomassan kestävään tuotantoon ja käyttöön, kun käytetään erikoiskasveja, kehitetään kasveja, joilla on ominaispiirteitä ja hyödynnetään viljakasvien ketjutettua käyttöä.

 

 

Tarkistus    129

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.2. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa- ja vesiympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi sekä tähän liittyvät julkiset hyödykkeet – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa- ja vesiympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, rehuksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi sekä tähän liittyvät julkiset hyödykkeet – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Markkinasuuntautuneiden toimien ohella biotalouden avulla myös ylläpidetään monia julkisia hyödykkeitä koskevia toimintoja, jotka olisi säilytettävä: maatalousmaisema ja metsitetty maisema, viljelymaa ja metsän luonnon monimuotoisuus, veden laatu ja saatavuus, maaperän toiminnallisuus, ilmaston vakaus, ilmanlaatu, tulvien ja tulipalojen sietokyky. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva avoin lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien, kuluttajien ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

 

 

Tarkistus    130

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.2. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020‑biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Tutkimuksen ja innovoinnin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys”, yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, jätepuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020-biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Tutkimuksen ja innovoinnin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

 

 

Tarkistus    131

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.2. kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Haasteisiin perustuvia toimia, joissa keskitytään yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin hyötyihin ja biotalouteen liittyvien sektoreiden ja markkinoiden uudenaikaistamiseen, tuetaan monialaisen tutkimuksen kautta, joka edistää innovointia ja johtaa uusien käytäntöjen, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Innovointiin sovelletaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa teknologisen, ei-teknologisen, organisatorisen, taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin ja muun muassa uudet liiketoimintamallit, brändin rakentamisen ja palvelut.

Haasteisiin perustuvia toimia, joissa keskitytään yhteiskunnallisiin, ympäristöön liittyviin ja taloudellisiin hyötyihin ja biotalouteen liittyvien sektoreiden, osallistuvien toimijoiden ja markkinoiden uudenaikaistamiseen, tuetaan monialaisen tutkimuksen kautta, joka edistää innovointia ja johtaa uusien käytäntöjen, kestävien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Innovointiin sovelletaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa teknologisen, ei-teknologisen, organisatorisen, taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin ja muun muassa uudet liiketoimintamallit, brändin rakentamisen ja palvelut. Viljelijöiden ja pk-yritysten mahdollisuudet edistää alan innovointia on tunnustettava täysimääräisesti. Biopohjaista taloutta koskevassa lähestymistavassa on otettava huomioon paikallisia valmiuksia edistävä paikallinen tieto ja mukauduttava moninaisuuteen ja monimutkaisuuteen.

 

 

Tarkistus    132

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarat ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen. Toimissa keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat sekä resurssitehokkaita (myös vähähiilisiä) että muutoksiin hyvin sopeutuvia, samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi.

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarat maailmanlaajuisesti ja parannetaan ekosysteemipalveluja, muun muassa suojellaan biologista monimuotoisuutta ja luonnollisia elinympäristöjä ja suojellaan maaperää ja vesiluonnonvaroja ja vastataan samalla ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskeviin haasteisiin. Toimissa edistetään systeemisiä lähestymistapoja ja keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa- ja metsätalousjärjestelmiin, myös luonnonmukaiseen viljelyyn, jotka ovat sekä resurssitehokkaita (myös vähähiilisiä ja vähän tuotantopanoksia käyttäviä) että muutoksiin hyvin sopeutuvia, samalla kun kehitetään elintarviketuotantojärjestelmien monipuolistamisen takaamiseen tähtääviä palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi.

 

Tarkistus    133

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – b alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on täyttää turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita koskevat kansalaisten vaatimukset, tehdä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksesta ja jakelusta kestävämpää ja parantaa elintarvikealan kilpailukykyä. Toimien painopisteenä ovat terveelliset ja turvalliset elintarvikkeet kaikille, tietoon perustuvat kuluttajavalinnat ja kilpailukykyiset elintarvikkeiden jalostusmenetelmät, joissa käytetään vähemmän resursseja ja jotka tuottavat vähemmän sivutuotteita, jätteitä ja kasvihuonekaasuja.

Tavoitteena on täyttää hyvälaatuisia, turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita koskevat kansalaisten vaatimukset, tehdä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksesta ja jakelusta sekä elintarvikkeiden kulutuksesta kestävämpää, parantaa elintarvikealan kilpailukykyä ja säilyttää Euroopan luonnon monimuotoisuus. Toimien painopisteenä ovat hyvälaatuisten, terveellisten, aitojen, korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden laaja valikoima kaikille, parempi kuluttajille suunnattu tiedottaminen ja kilpailukykyiset elintarvikkeiden jalostusmenetelmät, joissa käytetään vähemmän resursseja ja lisäaineita ja jotka tuottavat vähemmän sivutuotteita, jätteitä ja kasvihuonekaasuja.

 

 

Tarkistus    134

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on hyödyntää elollisia vesiluonnonvaroja kestävästi Euroopan valtameristä ja meristä saatavan sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn/tuoton maksimoimiseksi. Toimissa keskitytään elintarviketurvaan kohdistuvan optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseen kehittämällä kestävää ja ympäristöystävällistä kalastusta ja kilpailukykyistä eurooppalaista vesiviljelyä maailmanlaajuisen talouden puitteissa sekä meri-innovoinnin lisäämiseen bioteknologian avulla älykkään "sinisen" kasvun vauhdittamiseksi.

Tavoitteena on säilyttää elollisten vesiluonnonvarojen kestävät kulutustasot ja maksimoida Euroopan valtameristä ja meristä saatava sosiaalinen ja taloudellinen hyöty/tuotto ja suojella luonnon monimuotoisuutta sekä ekosysteemipalveluita. Toimissa keskitytään elintarviketurvaan kohdistuvan optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseen kehittämällä kestävää ja ympäristöystävällistä kalastusta ja eurooppalaista vesiviljelyä maailmanlaajuisen talouden puitteissa. Biotekniikan käyttöä avoimissa meriekosysteemeissä koskevat ympäristöhuolet on otettava huolellisesti huomioon. Ennalta varautumisen periaate sekä kansalaisyhteiskunnan huolet biotekniikan käytöstä ja leviämisestä avoimissa meriekosysteemeissä on otettava huomioon.

 

 

Tarkistus    135

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3 kohta – c a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) Toisena tavoitteena on torjua sellaisten sisämerissä ja joissa elävien lajien yhdenmukaistumista, joilla on merkittävä vaikutus ekosysteemien toimintaan erityisesti kasvaneen häiriönsietokyvyn takia.

Perustelu

On tärkeää puuttua yhdenmukaistumisilmiöön merissä ja joissa. Yksin EU:ssa on viime vuosikymmenten aikana yli 400 kalalajia tullut jokiin, joissa niitä ei aikaisemmin ole ollut.

 

 

Tarkistus    136

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – d alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, sellaisten integroitujen biojalostamojen kehittämiseen, joissa käytetään alkutuotannosta saatavaa biomassaa, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, ja uusien markkinoiden avaamiseen tukemalla standardointia, sääntelyä ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden vaikutuksen maankäyttöön ja maankäytön muutokset.

Tavoitteena on edistää uusiutuvaan energiaan perustuvaa ja energiatehokasta, resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, sellaisten integroitujen biojalostamojen kehittämiseen, joissa tuotetaan ja käytetään alkutuotannosta saatavaa biomassaa, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, ja uusien markkinoiden avaamiseen tukemalla tarvittaessa standardointia, mutta myös sääntely- ja demonstrointitoimilla ja muilla toimilla ottaen huomioon biotalouden ympäristö- ja sosioekonomiset vaikutukset maankäyttöön ja maankäytön muutokset sekä kansalaisyhteiskunnan näkemykset ja huolenaiheet.

Perustelu

Integroitujen biojalostamojen kehittämistä ei saa rajoittaa käyttöön.

 

 

Tarkistus    137

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 3 kohta – 3.1. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi 20 prosenttia energian loppukäytöstä pitäisi kattaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä, ja energiatehokkuuden pitäisi parantua 20 prosenttia. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiajärjestelmän uudistamista siten, että siinä yhdistyvät matala hiiliprofiili, energiavarmuus ja kohtuuhintaisuus, samalla kun parannetaan Euroopan taloudellista kilpailukykyä. Eurooppa on vielä kaukana tästä yleisestä tavoitteesta. 80 prosenttia Euroopan energiajärjestelmästä perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin, ja ala tuottaa 80 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Joka vuosi 2,5 prosenttia unionin bkt:stä käytetään energian tuontiin, ja tämä osuus tulee todennäköisesti kasvamaan. Tämän trendin jatkuminen johtaisi täydelliseen riippuvuuteen öljyn ja kaasun tuonnista vuoteen 2050 mennessä. Energian maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat voimakkaasti ja toimitusvarmuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden johdosta Euroopan teollisuus ja kuluttajat käyttävät entistä suuremman osan tuloistaan energiaan.

Unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi 20 prosenttia energian loppukäytöstä pitäisi kattaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä, ja energiatehokkuuden pitäisi parantua 20 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä pitäisi saada aikaan 80–95 prosentin vähennykset kasvihuonekaasupäästöihin. Kaikki vuoden 2050 etenemissuunnitelman hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat osoittavat, että uusiutuvaa energiaa koskevien teknologioiden osuus energiantoimitusteknologioista on tämän vuosisadan puoliväliin mennessä suurin ja että loppukäyttäjien energiatehokkuudella on ratkaiseva asema tavoitteiden saavuttamisessa. Siksi on asianmukaista, että 80 prosenttia tähän haasteeseen kuuluvista määrärahoista osoitetaan uusiutuvaa energiaa ja loppukäyttäjien energiatehokkuutta koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiajärjestelmän uudistamista siten, että siinä yhdistyvät matala hiiliprofiili, energiavarmuus ja kohtuuhintaisuus, samalla kun parannetaan Euroopan taloudellista kilpailukykyä. Eurooppa on vielä kaukana tästä yleisestä tavoitteesta. 80 prosenttia Euroopan energiajärjestelmästä perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin, ja ala tuottaa 80 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Joka vuosi 2,5 prosenttia unionin bkt:stä käytetään energian tuontiin, ja tämä osuus tulee todennäköisesti kasvamaan. Tämän trendin jatkuminen johtaisi täydelliseen riippuvuuteen öljyn ja kaasun tuonnista vuoteen 2050 mennessä. Energian maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat voimakkaasti ja toimitusvarmuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden johdosta Euroopan teollisuus ja kuluttajat käyttävät entistä suuremman osan tuloistaan energiaan.

 

Tarkistus    138

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 3 kohta – 3.1. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevassa etenemissuunnitelmassa osoitetaan, että tavoitteena olevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset on suurelta osin toteutettava unionin alueella. Tämä merkitsisi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 90 prosentilla energia-alalla, 80 prosentilla teollisuudessa, vähintään 60 prosentilla liikenteessä ja noin 90 prosentilla asumisessa ja palveluissa vuoteen 2050 mennessä.

Komission laatimassa siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevassa etenemissuunnitelmassa katsotaan, että tavoitteena olevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset on suurelta osin toteutettava unionin alueella, koska asiasta ei ole maailmanlaajuista sopimusta. Tämä merkitsisi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä jopa yli 90 prosentilla energia-alalla, yli 80 prosentilla teollisuudessa, 60 prosentilla liikenteessä ja 90 prosentilla asumisessa ja palveluissa vuoteen 2050 mennessä.

Perustelu

Kasvihuonekaasujen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä koskevasta lopullisesta tavoitteesta ei ole vielä tehty päätöstä. 80–95 prosentin tavoitteet ovat toivottuja mutta eivät välttämättä toteuttamiskelpoisia.

 

Tarkistus    139

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 3 kohta – 3.3. alakohta – b alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa sellaisia innovatiivisia uusiutuvia energialähteitä ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita, jotka tarjoavat mittakaavaltaan suurempia, kustannuksistaan alhaisempia ja ympäristön kannalta turvallisia teknologioita, joiden muuntohyötysuhde on korkeampi ja jotka ovat paremmin saatavilla erilaisilla markkinoilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä.

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa sellaisia innovatiivisia uusiutuvia energialähteitä ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita, jotka tarjoavat mittakaavaltaan suurempia, kustannuksistaan alhaisempia ja ympäristön kannalta turvallisia teknologioita, joiden muuntohyötysuhde on korkeampi ja jotka ovat paremmin saatavilla erilaisilla markkinoilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Toimissa keskitytään myös uusiutuvan energian säilytysteknologian tutkimukseen ja kehitykseen.

 

 

 

Tarkistus    140

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 3 kohta – 3.3. alakohta – d alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

d) Euroopan yhteinen älykäs sähköverkko

d) Euroopan yhteinen älykäs sähköverkko, jonka avulla uusiutuvat energialähteet voidaan sisällyttää täysimääräisesti energialähteiden valikoimaan

 

Tarkistus    141

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 3 kohta – 3.3. alakohta – e alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään energiateknologioiden monialaiseen tutkimukseen (mukaan lukien visionääriset toimet) ja yleiseurooppalaisten tutkimusohjelmien ja maailmanluokan infrastruktuurien yhteiseen toteuttamiseen.

Toimissa keskitytään energiateknologioiden monialaiseen tutkimukseen (mukaan lukien visionääriset toimet) ja laitteiden, välineiden ja uuden teknologisen kehityksen vaikutukseen meriympäristöön ja yleiseurooppalaisten tutkimusohjelmien ja maailmanluokan infrastruktuurien yhteiseen toteuttamiseen.

 

Tarkistus    142

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3. alakohta – a alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ajoneuvojen tehokkuuden parantamiseen, uuden sukupolven sähköajoneuvojen ja muiden päästöttömien tai lähes päästöttömien ajoneuvojen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, myös uraauurtavien moottoreiden, akkujen ja infrastruktuurien avulla, vaihtoehtoisten polttoaineiden ja innovatiivisten ja tehokkaampien käyttövoimajärjestelmien tutkimiseen ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mukaan lukien polttoaineinfrastruktuuri, infrastruktuurien käytön optimointiin älykkäiden liikennejärjestelmien ja älylaitteiden avulla sekä kysynnänhallinnan ja julkisen ja moottorittoman liikenteen käytön lisäämiseen etenkin kaupunkialueilla.

Toimissa keskitytään luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ajoneuvojen tehokkuuden parantamiseen, uuden sukupolven vähäpäästöisten ja kohtuullisilla markkinahinnoilla myytävien ajoneuvojen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, myös uraauurtavien moottoreiden, akkujen ja infrastruktuurien avulla, vaihtoehtoisten polttoaineiden ja innovatiivisten ja tehokkaampien käyttövoimajärjestelmien tutkimiseen ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mukaan lukien polttoaineinfrastruktuuri, infrastruktuurien käytön optimointiin älykkäiden liikennejärjestelmien ja älylaitteiden avulla sekä kysynnänhallinnan ja julkisen ja moottorittoman liikenteen käytön lisäämiseen etenkin kaupunkialueilla.

 

Tarkistus    143

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3. alakohta – c alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään uuden sukupolven innovatiivisten liikennevälineiden kehittämiseen ja pohjan rakentamiseen seuraavalle sukupolvelle kehittämällä uudenlaisia konsepteja ja malleja, älykkäitä valvontajärjestelmiä ja yhteentoimivia standardeja, tehostamalla tuotantoprosesseja, lyhentämällä kehitysaikoja ja alentamalla elinkaarikustannuksia.

Toimissa keskitytään uuden sukupolven innovatiivisten liikennevälineiden kehittämiseen ja pohjan rakentamiseen seuraavalle sukupolvelle kehittämällä uudenlaisia konsepteja ja malleja kilpailukykyisin markkinahinnoin, älykkäitä valvontajärjestelmiä ja yhteentoimivia standardeja, tehostamalla tuotantoprosesseja, lyhentämällä kehitysaikoja ja alentamalla elinkaarikustannuksia.

 

 

Tarkistus    144

 

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka‑aineet

5. Ilmasto- ja vesitoimet, resurssitehokkuus ja raaka‑aineiden kestävä käyttö

 

Tarkistus    145

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.1. alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas ja ilmastonmuutokseen sopeutuva talous sekä raaka-aineiden kestävä saatavuus, jotta maailman kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää planeettamme luonnonvarojen kestokyvyn rajoissa. Toimilla edistetään Euroopan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamista ja varmistetaan samalla ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja kestävyys, pidetään ilmaston keskimääräinen lämpeneminen alle 2 °C:ssa ja mahdollistetaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas ja ilmastonmuutokseen sopeutuva talous, luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelu ja kestävä hallinnointi sekä raaka-aineiden ja veden kestävä käyttö ja saatavuus, jotta maailman kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää planeettamme maa- ja meriluonnonvarojen kestokyvyn rajoissa. Toimilla edistetään Euroopan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamista ja varmistetaan samalla ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja kestävyys, pidetään ilmaston keskimääräinen lämpeneminen alle 2 °C:ssa, mahdollistetaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja suojellaan kulttuuriperintöä.

 

Tarkistus    146

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.1. kohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Maapallon ilmastojärjestelmän suurten osien vakavien ja suurelta osin peruuttamattomien muutosten vuoksi on otettava huomioon kaikki ilmaston lämpenemisen lähteet ja kaikki lieventämisvaihtoehdot. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi nopean toiminnan strategioilla (esimerkiksi fluorihiilivetyjen, noen ja alailmakehän otsonin vähennykset, hiilidioksidin biologinen talteenotto) voidaan vaikuttaa ilmastoon nopeimmin eli muutamassa vuosikymmenessä tai vielä lyhyemmässä ajassa.

Perustelu

Tarkistuksella korvataan lausuntoluonnoksen tarkistus 29.

 

Tarkistus    147

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.1. kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta, mukaan lukien niiden etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen, on olennaisen tärkeää nykyaikaisten yhteiskuntien ja niiden talouksien toiminnalle. Euroopan eri teollisuudenalat, kuten rakennusteollisuus, kemianteollisuus, autoteollisuus, lentokone- ja avaruusteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus, joiden tuottama yhteenlaskettu lisäarvo on yli 1,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä, ovat raskaasti riippuvaisia raaka-aineiden saannista. Unionin raaka-ainetoimituksiin kohdistuu kuitenkin jatkuvasti kasvavia paineita. Unioni on myös suuresti riippuvainen strategisesti tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, johon markkinoiden vääristymät vaikuttavat hälyttävällä tavalla. Unionilla on edelleen arvokkaita mineraalivaroja, joiden tutkimista ja hyödyntämistä rajoittaa riittävän teknologian puute ja hidastaa kasvava maailmanlaajuinen kilpailu. Kun otetaan huomioon raaka-aineiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja taloudelle ja niiden soveltaminen innovatiivisissa tuotteissa, raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta on unionille elintärkeää.

Raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta, mukaan lukien niiden etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen, on olennaisen tärkeää nykyaikaisten yhteiskuntien ja niiden talouksien toiminnalle. Euroopan eri teollisuudenalat, kuten rakennusteollisuus, kemianteollisuus, autoteollisuus, lentokone- ja avaruusteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus, joiden tuottama yhteenlaskettu lisäarvo on yli 1,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä, ovat raskaasti riippuvaisia raaka-aineiden saannista. Unionin raaka-ainetoimituksiin kohdistuu kuitenkin jatkuvasti kasvavia paineita, varsinkin kun otetaan huomioon heikko jätekierron hallinta. Unioni on myös suuresti riippuvainen strategisesti tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, johon markkinoiden vääristymät vaikuttavat hälyttävällä tavalla. Unionilla on edelleen arvokkaita mineraalivaroja, joiden tutkimista ja hyödyntämistä rajoittaa riittävän teknologian puute ja hidastaa kasvava maailmanlaajuinen kilpailu. Kun otetaan huomioon raaka-aineiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja taloudelle ja niiden soveltaminen innovatiivisissa tuotteissa, raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta on unionille elintärkeää.

 

Tarkistus    148

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.1. kohta – 4 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Ilmastonmuutos uhkaa myös Euroopan kulttuuriperintöä. Haasteiden ymmärtäminen ja asianmukaisen vastauksen antaminen ovat ratkaisevia identiteetin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämiseksi ja matkailuun liittyvien taloudellisten hyötyjen maksimoimiseksi.

 

 

Tarkistus    149

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.2. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kasvihuonekaasupäästöjä ja -pitoisuuksia koskevien unionin ja kansanvälisten tavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviäminen edellyttää kustannustehokkaiden teknologioiden ja sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Unionin ja maailmanlaajuisissa poliittisissa kehyksissä on varmistettava, että ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja ennallistetaan asianmukaisesti, jotta säilytetään niiden kyky tarjota resursseja ja palveluja myös tulevaisuudessa. Tutkimus ja innovointi voi auttaa turvaamaan luotettavan ja kestävän raaka-aineiden saannin ja varmistamaan huomattavan vähennyksen resurssien käytössä ja tuhlaamisessa.

Kasvihuonekaasupäästöjä koskevien unionin ja kansanvälisten tavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviäminen edellyttää kestävien ja tehokkaiden muiden kuin teknologisten ja teknologisten ratkaisujen sekä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Unionin ja maailmanlaajuisissa poliittisissa kehyksissä on varmistettava, että ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja ennallistetaan asianmukaisesti, jotta säilytetään niiden kyky tarjota resursseja ja palveluja myös tulevaisuudessa. Tutkimus ja innovointi voi auttaa turvaamaan luotettavan ja kestävän raaka-aineiden saannin ja varmistamaan huomattavan vähennyksen resurssien käytössä ja tuhlaamisessa.

 

Tarkistus    150

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.2. kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Unionin toimissa keskitytään siis tukemaan keskeisiä unionin tavoitteita ja politiikkoja, muun muassa seuraavia: Eurooppa 2020 ‑strategia, Innovaatiounioni, Resurssitehokas Eurooppa ja siihen liittyvä etenemissuunnitelma, etenemissuunnitelma siirtymiselle kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä, raaka-aineita koskeva aloite, unionin kestävän kehityksen strategia, unionin yhdennetty meripolitiikka, meristrategiapuitedirektiivi, ekoinnovoinnin toimintasuunnitelma sekä Euroopan digitaalisstrategia. Nämä toimet parantavat yhteiskunnan kykyä sopeutua ympäristön ja ilmaston muutoksiin ja varmistaa raaka-aineiden saanti.

Unionin toimissa keskitytään siis tukemaan keskeisiä unionin tavoitteita ja politiikkoja, muun muassa seuraavia: Eurooppa 2020 ‑strategia, Innovaatiounioni, Resurssitehokas Eurooppa ja siihen liittyvä etenemissuunnitelma, etenemissuunnitelma siirtymiselle kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä, raaka-aineita koskeva aloite, unionin kestävän kehityksen strategia, unionin yhdennetty meripolitiikka, meristrategiapuitedirektiivi, ekoinnovoinnin toimintasuunnitelma sekä seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma. Nämä toimet parantavat yhteiskunnan kykyä sopeutua ympäristön ja ilmaston muutoksiin ja varmistaa raaka‑aineiden saanti.

 

Tarkistus    151

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.2. kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kun otetaan huomioon ilmaston ja ympäristön rajat ylittävä ja maailmanlaajuinen luonne, niiden mittakaava ja monimutkaisuus sekä raaka-aineiden toimitusketjun kansainvälinen ulottuvuus, toimet on toteuttava unionin ja sitä laajemmalla tasolla Tarvittavan tutkimuksen monitieteinen luonne vaatii toisiaan täydentävien resurssien ja osaamisen yhdistämistä, jotta tähän haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti. Resurssien käytön ja ympäristövaikutusten vähentäminen samalla kilpailukykyä lisäten edellyttää ratkaisevaa yhteiskunnallista ja teknologista siirtymää talouteen, joka perustuu luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kestävään suhteeseen. Koordinoiduissa tutkimus- ja innovointitoimissa parannetaan ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ymmärtämistä ja ennustamista systeemisestä ja monialaisesta näkökulmasta, vähennetään epävarmuustekijöitä, määritellään ja arvioidaan haavoittuvia kohteita, riskejä, kustannuksia ja mahdollisuuksia sekä laajennetaan yhteiskunnallisten ja poliittisten toimien ja ratkaisujen kattavuutta ja parannetaan niiden tehokkuutta. Toimissa pyritään myös parantamaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimijoiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti tähän prosessiin.

Kun otetaan huomioon ilmaston ja ympäristön rajat ylittävä ja maailmanlaajuinen luonne, niiden mittakaava ja monimutkaisuus sekä raaka-aineiden toimitusketjun kansainvälinen ulottuvuus, toimet on toteuttava unionin ja sitä laajemmalla tasolla Tarvittavan tutkimuksen monitieteinen luonne vaatii toisiaan täydentävien resurssien ja osaamisen yhdistämistä, jotta tähän haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti. Resurssien käytön ja ympäristövaikutusten vähentäminen samalla kilpailukykyä lisäten edellyttää ratkaisevaa yhteiskunnallista ja teknologista siirtymää kestävään talouteen, joka perustuu luonnon monimuotoisuuden ja ihmisväestön hyvinvoinnin molempia hyödyttävään suhteeseen. Koordinoiduissa tutkimus- ja innovointitoimissa parannetaan ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ymmärtämistä ja ennustamista systeemisestä ja monialaisesta näkökulmasta, vähennetään epävarmuustekijöitä, määritellään ja arvioidaan haavoittuvia kohteita, riskejä, kustannuksia ja mahdollisuuksia sekä laajennetaan yhteiskunnallisten ja poliittisten toimien ja ratkaisujen kattavuutta ja parannetaan niiden tehokkuutta. Toimissa pyritään myös parantamaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimijoiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti tähän prosessiin.

 

Tarkistus    152

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.2. kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Raaka-aineiden saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta.

Raaka-aineiden kestävän käytön ja saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, suunnittelu, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta.

 

 

 

Tarkistus    153

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.3. alakohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen

a) Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei‑teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen tuntemuksen parantamiseen ja luotettavien ilmastoennusteiden tekemiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis- ja riskinvälttämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen.

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä ja ‑strategioita, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä ja hiukkaspäästöjä ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen tuntemuksen parantamiseen sekä ääri-ilmiöihin ja äkillisiin muutoksiin liittyviin riskeihin luotettavien ilmastoennusteiden tekemisen avulla; otsonikerroksen ja ilmaston välisen vuorovaikutuksen sekä ilmakehässä tapahtuvan vedenkierron ymmärtämiseen; vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen maailmanlaajuisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis- ja riskinvälttämistoimenpiteiden kehittämiseen, kulttuuriperintöön kohdistuvat uhat mukaan lukien; vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen ja sellaisten nopean toiminnan strategioiden määrittelemiseen, joilla vaikutetaan ilmastoon muutamassa vuosikymmenessä.

 

Tarkistus    154

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.3. alakohta – b alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on antaa tietoa sellaista luonnonvarojen hoitoa varten, jolla saavutetaan kestävä tasapaino rajallisten luonnonvarojen ja yhteiskunnan ja talouden tarpeiden välille. Toimissa keskitytään tiedon lisäämiseen ekosysteemien toiminnasta, niiden vuorovaikutuksesta yhteiskunnallisten järjestelmien kanssa ja niiden asemasta talouden ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpidossa sekä tiedon ja välineiden tarjoamiseen tehokasta päätöksentekoa ja yleisön osallistamista varten.

Tavoitteena on antaa tietoa sellaista luonnonvarojen hoitoa varten, jolla saavutetaan kestävä tasapaino rajallisten luonnonvarojen ja yhteiskunnan ja talouden tarpeiden välille. Toimissa keskitytään kestävän vesivaroihin ja vesipalveluihin siirtymisen, niiden hoidon ja käytön takaamiseen, tiedon lisäämiseen ekosysteemien toiminnasta, mukaan luettuna valtamerten ja metsien rooli ilmaston lämpenemisen estämisessä, niiden vuorovaikutuksesta yhteiskunnallisten järjestelmien kanssa ja niiden asemasta talouden ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpidossa sekä tiedon ja välineiden tarjoamiseen tehokasta päätöksentekoa ja yleisön osallistamista varten.

 

 

Tarkistus    155

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.3. alakohta – c alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

c) Muiden kuin energia- ja maatalousraaka‑aineiden kestävän saannin varmistaminen

c) Muiden kuin energia- ja maatalousraaka‑aineiden kestävän käytön, hoidon ja saannin varmistaminen

 

Tarkistus    156

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.3. alakohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja raaka-aineiden kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä etsintää, talteenottoa, jalostusta, kierrätystä ja hyödyntämistä varten sekä niiden korvaamiseen taloudellisesti houkuttelevilla vaihtoehdoilla, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. Toimissa keskitytään raaka-aineiden saatavuutta koskevan tietämyspohjan parantamiseen, raaka-aineiden kestävän saannin ja käytön edistämiseen, vaihtoehtojen löytämiseen kriittisille raaka-aineille sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen raaka-aineista ja niitä koskevan osaamisen lisääminen.

Tavoitteena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja raaka-aineiden kustannustehokasta, resurssitehokasta ja ympäristöystävällistä käyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä varten sekä niiden korvaamiseen taloudellisesti houkuttelevilla vaihtoehdoilla, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. Toimissa keskitytään saatavuutta koskevan tietämyspohjan parantamiseen, raaka‑aineiden kestävän saannin ja käytön edistämiseen, ekosuunnittelun edistämiseen, vaihtoehtojen löytämiseen kriittisille raaka-aineille, suljettujen prosessien ja järjestelmien kehittämiseen, kierrätys- ja uudelleenkäyttöstrategioiden ja ‑teknologian tukemiseen, kysyntäpuolen toimenpiteisiin, joilla lisätään kansalaisten ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia raaka-aineiden kulutuksen ja tuhlaamisen vähentämisessä, sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseen raaka-aineista ja niitä koskevan osaamisen lisäämiseen.

 

Tarkistus    157

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.3. alakohta – d alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on edistää kaikenlaista ekoinnovointia, joka mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen. Toimissa keskitytään ekoinnovatiivisten teknologioiden, prosessien, palvelujen ja tuotteiden parantamiseen ja niiden markkinoille saattamisen ja replikoinnin edistämiseen, kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, innovatiivisten politiikkojen ja yhteiskunnallisten muutosten tukemiseen, vihreään talouteen siirtymisessä edistymisen mittaamiseen ja arviointiin sekä resurssitehokkuuden edistämiseen digitaalisten järjestelmien avulla.

Tavoitteena on edistää kaikenlaista ekoinnovointia, joka mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen. Toimissa keskitytään ekoinnovatiivisten teknologioiden (mukaan lukien kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja palauttamiseen liittyvä teknologia ja uudet materiaalit), prosessien, palvelujen ja tuotteiden parantamiseen ja niiden markkinoille saattamisen ja replikoinnin edistämiseen, kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, innovatiivisten politiikkojen ja yhteiskunnallisten muutosten tukemiseen, vihreään talouteen siirtymisessä edistymisen mittaamiseen ja arviointiin sekä resurssitehokkuuden edistämiseen digitaalisten järjestelmien avulla.

 

 

Tarkistus    158

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.3. kohta – e alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

e) Kattavien ja jatkuvatoimisten maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmien kehittäminen

e) Kattavien ja jatkuvatoimisten maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmien kehittäminen

Tavoitteena on varmistaa näiden haasteiden käsittelyssä tarvittavien pitkän aikavälin tietojen saanti. Toimissa keskitytään maapallon havainnoinnin ja seurannan valmiuksiin, teknologioihin ja tietoinfrastruktuureihin, jotka voivat jatkuvasti antaa ajantasaisia ja tarkkoja tietoja ja ennusteita. Toimissa edistetään vapaita, avoimia ja rajoittamattomia mahdollisuuksia käyttää yhteentoimivia tietoja.

Tavoitteena on varmistaa näiden haasteiden käsittelyssä tarvittavien pitkän aikavälin tietojen saanti. Toimissa keskitytään sekä kaukohavainnoinnin että paikan päällä suoritettavien mittauksien avulla tapahtuvan maapallon havainnoinnin ja seurannan valmiuksiin, teknologioihin ja tietoinfrastruktuureihin, jotka voivat jatkuvasti antaa ajantasaisia ja tarkkoja tietoja ja mahdollistaa ennusteiden laatimisen. Toimissa edistetään vapaita, avoimia ja rajoittamattomia mahdollisuuksia käyttää yhteentoimivia tietoja.

 

 

Tarkistus    159

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 kohta – 6.3.2. kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, myös vammaiset henkilöt, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

 

 

Tarkistus    160

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 kohta – 6.3.1. alakohta – 2 alakohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa;

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen myös kuulemalla kansalaisjärjestöjä, erityisesti vammaisjärjestöjä, tutkimuksessa ja innovoinnissa;

Perustelu

Yhteiskunnan kannalta hyödyllisen ja tarkoituksenmukaisen tutkimuksen tuottamiseksi on olennaisen tärkeää, että vammaiset ja heitä edustavat järjestöt otetaan täysimääräisesti mukaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettaviin tutkimushankkeisiin. Se on ratkaisevaa, jos eurooppalaisen tutkimuksen halutaan tuottavan tuloksia, jotka ovat yhteiskunnan ja kansalaisten, erityisesti toimintarajoitteisten ihmisten, tarpeiden mukaisia. Tässä vaiheessa ei tällä hetkellä ole mainittu toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimukseen, ja ehdotusta olisi muutettava sitä vastaavaksi.

 

Tarkistus    161

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 kohta – 6.3.1. alakohta – 2 alakohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa;

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa; tieteen yhteiskunnallisen arvostuksen lisääminen

Perustelu

Tieteen merkityksen ymmärtäminen on tärkeä tekijä yhteiskunnalle.

 

Tarkistus    162

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 kohta – 6.3.3. alakohta – 2 alakohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

d) Euroopan selviytymiskyvyn parantamien kriiseissä ja katastrofeissa;

d) Euroopan ennaltaehkäisy-, vastaus- ja selviytymiskyvyn parantaminen kriiseissä ja katastrofeissa, mukaan lukien luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit;

 

Tarkistus    163

Ehdotus asetukseksi

Liite I – V osa – 1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopalla on joukko rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät sen innovointikapasiteettiin ja kykyyn tuottaa uusia palveluja, tuotteita ja prosesseja. Euroopan keskeisiä ongelmia ovat heikko kyky houkutella lahjakkuuksia ja pitää heidät Euroopassa, olemassa olevien tutkimusvahvuuksien liian vähäinen käyttö taloudellisen tai yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen, yritystoiminnan vähäisyys, huippuosaamiskeskusten resurssit, jotka eivät riitä maailmanlaajuiseen kilpailuun, sekä liialliset esteet Euroopan tason yhteistyölle korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan osaamiskolmiossa.

Euroopalla on joukko rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät sen innovointikapasiteettiin ja kykyyn tuottaa uusia palveluja, tuotteita ja prosesseja. Euroopan keskeisiä ongelmia ovat heikko kyky houkutella lahjakkuuksia ja pitää heidät Euroopassa, eri alueille historiallisesti ominaisten teknisten ja tieteellisten taitojen köyhtyminen, olemassa olevien tutkimusvahvuuksien liian vähäinen käyttö taloudellisen tai yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen, yritystoiminnan vähäisyys, huippuosaamiskeskusten resurssit, jotka eivät riitä maailmanlaajuiseen kilpailuun, sekä liialliset esteet Euroopan tason yhteistyölle korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan osaamiskolmiossa.

 

Tarkistus    164

Ehdotus asetukseksi

Liite I – V osa – 2 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

EIT käsittelee näitä kysymyksiä edistämällä rakenteellisia muutoksia Euroopan innovaatiokentässä. Se pyrkii tähän edistämällä kaikkein korkealuokkaisimman korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan integrointia ja luomalla siten uusia innovoinnille otollisia ympäristöjä sekä edistämällä ja tukemalla yrittäjähenkisten tutkijoiden uutta sukupolvea. Tällä tavoin EIT edistää Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Nuoret liikkeellä" tavoitteiden saavuttamista.

EIT käsittelee näitä kysymyksiä edistämällä rakenteellisia muutoksia Euroopan innovaatiokentässä. Se pyrkii tähän edistämällä kaikkein korkealuokkaisimman korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan integrointia ja levittämällä tällä tavoin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistyötoimintakeskittymiä kaikille Euroopan alueille ja luomalla siten uusia innovoinnille otollisia ympäristöjä sekä edistämällä ja tukemalla yrittäjähenkisten tutkijoiden uutta sukupolvea. Tällä tavoin EIT edistää Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Nuoret liikkeellä" tavoitteiden saavuttamista.

 

Tarkistus    165

Ehdotus asetukseksi

Liite I – V osa – 2 kohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

EIT toimii osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta liiketoiminnan logiikkaa noudattaen. Tämä edellyttää vahvaa johtajuutta: kullakin osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on oma toimitusjohtaja. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita edustaa yksi oikeussubjekti, mikä mahdollistaa yksinkertaisemman päätöksenteon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on laadittava vuotuiset liiketoimintasuunnitelmat, joihin sisältyy kunnianhimoinen toimikokonaisuus aina koulutuksesta yritysten perustamiseen. Liiketoimintasuunnitelmilla on selvät tavoitteet ja tuotokset, ja niillä tähdätään sekä yhteiskunnallisiin että markkinavaikutuksiin. Osaamis- ja innovointiyhteisöihin osallistumista ja niiden seurantaa ja arviointia koskevat nykyiset säännöt mahdollistavat liiketoiminnan mallin mukaisen nopean päätöksenteon.

EIT toimii osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta liiketoiminnan logiikkaa noudattaen. Tämä edellyttää vahvaa johtajuutta: kullakin osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on oma toimitusjohtaja. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita edustaa yksi oikeussubjekti, mikä mahdollistaa yksinkertaisemman päätöksenteon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on laadittava vuotuiset liiketoimintasuunnitelmat, joihin sisältyy kunnianhimoinen toimikokonaisuus aina koulutuksesta yritysten perustamiseen. Liiketoimintasuunnitelmilla on selvät tavoitteet ja tuotokset, ja niillä tähdätään sekä yhteiskunnallisiin että markkinavaikutuksiin sekä selvään lisäarvoon, jota määrittää tulossuuntautunut lähestymistapa. Osaamis- ja innovointiyhteisöihin osallistumista ja niiden seurantaa ja arviointia koskevat nykyiset säännöt mahdollistavat liiketoiminnan mallin mukaisen nopean päätöksenteon.

Perustelu

Vaikka käsite 'tulossuuntautunut lähestymistapa' on otsikossa, kyseisessä kappaleessa ei viitata siihen lainkaan. Tällaisen lähestymistavan määrittämä lisäarvo olisi kuitenkin nimenomaisesti sisällytettävä tekstiin.

 

Tarkistus    166

Ehdotus asetukseksi

Liite I – V osa – 3 kohta – f alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Se testaa uusia ja yksinkertaisempia lähestymistapoja rahoitukseen ja hallintoon ja toimii siten edelläkävijänä Euroopan innovaatiokentässä. Sen lähestymistapa rahoitukseen perustuu vahvaan vipuvaikutukseen, jolla saadaan liikkeelle sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Lisäksi se käyttää täysin uusia välineitä, joilla yksittäisille toimille voidaan antaa kohdennettua tukea EIT-säätiön kautta.

EIT edistää voimakkaasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sillä se täydentää toiminnallaan muita kyseisten alojen aloitteita yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Se testaa uusia ja yksinkertaisempia lähestymistapoja rahoitukseen ja hallintoon ja toimii siten edelläkävijänä Euroopan innovaatiokentässä. Sen lähestymistapa rahoitukseen perustuu vahvaan vipuvaikutukseen, jolla saadaan liikkeelle sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Lisäksi se käyttää täysin uusia välineitä, joilla yksittäisille toimille voidaan antaa kohdennettua tukea.

 

Tarkistus    167

Ehdotus asetukseksi

Liite I – V osa – 3 kohta – g alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

EIT:llä on myös yhteys aluepolitiikkaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä ja yhteistoimintakeskittymiensä kautta – viimeksi mainitut ovat huippuosaamiskeskuksia, jotka kokoavat yhteen korkeakoulu-, tutkimus- ja yrityssektoreiden kumppaneita tietyllä maantieteellisellä alueella. Se varmistaa erityisesti tiiviimmän yhteyden korkeakoulujen ja alueellisen innovoinnin ja kasvun välillä kansallisten ja alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa. Näin se edistää unionin koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

EIT:llä on myös yhteys aluepolitiikkaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä ja yhteistoimintakeskittymiensä kautta – viimeksi mainitut ovat huippuosaamiskeskuksia, jotka kokoavat yhteen korkeakoulu-, tutkimus- ja yrityssektoreiden kumppaneita tietyllä maantieteellisellä alueella. Se varmistaa erityisesti tiiviimmän yhteyden korkeakoulujen, työmarkkinoiden ja alueellisen ja paikallisen innovoinnin ja kasvun välillä kansallisten, alueellisten ja paikallisten älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa. Näin se edistää unionin koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Perustelu

Jos korkeakouluilla ei ole yhteyksiä myös työmarkkinoihin ja erityisesti alueellisiin ja paikallisiin työmarkkinoihin, Eurooppa ei pysty korjaamaan yhtä pahimmista talouskasvuun liittyvistä puutteistaan.

 

 

Tarkistus    168

Ehdotus asetukseksi

Liite II – taulukko

Komission teksti

 

 

 

I  Huipputason tiede, josta:

27818

  1.  Euroopan tutkimusneuvosto

15008

  2.  Tulevat ja kehittyvät teknologiat

3505

  3.  Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet

6503

  4.  Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (mukaan lukien sähköiset infrastruktuurit)

2802

II  Teollisuuden johtoasema, josta:

20280

  1.  Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa*

15580, josta 500 EIT:lle

  2.  Riskirahoituksen saatavuus**

4000

  3.  Innovointi pk-yrityksissä

700

III  Yhteiskunnalliset haasteet, josta:

35888

  1.  Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

9077, josta 292 EIT:lle

2.  Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

4694, josta 150 EIT:lle

  3.  Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

6537, josta 210 EIT:lle

  4.  Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

7690, josta 247 EIT:lle

  5.  Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

3573, josta 115 EIT:lle

  6.  Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

4317, josta 138 EIT:lle

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

1542 + 1652***

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

2212

YHTEENSÄ

87740

 

 

Mukaan lukien 8975 miljoonaa euroa tieto- ja viestintäteknologiaan, josta 1795 miljoonaa euroa fotoniikkaan ja mikro- ja makroelektroniikkaan, 4293 miljoonaa euroa nanoteknologiaan, kehittyneisiin materiaaleihin ja kehittyneeseen valmistukseen ja prosessointiin, 575 miljoonaa euroa bioteknologiaan ja 1737 miljoonaa euroa avaruuteen. Näin ollen keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemiseen on käytettävissä 6663 miljoonaa euroa.

**  Tästä määrästä noin 1131 miljoonaa euroa voi mennä strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) hankkeiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voi mennä pk-yrityksille.

***  Koko määrä asetetaan saataville 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen määrärahojen kautta. Toinen 1652 miljoonan euron erä asetetaan saataville tasasuhtaisesti osan ”Yhteiskunnalliset haasteet” ja erityistavoitteen ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” talousarvioista alustavalta pohjalta ja 26 artiklan 1 kohdan säädetyn arvioinnin jälkeen.

 

 

Tarkistus

 

 

 

I  Huipputason tiede, josta:

29,00%

  1.  Euroopan tutkimusneuvosto

14,2%

  2.  Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat

3,9%

  3.  Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet

7,4%

  4.  Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (myös sähköiset infrastruktuurit)

3,5%

II  Teollisuuden johtoasema, josta:

25,2%

  1.  Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa*

17,7%

  2.  Riskirahoituksen saatavuus**

4,5%

  3.  Innovointi pk-yrityksissä

3%

III  Yhteiskunnalliset haasteet, josta:

40,3%

  1.  Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

12%

2.  Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

5,3%

  3.  Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

7,5%

  4.  Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

8,7%

  5.  Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

4,3%

  6.  Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

2,5%

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

3%

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

2,5%

YHTEENSÄ

100%

 

 

* Mukaan lukien 57,6 prosenttia tieto- ja viestintäteknologiaan, josta 11,5 prosenttia fotoniikkaan ja mikro- ja makroelektroniikkaan, 27,6 prosenttia nanoteknologiaan, kehittyneisiin materiaaleihin ja kehittyneeseen valmistukseen ja prosessointiin, 3,7 prosenttia bioteknologiaan ja 11,1 prosenttia avaruuteen. Näin ollen keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemiseen on käytettävissä 42,9 prosenttia.

**Tästä määrästä noin 28,3 prosenttia voi mennä strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) hankkeiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voi mennä pk-yrityksille.

Poistetaan.

 

 

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020" (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Cristian Silviu Buşoi

20.1.2012

Valiokuntakäsittely

20.6.2012

10.7.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

19.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

1

10

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Martina Anderson, Kriton Arsenis, Sophie Auconie, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Lajos Bokros, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Chris Davies, Bas Eickhout, Edite Estrela, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Jo Leinen, Peter Liese, Linda McAvan, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Kārlis Šadurskis, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Bogusław Sonik, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Glenis Willmott

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Frieda Brepoels, Cristian Silviu Buşoi, Nikos Chrysogelos, Christofer Fjellner, Gaston Franco, Romana Jordan, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Justas Vincas Paleckis, Vittorio Prodi, Britta Reimers, Christel Schaldemose, Alda Sousa, Anna Záborská, Andrea Zanoni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Agustín Díaz de Mera García Consuegra

 

 

20.9.2012

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Nathalie Griesbeck

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Horisontti 2020 -ehdotuskokonaisuus on laadittu Eurooppa 2020 -strategiaa tukevasta talousarviosta annetun komission tiedonannon mukaisesti ja sillä tuetaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa, jossa tutkimus ja innovointi on määritelty keskeisiksi tekijöiksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteiden saavuttamisessa. Kokonaisuus koostuu seuraavista ehdotuksista:

 

1.  Horisontti 2020 -puiteohjelma (oikeusperusta: Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus – SEUT);

2.  osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt (SEUT);

3.   Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöön paneva erityisohjelma (SEUT); sekä

4.  Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osat.

 

Näiden lainsäädäntöehdotusten poliittinen konteksti ja tausta esitetään yhdessä niiden kanssa annettavassa komission tiedonannossa, jossa käsitellään useita tärkeitä monialaisia seikkoja, kuten yksinkertaistamista ja sitä, kuinka innovoinnin lähestymistapaa on lujitettu.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa vastataan suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa ja sen lippulaivahankkeissa yksilöityihin merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Se edesauttaa myös eurooppalaisen teollisuuden nostamista johtoasemaan. Se parantaa tieteellistä huippuosaamista, joka on olennaisen tärkeää Euroopan kestävälle kehitykselle ja pitkän aikavälin vauraudelle ja hyvinvoinnille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotuksiin sisältyy kattava valikoima erilaisia tukimuotoja, jotka kattavat koko tutkimus- ja innovaatiosyklin. Tätä silmällä pitäen Horisontti 2020 -puiteohjelmalla kootaan yhteen ja vahvistetaan toimia, joita nykyisin rahoitetaan seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovointiosioista sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kautta. Tällä tavoin ehdotuksilla pyritään myös huomattavasti yksinkertaistamaan ohjelmiin osallistumista.

 

 

Puiteohjelma ja erityisohjelma

 

TRAN-valiokunta on vastaanottanut kaksi asiakirjaa: asetusehdotus COM(2011)0809 , joka kuuluu yhteispäätösmenettelyn piiriin ja asiakirja COM(2011)0811 , joka kuuluu kuulemismenettelyn piiriin. Kuulemismenettely tarjoaa Euroopan parlamentille vain rajoitetun roolin ilman mahdollisuutta todelliseen sisältöä koskevaan neuvotteluun neuvoston kanssa. Siksi valmistelija haluaa keskittää TRAN-valiokunnan toimet puiteohjelmaan ja mahdollisesti tuoda puiteohjelmaan tärkeitä erityisohjelmaa koskevia elementtejä. ITRE-valiokunta on ilmoittanut voivansa noudattaa samaa lähestymistapaa.

 

Tämän lausunnon valmistelija toivoo voivansa keskittyä työssään yksinomaan liikennettä koskevaan osaan, koska kyseessä on liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunto. Horisontti 2020 -ohjelmassa liikenneulottuvuutta käsitellään vihreän, älykkään ja integroidun liikenteen näkökulmasta. Valmistelija haluaa seurata tätä linjaa, mutta saattaa sen yhdenmukaiseksi Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan aiemmin hyväksymissä mietinnöissä esittämän kannan kanssa.

 

Valmistelija haluaa myös korostaa tärkeitä liikennepolitiikan näkökohtia kuten EU:n energiansaantia, liikenteen energialähteiden monipuolistamista ja niiden vaikutusta ympäristöön.

 

Liikennealan maailmanlaajuisen kilpailun kiristyessä valmistelija haluaa muistuttaa, että on tärkeää säilyttää ja nopeuttaa alan kehitystä ja innovointia Euroopan unionissa, jotta voidaan käynnistää uudelleen kasvu ja luoda työpaikkoja.

 

Kun Euroopan väestörakenne muuttuu, kun eurooppalaisten elämäntavat muuttuvat ja kun halutaan tehdä yhtenäismarkkinoista tehokkaat ja kilpailukykyiset, valmistelija painottaa laatua liikennejärjestelmissä, joiden on oltava multimodaalisia, ja muistuttaa, että liikkuvuus kaupunkialueilla on merkittävä haaste. Tässä yhteydessä on edistettävä kaupunkiliikenteen osaamis- ja innovointiyhteisöjen perustamista.

 

Lopuksi valmistelija haluaa vahvistaa olennaista sosiaalista tehtävää, joka liikenteellä on erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osalta, ja sitä, että liikenteen hyvä suunnittelu auttaa lisäämään alueellista yhteenkuuluvuutta ja torjumaan eriarvoisuutta.

 

Horisontti 2020 ja Verkkojen Eurooppa -väline

 

Horisontti 2020 -aloitetta ja Verkkojen Eurooppa -välinettä, joka on toinen tärkeä EU:n talousarviosta rahoitettava liikennealan toimenpide, on koordinoitava niin, että ne täydentävät toisiaan ja vältetään päällekkäisyyttä. On myös tärkeää, että Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 -aloitteen välisellä koordinoinnilla varmistetaan, ettei käyttöönottoon infrastruktuurin alalla johtavaa tutkimus- ja innovointiketjua katkaista. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin liikenteen, energian ja tieto- ja viestintäteknologian alalla tarvitaan merkittävää teknologista edistystä, jotta EU voisi päästä Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

 

On tärkeää korostaa, että kaikki tutkimus- ja innovointitoiminnalle rahoitusvälineiden kautta annettava tuki kanavoidaan Horisontti 2020 -aloitteeseen liittyvien rahoitusvälineiden kautta.

 

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

 

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko".

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". Olisi otettava huomioon alueiden erilaiset kehitystasot sekä tutkimukseen ja innovointiin tehdyt investoinnit ja tuettava erityisillä toimilla ja/tai ohjelmilla alueita, jotka ovat kauimpana Eurooppa 2020 ‑strategiassa astetuista tavoitteista.

Perustelu

Euroopan alueiden erilaiset kehitystasot erityisesti innovoinnin ja tutkimuksen alalla merkitsevät sitä, että jotkut alueet ovat edelleen kaukana Eurooppa 2020 -strategiassa asetetuista tavoitteista. Näin ollen joitakin alueita olisi tuettava niiden tutkimus- ja innovointi-investointien tasoa vastaavasti erityisillä toimilla, jotta ne saatetaan lähemmäs Eurooppa 2020 -tavoitteita.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a) Valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää"1 komissio katsoo, että liikennealan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan olisi enenevässä määrin tuettava johdonmukaisella tavalla sellaisten keskeisten teknologioiden kehittämistä, joita tarvitaan EU:n liikennejärjestelmän kehittämiseen nykyaikaiseksi, tehokkaaksi ja käyttäjäystävälliseksi järjestelmäksi. Valkoisessa kirjassa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

 

__________________

 

1 COM(2011)0144

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, liikenne, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen, maaseudun kehittämispolitiikan ja Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

Perustelu

Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen välille on luotava yhteys, koska liikennettä koskevan valkoisen kirjan tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää keskittyä älykkääseen ekologiseen liikenteeseen, mikä on mahdollista ainoastaan liikenteen alan innovoinnin ja tutkimuksen rahoittamisen avulla.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(29) Suurempaan vaikutukseen olisi myös pyrittävä yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää Euroopan laajempia kilpailukykytavoitteita ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotka on käynnistetty yhteisinä teknologia-aloitteina Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla, voidaan jatkaa kun on otettu käyttöön paremmin tarkoitukseen sopivat rakenteet.

(29) Suurempaan vaikutukseen olisi myös pyrittävä yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää Euroopan laajempia kilpailukykytavoitteita ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotka on käynnistetty yhteisinä teknologia-aloitteina Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla, voidaan jatkaa, kun on otettu käyttöön paremmin tarkoitukseen sopivat rakenteet, ja uusia voidaan käynnistää.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä vähentämällä tutkimuksen ja kehityksen kuilua EU:n vähemmän kehittyneillä alueilla erityisten toimien ja ohjelmien avulla.

Perustelu

Tämä maininta sisältyy jo johdanto-osaan, mutta se olisi lisättävä varsinaiseen asetukseen kohtaan "Unionin tasolla saatava lisäarvo". Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä erilaisiin kehitystasoihin innovointi- ja tutkimusinvestointien alalla.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

iii) niillä on läheiset taloudelliset ja maantieteelliset yhteydet unioniin;

iii) niillä on läheiset taloudelliset ja maantieteelliset yhteydet unioniin tai niillä on erityiset historialliset ja kulttuuriset siteet unionin jäsenvaltioihin;

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä sekä liiketoiminnalliset, organisatoriset että yhteiskunnalliset näkökohdat.

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä sekä liiketoiminnalliset, organisatoriset että yhteiskunnalliset näkökohdat. Teknologianeutraalius on tehokkaan innovointipolitiikan ehdoton edellytys.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia, kuten rakennerahastoja.

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia, kuten rakennerahastoja, Verkkojen Eurooppa -välinettä ja erityisiä ohjelmia ja toimenpiteitä, joilla tarjotaan tukea ja apua alue- ja koheesiopolitiikan puitteissa.

Perustelu

Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden mahdollistamiseksi olisi varmistettava Horisontti 2020 ‑ohjelman täydentävyys EU:n rahoitusohjelmien kanssa, erityisesti Verkkojen Eurooppa ja rakennerahastot, ja huomioon olisi otettava myös erityiset ohjelmat ja toimenpiteet.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa varojen kohdentamiseen on sovellettava avoimia menettelyjä, ja joustavuuden parantamiseksi varoja voidaan jakaa joko kilpailuun pohjautuvilla ehdotuspyynnöillä tai perustelluissa tapauksissa suoralla kohdentamisella.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – a a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a a) unionin poliittisten painopisteiden noudattaminen;

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 14 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus, kestävä turismi ja biotalous

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 17 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla.

Erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla ja erityisesti syrjäisimmillä alueilla tavalla, joka vastaa niillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174, 349 ja 355 artiklassa tarkoitettuja erityispiirteitä.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.3 kohta – 1.3.3 alakohta – e alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toisiaan lähentyvien teknologioiden suunnittelu ja kehittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi, mukaan lukien sellaisten materiaalien säilyttäminen, joilla on historiallista tai kulttuurista arvoa.

Toisiaan lähentyvien teknologioiden suunnittelu ja kehittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi, mukaan lukien sellaisten materiaalien säilyttäminen, joilla on historiallista tai kulttuurista arvoa, sekä ekoturismin ja kestävän turismin kohdeverkoston kehittäminen historiallisen ja teollisen perinnön sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön alalla.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 3 jakso – 2 kohta – johdanto-osa

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus, kestävä turismi ja biotalous

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III jakso – 2 kohta – 1.3 alakohta – c a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) Tavoitteena on parantaa verkostoitumista ja tiedotusta unionin ekoturismin ja kestävän turismin alalla, jolloin suojellaan paremmin historiallista ja teollista perintöä sekä kulttuuri- ja luonnonperintöä.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III jakso – 3 kohta – 3.2 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tämän kehityksen vauhdittaminen edellyttää unionin tason strategista lähestymistapaa, joka kattaa energian toimitukset, kysynnän ja käytön rakennuksissa, palveluissa, liikenteessä ja teollisuuden arvoketjuissa. Tähän sisältyy resurssien yhteensovittaminen unionin laajuisesti, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, erityisesti älykästä erikoistumista koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden, päästökauppajärjestelmän, julkisten hankintojen ja muiden rahoitusmekanismien kautta. Se edellyttää myös uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevaa sääntely- ja käyttöönottopolitiikkaa, räätälöityä teknistä avunantoa ja valmiuksien luomista muiden kuin teknologisten esteiden poistamiseksi.

Tämän kehityksen vauhdittaminen edellyttää unionin tason strategista lähestymistapaa, joka kattaa energian toimitukset, kysynnän ja käytön rakennuksissa, palveluissa, liikenteessä ja teollisuuden arvoketjuissa. Tähän sisältyy resurssien yhteensovittaminen unionin laajuisesti, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, erityisesti älykästä erikoistumista koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden, päästökauppajärjestelmän, julkisten hankintojen ja muiden rahoitusmekanismien kautta. Se edellyttää myös uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevaa sääntely- ja käyttöönottopolitiikkaa, räätälöityä teknistä avunantoa ja valmiuksien luomista muiden kuin teknologisten esteiden poistamiseksi. Syrjäisimpien alueiden osalta olisi harkittava mahdollisuutta kannustimiin, jotka antavat niille mahdollisuuden kehittää uusiutuvia energialähteitä ja siten hyödyntää vaihtoehtoisen energian potentiaaliaan ja vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 3 jakso – 4 kohta – johdanto-osa

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ja liikkuvuus

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III jakso – 4 kohta – 4.1 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas, ympäristöystävällinen, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä, joka hyödyttää kansalaisia, taloutta ja yhteiskuntaa.

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas, ilmasto- ja ympäristöystävällinen, turvallinen ja yhteentoimiva eurooppalainen liikennejärjestelmä, joka hyödyttää kansalaisia, käyttäjiä, työntekijöitä ja taloutta sekä yhteiskuntaa.

 

 

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III jakso – 4 kohta – 4.1 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan on sovitettava kansalaistensa kasvavat liikkumistarpeet taloudellisen suorituskyvyn ja vähähiilisen yhteiskunnan ja ilmastonmuutokseen sopeutuvan talouden vaatimuksiin. Kasvustaan huolimatta liikennesektorin on vähennettävä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia ja katkaistava riippuvuutensa öljystä, samalla kun pidetään yllä korkeaa tehokkuutta ja liikkuvuutta.

Euroopan on sovitettava kansalaistensa muuttuvat liikkumistarpeet, joita uudet demografiset ja yhteiskunnalliset haasteet ovat muovanneet, ja alueellinen yhteenkuuluvuus taloudellisen suorituskyvyn ja vähähiilisen yhteiskunnan ja ilmastonmuutokseen sopeutuvan talouden vaatimuksiin. Kasvustaan huolimatta liikennesektorin on vähennettävä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia ja katkaistava riippuvuutensa öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista, joita toimittavat paljolti kolmannet maat ja joiden varat ovat rajallisia, samalla kun pidetään yllä korkeaa tehokkuutta ja liikkuvuutta lisäämättä jo eristyksissä olevien alueiden eristyneisyyttä erityisesti syrjäisimmillä alueilla.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III jakso – 4 kohta – 4.1 alakohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kestävä liikkuvuus voidaan saavuttaa vain liikennejärjestelmän radikaalilla muutoksella, joka perustuu liikennealan tutkimuksen läpimurtoihin, kauaskantoiseen innovointiin ja ympäristöystävällisempien, turvallisempien ja älykkäämpien liikenneratkaisujen yhdenmukaiseen Euroopan laajuiseen toteuttamiseen.

Kestävä liikkuvuus voidaan saavuttaa vain liikennejärjestelmän radikaalilla muutoksella, joka perustuu liikennealan tutkimuksen läpimurtoihin, kauaskantoiseen innovointiin ja ympäristöystävällisempien, turvallisempien ja älykkäämpien liikenneratkaisujen yhdenmukaiseen Euroopan laajuiseen toteuttamiseen, mukaan luettuina investoinnit innovatiivisiin infrastruktuureihin kaikkien liikennemuotojen osalta.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III jakso – 4 kohta – 4.1 alakohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Liikenteen alan tutkimuksella ja kehityksellä on pyrittävä luomaan yhtenäinen eurooppalainen liikennealue kehittämällä ETCS:n ja ERTMS:n kaltaisia teknologioita ja järjestelmiä, joilla pyritään poistamaan rajatylittävät esteet. Myös unionin kansalaisten liikkuvuuden mahdollistavia teknologioita ja järjestelmiä (kuten eurooppalainen multimodaalinen matkansuunnittelujärjestelmä) on tuettava ja otettava käyttöön Euroopan laajuisesti.

 

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III jakso – 4 kohta – 4.1 alakohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tutkimuksen ja innovoinnin avulla on saatava aikaan kohdennettuja ja pikaisia edistysaskelia, jotka auttavat saavuttamaan unionin keskeiset poliittiset tavoitteet ja edistävät samalla taloudellista kilpailukykyä, tukevat siirtymistä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan ja vähähiiliseen talouteen ja auttavat säilyttämään johtoaseman maailmanmarkkinoilla.

Tutkimuksen ja innovoinnin avulla on saatava aikaan kohdennettuja ja pikaisia edistysaskelia, jotka auttavat saavuttamaan unionin keskeiset poliittiset tavoitteet ja edistävät samalla taloudellista kilpailukykyä, tukevat siirtymistä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan ja vähähiiliseen talouteen, lisäävät liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa ja auttavat säilyttämään johtoaseman maailmanmarkkinoilla.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III jakso – 4 kohta – 4.2 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Liikenne on Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeinen käyttövoima. Se varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennetyillä eurooppalaisilla sisämarkkinoilla ja avoimessa ja osallistavassa yhteiskunnassa. Se on yksi Euroopan suurimmista kilpailuvalteista teollisten valmiuksien ja palvelun laadun suhteen ja on johtavassa asemassa monilla maailmanmarkkinoilla. Liikenneala ja liikennevälineiden valmistus tuottavat yhdessä 6,3 prosenttia unionin bkt:stä. Samaan aikaan Euroopan liikenneala kohtaa jatkuvasti kiihtyvää kilpailua maailman muista osista. Tarvitaan läpimurtoteknologioita, joilla voidaan turvata Euroopan tuleva kilpailukyky ja lieventää nykyisen liikennejärjestelmän haittoja.

Liikenne on Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeinen käyttövoima. Se varmistaa alueellisen yhteenkuuluvuuden ja ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä eurooppalaisten sisämarkkinoiden yhdentymisen sekä avoimen ja osallistavan yhteiskunnan kannalta ja vähentää Euroopan alueiden eristyneisyyttä kaikilla tasoilla. Se on yksi Euroopan suurimmista kilpailuvalteista teollisten valmiuksien ja palvelun laadun suhteen ja on johtavassa asemassa monilla maailmanmarkkinoilla. Liikenneala ja liikennevälineiden valmistus tuottavat yhdessä 6,3 prosenttia unionin bkt:stä ja tarjoavat noin 13 miljoonaa työpaikkaa. Samaan aikaan Euroopan liikenneala kohtaa jatkuvasti kiihtyvää kilpailua maailman muista osista. Taloudellisen elvytyksen strategiaa ja elinkeinoelämän taitotiedon edistämistä varten on vahvistettava unionin sitoutumista liikenteen kaikkien alojen tukemiseen, kun otetaan huomioon niiden taloudellinen ja teknologinen merkitys

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.2 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Liikenneala vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja tuottaa jopa neljänneksen kaikista päästöistä. Liikenne on 96 prosenttisesti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Myös ruuhkat ovat jatkuvasti paheneva ongelma; järjestelmät eivät ole vielä riittävän älykkäitä; mahdollisuudet vaihtoihin eri liikennemuotojen välillä eivät aina ole houkuttelevia; liikennekuolemat ovat unionissa edelleen liian korkealla tasolla (34 000 kuolemantapausta vuodessa); ja kansalaiset ja yritykset odottavat liikennejärjestelmää, joka on turvallinen ja turvattu. Kaupunkiympäristö asettaa erityisiä haasteita liikenteen kestävyydelle.

Liikenneala vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja tuottaa jopa neljänneksen kaikista päästöistä. Liikenne on 96 prosenttisesti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Myös ruuhkat ovat jatkuvasti paheneva ongelma; järjestelmät eivät ole vielä riittävän älykkäitä; mahdollisuudet siirtyä kestävämpiin liikennemuotoihin eivät aina ole houkuttelevia; liikennekuolemat ovat unionissa edelleen liian korkealla tasolla (34 000 kuolemantapausta vuodessa); ja kansalaiset ja yritykset odottavat liikennejärjestelmää, joka on kaikkien käytettävissä, turvallinen ja turvattu. Kaupunkiympäristö asettaa erityisiä haasteita elämänlaadun paremmalle tasapainolle sekä liikenteen ja liikkuvuuden kestävyydelle.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.2 alakohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Liikenteen ennakoitu kasvuvauhti johtaisi muutamassa vuosikymmenessä Euroopan liikenteen tukkeutumiseen ja kasvattaisi sen taloudelliset kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kestämättömiksi. Matkustajakilometrien ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana, ja lentoliikenteessä kasvu on kaksi kertaa nopeampaa. Hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 35 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ruuhkien kustannukset kasvaisivat noin 50 prosenttia lähes 200 miljardiin euroon vuodessa. Onnettomuuksien ulkoiset kustannukset kasvaisivat noin 60 miljardilla eurolla vuoteen 2005 verrattuna.

Liikenteen ennakoitu kasvuvauhti saattaisi johtaa muutamassa vuosikymmenessä Euroopan liikenteen liialliseen ruuhkautumiseen, jolla olisi tuhoisia vaikutuksia talouden ja yhteiskunnan kannalta. Matkustajakilometrien ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana, ja lentoliikenteessä kasvu on kaksi kertaa nopeampaa. Hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 35 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ruuhkien kustannukset kasvaisivat noin 50 prosenttia lähes 200 miljardiin euroon vuodessa. Onnettomuuksien ulkoiset kustannukset kasvaisivat noin 60 miljardilla eurolla vuoteen 2005 verrattuna.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.2 alakohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

On ratkaisevan tärkeää, että liikenne- ja liikkuvuuspalvelujen tarjoamisen alalla tuetaan ja kehitetään innovatiivisia konsepteja pyrkimällä merkittäviin parannuksiin vihreässä logistiikassa ja liikkuvuuden hallinnassa. Tavaroiden tuotannon, varastoinnin ja toimittamisen uudet tavat, tehokkaampi ja järkiperäisempi reagointi liikkuvuustarpeisiin sekä viestintävälineiden käyttö vievät yhteiskuntaan, jossa liikenteeseen ja liikkuvuuteen liittyvissä palveluissa tuhlataan vähemmän. Liikenteen vähentämiseen tähtäävien politiikkojen ja työllisyyden välille on luotava yhteys.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tilanne ei siis voi jatkua nykyisellään. Poliittisten tavoitteiden ohjaama ja keskeisiin haasteisiin keskittyvä tutkimus ja innovointi edistää merkittävästi niiden unionin tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat maapallon lämpötilan nousun rajoittamista 2 ºC:een, liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 60 prosentilla, ruuhkien ja onnettomuuksien aiheuttamien kustannusten merkittävää vähentämistä ja liikennekuolemien vähentämistä lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Tilanne ei siis voi jatkua nykyisellään. Poliittisten tavoitteiden ohjaama ja keskeisiin haasteisiin keskittyvä tutkimus ja innovointi edistää merkittävästi niiden unionin tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat maapallon lämpötilan nousun rajoittamista 2 ºC:een ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 60 prosentilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä on määriteltävä täsmällisemmät ja konkreettisemmat määräykset vuoteen 2020 ulottuvalle ajanjaksolle. Tämä tapahtuu ensi sijassa vähentämällä kunnianhimoisesti hiilidioksidin ja muiden liikenteen kasvihuonekaasujen päästöjä (verrattuna vuoden 2009 lukuihin). Päästöjen vähentyminen määritellään kullekin liikennemuodolle 20–20–20-ilmastotavoitteiden mukaisesti. Tutkimuksella ja kehityksellä on myös autettava sisällyttämään ulkoiset kustannukset hintoihin vuoteen 2020 mennessä, vähennettävä merkittävästi ruuhkien ja onnettomuuksien aiheuttamia kustannuksia sekä jatkettava määrätietoisesti liikenteen vaarojen torjuntaa ehkäisemällä liikennekuolemat Euroopassa vuoteen 2050 mennessä ja tämän tavoitteen mukaisesti pyrkimällä puolittamaan liikennekuolemien määrä vuoteen 2020 mennessä. Valkoisessa kirjassaan "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää" komissio kehottaa saavuttamaan nämä tavoitteet innovatiivisella, kestävällä ja tehokkaalla liikennepolitiikalla.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.2 alakohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Saastumiseen, ruuhkiin, turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä kaikkialla unionissa ja vaativat yhteistä Euroopan laajuista vastausta. Ajoneuvoihin, infrastruktuuriin ja liikenteenhallintaan liittyvien uusien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttaminen on keskeisessä asemassa, kun halutaan kehittää unionille puhtaampi ja tehokkaampi liikennejärjestelmä, saavuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi tarvittavat tulokset ja ylläpitää Euroopan johtoasemaa liikenteeseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen maailmanmarkkinoilla. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään hajanaisilla kansallisilla toimilla.

Saastumiseen, ruuhkiin, turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä kaikkialla unionissa ja vaativat yhteistä Euroopan laajuista vastausta. Ajoneuvoihin liittyvien uusien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja yhdenmukaistetun käyttöönoton nopeuttaminen, joka mahdollistaa infrastruktuurien johdonmukaisen kehittämisen, on keskeisessä asemassa, kun halutaan kehittää unionille puhtaampi, turvallisempi ja tehokkaampi liikennejärjestelmä, saavuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi tarvittavat tulokset ja ylläpitää Euroopan johtoasemaa liikenteeseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen maailmanmarkkinoilla. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään hajanaisilla kansallisilla toimilla. On lisäksi tuettava jo olemassa olevia ratkaisuja luomalla tehokkaita, älykkäitä, yhteentoimivia ja toisiinsa nivoutuvia järjestelmiä, joilla tuetaan SESAR-, Galileo-, EGNOS-, GMES-, ERTMS-, SIF-, SafeSeaNet-, LRIT- ja STI-järjestelmiä. Myös sellaisia aloitteita kuin E-safety ja E-call on jatkettava.

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.2 alakohta – 6 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Liikennealan tutkimukselle ja kehittämiselle annettava unionin tason rahoitus täydentää jäsenvaltioiden toimia keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Tämä tarkoittaa, että painopisteenä ovat ensisijaiset alat, jotka vastaavat Euroopan poliittisia tavoitteita, joilla tarvitaan toiminnan kriittistä massaa, joilla on haettava Euroopan laajuisia yhteentoimivia liikenneratkaisuja tai joilla toimien yhdistäminen yli kansallisten rajojen voi vähentää tutkimusinvestoinnin riskejä, johtaa yhteisiin standardeihin ja lyhentää tutkimustulosten markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa.

Liikennealan tutkimukselle ja kehittämiselle annettava unionin tason rahoitus täydentää jäsenvaltioiden toimia keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Tämä tarkoittaa, että painopisteenä ovat ensisijaiset alat, jotka vastaavat Euroopan poliittisia tavoitteita, joilla tarvitaan toiminnan kriittistä massaa, joilla on haettava Euroopan laajuisia liikennejärjestelmiä, ajantasaisia käyttövoiman ja voiman lähteitä, yhteentoimivia liikenneratkaisuja tai multimodaalisia infrastruktuureja tai joilla toimien yhdistäminen yli kansallisten rajojen voi poistaa liikennejärjestelmän pullonkauloja (esim. EU12-maiden infrastruktuurien alhainen innovatiivisuustaso) ja vähentää tutkimusinvestoinnin riskejä, johtaa yhteisiin standardeihin ja standardointiin ja lyhentää tutkimustulosten markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa.

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.2 alakohta – 7 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tutkimus- ja innovointitoimiin sisältyy laaja valikoima aloitteita, jotka kattavat koko innovaatioketjun. Useat toimet on erityisesti tarkoitettu helpottamaan tulosten kaupallistamista: tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmakeskeinen lähestymistapa, demonstrointihankkeet, markkinoille saattamiseen liittyvät toimet ja standardoinnin, sääntelyn ja innovatiivisten hankintastrategioiden tukeminen ajavat kaikki tätä päämäärää. Lisäksi sidosryhmien osallistumisen ja asiantuntemuksen avulla voidaan osaltaan kaventaa kuilua tutkimustulosten ja niiden liikennealalla käyttöönoton välillä.

Tutkimus- ja innovointitoimiin sisältyy laaja valikoima aloitteita, jotka kattavat koko innovaatioketjun ja noudattavat integroitua lähestymistapaa innovatiivisiin liikenneratkaisuihin alkaen ajoneuvoihin liittyvistä innovaatioista aina infrastruktuureihin sekä liikennejärjestelmiin asti. Useat toimet on erityisesti tarkoitettu helpottamaan tulosten kaupallistamista: tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmakeskeinen lähestymistapa, demonstrointihankkeet, markkinoille saattamiseen liittyvät toimet ja standardoinnin, sääntelyn ja innovatiivisten hankintastrategioiden tukeminen ajavat kaikki tätä päämäärää. Lisäksi sidosryhmien osallistumisen ja asiantuntemuksen avulla voidaan osaltaan kaventaa kuilua tutkimustulosten ja niiden liikennealalla käyttöönoton välillä.

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.2 alakohta – 8 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Investointi ympäristöystävällisemmän, älykkäämmän ja yhdennetymmän liikennejärjestelmän tutkimukseen ja innovointiin edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena olevaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteita. Toimet tukevat yhtenäiseen eurooppalaiseen liikennealueeseen tähtäävän liikenteen valkoisen kirjan täytäntöönpanoa. Ne edistävät myös lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Investointi ympäristöystävällisemmän, älykkäämmän ja yhdennetymmän luotettavan liikennejärjestelmän tutkimukseen ja innovointiin edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena olevaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteita. Toimet tukevat yhtenäiseen eurooppalaiseen liikennealueeseen tähtäävän liikenteen valkoisen kirjan täytäntöönpanoa. Ne osallistuvat myös lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Synergioita saavutetaan erityisesti näiden ohjelmien muiden osien kanssa ja etenkin luomalla osaamis- ja innovaatioyhteisö (KIC) kaupunkien liikkuvuutta ja älykkäitä kaupunkeja varten.

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – a alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Ympäristöä kunnioittava resurssitehokas liikenne

a) Ympäristöä ja ihmisten terveyttä kunnioittava resurssitehokas liikenne

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on minimoida liikenteen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia parantamalla sen tehokkuutta luonnonvarojen käytössä ja vähentämällä sen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Tavoitteena on minimoida liikenteen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen parantamalla liikenteen laatua, toimintaa ja tehokkuutta luonnonvarojen käytössä ja vähentämällä sen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista samalla kun monipuolistetaan polttoaineiden hankintalähteitä.

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – a alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ajoneuvojen tehokkuuden parantamiseen, uuden sukupolven sähköajoneuvojen ja muiden päästöttömien tai lähes päästöttömien ajoneuvojen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, myös uraauurtavien moottoreiden, akkujen ja infrastruktuurien avulla, vaihtoehtoisten polttoaineiden ja innovatiivisten ja tehokkaampien käyttövoimajärjestelmien tutkimiseen ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mukaan lukien polttoaineinfrastruktuuri, infrastruktuurien käytön optimointiin älykkäiden liikennejärjestelmien ja älylaitteiden avulla sekä kysynnänhallinnan ja julkisen ja moottorittoman liikenteen käytön lisäämiseen etenkin kaupunkialueilla.

Toimissa keskitytään ensinnäkin luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja kaikenlaisten ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen, uuden sukupolven sähköajoneuvojen ja muiden päästöttömien tai lähes päästöttömien ajoneuvojen (esim. sähkö-, hybridi- ja vetyajoneuvot, joihin kuuluvat autojen lisäksi myös sähköpolkupyörät, raitiotiet ja junat) ja niihin liittyvien infrastruktuurien kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, myös uraauurtavien moottoreiden, akkujen ja infrastruktuurien avulla sekä käyttämällä uusiutuvia energialähteitä raide-, vesi- ja ilmakuljetuksissa. Lisäksi on harjoitettava näihin innovaatioihin liittyvää jätehuoltopolitiikkaa.

 

Lisäksi olisi kannustettava kaikkea innovointia, jolla pyritään päästöttömälle tai lähes päästöttömälle tasolle kaikissa liikennemuodoissa, mukaan luettuina vaihtoehtoisten ja kestävien polttoaineiden valtavan potentiaalin kehittäminen ja valjastaminen sekä innovatiivisten ja tehokkaampien käyttövoimajärjestelmien kehittäminen, polttoainejärjestelmien, ajoneuvojen painon ja aerodynamiikan optimoimiseksi tehtävä työ, kehittäminen ja infrastruktuuri sekä infrastruktuurien käytön optimointi älykkäiden liikennejärjestelmien ja älylaitteiden avulla. On tärkeää lisätä julkisen ja moottorittoman liikenteen ja intermodaalisten liikkuvuusketjujen (kävely/pyöräily, kimppakyyti, yhteisautoilu, julkinen ja kollektiivinen liikkuvuus) käyttöä etenkin kaupunkialueilla.

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – a alakohta – 2 a alakohta a (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Lisäksi on jo vuosia sitten osoitettu, että moottoriajoneuvojen päästöt vaikuttavat ihmisten terveyteen. Näin ollen hiukkaspäästöjen vähentämisen on edelleen oltava yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista liikenteen alalla. Tätä varten on olennaista noudattaa tätä toimintalinjaa keskittyen erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiseen. On myös ensisijaisen tärkeää investoida innovatiivisiin ratkaisuihin, joilla vähennetään koettuja melu- ja tärinähaittoja. Kun kehitetään vaihtoehtoisia polttoaineita sekä innovatiivisia ratkaisuja koettujen melu- ja tärinähaittojen vähentämiseksi, rajoitetaan samalla haitallisia päästöjä ja parannetaan ihmisten hyvinvointia.

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – a alakohta – 2 a alakohta a (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

On kehitettävä lähestymistapa ja ratkaisuja, joilla kaupunkien liikkuvuus järjestetään innovatiivisesti, avoimesti ja nykyaikaisesti siten, että otetaan huomioon sosiaaliset ja demografiset muutokset sekä ehdotukset, jotka koskevat eri liikennemuotojen rinnakkaiseloa kaupunkialueilla, mukaan luettuina moottoroimaton liikenne sekä yhteydet verkkoon.

Perustelu

Tämä tarkistus olisi sisällytettävä uuteen kohtaan, jota esittelijä esittää tarkistuksessaan 18 kaupunkiliikennettä ja älykkäitä kaupunkeja koskevan osaamis- ja innovointiyhteisön perustamisesta.

 

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – a alakohta – 2 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Näin ollen hiukkas- ja melupäästöjen vähentämisen on edelleen oltava yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista liikenteen alalla. Tätä varten on olennaista noudattaa tätä toimintalinjaa keskittyen erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden, infrastruktuurien ja älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämiseen.

 

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – b alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on sovittaa kasvavat liikkumistarpeet liikenteen sujuvuuden parantamiseen saumattomia, osallistavia, turvallisia, turvattuja ja varmoja liikennejärjestelmiä tukevilla innovatiivisilla ratkaisuilla.

Tavoitteena on sovittaa kasvavat liikkumistarpeet liikenteen sujuvuuden parantamiseen saumattomia, intermodaalisia, osallistavia, helppokäyttöisiä, turvallisia, turvattuja ja varmoja liikennejärjestelmiä tukevilla innovatiivisilla ratkaisuilla, unohtamatta laadukkaan, innovatiivisen ja intermodaalisen infrastruktuurin merkitystä.

 

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – b alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, käytettävyyden parantamiseen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -liikennettä ja -logistiikkaa, intermodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen.

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, käytettävyyden parantamiseen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ja täysin intermodaalista ovelta ovelle ‑liikennettä, ‑infrastruktuuria ja ‑logistiikkaa, intermodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen.

 

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – b alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, käytettävyyden parantamiseen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -liikennettä ja -logistiikkaa, intermodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen.

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, käytettävyyden parantamiseen, yhteentoimivuuteen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen pääasiassa poistamalla pullonkauloja (ts. infrastruktuuria koskevien innovaatioiden alhainen taso suuressa osassa Eurooppaa ja alueellisen ja pienimuotoisen ilmailun niukkuus) ja edistämällä käyttäjien liikkuvuutta edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -liikennettä ja -logistiikkaa, kehittämään älykkään liikenteen sovelluksia ja järjestelmiä liikenteen hallinnan, integroidun lipunmyynnin, matkustajatietojen ja maksamisen alalla ja nopeuttamaan intermodaalisten ratkaisujen omaksumista matkustajien keskuudessa, mukauttamaan tieinfrastruktuuri suojattomiin tienkäyttäjiin ja ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin, yksilöimään edut, joita tietotekniset ja yhteentoimivat järjestelmät voivat tuoda infrastruktuurin turvallisuuden hallinnalle sekä vähentämään voimakkaasti onnettomuuksia (ts. parantamalla infrastruktuurien, tienhoitajien ja ajoneuvojen välistä viestintää älykkäillä järjestelmillä sekä ymmärtämällä paremmin liikenteen osallistujien käyttäytymistä, jotta voidaan parantaa ajoneuvojen teknologisia ratkaisuja sekä ensi- ja toissijaista liikenneturvaa kehittämällä tienkäyttäjien tietoteknisiä ratkaisuja keskittyen korkean riskin ryhmiin, kuten kaksipyöräiset, polkupyöräilijät ja jalankulkijat) ja turvallisuusuhkien vaikutuksia (ts. kehittämällä luotettavia järjestelmiä ilmailun uhkien havaitsemiseen sekä kehittämällä merenkulun turvallisuutta parantavia tallennuslaitteita).

 

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

b a) Turvallisuustarpeisiin on puututtava, jotta voidaan säilyttää tasapaino korkean teknologian ratkaisujen ja muiden ratkaisujen välillä, mukaan luettuina innovatiivinen teiden suunnittelu sekä uudet valvontatekniikat ja -teknologiat.

 

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – b b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

b b) Komission olisi kannustettava jäsenvaltioita valvomaan normaalia liikennettä suorituskykyindikaattoreilla.

Perustelu

EU kokoaa jo tietoja onnettomuuksien tuloksista ja olosuhteista. Maiden toiminnan valvonta pelkästään onnettomuuksien tulosten pohjalta ei kuitenkaan riitä, ja sitä on laajennettava.

 

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – b c alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

b c) Turvallisen kävelyn ja pyöräilyn olisi oltava yksi turvallisuuden hallinnan tavoitteista, ja sitä olisi tuettava uusia innovatiivisia lähestymistapoja koskevalla tutkimuksella ja kehityksellä.

 

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on parantaa Euroopan liikennealan valmistusteollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kilpailukykyä ja suorituskykyä.

Tavoitteena on parantaa Euroopan liikennealan valmistusteollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kilpailukykyä ja suorituskykyä innovatiivisten liikenneratkaisujen tarpeen kasvaessa erityisesti nousevan talouden maissa. Pysymällä edellä uusissa teknologioissa ja vähentämällä nykyisten valmistusprosessien, tutkimusten ja innovoinnin kustannuksia voidaan edistää kasvua ja korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja Euroopan liikennealalla kilpailun kiristyessä.

 

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – c alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään uuden sukupolven innovatiivisten liikennevälineiden kehittämiseen ja pohjan rakentamiseen seuraavalle sukupolvelle kehittämällä uudenlaisia konsepteja ja malleja, älykkäitä valvontajärjestelmiä ja yhteentoimivia standardeja, tehostamalla tuotantoprosesseja, lyhentämällä kehitysaikoja ja alentamalla elinkaarikustannuksia.

Toimissa keskitytään uuden sukupolven innovatiivisten liikennevälineiden ja liikennejärjestelmien kehittämiseen ja pohjan rakentamiseen seuraavalle sukupolvelle kehittämällä uudenlaisia konsepteja ja malleja. Samalla tarkoituksena on toteuttaa älykkäitä valvontajärjestelmiä ja yhteentoimivia standardeja sekä älykkäitä liikennepalveluja, älykkäitä intermodaalisia infrastruktuureja mutta myös saavuttaa tehokkaat tuotanto- ja kierrätysprosessit, lyhyemmät kehitysajat ja alhaisemmat elinkaarikustannukset.

 

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – c a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) Älykäs logistiikka

 

Tavoitteena on yhdistää kehittyvät uudet kulutustottumukset tehokkaaseen resurssien toimitusketjuun ja optimaaliseen viimeisen osuuden tavaranjakeluun.

 

Toimissa keskitytään siihen, että ymmärretään paremmin uusien ja tulevien kulutustottumusten sekä kaupunkien tavaraliikenteen logistiikan, liikenteen ja ruuhkien vaikutus, uusien logistiikkaan liittyvien tietotekniikka- ja hallinnointivälineiden kehittämiseen parantamalla tosiaikaisia tietojärjestelmiä, joilla hallitaan, jäljitetään ja seurataan rahtivirtoja, sekä integrointia ja viestintää ajoneuvossa ja infrastruktuurin kanssa, epätavanomaisten tavaran jakelujärjestelmien kehittämiseen, kilpailukykyisten intermodaalisten ratkaisujen kehittämiseen toimitusketjua varten sekä rahtivirtoja parantavien logistiikka-alustojen kehittämiseen.

 

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – d alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään parantamaan ymmärrystä liikenteeseen liittyvistä sosioekonomisista kehityssuunnista ja näkymistä ja antamaan poliittisille päättäjille näyttöön perustuvia tietoja ja analyyseja.

Toimissa keskitytään parantamaan ymmärrystä liikenteeseen liittyvistä sosioekonomisista kehityssuunnista ja näkymistä ja antamaan poliittisille päättäjille näyttöön perustuvia tietoja ja analyyseja. Tämä sisältää myös liikenteen ja liikkuvuuden alan vapauttamisen seuraukset, kuten tarve ymmärtää paremmin raideliikenteen vapauttamisen vaikutukset palvelujen laatuun, ympäristöön ja työntekijöiden sosiaalisiin etuihin. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kestävyyttä koskevien tavoitteiden ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamiseen liikennepolitiikan suunnittelussa, jotta voidaan välttää erityisesti liikkuvuutta koskevaa sosiaalista eriarvoisuutta ja parantaa heikossa asemassa olevien käyttäjien asemaa.

 

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – d a alakohta (uusi) – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) Kaupunkiliikennettä ja älykkäitä kaupunkeja koskeva osaamis- ja innovointiyhteisö

 

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – d a alakohta (uusi) – 1 alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Yhä kaupungistuvammassa Euroopassa kaupunkiliikenne on suuri haaste tulevina vuosikymmeninä. Haaste liittyy talouteen ja työllisyyteen sekä kaikkien kaupungeissa asuvien elämänlaatuun.

 

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – d a alakohta (uusi) – 2 alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Tässä yhteydessä on täysin asianmukaista perustaa kaupunkiliikennettä koskeva osaamis- ja innovointiyhteisö, jota on edistettävä. Tähän osaamis- ja innovointiyhteisöön kuuluvien oppilaitosten, tutkimuskeskusten ja yritysten on pyrittävä kehittämään kestävä liikennejärjestelmä, joka perustuu tehokkaisiin matkustaja- ja tavaraliikenteen logistiikkaketjuihin kaupungeissa ja taajamissa. Tavoitteena olisi oltava liikenteen, onnettomuuksien, ilman pilaantumisen ja melun vähentäminen sekä sisämarkkinoiden tehostaminen.

 

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 4 kohta – 4.3 alakohta – d a alakohta (uusi) – 3 alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Kaupunkiliikenteen ja älykkään liikenneverkoston kehittämisen avulla on voitava muuttaa matkustajien käyttäytymistä edistämällä kestävää liikkuvuutta ja kestäviä liikennemuotoja. On tärkeää kehittää turvallista infrastruktuuria jalankulkijoille ja pyöräilijöille erityisesti kaupungeissa ja kaupunkien välillä sekä tehostaa liikennepalvelujen välistä yhteentoimivuutta.

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020" (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Nathalie Griesbeck

19.12.2011

Valiokuntakäsittely

10.7.2012

17.9.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

18.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Erik Bánki, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Michael Cramer, Joseph Cuschieri, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Marian-Jean Marinescu, Mike Nattrass, Hubert Pirker, Dominique Riquet, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Spyros Danellis, Nathalie Griesbeck, Zita Gurmai, Anna Rosbach, Sabine Wils, Janusz Władysław Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Isabella Lövin

 

 

4.10.2012

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Oldřich Vlasák

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotus Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevaksi asetukseksi muodostaa pätevän perustan, jossa otetaan huomioon unionin tiede- ja tutkimustarpeet ja varmistetaan samalla tietty synergia koheesiopolitiikan kanssa.

 

Tarkistuksissa keskitytään pääasiassa toimiin, joilla pyritään edistämään alueiden, kaupunkien ja kuntien kehitystä ja osallistumista, koska ehdotuksessa niitä ei tuoda riittävän selvästi esiin, vaikka komissio kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään tällaiset toimet tutkimusta koskeviin toimintaohjelmiinsa seuraavalla ohjelmakaudella.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös otettava paremmin huomioon unionin maantieteellinen moninaisuus ja tuettava tutkimusaloitteita kaikissa jäsenvaltioissa, koska siten voitaisiin vahvistaa tiede- ja tutkimuspolitiikan alueellista ulottuvuutta. Näin ollen on suositeltavaa vahvistaa alueellista ja kansainvälistä ulottuvuutta.

 

Ehdotukseen liittyy erityisenä aiheena kysymys tutkijoiden henkilökohtaisista kuluista ja heidän osallistumisensa kansainvälisiin tutkijaryhmiin. Näissä kysymyksissä alueellinen vaihtelu on suurta, ja se aiheuttaa esteitä joillekin alueille, erityisesti vähemmän kehittyneille alueille.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin alueita erikseen ja unionia kokonaisuutena kilpailukyvyn kehittämiseksi muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä, julkisen sektorin tutkimus- ja innovointilaitokset, osuus- ja yhteisötalouden organisaatiot ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

Perustelu

Joissakin jäsenvaltioissa tutkimus- ja innovointitoimintaa harjoitetaan yhdessä julkisviranomaisten kanssa, mutta kuitenkin ilman korkeakoulujen tai akateemisten laitosten osallistumista. Tarkistuksella selvennetään, että asetus kattaa myös tällaisen tutkimus- ja innovointitoiminnan. Toiseksi on tärkeää mahdollistaa työmarkkinaosapuolten osallistuminen erityisesti sosiaalisen innovoinnin alalla.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a) Unionin alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä ja sen varmistamisessa, että unionin erilaisia rahoitusvälineitä koordinoidaan tehokkaasti. Niiden olisi erityisesti edistettävä yhteyttä Horisontti 2020 -ohjelman ja rakennerahastojen välillä yhdessä älykkääseen erikoistumiseen perustuvien alueellisten innovointistrategioiden kanssa. Alueet ovat myös merkittävässä asemassa Horisontti 2020 -ohjelman tulosten levittämisessä ja soveltamisessa, koska ne tarjoavat täydentäviä rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi julkisen sektorin sopimusten kautta.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmaa olisi tuettava kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnalle suunnatulla tutkimus- ja innovaatiokysymyksiä koskevalla tehokkaalla tiedotuskampanjalla edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, edistämällä tutkimusta ja innovointia myös pienissä korkeakouluissa ja tutkimuskeskuksissa, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

Perustelu

Monet pienet eurooppalaiset korkeakoulut ovat tällä hetkellä huippuosaamiskeskuksia älykkään erikoistumisen ansioista. Ne eivät saa joutua millään tavoin epäsuotuisaan asemaan Horisontti 2020 -ohjelmassa.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa ja edistettävä uusien työpaikkojen luomista tällä alalla. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava ihmisoikeuksia sekä eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitettavissa tutkimustoimissa olisi noudatettava jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja tapoja. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(25) Euroopan komissio ei nimenomaisesti tue ihmisalkion kantasolujen käyttöä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan, ja päätökseen sovelletaan tiukkaa eettistä arviointia. Hanketta, johon liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, ei pitäisi rahoittaa, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet sille tarvittavia hyväksyntöjä. Rahoitusta ei pitäisi antaa tutkimustoimille, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei pitäisi rahoittaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

(25) Olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että ihmisalkioiden ja ihmisalkion kantasolujen käyttöä tutkimuksessa koskevassa kansallisessa lainsäädännössä on huomattavia eroja jäsenvaltioiden kesken. Unionin tutkimuspolitiikka ei saisi johtaa jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen. Komission olisi muistettava seitsemännestä puiteohjelmasta antamansa lausuma1, jonka mukaan se jatkaa nykyistä käytäntöä eikä esitä sääntelykomitean hyväksyttäväksi ehdotuksia hankkeiksi, joihin sisältyvissä tutkimustoimissa ihmisalkioita tuhotaan esimerkiksi kantasolujen tuottamiseksi. Sitoumus olisi sisällytettävä tähän asetukseen oikeusvarmuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi.

 

__________________

 

1 Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY liitteenä olevan, 6 artiklaa koskevan komission lausuman 12 kohta (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

 

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuin koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen piiriin kuuluvien koheesiopolitiikan, maaseudun kehittämispolitiikan sekä meri- ja kalastuspolitiikan rahastojen kanssa alueellisten kumppanuuksien avulla, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten, alueellisten ja paikallisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita. Synergia ei saisi rajoittua vain hankkeiden täydentävään rahoitukseen, koska ammatillisten suhteiden vaaliminen ja valmiuksien kehittäminen sekä erityisesti taitotiedon siirtäminen voisivat olla merkittäviä synergian muotoja. Asianmukainen niveltäminen koheesiopolitiikan rahastojen kanssa ja toimien koordinointi vähentävät osaltaan tutkimuksessa ja innovoinnissa esiintyviä eroja Euroopan unionissa, kun otetaan huomioon SEUT‑sopimuksen 174 ja 349 artiklassa sekä 355 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden erityispiirteet.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten, alueellisten ja paikallisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

Perustelu

Joissakin jäsenvaltioissa tutkimus- ja innovointitoimintaa harjoitetaan yhdessä julkisviranomaisten kanssa, mutta kuitenkin ilman korkeakoulujen tai akateemisten laitosten osallistumista. Tarkistuksella selvennetään, että asetus kattaa myös tällaisen tutkimus- ja innovointitoiminnan.

 

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 a) Komission olisi kannustettava alueellisia sidosryhmiä luomaan alueellisia strategioita, joissa otetaan huomioon alueiden erityistarpeet ja joiden avulla voidaan yhdistää nykyiset julkisen ja yksityisen rahoituksen muodot unionin tasolla. Horisontti 2020 -puiteohjelman piiriin kuuluvia toimia olisi mukautettava näihin strategioihin, koska alue- ja paikallisviranomaisten tiiviimpi osallistuminen rahastojen sekä tutkimus- ja innovointiohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen on ratkaisevan tärkeää, sillä samaa kehitysstrategiaa ei voi soveltaa kaikilla alueilla.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 b) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi oltava vahva alueellinen ja kansainvälinen ulottuvuus. Ohjelmalla olisi varmistettava unionin tutkimus- ja innovointipolitiikan ja politiikkaa paikan päällä toteuttavien alueellisten ja paikallisten toimijoiden välinen vaihto.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella julkisia ja yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia, lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3194 miljoonaa euroa siten kuin liitteessä II esitetään. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille annetaan aluksi 1542 miljoonan euron määrärahaerä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston soveltamisalaan kuuluvia toimia varten. Toinen enintään 1652 miljoonan euron määrärahaerä maksetaan 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn arvioinnin jälkeen. Tämä lisämääräraha asetetaan saataville tasasuhtaisesti 2 kohdan c alakohdassa esitetyn painopistealueen "Teollisuuden johtoasema" erityistavoitteelle "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" osoitetusta määrästä sekä 2 kohdan c alakohdassa esitetylle painopistealueelle "Yhteiskunnalliset haasteet" osoitetusta määrästä siten kuin liitteessä II esitetään.

3. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen vähimmäismäärä on 3,64 prosenttia kokonaistalousarviosta siten kuin liitteessä II esitetään.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien puitteissa laadittujen tutkimus- ja innovaatiolinjausten olennaiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon.

2. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien puitteissa laadittujen tutkimus- ja innovaatiolinjausten olennaiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon edellyttäen, että ne on laadittu monenlaisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä kuullen.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, eurooppalaisia oikeusjärjestelmiä koskevan tutkimuksen kehittämiseen, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, eettisesti vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen, tutkimus- ja innovointitoimien mahdollistamiseen myös pienissä paikallisissa ja alueellisissa tutkimuskeskuksissa ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen sekä teknologisen riippuvuuden vähentämiseen kolmansista maista.

Perustelu

Monet pienet eurooppalaiset korkeakoulut ovat tällä hetkellä huippuosaamiskeskuksia älykkään erikoistumisen ansioista. Ne eivät saa joutua millään tavoin epäsuotuisaan asemaan Horisontti 2020 -ohjelmassa.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Tutkijan ura

 

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön noudattamalla asetusta (EU) N:o xx/2013 [osallistumissäännöt], jolla vahvistetaan osaltaan tutkijoiden sisämarkkinoita ja lisätään tutkijan uran houkuttelevuutta unionissa eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa ottaen huomioon, että puiteohjelmasta tuetut toimet ovat luonteeltaan valtaosin kansainvälisiä.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

17 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia, kuten rakennerahastoja.

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia, kuten rakennerahastoja ja alue- ja koheesiopolitiikan mukaisia erityisiä tuki- ja korvausohjelmia ja -toimia. Rakennerahastojen ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman välisen synergian ja täydentävyyden avulla olisi kannustettava tutkimus- ja kehittämisalan alueellisia sidosryhmiä osallistumaan Horisontti 2020 ‑ohjelmiin ja levittämään ohjelmien tuloksia alueellisille ja alueiden välisille markkinoille. Tällaisiin synergioihin kuuluu tärkeänä osana kansallisten ja alueellisten toimijoiden tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistaminen älykkäiden erikoistumisstrategioiden yhteydessä ja pyrittäessä luomaan "huippuosaamisen portaikko", jota olisi pidettävä keskeisenä osatekijänä. Kyseisissä synergioissa on otettava huomioon ohjelma-alueen ulkopuolella toteutettavien toimien erityisolosuhteet erityisesti, kun on kyse yhteistyöhön myönnettävän tuen määrästä siten, kuin se määritellään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Perustelu

Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi Horisontti 2020 -puiteohjelman ja rakennerahastoihin kuuluvien unionin rahoitusohjelmien, mukaan lukien eritysohjelmat ja ‑toimet, olisi täydennettävä toisiaan.

 

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', riittävä osallistuminen ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Pk‑yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

1. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan yksityissektorin, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', lisääntynyt osallistuminen ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

 

Tähän kuuluu

 

a) tuki kaikissa tutkimussyklin vaiheissa prototyypistä täyteen toteutukseen, jotta pk-yrityksillä on mahdollisuus ottaa käyttöön koko tutkimuspotentiaalinsa

 

b) erityistuki teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa neuvotteluissa avoimissa innovaatiohankkeissa

 

c) tukitoimet, joilla autetaan suoriutumaan avustusten viivästyksistä, koska rahavirrat ovat edelleen pk‑yritysten keskeinen ongelma

 

d) tiedotustoimintaa pk-yritysten keskuudessa koskevat tukitoimet.

 

Yksityissektorin ja erityisesti pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Erityistoimia toteutetaan liitteen I osassa II olevassa 1 kohdassa esitetyssä erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja kussakin liitteen I osassa III olevassa 1–6 kohdassa esitetyssä painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" erityistavoitteessa. Nämä erityistoimet toteutetaan pk-yrityksille kohdennetun ja erityisesti kaiken tyyppisille innovaatiovalmiuksia omaaville pk‑yrityksille suunnatun välineen muodossa, ja ne toteutetaan johdonmukaisella ja pk-yritysten tarpeita vastaavalla tavalla, kuten erityistavoitteessa "Innovointi pk‑yrityksissä", liitteen I osassa II olevan 3.3 kohdan a alakohdassa, kuvataan.

2. Pk-yrityksiä koskevia erityistoimia toteutetaan liitteen I osassa II olevassa 1 kohdassa esitetyssä erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja kussakin liitteen I osassa III olevassa 1–6 kohdassa esitetyssä painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" erityistavoitteessa. Nämä erityistoimet toteutetaan muun muassa pk-yrityksille kohdennetun ja erityisesti kaiken tyyppisille innovaatiovalmiuksia omaaville pk-yrityksille suunnatun välineen muodossa, ja ne toteutetaan johdonmukaisella ja pk-yritysten tarpeita vastaavalla tavalla, kuten erityistavoitteessa "Innovointi pk‑yrityksissä", liitteen I osassa II olevan 3.3 kohdan a alakohdassa, kuvataan.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan odotetaan johtavan siihen, että noin 15 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista menee pk-yrityksille.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan on johdettava siihen, että merkittävä osuus erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista menee pk-yrityksille. Yksityisen sektorin edunsaajien odotetaan saavan huomattavan osuuden Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaistalousarviosta.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa voidaan käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa kaikki kumppanit sitoutuvat tukemaan sellaisten tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa voidaan käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa kaikki kumppanit sitoutuvat tukemaan sellaisten tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita. Tämä olisi saavutettava tukemalla alueiden, kaupunkien ja muiden sidosryhmien, kulttuuri-, tiede- ja tutkimuslaitokset mukaan luettuina, välistä verkostoitumista, yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa.

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenvaltioiden väliseen yhteiseen ohjelmasuunnitteluun.

Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenvaltioiden väliseen yhteiseen ohjelmasuunnitteluun, johon Euroopan unionin alueet ja kaupungit voivat osallistua tarvittaessa.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) unionin osallistuminen useiden jäsenvaltioiden toteuttamiin ohjelmiin SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

b) unionin osallistuminen SEUT‑sopimuksen 185 artiklan mukaisesti useiden jäsenvaltioiden ohjelmiin, joihin paikalliset ja alueelliset viranomaiset osallistuvat.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot monialaisista aiheista, kuten kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot monialaisista aiheista, kuten kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä sekä pk-yritysten ja yksityisen sektorin osallistumisesta.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – I osa – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on edistää aiempaan nähden radikaalisti uusia teknologioita tutkimalla uusia ja suuririskisiä ideoita tieteen perustuksille rakentaen. Antamalla joustavaa tukea eri mittakaavoissa tehtävälle tavoiteorientoituneelle ja tieteidenväliselle tutkimusyhteistyölle ja omaksumalla innovatiivisia tutkimuskäytäntöjä pyritään määrittelemään ja hyödyntämään mahdollisuudet saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle.

Erityistavoitteena on edistää aiempaan nähden radikaalisti uusia teknologioita tutkimalla uusia ja suuririskisiä ideoita tieteen perustuksille rakentaen. Antamalla joustavaa tukea eri mittakaavoissa tehtävälle tavoiteorientoituneelle ja tieteidenväliselle tutkimusyhteistyölle ja omaksumalla innovatiivisia tutkimuskäytäntöjä pyritään määrittelemään ja hyödyntämään mahdollisuudet saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle. Älykkään erikoistumisen foorumeilla on tässä suhteessa keskeinen asema etenkin verkostojen luomisen ja kehittämisen, tietojenvaihdon, kumppanuustoiminnan sekä tutkimus- ja innovointipolitiikan tukemisen kannalta.

Perustelu

Älykkään erikoistumisen foorumeilla on keskeinen rooli tiedonvaihdossa, alojen välisessä yhteistyössä sekä tutkimuksen ohjaamisessa monitasoisiin kohteisiin innovatiivisten käytäntöjen avulla.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 osa – 1 kohta – 1.3 alakohta – 1.3.3 alakohta – e alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toisiaan lähentyvien teknologioiden suunnittelu ja kehittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi, mukaan lukien sellaisten materiaalien säilyttäminen, joilla on historiallista tai kulttuurista arvoa.

Toisiaan lähentyvien teknologioiden suunnittelu ja kehittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi. Kulttuuriperintöä vahingoittavien mekanismien arviointi ja ymmärtäminen. Edistyneiden menetelmien ja teknologioiden kehittäminen kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi. Historiallisten paikkojen ja kaupunkien kulttuuriperinnön huomioonottamisen ja järkevän hoidon varmistaminen.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 3 osa – 2 kohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, vesi, merien ja merenkulun tutkimus, vesiviljely, biotalous ja biologisen monimuotoisuuden suojeleminen

Perustelu

Vesi, joka on luonnonvara, vesiviljely ja biologisen monimuotoisuuden suojelu ovat toisiinsa liittyviä aloja, jotka olisi lisättävä prioriteettien luetteloon.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 3 osa – 5 kohta – 5.1 alakohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta, mukaan lukien niiden etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen, on olennaisen tärkeää nykyaikaisten yhteiskuntien ja niiden talouksien toiminnalle. Euroopan eri teollisuudenalat, kuten rakennusteollisuus, kemianteollisuus, autoteollisuus, lentokone- ja avaruusteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus, joiden tuottama yhteenlaskettu lisäarvo on yli 1,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä, ovat raskaasti riippuvaisia raaka-aineiden saannista. Unionin raaka-ainetoimituksiin kohdistuu kuitenkin jatkuvasti kasvavia paineita. Unioni on myös suuresti riippuvainen strategisesti tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, johon markkinoiden vääristymät vaikuttavat hälyttävällä tavalla. Unionilla on edelleen arvokkaita mineraalivaroja, joiden tutkimista ja hyödyntämistä rajoittaa riittävän teknologian puute ja hidastaa kasvava maailmanlaajuinen kilpailu. Kun otetaan huomioon raaka-aineiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja taloudelle ja niiden soveltaminen innovatiivisissa tuotteissa, raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta on unionille elintärkeää.

Raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta, mukaan lukien niiden etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen, on olennaisen tärkeää nykyaikaisten yhteiskuntien ja niiden talouksien toiminnalle. Euroopan eri teollisuudenalat, kuten rakennusteollisuus, kemianteollisuus, autoteollisuus, lentokone- ja avaruusteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus, joiden tuottama yhteenlaskettu lisäarvo on yli 1,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä, ovat raskaasti riippuvaisia raaka-aineiden saannista. Unionin raaka-ainetoimituksiin kohdistuu kuitenkin jatkuvasti kasvavia paineita. Unionilla on edelleen arvokkaita mineraalivaroja, joiden tutkimista ja hyödyntämistä rajoittaa riittävän teknologian ja liikenneinfrastruktuurin puute. Kun otetaan huomioon raaka‑aineiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja taloudelle ja niiden soveltaminen innovatiivisissa tuotteissa, raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta on unionille elintärkeää. Mahdollisuus käyttää Euroopan raaka-ainelähteitä, jotka sijaitsevat usein maantieteellisesti syrjäisillä alueilla, on edelleen haaste teollisuudenaloille, jotka ovat riippuvaisia tällaisten raaka-aineiden turvatusta saatavuudesta. Unioni on myös suuresti riippuvainen strategisesti tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, johon markkinoiden vääristymät vaikuttavat hälyttävällä tavalla.

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 3 osa – 5 kohta – 5.3 alakohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja raaka-aineiden kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä etsintää, talteenottoa, jalostusta, kierrätystä ja hyödyntämistä varten sekä niiden korvaamiseen taloudellisesti houkuttelevilla vaihtoehdoilla, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. Toimissa keskitytään raaka-aineiden saatavuutta koskevan tietämyspohjan parantamiseen, raaka‑aineiden kestävän saannin ja käytön edistämiseen, vaihtoehtojen löytämiseen kriittisille raaka-aineille sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen raaka-aineista ja niitä koskevan osaamisen lisääminen.

Tavoitteena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja raaka-aineiden kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä etsintää, talteenottoa, jalostusta, kierrätystä ja hyödyntämistä varten sekä niiden korvaamiseen taloudellisesti houkuttelevilla vaihtoehdoilla, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. Toimissa keskitytään raaka-aineiden saatavuutta koskevan tietämyspohjan parantamiseen, raaka‑aineiden kestävän saannin ja käytön edistämiseen, vaihtoehtojen löytämiseen kriittisille raaka-aineille, yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseen raaka-aineista ja niitä koskevan osaamisen lisäämiseen, alueellisten ja kansallisten raaka‑aineklusterien perustamiseen ja edistämiseen sekä teollisuudenalojen ja raaka-aineiden yhdistämiseen liittyviin logistisiin haasteisiin vastaamiseen.

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020” (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Oldřich Vlasák

26.1.2012

Hyväksytty (pvä)

18.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Victor Boştinaru, John Bufton, Alain Cadec, Ryszard Czarnecki, Francesco De Angelis, Rosa Estaràs Ferragut, Brice Hortefeux, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Ana Miranda, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Ewald Stadler, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivars Godmanis, Karin Kadenbach, Andrey Kovatchev, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Derek Vaughan

 

 

12.7.2012

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Sandra Kalniete

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija panee tyytyväisenä merkille, että komissio on laatinut Horisontti 2020 ‑ohjelman, sillä sen avulla Euroopan unioni voi selviytyä velkakriisistä ja palata kasvu-uralle kohentamalla kilpailukykyään.

Horisontti 2020 ‑ohjelma kokoaa ensimmäistä kertaa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen yhteen ohjelmaan. Horisontti 2020 on suunnattu tieteellisten läpimurtojen käyttämiseen innovatiivisissa tuotteissa ja palveluissa, jolloin luodaan liiketoimintamahdollisuuksia ja parannetaan ihmisten elämän laatua. Sen tarkoituksena on byrokratian vähentäminen sääntöjä ja hakumenettelyitä yksinkertaistamalla, jotta mukaan saataisiin lisää tutkijoita ja innovatiivisia yrityksiä.

Horisontti 2020 tulee voimaan tammikuussa 2014, ja sen talousarvio vuoteen 2020 saakka on 87,74 miljardia euroa. Ohjelma on jaettu kolmeen päälinjaan: 1. huipputason tiede, 2. teollisuuden johtoasema, 3. yhteiskunnalliset haasteet. Valmistelija katsoo, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan olisi keskitettävä merkittävin osa toiminnastaan kolmanteen päälinjaan, jossa käsitellään juuri maatalouteen kuuluvia kysymyksiä. Kolmas päälinja on jaettu kuuteen osa-alueeseen:

(a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi (9,07 miljardia euroa);

(b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous (4,69 miljardia euroa);

(c) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia (6,53 miljardia euroa);

(d) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne (7,69 miljardia euroa);

(e) Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet (4,31 miljardia euroa);

(f) Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat (4,31 miljardia euroa).

Elintarviketurvan ja kestävän maatalouden alalla valmistelija painottaa, että tutkijoiden on tehtävä aktiivista yhteistyötä viljelijöiden kanssa erityisesti tutkimuksen painopisteiden määrittelyssä, jotta uudet keksinnöt saataisiin käyttöön myös tosielämässä. Kansalaisjärjestöjen ottaminen mukaan tällaisiin keskusteluihin on myös tärkeää.

Valmistelija panee tyytyväisenä merkille, että seitsemänteen puiteohjelmaan verrattuna maatalouteen liittyvän tutkimuksen talousarviota on huomattavasti kasvatettu.

Valmistelija haluaisi kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen edistää elintarvikejätteen määrän vähentämistä koskevaa tutkimusta elintarvikkeiden kysynnän kasvaessa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Luonnonvarojen paljon nykyistä tehokkaampi käyttö on tärkeää.

Horisontti 2020 ‑ohjelmasta maatalousvaliokunnassa käydyissä keskusteluissa todettiin, että menettelyjen virkavaltaisuutta pitää vähentää. Valmistelija katsoo, että komissio on tässä ehdotuksessa karsinut huomattavasti byrokratiaa ja helpottanut täytäntöönpanoprosessia.

Yleisesti ottaen valmistelija pitää ehdotusta tasapainoisena ja erittäin hyvin laadittuna. Valmistelija pyytää kollegoja suhtautumaan ehdotuksen tarkasteluun viisaasti ja toivoo, että ohjelma tulee voimaan 1. tammikuuta 2014, jotta uuden vuoden koittaessa se voisi auttaa tutkijoita tekemään Euroopan yleistä kilpailukykyä parantavia uusia keksintöjä.

 

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

 

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa ”Innovaatiounioni” esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa ”Resurssitehokas Eurooppa”, ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka” ja ”Euroopan digitaalistrategia”. Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda ”huippuosaamisen portaikko”.

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi sekä niiden tulosten soveltaminen voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 ‑strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko".

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 ‑puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen, jotta voidaan lujittaa unionin maailmanluokan huippuosaamista tieteessä ja maataloudessa, edistää teollisuuden johtoasemaa yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, tukemiseksi ja tukea innovointia sekä ratkaista yhteiskunnallisia haasteita jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a) Useimmat unionin maatilat ovat myös pk-yrityksiä, ja nykyisin tutkimuksen ja teknologisen innovaation sekä unionin maataloustuotteita koskevan lainsäädännön johdonmukaisuus on puutteellista, mikä vaikeuttaa yhä enemmän uuden teknologisen kehityksen aktiivista soveltamista Euroopan pk-yrityksissä. Maatalouden tutkimuksen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi lainsäädäntöä olisi mukautettava niin, että Euroopan maatilat voivat omaksua nopeammin ja käyttää tehokkaammin uutta tekniikkaa.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

(15) Yksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset sekä kansalaisyhteiskunta osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

Perustelu

Tutkimustoiminta ei koske pelkästään tutkijoita, viranomaisia ja yrityksiä vaan myös kansalaisyhteiskuntaa.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(19) Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Näiden on kuitenkin oltava avoimia muiden jäsenvaltioiden osallistumiselle, ja niissä on oltava menettelyjä, joilla uusien valtioiden osallistumista helpotetaan.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita sekä palauttaa kansalaisten luottamus tieteeseen ja syventää sitä, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä osallistavaa tutkimusta, tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä tutkimusta ja innovaatioita sekä niiden tulosten soveltamista koskevia vastuullisia linjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

 

 

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan sekä yhteisen maatalouspolitiikan (erityisesti maaseudun kehittämisen) kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

 

 

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

(30) Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(32) Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011, että unionin tutkimusrahoituksessa on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa valvontaan ja riskinhallintaan, ja peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamista ja totesi, että eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava osallistujiin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että merkittävä täytäntöönpanon yksinkertaistaminen edellyttää radikaalimpaa lähestymistapaa ja että riskin ja luottamuksen välistä tasapainoa on korjattava.

(32) Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011, että osana unionin tutkimusrahoitusstrategiaa tarvitaan uusi lähestymistapa, jonka avulla kehitetään näyttöön perustuva riskinhallintastrategia. Samaan aikaan neuvosto kehotti luomaan uuden tasapainon luottamuksen ja valvonnan välille ja riskien ottamisen ja riskien välttämisen välille; Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamista ja totesi, että eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava tutkijoihin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että tarvitaan merkittävää siirtymistä kohti yksinkertaisempia menettelyjä, jotka osoittavat, että unioni luottaa tutkijoihin ja kannustaa heitä ottamaan riskejä, joita tarvitaan tieteen ja teknologian edistyksen kiihdyttämiseksi.

 

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 ‑puiteohjelma', ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia sekä niiden tulosten soveltamista ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) teollisuuden johtoasema

b) johtoasema teollisuudessa ja maataloudessa

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

1. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista, joissa kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan ryhmät ovat mukana, sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen

Perustelu

Tutkimustoiminta ei koske pelkästään tutkijoita, viranomaisia ja yrityksiä vaan myös kansalaisyhteiskuntaa.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 14 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

(b) Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

 

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

FET-ohjelma kattaa tiedelähtöisen innovoinnin koko kirjon idullaan olevien ja hauraiden ideoiden alhaalta ylöspäin suuntautuvasta pienen mittakaavan alkuvaiheen tutkimuksesta uusien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen rakentamiseen esiin nousevien muutosvoimaisten tutkimusalueiden ympärille ja aina sellaisiin laaja-alaisiin yhdistettyihin tutkimusaloitteisiin asti, jotka perustuvat kunnianhimoisten ja visionääristen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin tutkimuslinjauksiin. Jokaisella näistä kolmesta toimintatasosta on oma erityinen arvonsa, ja ne täydentävät toisiaan ja luovat synergioita. Esimerkiksi pienen mittakaavan tutkimukset voivat tuoda esiin tarpeita kehittää uusia tutkimusaiheita, jotka puolestaan voivat johtaa suuren mittakaavan toimiin ja niiden perustaksi laadittuihin erityisiin etenemissuunnitelmiin. Toimiin osallistuu suuri määrä erilaisia tutkimusalan toimijoita, kuten nuoria tutkijoita ja tutkimusintensiivisiä pk-yrityksiä, ja sidosryhmien (kansalaisyhteiskunta, poliittiset päättäjät, teollisuus ja julkisen sektorin tutkijat) yhteisöjä, jotka kootaan yhteen tutkimuslinjausten pohjalta sitä mukaa kuin ne muotoutuvat, kypsyvät ja monipuolistuvat.

FET-ohjelma kattaa tiedelähtöisen innovoinnin koko kirjon idullaan olevien ja hauraiden ideoiden alhaalta ylöspäin suuntautuvasta pienen mittakaavan alkuvaiheen tutkimuksesta uusien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen rakentamiseen esiin nousevien muutosvoimaisten tutkimusalueiden ympärille ja aina sellaisiin laaja-alaisiin yhdistettyihin tutkimusaloitteisiin asti, jotka perustuvat kunnianhimoisten ja visionääristen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin tutkimuslinjauksiin. Jokaisella näistä kolmesta toimintatasosta on oma erityinen arvonsa, ja ne täydentävät toisiaan ja luovat synergioita. Esimerkiksi pienen mittakaavan tutkimukset voivat tuoda esiin tarpeita kehittää uusia tutkimusaiheita, jotka puolestaan voivat johtaa suuren mittakaavan toimiin ja niiden perustaksi laadittuihin erityisiin etenemissuunnitelmiin. Toimiin osallistuu suuri määrä erilaisia tutkimusalan toimijoita, kuten nuoria tutkijoita, naispuolisia tutkijoita ja tutkimusintensiivisiä pk-yrityksiä, ja sidosryhmien (kansalaisyhteiskunta, poliittiset päättäjät, teollisuus ja julkisen sektorin tutkijat) yhteisöjä, jotka kootaan yhteen tutkimuslinjausten pohjalta sitä mukaa kuin ne muotoutuvat, kypsyvät ja monipuolistuvat.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Vaikka Euroopassa on suuri ja monipuolinen määrä tutkimuksen ja innovoinnin osaavia henkilöstöresursseja, tätä varantoa on koko ajan täydennettävä ja parannettava ja mukautettava työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Nykyisin vain 46 prosenttia tutkimus- ja innovointihenkilöstä työskentelee yrityssektorilla. Tämä osuus on huomattavasti alhaisempi kuin Euroopan tärkeimmillä taloudellisilla kilpailijoilla esimerkiksi Kiinassa vastaava osuus on 69 prosenttia, Japanissa 73 prosenttia ja Yhdysvalloissa 80 prosenttia. Lisäksi demografiset tekijät aiheuttavat sen, että suhteettoman suuri osuus tutkijoista saavuttaa lähivuosina eläkeiän. Tämä yhdistettynä korkeatasoista osaamista edellyttävien tutkimustyöpaikkojen kasvavaan tarpeeseen Euroopan talouden tutkimusintensiteetin kasvaessa on yksi Euroopan koulutus-, tutkimus- ja innovointijärjestelmän suurimmista haasteista tulevina vuosina.

Vaikka Euroopassa on suuri ja monipuolinen määrä tutkimuksen ja innovoinnin osaavia henkilöstöresursseja, tätä varantoa on koko ajan täydennettävä ja parannettava ja mukautettava työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Nykyisin vain 46 prosenttia tutkimus- ja innovointihenkilöstä työskentelee yrityssektorilla. Tämä osuus on huomattavasti alhaisempi kuin Euroopan tärkeimmillä taloudellisilla kilpailijoilla esimerkiksi Kiinassa vastaava osuus on 69 prosenttia, Japanissa 73 prosenttia ja Yhdysvalloissa 80 prosenttia. Lisäksi demografiset tekijät aiheuttavat sen, että suhteettoman suuri osuus tutkijoista saavuttaa lähivuosina eläkeiän. Tämä yhdistettynä korkeatasoista osaamista edellyttävien tutkimustyöpaikkojen kasvavaan tarpeeseen Euroopan talouden tutkimusintensiteetin kasvaessa on yksi Euroopan koulutus-, tutkimus- ja innovointijärjestelmän suurimmista haasteista tulevina vuosina. Kun lisäksi otetaan huomioon, että yksi puiteohjelman tavoitteista on edistää aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista, on tarpeen kannustaa useampia naisia osallistumaan tutkimusalalle ja toteuttamaan siinä täyttä potentiaaliaan.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 9 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeinen osa erityistavoitetta ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs), joihin lukeutuvat mikro- ja nanoelektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit ja kehittyneet valmistusjärjestelmät. Nämä monitieteiset, osaamis- ja pääomaintensiiviset teknologiat liittyvät useisiin eri aloihin ja luovat perustan Euroopan teollisuuden hyvälle kilpailuasemalle. Yhdennetty lähestymistapa, jossa edistetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistämistä, lähentämistä ja vuorovaikutusta erilaisissa innovaatiosykleissä ja arvoketjuissa, voi tuottaa lupaavia tutkimustuloksia ja avata tietä uusille teollisuusteknologioille, tuotteille, palveluille ja sovelluksille (esim. avaruuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon aloilla). Siksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja muiden mahdollistavien teknologioiden monitahoista vuorovaikutusta hyödynnetään joustavalla tavalla tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Tämä täydentää keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa tukea, jota kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat antaa koheesiorahastoista älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa.

Keskeinen osa erityistavoitetta "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs), joihin lukeutuvat mikro- ja nanoelektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit ja kehittyneet valmistusjärjestelmät. Nämä monitieteiset, osaamis- ja pääomaintensiiviset teknologiat liittyvät useisiin eri aloihin ja luovat perustan Euroopan teollisuuden hyvälle kilpailuasemalle. Yhdennetty lähestymistapa, jossa edistetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistämistä, lähentämistä ja vuorovaikutusta erilaisissa innovaatiosykleissä ja arvoketjuissa, voi tuottaa lupaavia tutkimustuloksia ja avata tietä uusille teollisuusteknologioille, tuotteille, palveluille ja sovelluksille (esim. avaruuden, liikenteen, ympäristön, terveydenhuollon ja maatalouden aloilla). Siksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja muiden mahdollistavien teknologioiden monitahoista vuorovaikutusta hyödynnetään joustavalla tavalla tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Tämä täydentää keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa tukea, jota kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat antaa koheesiorahastoista älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.2.3 alakohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tässä toimessa keskitytään nanoteknologian hallintaan yhteiskunnan hyödyksi.

Tässä toimessa keskitytään nanoteknologian hallintaan yhteiskunnan hyödyksi ottaen huomioon ennalta varautumisen periaate. Riskien lisäksi arvioidaan nanoteknologian tiettyjen sovellusten sosiaalinen hyväksyttävyys.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4.1 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Bioteknologian vahva tiede-, teknologia- ja innovointiperusta auttaa Euroopan teollisuutta varmistamaan johtoaseman tällä keskeisellä mahdollistan teknologian alalla. Tätä asemaa lujittaa entisestään kokonaisriskien turvallisuusarviointiin ja hallintaan liittyvien näkökohtien integrointi bioteknologian käyttöönotossa.

Bioteknologian vahva tiede-, teknologia- ja innovointiperusta auttaa Euroopan teollisuutta varmistamaan johtoaseman tällä keskeisellä mahdollistan teknologian alalla. Tätä asemaa lujittaa entisestään kokonaisriskien turvallisuusarviointiin ja hallintaan liittyvien näkökohtien integrointi bioteknologian käyttöönotossa ja siten varmistetaan turvallinen etenemissuunnitelma soveltamiselle.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4.2 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Bioteknologian kehitystä on vienyt eteenpäin nopeasti kasvava tietämys eloperäisistä järjestelmistä, ja ala tuottaa nyt jatkuvasti uusia sovelluksia ja lujittaa unionin teollisuusperustaa ja kasvattaa sen innovointivalmiuksia. Esimerkkejä bioteknologian kasvavasta merkityksestä ovat teollisuussovellukset, mukaan lukien biokemikaalit, joiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 12–20 prosenttiin kemikaalien tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Biojärjestelmien selektiivisyyden ja tehokkuuden ansiosta bioteknologiassa noudatetaan useita niin sanotun Vihreän kemian kahdestatoista periaatteesta. Unionin yrityksille mahdollisesti koituvia taloudellisia rasitteita voidaan vähentää hyödyntämällä bioteknologian prosessien ja biopohjaisten tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; vähennysmahdollisuuksien arvioidaan olevan 1–2,5 miljardia CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2030. Euroopan biolääkealalla jo noin 20 prosenttia nykyisistä lääkkeistä on johdettu bioteknologiasta, ja uusista lääkkeistä jopa 50 prosenttia. Bioteknologia avaa myös uusia väyliä hyödyntää merten luonnonvarojen tarjoamia valtavia mahdollisuuksia innovatiivisten teollisuus-, terveydenhoito- ja ympäristösovellusten tuottamiseen. Meribioteknologian (sinisen bioteknologian) kehittyvän alan ennakoidaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa.

Bioteknologian kehitystä on vienyt eteenpäin nopeasti kasvava tietämys eloperäisistä järjestelmistä, ja ala tuottaa nyt jatkuvasti uusia sovelluksia ja lujittaa unionin teollisuusperustaa ja kasvattaa sen innovointivalmiuksia. Esimerkkejä bioteknologian kasvavasta merkityksestä ovat teollisuussovellukset, mukaan lukien biokemikaalit, joiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 12–20 prosenttiin kemikaalien tuotannosta vuoteen 2015 mennessä, sekä maatalouden sovellukset, mukaan luettuna viljantuotanto, joka on lähtökohta elintarviketuotannon arvoketjussa, sekä biotalous kokonaisuudessaan. Biojärjestelmien selektiivisyyden ja tehokkuuden ansiosta bioteknologiassa noudatetaan useita niin sanotun Vihreän kemian kahdestatoista periaatteesta. Unionin yrityksille mahdollisesti koituvia taloudellisia rasitteita voidaan vähentää hyödyntämällä bioteknologian prosessien ja biopohjaisten tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; vähennysmahdollisuuksien arvioidaan olevan 1–2,5 miljardia CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2030. Euroopan biolääkealalla jo noin 20 prosenttia nykyisistä lääkkeistä on johdettu bioteknologiasta, ja uusista lääkkeistä jopa 50 prosenttia. Bioteknologia avaa myös uusia väyliä hyödyntää merten luonnonvarojen tarjoamia valtavia mahdollisuuksia innovatiivisten teollisuus-, terveydenhoito- ja ympäristösovellusten tuottamiseen. Meribioteknologian (sinisen bioteknologian) kehittyvän alan ennakoidaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa.

 

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4.3 alakohta – b alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Bioteknologiapohjaiset teollisuusprosessit

b) Bioteknologiapohjaiset tuotteet ja prosessit.

 

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4.3 alakohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Teollisen bioteknologian kehittäminen kilpailukykyisiä tuotteita ja prosesseja varten (esim. kemikaalit, terveys, kaivostoiminta, energia, paperimassa ja paperi, tekstiili, tärkkelys, elintarvikkeiden jalostus) ja tällaisen bioteknologian ympäristöulottuvuus.

Bioteknologian kehittäminen kilpailukykyisiä tuotteita ja prosesseja varten (esim. kemikaalit, rakentaminen, terveys, kaivostoiminta, energia, paperimassa ja paperi, tekstiili, tärkkelys, maataloustuotanto ja elintarvikkeiden jalostus) ja tällaisen bioteknologian ympäristöulottuvuus.

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 3 kohta – 3.3 alakohta – b alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Tuki tutkimusintensiivisille pk-yrityksille

b) Tuki tutkimusintensiivisille pk-yrityksille kaikilla aloilla, myös maataloudessa.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 3 kohta – 3.3 alakohta – c alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

c) Pk-yritysten innovaatiovalmiuksien parantaminen

c) Pk-yritysten innovaatiovalmiuksien parantaminen kaikilla aloilla, myös maataloudessa.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 3 kohta – 3.3 alakohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Markkinalähtöistä innovointia tuetaan innovoinnin toimintapuitteiden parantamiseksi ja etenkin innovatiivisten pk-yritysten kasvun esteiden poistamiseksi.

Markkinalähtöistä innovointia tuetaan innovoinnin toimintapuitteiden parantamiseksi ja etenkin innovatiivisten pk-yritysten kasvun esteiden poistamiseksi, johon sisältyy myös teknologisen innovoinnin ja unionin lainsäädännön välisen yhdenmukaisuuden puutteen poistaminen erityisesti maatalousalalla.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta – 1.3 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varten on tunnettava terveyttä määrittävät tekijät ja käytössä on oltava rokotteiden kaltaiset tauteja tehokkaasti ehkäisevät välineet. Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien.

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varten on tunnettava terveyttä määrittävät tekijät, mukaan lukien yhteys ihmisten ja eläinten terveyden välillä, ja käytössä on oltava rokotteiden kaltaiset tauteja tehokkaasti ehkäisevät välineet. Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien, jotka kattavat myös antibioottien käytön eläimiin.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

2. Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyistä ja vähähiilistä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään biotalouteen.

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyistä ja vähähiilistä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään ja kilpailukykyiseen biotalouteen.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.1 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja -tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista (erityisesti vedestä, maasta ja fossiilisen hiilen lähteistä), ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden ja juomaveden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa pääasiassa tuotannon tehokkuutta koskevien innovaatioiden ja eräillä alueilla karjan lukumäärän vähentymisen ansiosta, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Eurostatin lukujen mukaan pois heitettyjen elintarvikkeiden määrä yksin Euroopan unionissa on 89 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä vastaa 180 kilogrammaa henkeä kohti. Siksi olisi toteutettava toimia tämän määrän vähentämiseksi 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, vältettävä elintarvikkeiden haaskausta ja käytettävä uudelleen elintarvikkeet, jotka muuten heitettäisiin pois, ja tarvitaan lisäaloitteita maatalouden biojätteen hyödyntämiseksi. Olisi myös tutkittava asianmukaisin menetelmin, miten elintarvikkeiden haaskausta voidaan analysoida ja mitata. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja -tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja edellyttää alojen välistä parempaa synergiaa sekä monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Perustelu

Elintarvikkeiden haaskauksella on vakavia ympäristöllisiä, sosiaalis-taloudellisia, ravitsemuksellisia ja eettisiä seurauksia. Haaskausta esiintyy elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa yhtälailla kehittyneissä ja kehittyvissä maissa. Elintarvikkeiden poisheittämisen vähentäminen on siis oleellista ja sen saavuttamiseksi olisi käytettävä tiedotuskampanjoita ja kehitettävä uusia tekniikoita, esimerkiksi pakkauksia ja elintarvikkeiden säilytysmenetelmiä.

 

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.1 alakohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Biologisten resurssien ja ekosysteemien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää huomattavasti kestävämmällä, tehokkaammalla ja yhdennetymmällä tavalla. Esimerkiksi metsien biomassan ja maatalouden, vesiviljelyn, teollisuuden ja myös kotitalouksien jätevirtojen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin.

Biologisten resurssien ja ekosysteemien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää huomattavasti kestävämmällä, tehokkaammalla ja yhdennetymmällä tavalla. Esimerkiksi metsien ja maatilojen biomassan ja maatalouden, vesiviljelyn, teollisuuden ja myös kotitalouksien jätevirtojen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin.

 

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa- ja vesiympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi sekä tähän liittyvät julkiset hyödykkeet – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa- ja vesiympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, rehuksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi sekä tähän liittyvät julkiset hyödykkeet – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien ja loppukäyttäjien välillä. Olisi ryhdyttävä erityistoimiin, jotta varmistetaan viljelijöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistuminen tietämyksen vaihtoon ja tutkimuksen painopisteiden määrittelyyn. Tutkijoita olisi kannustettava osallistumaan tietämyksen vaihtoon, vaikka se koskisi jo aiempaa tutkimusta. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Perustelu

Tietämyksen vaihto on erikseen räätälöitävä sellaisille viljelijöille tai heitä edustaville järjestöille, joilla on yrityksiin verrattuna heikommat mahdollisuudet osallistua tällaisiin toimiin. Viljelijöiden mielipiteet tutkimuksen painopisteistä olisi otettava huomioon. Tutkijoille tarjotaan kannustimia lähinnä uuteen tutkimustyöhön eikä niinkään aiempien tutkimusten selittämiseen tai niistä keskustelemiseen niiden soveltamisesta kiinnostuneiden ei-asiantuntijoiden kanssa.

 

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – a alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Kestävä maa- ja metsätalous

a) Kestävä ja kilpailukykyinen maa- ja metsätalous

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarat ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen. Toimissa keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat sekä resurssitehokkaita (myös vähähiilisiä) että muutoksiin hyvin sopeutuvia, samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi.

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarat ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen. Toimissa keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat sekä resurssitehokkaita (mukaan luettuna ravinne- ja energiatehokkuus ja vähähiiliset kohteet) että muutoksiin hyvin sopeutuvia ja maataloustuotteiden laatua ja arvoa parantavia, samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen ja maaseudun innovatiivisten pk-yritysten kehittämiseksi. Tiedon kehittämisvalmiuksilla ja innovaation siirroilla maataloudessa on pyrittävä kääntämään sadon kasvupotentiaalin jatkuva heikkenevä suunta Euroopassa ja luomaan myönteinen sykli, jossa unionin maataloustuotanto tehostuu kestävällä tavalla. Maatalouden hiilijalanjäljen pienentämiseksi on korostettava lyhyiden toimitusketjujen merkitystä.

 

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on täyttää turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita koskevat kansalaisten vaatimukset, tehdä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksesta ja jakelusta kestävämpää ja parantaa elintarvikealan kilpailukykyä. Toimien painopisteenä ovat terveelliset ja turvalliset elintarvikkeet kaikille, tietoon perustuvat kuluttajavalinnat ja kilpailukykyiset elintarvikkeiden jalostusmenetelmät, joissa käytetään vähemmän resursseja ja jotka tuottavat vähemmän sivutuotteita, jätteitä ja kasvihuonekaasuja.

Tavoitteena on täyttää turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita koskevat kansalaisten vaatimukset, tehdä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksesta ja jakelusta sekä elintarvikkeiden kulutuksesta kestävämpää ja parantaa elintarvikealan kilpailukykyä. Toimien painopisteenä ovat terveellisten, aitojen, korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden laaja valikoima kaikille, tietoon perustuvat kuluttajavalinnat ja kilpailukykyiset elintarvikkeiden jalostusmenetelmät, joissa käytetään vähemmän resursseja ja lisäaineita ja jotka tuottavat vähemmän sivutuotteita, jätteitä ja kasvihuonekaasuja. Kuluttajien on tehtävä tietoisia valintoja ja heillä on oltava tietoa paitsi turvallisista elintarvikkeista myös valintoihinsa ja elintarvikkeiden haaskaukseen liittyvistä ympäristöllisistä, sosiaalis-taloudellisista ja ravitsemuksellisista seurauksista. Näillä innovaatioilla olisi pyrittävä myös vähentämään elintarvikkeiden haaskausta tuotannossa, jakeluketjussa ja kuluttajilla.

 

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, sellaisten integroitujen biojalostamojen kehittämiseen, joissa käytetään alkutuotannosta saatavaa biomassaa, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, ja uusien markkinoiden avaamiseen tukemalla standardointia, sääntelyä ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden vaikutuksen maankäyttöön ja maankäytön muutokset.

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokkaampaa (mukaan lukien ravinteiden, energian, hiilen, veden ja maankäytön tehokkuus), kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta ja hyödyntää kaikki biojätteen tarjoamat mahdollisuudet. On tärkeää luoda suljettu kierto kaupunkialueiden ja maaseudun välille. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, sellaisten integroitujen toisen ja kolmannen sukupolven biojalostamojen kehittämiseen, joissa tuotetaan ja käytetään maatalouden ja metsänhoidon alkutuotannosta saatavaa biomassaa ja muita jätteitä, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, ja kaupunkien biojätteen tehokkaalla muuntamisella maatalouden panoksiksi. Tällä tavalla edistetään uusia markkinoita ja luodaan alkutuotannossa työskenteleville tuottajille mahdollisuuksia uusiin ansiotuloihin tukemalla standardointia, sertifiointiohjelmia, sääntelyä ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden vaikutuksen maankäyttöön ja maankäytön muutokset.

 

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta – 5.2 alakohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Raaka-aineiden saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta.

Raaka-aineiden saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Erityisiä innovointiponnistuksia olisi kohdistettava vesivarojen käyttöön maataloudessa pitäen mielessä alan kasvavan vedentarpeen ja sen, että vakavia kuivia kausia esiintyy useammin ja ne kattavat yhä suurempia alueita maailmassa, mukaan lukien Välimeren alueen Euroopassa. Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta.

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

Liite I – IV osa – 3 kohta – 3.3 alakohta – b alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

b) Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

 

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

Liite I – IV osa – 3 kohta – 3.3 alakohta – e alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

e) Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

e) Ilmastotoimet, resurssitehokkuus, ympäristönsuojelu ja raaka-aineiden kestävä käyttö

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020” (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AGRI

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Sandra Kalniete

20.12.2011

Valiokuntakäsittely

24.4.2012

31.5.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

10.7.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Eric Andrieu, Liam Aylward, Luis Manuel Capoulas Santos, Vasilica Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Herbert Dorfmann, Mariya Gabriel, Iratxe García Pérez, Béla Glattfelder, Martin Häusling, Esther Herranz García, Peter Jahr, Elisabeth Jeggle, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Gabriel Mato Adrover, Mairead McGuinness, James Nicholson, Georgios Papastamkos, Marit Paulsen, Britta Reimers, Ulrike Rodust, Alfreds Rubiks, Giancarlo Scottà, Czesław Adam Siekierski, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Alyn Smith, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Salvatore Caronna, Marian Harkin, Sandra Kalniete, Giovanni La Via, Astrid Lulling, Maria do Céu Patrão Neves

 

20.9.2012

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Ioannis A. Tsoukalas

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan unionilla on 68 000 kilometriä rantaviivaa, ja kaikkiaan 22:lla unionin jäsenvaltiolla on merirajoja. Lisäksi lähes puolet unionin kansalaista asuu alle 50 kilometrin päässä rannikolta, viisi miljoonaa eurooppalaista työskentelee mereen liittyvillä aloilla ja yli 5 prosenttia unionin BKT:stä on peräisin merestä tai merenkulusta. Näin ollen on selvää, että meriympäristö ja siihen liittyvä toiminta vaikuttaa merkittävästi Euroopan sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Meriympäristön merkitys kasvaa entisestään, jos huomioidaan sen mahdollisuudet auttaa EU:ta vastaamaan moniin nykyajan haasteisiin. Nuo haasteet liittyvät muun muassa energiatehokkuuteen, ilmastonmuutokseen, liikenteeseen, matkailuun, terveyteen sekä väestönkasvuun, joka lisää elintarvikkeiden kysyntää.

 

Tässä mielessä kalatalous on ratkaisevan tärkeä mutta samalla äärimmäisen arkaluonteinen voimavara EU:n kansalaisille. EU:ssa kulutetaan vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia (55 miljardin euron arvosta) kalastustuotteita, ja EU onkin yksi tärkeimmistä markkina-alueista maailmassa. Tällä hetkellä EU:n tuotanto ei kuitenkaan kata sisäistä kulutusta.

 

Unioni ja meriympäristö ovat riippuvaisia toisistaan. Siksi tarvitaan laadukasta merien ja merenkulun tutkimusta, koska se voi auttaa ymmärtämään ja suojelemaan merien ekosysteemejä. Tutkimuksen tavoitteena on myös edistää kestävää kalataloutta, joka huomioi ympäristön ja rannikko- ja saariyhteisöjen sosioekonomiset tarpeet.



Merien biologisesta monimuotoisuudesta on yhä tutkimatta yli 90 prosenttia Luotettavien tieteellisten tietojen puute hankaloittaa entisestään tavoitetta, jonka mukaan kalakantoja pitäisi hallita kestävästi Euroopan vesialueilla. Meriympäristöstä on ehdottomasti saatava riittävää ja luotettavaa tietoa, ja tiedon keräämistä pitäisikin lisätä niin paljon kuin mahdollista alaan liittyvillä tutkimushankkeilla ja yhteistyöllä.

 

Viime vuosina EU on investoinut järjestelmällisesti merien ja merenkulun tutkimukseen. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia teknisiä menetelmiä, joiden avulla voitaisiin hyödyntää meriympäristön valtavat mahdollisuudet ja luoda kasvua ja työpaikkoja mutta varmistaa samalla luonnonvarojen, elintarvikkeiden, energian ja biologisten varojen kestävä käyttö. Nykyisessä seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa on kohdennettu huomattavasti – ei kuitenkaan riittävästi – määrärahoja kalatalouteen, vesiviljelyyn ja meribioteknologiaan. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa lisätään tutkimuksen määrärahoja. Näin ollen myös merien ja merenkulun tutkimukseen kohdennettuja määrärahoja olisi lisättävä.

 

Monialainen tutkimus on ehdottoman tärkeää, jotta merien ekosysteemejä voitaisiin ymmärtää paremmin ja jotta kalakantoja voitaisiin hoitaa kestävästi. Merien ja merenkulun tutkimuksessa olisi lisättävä teollisia, akateemisia ja julkisia kumppanuuksia. Yksityiset toimijat, erityisesti pk-yritykset, olisi myös saatava osallistumaan aktiivisemmin innovatiivisten teknologioiden ja menetelmien kehittämiseen sekä soveltavan tutkimuksen edistämiseen. Eri tieteenalojen välisiä, monialaisia ja eri toimialojen välisiä kumppanuuksia tukemalla voidaan ymmärtää paremmin vesiympäristöä. Se taas edesauttaa väistämättä kestävää kalataloutta ja vesiviljelyä. Tässä yhteydessä voitaisiin myös arvioida, edistäisikö erityisen osaamis- ja innovaatioyhteisön perustaminen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin yhteyteen merien ja merenkulun tutkimusta.

 

 

Olisi myös pohdittava yhteistyön lisäämistä koheesiopolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja rakennerahastoihin liittyvien tutkimusohjelmien kanssa, koska kalatalousalan innovointia, tutkimusta ja kilpailukykyä varten on luotava kokonaisvaltainen, dynaaminen ja alueellinen lähestymistapa. Tällainen synergia helpottaisi järkevien erityisstrategioiden luomista ja parantaisi unionin eri alueiden valmiuksia vastata nykyajan haasteisiin. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimet on myös koordinoitava tehokkaasti Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavien toimien kanssa, ja niiden on myös täydennettävä toisiaan.

 

Tutkijoiden ja sidosryhmien välille on luotava keskinäisen luottamuksen ilmapiiri. Edellä mainittujen osallistuminen parantaisi tieteellisen tiedon ja osaamisen laatua, mikä on tarpeen, jotta merien luonnonvaroja voidaan hoitaa kestävästi. Kalatalousalalla ollaan usein sitä mieltä, että tutkimus haittaa kalastusta. Näin ei pitäisi olla. Euroopan kalatalousalan kansainvälinen kilpailukyky voitaisiin varmistaa edistämällä tutkijoiden liikkuvuutta, kansainvälistä yhteistyötä, korkean tason koulutusta, kehittynyttä teknologiaa sekä ottamalla käyttöön keinoja, joilla kannustetaan osallistumaan kalatalousalan toimintaan. Hyvien käytäntöjen vaihto ja nykyisten tutkimusohjelmien tulosten tehokas käyttö siten, että ne ovat kaikkien saatavilla, voisi myös auttaa kaventamaan tutkijoiden ja sidosryhmien välistä kuilua.

 

Valmistelija suhtautuu myönteisesti myös siihen, että merien ja merenkulun tutkimus on sisällytetty yksiselitteisesti Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Tutkimuksen tavoitteeksi olisi asetettava merien ja valtamerien tuottavuuden varmistaminen kestävällä kalataloudella ja vesiviljelyllä. Meritieteen ja -tekniikan valtavat mahdollisuudet jäävät kuitenkin hyödyntämättä, jos tähän ei varata riittäviä määrärahoja, jolloin myös merien kalakantoja ylikalastetaan ja ne kuolevat lopulta sukupuuttoon. EU:n pitäisi perustaa erityinen budjettikohta monialaisille toimille, jotta merien ja merenkulun monisäikeisten yhteiskunnallisten haasteiden välille voidaan luoda mahdollisia synergiaetuja.

TARKISTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava laadukasta ja kohdennettua koulutusta ja liikkuvuutta.

Perustelu

Koulutus on kohdennettava siten, että siinä huomioidaan unionin kansalaisten todelliset tarpeet.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – a kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) 'tutkimus- ja innovointitoimilla' tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja innovointiin liittyvien toimien koko kirjoa, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, tulosten levittäminen ja optimointi sekä tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden edistäminen unionissa;

a) 'tutkimus- ja innovointitoimilla' tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja innovointiin liittyvien toimien koko kirjoa, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, tulosten levittäminen ja optimointi sekä tutkijoiden laadukkaan ja kohdennetun koulutuksen ja liikkuvuuden edistäminen unionissa;

Perustelu

Koulutus on kohdennettava siten, että siinä huomioidaan unionin kansalaisten todelliset tarpeet.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, ilmastonmuutokseen, tuottaviin meriin ja valtameriin, kestävään kehitykseen, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus.

Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien, erityisesti unionin strategisten kumppanien, kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – 14 kappale – b kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, kestävät ja tuottavat meret ja valtameret sekä biotalous

 

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, kestävät ja tuottavat meret ja valtameret sekä biotalous

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2. 1 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyistä ja vähähiilistä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään biotalouteen.

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten terveellisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja elintarvikkeiden jalostusjärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyistä ja vähähiilistä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään biotalouteen.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2. 1 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden, biomateriaalien, biopolttoaineiden ja biopohjaisten tuotteiden (kulutushyödykkeistä bulkkikemikaaleihin) markkinakysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän biologisia resursseja. Niiden tuotantoon tarvittavat maa- ja vesiekosysteemien kapasiteetit ovat kuitenkin rajalliset, niiden käyttöoikeuksista kilpaillaan eikä niitä useinkaan hallita optimaalisella tavalla, kuten esimerkiksi maaperän hiilipitoisuuden ja hedelmällisyyden voimakas heikkeneminen osoittaa. On olemassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi maatalousmaasta, metsistä, meristä ja makeista vesistä yhdistämällä agronomiset ja ympäristötavoitteet kestävämmäksi tuotannoksi.

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden, biomateriaalien, biopolttoaineiden ja biopohjaisten tuotteiden (kulutushyödykkeistä bulkkikemikaaleihin) markkinakysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän biologisia resursseja. Niiden tuotantoon tarvittavat maa- ja vesiekosysteemien kapasiteetit ovat kuitenkin rajalliset, niiden käyttöoikeuksista kilpaillaan eikä niitä useinkaan hallita optimaalisella tavalla, kuten esimerkiksi maaperän hiilipitoisuuden ja hedelmällisyyden voimakas heikkeneminen osoittaa. On olemassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi maatalousmaasta, metsistä, meristä ja makeista vesistä sekä vesiviljelylaitoksista yhdistämällä agronomiset ja ympäristötavoitteet kestävämmäksi tuotannoksi.

Perustelu

Vesiviljelylaitokset pitäisi ottaa mukaan, koska ne vaikuttavat meriympäristöön ja edistävät kestävää tuotantoa.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Biotalouden pohjan muodostavat maatalous, metsätalous ja kalatalous yhdessä biopohjaisten teollisuudenalojen. Biotalous muodostaa suuret ja jatkuvasti kasvavat markkinat, joiden arvoksi arvioidaan 2 biljoonaa euroa. Se tarjosi 20 miljoonaa työpaikkaa ja työllisti 9 prosenttia unionin työvoimasta vuonna 2009. Investoinnit tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin antavat Euroopalle mahdollisuuden saavuttaa johtoasema näillä markkinoilla.

Biotalouden pohjan muodostavat maatalous, metsätalous, kestävä kalatalous ja vesiviljely yhdessä biopohjaisten teollisuudenalojen kanssa. Biotalous muodostaa suuret ja jatkuvasti kasvavat markkinat, joiden arvoksi arvioidaan 2 biljoonaa euroa. Se tarjosi 20 miljoonaa työpaikkaa ja työllisti 9 prosenttia unionin työvoimasta vuonna 2009. Investoinnit tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin antavat Euroopalle mahdollisuuden saavuttaa johtoasema näillä markkinoilla.

Perustelu

Kestävän kalatalouden ja vesiviljelyn merkitystä biotaloudessa ei pitäisi aliarvioida.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ne edistävät myös osaltaan Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Resurssitehokas Eurooppa" tavoitteiden saavuttamista. Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa- ja vesiympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi sekä tähän liittyvät julkiset hyödykkeet – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Ne edistävät myös osaltaan Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Resurssitehokas Eurooppa" tavoitteiden saavuttamista. Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa- ja vesiympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi sekä tähän liittyvät julkiset hyödykkeet – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden sekä meriympäristön kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen sekä kestävään kalatalouteen ja vesiviljelyyn ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan alueellisia, kansallisia, yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ja niiden tehokas yhteensovittaminen ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, tiedeyhteisön, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, kalastajien/vesiviljelytuottajien, neuvonantajien, päätöksentekijöiden ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Perustelu

Päätöksentekijöillä voi olla suuri merkitys. Heidän pitäisi arvioida ja ottaa huomioon sekä merien ekosysteemien että tärkeiden sidosryhmien todelliset tarpeet ennen päätösten tekemistä. Kalatalouden ja vesiviljelyn merkitystä biotaloudessa ei pitäisi aliarvioida.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020-biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Tutkimuksen ja innovoinnin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020-biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Koko syklin perustutkimuksesta innovointiin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä, tarjoaa terveellisiä elintarvikkeita ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten, sisävesien ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.2 alakohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Haasteisiin perustuvia toimia, joissa keskitytään yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin hyötyihin ja biotalouteen liittyvien sektoreiden ja markkinoiden uudenaikaistamiseen, tuetaan monialaisen tutkimuksen kautta, joka edistää innovointia ja johtaa uusien käytäntöjen, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Innovointiin sovelletaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa teknologisen, ei-teknologisen, organisatorisen, taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin ja muun muassa uudet liiketoimintamallit, brändin rakentamisen ja palvelut.

Haasteisiin perustuvia toimia, joissa keskitytään sosiaalisiin ja taloudellisiin hyötyihin ja biotalouteen liittyvien sektoreiden ja markkinoiden uudenaikaistamiseen, tuetaan monialaisen tutkimuksen, eri aihealueiden monialaisen tarkastelun sekä tutkijoiden ja kaikkien tärkeiden sidosryhmien välisen yhteistyön lisäämisen kautta, ja edistetään näin innovointia ja edetään uusien käytäntöjen, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Innovointiin sovelletaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa teknologisen, ei-teknologisen, organisatorisen, taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin ja muun muassa uudet liiketoimintamallit, brändin rakentamisen ja palvelut.

Perustelu

Tehokas ja koordinoitu tutkimus ja monialainen lähestymistapa ovat tarpeen, kun ajatellaan kaikkia niitä haasteita, joihin EU:n on vastattava. Tässä työssä tarvitaan kaikkien sidosryhmien tietoa ja asiantuntemusta.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – c alakohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

c) Elollisten vesiluonnonvarojen potentiaalin hyödyntäminen

c) Kalastuksen, vesiviljelyn, meribioteknologioiden ja vesiluonnonvarojen potentiaalin hyödyntäminen kestävän kalastuksenhoidon avulla

Perustelu

Vesiympäristö käsittää sekä elolliset että elolliset luonnonvarat. Tarvitaan kestävää kalastuksenhoitoa, jossa huomioidaan niin ekosysteemien kuin kalastajien tarpeet.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on hyödyntää elollisia vesiluonnonvaroja kestävästi Euroopan valtameristä ja meristä saatavan sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn/tuoton maksimoimiseksi. Toimissa keskitytään elintarviketurvaan kohdistuvan optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseen kehittämällä kestävää ja ympäristöystävällistä kalastusta ja kilpailukykyistä eurooppalaista vesiviljelyä maailmanlaajuisen talouden puitteissa sekä meri-innovoinnin lisäämiseen bioteknologian avulla älykkään "sinisen" kasvun vauhdittamiseksi.

Tavoitteena on hyödyntää vesiluonnonvaroja kestävästi Euroopan valtameristä ja meristä sekä sisävesistä (makea vesi, suolainen vesi ja murtovesi) saatavan sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn/tuoton maksimoimiseksi. Tuottavat meret ja valtameret voivat taata meritalousalojen hyvinvoinnin sekä merten biologisen monimuotoisuuden suojelun, kun kehitetään kestävää kalastusta ja vesiviljelyä. Toimissa keskitytään elintarviketurvaan kohdistuvan optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseen kehittämällä kestävää ja ympäristöystävällistä kalastusta ja kilpailukykyistä eurooppalaista vesiviljelyä, joka kattaa kaikki merkitykselliset vesieliölajit ja tuotantojärjestelmät, maailmanlaajuisen talouden puitteissa sekä meri-innovoinnin lisäämiseen bioteknologian avulla älykkään "sinisen" kasvun vauhdittamiseksi. Sen avulla voidaan löytää kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja, jotta merien merkittävät mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Koska elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen ja ympäristö liittyvät tiiviisti toisiinsa, tavoitteena on edistää monialaista meriä ja merenkulkua koskevaa tieteellistä ja teknistä osaamista, jotta meri- ja merenkulkuteollisuuden mahdollisuudet voidaan hyödyntää paremmin unohtamatta kuitenkaan meriympäristön suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tämä meri- ja merenkulkualan tutkimuksen strategisesti koordinoitu lähestymistapa, joka kattaa kaikki Horisontti 2020 -puiteohjelman haasteet ja pilarit, tukee myös asiaa koskevien unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa keskeisten sinisen kasvun tavoitteiden toteuttamiseksi ja Euroopan kala- ja äyriäisalan (mukaan lukien koko tuotantoketju ja kuluttajat) taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Monialaisia toimia varten perustetaan erityinen budjettikohta.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – c alakohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Kohdennettu tutkimus on tärkeää, jotta voidaan vastata ekosysteemien sekä kalatalous- ja vesiviljelyalan todellisiin tarpeisiin. Tämä edellyttää tutkijoiden ja kaikkien sidosryhmien (kuten kalastajien, yritysten, kuluttajien ja päätöksentekijöiden) yhteistyötä sekä nykyisten keskeisten tutkimuslaitosten tekemän tutkimuksen tehokasta koordinointia. Näin lisätään keskinäistä luottamusta sidosryhmien ja tiedeyhteisön välillä, mikä edistää meren luonnonvarojen kestävää hoitoa pitkällä aikavälillä. Hyvien käytäntöjen vaihto ja nykyisistä tutkimusohjelmista saatujen tulosten tehokas käyttö siten, että tutkimustulokset ovat kaikkien saatavilla, voi myös olla ratkaisevan tärkeää. Koska luotettavaa tieteellistä tietoa on saatavilla erittäin vähän, nykyisiä mekanismeja (kuten Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko, EMODnet) olisi vahvistettava. Unionin olisi käynnistettävä uusia tutkimushankkeita tietojenkeruun ja tietojen helpon ja maksuttoman saannin edistämiseksi.

Perustelu

Keskinäisen luottamuksen ilmapiiri tutkijoiden ja kalatalousalan edustajien (kuten eri teollisuusalat, pk-yritykset, kuluttajat ja päätöksentekijät) välillä on tärkeää, jotta voidaan lisätä tieteellistä tietoa ja tietämystä eri toimenpiteiden tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi. Kohdennettu tutkimus ja luotettava tieteellinen tieto auttavat osaltaan vastaamaan alan teknisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin sekä täyttämään ympäristövaatimukset.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – c alakohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

On myös edistettävä merien ja merenkulun tutkijoiden sekä muiden alojen (ympäristö, energia, liikenne jne.) tutkijoiden välistä yhteistyötä ja vahvistettava näiden välisiä yhteyksiä. Alat täydentävät toisiaan, joten niiden välisiä yhteyksiä on lujitettava.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – c alakohta – 1 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Tässä yhteydessä on pyrittävä kaventamaan perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välistä etäisyyttä ja korostettava, että tutkimuksen alalla huippuosaaminen kattaa niin perus- kuin soveltavan tutkimuksen.

Perustelu

"Huippuosaamisen portaikko" on keskeinen osa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa, mutta on muistettava, että huippuosaaminen käsittää myös soveltavan tutkimuksen. Puiteohjelmassa kiinnitetään huomiota innovointiin sekä osaamisen ja tutkimuksen soveltamiseen käytännössä.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – c alakohta – 1 c alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Synergia ja yhteistyön tiivistäminen rakennerahastojen kanssa tukee osaltaan meriä ja merenkulkua koskevaa tutkimusta, ja sillä on myönteisiä ympäristövaikutuksia ja myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Hankkeen rahoittaminen eri lähteistä auttaa myös lisäämään alueiden osallistumista unionin tutkimustoimiin.

Perustelu

Meriympäristö ja siihen liittyvä toiminta ovat keskeisessä asemassa Euroopan sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Aivan erityisesti tämä pätee unionin alueelliseen kehitykseen. Yhteistyö rakennerahastojen kanssa vaikuttaa myönteisesti kansallisesti ja alueellisesti kohdennettujen toimien kautta.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – c alakohta – 1 d alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Yhteistyön tiivistäminen ja asianmukainen koordinointi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kanssa on tärkeää, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet sekä tukea kalatalousalan aktiivista osallistumista unionin hankkeisiin.

Perustelu

Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvien toimien tehokas yhteensovittaminen ja täydentäminen Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavien toimien kanssa on tarpeen, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – c alakohta – 1 e alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Jotta toimet olisivat yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia, niissä on noudatettava alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja kiinnitettävä enemmän huomiota kansalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Perustelu

EU ei ole onnistunut toteuttamaan ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa kalatalousalalla. Onkin käynyt selväksi, että yhteydenpitoa sidosryhmiin on parannettava. Alueilla on suuri merkitys merien ja merenkulun tutkimuksessa. Rannikko- ja saariyhteisöt voivat edistää tutkimusta ja innovointia asiantuntijuutensa ja käytännön osaamisensa ansiosta.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 2 kohta – 2.3. alakohta – d alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, sellaisten integroitujen biojalostamojen kehittämiseen, joissa käytetään alkutuotannosta saatavaa biomassaa, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, ja uusien markkinoiden avaamiseen tukemalla standardointia, sääntelyä ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden vaikutuksen maankäyttöön ja maankäytön muutokset.

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, sellaisten integroitujen biojalostamojen kehittämiseen, joissa käytetään alkutuotannosta saatavaa biomassaa, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, ja uusien markkinoiden avaamiseen tukemalla standardointia, sääntelyä ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden vaikutuksen maan- ja merenkäyttöön sekä maan- ja merenkäytön muutokset.

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 5 kohta – 5.1. alakohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien kasvavat vaikutukset, kuten valtamerten happamoituminen, arktisen alueen jääpeitteen sulaminen, maanperän huonontuminen, vesipula, kemikaalien aiheuttama saastuminen ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, ovat oireita siitä, että planeetta on saavuttamassa kestokykynsä rajat. Esimerkiksi veden kysynnän odotetaan ylittävän tarjonnan 40 prosentilla 20 vuoden kuluttua, ellei tehokkuutta paranneta. Metsät häviävät hälyttävää tahtia, 5 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Resurssien vuorovaikutus voi aiheuttaa systeemisiä riskejä, kun yhden resurssin ehtyminen laukaisee peruuttamattoman muutoksen muissa resursseissa ja ekosysteemeissä. Nykyisten trendien perusteella vuoteen 2050 mennessä maailman kasvavan väestön tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittaisiin yli kahta Maa-planeettaa vastaava määrä luonnonvaroja.

Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien kasvavat vaikutukset, kuten valtamerten happamoituminen, valtamerivirtausten muutokset, merivesien lämpötilan nousu, arktisen alueen jääpeitteen sulaminen, maanperän huonontuminen, vesipula, kemikaalien aiheuttama saastuminen ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, ovat oireita siitä, että planeetta on saavuttamassa kestokykynsä rajat. Esimerkiksi veden kysynnän odotetaan ylittävän tarjonnan 40 prosentilla 20 vuoden kuluttua, ellei tehokkuutta paranneta. Metsät häviävät hälyttävää tahtia, 5 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Resurssien vuorovaikutus voi aiheuttaa systeemisiä riskejä, kun yhden resurssin ehtyminen laukaisee peruuttamattoman muutoksen muissa resursseissa ja ekosysteemeissä. Nykyisten trendien perusteella vuoteen 2050 mennessä maailman kasvavan väestön tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittaisiin yli kahta Maa-planeettaa vastaava määrä luonnonvaroja.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 5 kohta – 5.2. alakohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Raaka-aineiden saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta.

Raaka-aineiden saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Vesipolitiikan haasteita ovat vedenkäyttö maaseutu-, kaupunki- ja teollisuusympäristöissä ja vesiekosysteemien suojelu. Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan vedenkäytön tehokkuutta ja raaka-aineita koskevia eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – III osa – 6.3. kohta – 6.3.1 alakohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

b a) pyrkimykset tehdä eurooppalaisista sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin malleista kansainvälisiä vertailuperusteita; lisäksi työterveyttä, -hygieniaa ja -turvallisuutta koskevan tutkimuksen ja koulutuksen tehostamiseen liittyvien ILO:n suositusten noudattaminen;

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – IV osa – 3 kohta – 3.3 alakohta – b alakohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, tuottavat meret ja valtameret sekä biotalous

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – IV osa – 3 kohta – 3.3 alakohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan maatalous- ja kalastuspolitiikan kehityksen, täytäntöönpanon ja seurannan tukeminen, mukaan lukien elintarvikkeiden turvallisuus ja elintarviketurva ja biotalouden kehittäminen esimerkiksi satoennusteiden, tieteellisten ja sosioekonomisten analyysien ja mallintamisen avulla.

Euroopan maatalous-, kalastus- ja vesiviljelypolitiikan kehityksen, täytäntöönpanon ja seurannan tukeminen, mukaan lukien elintarvikkeiden turvallisuus ja elintarviketurva ja biotalouden kehittäminen esimerkiksi satoennusteiden, tieteellisten ja sosioekonomisten analyysien ja mallintamisen sekä kalastuksenhoidon tieteellisen ja teknisen perustan avulla.

Perustelu

Tieteellinen ja tekninen perusta edistää kestävää kalastuksenhoitoa esimerkiksi siten, että pyydyksiä ja muita välineitä voidaan käyttää valikoivammin ja ympäristöystävällisemmin.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – V osa – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopalla on joukko rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät sen innovointikapasiteettiin ja kykyyn tuottaa uusia palveluja, tuotteita ja prosesseja. Euroopan keskeisiä ongelmia ovat heikko kyky houkutella lahjakkuuksia ja pitää heidät Euroopassa, olemassa olevien tutkimusvahvuuksien liian vähäinen käyttö taloudellisen tai yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen, yritystoiminnan vähäisyys, huippuosaamiskeskusten resurssit, jotka eivät riitä maailmanlaajuiseen kilpailuun, sekä liialliset esteet Euroopan tason yhteistyölle korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan osaamiskolmiossa.

Euroopalla on joukko rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät sen innovointikapasiteettiin ja kykyyn tuottaa uusia palveluja, tuotteita ja prosesseja. Euroopan keskeisiä ongelmia ovat heikko kyky houkutella lahjakkuuksia ja pitää heidät Euroopassa, olemassa olevien tutkimusvahvuuksien liian vähäinen käyttö taloudellisen tai yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen, markkinoilla hyödynnettävien tutkimustulosten puute, yritystoiminnan ja yrittäjähenkisyyden vähäisyys, julkisten t&k-investointien vähäisyys, huippuosaamiskeskusten resurssit, myös henkilöresurssit, jotka eivät riitä maailmanlaajuiseen kilpailuun, sekä liialliset esteet Euroopan tason yhteistyölle korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan osaamiskolmiossa.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – V osa – 3 kohta – c alakohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

c) Lahjakkaiden, osaavien ja yrittäjähenkisten ihmisten kehittäminen koulutuksen avulla

c) Lahjakkaiden, osaavien ja yrittäjähenkisten ihmisten kehittäminen laadukkaan ja kohdennetun koulutuksen avulla

Perustelu

Koulutus on kohdennettava siten, että siinä huomioidaan unionin kansalaisten todelliset tarpeet.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020" (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

PECH

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Ioannis A. Tsoukalas

20.12.2011

Valiokuntakäsittely

24.1.2012

31.5.2012

11.7.2012

 

Hyväksytty (pvä)

19.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Antonello Antinoro, Kriton Arsenis, Alain Cadec, Chris Davies, João Ferreira, Carmen Fraga Estévez, Pat the Cope Gallagher, Dolores García-Hierro Caraballo, Marek Józef Gróbarczyk, Ian Hudghton, Iliana Malinova Iotova, Werner Kuhn, Isabella Lövin, Gabriel Mato Adrover, Guido Milana, Maria do Céu Patrão Neves, Crescenzio Rivellini, Ulrike Rodust, Raül Romeva i Rueda, Isabelle Thomas, Nils Torvalds, Jarosław Leszek Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Paul Besset, Luis Manuel Capoulas Santos, Diane Dodds, Julie Girling, Ana Miranda, Jens Nilsson, Nikolaos Salavrakos, Antolín Sánchez Presedo, Ioannis A. Tsoukalas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Nuno Teixeira

 

 

26.7.2012

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Emma McClarkin

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Horisontti 2020 -ohjelmasta pyritään yhdistämään kaikki EU:n tutkimusta ja innovointia koskevat rahoitustoimet samaan ohjelmaan. Ehdotuksella on tarkoitus määrittää kolme painopistealuetta – huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet – ja keskittyä niihin.

Valmistelija suhtautuu myönteisesti ehdotukseen ja tukee voimakkaasti sitoutumista korkeatasoiseen tieteeseen rahoituksen keskeisenä kriteerinä. Valmistelija toteaa kuitenkin, että Euroopan kulttuuriperintöä koskevaa tutkimusta, joka sisältyi aikaisempiin tutkimuksen rahoitusohjelmiin, ei ole nimenomaisesti mainittu Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Valmistelija haluaa näin ollen lisätä asetukseen selkeän kulttuuriperintöä koskevan maininnan.

Valmistelija ehdottaa myös, pitäen mielessä Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä saamat uudet toimivaltuudet urheilun alalla, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia olisi hyödynnettävä, erityisesti jotta voidaan korostaa urheilututkimuksen mahdollisuuksia toimia välineenä, jolla Euroopan kansalaisten yleistä terveyttä voidaan kohentaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta voidaan vaalia.

Valmistelija on myös sitä mieltä, että naisten asemaa tieteessä ja teknologiassa olisi edelleen vahvistettava ja että akateemisen tutkimuksen ja koulutuksen painoarvoa innovatiivisia tuotteita ja uusia liiketoimintamuotoja kehittävien pk-yritysten keskuudessa olisi lisättävä, jotta "Innovaatiounioni"-lippulaivahanketta koskeva sitoumus voidaan lunastaa ja jotta pk-yrityksistä tulisi dynaamisempia ja innovoivampia.

Kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelman toimia on korostettava, jotta niiden saatavuus ja käytettävyys paranee, ja tieteellisten julkaisujen kestävien hinnoittelumallien kehittämiseen olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota.

Valmistelija katsoo, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) tarjoama eurooppalainen lisäarvo olisi arvioitava tarkemmin, sillä ei ole lainkaan selvää, että kyseiseen aloitteeseen käytetyt varat tarjoavat enemmän vastinetta rahalle kuin Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muihin painopistealueisiin sijoitetut varat. Valmistelija ehdottaa siksi EIT:n budjetin leikkaamista 1 miljardiin euroon ja ylijäävien 2 miljardin euron palauttamista Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarvioon, jotta urheiluun ja kulttuuriperintöön liittyvistä uusista tavoitteista ja toimista johtuva tämän ensisijaisen alan vaikutusalueen kasvaminen voidaan rahoittaa.

 

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia, pyrittävä innovointiin ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko".

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja laatia uusia välineitä "huippuosaamisen portaikon" luomiseksi.

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia 7 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

(5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia sekä vaati määrärahojen kaksinkertaistamista seitsemänteen puiteohjelmaan nähden 7 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 ‑puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun perustutkimuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta markkinoille ja yhteiskuntaan. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia tutkimus- ja innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun yhteiskunta- ja markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia sekä toimia, joilla voidaan edistää sosiaalista osallisuutta yhteisöissä. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen sosiaaliseen ja/tai kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) On tärkeää korostaa, että kaikkien Horisontti 2020 -puiteohjelman toimintojen tulisi olla avoimia uusille osallistujille, jotta varmistetaan kumppaneiden välinen laaja yhteistyö koko EU:ssa ja luodaan yhdennetty eurooppalainen tutkimusalue.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

(15) Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisiä tavoitteita ovat yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä ja ristiriitaisuuksia.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Korkeakouluilla on merkittävä asema unionin tieteellisessä ja teknologisessa perustassa huippuosaamisen perusinstituutioina, niin koulutuksen kuin tutkimuksen kannalta.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 b) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan edistettävä Euroopan kulttuuriperinnön tunnustamista, ja erityisesti on korostettava sen asemaa osallistavien yhteiskuntien kehittäjänä niin JRC:n kuin yhteiskunnallisia haasteita koskevan painopistealueen kautta.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Jotta Euroopan parlamentti voi toteuttaa poliittisen valvonnan tehtäväänsä ja varmistaa avoimuuden ja seurattavuuden, kuten SEUT-sopimuksessa määrätään, komission on säännöllisesti ja huolellisesti tiedotettava Euroopan parlamentille kaikista ohjelman täytäntöönpanoon liittyvistä näkökohdista, myös työohjelmien valmistelusta ja laatimisesta, toteutuksesta sekä mahdollisesta tarpeesta mukauttaa määrärahojen jakautumista ja suorituskykyindikaattorien kehityksestä tavoitteiden ja odotettujen tulosten osalta.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan – erityisin edellytyksin – toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Näillä täydentävillä ohjelmilla tai järjestelyillä on oltava selvä lisäarvo unionin kannalta, niiden on perustuttava todelliseen kumppanuuteen, täydennettävä muita Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimia ja oltava mahdollisimman osallistavia, mitä tulee jäsenvaltioiden tai unionin teollisuuden osallistumiseen.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, koulutusta yleisesti ja viestintää asettamalla tieteellinen tietämys ja tieteelliset tutkimustulokset helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Tieteellinen julkaisutoiminta tuottaa sellaisenaan lisäarvoa ja on keskeisessä asemassa tietämyksen levityksessä, ja siksi on ensiarvoisen tärkeää löytää tasapaino tuotantokustannukset kattavien kestävien maksumallien kehittämistarpeen ja tutkijoiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja kansalaisten tarpeen saada avoimesti käyttöönsä, jakaa ja käyttää tieteellistä tietoa välillä. Tieteellisissä julkaisuissa, jotka saavat rahoituksensa kokonaan tai pääasiassa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta, olisi yleisesti noudatettava jo seitsemänteen puiteohjelmaan sisältynyttä periaatetta, jonka mukaan tieteelliset julkaisut ovat vapaasti ja avoimesti käytettävissä verkossa tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi ja kyseisten julkaisujen mahdollisimman laajan saatavuuden varmistamiseksi. Lisäksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi kokeiltava julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tuotetun tai kerätyn tieteellisen tiedon avointa saatavuutta verkossa.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 b) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta on tuettava korkeatasoisia tutkimuksia kulttuurien moninaisuudesta ja perinteisen tiedon suojelusta, myös yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, hyödyntämällä täysimääräisesti uusia digitaaliteknologioita näiden tietojen säilyttämiseksi ja levittämiseksi. Erityisesti on selvitettävä mahdollisuutta synergian luomiseen nykyaikaisen tieteen ja paikallistiedon välillä.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 c) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi tuettava jäsenvaltioita ja unionia niiden pyrkimyksissä selviytyä nykyisestä talouskriisistä, varmistaa kestävä talouskasvu ja lisätä kilpailukykyä.

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 d) Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa on tärkeää tukea tutkimusten moninaisuutta, akateemisten ja tieteellisten julkaisujen kielellistä moninaisuutta, myös yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, sekä noudattaa tutkimuksen ja julkaisujen vertaisvahvistamisen riippumattomuuteen perustuvaa eettistä menettelyä.

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen, yhteiskunnan ja kulttuurin kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) Jotta unioni kykenee kilpailemaan kansainvälisesti, ratkomaan tehokkaasti suuria yhteiskunnallisia haasteita ja saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, sen olisi hyödynnettävä henkilöresurssejaan täysimääräisesti. Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi oltava liikkeellepaneva voima ja voimakas kannustin eurooppalaisen tutkimusalueen loppuunsaattamiselle siten, että tuetaan kaikkia toimia, joilla houkutellaan, säilytetään, koulutetaan ja kehitetään tutkimus- ja innovointilahjakkuutta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sekä osaamisen siirron tukemiseksi ja tutkijoiden laadun parantamiseksi ja määrän lisäämiseksi inhimillisen pääoman kehittämistoimien, myös erityisesti nuoriin ja naisiin kohdistuvien toimien, on oltava vakiotekijöitä kaikessa unionin rahoittamassa tutkimus- ja innovointitoiminnassa.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa ja sen kilpailusuuntautuneisuutta. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta on tuettava perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta humanistisilla – erityisesti tietoa tuottavilla – aloilla ja edistettävä uudella aineellisella näytöllä tai uusilla lähestymistavoilla tieteidenvälisen tutkimusyhteistyön uusien alojen kehittämistä, uusien työpaikkojen luomista, kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä Euroopan säilymistä humanistisen perinteen kehtona ja maailman matkailujohtajana, sillä on olennaisen tärkeää tunnustaa humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden merkitys näillä aloilla "osallisuutta edistävää, innovatiivista ja turvallista yhteiskuntaa" koskevan haasteen mukaisesti.

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(24 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi hyödynnettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla unionille urheilun alalla kuuluvaa toimivaltaa pitäen erityisesti mielessä liikunnan terveydelliset ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat näkökohdat sekä siihen sisältyvät mahdollisuudet myötävaikuttaa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a) Olisi varmistettava, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa toteutettavat toimet ovat täysin yhdenmukaisia elinikäisen oppimisen ohjelman kanssa, ja niiden synergiaa, yhteentoimivuutta ja integroitavuutta muiden unionin politiikkojen ja ohjelmien suhteen olisi edistettävä. On tärkeää korostaa, että tohtoriopiskelijoiden liikkuvuus on avainasemassa elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja muita koulutuksen rahoituslähteitä täydentävässä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa, jolla olisi tuettava Bolognan prosessia ja naapuruuspolitiikkoja niiden täydentävyyden parantamiseksi EU:n muiden koulutuksen alalla toteuttamien ohjelmien suhteen.

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 a) Horisontti 2020 -puiteohjelman vaikutuksen maksimoimiseksi olisi tarkasteltava erityisesti monitieteellisiä ja tieteidenvälisiä lähestymistapoja, jotka ovat olennaisia osatekijöitä suurille tieteellisille edistysaskelille. Tieteelliset läpimurrot tapahtuvat usein tieteenalojen rajoilla tai niiden risteymäkohdissa. Lisäksi Euroopan kohtaamien ongelmien ja haasteiden monimutkaisuus edellyttää ratkaisuja, joita voidaan tarjota vain monitieteellisellä yhteistyöllä.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa on luotava tiiviimpiä yhteistyötoimia tutkimusta ja innovointia tukevien alueellisten, kansallisten ja ylikansallisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia, mutta suositellaan julkisia kumppanuuksia.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 a) Horisontti 2020 -puiteohjelman tiettyjen ehtojen mukaista yhteistyötä naapurimaiden ja erityisesti itäisen kumppanuuden maiden kanssa on tehostettava.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(32 a) Horisontti 2020 -puiteohjelman toimintaan osallistumista koskevien sääntöjen olisi oltava yksinkertaisia, selkeitä ja helposti saatavilla. Säännöissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon se, että tietyntyyppiset tieteelliset tutkimushankkeet voivat saada helpommin yksityistä rahoitusta.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia Euroopan tieteellisen ja teknologisen perustan lujittamiseksi, jotta voidaan varmistaa Euroopan inhimillisen pääoman kasvattaminen ja edistää yhteiskunnalle koituvia etuja, myös innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan sosiaalisten mahdollisuuksien ja teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella julkisia ja yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia, edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa erityisillä ja esimerkillisillä toimilla, joilla edistetään rakenteellisia muutoksia eurooppalaisissa tutkimus- ja innovointijärjestelmissä. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) huipputason tiede;

a) huipputason tiede humanististen tieteiden alan perustutkimus ja soveltava tutkimus mukaan luettuna;

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) yhteiskunnalliset haasteet.

c) yhteiskunnalliset haasteet yhteiskuntatieteiden alan perustutkimus ja soveltava tutkimus mukaan luettuna.

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla edistetään osaltaan tutkijanuran houkuttavuutta kaikkialla Euroopassa ja lievitetään aivoviennin vaikutuksia. Tämän vuoksi sitä pannaan täytäntöön tavalla, joka edistää tutkijoiden sisämarkkinoiden luomista, erityisesti mahdollistamalla asianmukaiset mekanismit ohjelmaan osallistuvien tutkijoiden palkkaerojen vähentämiseksi.

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

14 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä sekä liiketoiminnalliset, organisatoriset että yhteiskunnalliset näkökohdat.

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet sekä liittyvät nykyisen tutkimuksen ja opetuksen jatkuvuuteen että voivat olla merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne; tiede käsittää tässä yhteydessä kaikki akateemisen tutkimuksen alat ja innovointi käsittää sekä sosioekonomiset, kulttuuriset että organisatoriset näkökohdat.

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

15 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasapainoista edustusta kaikissa ohjelmissa, arviointikomiteoissa, asiantuntijaryhmissä ja neuvoa-antavissa ryhmissä sekä kaikissa olemassa olevissa tai täytäntöönpanoa varten luoduissa päätöksentekoelimissä. Tätä varten asetetaan tavoitteet ja pannaan täytäntöön toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä,

b) tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää,

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e a) tutkimuskumppanuuksien ja verkostojen perustaminen, joilla varmistetaan laadukkaampi suunnittelu.

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen.

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen kaikkien kyseessä olevien osapuolten etujen mukaisesti.

 

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e a) aloitteet, joilla kannustetaan kiinnostusta tieteisiin jo nuoressa iässä esimerkiksi järjestämällä avoimet ovet ‑tapahtumia tutkimuskeskuksissa;

 

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – e b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

e b) toimet, joiden avulla nostetaan eurooppalaisten tiede- ja tutkimusalan palkintojen profiilia.

 

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan tutkimuskeskusten tehokkaalla hallinnolla, petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

 

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 7 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tarjoaa unionin laajuisesti kilpailutettua houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat seurata kaikkien lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tarjoaa unionin laajuisesti kilpailutettua houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla kaikilla aloilla työskentelevät lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat seurata kaikkien lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

 

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 7 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita koskevassa toiminnassa tuetaan tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään parantamaan Euroopan kykyä tuottaa kehittyneitä ja tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatiota. Siinä pyritään saamaan aikaan täysin uusiin ja suuririskisiin ideoihin liittyvää tieteenalojen välistä tutkimusyhteistyötä ja nopeuttamaan kaikkein lupaavimpien esiin nousevien tieteen- ja teknologianalojen kehitystä ja niihin liittyvien tiedeyhteisöjen rakentumista unionin laajuisesti.

b) Tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita koskevassa toiminnassa tuetaan tutkimusyhteistyötä tai monitieteistä tutkimusta, jolla pyritään parantamaan Euroopan kykyä tuottaa kehittyneitä ja tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatiota. Siinä pyritään saamaan aikaan täysin uusiin ja suuririskisiin ideoihin liittyvää tieteenalojen välistä tutkimusyhteistyötä ja nopeuttamaan kaikkein lupaavimpien esiin nousevien tieteen- ja teknologianalojen kehitystä ja niihin liittyvien tiedeyhteisöjen rakentumista unionin laajuisesti.

 

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 7 kohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

d) Tutkimusinfrastruktuuriin liittyvissä toimissa kehitetään Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa silmällä pitäen, parannetaan niiden innovointivalmiuksia ja inhimillistä pääomaa sekä täydennetään näitä toimia asiaan liittyvän unionin politiikan ja kansainvälisen yhteistyön avulla.

d) Tutkimusinfrastruktuuriin liittyvissä toimissa kehitetään Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa silmällä pitäen, parannetaan niiden innovointivalmiuksia ja inhimillistä pääomaa sekä täydennetään näitä toimia asiaan liittyvän unionin politiikan ja kansainvälisen yhteistyön avulla tavoitteena säilyttää ja houkutella lahjakkaita henkilöitä asumaan ja työskentelemään unionissa.

 

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 14 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi;

a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi, myös urheilutoimintaan osallistumiseen liittyvä hyvinvointi;

 

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 14 kohta – f alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

f) Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

f) Osallisuutta edistävät, koulutetut, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

 

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 16 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, koulutetut, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, koulutetut, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

 

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 17 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla.

Erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, koulutetut, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla. Siihen sisältyvät myös tarvittavat toimet, strategiat, menetelmät ja välineet, jotka mahdollistavat Euroopan dynaamisen ja kestävän kulttuuriperinnön.

 

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 1. kohta – 1.1 alakohta – 6 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nämä tekijät pahentavat lisäksi sitä tosiseikkaa, ettei Eurooppa ole kovin houkutteleva kohde tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhdysvaltojen järjestelmän kyky tarjota enemmän resursseja tutkijaa kohden ja parempia uranäkymiä selittää sen, miksi se pystyy jatkuvasti houkuttelemaan parhaita tutkijoita kaikkialta maailmasta, näiden mukana kymmeniä tuhansia tutkijoita unionista.

Nämä tekijät pahentavat lisäksi sitä tosiseikkaa, ettei Eurooppa ole kovin houkutteleva kohde tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhdysvaltojen järjestelmän kyky tarjota enemmän resursseja tutkijaa kohden, paremmat tutkimusinfrastruktuurit ja parempia uranäkymiä selittää sen, miksi se pystyy jatkuvasti houkuttelemaan parhaita tutkijoita kaikkialta maailmasta, näiden mukana kymmeniä tuhansia tutkijoita unionista.

 

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 1. kohta – 1.3 alakohta – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

ERC:n perustoimintona on tarjota houkuttelevaa pitkäaikaista rahoitusta, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkijaryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä.

ERC:n perustoimintona on tarjota houkuttelevaa pitkäaikaista rahoitusta, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkijaryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä. Tämän vuoksi tutkimus tieteellisenä menettelynä on tunnustettava poikkeuksetta kaikilla inhimillisen tiedon aloilla.

 

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 1. kohta – 1.3 alakohta – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin ‑periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. ERC:n apurahat ovat avoimia Euroopassa työskenteleville yksittäisille tutkijaryhmille, jotka voivat koostua minkä tahansa ikäisistä ja mistä maailman maasta tahansa tulevista tutkijoista. ERC pyrkii edistämään tervettä kilpailua kaikkialla Euroopassa.

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen millä tahansa tiedon alueella on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. ERC:n apurahat ovat avoimia Euroopassa työskenteleville yksittäisille tutkijaryhmille, jotka voivat koostua minkä tahansa ikäisistä ja mistä maailman maasta tahansa tulevista tutkijoista. ERC pyrkii edistämään tervettä kilpailua kaikkialla Euroopassa.

 

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.1 alakohta – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tarvittavan uudistuksen on alettava tutkijoiden uran ensimmäisistä vaiheista heidän tohtorintutkintoon johtavien opintojensa tai vastaavan jatkokoulutuksensa aikana. Euroopan on kehitettävä alan viimeisintä kehitystä edustavia innovatiivisia koulutusjärjestelmiä, jotka vastaavat tutkimuksen ja innovoinnin alan kovan kilpailun ja lisääntyvän monitieteisyyden asettamia vaatimuksia. Yritysten, myös pk-yritysten, ja muiden sosioekonomisten toimijoiden tiivis osallistuminen on välttämätöntä, jotta tutkijat voivat hankkia huomisen työpaikkojen edellyttämät innovointitaidot. On myös tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta, koska se on nykyisin liian vähäistä: vuonna 2008 ainoastaan 7 prosenttia eurooppalaisista tohtorintutkinnon suorittajista sai koulutusta toisessa jäsenvaltiossa, kun vuodelle 2030 asetettu tavoite on 20 prosenttia.

Tarvittavan uudistuksen on alettava tutkijoiden uran ensimmäisistä vaiheista heidän tohtorintutkintoon johtavien opintojensa tai vastaavan jatkokoulutuksensa aikana. Euroopan on kehitettävä alan viimeisintä kehitystä edustavia innovatiivisia koulutusjärjestelmiä, jotka vastaavat tutkimuksen ja innovoinnin alan kovan kilpailun ja lisääntyvän monitieteisyyden asettamia vaatimuksia. Yritysten, myös pk-yritysten, ja muiden sosioekonomisten toimijoiden tiivis osallistuminen on välttämätöntä, jotta tutkijat voivat hankkia huomisen työpaikkojen edellyttämät innovointitaidot. On myös tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta, koska se on nykyisin liian vähäistä: vuonna 2008 ainoastaan 7 prosenttia eurooppalaisista tohtorintutkinnon suorittajista sai koulutusta toisessa jäsenvaltiossa, kun vuodelle 2030 asetettu tavoite on 20 prosenttia. Siksi tutkijaopiskelijat on määritettävä kaikilla tieteenaloilla selkeästi yhdeksi opetusta, koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan uuden ohjelman keskeiseksi yleisöksi ja taattava välineiden täydentävyys Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kanssa.

 

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.3. alakohta – a kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille sellaisten monialaisten hankkeiden tai tohtorinkoulutusohjelmien kautta, joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille sellaisten monialaisten hankkeiden tai tohtorinkoulutusohjelmien kautta, jotka antavat tutkijoille mahdollisuuden kehittää tutkimussuunnitelmiaan ja joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä lisää ja parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

 

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.3. alakohta – b kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeisenä toimena on kokeneiden tutkijoiden kannustaminen laajentamaan ja syventämään osaamistaan liikkuvuuden avulla avaamalla työuran kannalta houkuttelevia mahdollisuuksia korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, suuryrityksissä, pk-yrityksissä ja muissa sosioekonomisissa ryhmissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolelle. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksia aloittaa tutkijanura uudelleen tauon jälkeen.

Keskeisenä toimena on kokeneiden tutkijoiden, ottaen samalla huomioon nuorten aseman tieteen alalla, kannustaminen laajentamaan ja syventämään osaamistaan liikkuvuuden avulla avaamalla työuran kannalta houkuttelevia mahdollisuuksia korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, suuryrityksissä, pk-yrityksissä ja muissa sosioekonomisissa ryhmissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolelle, mikä tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden kouluttautua ja hankkia uutta tietoa kolmannen maan korkeatasoisessa tutkimusorganisaatiossa ja sitten palata. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten asemaan tutkimuksessa sekä heidän alalle pääsynsä mahdollisiin esteisiin. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksia aloittaa tutkijanura uudelleen tauon jälkeen sekä joustavia työjärjestelyjä.

 

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.3. alakohta – c kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeisenä toimena on tukea lyhytaikaisia tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtoja yliopistojen, tutkimuslaitosten, suuryritysten, pk-yritysten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

Keskeisenä toimena on tukea lyhytaikaisia tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtoja yliopistojen, tutkimuslaitosten, suuryritysten, pk-yritysten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa ja erityisesti Välimeren molempien rantojen välisten tiedekumppanuuksien vahvistaminen tehostamalla tutkimuksen, innovoinnin ja teknologisen kehityksen Euro–Välimeri-ohjelmia.

 

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 4. kohta – 4.1 alakohta – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tutkimusinfrastruktuurit ovat Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisen tärkeitä tekijöitä kaikilla tieteen aloilla ja olennainen edellytys tieteeseen perustuvalle innovoinnille. Monilla aloilla tutkimus on mahdotonta ilman mahdollisuutta käyttää supertietokoneita, ja samalla tavoin keskeisiä välineitä ovat esimerkiksi säteilylähteet uusien materiaalien tutkimuksessa, puhdastilat nanoteknologioissa, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, observatoriot geotieteissä ja laajakaistaverkot tiedonsiirrossa. Tutkimusinfrastruktuurit ovat välttämättömiä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin – energiaan, ilmastonmuutokseen, biotalouteen ja elinikäiseen terveyteen ja hyvinvointiin – liittyvän tutkimuksen toteuttamiseksi. Ne saavat aikaan rajat ylittävää ja tieteenalojen välistä yhteistyötä ja muodostavat saumattoman ja avoimen eurooppalaisen tilan verkossa toteutettavalle tutkimukselle. Ne edistävät ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta, kokoavat yhteen parhaita tutkijoita kaikkialta Euroopasta ja ympäri maailmaa ja parantavat tieteellistä koulutusta. Ne edistävät huippuosaamista Euroopan tutkimus- ja innovointiyhteisöissä ja voivat toimia tieteen näyteikkunoina koko yhteiskunnalle.

Tutkimusinfrastruktuurit ovat Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisen tärkeitä tekijöitä kaikilla tieteen aloilla ja olennainen edellytys tieteeseen perustuvalle innovoinnille. Monilla aloilla tutkimus on mahdotonta ilman mahdollisuutta käyttää supertietokoneita, ja samalla tavoin keskeisiä välineitä ovat esimerkiksi säteilylähteet uusien materiaalien tutkimuksessa, puhdastilat nanoteknologioissa, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, observatoriot geotieteissä ja laajakaistaverkot tiedonsiirrossa. Tutkimusinfrastruktuurit ovat välttämättömiä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin – energiaan, ilmastonmuutokseen, biotalouteen ja elinikäiseen terveyteen ja hyvinvointiin – liittyvän tutkimuksen toteuttamiseksi. Ne saavat aikaan rajat ylittävää ja tieteenalojen välistä yhteistyötä ja muodostavat saumattoman ja avoimen eurooppalaisen tilan verkossa toteutettavalle tutkimukselle. Ne edistävät ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta, kokoavat yhteen parhaita tutkijoita kaikkialta Euroopasta ja ympäri maailmaa ja parantavat tieteellistä koulutusta. Ne edistävät huippuosaamista Euroopan tutkimus- ja innovointiyhteisöissä ja voivat toimia tieteen näyteikkunoina koko yhteiskunnalle. Ne voivat toimia myös innovaatioiden alullepanijoina yksityisellä sektorilla ja pk-yritysten dynaamisen innovoinnin lähteenä.

 

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 4. kohta – 4.1 alakohta – 4 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Tieteellinen julkaisutoiminta on tutkimusinfrastruktuurin olennainen osatekijä ja se on keskeisessä asemassa uusien tietojen ja innovaation tuottamisessa. Näin ollen on olennaisen tärkeää kehittää tuotantokustannukset kattavia kestäviä maksu- ja levittämismalleja. Rahoituksensa kokonaan tai pääasiassa Horisontti 2020 ‑ohjelmasta saaneiden tutkijoiden työn tulokset olisi annettava koko tiedeyhteisön saataville kyseisen työn tuloksena tuotetuissa ja vahvistetuissa julkaisuissa.

 

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 4. kohta – 4.3. alakohta – c a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a) Akateemisten tutkimusinfrastruktuurien aseman vahvistaminen ja yhteyksien lujittaminen niiden ja pk-yritysten innovaatiotoiminnan välillä

 

Tavoitteena on tukea pk-yritysten ja akateemisten laitosten ja niiden infrastruktuurien välisiä kumppanuuksia yritysten innovaatioiden edistämiseksi.

 

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – II OSA – 1. kohta – 1.2. alakohta – 1.2.3. alakohta – b kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on tieteellisen tietämyksen edistäminen nanoteknologian ja nanojärjestelmien mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista, ja välineiden tarjoaminen riskinarviointiin ja -hallintaan koko elinkaaren aikana.

Tavoitteena on tieteellisen tietämyksen edistäminen nanoteknologian ja nanojärjestelmien mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista, ja välineiden tarjoaminen riskinarviointiin ja -hallintaan koko elinkaaren aikana sekä vammaisten henkilöiden parempaan integrointiin.

 

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – II OSA – 3. kohta – 3.1 alakohta – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotetuilla toimilla pyritään täydentämään yritysten innovointia koskevia kansallisia ja alueellisia politiikkoja ja ohjelmia, synnyttämään yhteistyötä pk-yritysten ja muiden innovoinnin kannalta merkityksellisten toimijoiden välillä, lyhentämään välimatkaa tutkimuksesta/kehittämisestä onnistuneeseen markkinoille saattamiseen, luomaan paremmin yritysten innovointia tukeva toimintaympäristö, myös kysyntäpuolen toimenpiteillä, sekä tukemaan innovointiprosessien, uusien teknologioiden, markkinoiden ja liiketoimintamallien muuttuvan luonteen huomioon ottamista.

Ehdotetuilla toimilla pyritään täydentämään yritysten innovointia koskevia kansallisia ja alueellisia politiikkoja ja ohjelmia, synnyttämään yhteistyötä pk-yritysten, akateemisten laitosten, mukaan lukien luovilla aloilla toimivat laitokset, jotka ovat edullisessa asemassa kansainvälistyneen liiketoimintaympäristön hyödyntämisessä, ja muiden innovoinnin kannalta merkityksellisten toimijoiden välillä, lyhentämään välimatkaa tutkimuksesta/kehittämisestä onnistuneeseen markkinoille saattamiseen, luomaan paremmin yritysten innovointia tukeva toimintaympäristö, myös kysyntäpuolen toimenpiteillä, sekä tukemaan innovointiprosessien, uusien teknologioiden, markkinoiden ja liiketoimintamallien muuttuvan luonteen huomioon ottamista.

 

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – II OSA – 3. kohta – 3.2. alakohta – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Pk-yrityksiä on kaikilla talouden sektoreilla. Ne ovat Euroopassa tärkeämpi osa taloutta kuin muilla alueilla, kuten Yhdysvalloissa. Kaikentyyppiset pk-yritykset voivat innovoida. Niitä on kannustettava investoimaan tutkimukseen ja innovointiin ja tuettava niitä siinä. Niiden pitäisi voida hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen tutkimusalueen tarjoamia innovointimahdollisuuksia luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa ja sen ulkopuolella ja edistääkseen ratkaisujen löytämistä keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Pk-yrityksiä on kaikilla talouden sektoreilla. Ne ovat Euroopassa tärkeämpi osa taloutta kuin muilla alueilla, kuten Yhdysvalloissa. Kaikentyyppiset pk-yritykset voivat innovoida. Niitä on kannustettava investoimaan tutkimukseen ja innovointiin sekä lisäämään yhteyksiä ja kumppanuuksia korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa ja tuettava niitä siinä. Niiden pitäisi voida hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen tutkimusalueen tarjoamia innovointimahdollisuuksia luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa ja sen ulkopuolella ja edistääkseen ratkaisujen löytämistä keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

 

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – II OSA – 3. kohta – 3.2. alakohta – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Rajat ylittävä yhteistyö on tärkeä osa pk-yritysten innovaatiostrategiaa. Yhteistyön avulla pk-yritykset voivat ratkaista joitain kokoon liittyviä ongelmia, kuten mahdollisuus käyttää teknologista ja tieteellistä osaamista ja päästä uusille markkinoille. Rajat ylittävä yhteistyö edistää osaltaan ajatusten muuntamista tuotoiksi ja yritysten kasvua sekä tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämistä.

Rajat ylittävä yhteistyö on tärkeä osa pk-yritysten innovaatiostrategiaa. Yhteistyön avulla pk-yritykset voivat ratkaista joitain kokoon liittyviä ongelmia, kuten mahdollisuus käyttää teknologista ja tieteellistä osaamista ja päästä uusille markkinoille. Rajat ylittävä yhteistyö edistää osaltaan ajatusten muuntamista tuotoiksi ja yritysten kasvua sekä tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämistä. Keskittymällä koulutuksessa entistä enemmän innovointiin ja yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan voidaan myös tukea rajat ylittävää yhteistyötä tuottamalla innovatiivisia ja dynaamisia työntekijöitä eurooppalaisille pk-yrityksille.

 

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 1. kohta – 1.1 alakohta – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia. Liikuntakasvatus ja osallistuminen järjestettyyn urheilutoimintaan voi olla merkittävä näitä tauteja ehkäisevä tekijä.

 

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 1. kohta – 1.3. alakohta – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varten on tunnettava terveyttä määrittävät tekijät ja käytössä on oltava rokotteiden kaltaiset tauteja tehokkaasti ehkäisevät välineet. Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien.

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varten on tunnettava liikunnan kaltaiset terveyttä määrittävät tekijät ja käytössä on oltava rokotteiden kaltaiset tauteja tehokkaasti ehkäisevät välineet. Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien.

 

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 1. kohta – 1.3. alakohta – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta tauteja, toimintarajoitteita ja työkyvyn alentumista voidaan ehkäistä, hallita, hoitaa ja parantaa onnistuneesti, on ymmärrettävä perinpohjaisesti niiden määrittävät tekijät ja syyt, prosessit ja vaikutukset sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Tehokas tiedonvaihto ja näiden tietojen liittäminen laajoihin kohorttitutkimuksiin on myös keskeistä. Tutkimustulokset on myös muunnettava kliinisiksi käytännöiksi erityisesti tekemällä kliinisiä tutkimuksia.

Jotta tauteja, toimintarajoitteita ja työkyvyn alentumista voidaan ehkäistä, hallita, hoitaa ja parantaa onnistuneesti, on ymmärrettävä perinpohjaisesti niiden määrittävät tekijät ja syyt, prosessit ja vaikutukset sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, myös sosiaalisten ja kulttuuristen olosuhteiden sekä luovan toiminnan vaikutus jokapäiväiseen elämään. Tehokas tiedonvaihto ja näiden tietojen liittäminen laajoihin kohorttitutkimuksiin on myös keskeistä. Tutkimustulokset on myös muunnettava kliinisiksi käytännöiksi erityisesti tekemällä kliinisiä tutkimuksia.

 

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 1. kohta – 1.3. alakohta – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Taudeista ja toimintarajoitteisuudesta väestön ikääntyessä aiheutuva kasvava taakka lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Jos tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon halutaan edelleen kattavan kaikenikäiset, on pyrittävä parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhuolto- ja hoitoaloilla ja tuettava niiden levittämistä. Lisäksi on tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset sekä toimintarajoitteiset henkilöt voivat pysyä aktiivisina ja itsenäisinä. Näin voidaan lisätä heidän fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointiaan ja saada se jatkumaan kauemmin.

Taudeista ja toimintarajoitteisuudesta väestön ikääntyessä aiheutuva kasvava taakka lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Jos tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon halutaan edelleen kattavan kaikenikäiset, on pyrittävä parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa, myös lisäämällä tietoisuutta liikunnan merkityksestä tautien ehkäisemisessä, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhuolto- ja hoitoaloilla ja tuettava niiden levittämistä. Lisäksi on tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset sekä toimintarajoitteiset henkilöt voivat pysyä aktiivisina ja itsenäisinä. Näin voidaan lisätä heidän fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointiaan ja saada se jatkumaan kauemmin.

 

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 1. kohta – 1.3. alakohta – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivinen ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla.

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien elämäntyyliin, ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivinen ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla.

 

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 3. kohta – 3.1 alakohta – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Näiden vähennysten saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja tehokkaiden, turvallisten ja luotettavien vähähiilisten energiateknologioiden ja ‑palvelujen tutkimukseen, kehittämiseen, demonstrointiin ja kaupallistamiseen. Näiden on kuljettava käsi kädessä sekä tarjonta- että kysyntäpuoleen liittyvien ei-teknologisten ratkaisujen kanssa. Kaiken tämän on oltava osa yhdennettyä vähähiilisyyteen tähtäävää politiikkaa, johon sisältyy myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, etenkin tieto- ja viestintäteknologian sovellusten ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja materiaalien, omaksuminen. Tavoitteena on tuottaa tehokkaita energiateknologioita ja ‑palveluja, jotka voidaan ottaa laajasti käyttöön eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla, ja mahdollistaa älykäs kysyntäpuolen hallinta, joka perustuu avoimiin ja läpinäkyviin energiamarkkinoihin ja älykkäisiin energiatehokkuuden hallintajärjestelmiin.

Näiden vähennysten saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja tehokkaiden, turvallisten ja luotettavien vähähiilisten energiateknologioiden ja ‑palvelujen tutkimukseen, kehittämiseen, demonstrointiin ja kaupallistamiseen. Näiden on kuljettava käsi kädessä sekä tarjonta- että kysyntäpuoleen liittyvien ei-teknologisten ratkaisujen kanssa. Lisäksi tällaisia investointeja on täydennettävä vahvalla tietoisuutta lisäävällä kampanjalla, jotta Euroopan kansalaiset voivat ensimmäisenä ottaa käyttöön ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset. Kaiken tämän on oltava osa yhdennettyä vähähiilisyyteen tähtäävää politiikkaa, johon sisältyy myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, etenkin tieto- ja viestintäteknologian sovellusten ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja materiaalien, omaksuminen. Tavoitteena on tuottaa tehokkaita ja yhteiskuntaa hyödyttäviä energiateknologioita ja -palveluja, jotka voidaan ottaa laajasti käyttöön eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla, ja mahdollistaa älykäs kysyntäpuolen hallinta, joka perustuu avoimiin ja läpinäkyviin energiamarkkinoihin ja älykkäisiin energiatehokkuuden seuranta- ja hallintajärjestelmiin.

 

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 5. kohta – 5.3. alakohta – e a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(e a) Kestävän kulttuuriperinnön mahdollistaminen vastauksena ilmastonmuutokseen

 

Tavoitteena on tutkia tarvittavia strategioita, menetelmiä ja välineitä, joilla mahdollistetaan Euroopan dynaaminen ja kestävä kulttuuriperintö vastauksena ilmastonmuutokseen. Toimissa keskitytään myös tarjoamaan parempi käsitys siitä, kuinka yhteisöt mieltävät muuttuvan ympäristön ja yhä useammin toistuvat ääri-ilmiöt, kuinka ne mukautuvat ja vastaavat niihin.

Perustelu

Historialliset rakennukset (ja kokoelmat) ovat avainasemassa, kun kyse on kulttuuriperinnöstä ilmastonmuutoksen aikana. Unionin rahoittamilla tutkimusohjelmilla olisi voitava selvittää, miten historiallisia esineitä ja rakennuksia on mukautettava niin, että niiden kyky vastustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia paranee. Lisäksi on tärkeää tässä yhteydessä kunnostaa aiemmin laiminlyötyjä rakennuksia ja selvittää, miten yhteisöt päättävät siitä, mitä on suojeltava.

 

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6. kohta – 6.1. alakohta – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan on kohdattava suuria sosioekonomisia haasteita, jota vaikuttavat merkittävästi sen tulevaisuuteen. Näitä haasteita ovat muun muassa kasvavat taloudelliset ja kulttuuriset riippuvuussuhteet, väestön ikääntyminen, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat, digitaalisen kuilun kaventaminen, innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa ja yrityksissä sekä turvallisuuden ja vapauden takaaminen ja luottamus demokraattisiin instituutioihin ja kansalaisten välillä rajojen sisällä ja niiden yli. Nämä haasteet ovat valtavia ja vaativat yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa.

Euroopan on kohdattava suuria sosioekonomisia haasteita, jota vaikuttavat merkittävästi sen tulevaisuuteen. Näitä haasteita ovat muun muassa kasvavat taloudelliset ja kulttuuriset riippuvuussuhteet, väestön ikääntyminen, väestönkehitys, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat, digitaalisen kuilun kaventaminen, innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa ja yrityksissä sekä kulttuurisesti kestävän kehityksen takaaminen ja luottamus demokraattisiin instituutioihin ja kansalaisten välillä rajojen sisällä ja niiden yli. Lisäksi julkisen sosiaalipolitiikan asema mielletään Euroopassa enenevässä määrin kriittiseksi tekijäksi eurooppalaisen yhteiskuntamallin kestävyyden kannalta. Nämä haasteet ovat valtavia ja vaativat yhä monimutkaisempaa yhdistelmää erilaisia lähestymistapoja sekä yhteisiä eurooppalaisia lähestymistapoja, jotka perustuvat jaettuun tieteelliseen tietoon, jota vain yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet voivat tarjota.

 

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6. kohta – 6.1. alakohta – 7 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Näiden haasteiden luontaisen monimutkaisuuden ja vaatimusten muuttumisen vuoksi on siis olennaisen tärkeää kehittää innovatiivista tutkimusta ja uusia älykkäitä teknologioita, prosesseja ja menetelmiä, sosiaalisen innovoinnin menetelmiä sekä koordinoituja toimia ja politiikkoja, joissa ennakoidaan Euroopan suuria kehitysaskelia tai joilla vaikutetaan niihin. Tämä vaatii näiden haasteiden taustalla vaikuttavien trendien ja vaikutusten ymmärtämistä sekä sellaisten onnistuneiden solidaarisuuden, koordinoinnin ja luovuuden muotojen uudelleenlöytämistä tai -keksimistä, jotka tekevät Europasta osallistavan, innovatiivisen ja turvallisen yhteiskunnan mallin muille maailman alueille. Se vaatii strategisempaa lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi koska turvallisuuspolitiikan tulisi olla vuorovaikutuksessa erilaisten sosiaalipolitiikkojen kanssa, turvallisuuden tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistaminen on myös tärkeä osa tätä haastetta.

Näiden haasteiden luontaisen monimutkaisuuden ja vaatimusten muuttumisen vuoksi on siis olennaisen tärkeää kehittää innovatiivista tutkimusta ja uusia älykkäitä teknologioita, prosesseja ja menetelmiä, sosiaalisen innovoinnin menetelmiä sekä koordinoituja toimia ja politiikkoja, joissa ennakoidaan Euroopan suuria kehitysaskelia tai joilla vaikutetaan niihin. Tämä vaatii näiden haasteiden taustalla vaikuttavien trendien ja vaikutusten ymmärtämistä sekä sellaisten onnistuneiden solidaarisuuden, koordinoinnin ja luovuuden muotojen uudelleenlöytämistä tai -keksimistä, jotka tekevät Europasta osallistavan, innovatiivisen ja turvallisen yhteiskunnan mallin muille maailman alueille. Tämä edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä Euroopan kulttuuriperintöön sekä lähestymistapaa, jossa määritetään piristäviä toimia ihmisten yhteensaattamiseksi eri yhteisöjen kesken. Se vaatii myös strategisempaa lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi koska turvallisuuspolitiikan tulisi olla vuorovaikutuksessa erilaisten sosiaalipolitiikkojen kanssa, turvallisuuden tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistaminen on myös tärkeä osa tätä haastetta.

 

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6. kohta – 6.3. alakohta – 6.3.1. alakohta – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on lisätä solidaarisuutta sekä sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallisuutta ja myönteistä kulttuurien välistä dynamiikkaa Euroopassa ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa huipputason tutkimuksella ja monitieteisillä teknologisilla edistysaskelilla ja organisatorisilla innovaatioilla. Humanististen tieteiden tutkimus voi olla tässä tärkeässä asemassa. Tutkimuksella tuetaan poliittisia päättäjiä sellaisen politiikan muotoilussa, jolla torjutaan köyhyyttä ja ehkäistään erilaisia erottelun, syrjinnän ja eriarvoisuuden muotoja, kuten sukupuolten eriarvoisuutta tai digitaali- tai innovaatiokuiluja, Euroopan yhteiskunnissa sekä muilla maailman alueilla. Erityisesti tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja mukauttamista ja unionin yleisiä ulkoisia toimia. Erityistoimenpiteitä toteutetaan heikommin kehittyneiden alueiden huippuosaamisen saamiseksi käyttöön ja siten Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistujapohjan laajentamiseksi.

Tavoitteena on lisätä viestittävyyttä sekä sosiaalista, taloudellista, poliittista ja kulttuurista osallisuutta ja myönteistä kulttuurien välistä dynamiikkaa Euroopassa ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä saada aikaan parempaa tietämystä Euroopan yhteiskunnallisista muutoksista huipputason tutkimuksella ja monitieteisillä teknologisilla edistysaskelilla ja organisatorisilla innovaatioilla. Humanististen tieteiden tutkimuksen olisi oltava tässä keskeisessä osassa, myös tutkimalla yhteiskunnallisten muutosten seurauksia yksittäisten kansalaisten, perheiden ja yhteiskuntien hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta, ja siksi sille on myönnettävä riittävästi rahoitusta. Humanististen tieteiden tutkimuksella voidaan myös paljastaa, kehittää, säilyttää ja määrittää Euroopan moniulotteista kulttuuriperintöä luomalla uusia tieteenaloja ja uusia innovointialoja ja työpaikkoja. Tietämyspohjaa sosiaalisesta syrjäytymisestä, terveydestä, väestönkehityksestä ja yhteiskunnan ikääntymisestä, kaikista elämänvaiheista, perheiden perinteistä, yhteisestä historiasta ja kulttuuriperinnöstä, liikunnasta, maahanmuutosta ja liikkuvuudesta, koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta, monikielisyydestä sekä hallinnon dynamiikasta on kasvatettava. Humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkimus voi olla tässä tärkeässä asemassa. Tutkimuksella tuetaan poliittisia päättäjiä sellaisen politiikan muotoilussa ja sellaisen toiminnan määrittämisessä, jolla torjutaan köyhyyttä ja ehkäistään erilaisia erottelun, syrjinnän ja eriarvoisuuden muotoja, kuten sukupuolten eriarvoisuutta tai digitaali- tai innovaatiokuiluja, Euroopan yhteiskunnissa sekä muilla maailman alueilla, myös kulttuurista ja kielellistä erilaisuutta sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta tutkimalla ja vertailemalla. Erityisesti tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja mukauttamista ja unionin yleisiä ulkoisia toimia. Erityistoimenpiteitä toteutetaan heikommin kehittyneiden alueiden huippuosaamisen saamiseksi käyttöön ja siten Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistujapohjan laajentamiseksi.

 

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6. kohta – 6.3. alakohta – 6.3.1. alakohta – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a) vastavuoroisten tietoisuuden ja ymmärryksen muotojen kehittäminen kulttuurien välisellä vuoropuhelulla;

 

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – IV OSA – 3. kohta – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

JRC:n keskeisiä osaamisaloja ovat energia, liikenne, ympäristö ja ilmastonmuutos, maatalous ja elintarviketurva, terveys ja kuluttajansuoja, tieto- ja viestintäteknologia, vertailumateriaalit sekä turvallisuus ja turvatoimet (mukaan lukien ydinturvallisuus ja ydinlaitosten turvaaminen Euratom-puiteohjelmassa).

JRC:n keskeisiä osaamisaloja ovat energia, liikenne, ympäristö ja ilmastonmuutos, maatalous ja elintarviketurva, terveys ja kuluttajansuoja, historia-, taide- ja kulttuuriperinnön turvaaminen, tieto- ja viestintäteknologia, vertailumateriaalit sekä turvallisuus ja turvatoimet (mukaan lukien ydinturvallisuus ja ydinlaitosten turvaaminen Euratom-puiteohjelmassa).

 

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – V OSA – 2. kohta – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

EIT käsittelee näitä kysymyksiä edistämällä rakenteellisia muutoksia Euroopan innovaatiokentässä. Se pyrkii tähän edistämällä kaikkein korkealuokkaisimman korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan integrointia ja luomalla siten uusia innovoinnille otollisia ympäristöjä sekä edistämällä ja tukemalla yrittäjähenkisten tutkijoiden uutta sukupolvea. Tällä tavoin EIT edistää Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Nuoret liikkeellä" tavoitteiden saavuttamista.

EIT käsittelee näitä kysymyksiä edistämällä rakenteellisia muutoksia Euroopan innovaatiokentässä ja rohkaisee näin unionia tulemaan entistä kilpailukykyisemmäksi. Se pyrkii tähän edistämällä kaikkein korkealuokkaisimman korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan integrointia ja luomalla siten uusia innovoinnille otollisia ympäristöjä sekä edistämällä ja tukemalla yrittäjähenkisten tutkijoiden uutta sukupolvea. Tällä tavoin EIT edistää Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Nuoret liikkeellä" tavoitteiden saavuttamista, joten liitteessä II esitetty rahoitusosuus on ratkaisevan tärkeä.

 

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020” (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CULT

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Emma McClarkin

31.1.2012

Valiokuntakäsittely

27.3.2012

29.5.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

10.7.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zoltán Bagó, Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Santiago Fisas Ayxela, Lorenzo Fontana, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Emilio Menéndez del Valle, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Marie-Christine Vergiat, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivo Belet, Nessa Childers, Seán Kelly, Iosif Matula, Mitro Repo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Evžen Tošenovský

 

 

18.9.2012

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Piotr Borys

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Tämä asetus on osa Horisontti 2020 -pakettia, jonka komissio esitteli marraskuussa 2011. Paketin tavoitteena on toteuttaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014–2020.

Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla on suuri merkitys unionin kilpailukyvylle. Tavoitteena on, että EU sopeutuu muuttuvaan maailmaan harjoittamalla tutkimuspolitiikkaa, joka asettaa sen teknologisen kehityksen kärkeen ja luo samalla työpaikkoja ja vauhdittaa talouskasvua.

Tämä asetus on Horisontti 2020 -paketin tärkein väline. Sillä vahvistetaan itse tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. Keskeisimpänä asetuksena se kuuluu yhteispäätösmenettelyn piiriin.

Oikeudellisten asioiden valiokuntaa kiinnostavat tässä päätöksessä lähinnä eettiset kysymykset, koska uusiin teknologioihin liittyvät eettiset ongelmat kuuluvat sen vastuualaan. Valiokunta on siksi pitäytynyt tarkistuksissaan eettisissä kysymyksissä, joita asetusehdotus herättää.

Keskeisin ratkaistava eettinen kysymys on ihmisalkion kantasoluja käyttävä tutkimus. Seitsemäs puiteohjelma (2007–2013) hyväksyttiin sen jälkeen kun tässä eettisessä kysymyksessä oli saavutettu lopulta hauras kompromissi. Tällä lausuntoluonnoksella pyritään ratkaisemaan kyseinen ongelma ja lisäämään oikeusvarmuutta.

Valiokunta ehdottaa siksi, että tutkimus, johon liittyy joko ihmisalkioiden tuhoamista tai ihmisalkion kantasolujen käyttämistä, olisi jätettävä kokonaan EU:n rahoituksen ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden pitäisi siis päättää omien eettisten sääntöjensä mukaisesti, rahoittavatko ne tällaista tutkimusta omista talousarvioistaan.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

 

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 a) Tutkimus ja innovointi perustuvat usein siihen, että tutkijat, tutkimuslaitokset, yritykset ja kansalaiset voivat saada, jakaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta julkista rahoitusta saavissa tieteellisissä julkaisuissa olisi yleisesti noudatettava jo seitsemänteen puiteohjelmaan sisältynyttä periaatetta, jonka mukaan tieteelliset julkaisut ovat kestävästi käytettävissä tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi. Lisäksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi kokeiltava julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tuotetun tai kerätyn tieteellisen tiedon avointa saatavuutta verkossa, jotta tällaisen tiedon avoin saatavuus olisi säännönmukaista vuoteen 2020 mennessä. Julkaisemisen kustannukset voidaan tarvittaessa kattaa Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta.

 

 

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Tutkimustoiminnassa olisi myös noudatettava jäsenvaltioiden lakeja tai hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan ja EU:n perusoikeuskirjan 35 artiklan mukaisesti, jotta voitaisiin helpommin taata kaikille kuuluva oikeus saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisin edellytyksin.

Perustelu

Tarkistuksella pyritään painottamaan, että tutkimus on edelleen kansallisen lainsäädännön alaista.

 

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(25) Euroopan komissio ei nimenomaisesti tue ihmisalkion kantasolujen käyttöä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan, ja päätökseen sovelletaan tiukkaa eettistä arviointia. Hanketta, johon liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, ei pitäisi rahoittaa, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet sille tarvittavia hyväksyntöjä. Rahoitusta ei pitäisi antaa tutkimustoimille, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei pitäisi rahoittaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

(25) Kansallisissa lainsäädännöissä on huomattavia eroja suhtautumisessa tutkimukseen, jossa käytetään ihmisalkioita ja ihmisalkion kantasoluja. Unionin politiikan ei pitäisi pyrkiä yhdenmukaistamaan kansallista lainsäädäntöä. Seitsemännen puiteohjelman yhteydessä komissio ilmoitti, että se "jatkaa nykyistä käytäntöä, jonka mukaan sääntelykomitean hyväksyttäväksi ei esitetä ehdotuksia, joihin sisältyvissä tutkimustoimissa ihmisalkioita tuhotaan esimerkiksi kantasolujen tuottamiseksi"1. Tämä sitoumus olisi lisättävä tähän asetukseen oikeusvarmuuden takaamiseksi. Komission olisi tuettava aktiivisesti tutkimusta, jossa pyritään kehittämään vaihtoehtoja ihmisalkion kantasoluja koskevalle tutkimukselle.

 

__________________

 

1 12 kohta 6 artiklaa koskevassa komission lausumassa, joka on liitetty 18 päivänä joulukuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1982/2006/EY Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007‑2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

Perustelu

Tarkistuksella pyritään antamaan lainvoima komission antamalle kantasolututkimusta koskevalle sitoumukselle.

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä koskevan tutkimuksen kehittämiseen, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

Perustelu

Tietynlaiseen tutkimukseen liittyvien laillisten ja eettisten ongelmien takia ehdotukseen pitäisi sisältyä myös oikeustieteellisen tutkimuksen rahoittaminen.

 

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa on varmistettava, että tutkimushankkeissa, joissa tutkimuskohteina tai loppukäyttäjinä on ihmisiä, kaikkia osallistujia ja yhteiskuntaryhmiä kohdellaan yhdenvertaisesti.

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Avoin saatavuus

 

Tulosten hyödyntämisen ja levittämisen tehostamiseksi ja tätä kautta eurooppalaisen innovoinnin vauhdittamiseksi on rohkaistava Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettujen tutkimusten tuloksena tuotettujen julkaisujen vapaata saatavuutta ja varmistettava, että unionin tutkijat voivat julkaista arvostetuimmissa tieteellisissä julkaisuissa ja muilla foorumeilla. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla voidaan edistää ohjelmasta rahoitetussa tutkimuksessa tuotetun tai kerätyn tieteellisen tiedon avointa saatavuutta.

 

Tapauksissa, joissa Horisontti 2020 ‑ohjelman tuloksena saadut julkaisut julkaistaan avoimessa ja vapaasti luettavassa muodossa, julkaisukustannukset katetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Kaikissa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.

Kaikissa Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja, Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat, Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus ihmiseen kohdistuvan lääketieteellisen tutkimustyön eettisistä periaatteista, 4 päivänä huhtikuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla sekä sen lisäpöytäkirjat ja YK:n yleiskokouksen 8 päivänä maaliskuuta 2005 antama päätöslauselma 59/280 ihmisten kloonauksesta.

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) tutkimus, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

c) toiminta, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) tutkimus, joka edellyttää ihmisalkioiden tuhoamista;

Perustelu

Tarkistuksella kielletään ihmisalkioiden tuhoamista edellyttävien tutkimusten rahoittaminen.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta – c b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

c b) ihmisalkion kantasoluja käyttävä tutkimus.

Perustelu

Tarkistuksella kielletään ihmisalkion kantasoluja käyttävän tutkimuksen rahoittaminen.

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällön ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan. Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

4. Muun tyyppisiä ihmisen kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällön ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan. Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

Perustelu

Tarkistus johtuu ihmisalkion kantasoluja käyttävän tutkimuksen rahoittamisen kieltämisestä.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) toimet, joissa kootaan yhteen tuloksia useista hankkeista, mukaan lukien muista lähteistä rahoitusta saavat hankkeet, ja joiden avulla voidaan tarjota käyttöön käyttäjäystävällisiä tietokantoja ja raportteja, joissa keskeiset löydökset esitetään tiivistetysti;

c) toimet, joissa kootaan yhteen tuloksia useista hankkeista, mukaan lukien muista lähteistä rahoitusta saavat hankkeet, ja joiden avulla voidaan tarjota käyttöön käyttäjäystävällisiä tietokantoja ja raportteja, joissa keskeiset löydökset esitetään tiivistetysti, ja joilla tulokset tarvittaessa saatetaan tiedeyhteisön ja suuren yleisön tietoisuuteen;

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020” (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Piotr Borys

19.12.2011

Valiokuntakäsittely

26.4.2012

19.6.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

18.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

5

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Marielle Gallo, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Jiří Maštálka, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Dimitar Stoyanov, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Piotr Borys, Eva Lichtenberger, Angelika Niebler, Dagmar Roth-Behrendt, József Szájer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Jacek Włosowicz

 

 

24.9.2012

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

( COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD) )

Valmistelija: Antigoni Papadopoulou

 

 

 

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa sekä mies- että naispuoliset tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti ja oikeudellinen ja ammatillinen kohtelu on tasa-arvoista, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta, jotka ovat välttämättömiä eurooppalaisten tutkijoiden ammatilliselle kehitykselle, sekä ryhdyttävä toimiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamiseksi tutkimuksessa ja innovoinnissa.

 

 

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko".

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda niin nais- kuin miestutkijoille "huippuosaamisen portaikko", jolla mahdollistetaan huipputason tutkimus ja korkealaatuinen innovointi. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta olisi tuettava alueellisia kursseja, joilla helpotetaan naisten pääsyä erityisosaamista edellyttäviin tutkimuksen ja innovoinnin ammatteihin.

 

 

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Unioni hyväksyi 21 päivänä syyskuuta 2010 naisten ja miesten tasa-arvostrategian vuosiksi 2010–2015, jonka mukaan "Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteuttaminen edellyttää, että naisten potentiaalia ja lahjakkuutta on käytettävä laajemmin ja tehokkaammin". Sukupuoliulottuvuudesta olisi tässä yhteydessä tultava keskeinen painopiste tukikelpoisten aihealueiden, ohjelmien, välineiden ja kriteerien yleissuunnittelussa niiden kaikissa vaiheissa ehdotusvaiheesta arviointi-, täytäntöönpano- ja seurantavaiheeseen.

 

 

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4) Eurooppa-neuvosto tuki 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia, jolla parannetaan tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuutta kansallisella ja unionin tasolla, ja kehotti unionia poistamaan nopeasti jäljellä olevat lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisen esteet, jotta voitaisiin toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin todelliset sisämarkkinat.

(4) Eurooppa-neuvosto tuki 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia, jolla parannetaan tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuutta kansallisella ja unionin tasolla, ja kehotti unionia poistamaan nopeasti jäljellä olevat sekä nais- että miespuolisten lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisen esteet, jotta voitaisiin toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin todelliset sisämarkkinat.

 

Tarkistus    5

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin kaikkialta Euroopasta tulevien, sekä mies- että naispuolisten uusien lahjakkaiden osallistujien koko potentiaalille ja tieteelliselle huippuosaamiselle, jotta voidaan lisätä EU:n rahoittamiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin osallistuvien naisten osuutta, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

 

 

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Sukupuolikysymys tulisi huomioida Horisontti 2020 -ohjelman kolmella painopistealueella, jotka ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Lisäksi se tulisi huomioida kaikissa tunnistetuissa yhteiskunnallisissa haasteissa perustutkimukseen ja toimien tutkimukseen sekä inhimillisiin voimavaroihin sisältyvänä yhteisenä nimittäjänä. Sukupuolinäkökulman tulisi näkyä myös rahoituksen kohdentamisessa siten, että käytetään tasa-arvomittareita, joilla pyritään tasapuolistamaan naisten ja miesten osallistumista EU:n rahoittamaan tutkimukseen.

 

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Kouluissa olisi järjestettävä tiedotus- ja valistuskampanjoita, joilla tyttöjä kannustettaisiin suuntautumaan tieteellisiin ammatteihin, joissa enemmistö on yhä liian usein poikia.

 

 

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon kansalaisten, yhteiskunnan, politiikan, tieteen ja teknologian sekä teollisuuden kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien tiedeyhteisön edustajat, mies- ja naistutkijat, julkinen sektori, tasa-arvoa ja naisten oikeuksia edistämään pyrkivät kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja pk-yritykset. Niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava tasapuolisesti koko Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia, mutta samalla olisi varmistettava, että ei synny eturistiriitoja. Tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista kaikessa unionin politiikassa koskevaa sitoumusta olisi noudatettava toiminnan suunnittelussa ja hankkeiden arvioinnissa.

 

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja sekä nais- että miespuolisten tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

 

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 a) Lasikatto on edelleen esteenä naisille, jotka haluavat edetä urallaan tieteessä ja tutkimuksessa. Naiset ovat huomattavan aliedustettuja joillakin aloilla, kuten insinööri- ja teknologia-aloilla, eikä sukupuolten palkkaeroissa ole nähtävissä pienentymistä. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi korjattava naispuolisten tutkijoiden osallistumisessa kaikkiin tutkijanuran vaiheisiin eri tutkimusaloilla ilmenevä epätasapaino.

 

 

 

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(23) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi pyrittävä edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa puuttumalla erityisesti sukupuolten epätasapainon taustalla oleviin syihin, hyödyntämällä täydessä mitassa sekä nais- että miestutkijoiden potentiaali ja ottamalla sukupuolten tasa-arvo huomioon hankkeiden sisällössä tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

(23) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi pyrittävä edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa tunnistamalla sukupuolten epätasapainon taustalla olevat tärkeimmät syyt ja puuttumalla niihin, hyödyntämällä täydessä mitassa sekä nais- että miestutkijoiden ammatillista potentiaalia ja taitoja ja ottamalla sukupuolten tasa-arvo huomioon hankkeiden sisällössä, niiden toteutuksessa ja arvioinnissa, tutkimusryhmien rekrytoinnissa ja kokoonpanossa sekä rahoituksessa tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi ja siten EU:n kansantalouksien kilpailukyvyn ja dynaamisuuden lisäämiseksi.. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

 

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 a) Horisontti 2020 -puiteohjelman toimilla olisi poistettava kaikki lasikattoilmiöstä aiheutuvat esteet, joiden vuoksi naistutkijat ovat aliedustettuja tutkimuksen ja innovoinnin johtotehtävissä.

 

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 b) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä nais- ja miespuolisten tutkijoiden johtamien tieteellisten hankkeiden rahoituksen tasapuolisuuteen.

 

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 c) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi kannustettava naisia osallistumaan kaikkeen eurooppalaiseen tutkimukseen eri projekteissa ja tieteenaloilla. Naisia tulisi myös kannustaa osallistumaan kaikkiin Horisontti 2020 -ohjelman rakenteisiin (EIT, ERC, JRC, ohjausryhmät, korkean tason työryhmät, asiantuntijaryhmät jne.) sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten työhön eikä ainoastaan neuvoa-antaviin ryhmiin ja arviointitehtäviin.

 

 

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusoikeuksia ja perusihmisoikeuksia. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot sekä Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan tasa-arvoinstituutin lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

 

 

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon ensisijaisen yleistavoitteen saavuttamiseen.

 

 

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(34) On tärkeää varmistaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen. Samanaikaisesti on syytä varmistaa sen oikeusvarmuus ja helppo hyödynnettävyys osallistujien kannalta. On tarpeen varmistaa, että noudatetaan asetusta (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] sekä yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevia vaatimuksia.

(34) On tärkeää varmistaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen. Samanaikaisesti on syytä varmistaa sen oikeusvarmuus ja helppo hyödynnettävyys osallistujien kannalta. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että sukupuolinäkökohdat ja naisten ja miesten välinen tasa-arvo sisällytetään kaikkiin toimiin ja ohjelmien valmistelun, suunnittelun, täytäntöönpanon, valvonnan ja arvioinnin kaikkiin vaiheisiin tasa-arvoisen budjetoinnin arviointimenetelmillä. On tarpeen varmistaa, että noudatetaan asetusta (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] sekä yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevia vaatimuksia.

 

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a) Sukupuolinäkökohdat olisi sisällytettävä täysimääräisesti tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan "Horisontti 2020" (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskeviin sääntöihin.

 

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää sukupuolten tasa-arvoon, osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta ja käyttämällä kaikkien Euroopan tutkijoiden, myös naistutkijoiden koko työvoimapotentiaalin ja tieteellisen huippuosaamisen. Näin se tukee Eurooppa 2020 ‑strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

 

 

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Horisontti 2020 -puiteohjelman yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan naisten tasapuolisemman osallistumisen edistäminen tutkimuksen ja innovoinnin alalla tiedotuskampanjoilla, joilla pyritään kannustamaan naisia ryhtymään tutkijoiksi ja esittelemään t&k-alalla olevia uralla etenemismahdollisuuksia.

 

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla edistetään sukupuolten tasa-arvoa tukemalla tutkimuslaitoksissa tehtäviä organisaatiomuutoksia ja tutkimustoiminnan sisältöä tai suunnittelua koskevia muutoksia. Sukupuolinäkökohdat otetaan huomioon monialaisena kysymyksenä, jotta miesten ja naisten välinen tasa-arvoisuus toteutuisi ja jotta sukupuoliulottuvuus sisällytettäisiin tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmasuunnitteluun ja sisältöön. Naisten ja miesten väliset taloudelliset ja sosiaaliset erot olisi otettava riittävästi huomioon tutkimusohjelmien suunnittelussa, sisällössä ja täytäntöönpanossa. Olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota siihen, että varmistetaan naistutkijoiden laajempi osallistuminen tutkimukseen ja tutkimuspolitiikan kehittämiseen.

 

 

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa painotetaan sukupuolittain eriytymättömien tutkimusalojen edistämistä. Horisontti 2020 -ohjelmassa pyritään edistämään yliopistoissa, unionin toimielimissä ja jäsenvaltioissa tiedettä molemmille sukupuolille kiinnostavana alana aina koulutuksen varhaisista vaiheista asti sekä käsitystä naistutkijoista esikuvina. Ohjelmassa annetaan valistuskampanjoiden avulla tietoa tutkijaksi pääsemisen edellytyksistä ja tutkimusalan tarjoamista mahdollisuuksista.

 

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

iii a) ne noudattavat syrjimättömyyden, sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteita.

 

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan: komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, joissa on taustaltaan erilaisia edustajia monilta eri aloilta (muun muassa kansalaisyhteiskunnan edustajia), kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin toteutuminen. Siihen sisällytetään erityisesti toimet, joilla edistetään miesten ja naisten tasapuolista edustusta tutkimusryhmissä sekä sukupuolinäkökohtia koskevien arviointien asianmukaista huomioon ottamista tutkimuksen sisällössä. Neuvoa-antavien ryhmien kokoonpanossa pyritään naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen.

 

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Sukupuoliulottuvuutta tutkimuksessa ja innovoinnissa on käsiteltävä olennaisena osana ehdotuksia tieteellisen laadun mahdollisimman korkean tason varmistamiseksi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla varmistetaan, että sukupuoliulottuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä prosessin kaikissa vaiheissa, mukaan luettuina painopisteiden asettaminen, ehdotuspyyntöjen määrittely, ohjelmien ja hankkeiden arviointi ja seuranta, neuvottelut ja sopimukset.

 

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b. On taattava naisten ja miesten tasapuolinen edustus komission perustamissa riippumattomissa korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavissa ryhmissä.

 

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, tutkimuksen, viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän väliseen laajaan yhteistyöhön, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseen, tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen erityisesti nuorten naisten keskuudessa ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen kiinnittäen erityistä huomiota naistutkijoihin. Kuhunkin työohjelmaan sisällytetään oma luku, jossa kuvataan sukupuolten välisen epätasapainon korjaamiseksi ja sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamiseksi suunnitellut toimet. Tämä on otettava huomioon myös hanketasolla avustussopimuksia koskevissa säännöissä.

 

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Horisontti 2020 -ohjelmalla ratkaistaan naistutkijoiden alhaista osallistumisastetta seitsemänteen ja kuudenteen puiteohjelmaan koskeva ongelma tarjoamalla mies- ja naistutkijoille yhtäläiset uralla etenemismahdollisuudet ja keskittymällä tutkijoiden liikkuvuuteen ja keinoihin sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä.

 

 

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja edistetään aidosti sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä ja hankkeiden elinkaaren kaikissa vaiheissa: suunnittelussa, ehdotuksissa, arvioinnissa, hankkeen hallinnoinnissa ja seurannassa. Lisäksi sillä edistetään sukupuolten tasapuolista edustusta kaikissa ohjelmissa, arviointikomiteoissa, asiantuntijaryhmissä ja neuvoa-antavissa ryhmissä sekä kaikissa nykyisissä tai ohjelman täytäntöönpanoa varten perustettavissa päätöksentekoelimissä helpottamalla naisten pääsyä tieteelliseen koulutukseen ja tieteellisiin ammatteihin ja edistämällä siten heidän mahdollisuuksiaan uralla etenemiseen kaikilla tutkimuksen ja innovoinnin aloilla. Tätä varten asetetaan tavoitteita ja kehitetään ja toteutetaan tehokkaita suunnitelmia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, seuraavien toimien olisi oltava pakollisia:

 

1. Naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen vahvistaminen hankkeiden arviointiperusteeksi: tämä olisi otettava riittävästi huomioon hankkeiden suunnittelussa. Siksi olisi otettava käyttöön tutkimusryhmien kokoonpanoa, niiden koordinoijia ja johtajia koskevat vähimmäismäärät.

 

2. Arvioijien ja asiantuntijoiden koulutuksen edistäminen ja seuranta: jos naisten ja miesten tasapuolinen edustus on pakollinen arviointiperuste, hankkeiden arvioinnista vastaavien kouluttaminen tässä erityiskysymyksessä on erityisen tärkeää ja sen pitäisi olla pakollista.

 

3. Naisten johtajuuden edistäminen tieteessä ja tutkimuksessa seuraavilla tavoilla:

 

a) seurataan naisten osuutta tutkimuslaitosten ja keskusten keskeisissä päätöksentekoviroissa;

 

b) perustetaan tietokanta ja levitetään järjestelmällisesti tietoa merkittävistä naistutkijoista heidän näkyvyytensä lisäämiseksi ja roolimallien luomiseksi nuoremmille sukupolville;

 

c) varmistetaan, että ylennysperusteet tiede- ja tutkimuslaitoksissa ovat avoimia ja oikeudenmukaisia sekä tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista koskevan vaatimuksen mukaisia;

 

d) edistetään naispuolisten tieteenharjoittajien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevia toimia ja tuetaan naistutkijoiden vaihto-ohjelmia; äitiys- ja isyyslomien ehtoihin liittyviä ongelmia olisi analysoitava, jotta voitaisiin sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä tutkimustyössä ja näin voitaisiin säilyttää tutkijan ammatin houkuttelevuus naispuolisille tieteenharjoittajille;

 

e) seurataan urakehitystä ja palkkoja, jotta vältetään sukupuolesta johtuvat palkkaerot.

 

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b. Horisontti 2020 ‑ohjelmalla varmistetaan tarvittaessa, että sukupuoliulottuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon tutkimus- ja innovointihankkeissa ja erityisesti loppukäyttäjille tarkoitetuissa palveluissa ja tuotteissa sekä sisällössä prosessin kaikissa vaiheissa, mukaan luettuina painopisteiden asettaminen, ehdotuspyyntöjen määrittely, ohjelmien ja hankkeiden arviointi ja seuranta, neuvottelut ja sopimukset.

 

 

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 c kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 c. Erityisesti huolehditaan siitä, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa noudatetaan ammatillisen tasa-arvon, samapalkkaisuuden ja yhtäläisten urakehitysmahdollisuuksien periaatteita. Tätä tarkoitusta varten työntekijöiden edustajia kuullaan erikseen vuosittain unionin rahoitusta saavissa yrityksissä miesten ja naisten tasa-arvon tilanteesta sekä mahdollisista korjauskeinoista tapauksissa, joissa on ilmennyt epätasa-arvoa. Jos epätasa-arvoinen tilanne jatkuu senkin jälkeen kun yritystä on muistutettu velvoitteistaan, edellä mainittu rahoitus voidaan lopettaa.

 

 

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 d kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 d. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti tasapuolista sukupuolijakaumaa kaikissa ohjelmissa, arviointikomiteoissa, asiantuntijaryhmissä ja neuvoa-antavissa ryhmissä sekä kaikissa nykyisissä tai ohjelman täytäntöönpanoa varten perustettavissa päätöksentekoelimissä.

 

 

 

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa voidaan käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa kaikki kumppanit sitoutuvat tukemaan sellaisten tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa voidaan käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa kaikki kumppanit sitoutuvat tukemaan sellaisten tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai joilla vastataan tehokkaasti maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti vallitsevaan miesten ja naisten epätasa-arvoon.

 

 

 

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien lujittamista silloin, kun alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason toimia toteutetaan yhdessä unionin alueella.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien, kansalaisyhteiskunta mukaan lukien, lujittamista silloin, kun alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason toimia toteutetaan yhdessä unionin alueella.

 

 

 

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen.

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen, ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen ja osallistuminen kansainvälisten sitoumusten kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan ensisijaisen yleistavoitteen saavuttamiseen.

 

 

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tiedottamis- ja tulostenlevittämistoimet ovat erottamaton osa kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia toimia.

Tiedottamis- ja tulostenlevittämistoimet ovat erottamaton osa kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia toimia, ja niissä olisi oltava riittävä sukupuoliulottuvuus ja naispuolisten tieteenharjoittajien myönteistä roolia ja osuutta tutkimuksessa ja innovoinnissa olisi korostettava. Kaikkiin tiedonlevitys- ja viestintätoimiin sisällytetään sukupuoliulottuvuus ja niitä ennen tehdään sukupuolinäkökohtia koskeva arviointi.

 

 

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina;

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina; olisi edistettävä naisten entistä suurempaa osallistumista tutkimukseen, ja naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen tavoite tieteessä ja tutkimuksessa olisi nähtävä sosiaalisen yhdenvertaisuuden periaatteen vahvistamisena ja olennaisena keinona yhteiskunnassa olevan tieteellisen potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen;

 

 

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a a) viestintä- ja valistustoimet, joilla pyritään varmistamaan tieteellisen ja teknisen tutkimuksen alalla toimivien naisten näkyvyys (esimerkiksi mainokset, sanomalehdet, radio ja internet) ja luomaan positiivinen kuva naistutkijoista yhteiskunnassa;

 

 

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

a b) kampanjat sukupuoleen liittyvien stereotypioiden kumoamiseksi yleisesti tieteessä ja erityisesti innovoinnissa ja tutkimuksessa;

 

 

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset siten, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja että siihen voidaan houkutella parhaat huippututkijat ja innovatiivisimmat yritykset.

2. Valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset siten, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja että siihen voidaan houkutella parhaat huippututkijat sukupuolesta riippumatta ja innovatiivisimmat yritykset.

 

 

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot monialaisista aiheista, kuten kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot ja indikaattorit monialaisista aiheista, kuten sukupuolinäkökohdista, kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

 

 

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

iii) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen panos Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin painopistealueella "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa".

iii) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen panos Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin sukupuolen mukaan eritellyissä tavoitteissa ja painopistealueella "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa".

 

 

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä, ottaen huomioon seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin arvioinnin, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sen erityisohjelmasta, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvosto, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimista, Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisesta (tulosten ja vaikutusten saavuttamisen osalta) ja siitä, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia, sekä voimavarojen tehokkuudesta ja käytöstä, yksinkertaistamisen lisämahdollisuuksista ja eurooppalaisesta lisäarvosta. Tässä arvioinnissa tarkastellaan myös eri alueiden osallistujien, pk-yritysten ja tasapuolista sukupuolijakaumaa edistävien toimien mahdollisuuksia saada rahoitusta. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta sekä tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista.

b) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä, ottaen huomioon seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin arvioinnin, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sen erityisohjelmasta, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvosto, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimista, Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisesta (tulosten ja vaikutusten saavuttamisen osalta) ja siitä, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia, sekä voimavarojen tehokkuudesta ja käytöstä, yksinkertaistamisen lisämahdollisuuksista ja eurooppalaisesta lisäarvosta. Tässä arvioinnissa tarkastellaan myös eri alueiden osallistujien, pk-yritysten ja tasapuolista sukupuolijakaumaa edistävien toimien mahdollisuuksia saada rahoitusta ja sisällytetään sukupuoliulottuvuus tutkimuksen ja innovoinnin sisältöön. Lisäksi arvioinnissa olisi otettava huomioon päätöksentekoelimissä, arviointikomiteoissa ja neuvoa-antavissa ryhmissä saavutettu tasapuolinen sukupuolijakauma sekä sukupuoliulottuvuus prosesseissa, osallistumisessa ja varojen jakamisessa. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta sekä tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista.

 

 

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Suorituskykyindikaattorit, jotka on esitetty yleisten tavoitteiden ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osalta tämän asetuksen liitteen I johdanto-osassa ja erityistavoitteiden osalta erityisohjelmassa, ja niiden perustasot, muodostavat vähimmäisperustan sen arvioinnille, missä määrin Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteet on saavutettu.

2. Suorituskykyindikaattorit, jotka on esitetty yleisten tavoitteiden ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osalta tämän asetuksen liitteen I johdanto-osassa ja erityistavoitteiden osalta erityisohjelmassa, ja niiden perustasot, muodostavat vähimmäisperustan sen arvioinnille, missä määrin Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteet on saavutettu. Tasa-arvomittarit lisätään suorituskykyindikaattoreina ja niissä käytetään nykyisiä tilastointivälineitä ja ‑menetelmiä kuten "Naisia koskevat luvut: sukupuolten tasa-arvoa tieteessä mittaavat tilastot ja indikaattorit", jotka tutkimuksen pääosasto julkaisee kolmen vuoden välein. Naisia koskevista luvuista on tullut merkittävä ja tunnustettu indikaattoreiden lähde ja ne olisi julkaistava kahden vuoden välein.

 

 

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 7 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tarjoaa unionin laajuisesti kilpailutettua houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat seurata kaikkien lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tarjoaa unionin laajuisesti kilpailutettua houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä sukupuolesta riippumatta voivat seurata kaikkien lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

 

 

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 7 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita koskevassa toiminnassa tuetaan tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään parantamaan Euroopan kykyä tuottaa kehittyneitä ja tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatiota. Siinä pyritään saamaan aikaan täysin uusiin ja suuririskisiin ideoihin liittyvää tieteenalojen välistä tutkimusyhteistyötä ja nopeuttamaan kaikkein lupaavimpien esiin nousevien tieteen- ja teknologianalojen kehitystä ja niihin liittyvien tiedeyhteisöjen rakentumista unionin laajuisesti.

b) Tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita koskevassa toiminnassa tuetaan tutkimusyhteistyötä ja käyttäjälähtöistä ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa teknologiaa ja innovointia, jolla pyritään parantamaan Euroopan kykyä tuottaa kehittyneitä ja tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatiota. Siinä pyritään saamaan aikaan täysin uusiin ja suuririskisiin ideoihin liittyvää tieteenalojen välistä tutkimusyhteistyötä ja nopeuttamaan kaikkein lupaavimpien esiin nousevien tieteen- ja teknologianalojen kehitystä ja niihin liittyvien tiedeyhteisöjen rakentumista unionin laajuisesti.

 

 

 

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 7 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) Marie Curie -toimet tarjoavat tutkijoiden rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla huipputasoista ja innovatiivista tutkijakoulutusta ja houkuttelevia mahdollisuuksia edetä uralla ja vaihtaa tietämystä, jotta tutkijoilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet vastata nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisin haasteisiin.

c) Marie Curie -toimet tarjoavat tutkijoiden rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla huipputasoista ja innovatiivista tutkijakoulutusta ja houkuttelevia mahdollisuuksia edetä uralla ja vaihtaa tietämystä, jotta tutkijoilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet vastata nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisin haasteisiin. Liikkuvuusohjelmilla varmistetaan tehokkaasti naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet ja ohjelmissa on erityistoimia, joilla poistetaan naispuolisten tutkijoiden liikkuvuuden esteitä.

 

 

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 9 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimet ovat lähtökohtaisesti tulevaisuuteen suuntautuneita; niissä rakennetaan pitkän aikavälin osaamista ja keskitytään seuraavan sukupolven tieteeseen, teknologiaan, tutkijoihin ja innovaatioihin ja tuetaan uusia lahjakkuuksia kaikkialla unionissa ja assosioituneissa maissa sekä maailmanlaajuisesti. Koska toimet ovat tiedepainotteisia ja niiden rahoitusjärjestelyt on suurelta osin alhaalta ylöspäin suuntautuneita ja tutkijalähtöisiä, Euroopan tiedeyhteisöllä on tärkeä asema ohjelmassa noudatettavien tutkimuslinjausten määrittelyssä.

Toimet ovat lähtökohtaisesti tulevaisuuteen suuntautuneita; niissä rakennetaan pitkän aikavälin osaamista ja keskitytään seuraavan sukupolven tieteeseen, teknologiaan, tutkijoihin ja innovaatioihin ja tuetaan uusia lahjakkuuksia kaikkialla unionissa ja assosioituneissa maissa sekä maailmanlaajuisesti, jotta lisätään naispuolisten tutkijalahjakkuuksien osallistumista ja käytetään naistutkijoiden koko työvoimapotentiaali ja tieteellinen huippuosaaminen Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi. Koska toimet ovat tiedepainotteisia ja niiden rahoitusjärjestelyt on suurelta osin alhaalta ylöspäin suuntautuneita ja tutkijalähtöisiä, Euroopan tiedeyhteisöllä on tärkeä asema ohjelmassa noudatettavien tutkimuslinjausten määrittelyssä.

 

 

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 10 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Näissä toimissa annetaan kohdennettua tukea tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian alojen tutkimukseen, kehittämiseen ja demonstrointiin. Toimissa korostetaan vuorovaikutusta ja konvergenssia eri teknologioiden välillä.

a) Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Näissä toimissa annetaan kohdennettua tukea tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian alojen tutkimukseen, kehittämiseen ja demonstrointiin. Käyttäjien tarpeet ja sukupuoliulottuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon kaikilla näillä aloilla. Toimissa korostetaan vuorovaikutusta ja konvergenssia eri teknologioiden välillä.

 

 

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 14 kohta – e alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

e) ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

e) ilmastotoimet, mukaan lukien ilmastonmuutoksen sukupuolinäkökohdat, ympäristö, resurssitehokkuus ja resurssien säästäminen ja raaka-aineiden kestävä käyttö;

 

 

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 14 kohta – f alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

f) Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

f) Tasa-arvoiset, osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

 

 

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 16 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Tasa-arvoiset, osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Samoin sukupuolinäkökohdat ja tasa-arvokysymykset sisällytetään kaikkiin haasteisiin. Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Tasa-arvoiset, osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

 

 

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – 17 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla.

Erityistavoitteeseen "Tasa-arvoiset, osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös toimia, joilla edistetään tutkimustoiminnan tasapuolista sukupuolijakaumaa, sukupuoliulottuvuuden ottamista huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä sekä tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamista erityistoimenpiteillä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla.

 

 

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 1 kohta – 1.1 alakohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toinen keskeinen osa haastetta on se, että monissa Euroopan maissa julkinen sektori ei vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Lahjakkailta nuorilta tutkijoilta voi viedä useita vuosia ennen kuin heistä tulee riippumattomia tieteenharjoittajia. Tämä johtaa Euroopan tutkimuspotentiaalin merkittävään tuhlaukseen, koska se viivyttää uusia ideoita ja uutta energiaa mukanaan tuovien seuraavan sukupolven tutkijoiden esiinnousua ja houkuttelee uraansa aloittavia huippututkijoita etsimään etenemismahdollisuuksia muualta.

Toinen keskeinen osa haastetta on se, että monissa Euroopan maissa julkinen sektori ei vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Lahjakkailta nuorilta tutkijoilta voi viedä useita vuosia ennen kuin heistä tulee riippumattomia tieteenharjoittajia. Tämä johtaa Euroopan tutkimuspotentiaalin merkittävään tuhlaukseen, koska se viivyttää uusia ideoita ja uutta energiaa mukanaan tuovien seuraavan sukupolven tutkijoiden esiinnousua ja houkuttelee uraansa aloittavia huippututkijoita etsimään etenemismahdollisuuksia muualta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naistutkijoihin, sillä vain 18 prosenttia huippututkijoista on naisia (vastaava luku Yhdysvalloissa on 27 prosenttia), vaikka 60 prosenttia Euroopan yliopistoissa loppututkinnon suorittaneista on naisia. Olisi kiinnitettävä huomiota sukupuolten eriarvoisuuden vähentämiseen tieteellisiä työpaikkoja täytettäessä sekä naistutkijoiden urakehityksen tukemiseen.

 

 

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 1 kohta – 1.1 alakohta – 6 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nämä tekijät pahentavat lisäksi sitä tosiseikkaa, ettei Eurooppa ole kovin houkutteleva kohde tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhdysvaltojen järjestelmän kyky tarjota enemmän resursseja tutkijaa kohden ja parempia uranäkymiä selittää sen, miksi se pystyy jatkuvasti houkuttelemaan parhaita tutkijoita kaikkialta maailmasta, näiden mukana kymmeniä tuhansia tutkijoita unionista.

Nämä tekijät pahentavat lisäksi sitä tosiseikkaa, ettei Eurooppa ole kovin houkutteleva kohde tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhdysvaltojen järjestelmän kyky tarjota enemmän resursseja tutkijaa kohden ja parempia uranäkymiä selittää sen, miksi se pystyy jatkuvasti houkuttelemaan parhaita mies- ja naistutkijoita kaikkialta maailmasta, näiden mukana kymmeniä tuhansia tutkijoita unionista.

 

 

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin tarjoamaan Euroopan parhaille tutkijoille, sekä naisille että miehille, resurssit, joita he tarvitsevat voidakseen kilpailla paremmin maailmanlaajuisesti. Se rahoittaa yksittäisiä tutkijaryhmiä Euroopan laajuisen kilpailutuksen pohjalta. ERC toimii itsenäisesti: riippumaton tieteellinen neuvosto, jonka muodostavat arvostetut ja asiantuntevat tiedemiehet, insinöörit ja tutkijat, laatii tieteellisen kokonaisstrategian ja tekee täysin valtuuksin päätökset siitä, minkä tyyppistä tutkimusta rahoitetaan. Nämä ovat ERC:n keskeiset piirteet, joilla varmistetaan sen tiedeohjelman tehokkuus, sen toiminnan ja vertaisarviointiprosessin laatu ja sen uskottavuus tiedeyhteisön silmissä.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin tarjoamaan Euroopan parhaille tutkijoille, sekä naisille että miehille, resurssit, joita he tarvitsevat voidakseen kilpailla paremmin maailmanlaajuisesti. Se rahoittaa yksittäisiä tutkijaryhmiä Euroopan laajuisen kilpailutuksen pohjalta. ERC toimii itsenäisesti: riippumaton tieteellinen neuvosto, jonka muodostavat arvostetut ja asiantuntevat tiedemiehet, insinöörit ja tutkijat, laatii tieteellisen kokonaisstrategian ja tekee täysin valtuuksin päätökset siitä, minkä tyyppistä tutkimusta rahoitetaan. Nämä ovat ERC:n keskeiset piirteet, joilla varmistetaan sen tiedeohjelman tehokkuus, sen toiminnan ja vertaisarviointiprosessin laatu ja sen uskottavuus tiedeyhteisön silmissä. ERC varmistaa, että sukupuolijakauman vinoumaan puututaan asianmukaisesti arviointimenettelyissä.

 

 

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 1 kohta – 1.3 alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin ‑periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. ERC:n apurahat ovat avoimia Euroopassa työskenteleville yksittäisille tutkijaryhmille, jotka voivat koostua minkä tahansa ikäisistä ja mistä maailman maasta tahansa tulevista tutkijoista. ERC pyrkii edistämään tervettä kilpailua kaikkialla Euroopassa.

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin ‑periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. ERC:n apurahat ovat avoimia Euroopassa työskenteleville yksittäisille tutkijaryhmille, jotka voivat koostua minkä tahansa ikäisistä, kumpaa tahansa sukupuolta olevista ja mistä maailman maasta tahansa tulevista tutkijoista. ERC pyrkii edistämään tervettä kilpailua kaikkialla Euroopassa.

 

 

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 1. kohta – 1.3 alakohta – 6 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

ERC:n tieteellinen neuvosto seuraa jatkuvasti ERC:n toimintaa ja pohtii, kuinka sen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa sellaisten apurahajärjestelmien avulla, joissa korostetaan selkeyttä, vakautta ja yksinkertaisuutta niin hakijoiden kuin järjestelmien toteuttamisen ja hallinnoinnin kannalta, ja tarvittaessa, kuinka voidaan vastata esiin nouseviin tarpeisiin. Se aikoo ylläpitää ja edelleen kehittää ERC:n maailmanluokan vertaisarviointijärjestelmää, joka perustuu ehdotusten avoimeen, oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan käsittelyyn, jotta se pystyy tunnistamaan uraauurtavan tieteellisen huippuosaamisen ja lahjakkuuden tutkijan sukupuolesta, kansallisuudesta tai iästä riippumatta. Lisäksi ERC toteuttaa omia strategisia selvityksiään toimintansa valmistelemiseksi ja tukemiseksi, ylläpitää tiiviitä yhteyksiä tiedeyhteisöön ja muihin sidosryhmiin sekä pyrkii siihen, että sen toimet täydentävät muilla tasoilla tehtävää tutkimusta.

ERC:n tieteellinen neuvosto seuraa jatkuvasti ERC:n toimintaa ja pohtii, kuinka sen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa sellaisten apurahajärjestelmien avulla, joissa korostetaan selkeyttä, vakautta ja yksinkertaisuutta niin hakijoiden kuin järjestelmien toteuttamisen ja hallinnoinnin kannalta, ja tarvittaessa, kuinka voidaan vastata esiin nouseviin tarpeisiin. Se aikoo ylläpitää ja edelleen kehittää ERC:n maailmanluokan vertaisarviointijärjestelmää, joka perustuu ehdotusten avoimeen, oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan käsittelyyn, jotta se pystyy tunnistamaan uraauurtavan tieteellisen huippuosaamisen ja lahjakkuuden tutkijan sukupuolesta, kansallisuudesta tai iästä riippumatta. Lisäksi ERC toteuttaa omia strategisia selvityksiään toimintansa valmistelemiseksi ja tukemiseksi, ylläpitää tiiviitä yhteyksiä tiedeyhteisöön ja muihin sidosryhmiin sekä pyrkii siihen, että sen toimet täydentävät muilla tasoilla tehtävää tutkimusta. Neuvosto pyrkii kokoonpanossaan tasapuoliseen sukupuolijakaumaan.

 

 

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.1. alakohta – 6 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jos Eurooppa haluaa saavuttaa kilpailijansa tutkimuksen ja innovoinnin alalla, sen on houkuteltava useampia nuoria naisia ja miehiä ryhtymään tutkijan uralle ja tarjottava erittäin houkuttelevat mahdollisuudet ja olosuhteet tutkimukseen ja innovointiin. Kaikkein lahjakkaimpien yksilöiden, niin eurooppalaisten kuin muidenkin, olisi nähtävä Eurooppa kaikkein houkuttelevimpana työpaikkana. Sukupuolten tasa-arvo, korkealuokkaiset ja luotettavat työehdot ja -olot sekä tunnustuksen saaminen ovat olennaisia tekijöitä, jotka on turvattava yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa.

Jos Eurooppa haluaa saavuttaa kilpailijansa tutkimuksen ja innovoinnin alalla, sen on houkuteltava useampia nuoria naisia ja miehiä ryhtymään tutkijan uralle ja tarjottava erittäin houkuttelevat mahdollisuudet ja olosuhteet tutkimukseen ja innovointiin. Kaikkein lahjakkaimpien yksilöiden, niin eurooppalaisten kuin muidenkin, olisi nähtävä Eurooppa kaikkein houkuttelevimpana työpaikkana. Sukupuolten tasa-arvo, korkealuokkaiset ja luotettavat työehdot ja -olot sekä tunnustuksen saaminen ovat olennaisia tekijöitä, jotka on turvattava yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa. Liikkuvuusohjelmiin sisältyy erityistoimia, joilla poistetaan naisten liikkuvuuden esteitä ja varmistetaan tehokkaasti naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet.

 

 

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.3. alakohta – a alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille sellaisten monialaisten hankkeiden tai tohtorinkoulutusohjelmien kautta, joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille sellaisten monialaisten hankkeiden tai tohtorinkoulutusohjelmien kautta, joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä osallistujien tasapuoliseen sukupuolijakaumaan.

 

 

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.3. alakohta – d alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on vahvistaa Marie Curie ‑toimien lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta kokoamalla lisärahoitusta ja edistää huippulaatua kansallisella tasolla tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen kautta.

Tavoitteena on vahvistaa Marie Curie ‑toimien lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta kokoamalla lisärahoitusta ja edistää huippulaatua kansallisella tasolla tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen kautta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sukupuolten tasa-arvoon ja rakennemuutokseen.

 

 

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.3. alakohta – d alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Keskeisenä toimena on kannustaa yhteisrahoitusmekanismin avulla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita perustamaan uusia ohjelmia ja avaamaan nykyiset ohjelmat maiden ja alojen välistä koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä varten. Tämä parantaa tutkijakoulutuksen laatua Euroopassa urakehityksen kaikissa vaiheissa, myös tohtorintutkinnon tasolla, edistää tutkijoiden ja tieteellisen tietämyksen vapaata liikkuvuutta Euroopassa, lisää tutkijaurien houkuttelevuutta mahdollistamalla avoimen rekrytoinnin ja houkuttelevat työolot ja tukee korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Keskeisenä toimena on kannustaa yhteisrahoitusmekanismin avulla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita perustamaan uusia ohjelmia ja avaamaan nykyiset ohjelmat maiden ja alojen välistä koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä varten. Tämä parantaa tutkijakoulutuksen laatua Euroopassa urakehityksen kaikissa vaiheissa, myös tohtorintutkinnon tasolla, edistää tutkijoiden ja tieteellisen tietämyksen vapaata liikkuvuutta Euroopassa, lisää tutkijaurien houkuttelevuutta mahdollistamalla avoimen rekrytoinnin ja houkuttelevat työolot ja tukee korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä osallistujien tasapuoliseen sukupuolijakaumaan.

 

 

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – I OSA – 3. kohta – 3.3. alakohta – e alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on seurata edistymistä, kartoittaa aukkoja Marie Curie -toimissa ja lisätä toimien vaikutusta. Tähän liittyen kehitetään indikaattoreita ja analysoidaan tutkijoiden liikkuvuutta, osaamista ja uria koskevia tietoja. Näin pyritään saamaan aikaan synergioita ja koordinoimaan toimet tiiviisti erityistavoitteen "Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja turvallinen yhteiskunta" mukaisesti toteutettujen tutkijoita, tutkijoiden työnantajia ja rahoittajia koskevien poliittisten tukitoimien kanssa. Toimen avulla pyritään myös lisäämään tietoisuutta tutkijanuran tärkeydestä ja lisäämään sen houkuttelevuutta sekä levittämään Marie Curie -toimilla tuetusta työstä saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia.

Tavoitteena on seurata edistymistä, kartoittaa aukkoja Marie Curie -toimissa ja lisätä toimien vaikutusta. Tähän liittyen kehitetään sukupuolen mukaan jaoteltuja indikaattoreita ja analysoidaan tutkijoiden liikkuvuutta, osaamista ja uria sekä miesten ja naisten tasa-arvoa koskevia tietoja. Näin pyritään saamaan aikaan synergioita ja koordinoimaan toimet tiiviisti erityistavoitteen "Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja turvallinen yhteiskunta" mukaisesti toteutettujen tutkijoita, tutkijoiden työnantajia ja rahoittajia koskevien poliittisten tukitoimien kanssa. Toimen avulla pyritään myös lisäämään tietoisuutta tutkijanuran tärkeydestä ja lisäämään sen houkuttelevuutta sekä levittämään Marie Curie -toimilla tuetusta työstä saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia.

 

 

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II OSA – 1. kohta – 3 kohta – 8 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Lähestymistapa sisältää sekä tavoitelähtöisiä toimia että avoimempia aloja innovatiivisten hankkeiden ja uraauurtavien ratkaisujen tukemiseksi. Painopiste on t&k-toimissa, suuren mittakaavan pilotti- ja demonstrointitoimissa, testausalustoissa ja elävissä laboratorioissa, prototyyppien valmistuksessa ja tuotteiden validoinnissa pilottituotantolinjoilla. Toimilla pyritään parantamaan teollisuuden kilpailukykyä kannustamalla teollisuutta ja erityisesti pk-yrityksiä tekemään tutkimus- ja innovointi-investointeja.

Lähestymistavassa sisällytetään sukupuolinäkökohtia koskevan arvioinnin tekniseen innovointiin. Sukupuolinäkökohtia koskevan arvioinnin asianmukainen huomioon ottaminen voi johtaa uusiin tuotteisiin, prosesseihin, infrastruktuuriin tai palveluihin. Se johtaa suunnitteluun, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia, sukupuolten tasa-arvo mukaan lukien, ja uusien markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen monitahoisten ja monenlaisten käyttäjäryhmien tarpeita vastaavaa teknologiaa kehittämällä. Mahdollisten sukupuolesta johtuvien erojen sivuuttaminen voi johtaa käyttämättömiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja siihen, että tietyt ihmisryhmät jäävät kokonaan huomiotta tai että heidän tarpeisiinsa vastataan riittämättömästi. Jos naisia ja miehiä kohdellaan homogeenisina ryhminä, naisten ja miesten väliset erot jäävät huomiotta. Naisten ja miesten välisten erojen ylikorostaminen voi johtaa siihen, että suunnittelijat sivuuttavat naisten ja miesten merkittävät yhteiset piirteet. Stereotypioista suunnittelussa voi olla tuloksena tuotteita, joista ei pidetä.

 

 

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – II OSA – 1 kohta – 1.1. alakohta – 1.1.2. alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa innovoinnin ja kilpailukyvyn perustan useilla erilaisilla yksityisillä ja julkisilla markkinoilla ja sektoreilla ja mahdollistaa tieteelliset edistysaskeleet monilla tieteenaloilla. Digitaaliteknologioiden ja tieto- ja viestintäteknologian komponenttien, infrastruktuurien ja palvelujen muutosvaikutus on seuraavan vuosikymmenen aikana entistäkin näkyvämpi kaikilla elämänaloilla. Rajattomat laskenta-, viestintä- ja tiedonvarastointiresurssit ovat maailmassa kaikkien saatavilla. Anturit, koneet ja tietoteknologia-avusteiset tuotteet tuottavat suuria määriä tietoa ja tekevät toimintojen etäohjauksesta jokapäiväistä, mahdollistavat liiketoimintaprosessien ja kestävien tuotantolaitosten maailmanlaajuisen käyttöönoton ja tarjoavat käyttöön laajan valikoiman palveluja ja sovelluksia. Tieto- ja viestintäteknologialla tuetaan monia kriittisiä kaupallisia ja julkisia palveluja ja kaikkia tietämyksen tuottamisen keskeisiä prosesseja tieteen, koulutuksen ja yritystoiminnan aloilla sekä julkisella sektorilla. Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa kriittisen infrastruktuurin tuotanto- ja liiketoimintaprosesseille, viestinnälle ja kaupankäynnille. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa myös olennaisesti keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja prosesseihin, kuten yhteisöjen muodostumiseen, kuluttajakäyttäytymiseen ja julkiseen hallintoon, esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa innovoinnin ja kilpailukyvyn perustan useilla erilaisilla yksityisillä ja julkisilla markkinoilla ja sektoreilla ja mahdollistaa tieteelliset edistysaskeleet monilla tieteenaloilla. Digitaaliteknologioiden ja tieto- ja viestintäteknologian komponenttien, infrastruktuurien ja palvelujen muutosvaikutus on seuraavan vuosikymmenen aikana entistäkin näkyvämpi kaikilla elämänaloilla. Rajattomat laskenta-, viestintä- ja tiedonvarastointiresurssit ovat maailmassa kaikkien saatavilla. Anturit, koneet ja tietoteknologia-avusteiset tuotteet tuottavat suuria määriä tietoa ja tekevät toimintojen etäohjauksesta jokapäiväistä, mahdollistavat liiketoimintaprosessien ja kestävien tuotantolaitosten maailmanlaajuisen käyttöönoton ja tarjoavat käyttöön laajan valikoiman palveluja ja sovelluksia. Tieto- ja viestintäteknologialla tuetaan monia kriittisiä kaupallisia ja julkisia palveluja ja kaikkia tietämyksen tuottamisen keskeisiä prosesseja tieteen, koulutuksen ja yritystoiminnan aloilla sekä julkisella sektorilla. Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa kriittisen infrastruktuurin tuotanto- ja liiketoimintaprosesseille, viestinnälle ja kaupankäynnille. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa myös olennaisesti keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja prosesseihin, kuten yhteisöjen muodostumiseen, kuluttajakäyttäytymiseen ja julkiseen hallintoon sekä sukupuolten tasa-arvoon, esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

 

 

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – II OSA – 3. kohta – 3.3. alakohta – d a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) Tiedealalle tarvitaan lisää naisia, mutta jos tutkimus tehdään laitoksissa (kuten yliopistoissa), sen on oltava avoin tiedon kaupallistamiselle pikemminkin kuin suoralle tietämyksen edistämiselle. Toisin sanoen kyse on markkinamahdollisuuksista ja markkinoihin liittyvistä hankkeista, jotka voidaan kaupallistaa käytännössä. Tähän olisi mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti kannustettava, sillä se tuo kaivattua vahvistusta Euroopan talouden kilpailukykyyn.

 

 

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 1. kohta – 1.1. alakohta – 7 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Terveydessä ja hyvinvoinnissa on huomattavia sukupuolisidonnaisia eroja, joihin on puututtava asianmukaisesti. Väestökehityksessä, erityisesti ikääntymisessä, on merkittävä sukupuoliulottuvuus, sillä enemmistö vanhusväestöstä ja hoitajista on naisia. Muut merkittävät väestökehitykseen liittyvät näkökohdat, kuten elämäntapamuutokset, uudenlaiset perherakenteet ja alhainen syntyvyys, on otettava asianmukaisesti huomioon sukupuolinäkökohtia koskevassa arvioinnissa.

 

 

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 1 kohta – 1.3. alakohta – 4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kaikki nämä toimet toteutetaan niin, että tukea annetaan koko tutkimus- ja innovointisyklin ajan, mikä vahvistaa Eurooppaan sijoittautuneen teollisuuden kilpailukykyä ja lisää uusien markkinoiden kehittämismahdollisuuksia.

Kaikki nämä toimet toteutetaan niin, että tukea annetaan koko tutkimus- ja innovointisyklin ajan, mikä vahvistaa Eurooppaan sijoittautuneen teollisuuden kilpailukykyä ja lisää uusien markkinoiden kehittämismahdollisuuksia. Eritystä huomiota kiinnitetään viranomaisten, tutkimuksen, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän väliseen laajaan yhteistyöhön.

 

 

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 1 kohta – 1.3. alakohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivinen ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla.

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivinen ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla. Edellä mainituissa toimissa olisi otettava huomioon sukupuoliulottuvuus ja niitä ennen olisi tehtävä sukupuolinäkökohtia koskeva arviointi.

 

 

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 4. kohta – 4.3. alakohta – b alakohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, käytettävyyden parantamiseen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -liikennettä ja -logistiikkaa, intermodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen.

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, käytettävyyden parantamiseen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -liikennettä ja -logistiikkaa, intermodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen. Tutkimuksessa olisi otettava huomioon sosioekonomiset ja sukupuoleen liittyvät erot liikennekäyttäytymisessä. Edellä mainituissa toimissa olisi otettava huomioon sukupuoliulottuvuus ja niitä ennen olisi tehtävä sukupuolinäkökohtia koskeva arviointi.

 

 

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 5. kohta – 5.1. alakohta – 6 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset eivät ole missään tapauksessa sukupuolineutraaleja. Sukupuolisidonnaisten roolien vuoksi naisten vaikutus ympäristöön ei ole sama kuin miesten ja heidän mahdollisuuksiaan voimavaroihin ja selviytymis- ja sopeutumiskeinoihin rajoittaa merkittävästi tuloihin, voimavarojen saantiin, poliittiseen valtaan, koulutukseen ja kotitalouksien työnjakoon liittyvä syrjintä. Naisten ja miesten elämäntavat, käyttäytyminen ja kulutus eroavat usein toisistaan ja jättävät erilaisen ekologisen jalanjäljen. Ilmastonmuutos vaikuttaa naisiin ja miehiin kaikkialla maailmassa. YK:n ilmastopaneeli IPCC on todennut, että ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat epätasaisesti eri alueiden, sukupolvien, ikäryhmien, tuloryhmien, ammattiryhmien ja sukupuolten kesken.

 

 

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 5. kohta – 5.3. alakohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen tuntemuksen parantamiseen ja luotettavien ilmastoennusteiden tekemiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis- ja riskinvälttämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen.

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen tuntemuksen parantamiseen ja luotettavien ilmastoennusteiden tekemiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis- ja riskinvälttämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen. Tutkimuksessa on otettava huomioon sopeutustoimiin liittyvät sukupuoli- ja tasa-arvonäkökohdat.

 

 

Tarkistus    74

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 5. kohta – 5.3. alakohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen tuntemuksen parantamiseen ja luotettavien ilmastoennusteiden tekemiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis- ja riskinvälttämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen.

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen tuntemuksen parantamiseen ja luotettavien ilmastoennusteiden tekemiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis- ja riskinvälttämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen. Edellä mainituissa toimissa olisi otettava huomioon sukupuoliulottuvuus ja niitä ennen olisi tehtävä sukupuolinäkökohtia koskeva arviointi.

 

 

Tarkistus    75

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6. kohta – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

6. OSALLISUUTTA EDISTÄVÄT, INNOVATIIVISET JA TURVALLISET YHTEISKUNNAT

6. TASA-ARVOISET, OSALLISUUTTA EDISTÄVÄT, INNOVATIIVISET JA TURVALLISET YHTEISKUNNAT

 

 

Tarkistus    76

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6.3. kohta – 6.3.1. alakohta – 2 alakohta – d a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) sukupuolten tasa-arvon edistäminen kaikkialla Euroopassa.

 

 

Tarkistus    77

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6.3. kohta – 6.3.2. alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, kansalaisyhteiskunta, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

 

 

Tarkistus    78

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6.3. kohta – 6.3.2. alakohta – 2 alakohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa;

c) yhteiskunnan osallisuuden ja osallistumisen varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa;

 

 

Tarkistus    79

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – III OSA – 6.3. kohta – 6.3.2. alakohta – 2 alakohta – d a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) sukupuolten tasa-arvon edistäminen kaikkialla Euroopassa ja kaikessa Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetuissa tutkimus- ja innovointitoimissa.

 

 

Tarkistus    80

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – V OSA – 3. kohta – b alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

EIT:n strategiassa ja toimissa keskitytään tulevaisuuden kannalta keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kestävään energiaan. Käsittelemällä keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisella tavalla EIT edistää monitieteisiä ja tieteidenvälisiä lähestymistapoja ja auttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita kohdentamaan tutkimustoimensa.

EIT:n strategiassa ja toimissa keskitytään tulevaisuuden kannalta keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ottaen huomioon niiden sukupuoliulottuvuus, ja kestävään energiaan. Käsittelemällä keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita kokonaisvaltaisella tavalla EIT edistää monitieteisiä ja tieteidenvälisiä lähestymistapoja ja auttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita kohdentamaan tutkimustoimensa.

 

 

Tarkistus    81

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – V OSA – 3. kohta – c alakohta – johdanto-osa

 

Komission teksti

Tarkistus

(c) Lahjakkaiden, osaavien ja yrittäjähenkisten ihmisten kehittäminen koulutuksen avulla

(c) Lahjakkaiden, osaavien ja yrittäjähenkisten ihmisten, naisten ja miesten, kehittäminen koulutuksen avulla

 

 

Tarkistus    82

Ehdotus asetukseksi

LIITE I – V OSA – 3. kohta – c alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

EIT sisällyttää koulutuksen urakehityksen kaikkiin vaiheisiin ja kehittää uusia ja innovatiivisia opetussuunnitelmia, joissa otetaan huomioon monimutkaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden luoma tarve uusille osaamisprofiileille. Tätä varten EIT pyrkii kannustamaan uusien tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa.

EIT sisällyttää koulutuksen urakehityksen kaikkiin vaiheisiin ja kehittää uusia ja innovatiivisia opetussuunnitelmia, joissa otetaan huomioon monimutkaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden luoma tarve uusille osaamisprofiileille. Sukupuoliulottuvuus otetaan huomioon analysoitaessa uusien osaamisprofiilien tarvetta. Tämän vuoksi EIT on enemmän kuin mikään muu Horisontti 2020 -puiteohjelman väline vastuussa nuorten lahjakkaiden naisten järjestelmällisestä etsinnästä, jotta lahjakkuuksien tuhlaus saataisiin loppumaan eurooppalaisella tutkimusalueella. EIT:n on otettava huomioon sukupuolinäkökohdat myös yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, sillä huomispäivän tiede ja yrittäjyys saavat alkunsa yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Sukupuoliulottuvuus sisällytetään myös uusiin opetussuunnitelmiin, jotta varmistetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehokkuus ja laatu sekä innovatiivinen ulottuvuus. Tätä varten EIT pyrkii kannustamaan uusien tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa.

 

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma “Horisontti 2020” (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

FEMM

13.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Antigoni Papadopoulou

20.12.2011

Valiokuntakäsittely

20.6.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

19.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

4

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Andrea Češková, Marije Cornelissen, Edite Estrela, Iratxe García Pérez, Zita Gurmai, Mikael Gustafsson, Mary Honeyball, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Silvana Koch-Mehrin, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Astrid Lulling, Barbara Matera, Krisztina Morvai, Norica Nicolai, Joanna Senyszyn, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Britta Thomsen, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Silvia Costa, Mariya Gabriel, Ana Miranda, Doris Pack, Antigoni Papadopoulou, Licia Ronzulli, Angelika Werthmann

 

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma "Horisontti 2020" (2014–2020)

Viiteasiakirjat

COM(2011)0809 – C7-0466/2011 – 2011/0401(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

30.11.2011

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.12.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

15.3.2012

DEVE

10.5.2012

BUDG

13.12.2011

EMPL

13.12.2011

 

ENVI

13.12.2011

TRAN

13.12.2011

REGI

13.12.2011

AGRI

13.12.2011

 

PECH

13.12.2011

CULT

13.12.2011

JURI

13.12.2011

FEMM

13.12.2011

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

EMPL

19.1.2012

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Teresa Riera Madurell

17.1.2012

 

 

 

Valiokuntakäsittely

23.1.2012

18.6.2012

17.9.2012

8.10.2012

Hyväksytty (pvä)

28.11.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Dimitrios Droutsas, Christian Ehler, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Philippe Lamberts, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Jens Rohde, Paul Rübig, Salvador Sedó i Alabart, Konrad Szymański, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Catherine Trautmann, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Yves Cochet, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Seán Kelly, Zofija Mazej Kukovič, Vladimír Remek, Frédérique Ries, Peter Skinner, Silvia-Adriana Ţicău

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Cristian Silviu Buşoi, Alexandra Thein

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

20.12.2012

 

[1] EUVL C 277, 13.9.2012, s. 143.
[2] EUVL C 181, 21.6.2012, s. 111.
[3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266