Istuntoasiakirja

 

A7-0435/2012

21.12.2012

***I

MIETINTÖ

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen äänitasosta

( COM(2011)0856 – C7‑0487/2011 – 2011/0409(COD) )

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Miroslav Ouzký

 

PR_COD_1amCom

 

 

Menettelyjen symbolit

       *     Kuulemismenettely               

   ***     Hyväksyntämenettely

  ***I     Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely)

 ***II     Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely)

  ***III     Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely)

(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)

 

 

 

 

 

 

Tarkistukset säädösesitykseen

Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt.

 

  Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä.

 

 

 

SISÄLTÖ

Sivu

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI...5

PERUSTELUT..........................................................................................................................46

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO...................47

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO................................................71

ASIAN KÄSITTELY................................................................................................................92

 

 

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen äänitasosta

( COM(2011)0856 – C7‑0487/2011 – 2011/0409(COD) )

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ( COM(2011)0856 ),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0487/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon[1],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot ( A7-0435/2012 ),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Sisämarkkinat muodostavat alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Tämän vuoksi on olemassa kattava unionin tyyppihyväksyntäjärjestelmä moottoriajoneuvoille. Tekniset vaatimukset moottoriajoneuvojen ja niiden pakojärjestelmien tyyppihyväksynnälle sallittujen melutasojen osalta olisi yhdenmukaistettava, jotta eri jäsenvaltioissa ei otettaisi käyttöön erilaisia vaatimuksia ja jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja samalla korkeatasoinen suoja ympäristölle ja yleiselle turvallisuudelle.

(1) Sisämarkkinat muodostavat alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Tämän vuoksi on olemassa kattava unionin tyyppihyväksyntäjärjestelmä moottoriajoneuvoille, sillä maantieajoneuvot ovat liikennealan suurin melulähde. Tekniset vaatimukset moottoriajoneuvojen ja niiden pakojärjestelmien tyyppihyväksynnälle sallittujen melutasojen osalta olisi yhdenmukaistettava, jotta eri jäsenvaltioissa ei otettaisi käyttöön erilaisia vaatimuksia ja jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja samalla korkeatasoinen suoja ympäristölle ja yleiselle turvallisuudelle sekä parempi elämänlaatu ja terveys. Komission olisi myös tehtävä vaikutustenarviointi ilman pilaantumisen ja liikennemelun tasoihin sovellettavista merkintäehdoista. Vaikutustenarvioinnissa olisi otettava huomioon tämän asetuksen kattamien ajoneuvojen eri tyypit (mukaan luettuna sähköajoneuvot) sekä vaikutus, joka kyseisellä merkinnällä voisi olla autoteollisuuteen. Kyseistä merkintää voitaisiin pitää hyödyllisenä välineenä kuluttajien valistamiseksi ja heidän ajoneuvon ostoa edeltävää avoimuutta koskevien oikeuksiensa suojaamiseksi.

 

 

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) EU:n tyyppihyväksyntävaatimuksia sovelletaan jo sovellettaessa hiilidioksidipäästöistä annettua unionin lainsäädäntöä, johon kuuluvat moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20 päivänä kesäkuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/20071, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/20092, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/20093 ja päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 11 päivänä toukokuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/20114. Hiilidioksidipäästöjen ja haitallisten aineiden päästöjen raja-arvoja koskevien teknisten vaatimusten olisi oltava sopusoinnussa melupäästöjen vähentämisestä annettuun lainsäädäntöön sovellettavien vaatimusten kanssa. EU:n tyyppihyväksyntävaatimukset olisi siis asetettava niin että varmistetaan näiden kahden tavoitteen saavuttaminen.

 

_________________

 

1 EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.

 

2 EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.

 

3 EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1.

 

4 EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1.

Perustelu

Tekniset toimet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi yleensä vähentävät ajoneuvon painoa, kun taas melun vähentämiseen liittyvät toimet, kuten äänieristys, tavallisesti lisäävät ajoneuvon painoa ja siten kasvattavat hiilidioksidipäästöjä. Äänieristys vähentää melua mutta lisää samalla tulipalon riskiä moottorissa.

 

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Liikennemelusta aiheutuu monenlaisia terveyshaittoja. Pitkäkestoisen melustressin vuoksi voivat elimistön voimavarat kulua loppuun, elintoimintojen säätelykyky häiriintyä ja tämän seurauksena niiden toiminta heikentyä. Liikennemelu on mahdollinen riskitekijä sairauksien kuten korkean verenpaineen ja sydäninfarktin kehittymisessä. Vaikutuksia olisi tutkittava edelleen liikennemeludirektiivin 2002/49/EY perusteella.

 

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(6) Sen vuoksi tällä asetuksella olisi otettava käyttöön direktiivissä 70/157/ETY säädetystä pakollisesta menetelmästä poikkeava menetelmä. Kyseisen menetelmän on perustuttava melua käsittelevän UNECE:n työryhmän (GRB) vuonna 2007 julkaisemaan menetelmään, johon sisältyi vuoden 2007 versio standardista ISO 362. Sekä vanhojen että uusien testausmenetelmien seurantatulokset toimitettiin komissiolle.

(6) Sen vuoksi tällä asetuksella olisi otettava käyttöön direktiivissä 70/157/ETY säädetystä pakollisesta menetelmästä poikkeava menetelmä. Kyseisen menetelmän on perustuttava melua käsittelevän UNECE:n työryhmän (GRB) vuonna 2007 julkaisemaan menetelmään, johon sisältyi vuoden 2007 versio standardista ISO 362. Sekä vanhojen että uusien testausmenetelmien seurantatulokset toimitettiin komissiolle. Edelliseen testausmenetelmään kuuluvien puutteiden selvittämiseksi komission olisi lisäksi toimitettava 24 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle vaikutustenarviointi renkaiden vierintämelun osuudesta ajoneuvojen melutason alentamisessa ja keskityttävä siinä tienpinnan vaikutukseen sekä tämän erityisalan tarpeita käsittelevä tutkimus sellaisen uuden EU:n testausmenetelmän hyväksymiseksi, jossa otetaan huomioon myös tienpinnan käyttäytyminen.

Perustelu

Tienpinnan tyyppi ja laatu vaikuttavat myös tieliikenteen melupäästöihin. Siksi tarvitaan EU:n yleistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon tienpinnan akustiset ominaisuudet.

 

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(8) Tällä asetuksella olisi myös edelleen alennettava melun raja-arvoja. Lisäksi siinä olisi otettava huomioon moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, jossa otettiin käyttöön uudet, aiempaa tiukemmat ajoneuvojen renkaita koskevat meluvaatimukset. Lisäksi olisi otettava huomioon tutkimukset, joissa korostetaan tieliikennemelusta aiheutuvia häiriöitä ja terveysvaikutuksia, sekä toteutukseen liittyvät kustannukset ja hyödyt.

(8) Tällä asetuksella olisi myös edelleen alennettava melun raja-arvoja. Lisäksi siinä olisi otettava huomioon moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, jossa otettiin käyttöön uudet, aiempaa tiukemmat ajoneuvojen renkaita koskevat meluvaatimukset ja jossa korostettiin tarvetta luoda yhtenäinen ja johdonmukainen lähestymistapa tiemelun ongelmaan siten, että huomioon otetaan tienpinnan huomattava vaikutus tiemeluun. Tällä laaja-alaisella lähestymistavalla vähennetään tieliikenteen kokonaismelua tehokkaammin kuin aihe- tai alakohtaisella lähestymistavalla. Tieliikenteen melun vähentämistä olisi myös pidettävä kansanterveystavoitteena ja otettava huomioon tutkimukset, joissa korostetaan tieliikennemelusta aiheutuvia häiriöitä ja terveysvaikutuksia, sekä toteutukseen liittyvät kustannukset ja hyödyt. Tässä asetuksessa olisi myös otettava huomioon renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta 25 päivänä marraskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1222/20091. Komission olisi varmistettava, että renkaissa on niiden melutasoa koskevat merkinnät. Liikennemuotojen vertailtavuus ympäristömelun osalta olisi myös huomioitava.

Perustelu

Tienpinnan tyyppi ja laatu vaikuttavat myös tieliikenteen melupäästöihin. Siksi tarvitaan EU:n yleistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon tienpinnan akustiset ominaisuudet.

 

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Komission olisi julkaistava tieviranomaisille osoitetut "hiljaisia" teitä koskevat ohjeet, jotta kyseisille viranomaisille voidaan tarjota hyödyllinen väline aiempaa kestävämpää tieinfrastruktuuria koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

 

 

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 b) Kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa esitetään puitteet EU:n ympäristöä koskevalle päätöksenteolle kaudella 2002–2012. Ohjelmassa vaaditaan toimia, joilla "pienennetään huomattavasti niiden ihmisten määrää, jotka altistuvat säännöllisesti pitkäkestoiselle, erityisesti liikenteen aiheuttamalle tasaiselle melulle".

Perustelu

Asetuksen pitäisi olla yhdenmukainen Euroopan unionin aiempien tavoitteiden ja päämäärien kanssa.

 

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 c) Ajoneuvojen melun vähentämistä koskevissa teknisissä toimissa ilmenee eri vaatimusten välisiä jännitteitä, sillä esimerkiksi taloudellisen hyödyntämismahdollisuuden olisi säilyttävä ennallaan, mutta samalla olisi tuotettava vähemmän melua ja haitallisten aineiden päästöjä sekä parannettava ajoturvallisuutta. Pyrkiessään ottamaan kaikki vaatimukset oikeudenmukaisesti huomioon ja saattamaan ne keskenään tasapainoon autoteollisuus törmää liian usein fyysisten mahdollisuuksien rajoihin. Autojen suunnittelijat onnistuvat yhä uudelleen siirtämään näitä rajoja ottamalla käyttöön uudempia, innovatiivisia materiaaleja ja menetelmiä. Innovaatiot edellyttävät selkeää, ajallisesti perusteltua lainsäädännöllistä kehystä. Tämä asetus muodostaa kyseisen kehyksen, joten lainsäädännössä vaaditaan viipymättä vauhdittamaan innovointia yhteiskunnan tarpeet huomioon ottaen ja mahdollistetaan tässä yhteydessä teollisuuden tarvitsema taloudellinen toimintakyky.

 

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 d) Meluhaitat ovat ennen kaikkea paikallinen ongelma, joka edellyttää kuitenkin koko unionin laajuista ratkaisua. Jokaisessa kestävässä melupäästöpolitiikassa on nimittäin aivan ensimmäiseksi laadittava toimia, joilla melua vähennetään sen lähteellä. Moottoriajoneuvot, joita tämä asetus koskee, ovat määritelmän mukaan täysin liikkuvia melun aiheuttajia, minkä vuoksi niihin ei voitaisi vaikuttaa riittävästi pelkästään kansallisilla toimilla.

 

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 e kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 e) Infrastruktuuria voidaan kehittää ja parantaa huomattavasti esimerkiksi ottamalla meluaidat laajamittaisesti käyttöön, jotta ajoneuvojen melupäästöjä saadaan vähennettyä mahdollisimman paljon.

 

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a)Melupäästöjä koskevien tietojen antaminen kuluttajille, ajoneuvokalustoa hallinnoiville tahoille ja viranomaisille saattaa vaikuttaa ostopäätöksiin ja nopeuttaa siirtymistä hiljaisempaan ajoneuvokantaan. Tarvittavien tietojen antamiseksi kuluttajille valmistajan olisi tiedotettava myyntipisteessä ja teknisessä mainosmateriaalissa yhtenäistettyjen testimenetelmien mukaisesta ajoneuvojen melutasosta. Kuluttajille olisi tiedotettava ajoneuvon melutasosta merkinnällä, joka on verrattavissa hiilidioksidipäästöjä, polttoaineenkulutusta ja rengasmelua koskeviin merkintöihin.

 

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 b) Viranomaiset voivat tieliikenteen melun vähentämiseksi ottaa käyttöön toimenpiteitä ja aloitteita hiljaisempien ajoneuvojen hankinnan ja käytön nopeuttamiseksi.

Perustelu

Kansalliset ja kunnalliset viranomaiset haluavat mahdollisesti ehdottaa aloitteita, kuten hankintastandardeja tai ensisijaisen pääsyn myöntämistä hiljaisemmille ajoneuvoille tietyille alueille tai tiettyinä toimitusaikoina, kannustaakseen hiljaisempien ajoneuvojen hankkimista ja käyttöä keinona vähentää liikennemelua ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetussa direktiivissä 2002/49/EY (EYVL L 189, 18.7.2002) vaadituissa melukartoissa määritetyillä herkillä alueilla tai liikennekeskuksissa.

 

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 c) Ajoneuvojen melutaso riippuu osaksi niiden liikennöintiympäristöstä ja varsinkin tieinfrastruktuurin laadusta ja älykkäästä tieliikenteen hallinnasta. Näin ollen olisi harkittava integroitua lähestymistapaa etenkin meluisimmilla kaupunkialueilla ja nopeiden toimien ollessa tarpeen.

 

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 d) Henkilöautoissa moottorin ja pakokaasujärjestelmän melu ovat hallitsevia, kun keskinopeus on alle 45 km/h, ja suuremmissa nopeuksissa hallitsevina ovat rengasmelu ja tuulen aiheuttama melu. Rengasmelua ja tuulen aiheuttamaa melua esiintyy moottorityypistä ja moottorin tehosta riippumatta. Moottorit ovat hiljentyneet huomattavasti 1970-luvulta lähtien ajoneuvojen kehittämisen ansiosta, mutta niiden keskimääräinen teho ja paino ovat lisääntyneet. Tehon ja ajoturvallisuuden lisääntyminen on lisännyt ajoneuvon kokonaispainoa, mikä on pakottanut myös ajoneuvon renkaiden kontaktipinnan laajentamiseen ajovakauden lisäämiseksi. Kontaktipinnan laajentuessa ajoneuvon rengasmelu lisääntyy.

 

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 e kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 e) Melu on monitahoinen kysymys, ja monet lähteet ja tekijät vaikuttavat ihmisten vastaanottamaan ääneen ja heihin kohdistuvaan vaikutukseen. Liikennemelun vähentämistä koskevan lainsäädännön on sisällettävä nämä näkökohdat, ja siinä on otettava huomioon moottori-, ajoneuvo- ja rengasmelu, tienpinta, ajokäyttäytyminen ja liikenteenhallinta, ja sitä on käsiteltävä renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1222/2009/EY7 ja ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin neuvoston direktiivin 2002/49/EY kaltaisessa lainsäädännössä.

 

_______________

 

1 EUVL L 342, 22.12.2009, s. 46.

 

2 EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12.

 

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

10 a. Komission olisi selvitettävä aktiivisten turvajärjestelmien mahdollisuuksia hybridi- ja sähköajoneuvojen kaltaisissa hiljaisemmissa ajoneuvoissa sokeiden, heikkonäköisten ja -kuuloisten jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja lasten kaltaisten haavoittuvien tienkäyttäjien turvallisuuden parantamiseksi kaupunkialueilla.

 

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 b) Ajoneuvojen melutaso vaikuttaa suoraan unionin kansalaisten elämänlaatuun erityisesti kaupunkialueilla, joilla sähköinen ja/tai maan alla kulkeva julkinen liikenne, pyöräily ja kävely ovat kehittymättömiä tai niitä ei ole lainkaan. Huomioon olisi myös otettava Euroopan parlamentin yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskevasta etenemissuunnitelmasta 15 päivänä joulukuuta 2011 antamassa päätöslauselmassa1 asettama tavoite eli julkisen liikenteen käyttäjämäärien kaksinkertaistaminen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatetta noudattaen edistettävä julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä kaupunkien melusaasteen vähentämiseksi.

 

__________________

 

1 Mainittuna päivänä hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0584

 

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 c) Meluun liittyvien tietojen ja testaustietojen olisi oltava saatavilla ja selkeästi esillä ajoneuvojen myyntipisteissä ja markkinointimateriaaleissa.

 

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 d) Ajoneuvon melutaso riippuu osittain sen käytöstä ja hyvästä huollosta oston jälkeen. Näin ollen on tarpeen valistaa unionin kansalaisia sujuvan ja kunkin jäsenvaltion nopeusrajoituksia noudattavan ajotavan merkityksestä.

 

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) Jotta komissio voisi korvata tämän asetuksen tekniset vaatimukset suoralla viittauksella UNECE-sääntöihin nro 51 ja 59 sen jälkeen, kun uutta testausmenetelmää koskevat raja-arvot on sisällytetty kyseisiin sääntöihin, tai mukauttaa kyseiset vaatimukset tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta se voisi muuttaa tämän asetuksen liitteiden säännöksiä, jotka koskevat testausmenetelmiä ja melutasoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(12) Jotta komissio voisi mukauttaa tämän asetuksen tekniset vaatimukset tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta se voisi muuttaa tämän asetuksen liitteiden säännöksiä, jotka koskevat EU-tyyppihyväksyntämenettelyjä ajoneuvotyyppien melutason ja pakojärjestelmien osalta, moottoriajoneuvon aiheuttaman melun mittausmenetelmiä ja -laitteita, äänenvaimennusjärjestelmiä, paineilman melua, tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamista, testauspaikkaa koskevia vaatimuksia, mittausmenetelmiä täydentävien melupäästösäännösten noudattamisen arvioimiseksi ja hybridi- ja sähköajoneuvojen kuuluvuuden takaavia toimenpiteitä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

Perustelu

Tarkistuksella mukautetaan komission ehdotus delegoituja säädöksiä koskevaan vakiosanamuotoon ja täsmennetään liitteet, joita olisi voitava muuttaa delegoiduilla säädöksillä.

 

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Tämän asetuksen kohteena olevista melun aiheuttajista johtuvaa melua on vaikeampi vähentää kuin ajoneuvon renkaiden kanssa kosketuksissa olevan tienpäällysteen aiheuttamaa melua. Viimeksi mainitun melun vähentäminen olisi teknisesti huomattavasti yksinkertaisempaa. Melua voidaan jo nyt vähentää paikallisesti noin 10 desibeliä käyttämällä jo olemassa olevia asfalttilajeja, esimerkiksi huokoista asfalttia, asfaltteja, joilla on melua vähentäviä ominaisuuksia, tai melua vaimentavaa asfalttia sekä soveltamalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään erilaisia yksinkertaisia rakennustoimenpiteitä. Tässä asetuksessa ei käsitellä tätä pelkästään paikallisia melun aiheuttajia koskevaa tehokasta lähestymistapaa, koska sen toteuttaminen rasittaisi ensinnäkin voimakkaasti valtioiden ja erityisesti paikallisviranomaisten talousarvioita. Tätä olisi vaikea perustella finanssikriisin aikana, ja lisäksi asia kuuluisi alue- ja rakennepolitiikan alaan.

 

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

'ajoneuvotyypillä' direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa B osassa määriteltyä ajoneuvojoukkoa;

'ajoneuvotyypillä'

 

i) liitteessä II olevan 4.1.2.1 kohdan mukaisesti testattujen ajoneuvojen osalta direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa B osassa määriteltyä ajoneuvojoukkoa;

 

ii) liitteessä II olevan 4.1.2.2 kohdan mukaisesti testattujen ajoneuvojen osalta ajoneuvojoukkoa, joka ei olennaisesti ole erilainen seuraavien osien osalta:

 

– korin muoto tai materiaalit (erityisesti moottoriosasto ja sen äänieristys);

 

– moottorin tyyppi (esimerkiksi kipinäsytytysmoottori vai puristussytytysmoottori, edestakaisin liikkuva mäntä vai kiertomäntä), sylinterien määrä ja niiden tilavuus, suihkutusjärjestelmän tyyppi, venttiilien järjestys, luokiteltu moottorin kierrosluku (S) tai sähkömoottorin tyyppi;

 

– ajoneuvot, joilla on samantyyppinen moottori ja/tai erilaiset yleiset välityssuhteet, voidaan katsoa saman tyypin ajoneuvoiksi.

 

Jos edellä mainitut erot kuitenkin edellyttävät erilaista testausmenetelmää, nämä erot on katsottava tyypin muutokseksi.

 

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 21 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

'myyntipisteellä' paikkaa, jossa ajoneuvoja varastoidaan ja myydään kuluttajille;

Perustelu

Melutiedot olisi asetettava yleisesti saataville, jotta kuluttajilla olisi ajoneuvon hankintaan tarvittavat tiedot. (Sanamuoto on yhteneväinen renkaiden merkinnöistä annetun asetuksen 1222/2009 3 artiklan kanssa, johon sisältyvät melupäästöt).

 

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 21 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

'teknisellä esittelymateriaalilla' teknisiä ohjeita, esitteitä ja luetteloita (painetussa tai sähköisessä muodossa tai verkossa) sekä verkkosivustoja, joiden tarkoituksena on markkinoida ajoneuvoja kuluttajille.

Perustelu

Jotta kuluttajat saavat asiaankuuluvaa tietoa harkitessaan ajoneuvon ostoa, melua koskevat tiedot olisi annettava laajasti saataville.

 

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Teknisiä tarkistuksia ajoneuvoille tehdessään jäsenvaltioiden tulee mitata melutaso EU:n kutakin ajoneuvotyyppiä koskevan tyyppihyväksynnän tietojen perusteella.

Perustelu

Pakollisia teknisiä tarkistuksia ajoneuvoille tehdessään (varmistaakseen, että ajoneuvon aiheuttama melu tai päästöt eivät ylitä sallittuja tasoja), jäsenvaltioiden tulisi hyödyntää EU:n kunkin ajoneuvotyypin tyyppihyväksynnän melutasotietoja muiden kriteerien sijaan.

 

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

4 b artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b artikla

 

Seuranta

 

Jäsenvaltiot takaavat markkinoidensa tehokkaan seurannan tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 765/20081 mukaisesti. Ne tekevät tuotteiden ominaisuuksia koskevia asianmukaisia tarkastuksia riittävässä laajuudessa asetuksen (EY) N:o 765/2008 19 artiklan 1 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

 

_______________

 

1 EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

Perustelu

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja yritysten välisen terveen kilpailun takaamiseksi on tärkeää taata korkeatasoinen markkinaseuranta sekä yhteisössä liikkuville tuotteille että ETA:n ulkopuolelta tuleville tuotteille. Siksi jäsenvaltioita ja niiden asiaankuuluvia markkinaseurantaelimiä kehotetaan tarkistamaan ja seuraamaan tässä asetuksessa esitettyjen vaatimusten täyttymistä. Se on erittäin tärkeää yleisen terveyden ja työturvallisuuden, työturvallisuuden ja -terveyden, kuluttajansuojan, ympäristön ja turvallisuuden kaltaisten yleisten etujen suojelua koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

 

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Valmistajien on varmistettava, että äänenvaimennusjärjestelmä suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan siten, että se ajoneuvon käyttöolosuhteet huomioon ottaen kestää kohtuullisesti korroosiovaikutuksia.

2. Valmistajien on varmistettava, että äänenvaimennusjärjestelmä suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan siten, että se ajoneuvon käyttöolosuhteet ja alueittain toisistaan poikkeavat ilmasto-olosuhteet huomioon ottaen kestää kohtuullisesti korroosiovaikutuksia.

 

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso ei saa ylittää liitteessä III säädettyjä arvoja.

Liitteessä II säädetyissä testausolosuhteissa on otettava huomioon tavanomaiset tieajo-olosuhteet sekä ajoneuvon muiden keskeisten osien testausvaatimukset, joista on jo säädetty asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu lähimpään kokonaislukuun pyöristetty melutaso ei saa ylittää liitteessä III säädettyjä arvoja.

Perustelu

Sääntelyn parantamista koskevien periaatteiden noudattamiseksi on tärkeää huolehtia, että tässä asetuksessa säädetyt testausolosuhteet eivät vaikuta kohtuuttomasti autonosien valmistajiin, jotka ovat jo merkittävällä tavalla vähentäneet melupäästöjä, erityisesti rengasteollisuuteen. Tässä yhteydessä on syytä korostaa testausolosuhteiden oikeellisuutta ja asettaa "tavanomaiset tieajo-olosuhteet" edellytykseksi liitteessä III säädettyjen raja-arvojen validoimiselle. Jotta ehdotus olisi linjassa unionin muun melulainsäädännön kanssa, mitattu melutaso olisi ilmoitettava järjestelmällisesti. Kaikissa säädöksissä ilmoitetaan lopullinen tulos kokonaislukuina. Näin olisi toimittava myös tässä asetuksessa.

 

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen liitteen III kolmannessa sarakkeessa tarkoitetusta, ensimmäistä vaihetta koskevasta päivästä komissio laatii perusteellisen selvityksen sen arvioimiseksi, voidaanko melun raja-arvoja pitää riittävinä. Selvityksen päätelmien pohjalta komissio voi tarvittaessa esittää ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

Tämän asetuksen liitteen III kolmannessa sarakkeessa tarkoitetun, ensimmäistä vaihetta koskevan päivän jälkeen komissio saattaa liitteessä III olevan melun raja-arvoja koskevan tarkastuksen loppuun. Tarkastus sisältää vaikutustenarvioinnin, joka sisältää autoteollisuuteen yleisesti ja siitä riippuvaisiin aloihin erityisesti kohdistuvien vaikutusten arvioinnin, ja siinä otetaan huomioon muiden asetusten – esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä ja turvallisuutta koskevien – vaikutus moottoriajoneuvojen melutasoon. Kyseisen tarkastuksen ja sen vaikutustenarvioinnin pohjalta komissio antaa tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi siten, että se on mahdollisimman neutraali kilpailun kannalta. Liitteessä III olevan 4 sarakkeen vaiheessa 2 tarkoitetut raja-arvot tulevat voimaan kuusi vuotta vaikutustenarvioinnin vahvistamisen ja komission tekemän tarkastusprosessin loppuunsaattamisen jälkeen.

Perustelu

Komission alkuperäisessä ehdotuksessa ei ollut asianmukaista vaikutustenarviointia, joka perustuu tarvittavaan uuden ajoneuvon luokitteluun. Siksi on ehdottoman välttämätöntä vaatia vaikutustenarviointia ennen uusia ja suuria vähennysvaiheita. Tarkastusprosessin loppuunsaattamisen jälkeen vaiheen 2 raja-arvot voivat tulla voimaan noudattaen alan teknistä kehitystä koskevaa hyvin tunnettua siirtymäaikaa.

 

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Ensimmäisen kohdan nojalla tehdyissä ehdotuksissa tämän asetuksen muuttamiseksi otetaan huomioon Kansainvälisen standardisointijärjestön antamat uudet standardit ja etenkin ISO-standardi 10844:2011.

 

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – 1 a–1 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Ajoneuvot täyttävät automaattisesti liitteen X vaatimukset, jos ajoneuvon valmistaja toimittaa tyyppihyväksyntäviranomaiselle tekniset asiakirjat, jotka osoittavat eron ajoneuvojen moottorin enimmäis- ja vähimmäiskierrosluvun välillä nopeudessa BB'17 ≤ 0,15 x S missä tahansa testausolosuhteissa liitteessä VIII olevassa 3.3. kohdassa määritetyn ASEP-valvonta-alueen sisällä liitteessä II esitettyjen olosuhteiden osalta.

 

1 b. Luokkaan N1 kuuluvat ajoneuvot vapautetaan ASEP-vaatimuksista, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

 

a) Moottorin tilavuus ≤ 660 ccm ja suurinta sallittua ajoneuvon massaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhdeindeksi ≤ 35;

 

b) Hyötykuorma ≥ 850 kg ja suurinta sallittua ajoneuvon massaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhdeindeksi ≤ 40;

Perustelu

Tällä tarkistuksella otetaan käyttöön oikeasuhtaiset vaatimukset moottoreita rakentaville pk-yrityksille. UNECE:n ASEP-vaatimus on lisäksi muokattu tyypillisten M1-ajoneuvojen käytöstä vastaavaksi, ja vastaava asiantuntijaryhmä suositteli poissulkemista muiden luokkien osalta. ASEPien (täydentävät melupäästösäännökset) tarkoituksena on välttää odottamattomia melupäästöjä, jotka eivät vastaa tyyppihyväksyntätestin tuloksia. Koska tätä ei ole koskaan havainnoitu luokkaan N1 kuuluvien pakettiautojen osalta, tällä tarkistuksella taataan, että ne suljetaan ASEP-erityistestauksen ulkopuolelle.

 

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Luokkaan N1 kuuluvat ajoneuvot vapautetaan ASEP-vaatimuksista, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

 

a) Moottorin tilavuus on enintään 660 kuutiosenttimetriä ja suurinta sallittua ajoneuvon massaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhdeindeksi on enintään 35;

 

b) Hyötykuorma on vähintään 850 kg ja suurinta sallittua ajoneuvon massaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhdeindeksi on enintään 40;

Perustelu

The requirements for ASEP (Additional Sound Emission Provisions) are tailored for a behaviour typical for sporty retrofit systems and M1 vehicles so to detect unexpected noise emission at high engine speeds. ASEP has been developed and approved by the experts group on noise of UNECE Working Party 29 of which the European Commission is a member. The same experts group has for good reasons recommended to exclude delivery vans according to (a) and (b) as mentioned above: no expected environmental benefit and economically unproportional efforts and costs for verification testing due to a much higher variety of delivery vans compared to passenger cars.

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

 

 

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Ajoneuvon melupäästöt tavanomaisissa tieajo-olosuhteissa, jotka poikkeavat liitteessä II tarkoitetun tyyppihyväksyntätestin suoritusolosuhteista, eivät saa kohtuuttomasti poiketa testituloksesta.

2. Ajoneuvon melupäästöt tavanomaisissa tieajo-olosuhteissa, jotka poikkeavat liitteessä II tarkoitetun tyyppihyväksyntätestin suoritusolosuhteista, eivät saa poiketa testituloksesta.

Perustelu

Jokapäiväiset melupäästöt keskimääräisissä olosuhteissa eivät saa poiketa testituloksista.

 

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Ajoneuvon valmistaja ei saa yksinomaan tässä asetuksessa säädettyjen melupäästövaatimusten täyttämiseksi tarkoituksellisesti muuttaa, säätää tai ottaa käyttöön mitään sellaisia mekaanisia, sähköisiä, termisiä tai muita laitteita tai menettelyjä, jotka eivät ole käytössä tavanomaisessa tiekäytössä täydentävien melupäästösäännösten yhteydessä sovellettavissa olosuhteissa.

3. Ajoneuvon valmistaja ei saa yksinomaan tässä asetuksessa säädettyjen melupäästövaatimusten täyttämiseksi tarkoituksellisesti muuttaa, säätää tai ottaa käyttöön mitään sellaisia mekaanisia, sähköisiä, termisiä tai muita laitteita tai menettelyjä, jotka eivät ole käytössä tavanomaisessa tiekäytössä täydentävien melupäästösäännösten yhteydessä sovellettavissa olosuhteissa. Näihin toimenpiteisiin viitataan tavallisesti 'syklin manipulointina'.

Perustelu

Lisätään säännöksen selkeyttä. Lainsäädännön tarkoituksena on pysäyttää tai estää asetuksen porsaanreiät.

 

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Valmistajan on esitettävä tyyppihyväksyntähakemuksessa liitteen VIII lisäyksessä 1 esitetyn mallin mukaisesti laadittu selvitys siitä, että hyväksyttäväksi haettu ajoneuvotyyppi on 8 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukainen.

5. Valmistajan on esitettävä tyyppihyväksyntähakemuksessa liitteen VIII lisäyksessä 1 esitetyn mallin mukaisesti laadittu selvitys siitä, että hyväksyttäväksi haettu ajoneuvotyyppi on 8 artiklan vaatimusten mukainen, ja liitettävä siihen asianmukaiset testitulokset.

Perustelu

Tarvittavan oikeusvarmuuden takaamiseksi on sovellettava koko 8 artiklaa.

 

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

8 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a artikla

 

Ajoneuvovalmistajien ja -jakelijoiden on varmistettava että kunkin ajoneuvon yhdenmukaistettujen tyyppihyväksyntätestausmenetelmien mukainen desibeleinä (dB(A)) ilmoitettu melutaso esitetään näkyvässä paikassa myyntipisteessä ja teknisessä esittelymateriaalissa.

 

Yleisen vaikutustenarvioinnin jälkeen komissio esittää viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen kuluttajavalistuksesta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Ehdotus voidaan sisällyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston 13 päivänä joulukuuta 1999 antamaan direktiiviin 1999/94/EY kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja1.

 

______________

 

1 EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16.

 

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

8 b artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

8 b artikla

 

Tien pinnan luokitus ja laatu

 

Komissio arvioi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/49/EY1 vahvistettujen tarkasteluaikataulujen mukaisesti mahdollisuutta ottaa käyttöön tieluokitusjärjestelmä, jonka avulla kuvataan tyypillistä vierintämelua kaikilla Euroopan unionin teillä, ja esittää tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

 

Komissio tarkastelee mahdollisuutta velvoittaa jäsenvaltiot antamaan direktiivissä 2002/49/EY tarkoitetuissa strategisissa melukartoissa tietoja tien pinnan laadusta.

 

_______________

 

1 EYVL L 189, 18.7.2002.

Perustelu

Tien pinnan laatu vaikuttaa suuresti ajoneuvojen renkaiden vierintämelupäästöihin. Nykyään ei ole käytettävissä yleiskuvaa EU:n tienpintojen laadusta. Tarkistuksen ansiosta jäsenvaltiot ja yhteisöt voisivat määritellä alueita, joilla tienpintojen parantaminen olisi järkevää ja vähentäisi ympäristömelua.

 

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

9 artikla

9 artikla

Jos valmistaja päättää asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, liitteen X vaatimusten on täytyttävä.

Jos valmistaja päättää asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, AVAS-järjestelmän avulla tuotettavan äänen on oltava jatkuva ääni, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta. Äänen on oltava ajoneuvon käytökselle ominainen ja se voi kuulostaa samanlaiselta kuin samaan luokkaan kuuluvan polttomoottorilla varustetun ja samoissa olosuhteissa käytetyn ajoneuvon ääni, ja liitteen IX vaatimusten on täytyttävä.

 

Komissio arvioi viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta, onko tätä asetusta tarkistettava, ja ottaa siinä huomioon muun muassa, voidaanko aktiivisilla turvallisuusjärjestelmillä saavuttaa paremmin kaupunkialueiden haavoittuvien tienkäyttäjien turvallisuuden parantamista koskeva tavoite verrattuna äänihälytysjärjestelmiin tai niiden lisäksi, ja komissio esittää tarvittaessa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen, jossa säädetään ajoneuvoihin asennettujen AVAS-järjestelmien suurimmasta sallitusta melutasosta.

 

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteiden I–XI muuttamiseksi.

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 11 artiklan mukaisesti liitteiden I–II ja IV–XII muuttamiseksi tämän asetuksen teknisten vaatimusten mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

Perustelu

SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaan komissiolle voidaan siirtää säädösvaltaa vain säädöksen muilta kuin keskeisiltä osilta, kun taas keskeisistä osista voidaan säätää vain säädöksellä. Liitteen III määräykset eli raja-arvot ja valmistautumisaika (vaiheet) ovat ehdotuksen keskeisiä osia, ja siksi ne on jätettävä lainsäädäntövallan käyttäjille. Tarkistus on tarpeen myös komission ehdotuksen mukauttamiseksi delegoituja säädöksiä koskevaan uuteen vakiosanamuotoon.

 

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Kun UNECE-säännössä nro 51 esitetään testausmenetelmää koskevat raja-arvot, komissio tarkastelee liitteessä III esitettyjen teknisten vaatimusten korvaamista suoralla viittauksella UNECE-sääntöjen nro 51 ja 59 vastaaviin vaatimuksiin.

2. Kun UNECE-säännössä nro 51 esitetään testausmenetelmää koskevat raja-arvot, komissio arvioi, ottaen Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset huomioon, voidaanko liitteessä III esitetyt tekniset vaatimukset korvata suoralla viittauksella UNECE-sääntöjen nro 51 ja 59 vastaaviin vaatimuksiin, edellyttäen, etteivät ne johda Euroopan unionin ympäristö- ja terveydensuojelulainsäädännön heikkenemiseen, ja esittää tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen liitteen III muuttamisesta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Perustelu

SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaan komissiolle voidaan siirtää säädösvaltaa vain säädöksen muilta kuin keskeisiltä osilta, kun taas keskeisistä osista voidaan säätää vain säädöksellä. Liitteen III määräykset eli raja-arvot ja valmistautumisaika (vaiheet) ovat ehdotuksen keskeisiä osia, ja siksi ne on jätettävä lainsäädäntövallan käyttäjille.

 

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Perustelu

 

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen hyväksymisestä.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viideksi vuodeksi alkaen tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tuon viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Vallansiirtoa jatketaan ilman erillistä sopimusta vastaavaksi ajaksi, ellei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta kyseistä jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin jakson loppua.

Perustelu

Vallan siirtoa komissiolle koskevaa kestoa olisi rajattava viiden vuoden ajaksi, jota voidaan jatkaa, jos tietyt ehdot täytetään, muun muassa kertomuksen laatiminen ja parlamentin ja neuvoston hyväksyntä. Tässä tarkistuksessa otetaan huomioon delegoituja säädöksiä koskeva uusi laadintatyyppi.

 

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Perustelu

 

 

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan yhdellä kuukaudella.

5. Edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Perustelu

Tarkistus on tarpeen komission ehdotuksen mukauttamiseksi delegoituja säädöksiä koskevaan uuteen vakiosanamuotoon.

 

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

12 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

12 artikla

Poistetaan.

Delegoitujen säädösten vastustaminen

 

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kuukaudella.

 

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseistä päivää ilmoittaneet Euroopan komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä, delegoitu säädös tulee voimaan päivänä, joka mainitaan sen säännöksissä.

 

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

 

Perustelu

12 artikla on tarpeeton; vrt. 11 artiklan 5 kohta. Tarkistuksella mukautetaan komission ehdotus delegoituja säädöksiä koskevaan uuteen vakiosanamuotoon.

 

Tarkistus  46

Ehdotus asetukseksi

13 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Kiireellisyysmenettely

Poistetaan.

1. Tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

 

2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 11 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa säädöstä on annettu sille tiedoksi.

 

Perustelu

Kiireellisyysmenettelyn soveltamista ei ole perusteltu asianmukaisesti 10 artiklassa eikä johdanto-osan kappaleissa, joten 13 artikla olisi poistettava.

 

Tarkistus  47

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 5.2.2. a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

5.2.2. a. Liitteen III taulukossa esitettyjä raja-arvoja sovelletaan kohtuullisella toleranssilla mittauksen aikana.

Perustelu

Kaikkien melua koskevien asetusten nykyisissä säännöksissä sallitaan tietyt tuotantoon liittyvät toleranssit.

 

Tarkistus  48

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 3.2.1. kohta – 1 lause

 

Komission teksti

Tarkistus

3.2.1. Testattava ajoneuvo valitaan siten, että kaikki markkinoille saatettavat samaa tyyppiä edustavat ajoneuvot täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

3.2.1. Testattavan ajoneuvon on edustettava valmistajan määritelmän mukaisia markkinoille saatettavia ajoneuvoja.

Perustelu

Kaikkien melua koskevien asetusten nykyisissä säännöksissä sallitaan tietyt tuotantoon liittyvät toleranssit.

 

Tarkistus  49

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 3.2.2. kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.2.2. Renkaiden vierintämelua koskevat vaatimukset täsmennetään moottoriajoneuvojen yleisestä turvallisuudesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Testissä käytettävien renkaiden on oltava ajoneuvolle tarkoitettua tyyppiä; ne valitsee ajoneuvon valmistaja ja ne kirjataan tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 3. Renkaiden on vastattava jotakin niistä rengasko’oista, jotka kuuluvat ajoneuvon alkuperäisvarustukseen. Renkaan on oltava kaupallisesti saatavilla samaan aikaan kuin ajoneuvon. 2/ Renkaiden ilmanpaineen on noudatettava suositusta, jonka ajoneuvon valmistaja on esittänyt ajoneuvon testimassalle. Renkaiden urasyvyyden on oltava vähintään laissa määrätty urasyvyys.

3.2.2. Renkaiden vierintämelua koskevat vaatimukset täsmennetään moottoriajoneuvojen yleisestä turvallisuudesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Testissä käytettävien renkaiden on oltava ajoneuvolle tarkoitettua tyyppiä; ne valitsee ajoneuvon valmistaja ja ne kirjataan tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 3. Renkaiden on vastattava jotakin niistä rengasko’oista, jotka kuuluvat ajoneuvon alkuperäisvarustukseen. Renkaan on oltava kaupallisesti saatavilla samaan aikaan kuin ajoneuvon. 2/ Renkaiden ilmanpaineen on noudatettava suositusta, jonka ajoneuvon valmistaja on esittänyt ajoneuvon testimassalle. Renkaiden urasyvyyden on oltava laissa määrätty urasyvyys.

2/ Vetoakselin renkaat, talvirenkaat ja erikoiskäyttöön tarkoitetut renkaat on valmistajan pyynnöstä jätettävä tyyppihyväksyntämittausten ja tuotannon vaatimustenmukaisuusmittausten ulkopuolelle UNECE-säännön nro 117 mukaisesti (EUVL L 231, 29.8.2008, s. 19).

2/ Koska renkaiden osuus ajoneuvon kokonaismelupäästöistä on merkittävä, renkaiden/tien melupäästöjä koskevat voimassa olevat säädökset on otettava huomioon. Vetoakselin renkaat, talvirenkaat ja erikoiskäyttöön tarkoitetut renkaat on valmistajan pyynnöstä jätettävä tyyppihyväksyntämittausten ja tuotannon vaatimustenmukaisuusmittausten ulkopuolelle UNECE-sääntöön nro 117 tehtyjen viimeisimpien muutosten mukaisesti.

Perustelu

Näin sovittiin vuonna 2011 GRB-työryhmän 53. kokouksessa (kyseessä on melua käsittelevä asiantuntijaryhmä, joka kuuluu Genevessä toimivan UNECE:n – jonka jäsen komissio on – yhdenmukaisten maailmanlaajuisten ajoneuvoja koskevien standardien kehittämisestä vastaavaan työryhmään 29.

 

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4.1.2.1.4.1. kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4.1.2.1.4.1. Käsivaihteistolla, automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukituilla välityssuhteilla

4.1.2.1.4.1. Käsivaihteistolla, automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukituilla välityssuhteilla

Seuraavat välityssuhteen valintaan liittyvät edellytykset ovat mahdollisia:

Seuraavat välityssuhteen valintaan liittyvät edellytykset ovat mahdollisia:

a) Jos tietty vaihde antaa kiihtyvyyden, joka on ± 5 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot ref ja joka on enintään 3,0 m/s2, testataan kyseisellä vaihteella.

a) Jos tietty vaihde antaa kiihtyvyyden, joka on ± 5 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot ref ja joka on enintään 2,0 m/s2, testataan kyseisellä vaihteella.

b) Jos mikään vaihteista ei anna vaadittua kiihtyvyyttä, valitaan välityssuhde i, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä suurempi, ja välityssuhde i+1, jossa välityssuhde on vertailukiihtyvyyttä pienempi. Jos kiihtyvyys vaihteella i on enintään 3,0 m/s2, testissä käytetään molempia vaihteita. Painotussuhde vertailukiihtyvyyteen awot ref nähden lasketaan seuraavalla kaavalla:

b) Jos mikään vaihteista ei anna vaadittua kiihtyvyyttä, valitaan välityssuhde i, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä suurempi, ja välityssuhde i+1, jossa välityssuhde on vertailukiihtyvyyttä pienempi. Jos kiihtyvyys vaihteella i on enintään 2,0 m/s2, testissä käytetään molempia vaihteita. Painotussuhde vertailukiihtyvyyteen awot ref nähden lasketaan seuraavalla kaavalla:

k = (a wot ref - a wot (i+1)) / (a wot (i) - a wot (i+1))

k = (a wot ref - a wot (i+1)) / (a wot (i) - a wot (i+1))

c) Jos vaihteen i kiihtyvyys on enemmän kuin 3,0 m/s2, käytetään sitä ensimmäistä vaihdetta, joka antaa alle 3,0 m/s2:n kiihtyvyyden, ellei kiihtyvyys vaihteella i+1 ole alempi kuin aurban. Siinä tapauksessa käytetään kahta vaihdetta, i ja i+1, eli myös vaihdetta i, jonka kiihtyvyys on enemmän kuin 3,0 m/s2. Muussa tapauksessa ei käytetä muita vaihteita. Testissä saavutettua kiihtyvyyttä awot test käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.

c) Jos vaihteen i kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2, käytetään sitä ensimmäistä vaihdetta, joka antaa alle 2,0 m/s2:n kiihtyvyyden, ellei kiihtyvyys vaihteella i+1 ole alempi kuin aurban. Siinä tapauksessa käytetään kahta vaihdetta, i ja i+1, eli myös vaihdetta i, jonka kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2. Muussa tapauksessa ei käytetä muita vaihteita. Testissä saavutettua kiihtyvyyttä awot test käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.

Perustelu

Käytettävissä olevat ajotilastot kevyiden hyötyajoneuvojen uuden kansainvälisen testimenetelmän kehittämiseksi ovat osoittaneet, ettei yli 2,0 m/s2:n kiihtyvyys ole perusteltua. Myös tämän asetuksen pakollinen seurantamenettely vuosien 2007 ja 2010 välisenä aikana perustui arvoon 2 m/s².

 

Tarkistus  51

Ehdotus asetukseksi

Liite III

 

Komission teksti

Liite III

Raja-arvot

 

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso ei saa ylittää seuraavia arvoja:

Ajo-neuvo-luokka

Ajoneuvoluokan kuvaus

Raja-arvot

ilmaistuina yksikköinä dB(A)

[desibeliä (A)]

 

 

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvojen rekisteröintiä, myyntiä ja käyttöönottoa koskevat raja-arvot

 

 

Vaihe 1 voimaan

[2 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 2 voimaan

[5 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 3 voimaan

[7 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

 

 

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

M

Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

 

 

 

M1

istuimia, kpl < 9

70

71**

68

69**

68

69**

M1

istuimia, kpl < 9;

tehon ja massan suhde > 150 kW/t

71

71

69

69

69

69

M2

istuimia, kpl > 9; massa < 2 tonnia

72

72

70

70

70

70

M2

istuimia, kpl > 9; 2 tonnia < massa < 3,5 tonnia

73

74

71

72

71

72

M2

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

74

75

72

73

72

73

M2

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

76

78

74

76

74

76

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

75

76

73

74

73

74

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

77

79

75

77

75

77

N

Tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

 

 

 

N1

massa < 2 tonnia

71

71

69

69

69

69

N1

2 tonnia < massa < 3,5 tonnia

72

73

70

71

70

71

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho < 75 kW

74

75

72

73

72

73

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

75

76

73

74

73

74

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

77

79

75

77

75

77

N3

massa > 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

77

78

75

76

75

76

N3

massa > 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

80

82

78

80

78

80

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

Korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos ajoneuvo on EU:n direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A jakson 4 kohdassa esitetyn maastoajoneuvon määritelmän mukainen.

**

Luokan M1 ajoneuvojen osalta maastoajoneuvoja koskevat korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos suurin sallittu massa > 2 tonnia.

 

Tarkistus

 

Liite III

Raja-arvot

 

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu, alaspäin lähimpään kokonaislukuun pyöristetty, jos ensimmäinen desimaalipilkun oikealla puolella oleva numero on alle viisi, ja ylöspäin lähimpään kokonaislukuun pyöristetty, jos ensimmäinen desimaalipilkun oikealla puolella oleva numero on viisi tai sitä suurempi, melutaso ei saa ylittää seuraavia arvoja:

 

Ajo-neuvo-luokka

Ajoneuvoluokan kuvaus

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot lmaistuina yksikköinä dB(A)

[desibeliä (A)]

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän sekä uusien ajoneuvojen rekisteröintiä, myyntiä ja käyttöönottoa koskevat raja-arvot lmaistuina yksikköinä dB(A)

[desibeliä (A)]

 

 

Vaihe 1 voimaan

[6 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 2 voimaan

[8 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

M

 

Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

M1

istuimia, kpl ≤ 9; ≤ 125 kW/t M1

68

68

istuimia, kpl ≤ 9; 125kW/ton <

tehon ja massan suhde ≤ 150 kW/t

69

69

istuimia, kpl ≤ 9;

tehon ja massan suhde > 150 kW/t

71

71

M2

istuimia, kpl > 9; massa < 2,5 tonnia

69

69

istuimia, kpl > 9; 2,5 tonnia < massa < 3,5 tonnia

71

71

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

72

72

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia; moottorin nimellisteho ≤ 180 kW

73

73

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia; 180 kW < moottorin nimellisteho ≤ 250 kW

75

75

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia; moottorin nimellisteho > 250 kW

76

76

N

 

Tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

N1

massa < 2,5 tonnia

69

69

2,5 tonnia < massa < 3,5 tonnia

70

70

 

 

 

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

72

72

3,5 tonnia < massa ≤ 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

75

75

 

 

N3

massa > 12 tonnia;

moottorin nimellisteho ≤ 180 kW

75

75

massa > 12 tonnia;

180 < moottorin nimellisteho ≤ 250 kW

77

77

massa > 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 250 kW

79

79

 

 

*

Raja-arvoja on korotettava yhdellä desibelillä, jos ajoneuvo on direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A jakson 4 kohdassa esitetyn maastoajoneuvon määritelmän mukainen.

 

 

Tarkistus  52

Ehdotus asetukseksi

Liite VI – 3 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ajoneuvo valitaan ja sille tehdään 2 kohdassa tarkoitetut testit. Jos testitulokset täyttävät direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, ajoneuvon katsotaan olevan tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten mukainen.

Ajoneuvo valitaan ja sille tehdään 2 kohdassa tarkoitetut testit. Jos testitulokset täyttävät direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, ajoneuvon katsotaan olevan tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten mukainen. Sovellettavat vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset ovat liitteessä III vahvistetut raja-arvot 1 dB(A):n suuruisella lisämarginaalilla.

Perustelu

Vaatimustenmukaisuustarkastuksissa lisättävä 1dB(A):n lisämarginaali on sopusoinnussa muiden asetusten, esimerkiksi asetuksen 661/2009, ja voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten kanssa.

 

Tarkistus  53

Ehdotus asetukseksi

Liite VII – 1 kohta – 1 alaviite

 

Komission teksti

Tarkistus

1/ ISO10844:1994.

1/ Viiden ensimmäisen vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen valmistajat voivat käyttää joko ISO-standardin 10844:1994 tai ISO-standardin 10844:2011 mukaisesti sertifioituja testiratoja. Sen jälkeen valmistajien on käytettävä vain ISO-standardin 10844:2011 täyttäviä testiratoja.

Perustelu

ISO-standardi 10844:1994 päivitettiin maaliskuussa 2011 uudeksi ISO-standardiksi 10844:2011. Uutta tekstiä ei kuitenkaan vielä ole sisällytetty kaikkiin ajoneuvojen ja renkaiden testauslaitoksia koskeviin UNECE-sääntöihin. Tästä syystä on tärkeää, että näiden kahden standardin välillä on siirtymäkausi, jotta valmistajat voivat tarvittaessa tehdä testiratoihin muutoksia ja UNECE voi sisällyttää omiin sääntöihinsä viittauksen uuteen standardiin.

 

Tarkistus  54

Ehdotus asetukseksi

Liite VII – 3.2.2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 1–3.2.2 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

Edellä 1–3.2.2 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi seuraavien ISO-standardin 10844:2011 vaatimusten on täytyttävä tai vaihtoehtoisesti olisi 5 vuoden siirtymäkauden ajan viitattava ISO-standardiin 10844:1994.

Perustelu

Tämän vaatimuksen olisi oltava yhdenmukainen sekä tämän asetuksen liitteen VII 1 kohdan että UNECE:n työn kanssa. Tämän kohdan a–g alakohdissa esitetyt vaatimukset on otettu ISO-standardista 10844:2011. Kyseinen standardi ei kuitenkaan vielä sisälly mihinkään UNECE-sääntöön. Tästä syystä on tarpeen viitata viiden vuoden mittaisen siirtymäkauden ajan myös ISO-standardin 10844:1994 aikaisempaan versioon, jotta UNECE voi muuttaa omia sääntöjään ja testauslaitokset voivat toteuttaa kyseisen standardin vuoden 2011 version edellyttämät muutokset.

 

Tarkistus  55

Ehdotus asetukseksi

Liite VII – 4.3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4.3. Tämän standardin mukaisesti makrokarkeuden mittaus on tehtävä vähintään kymmenestä paikasta tasaisin välein ajourilta koko testiradan alueelta ja keskiarvo on mitattava ja verrattava sitä tarkoitettuun makrokarkeuden vähimmäissyvyyteen. Menetelmän kuvauksen osalta ks. ISO-standardi 10844:1994.

4.3. Tämän standardin mukaisesti makrokarkeuden mittaus on tehtävä vähintään kymmenestä paikasta tasaisin välein ajourilta koko testiradan alueelta ja keskiarvo on mitattava ja verrattava sitä tarkoitettuun makrokarkeuden vähimmäissyvyyteen. Menetelmän kuvauksen osalta ks. ISO-standardi 10844:2011.

Perustelu

Asetuksen olisi oltava nykyisten ISO-standardien mukainen.

 

Tarkistus  56

Ehdotus asetukseksi

Liite VIII – 2.3 kohta – 4 rivi 'ajoneuvon kiihdytys'

 

Komission teksti

Tarkistus

Ajoneuvon kiihdytys awot ASEP: awot ≤ 5,0 m/s2

Ajoneuvon kiihdytys awot ASEP: awot ≤ 4,0 m/s2

Perustelu

Komission ehdotuksessa esitetyssä ASEP-testissä edellytetty kiihdytys ei vastaa kaupunkiajo-olosuhteita. Testistä tulee myös yhä monimutkaisempi ja vaikea toistaa yhdenmukaisesti korkeissa kiihdytysnopeuksissa. ASEP-testissä käytettävät tiedot eivät ole peräisin mittausmenetelmällä B saaduista tiedoista. Mittausmenetelmä B ja ASEP-testi eivät ole yhteydessä toisiinsa, ja siksi mittausmenetelmän B muutosta ei tarvitse toistaa ASEP-testissä. Lisäksi kiihdytyksen muutoksesta 4,0 m/s2:sta 5,0 m/s2:iin ei ole tehty täysimittaista vaikutustenarviointia.

 

Tarkistus  57

Ehdotus asetukseksi

Liite VIII – 2.4 kohta – 2 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Jotta ASEP-testi olisi edustava ja (tyyppihyväksyntäviranomaisen) toistettavissa, ajoneuvot testataan käyttäen sarjatuotannossa käytettävää vaihteiston kalibrointia.

Perustelu

Sarjatuotannossa käytettävän vaihteiston kalibrointi on tarpeen seuraavista syistä: koska vaihdelaatikkoa on käytettävä sen "normaalien" arvojen ulkopuolella, kalibrointia tarvitaan pitämään valitut vaihteet "päällä" ASEP-testin aikana. Sarjatuotannossa olevia autoja varten ei ole saatavilla erityiskalibrointia. Näin ollen on mahdotonta päästä sarjatuotantoa vastaaviin testausolosuhteisiin. Epälineaarinen kiihtyvyys: kaasuttaminen täydellä teholla suurella vaihteella alhaisesta kierrosnopeudesta voi aiheuttaa kierrosluvun "heilahtelua". Tämä johtuu siitä, että momentinmuunnin luistaa alhaisilla kierrosnopeuksilla.

 

Tarkistus  58

Ehdotus asetukseksi

Liite IX – A osa – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS) on ääntä tuottava laite, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa.

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS) on maantieliikenteen sähköhybridi- ja sähköajoneuvojen järjestelmä, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa ajoneuvon toiminnasta.

Perustelu

AVAS-järjestelmää koskevan määritelmän liitteessä IX olisi oltava sopusoinnussa 3 artiklan 21 alakohdassa olevan AVAS-määritelmän kanssa.

 

Tarkistus  59

Ehdotus asetukseksi

Liite IX – A osa – 4 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) AVAS-järjestelmän avulla tuotettavan äänen on oltava jatkuva ääni, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta.

a) AVAS-järjestelmän avulla tuotettavan äänen on oltava jatkuva ääni, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta. Äänen olisi oltava ajoneuvon käytökselle ominainen ja sen olisi oltava samankaltainen kuin samaan luokkaan kuuluvan, polttomoottorilla varustetun ajoneuvon ääni.

Seuraavia ja seuraavankaltaisia ääniä ei kuitenkaan hyväksytä:

 

i) Sireeni, torvi, kello, soittokello ja hätäajoneuvon äänet

 

ii) Hälytysäänet, esimerkiksi palo-, varas- ja savuhälyttimet

 

iii) Katkonainen ääni

 

Seuraavia ja seuraavankaltaisia ääniä on vältettävä:

 

iv) Melodiset äänet, eläinten ja hyönteisten äänet

 

v) Äänet, jotka häiritsevät ajoneuvon ja/tai sen käytön (esim. kiihdytys, jarrutus jne.) tunnistamista

 

Perustelu

Ei ole syytä luetella ääniä, joita ei hyväksytä käytettäviksi AVAS-järjestelmässä. On parempi korvata ne selkeällä kuvauksella hyväksyttävistä äänistä.

 

Tarkistus  60

Ehdotus asetukseksi

Liite IX – A osa – 4 kohta – b–c alakohta

 

Komission teksti

Liite IX

b)

AVAS-järjestelmällä tuotettavan äänen perusteella on voitava helposti saada tietoa ajoneuvon käyttäytymisestä, esimerkiksi äänen tason automaattisen vaihtelun tai ajoneuvon nopeuden kanssa synkronoivien ominaisuuksien avulla.

c)

AVAS-järjestelmällä tuotettavan äänen taso ei saa olla suurempi kuin samaan luokkaan kuuluvan samankaltaisen, polttomoottorilla varustetun ja samoissa olosuhteissa käytetyn ajoneuvon keskimääräinen äänitaso.

Ympäristönäkökohta:

AVAS-järjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon kokonaismelutaso.

 

 

Tarkistus

 

Liite IX

b)

AVAS-järjestelmällä tuotettavan äänen perusteella on voitava helposti saada tietoa ajoneuvon käyttäytymisestä ja ajosuunnasta, esimerkiksi äänen tason automaattisen vaihtelun tai ajoneuvon nopeuden kanssa synkronoivien ominaisuuksien avulla.

c)

AVAS-järjestelmällä tuotettavan äänen taso ei saa olla suurempi kuin samaan luokkaan kuuluvan samankaltaisen, polttomoottorilla varustetun ja samoissa olosuhteissa käytetyn ajoneuvon keskimääräinen äänitaso.

Ympäristönäkökohta:

AVAS-järjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon kokonaismelutaso.

 

 

PERUSTELUT

Komission ehdottamalla asetuksella moottoriajoneuvojen melutasosta halutaan ensisijaisesti suojella kansanterveyttä ja ympäristöä vähentämällä moottoriajoneuvojen äänitasoja.

 

Ehdotukseen sisältyy uusi testimenetelmä moottoriajoneuvojen äänitason mittaamiseksi sekä uusia meluraja-arvoja kevyiden, keskikokoisten ja raskaiden ajoneuvojen eri luokille.

 

Esittelijä kannattaa komission ehdotuksen pääkohtia ja pitää niitä tärkeinä edistysaskelina kansanterveyden ja ympäristön suojelemisessa moottoriajoneuvojen melulta. Esittelijä on kuitenkin sitä mieltä, että komission ehdotukseen olisi tehtävä joukko lisäyksiä ja teknisiä mukautuksia erityisesti kannustimiksi hiljaisempien ajoneuvojen valmistukseen ja hankintaan. Lisäksi esittelijä toteaa, että moottoriajoneuvojen melu syntyy monista eri lähteistä, joita ovat moottori, renkaat, tienpinta ja aerodynamiikka.

 

Komission ehdotuksessa ei korosteta riittävästi kuluttajille annettavaa tietoa moottoriajoneuvojen äänitasosta. Esittelijä kannattaa ajoneuvojen melupäästöjen merkintäjärjestelmän käyttöönottoa. Näin voitaisiin edistää hiljaisten ajoneuvojen markkinoita ja antaa kuluttajille mahdollisuus tehdä tietoisia ostopäätöksiä.

 

Tien pinnan laatu vaikuttaa suuresti ajoneuvojen renkaiden vierintämelupäästöihin. Esittelijän mielestä komission ehdotusta voitaisiin parantaa luomalla tieluokitusjärjestelmä, jonka avulla jäsenvaltiot ja niiden kansalliset ja paikallishallinnon viranomaiset voisivat seurata ja arvioida tehokkaasti tienpintojen laatua ja vähentää tienpinnan vaikutusta melun syntymiseen.

 

Lisäksi esittelijä ehdottaa tarkistuksia teknisiin vaatimuksiin, jotka koskevat moottoriajoneuvojen melutasojen mittausmenetelmiä, sekä raja-arvoja koskeviin säännöksiin. Näin ehdotus saadaan vastaamaan testausmenetelmien teknistä kehitystä ja voidaan parantaa vaatimusten toteuttamiskelpoisuutta. Tarkistuksiin sisältyy muutoksia renkaiden urasyvyysvaatimuksiin ja kiihtyvyysarvoihin eri vaihteilla. Esittelijä ehdottaa myös muutoksia ajoneuvojen luokitukseen meluraja-arvojen soveltamista ajatellen.

 

Esittelijä katsoo, että komission ehdotuksen liitteessä III tarkoitettujen raja-arvojen (ja soveltamisajankohtien) asettaminen eri ajoneuvoluokille on keskeinen osa asetusta. Siksi asia kuuluu lainsäädäntövallan käyttäjille. Tästä syystä esittelijä ei voi hyväksyä ehdotusta siitä, että komissiolle siirrettäisiin valta muuttaa asetuksen tällaisia osia delegoiduilla säädöksillä. Esittelijä ehdottaa muutosten hyväksymistä yhteispäätösmenettelyllä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

25.6.2012

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen äänitasosta

( COM(2011)0856 – C7‑0487/11 – 2011/0409(COD) )

Valmistelija: Anja Weisgerber

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Moottoriliikenne on yksi äänisaasteen merkittävimpiä lähteitä. Jatkuva altistuminen melulle saattaa johtaa sydän- ja verisuonitautien, kognitiivisten häiriöiden, unettomuuden ja tinnituksen lisääntymiseen. Valmistelija tukee voimakkaasti ehdotetun asetuksen tavoitetta ympäristömelun vähentämisestä alentamalla melun raja-arvoja ja ottamalla käyttöön uusi ja korkeatasoinen testausmenetelmä melupäästöjen mittaamiseksi. Melun raja-arvojen on kuitenkin oltava sekä tavoitteellisia että teknisesti toteuttamiskelpoisia. Asian suhteen on syytä pitää mielessä, että melua mitataan logaritmisella asteikolla ja että 3 desibelin (dB) vähennys tarkoittaa melun vähenemistä 50 prosentilla.

Ajoneuvoille on olemassa tyyppihyväksyntävaatimukset esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen ja haitallisten aineiden päästöjen suhteen (standardit Euro 5/6 ja Euro VI). Näiden päästöjen noudattamiseksi toteutetut toimet ovat osittain ristiriidassa ajoneuvojen melun vähentämistä koskevien toimien kanssa. Esimerkiksi melupäästöjen vähentämiseen tähtäävillä toimilla saatetaan lisätä ajoneuvon painoa, mikä johtaa suurempiin hiilidioksidipäästöihin. EU:n erilaiset tyyppihyväksyntävaatimukset olisi laadittava siten, että eri tavoitteet ovat tasapainossa ja että ajoneuvojen tekeminen hiljaisemmiksi, turvallisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi olisi edelleen yleisenä linjana. Ajoneuvon melutason vähentämiseen tähtäävillä toimilla ei myöskään saisi aiheuttaa tieliikenteen turvallisuuden heikkenemistä; esimerkkinä alhaisen melutason tiepäällysteet, jotka voivat vähentää rengasmelua huomattavasti, mutta aiheuttavat samalla jarrutusmatkan pidentymistä. Melua koskevien raja-arvojen lisäksi valmistelijan mielestä on tärkeää ottaa huomioon muut ympäristömelun lähteet, kuten tiepäällysteet, liikenteen ohjaus ja kuljettajien käytös.

Vaikka valmistelija tukeekin voimakkaasti ehdotetun asetuksen päämääriä, hän ehdottaa eräitä tarkistuksia päämäärien saavuttamisen helpottamiseksi. Terveyshyötyjen lisäämiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi olisi määriteltävä pitkän aikavälin raja-arvot melulle. Ajoneuvoluokkien suhteen on myös tehtävä tarvittavia muutoksia. Melupäästöjä koskeva nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa erilaiset raja-arvot ajoneuvojen erilaisille luokille ja alaluokille. Nämä alaluokat perustettiin vuonna 1970 eikä niitä ole muutettu vuoden 1985 jälkeen. Siksi valmistelija ehdottaa alaluokkien ajanmukaistamista ja viimeisimpien teknisten normien mukaiseen ajoneuvojen luokittelujärjestelmään siirtymistä. Näiden muutosten jälkeen lienee mahdollista määritellä kunnianhimoiset melua koskevat raja-arvot ja optimoida kokonaismelun vähentäminen. Ajoneuvoluokkien eriyttäminen entisestään mahdollistaa tavoitteellisempien melurajojen asettamisen moottoriteholtaan pienemmille ajoneuvoille ja realistisempien melurajojen asettamisen moottoriteholtaan suuremmille ajoneuvoille. Uudet pitkän aikavälin melurajat edellyttävät kokonaan uutta suunnittelua kaikille ajoneuvoille.

Valmistelija katsoo myös, että asetuksessa olisi otettava huomioon henkilöautojen ja kuorma-autojen kehityksessä ja tuotannossa tapahtuneen kehityksen erot. Nämä erot näkyvät melua koskevien raja-arvojen soveltamista koskevien ajankohtien eroavaisuuksissa. Siksi valmistelija ehdottaa erilaisia ajankohtia henkilöautoille ja kuorma-autoille.

Avoimuus on oleellinen osa vastuullista kuluttajapolitiikkaa, ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on tukenut sitä jo pitkään. Selkeän ja avoimen tiedon saanti kunkin ajoneuvon melupäästöistä antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä ostopäätöksensä melutason perusteella. Samojen tietojen toimittaminen viranomaisille antaa niille mahdollisuuden asettaa tarvittavia kannustimia hiljaisempiin ajoneuvoihin siirtymiseksi määrittelemällä esimerkiksi bussiyhtiöille hankintanormit ja myöntämällä ainoastaan kaikkein hiljaisimmille ajoneuvoille pääsyn tietyille asuinalueille tai tiettyyn kiellonaikaan. Hiilidioksidipäästöjä, polttoaineen kulutusta ja rengasmelua varten on jo olemassa merkinnät, joten ajoneuvojen melutasoa varten olisi otettava käyttöön vastaava merkintä.

Sähkö- ja hybridiajoneuvojen suhteen direktiivissä olisi määriteltävä tekniset normit ja otettava käyttöön vaatimukset sähköautojen vähimmäismelusta. UNECE on perustanut hiljaisten ajoneuvojen vähimmäisäänimäärää käsittelevän työryhmän, jossa otetaan kantaa ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän (AVAS) vaatimusten harmonisointiin.

 

 

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) EU:n tyyppihyväksyntävaatimuksia sovelletaan muiden muassa hiilidioksidipäästöihin (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi¹ ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi²) ja haitallisten aineiden päästöihin (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta³ ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta4). Hiilidioksidipäästöjen ja haitallisten aineiden päästöjen raja-arvoja koskevat tekniset vaatimukset eivät saa olla ristiriidassa melupäästöjen vähentämistä koskevien vaatimusten kanssa. EU:n tyyppihyväksyntävaatimuksissa on täten saavutettava tasapaino erilaisten tavoitteiden välillä.

 

_____________

 

1 EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.

 

2 EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1.

 

3 EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.

 

4 EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1.

Perustelu

Tekniset toimet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi yleensä vähentävät ajoneuvon painoa, kun taas melun vähentämiseen liittyvät toimet, kuten äänieristys, tavallisesti lisäävät ajoneuvon painoa ja siten kasvattavat hiilidioksidipäästöjä. Äänieristys vähentää melua mutta lisää samalla tulipalon riskiä moottorissa.

 

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Noin 500 miljoonasta Euroopan unionin kansalaisesta noin 300 miljoonaa on rekisteröity ajoneuvon kuljettajaksi. Euroopan unionissa rekisteröidään 22 prosenttia ja tuotetaan 25 prosenttia koko maailman ajoneuvoista. Euroopan autoteollisuus valmistaa vuosittain 17 miljoonaa uutta ajoneuvoa. Nämä määrät lisääntyvät jatkuvasti.

 

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Ajoneuvojen melun vähentämistä koskevissa teknisissä toimissa ilmenee eri vaatimusten välisiä jännitteitä, sillä esimerkiksi taloudellisen hyödyntämismahdollisuuden olisi säilyttävä ennallaan, mutta samalla olisi tuotettava vähemmän melua ja haitallisten aineiden päästöjä sekä parannettava ajoturvallisuutta. Pyrkiessään ottamaan kaikki vaatimukset oikeudenmukaisesti huomioon ja saattamaan ne keskenään tasapainoon autoteollisuus törmää liian usein fyysisten mahdollisuuksien rajoihin. Autojen suunnittelijat onnistuvat yhä uudelleen siirtämään näitä rajoja ottamalla käyttöön uudempia, innovatiivisia materiaaleja ja menetelmiä. Innovaatiot edellyttävät selkeää, ajallisesti perusteltua lainsäädännöllistä kehystä. Tämä asetus muodostaa kyseisen kehyksen, joten lainsäädännössä vaaditaan viipymättä vauhdittamaan innovointia yhteiskunnan huomioon ottaen ja mahdollistetaan tässä yhteydessä teollisuuden tarvitsema taloudellinen toimintakyky.

 

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 b) Meluhaitat ovat ennen kaikkea paikallinen ongelma, joka edellyttää kuitenkin koko unionin laajuista ratkaisua. Jokaisessa kestävässä melupäästöpolitiikassa on nimittäin aivan ensimmäiseksi laadittava toimia, jotka aloitetaan melun aiheuttajasta. Moottoriajoneuvot, joita tämä asetus koskee, ovat määritelmän mukaan täysin liikkuvia melun aiheuttajia, minkä vuoksi niihin ei voitaisi vaikuttaa riittävästi pelkästään kansallisilla toimilla.

 

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Melupäästöjä koskevien tietojen antaminen kuluttajille, ajoneuvokalustoa hallinnoiville tahoille ja viranomaisille saattaa vaikuttaa ostopäätöksiin ja nopeuttaa siirtymistä hiljaisempaan ajoneuvokantaan. Tarvittavien tietojen antamiseksi asiakkaalle valmistajan olisi tiedotettava myyntipisteessä ja teknisessä mainosmateriaalissa yhtenäistettyjen testimenetelmien mukaisesta ajoneuvojen melutasosta. Kuluttajille olisi tiedotettava ajoneuvon melutasosta merkinnällä, joka on verrattavissa hiilidioksidipäästöjä, polttoaineenkulutusta ja rengasmelua koskeviin merkintöihin.

Perustelu

Tähän asti kuluttajien ei ole ollut mahdollista saada tietoa ajoneuvon melutasosta. Renkaiden merkinnästä annetussa asetuksessa 1222/2009 edellytetään rengasmelutietojen ilmoittamista myyntipisteessä ja mainosmateriaalissa. Valmistajien on ilmoitettava ajoneuvojen melutasot, jotta voidaan edistää hiljaisempien ajoneuvojen myyntiä ja antaa asiakkaalle mahdollisuus tehdä perusteltu ostopäätös. Kansalliset viranomaiset ja kuntien viranomaiset ovat erityisesti julkisen liikenteen ajoneuvojen ja kuntien ajoneuvojen suurina ostajina keskeisessä asemassa, ja heillä on vastuu direktiivin 2002/49/EY täytäntöönpanosta, jonka tavoitteena on vähentää kaupunkialueiden ja suurten liikenneinfrastruktuurien ympäristömelua.

 

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Henkilöautoissa moottorin ja pakokaasujärjestelmän melu ovat hallitsevia kun keskinopeus on alle 45 km/h ja suuremmissa nopeuksissa hallitsevina ovat rengasmelu ja tuulen aiheuttama melu. Rengasmelua ja tuulen aiheuttamaa melua esiintyy moottorityypistä ja moottorin tehosta riippumatta. Moottorit ovat hiljentyneet huomattavasti 1970-luvulta lähtien ajoneuvojen kehittämisen ansiosta, mutta niiden keskimääräinen teho ja paino ovat lisääntyneet. Tehon ja ajoturvallisuuden lisääntyminen on lisännyt ajoneuvon kokonaispainoa, mikä on mahdollistanut myös välttämättömän ajoneuvon renkaiden kontaktipinnan laajentamisen ajovakauden lisäämiseksi. Kontaktipinnan laajentuessa ajoneuvon rengasmelu lisääntyy.

 

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Tämän asetuksen kohteena olevista melun aiheuttajista johtuvaa melua on vaikeampi vähentää kuin ajoneuvon renkaiden kanssa kosketuksissa olevan tienpäällysteen aiheuttamaa melua. Viimeksi mainitun melun vähentäminen olisi teknisesti huomattavasti yksinkertaisempaa. Melua voidaan jo nyt vähentää paikallisesti noin 10 desibeliä käyttämällä jo olemassa olevia asfalttilajeja, esimerkiksi huokoista asfalttia, asfaltteja, joilla on melua vähentäviä ominaisuuksia, tai melua vaimentavaa asfalttia sekä soveltamalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään erilaisia yksinkertaisia rakennustoimenpiteitä. Asetuksessa ei käsitellä tätä pelkästään paikallisia melun aiheuttajia koskevaa tehokasta lähestymistapaa, koska sen toteuttaminen rasittaisi ensinnäkin voimakkaasti valtioiden ja erityisesti paikallisviranomaisten talousarvioita. Tätä olisi vaikea perustella finanssikriisin aikana, ja lisäksi asia kuuluisi alue- ja rakennepolitiikan alaan.

 

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 21 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) 'myyntipisteellä' paikkaa, jossa ajoneuvoja myydään kuluttajille.

Perustelu

Melutiedot olisi asetettava yleisesti saataville, jotta kuluttajilla olisi ajoneuvon hankintaan tarvittavat tiedot. (Ehdotukset ovat yhteneväisiä renkaiden merkinnöistä annetun asetuksen 1222/2009 3 artiklan kanssa, johon sisältyvät melupäästöt.)

 

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 21 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 b) 'teknisellä mainosmateriaalilla' teknisiä käyttöohjeita, esitteitä ja luetteloja (painetussa tai sähköisessä muodossa tai verkossa) sekä verkkosivustoja, joiden tarkoituksena on markkinoida ajoneuvoja kuluttajille.

Perustelu

Melutiedot olisi asetettava yleisesti saataville, jotta kuluttajilla olisi ajoneuvon hankintaan tarvittavat tiedot. (Ehdotukset ovat yhteneväisiä renkaiden merkinnöistä annetun asetuksen 1222/2009 3 artiklan kanssa, johon sisältyvät melupäästöt.)

 

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso ei saa ylittää liitteessä III säädettyjä arvoja.

Liitteessä II säädetyissä testausolosuhteissa on huomioitava tavanomaiset tieajo-olosuhteet sekä ajoneuvon muiden keskeisten osien testausvaatimukset, joista on jo säädetty asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso ei saa ylittää liitteessä III säädettyjä arvoja.

Perustelu

Sääntelyn parantamista koskevien periaatteiden noudattamiseksi on tärkeää huolehtia, että tässä asetuksessa säädetyt testausolosuhteet eivät vaikuta kohtuuttomasti autonosien valmistajiin, jotka ovat jo merkittävällä tavalla vähentäneet melupäästöjä, erityisesti rengasteollisuuteen. Tässä yhteydessä on syytä korostaa testausolosuhteiden oikeellisuutta ja asettaa "tavanomaiset tieajo-olosuhteet" edellytykseksi liitteessä III säädettyjen raja-arvojen validoimiselle.

 

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – 1 a–1 b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Ajoneuvo täyttää liitteen X vaatimukset automaattisesti, jos sen valmistaja esittää tyyppihyväksyntäviranomaiselle tekniset asiakirjat, joista käy ilmi, että linjalla BB'17 mitattujen moottorin suurimman ja pienimmän kierrosnopeuden välinen ero on ≤ 0,15 x S liitteessä II säädettyjen edellytysten osalta kaikissa testiolosuhteissa, jotka sisältyvät liitteessä VIII olevassa 3.3 kohdassa määriteltyyn ASEP-säätöalueeseen.

 

Luokkaan N1 kuuluvat ajoneuvot vapautetaan ASEP-vaatimuksista, mikäli jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

 

a) Sylinteritilavuus ≤ 660 ccm ja ajoneuvon suurinta sallittua massaa käyttäen laskettu tehon ja massan suhde (PMR) ≤ 35;

 

b) Hyötykuorma ≥ 850 kg ja ajoneuvon suurinta sallittua massaa käyttäen laskettu tehon ja massan suhde (PMR) ≤ 40.

Perustelu

Tarkistuksella asetetaan kehittyvien pk-yritysten kannalta kohtuullisia vaatimuksia. Lisäksi on huomattava, että UNICEn ASEP-standardi on räätälöity tavanomaisten luokkaan M1 kuuluvien ajoneuvojen toimintaa silmällä pitäen ja että vastaava asiantuntijaryhmä suositti muiden luokkien pois sulkemista. Täydentävien melupäästösäännösten (ASEP) tavoitteena on ehkäistä odottamattomia melupäästöjä, jotka eivät korreloi tyyppihyväksyntätestien tulosten kanssa. Koska tätä ei ole koskaan todettu luokkaan N1 kuuluvissa pakettiautoissa, tarkistuksella halutaan varmistaa, että ne jätetään erillisen ASEP-testauksen ulkopuolelle.

 

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

8 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a artikla

 

Tietojen antaminen

 

Ajoneuvojen valmistajien ja maahantuojien on varmistettava, että jokaisen ajoneuvon desibeleinä (dB(A)) mitattu yhtenäisen tyyppihyväksyntämenettelyn testimenetelmän mukainen melutaso on näkyvästi esillä jokaisessa myyntipisteessä ja teknisessä mainosmateriaalissa.

 

Komissio antaa ehdotuksen kuluttajatiedotuksesta parlamentille ja neuvostolle viimeistään yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

 

Kuluttajatiedot voidaan sisällyttää kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja 13. joulukuuta 1999 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 1999/94/EY¹. Melupäästöjen suhteen olisi noudatettava samaa menetelmää kuin hiilidioksidipäästöjen suhteen.

 

______________

 

1 EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16.

Perustelu

Tähän mennessä kuluttaja ei ole voinut tietää ajoneuvon melutasoa. Ajoneuvon valmistajan ja maahantuojan on ilmoitettava ajoneuvon melutaso, jotta hiljaisempien ajoneuvojen myyntiä edistettäisiin ja asiakkaalle annettaisiin mahdollisuus tehdä perusteltu ostopäätös.

 

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jos valmistaja päättää asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, liitteen X vaatimusten on täytyttävä.

Jos valmistaja päättää asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, valmistajan on varmistettava, että AVAS-järjestelmän avulla tuotettavan äänen on oltava jatkuva ääni, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta. Äänen tason on oltava ajoneuvon käytökselle ominainen eikä se saa olla suurempi kuin samaan luokkaan kuuluvan samankaltaisen, polttomoottorilla varustetun ja samoissa olosuhteissa käytetyn ajoneuvon keskimääräinen äänitaso, ja liitteen X vaatimusten on täytyttävä.

Perustelu

AVAS-järjestelmää koskevat keskeiset vaatimukset olisi sijoitettava asiaankuuluvaan artiklaan, eikä liitteeseen. Jos UNECE:n työryhmä hyväksyy säännön AVAS-järjestelmän maailmanlaajuisesta standardista, EU:n vaatimuksia olisi muokattava vastaavasti.

 

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Jos äänettömien ajoneuvojen vähimmäismelutasoa käsittelevä UNECE:n työryhmä hyväksyy UNECE-säännön, komissio arvioi mahdollisuudet korvata liitteessä X olevien tekniset vaatimukset suoralla viittauksella vastaavaan UNECE-sääntöön ja antaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen liitteen X muuttamisesta.

Perustelu

AVAS-järjestelmää koskevat keskeiset vaatimukset olisi sijoitettava asiaankuuluvaan artiklaan, eikä liitteeseen. Jos UNECE:n työryhmä hyväksyy säännön AVAS-järjestelmän maailmanlaajuisesta standardista, EU:n vaatimuksia olisi muokattava vastaavasti.

 

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteiden I–XI muuttamiseksi.

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteiden I, II ja IV–X muuttamiseksi.

Perustelu

SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaan komissiolle voidaan siirtää säädösvaltaa vain säädöksen muilta kuin keskeisiltä osilta, kun taas tietyn alan keskeisistä osista voidaan säätää vain säädöksellä. Liitteen III määräykset eli raja-arvot ja valmistautumisaika (vaiheet) ovat ehdotuksen keskeisiä osia ja siksi ne on jätettävä yhteislainsäätäjille.

 

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Kun UNECE-säännössä nro 51 esitetään testausmenetelmää koskevat raja-arvot, komissio tarkastelee liitteessä III esitettyjen teknisten vaatimusten korvaamista suoralla viittauksella UNECE-sääntöjen nro 51 ja 59 vastaaviin vaatimuksiin.

2. Kun UNECE-säännössä nro 51 esitetään testausmenetelmää koskevat raja-arvot, komissio arvioi mahdollisuutta korvata liitteessä III esitetyt tekniset vaatimukset suoralla viittauksella UNECE-sääntöjen nro 51 ja 59 vastaaviin vaatimuksiin ja antaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen liitteen III muuttamisesta.

Perustelu

SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaan komissiolle voidaan siirtää säädösvaltaa vain säädöksen muilta kuin keskeisiltä osilta, kun taas tietyn alan keskeisistä osista voidaan säätää vain säädöksellä. Liitteen III määräykset eli raja-arvot ja valmistautumisaika (vaiheet) ovat ehdotuksen keskeisiä osia ja siksi ne on jätettävä yhteislainsäätäjille.

 

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Liite II – kohta 4.1.2.1.4.1 – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) Jos tietty vaihde antaa kiihtyvyyden, joka on ± 5 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot ref ja joka on enintään 3,0 m/s2, testataan kyseisellä vaihteella.

a) Jos tietty vaihde antaa kiihtyvyyden, joka on ± 5 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot ref ja joka on enintään 2,0 m/s2, testataan kyseisellä vaihteella.

Perustelu

Todellisen kaupunkiliikenteen jäljittelemiseksi vertailukiihtyvyyden enimmäisarvon olisi oltava 2,0 m/s2.

 

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Liite II – kohta 4.1.2.1.4.1 – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Jos mikään vaihteista ei anna vaadittua kiihtyvyyttä, valitaan välityssuhde i, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä suurempi, ja välityssuhde i+1, jossa välityssuhde on vertailukiihtyvyyttä pienempi. Jos kiihtyvyys vaihteella i on enintään 3,0 m/s2, testissä käytetään molempia vaihteita. Painotussuhde vertailukiihtyvyyteen awot ref nähden lasketaan seuraavalla kaavalla: k = (a wot ref - a wot (i+1)) / (a wot (i) - a wot (i+1))

b) Jos mikään vaihteista ei anna vaadittua kiihtyvyyttä, valitaan välityssuhde i, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä suurempi, ja välityssuhde i+1, jossa välityssuhde on vertailukiihtyvyyttä pienempi. Jos kiihtyvyys vaihteella i on enintään 2,0 m/s2, testissä käytetään molempia vaihteita. Painotussuhde vertailukiihtyvyyteen awot ref nähden lasketaan seuraavalla kaavalla: k = (a wot ref - a wot (i+1)) / (a wot (i) - a wot (i+1))

Perustelu

Todellisen kaupunkiliikenteen jäljittelemiseksi vertailukiihtyvyyden enimmäisarvon olisi oltava 2,0 m/s2.

 

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Liite II – kohta 4.1.2.1.4.1 – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) Jos vaihteen i kiihtyvyys on enemmän kuin 3,0 m/s2, käytetään sitä ensimmäistä vaihdetta, joka antaa alle 3,0 m/s2:n kiihtyvyyden, ellei kiihtyvyys vaihteella i+1 ole alempi kuin aurban. Siinä tapauksessa käytetään kahta vaihdetta, i ja i+1, eli myös vaihdetta i, jonka kiihtyvyys on enemmän kuin 3,0 m/s2. Muussa tapauksessa ei käytetä muita vaihteita. Testissä saavutettua kiihtyvyyttä awot test käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.

c) Jos vaihteen i kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2, käytetään sitä ensimmäistä vaihdetta, joka antaa alle 2,0 m/s2:n kiihtyvyyden, ellei kiihtyvyys vaihteella i+1 ole alempi kuin aurban. Siinä tapauksessa käytetään kahta vaihdetta, i ja i+1, eli myös vaihdetta i, jonka kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2. Muussa tapauksessa ei käytetä muita vaihteita. Testissä saavutettua kiihtyvyyttä awot test käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.

Perustelu

Todellisen kaupunkiliikenteen jäljittelemiseksi vertailukiihtyvyyden enimmäisarvon olisi oltava 2,0 m/s2.

 

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

Liite III

 

Komission teksti

Liite III

Raja-arvot

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso ei saa ylittää seuraavia arvoja:

 

Ajo-neuvo-luokka

Ajoneuvoluokan kuvaus

Raja-arvot

ilmaistuina yksikköinä dB(A)

[desibeliä (A)]

 

 

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvojen rekisteröintiä, myyntiä ja käyttöönottoa koskevat raja-arvot

 

 

Vaihe 1 voimaan

[2 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 2 voimaan

[5 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 3 voimaan

[7 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

 

 

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

M

Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

 

 

 

M1

istuimia, kpl < 9

70

71**

68

69**

68

69**

M1

istuimia, kpl < 9;

tehon ja massan suhde > 150 kW/t

71

71

69

69

69

69

M2

istuimia, kpl > 9; massa < 2 tonnia

72

72

70

70

70

70

M2

istuimia, kpl > 9; 2 tonnia < massa < 3,5 tonnia

73

74

71

72

71

72

M2

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

74

75

72

73

72

73

M2

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

76

78

74

76

74

76

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

75

76

73

74

73

74

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

77

79

75

77

75

77

N

Tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

 

 

 

N1

massa < 2 tonnia

71

71

69

69

69

69

N1

2 tonnia < massa < 3,5 tonnia

72

73

70

71

70

71

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho < 75 kW

74

75

72

73

72

73

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

75

76

73

74

73

74

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

77

79

75

77

75

77

N3

massa > 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

77

78

75

76

75

76

N3

massa > 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

80

82

78

80

78

80

 

*

Korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos ajoneuvo on EU:n direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A jakson 4 kohdassa esitetyn maastoajoneuvon määritelmän mukainen.

**

Luokan M1 ajoneuvojen osalta maastoajoneuvoja koskevat korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos suurin sallittu massa > 2 tonnia.

 

 

 

Tarkistus

Liite III

Raja-arvot

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso ei saa ylittää seuraavia arvoja:

 

Ajo-neuvo-luokka

Ajoneuvoluokan kuvaus

Raja-arvot

ilmaistuina yksikköinä dB(A)

[desibeliä (A)]

 

 

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot****

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot****

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot****

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot*****

 

 

Vaihe 1 voimaan

[2 vuoden kuluttua julkaisemisesta]********

 

Vaihe 2 voimaan

[6 vuoden kuluttua julkaisemisesta]********

 

Vaihe 3 voimaan

[10 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 4 voimaan [14 vuoden kuluttua julkaisemisesta] ******

 

 

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen ***

 

Henkilöiden ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot *******

 

 

 

 

 

 

 

M1

istuimia, kpl < 9; tehon ja massan suhde < 120 kW/t

72

73 **

71

72**

71

72**

67

M1

istuimia, kpl < 9; 120 kW/t <

tehon ja massan suhde < 160 kW/t

73

74

72

73

71

72

68

M1

istuimia, kpl < 9;

tehon ja massan suhde > 160 kW/t

75

76

74

75

73

74

70

M1

istuimia, kpl ≤ 4 kuljettaja mukaan lukien

tehon ja massan suhde > 200 kW/t Kuljettajan istuimen R-piste < 450 mm maasta

77

N/A

76

Ei sovelleta

76

Ei sovelleta

76

M2

istuimia, kpl > 9; massa < 2,5 tonnia moottorin nimellisteho > 75 kW

71

72

69

70

69

70

68

M2

istuimia, kpl > 9; massa < 2,5 tonnia moottorin nimellisteho > 75 kW

72

73

70

71

70

71

69

M2

istuimia, kpl > 9; 2,5 tonnia < massa < 3,5 tonnia

74

75

72

73

71

72

70

M2

istuimia, kpl > 9; massa > 3,5 tonnia;

76

77

73

74

72

73

71

N1

massa < 2,5 tonnia

72

73

71

72

71

72

69

N1

2,5 tonnia < massa < 3,5 tonnia

73

74

73

74

72

73

69

 

 

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot ****

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot *****

 

 

Vaihe 1 voimaan

[3 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 2 voimaan

[8 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 3 voimaan

[12 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 4 voimaan [16 vuoden kuluttua julkaisemisesta] ******

 

 

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen ***

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 100 kW

74

75

73

74

72

73

71

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

100 kW < moottorin nimellisteho < 180 kW

76

77

74

75

73

74

72

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

180 < moottorin nimellisteho < 250 kW

78

79

78

79

76

77

75

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia; moottorin nimellisteho > 250 kW

80

81

79

80

78

79

77

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho < 75 kW

76

77

75

76

74

75

71

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

76

77

76

77

73

74

72

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

78

79

77

78

77

78

74

N3

massa > 12 tonnia;

moottorin nimellisteho < 100 kW

76

77

75

76

75

76

72

N3

massa > 12 tonnia;

100 < moottorin nimellisteho < 150 kW

79

80

78

79

77

78

75

N3

massa > 12 tonnia; 150 < moottorin nimellisteho < 250 kW

81

82

80

81

79

80

77

N3

massa > 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 250 kW

82

83

81

82

80

81

79

 

*

Korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos ajoneuvo on EU:n direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A jakson 4 kohdassa esitetyn maastoajoneuvon määritelmän mukainen.

**

Luokan M1 ajoneuvojen osalta maastoajoneuvoja koskevat korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos suurin sallittu massa > 2 tonnia.

***

Maastoajoneuvojen osalta tavallisia raja-arvoja korotetaan 1 dB(A):lla

****

Uusien ajoneuvojen ensimmäistä rekisteröintiä koskeva siirtymäaika: 2 vuoden kuluttua voimaantulosta lukuun ottamatta luokkiin M1/N1 ≤ 50kW/t kuuluvia ajoneuvoja ja luokkaan M2 ≤ 75kW kuuluvia ajoneuvoja, joihin siirtymäaikaa sovelletaan vaiheesta 2 lähtien.

*****

Uusien ajoneuvojen ensimmäistä rekisteröintiä koskeva siirtymäaika: 3 vuoden kuluttua voimaantulosta.

******

Komissio laatii vaiheeseen 3 siirtymisen jälkeen perusteellisen selvityksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa vaihe 4 ehdotettujen melun raja-arvojen teknisen toteutettavuuden osalta. Mikäli selvityksen tulos on myönteinen, vaiheeseen 4 siirrytään 4 vuoden kuluttua komission selvityksen julkaisemisesta.

*******

Luokkaan M1 kuuluvat erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot:

Pyörätuolin käyttäjälle tarkoitettujen ajoneuvojen (sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa 5.5 kohdassa) ja panssariajoneuvojen (sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteen II osassa A olevassa 5.2 kohdassa) osalta pakojärjestelmän muuttaminen on sallittua ilman lisätestejä, mikäli kaikki alkuperäiset päästöjenrajoituslaitteet, myös hiukkassuodattimet (jos sellaisia on), säilytetään. Jos uutta testiä vaaditaan, sallitaan ylimääräiset 2 dB(A) sovellettavan raja-arvon yläpuolella.

********

 

Direktiivin 2007/46/EY liitteen XII A osan 1 kohdassa tarkoitettujen pieninä sarjoina valmistettujen ajoneuvojen osalta vaiheisiin 1 ja 2 sovellettavaa aikarajaa lykätään kahdella vuodella.

 

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

Liite VI – 3 kohta – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ajoneuvo valitaan ja sille tehdään 2 kohdassa tarkoitetut testit. Jos testitulokset täyttävät direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, ajoneuvon katsotaan olevan tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten mukainen.

Ajoneuvo valitaan ja sille tehdään 2 kohdassa tarkoitetut testit. Jos testitulokset täyttävät direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, ajoneuvon katsotaan olevan tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten mukainen. Vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten mukaan liitteen III raja-arvot saavutetaan, jos liitteen III raja-arvoja noudatetaan 1 db(A):n suuruisella lisämarginaalilla.

Perustelu

Voimassa olevassa lainsäädännössä tuotannon vaatimustenmukaisuuteen riittää 1 dB(A):n marginaali.

 

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

Liite IX – A osa – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS) on ääntä tuottava laite, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa.

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS) on maantieliikenteen sähköhybridi- ja sähköajoneuvojen järjestelmä, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa ajoneuvon toiminnasta.

Perustelu

AVAS-järjestelmää koskevan määritelmän liitteessä IX olisi oltava sopusoinnussa 3 artiklan 21 alakohdassa olevan AVAS-määritelmän kanssa.

 

 

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

Liite XI – A osa – 4 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) AVAS-järjestelmän avulla tuotettavan äänen on oltava jatkuva ääni, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta.

a) AVAS-järjestelmän avulla tuotettavan äänen on oltava jatkuva ääni, jonka avulla jalankulkijat ja muut loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta. Äänen olisi oltava ajoneuvon käytökselle ominainen ja sen olisi oltava samankaltainen kuin samaan luokkaan kuuluvan, polttomoottorilla varustetun ajoneuvon ääni.

Seuraavia ja seuraavankaltaisia ääniä ei kuitenkaan hyväksytä:

 

i) Sireeni, torvi, kello, soittokello ja hätäajoneuvon äänet

 

ii) Hälytysäänet, esimerkiksi palo-, varas- ja savuhälyttimet

 

iii) Katkonainen ääni

 

Seuraavia ja seuraavankaltaisia ääniä on vältettävä:

 

iv) Melodiset äänet, eläinten ja hyönteisten äänet

 

v) Äänet, jotka häiritsevät ajoneuvon ja/tai sen käytön (esim. kiihdytys, jarrutus jne.) tunnistamista

 

Perustelu

Ei ole syytä luetella ääniä, joita ei hyväksytä käytettäviksi AVAS-järjestelmässä. On parempi korvata ne selkeällä kuvauksella hyväksyttävistä äänistä.

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Moottoriajoneuvojen äänitaso

Viiteasiakirjat

COM(2011)0856 – C7-0487/2011 – 2011/0409(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

15.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

15.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Anja Weisgerber

29.2.2012

Valiokuntakäsittely

26.4.2012

8.5.2012

20.6.2012

 

Hyväksytty (pvä)

21.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pablo Arias Echeverría, Adam Bielan, Sergio Gaetano Cofferati, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Cornelis de Jong, Christian Engström, Evelyne Gebhardt, Malcolm Harbour, Philippe Juvin, Toine Manders, Hans-Peter Mayer, Sirpa Pietikäinen, Robert Rochefort, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Raffaele Baldassarre, Mario Borghezio, Simon Busuttil, Pier Antonio Panzeri, Laurence J.A.J. Stassen, Marc Tarabella, Kyriacos Triantaphyllides, Anja Weisgerber, Kerstin Westphal

 

 

20.6.2012

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen äänitasosta

( COM(2011)0856 – C7‑0487/2011 – 2011/0409(COD) )

Valmistelija: Gilles Pargneaux

 

 

LYHYET PERUSTELUT

1. Johdanto

 

Asetusehdotus koskee henkilöautoja, pakettiautoja (kevyitä hyötyajoneuvoja), linja-autoja, kuorma-autoja ja raskaita tavarankuljetusajoneuvoja. Nelipyöräisten moottoriajoneuvojen melupäästöt on nykyisellään määritelty direktiivissä 70/157/ETY ja siihen liittyvissä 12 direktiivissä. Komissio pyrkii ajanmukaistamaan nykyistä säädöskehystä saavuttaakseen seuraavat päätavoitteet:

 

–         Säädöskehyksen yksinkertaistaminen. Direktiivi 70/157/EY ja siihen liittyvät 12 direktiiviä kumottaisiin ja korvattaisiin asetuksella, jossa ehdotetaan soveltamisalan ja perussäännöksien vahvistamista.

 

–         Uuden testimenetelmän käyttöönotto. UNECE:n työryhmä on ottanut käyttöön uuden testimenetelmän vuonna 2007. Tällä testimenetelmällä saadaan 2 dB alempia tuloksia kuin direktiivissä 70/157/EY käytetyllä aikaisemmalla menetelmällä. Testattuaan uutta menetelmää kolmen vuoden ajan komissio on osoittanut sen tehokkuuden vaikutustenarvioinnissa.

 

–         Raja-arvojen muuttaminen. Komissio ehdottaa melupäästöjen asteittaista vähentämistä ajoneuvotyypin mukaisesti:

· Kevyiden ja keskisuurten ajoneuvojen osalta neljän dB:n vähennys viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Vähennys toteutetaan kahdessa vaiheessa: kahden desibelin vähentämistavoite vuoteen 2014 mennessä ja kahden lisädesibelin vähentämistavoite vuoteen 2017 mennessä. Melutasot eivät tämän jälkeen voi ylittää 68 dB:ä.

· Raskaiden ajoneuvojen osalta kolmen dB:n vähennys viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Raja-arvoja lasketaan yhdellä dB:llä vuonna 2014 ja kahdella dB:llä vuonna 2017. Kuorma-autojen melutasot eivät tämän jälkeen voi ylittää 78 dB:ä.

 

–         Sähkö- ja sähköhybridiajoneuvojen melun vähimmäismäärän määrittäminen. Lähestyvän ajoneuvon auditiivisia järjestelmiä koskevilla vaatimuksilla varmistetaan, että käytetään ainoastaan sopivaa ääntä tuottavia ajoneuvoja, mikä johtaa niin ikään sovellettavan tekniikan yhdenmukaistamiseen. Komissio tarkentaa, että järjestelmien asentaminen itsessään on kuitenkin edelleen vapaaehtoista autonvalmistajille.

 

2. Ehdotuksen liikennettä koskeva ulottuvuus

 

Asetuksen soveltamisala

 

Tästä asetusehdotuksesta poiketen kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen äänitasosta ei ole olemassa lainsäädäntöä. Tämän lainsäädännöllisen tyhjiön täyttämiseksi esittelijä ehdottaa, että tekstiin sisällytetään maininta siitä, että tarvitaan yksityiskohtaisempaa eurooppalaista lainsäädäntöä, joka koskee kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen aiheuttamaa meluhaittaa.

 

Uudet raja-arvot

 

Esittelijä ehdottaa, että pidennetään määräaikaa, jonka kuluessa uudet raja-arvot on saavutettava. Kevyiden ja keskisuurien ajoneuvojen osalta esittelijä kannattaa neljän dB:n vähennystä, jonka on toteuduttava seitsemän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Vähennys toteutetaan kahdessa vaiheessa: kahden desibelin vähentämistavoite vuonna 2014 ja kahden lisädesibelin vähentämistavoite vuonna 2019.

Raskaiden ajoneuvojen osalta esittelijä kannattaa komission ehdotusta sellaisenaan.

 

Sähkö- ja sähköhybridiajoneuvojen vähimmäismelu:

 

Sähköautot joutuvat kaupunkiympäristössä onnettomuuteen kaksi kertaa muita ajoneuvoja todennäköisemmin, koska ne ovat toiminnaltaan täysin äänettömiä, mikä tekee niistä huomaamattomia onnettomuuksille alttiille tienkäyttäjille ja etenkin sokeille. Tästä syystä esittelijä ehdottaa, että auditiivisen varoitusjärjestelmän käyttöön ottaminen ei olisi vapaaehtoista, kuten komissio esittää, vaan että siitä tehtäisiin pakollista autonvalmistajille.

 

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

 

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Sisämarkkinat muodostavat alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Tämän vuoksi on olemassa kattava unionin tyyppihyväksyntäjärjestelmä moottoriajoneuvoille. Tekniset vaatimukset moottoriajoneuvojen ja niiden pakojärjestelmien tyyppihyväksynnälle sallittujen melutasojen osalta olisi yhdenmukaistettava, jotta eri jäsenvaltioissa ei otettaisi käyttöön erilaisia vaatimuksia ja jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja samalla korkeatasoinen suoja ympäristölle ja yleiselle turvallisuudelle.

(1) Sisämarkkinat muodostavat alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Tämän vuoksi on olemassa kattava unionin tyyppihyväksyntäjärjestelmä moottoriajoneuvoille, sillä maantieajoneuvot ovat liikennealan suurin melulähde. Tekniset vaatimukset moottoriajoneuvojen ja niiden pakojärjestelmien tyyppihyväksynnälle sallittujen melutasojen osalta olisi yhdenmukaistettava, jotta eri jäsenvaltioissa ei otettaisi käyttöön erilaisia vaatimuksia ja jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja samalla korkeatasoinen suoja ympäristölle ja yleiselle turvallisuudelle sekä parempi elämänlaatu ja terveys.

 

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(8) Tällä asetuksella olisi myös edelleen alennettava melun raja-arvoja. Lisäksi siinä olisi otettava huomioon moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, jossa otettiin käyttöön uudet, aiempaa tiukemmat ajoneuvojen renkaita koskevat meluvaatimukset. Lisäksi olisi otettava huomioon tutkimukset, joissa korostetaan tieliikennemelusta aiheutuvia häiriöitä ja terveysvaikutuksia, sekä toteutukseen liittyvät kustannukset ja hyödyt.

(8) Tällä asetuksella olisi myös edelleen alennettava melun raja-arvoja. Lisäksi siinä olisi otettava huomioon moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, jossa otettiin käyttöön uudet, aiempaa tiukemmat ajoneuvojen renkaita koskevat meluvaatimukset ja jossa korostettiin tarvetta luoda yhtenäinen ja johdonmukainen lähestymistapa tiemelun ongelmaan siten, että huomioon otetaan tienpinnan huomattava vaikutus tiemeluun. Lisäksi olisi otettava huomioon tutkimukset, joissa korostetaan tieliikennemelusta aiheutuvia häiriöitä ja terveysvaikutuksia, sekä toteutukseen liittyvät kustannukset ja hyödyt. Tässä asetuksessa olisi myös otettava huomioon renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta 25 päivänä marraskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1222/20091. Komission olisi varmistettava, että renkaissa on niiden melutasoa koskevat merkinnät.

 

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Jotta ajoneuvojen melun vähentäminen ei johda liikenneturvallisuuden heikentymiseen, komission olisi harkittava tämän asetuksen liitteiden muuttamista sen varmistamiseksi, että ajoneuvoja ei melupäästötestien läpäisemistä varten varusteta hiljaisemmilla mutta vähemmän turvallisemmilla renkailla, joilla sitten liikennöidään yleisillä teillä. Tämä tavoite voitaisiin saavuttaa asettamalla tarkemmat vaatimukset siitä, minkä tyyppisiä renkaita voidaan käyttää eri ajoneuvoluokissa asetuksen (EY) N:o 661/2009 ja asetuksen (EY) N:o 1222/2009 mukaisesti.

 

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 b) Infrastruktuuria voidaan kehittää ja parantaa huomattavasti esimerkiksi ottamalla meluaidat laajamittaisesti käyttöön, jotta ajoneuvojen melupäästöjä saadaan vähennettyä mahdollisimman paljon.

 

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 b) Avoimuuden nimissä komission olisi harkittava mahdollisuutta laajentaa kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja 13 päivänä joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/94/EY1 soveltamisalaa ja sisällyttää siihen tiedot ajoneuvojen melutasosta.

 

__________________

 

1 EYVL L, 12.–18.1.2000, s. 16.

 

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 c) Ajoneuvojen melutaso riippuu osaksi niiden liikennöintiympäristöstä ja varsinkin tieinfrastruktuurin laadusta ja älykkäästä tieliikenteen hallinnasta. Näin ollen olisi harkittava integroitua lähestymistapaa etenkin meluisimmilla kaupunkialueilla ja lyhyen aikavälin toimien ollessa tarpeen.

 

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(10) Maantieliikenteen sähköhybridiajoneuvoilta ja täyssähköisiltä ajoneuvoilta odotetut ympäristöhyödyt ovat johtaneet tällaisten ajoneuvojen melupäästöjen merkittävään alentumiseen. Samalla on poistunut tienkäyttäjille, erityisesti sokeille ja heikkonäköisille jalankulkijoille ja pyöräilijöille tärkeä äänilähde, jonka perusteella he saavat tiedon näiden ajoneuvojen lähestymisestä, läsnäolosta ja liikkeellelähdöstä. Teollisuus kehittää akustisia järjestelmiä tämän sähkö- ja sähköhybridiajoneuvojen äänisignaalien puutteen korvaamiseksi. Ajoneuvoihin asennettavien lähestyvän ajoneuvon auditiivisten järjestelmien suorituskyky on yhdenmukaistettava. Tällaisten järjestelmien asentaminen olisi kuitenkin jätettävä ajoneuvon valmistajien harkinnan varaan.

(10) Maantieliikenteen sähköhybridiajoneuvoilta ja täyssähköisiltä ajoneuvoilta odotetut ympäristöhyödyt ovat johtaneet tällaisten ajoneuvojen melupäästöjen merkittävään alentumiseen. Samalla on poistunut tienkäyttäjille, erityisesti sokeille ja heikkonäköisille jalankulkijoille ja pyöräilijöille tärkeä äänilähde, jonka perusteella he saavat tiedon näiden ajoneuvojen lähestymisestä, läsnäolosta ja liikkeellelähdöstä. Teollisuus kehittää akustisia järjestelmiä tämän sähkö- ja sähköhybridiajoneuvojen äänisignaalien puutteen korvaamiseksi. Ajoneuvoihin asennettavien lähestyvän ajoneuvon auditiivisten järjestelmien suorituskyky olisi yhdenmukaistettava. Tällaisten järjestelmien asentamisen olisi oltava pakollista kaikille valmistajille. Komissiota olisi myös kehotettava tarkastelemaan matkustaja-ajoneuvoihin asennettavien aktiivisten auditiivisten ja visuaalisten turvajärjestelmien mahdollisuuksia, jotta voidaan täyttää kaupunkialueiden haavoittuvien tienkäyttäjien turvallisuuden parantamista koskeva tavoite.

 

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a) Koska kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen äänitasosta ei ole lainsäädäntöä, on aiheellista, että komissio tekee tätä asiaa koskevan uuden lainsäädäntöehdotuksen. On unionin edun mukaista hyväksyä näiden ajoneuvojen osalta meluhaittaa koskevia säännöksiä tässä asetuksessa käsiteltyjä nelipyöräisiä ajoneuvoja vastaavasti. Vähintään kahdella pyörällä varustettuja ajoneuvoja koskeva erityisasetus antaisi mahdollisuuden arvioida paranneltujen testimenettelyjen perusteella, voitaisiinko ottaa käyttöön tiukempia raja-arvoja, jotta voidaan huolehtia siitä, että markkinoille saatettavat ajoneuvot tuottavat vähemmän melua.

Perustelu

Vähintään kahdella pyörällä varustettujen moottoriajoneuvojen äänitasosta olisi myös säädettävä erityisasetuksella. Näiden ajoneuvojen aiheuttama meluhaitta on huomattavin ihmisiä häiritsevä tekijä. Tällainen melusaaste on seurausta muista piittaamattomasta ajoneuvon käytöstä tai muutettujen, vahingoittuneiden tai sääntöjen vastaisten pakojärjestelmien käytöstä.

 

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 b) Ajoneuvojen melutaso vaikuttaa suoraan unionin kansalaisten elämänlaatuun erityisesti kaupunkialueilla, joilla sähköinen ja/tai maan alla kulkeva julkinen liikenne, pyöräily ja kävely ovat kehittymättömiä tai niitä ei ole lainkaan. Huomioon olisi myös otettava Euroopan parlamentin yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskevasta etenemissuunnitelmasta 15 päivänä joulukuuta 2011 antamassa päätöslauselmassa1 asettama tavoite eli julkisen liikenteen käyttäjämäärien kaksinkertaistaminen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatetta noudattaen edistettävä julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä kaupunkien melusaasteen vähentämiseksi.

 

__________________

 

1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0584

 

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 c) Meluun liittyvien tietojen ja testaustietojen olisi oltava saatavilla ja selkeästi esillä ajoneuvojen myyntipisteissä ja markkinointimateriaaleissa.

 

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 d) Ajoneuvon melutaso riippuu osittain sen käytöstä ja hyvästä huollosta oston jälkeen. Näin ollen on tarpeen valistaa unionin kansalaisia sujuvan ja kunkin jäsenvaltion nopeusrajoituksia noudattavan ajotavan merkityksestä.

 

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) Jotta komissio voisi korvata tämän asetuksen tekniset vaatimukset suoralla viittauksella UNECE-sääntöihin nro 51 ja 59 sen jälkeen, kun uutta testausmenetelmää koskevat raja-arvot on sisällytetty kyseisiin sääntöihin, tai mukauttaa kyseiset vaatimukset tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta se voisi muuttaa tämän asetuksen liitteiden säännöksiä, jotka koskevat testausmenetelmiä ja melutasoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(12) Jotta komissio voisi korvata tämän asetuksen tekniset vaatimukset suoralla viittauksella UNECE-sääntöihin nro 51 ja 59 sen jälkeen, kun uutta testausmenetelmää koskevat raja-arvot on sisällytetty kyseisiin sääntöihin, tai mukauttaa kyseiset vaatimukset tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta se voisi muuttaa tämän asetuksen liitteiden säännöksiä, jotka koskevat testausmenetelmiä ja melutasoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

Perustelu

Komission olisi toteutettava asianmukaiset kuulemiset myös asiantuntijatasolla ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä. Tarkistuksessa otetaan huomioon delegoituja säädöksiä koskeva uusi sanamuoto.

 

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Komission ja jäsenvaltioiden olisi harkittava mahdollisuutta tarjota rahallisia kannustimia vähemmän melua aiheuttavien ajoneuvojen käytön lisäämiseksi ja siten kannustaa liikenteenharjoittajia investoimaan tällaisiin ajoneuvoihin.

 

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(2) 'ajoneuvotyypillä' direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa B osassa määriteltyä ajoneuvojoukkoa;

(2) 'ajoneuvotyypillä'

 

(2.1) liitteessä II olevan 4.1.2.1 kohdan mukaisesti testattujen ajoneuvojen osalta direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa B osassa määriteltyä ajoneuvojoukkoa;

 

(2.2) liitteessä II olevan 4.1.2.2 kohdan mukaisesti testattujen ajoneuvojen osalta sellaisia ajoneuvoja, jotka eivät oleellisesti eroa seuraavilta osin:

 

(2.2.1) korin malli tai materiaalit (erityisesti moottoritila ja sen äänieristys);

 

(2.2.2) moottorityyppi (otto- tai dieselmoottori, kaksi- tai nelitahti, iskumäntä tai kiertomäntä), sylintereiden määrä ja tilavuus, suihkutusjärjestelmän tyyppi, venttiilien järjestely, moottorin nimellisnopeus (S) tai sähkömoottorin tyyppi;

 

(2.2.3) ajoneuvoja, joilla on samantyyppinen moottori ja/tai erilaiset kokonaisvälityssuhteet, voidaan pitää saman tyyppisinä ajoneuvoina.

 

Jos edellä tarkoitetut erot kuitenkin edellyttävät erilaista testausmenetelmää, niitä on pidettävä tyypin muutoksena.

 

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 21 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

21 a) 'myyntipisteellä' paikkaa, jossa ajoneuvoja myydään kuluttajille;

Perustelu

Jotta taataan, että kuluttajat saavat kaikki merkitykselliset tiedot harkitessaan ajoneuvon ostoa, melua koskevat tiedot olisi saatettava laajalti saataville.

 

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 21 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

21 b) 'teknisellä mainosmateriaalilla' teknisiä käyttöohjeita, esitteitä, mainoslehtisiä ja luetteloja (painetussa tai sähköisessä muodossa tai verkossa) sekä verkkosivustoja, joiden tarkoituksena on markkinoida ajoneuvoja suurelle yleisölle.

Perustelu

Jotta taataan, että kuluttajat saavat kaikki merkitykselliset tiedot harkitessaan ajoneuvon ostoa, melua koskevat tiedot olisi saatettava laajalti saataville.

 

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Valmistajien on varmistettava, että äänenvaimennusjärjestelmä suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan siten, että se ajoneuvon käyttöolosuhteet huomioon ottaen kestää kohtuullisesti korroosiovaikutuksia.

2. Valmistajien on varmistettava, että äänenvaimennusjärjestelmä suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan siten, että se ajoneuvon käyttöolosuhteet ja alueittain toisistaan poikkeavat ilmasto-olosuhteet huomioon ottaen kestää kohtuullisesti korroosiovaikutuksia.

 

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Valmistajan on julkaistava tiedot ajoneuvojensa melutasosta ja erityisesti niitä koskevat desibeliarvot varsinkin myyntipisteissä ja mainosmateriaalissa.

 

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso ei saa ylittää liitteessä III säädettyjä arvoja.

Liitteessä II määritellyissä testiolosuhteissa olisi otettava huomioon tavanomaiset ajo-olosuhteet ja ajoneuvon muiden oleellisten osien testausvaatimukset, joista on jo annettu unionin säännöksiä1.

 

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu ja matemaattisesti lähimpään kokonaislukuun pyöristetty melutaso ei saa ylittää liitteessä III säädettyjä arvoja.

 

__________________

 

1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

Perustelu

Mukautus Genevessä toimivan UNECEn melua käsittelevän työryhmän 29 (GRB‑asiantuntijaryhmä) kantaan.

 

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen liitteen III kolmannessa sarakkeessa tarkoitetusta, ensimmäistä vaihetta koskevasta päivästä komissio laatii perusteellisen selvityksen sen arvioimiseksi, voidaanko melun raja-arvoja pitää riittävinä. Selvityksen päätelmien pohjalta komissio voi tarvittaessa esittää ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

Kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen liitteen III kolmannessa sarakkeessa tarkoitetusta, ensimmäistä vaihetta koskevasta päivästä komissio laatii perusteellisen selvityksen sen arvioimiseksi, voidaanko melun raja-arvoja pitää riittävinä ja onko liikenneturvallisuus heikentynyt. Selvityksen päätelmien pohjalta komissio voi perustelluissa tapauksissa esittää ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi melun raja-arvojen osalta. Selvityksen tulokset annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille.

 

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Ensimmäisen kohdan nojalla tehdyissä ehdotuksissa tämän asetuksen muuttamiseksi otetaan huomioon Kansainvälisen standardisointijärjestön antamat uudet standardit ja etenkin ISO-standardi 10844:2011.

 

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS)

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS)

Jos valmistaja päättää asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, liitteen X vaatimusten on täytyttävä.

Kun valmistaja asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, liitteen X vaatimusten on täytyttävä.

Perustelu

Sähkö- tai hybridiajoneuvot joutuvat kaupunkiliikenteessä onnettomuuteen kaksi kertaa muita autoja useammin, koska ne ovat toiminnaltaan täysin äänettömiä, mikä tekee niistä huomaamattomia onnettomuuksille alttiille tienkäyttäjille ja etenkin sokeille. Auditiivisen varoitusjärjestelmän käyttöönottamisen olisi näin ollen oltava pakollista valmistajille.

 

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Jos valmistaja päättää asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, liitteen X vaatimusten on täytyttävä.

Jos valmistaja päättää asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, liitteen IX vaatimusten on täytyttävä.

 

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksia liitteiden I–XI muuttamiseksi.

1. Siirretään komissiolle valta antaa 11 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden I–XI muuttamiseksi.

Perustelu

Tarkistuksessa otetaan huomioon delegoituja säädöksiä koskeva uusi sanamuoto.

 

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen hyväksymisestä.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Perustelu

Komissiolle siirrettävän säädösvallan kesto olisi rajoitettava viiteen vuoteen, jota olisi mahdollista pidentää, jos tiettyjä kertomuksen laatimisen kaltaisia ehtoja noudatetaan ja jos parlamentti tai neuvosto ei vastusta sitä. Tarkistuksessa otetaan huomioon delegoituja säädöksiä koskeva uusi sanamuoto.

 

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan yhdellä kuukaudella.

5. Edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Perustelu

Vastustuksen esittämiselle asetettavan määräajan olisi oltava enintään neljä kuukautta. Tällainen määräaika on realistisempi, sillä parlamentin ja neuvoston on tässä määräajassa mahdollista noudattaa vastustuksen toteuttamiseen vaadittavaa menettelyä. Tarkistuksen ranskankielisessä versiossa otetaan huomioon delegoituja säädöksiä koskeva uusi sanamuoto.

 

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

12 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

12 artikla

Poistetaan.

Delegoitujen säädösten vastustaminen

 

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kuukaudella.

 

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseistä päivää ilmoittaneet Euroopan komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä, delegoitu säädös tulee voimaan päivänä, joka mainitaan sen säännöksissä.

 

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

 

Perustelu

Tämä 12 artikla on tarpeeton, kun otetaan huomioon 11 artiklan säännökset, ja sen poistamisella pyritään saattamaan teksti delegoituja säädöksiä koskevan uuden sanamuodon mukaiseksi.

 

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

13 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

Poistetaan.

Kiireellisyysmenettely

 

1. Tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

 

2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 11 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa säädöstä on annettu sille tiedoksi.

 

Perustelu

Tämä 13 artikla on tarpeeton, sillä kiireellinen menettely ei ole asianmukaisesti perusteltu (ei 10 artiklassa eikä johdanto-osassa), minkä vuoksi se on poistettava.

 

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 3.2.2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3.2.2. Renkaiden vierintämelua koskevat vaatimukset täsmennetään moottoriajoneuvojen yleisestä turvallisuudesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Testissä käytettävien renkaiden on oltava ajoneuvolle tarkoitettua tyyppiä; ne valitsee ajoneuvon valmistaja ja ne kirjataan tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 3. Renkaiden on vastattava jotakin niistä rengasko'oista, jotka kuuluvat ajoneuvon alkuperäisvarustukseen. Renkaan on oltava kaupallisesti saatavilla samaan aikaan kuin ajoneuvon. Renkaiden ilmanpaineen on noudatettava suositusta, jonka ajoneuvon valmistaja on esittänyt ajoneuvon testimassalle. Renkaiden urasyvyyden on oltava vähintään laissa määrätty urasyvyys.

3.2.2. Renkaiden vierintämelua koskevat vaatimukset täsmennetään moottoriajoneuvojen yleisestä turvallisuudesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Testissä käytettävien renkaiden on oltava ajoneuvolle tarkoitettua tyyppiä; ne valitsee ajoneuvon valmistaja ja ne kirjataan tämän asetuksen liitteen I lisäykseen 3. Renkaiden on vastattava jotakin niistä rengasko'oista, jotka kuuluvat ajoneuvon alkuperäisvarustukseen. Renkaan on oltava kaupallisesti saatavilla samaan aikaan kuin ajoneuvon. Renkaiden ilmanpaineen on noudatettava suositusta, jonka ajoneuvon valmistaja on esittänyt ajoneuvon testimassalle. Renkaiden urasyvyyden on oltava vähintään laissa määrätty urasyvyys.

Koska renkaiden osuus ajoneuvon kokonaismelupäästöistä on merkittävä, renkaiden/tien melupäästöjä koskevat voimassa olevat säädökset on otettava huomioon. Vetoakselin renkaat, talvirenkaat ja erikoiskäyttöön tarkoitetut renkaat on valmistajan pyynnöstä jätettävä tyyppihyväksyntämittausten ja tuotannon vaatimustenmukaisuusmittausten ulkopuolelle UNECE-säännön nro 117 mukaisesti (EUVL L 231, 29.8.2008, s. 19).

Koska renkaiden osuus ajoneuvon kokonaismelupäästöistä on merkittävä, renkaiden/tien melupäästöjä koskevat voimassa olevat säädökset on otettava huomioon. Vetoakselin renkaat, talvirenkaat ja erikoiskäyttöön tarkoitetut renkaat on valmistajan pyynnöstä jätettävä tyyppihyväksyntämittausten ja tuotannon vaatimustenmukaisuusmittausten ulkopuolelle UNECE-sääntöön nro 117 tehtyjen viimeisimpien muutosten mukaisesti.

Perustelu

Näin sovittiin vuonna 2011 GRB-työryhmän 53. kokouksessa (kyseessä on melua käsittelevä asiantuntijaryhmä, joka kuuluu Genevessä toimivan UNECEn – jonka jäsen komissio on – yhdenmukaisten maailmanlaajuisten ajoneuvoja koskevien standardien kehittämisestä vastaavaan työryhmään 29.

 

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

Liite III – Raja-arvot

Komission teksti

 

Ajo-neuvo-luokka

Ajoneuvoluokan kuvaus

Raja-arvot

ilmaistuina yksikköinä dB(A)


[desibeliä (A)]

 

 

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvojen rekisteröintiä, myyntiä ja käyttöönottoa koskevat raja-arvot

 

 

Vaihe 1 voimaan

[2 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 2 voimaan

[5 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 3 voimaan

[7 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

 

 

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

M

Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

 

 

 

M1

istuimia, kpl < 9

 

70

71**

68

69**

68

69**

M1

istuimia, kpl < 9;

tehon ja massan suhde > 150 kW/t

71

71

69

69

69

69

M2

istuimia, kpl > 9; massa < 2 tonnia

 

72

72

70

70

70

70

M2

istuimia, kpl > 9; 2 tonnia < massa < 3,5 tonnia

 

73

74

71

72

71

72

M2

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

74

75

72

73

72

73

M2

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

76

78

74

76

74

76

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

75

76

73

74

73

74

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

77

79

75

77

75

77

N

Tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

 

 

 

N1

massa < 2 tonnia

 

71

71

69

69

69

69

N1

2 tonnia < massa < 3,5 tonnia

 

72

73

70

71

70

71

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho < 75 kW

74

75

72

73

72

73

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

75

76

73

74

73

74

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

77

79

75

77

75

77

N3

massa > 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

77

78

75

76

75

76

N3

massa > 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

80

82

78

80

78

80

 

*

Korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos ajoneuvo on EU:n direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A jakson 4 kohdassa esitetyn maastoajoneuvon määritelmän mukainen.

**

Luokan M1 ajoneuvojen osalta maastoajoneuvoja koskevat korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos suurin sallittu massa > 2 tonnia.

 

Tarkistus

 

Ajo-neuvo-luokka

Ajoneuvoluokan kuvaus

Raja-arvot

ilmaistuina yksikköinä dB(A)


[desibeliä (A)]

 

 

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvotyyppien tyyppihyväksynnän raja-arvot

Uusien ajoneuvojen rekisteröintiä, myyntiä ja käyttöönottoa koskevat raja-arvot

 

 

Vaihe 1 voimaan

[2 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 2 voimaan

[6 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

Vaihe 3 voimaan

[8 vuoden kuluttua julkaisemisesta]

 

 

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

Tavallinen

Maasto-ajoneuvo *

M

Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

 

 

 

M1

istuimia, kpl < 9

 

70

71**

68

69**

68

69**

M1

istuimia, kpl < 9;

tehon ja massan suhde > 150 kW/t

71

71

69

69

69

69

M2

istuimia, kpl > 9; massa < 2 tonnia

 

72

72

70

70

70

70

M2

istuimia, kpl > 9; 2 tonnia < massa < 3,5 tonnia;

 

73

74

71

72

71

72

M2

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

74

75

72

73

72

73

M2

istuimia, kpl > 9; 3,5 tonnia < massa < 5 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

76

78

74

76

74

76

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho < 150 kW

75

76

73

74

73

74

M3

istuimia, kpl > 9; massa > 5 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

77

79

75

77

75

77

N

Tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

 

 

 

N1

massa < 2 tonnia

 

71

71

69

69

69

69

N1

2 tonnia < massa < 3,5 tonnia;

 

72

73

70

71

70

71

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho < 75 kW

74

75

72

73

72

73

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

75

76

73

74

73

74

N2

3,5 tonnia < massa < 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

77

79

75

77

75

77

N3

massa > 12 tonnia;

75 < moottorin nimellisteho < 150 kW

77

78

75

76

75

76

N3

massa > 12 tonnia;

moottorin nimellisteho > 150 kW

80

82

78

80

78

80

 

*

Korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos ajoneuvo on EU:n direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A jakson 4 kohdassa esitetyn maastoajoneuvon määritelmän mukainen.

**

Luokan M1 ajoneuvojen osalta maastoajoneuvoja koskevat korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos suurin sallittu massa > 2 tonnia.

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Moottoriajoneuvojen äänitaso

Viiteasiakirjat

COM(2011)0856 – C7-0487/2011 – 2011/0409(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

15.12.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

15.12.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Gilles Pargneaux

10.1.2012

Valiokuntakäsittely

8.5.2012

18.6.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

19.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

12

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Michael Cramer, Joseph Cuschieri, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Ádám Kósa, Werner Kuhn, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Dominique Riquet, Petri Sarvamaa, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Peter van Dalen, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Spyros Danellis, Gilles Pargneaux, Alfreds Rubiks, Janusz Władysław Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

María Irigoyen Pérez

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Moottoriajoneuvojen äänitaso

Viiteasiakirjat

COM(2011)0856 – C7-0487/2011 – 2011/0409(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

9.12.2011

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

15.12.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

15.12.2011

TRAN

15.12.2011

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Miroslav Ouzký

9.1.2012

 

 

 

Valiokuntakäsittely

29.5.2012

20.6.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

18.12.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

27

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Tadeusz Cymański, Esther de Lange, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Edite Estrela, Karl-Heinz Florenz, Gerben-Jan Gerbrandy, Nick Griffin, Matthias Groote, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Jo Leinen, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Dagmar Roth-Behrendt, Kārlis Šadurskis, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Margrete Auken, Jutta Haug, Judith A. Merkies, Miroslav Mikolášik, Britta Reimers, Giancarlo Scottà, Alda Sousa, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Anna Záborská, Andrea Zanoni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Reinhard Bütikofer, Jean Lambert, Csaba Sógor, Josef Weidenholzer

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

21.12.2012

 

 

[1] EUVL C 191, 29.6.2012, s. 76.