Istuntoasiakirja
29.1.2013
***I
MIETINTÖ
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä
( COM(2011)0665 /3 – C7‑0374/2011 – 2011/0302(COD) )
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijät: Adina-Ioana Vălean, Dominique Riquet ja Inés Ayala Sender
(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 51 artikla)
PR_COD_1amCom
Menettelyjen symbolit |
* Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely)
(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.)
|
Tarkistukset säädösesitykseen |
Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt.
Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä […] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä. [...].
|
SISÄLTÖ
Sivu
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI 5
PERUSTELUT 117
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA 122
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 129
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 146
ASIAN KÄSITTELY 181
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä
( COM(2011)0665 /3 – C7‑0374/2011 – 2011/0302(COD) )
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ( COM(2011)0665 /3),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0374/2011),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan työjärjestyksen 51 artiklan mukaisesti järjestämän yhteisen käsittelyn,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot ( A7-0021/2013 ),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. huomauttaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa, ennen kuin vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetusehdotuksesta on päästy sopimukseen;
3. palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman sijoittamisesta tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten[1]; muistuttaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan riittävästi lisävaroja, jotta unioni kykenee huolehtimaan nykyisistä toimintapoliittisista painopisteistään ja Lissabonin sopimuksen mukaisista uusista tehtävistä sekä reagoimaan ennakoimattomiin tapahtumiin; huomauttaa, että hyväksyttyjen unionin tavoitteiden ja sitoumusten sekä unionin yhteisvastuullisuuden periaatteen edistämiseen voidaan osoittaa vain rajallisesti määrärahoja, vaikka yleistä määrärahatasoa tasoa korotettaisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vähintään 5 prosenttia vuoden 2013 tasosta; katsoo, että jos neuvosto on tästä asiasta eri mieltä, sen olisi ilmoitettava selkeästi, mistä sen toimintapoliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan luopua, vaikka niillä olisikin osoitettu olevan eurooppalaista lisäarvoa;
4. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 viite
| |
Komission teksti | Tarkistus |
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan, | ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172, 174 ja 349 artiklan, |
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1–3 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(1) Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisella olisi maksimoitava kasvumahdollisuudet tuottamalla synergiaa liikenne-, energia- ja televiestintäpolitiikkojen ja niiden toteutuksen välille ja tehostaa siten unionin tukitoimia. | (1) Jotta Eurooppa 2020 ‑strategiassa1 asetettu älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoite voitaisiin saavuttaa ja jotta voitaisiin edistää työpaikkojen luomista, unioni tarvitsee ajanmukaista ja tehokasta infrastruktuuria, joka edistää unionin eri alueiden välisiä yhteyksiä ja niiden yhdentymistä erityisesti liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla. Näillä yhteyksillä voitaisiin helpottaa henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja aatteiden vapaata liikkuvuutta parantamalla rajatylittäviä yhteyksiä lujittaen samalla taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistää kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa. |
| (1 a) Rahoitusta on pikaisesti yksinkertaistettava, jotta voidaan hyödyntää mahdolliset synergiat televiestintä- ja energiaverkkojen käyttöönotossa, kehityksessä ja ylläpidossa. |
(2) Täysin toimivat sisämarkkinat edellyttävät Euroopan yhdistävää ajanmukaista ja tehokasta infrastruktuuria erityisesti liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla. Nämä kasvua kiihdyttävät yhteydet mahdollistavat helpomman pääsyn sisämarkkinoille ja edistävät siten kilpailukykyisempää markkinataloutta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. | (2) Verkkojen Eurooppa ‑välineen perustamisen tavoitteena on tehostaa investointeja Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja edistää vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta lisäten samalla oikeusvarmuutta ja noudattaen teknologiariippumattomuuden periaatetta. Verkkojen Eurooppa ‑välineen pitäisikin auttaa hyödyntämään liikenne-, energia- ja televiestintäalojen välinen synergia mahdollisimman tehokkaasti, jolloin voitaisiin tehostaa unionin toimia ja optimoida käyttöönottokustannukset. |
| (2 a) Verkkojen Eurooppa ‑väline koskee unionin keskeisten teollisuudenalojen tarpeita. Välineestä tulee välttämätön kestävän kasvun lähtökohtana toimivan unionin teollisuuspolitiikan luomiselle. |
(3) Verkkojen Eurooppa ‑välineen perustamisella tavoitellaan investointien nopeuttamista Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. | (3) Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoituksen vuosina 2014–2020 olisi oltava 50 000 000 000 euroa. Budjettivallan käyttäjä pitää tätä määrää ensisijaisena ohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta xx.xx.2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [17] kohdan mukaisesti. |
| __________________ |
| 1 3. maaliskuuta 2010 annettu komission tiedonanto "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" ( COM(2010)2020 ). |
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(5) Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastonmuutoksen unionin meno-ohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien infrastruktuuri-investointien olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutosta ja katastrofeja sietävään talouteen ja yhteiskuntaan. | (5) Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastonmuutoksen unionin meno-ohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien infrastruktuuri-investointien olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutosta ja katastrofeja sietävään talouteen ja yhteiskuntaan, ja samalla olisi otettava huomioon luonnonhaitoista tai väestörakenteen ongelmista kärsivien alueiden, kuten syrjäisimpien alueiden ja saarialueiden, erityispiirteet. Erityisesti energian ja liikenteen aloilla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä olisi osaltaan edistettävä hiilestä irtautumista koskevia unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita. |
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (5 a) Komission olisi varmistettava, että sisämarkkinoilla sovellettavia kansainvälisiä sopimuksia ja normeja sovelletaan tasapuolisesti jäsenvaltioihin aiheuttamatta kilpailun vääristymistä, jotta turvataan eurooppalaisten yritysten menestyminen maailmanlaajuisessa kilpailussa. |
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (6 a) Verkkojen Eurooppa ‑välineen rahoitusvälineiden ja Euroopan aluekehitysrahaston välillä olisi saatava aikaan voimakkaita synergiavaikutuksia rahoitettaessa kokonaisverkkoon liittyviä infrastruktuureja rajatylittävillä alueilla. |
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(7) Komissio hyväksyi 28 päivänä maaliskuuta 2011 valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”. Valkoisen kirjan tavoitteena on vähentää vuoteen 2050 mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Infrastruktuurin osalta valkoisessa kirjassa asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä luodaan täysin toimintavalmis koko unionin laajuinen TEN-T-verkon multimodaalinen ydinverkko. Lisäksi valkoisen kirjan tavoitteena on multimodaalisten logistiikkaketjujen suorituskyvyn optimointi esimerkiksi hyödyntämällä energiatehokkaampia liikennemuotoja entistä laajemmin. Sen vuoksi valkoisen kirjan päämääriä ovat Euroopan laajuisen liikenneverkon politiikan osalta seuraavat: yli 300 kilometrin pituisista maanteiden tavarankuljetuksista pitäisi siirtää muihin liikennemuotoihin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä; nykyisen suurnopeusrataverkon pituus kolminkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2050 mennessä valtaosa keskipitkän matkan matkustajaliikenteestä olisi hoidettava rautateitse; kaikki ydinverkkoon kuuluvat lentoasemat olisi vuoteen 2050 mennessä yhdistettävä rautatieverkkoon ja kaikki merisatamat rautateiden tavaraliikenteeseen ja mahdollisuuksien mukaan sisävesiliikennejärjestelmään. | (7) Komissio hyväksyi 28 päivänä maaliskuuta 2011 valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”. Valkoisen kirjan tavoitteena on vähentää vuoteen 2050 mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Infrastruktuurin osalta valkoisessa kirjassa asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä luodaan täysin toimintavalmis yhteentoimiva koko unionin laajuinen TEN-T-verkon multimodaalinen ydinverkko. Yhteentoimivuutta voitaisiin edistää innovatiivisin ratkaisuin, jotka parantavat eri järjestelmien yhteensopivuutta. Lisäksi valkoisen kirjan tavoitteena on multimodaalisten logistiikkaketjujen suorituskyvyn optimointi esimerkiksi hyödyntämällä energiatehokkaampia liikennemuotoja entistä laajemmin. Sen vuoksi valkoisen kirjan päämääriä ovat Euroopan laajuisen liikenneverkon politiikan osalta seuraavat: yli 300 kilometrin pituisista maanteiden tavarankuljetuksista pitäisi siirtää muihin liikennemuotoihin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä; nykyisen suurnopeusrataverkon pituus kolminkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2050 mennessä valtaosa keskipitkän matkan matkustajaliikenteestä olisi hoidettava rautateitse; kaikki ydinverkkoon kuuluvat lentoasemat olisi vuoteen 2050 mennessä yhdistettävä rautatieverkkoon ja kaikki merisatamat rautateiden tavaraliikenteeseen ja mahdollisuuksien mukaan sisävesiliikennejärjestelmään. |
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(8) Euroopan parlamentti antoi 6 päivänä heinäkuuta 2010 päätöslauselman kestävästä tulevaisuudesta liikenteelle. Siinä se korosti, että tehokas liikennepolitiikka edellyttää rahoituskehystä, joka on asianmukainen esiin tulevien haasteiden kannalta, ja että siksi liikenteelle ja liikkuvuudelle tällä hetkellä tarkoitettuja resursseja on lisättävä. Lisäksi parlamentti katsoi, että on tarpeen luoda väline, jolla koordinoidaan liikennealan eri rahoituslähteiden käyttöä, koheesiopolitiikkaan käytettävissä olevia varoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotoja tai muita rahoitusvälineitä, kuten takuita. | (8) Euroopan parlamentti antoi 6 päivänä heinäkuuta 2010 päätöslauselman kestävästä tulevaisuudesta liikenteelle. Siinä se korosti, että tehokas liikennepolitiikka edellyttää rahoituskehystä, joka on asianmukainen esiin tulevien haasteiden kannalta, ja että siksi liikenteelle ja liikkuvuudelle tällä hetkellä tarkoitettuja resursseja on lisättävä kyseisiä aloja koskevissa budjettikohdissa. Lisäksi parlamentti katsoi, että on tarpeen luoda väline, jolla koordinoidaan ja optimoidaan liikennealan eri rahoituslähteiden ja kaikkien unionin tasolla käytettävissä olevien rahoitusvarojen ja ‑mekanismien käyttöä. |
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (9 a) Monivuotinen rahoituskehys (2007–2013) osoitti, että Euroopan laajuisen liikenneverkon vähäiset määrärahat estävät merkittävimpien hankkeiden ja erityisesti rajatylittävien hankkeiden edistymisen. Euroopan laajuista liikenneverkkoa varten varatuilla riittävillä unionin määrärahoilla voitaisiin paitsi lisätä yksityisten investointien houkuttelevuutta myös kasvattaa kansallista poliittista tahtoa unionin hankkeita kohtaan, mikä puolestaan parantaisi rajatylittävään hankkeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Unionin olisi oltava kunnianhimoisempi suurissa infrastruktuurihankkeissa, joiden monimutkaisuus ja laajuus edellyttävät, että myönnettyjä määrärahoja tarkistetaan ylöspäin ja että asiaa koskevia budjettisääntöjä mukautetaan. Euroopan laajuisen liikenneverkon uusiin suuntaviivoihin olisi sisällytettävä rahoitus- ja sääntelykeinoja, joita verkon toteutus vaatii. |
Perustelu
Edellisen monivuotisen rahoituskehyksen osalta on korostettava sen tuottamaa pettymystä, joka johtui vähäisistä määrärahoista ja sääntelykehyksen osittain heikosta mukauttamisesta. Verkkojen Eurooppa ‑välineen perustamisella varmistetaan riittävät sääntelypuitteet ja määrärahat Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamiseen.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(10) ….kuun … päivänä ….. annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX/2012 vahvistetaan valkoisessa kirjassa asetettujen tavoitteiden pohjalta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suuntaviivat, joissa yksilöidään Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään toteuttamista koskevista toimenpiteistä. Suuntaviivojen mukaan ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. | (10) kuun … päivänä ….. annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX/2012 vahvistetaan valkoisessa kirjassa asetettujen tavoitteiden pohjalta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suuntaviivat, joissa yksilöidään Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään toteuttamista koskevista toimenpiteistä. Suuntaviivojen mukaan ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan merkittävästi olemassa olevaa infrastruktuuria. |
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(11) Jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurisuunnitelmien analyysin perusteella komissio arvioi liikenteen investointitarpeiden määräksi koko Euroopan laajuisessa liikenneverkossa 500 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Tästä noin 250 miljardia on tarpeen investoida TEN-T-ydinverkkoon. Unionin tasolla saatavilla olevat resurssit huomioon ottaen toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi on syytä keskittyä hankkeisiin, joilla on suurin Euroopan tason lisäarvo. Sen vuoksi tuki olisi kohdennettava ydinverkkoon (varsinkin sen liikennekäytäviin) ja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liikenteen hallintajärjestelmien alalla (erityisesti SESARiin perustuvat ilmaliikenteen hallintajärjestelmät, joihin tarvitaan noin 3 miljardia euroa unionin talousarviovaroja). | (11) Jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurisuunnitelmien analyysin perusteella komissio arvioi liikenteen investointitarpeiden määräksi koko Euroopan laajuisessa liikenneverkossa 500 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Tästä noin 250 miljardia on tarpeen investoida TEN-T-ydinverkkoon. |
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (12 a) Unionin liikenneinfrastruktuurille tarjoaman tuen tehokkuuden ja tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden edistämisen mittaamiseksi komission olisi kehitettävä yhteinen menetelmä, joka osoittaa selvästi rahoitettujen hankkeiden hyödyt taloudelle ja ympäristölle. |
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(13) Kokemus nykyisestä rahoituskehyksestä on osoittanut, että monilla jäsenvaltioilla, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, on voitettavanaan merkittäviä esteitä, jotka haittaavat sellaisten vaativien rajatylittävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamista aikataulussa, joihin liittyy suurta unionin lisäarvoa. Liikennehankkeiden – erityisesti rajatylittävien hankkeiden – tuloksellisuuden parantamiseksi olisi sen vuoksi siirrettävä osa koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa) käytettäväksi liikenteen ydinverkon liikennehankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, Verkkojen Eurooppa -välineestä. Komission olisi autettava koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita kehittämään asianmukainen hankesuunnitelma, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen etusija koheesiorahaston kansallisille määrärahoille. | (13) Kokemus nykyisestä rahoituskehyksestä on osoittanut, että joillakin jäsenvaltioilla, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, on voitettavanaan merkittäviä esteitä, jotka haittaavat sellaisten vaativien rajatylittävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamista aikataulussa, joihin liittyy suurta unionin lisäarvoa, ja jotka haittaavat myös unionin varojen tehokasta käyttöä. Liikennehankkeiden, joihin liittyy suurta unionin lisäarvoa, – erityisesti rajatylittävien hankkeiden – tuloksellisuuden parantamiseksi olisi sen vuoksi siirrettävä osa koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa) käytettäväksi liikenteen ydinverkon (varsinkin ydinverkkokäytävien) liikennehankkeiden tai horisontaalisiin painopisteisiin liittyvien liikennehankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, Verkkojen Eurooppa -välineestä. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinta on alkuvaiheessa toteutettava noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Komission olisi autettava koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita kehittämään asianmukainen hankesuunnitelma erityisesti vahvistamalla kyseisten julkishallinnon tahojen institutionaalisia valmiuksia ja järjestämällä lisäehdotuspyyntöjä varmistaen samalla hankkeiden valintamenettelyn avoimuus. |
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (13 a) Institutionaaliset ja hallinnolliset valmiudet ovat ehdottomia ennakkoedellytyksiä, jotta Verkkojen Eurooppa ‑välineen tavoitteet olisivat tosiasiallisesti saavutettavissa. Komission olisi varmistettava, että valmiudet ovat aina hankkeiden suunnittelun ja täytäntöönpanon kannalta riittäviä, ja sen olisi tarvittaessa tarjottava asianmukaisia välineitä asianomaiselle jäsenvaltiolle. |
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(15) Euroopan energiainfrastruktuurin uudenaikaistaminen ja laajentaminen ja verkkojen yhteenliittäminen yli rajojen vaatii vielä laajoja investointeja, jotta voidaan saavuttaa kilpailukykyä, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevat unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet kustannustehokkaasti. Energiainfrastruktuuriin tarvitaan vuoteen 2020 mennessä biljoonan euron investoinnit. Tästä määrästä noin 200 miljardia euroa on investointeja sähkön ja kaasun siirto- ja varastointi-infrastruktuureihin, joita pidetään koko Euroopan kannalta merkittävänä. Euroopan tason merkittäviin hankkeisiin tarkoitetuista investoinneista noin 100 miljardia euroa on vaarassa jäädä käyttämättä lupien myöntämiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden vuoksi. | (15) Euroopan energiainfrastruktuurin uudenaikaistaminen ja laajentaminen ja verkkojen yhteenliittäminen yli rajojen poistaen näin energiasaarekkeet vaatii vielä laajoja investointeja, jotta voidaan saavuttaa kilpailukykyä, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevat unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet kustannustehokkaasti. Pitkien välimatkojen sähkönsiirron valtaväylät auttavat merkittävästi suoriutumaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön vaihtelevuudesta, kun näitä voimavaroja jaetaan ja jaellaan koko unionissa. Energiainfrastruktuuriin tarvitaan vuoteen 2020 mennessä biljoonan euron investoinnit. Tästä määrästä noin 200 miljardia euroa on investointeja sähkön ja kaasun siirto- ja varastointi-infrastruktuureihin, joita pidetään koko Euroopan kannalta merkittävänä. Kesäkuun 10 päivänä 2011 kokoontuneelle liikenne-, televiestintä- ja energianeuvostolle esitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "Energiainfrastruktuurin investointitarpeet ja -vajeet" mukaan Euroopan tason merkittäviin hankkeisiin tarkoitetuista investoinneista noin 100 miljardia euroa on vaarassa jäädä käyttämättä lupien myöntämiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden vuoksi. |
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(17) Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota järkeistämään ja parantamaan lupamenettelyjä ja edistämään investointeja houkuttelevia sääntelypuitteita. Eurooppa-neuvosto korosti, että markkinoiden olisi vastattava suurimmasta osasta investointeja kattamalla kustannukset tariffien avulla. Eurooppa-neuvosto tunnusti, että hankkeisiin, jotka ovat perusteltuja toimitusvarmuuden tai solidaarisuuden näkökulmasta mutta joille ei onnistuta hankkimaan riittävästi markkinapohjaista rahoitusta, voidaan tarvita julkista rahoitusta. | (17) Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota järkeistämään, yksinkertaistamaan, nopeuttamaan ja parantamaan lupamenettelyjä ja edistämään investointeja houkuttelevia sääntelypuitteita. Eurooppa-neuvosto korosti, että markkinoiden olisi vastattava suurimmasta osasta investointeja kattamalla kustannukset tariffien avulla. Eurooppa-neuvosto tunnusti, että hankkeisiin, jotka ovat perusteltuja toimitusvarmuuden tai solidaarisuuden näkökulmasta mutta joille ei onnistuta hankkimaan riittävästi markkinapohjaista rahoitusta, voidaan tarvita julkista rahoitusta. Lisäksi se korosti, että tarvitaan suuria ponnisteluja Euroopan energiainfrastruktuurin nykyaikaistamiseksi ja laajentamiseksi sekä verkkojen liittämiseksi yhteen yli rajojen, jotta varmistetaan, että jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus toimii käytännössä, jotta saadaan vaihtoehtoisia energian toimitus- tai kauttakulkureittejä ja lähteitä käyttöön ja jotta uusiutuvia energialähteitä kehitetään siten, että ne voivat kilpailla perinteisten energialähteiden kanssa. |
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(19) Televiestinnän muodoista on yhä enemmän tulossa internetperustaisia infrastruktuureja, joissa laajakaistaverkot ja digitaalipalvelut ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Internetistä on muodostumassa pääasiallinen foorumi viestinnälle, palvelujen tarjonnalle ja liiketoiminnalle. Sen vuoksi nopean internetyhteyden ja digitaalipalvelujen saatavuus Euroopan laajuisesti on välttämätöntä talouskasvulle ja sisämarkkinoille. | (19) Televiestinnän muodoista on yhä enemmän tulossa internetperustaisia infrastruktuureja, joissa laajakaistaverkkoinfrastruktuurit aktivoivat käyttämään digitaalipalveluja monissa yhteiskunnan hyödyllisissä toiminnoissa. Internetistä on muodostumassa pääasiallinen foorumi viestinnälle, liiketoiminnalle, julkisten ja yksityisten palvelujen tarjonnalle sekä sosiaaliselle ja kulttuuriselle yhteenkuuluvuudelle. Lisäksi etäresurssipalvelut ("pilvipalvelut") ja etäsovelluspalvelut ovat kehittymässä tietojenkäsittelyn uusiksi toimintamalleiksi. Sen vuoksi kaikkialla käytettävissä olevan nopean internetyhteyden ja innovatiivisten digitaalipalvelujen saatavuus Euroopan laajuisesti on välttämätöntä talouskasvulle ja sisämarkkinoille. |
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(20) Nykyaikainen kuitupohjainen internet on ratkaisevan tärkeä infrastruktuuri Euroopan yritysten tietoliikenneyhteyksille ja erityisen tärkeä niille pk-yrityksille, jotka haluavat käyttää etäresurssipalveluja (”pilvipalvelut”) parantaakseen kustannustehokkuuttaan. | (20) Nykyaikainen nopea internet on ratkaisevan tärkeä infrastruktuuri Euroopan yritysten tietoliikenneyhteyksille ja erityisen tärkeä niille pk-yrityksille, jotka haluavat käyttää etäresurssipalveluja ("pilvipalvelut") parantaakseen kustannustehokkuuttaan. Televiestinnän alalla erityistä huomiota kiinnitetään toimiin, jotka tukevat etäresurssiverkkojen ja ultranopeiden langattomien verkkojen käyttöönottotavoitteita. On ryhdyttävä toimiin unionin Verkkojen Eurooppa ‑välineestä laajakaistalle antaman tuen ja kaikkien muiden käytettävissä olevien tukilähteiden, kuten kansallisten laajakaistasuunnitelmien, koordinoinnin parantamiseksi, jotta vältetään infrastruktuurien päällekkäisyys, estetään yksityisten investointien syrjäyttäminen ja parannetaan valmiuksia luoda uusia investointimahdollisuuksia ja edistää kustannuksia pienentävien toimenpiteiden toteuttamista. |
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(21) Eurooppa 2020 -strategiassa peräänkuulutetaan Euroopalle digitaalistrategiaa, joka tarjoaa vakaat oikeudelliset puitteet, jotka kannustavat investoimaan avoimeen ja kilpailukykyiseen internetinfrastruktuuriin ja siihen liittyviin palveluihin. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan digitaalistrategian kesäkuussa 2010 ja kehotti kaikkia toimielimiä ryhtymään sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon. | (21) Eurooppa 2020 ‑strategiassa peräänkuulutetaan Euroopalle digitaalistrategiaa, joka tarjoaa vakaat oikeudelliset puitteet, jotka kannustavat investoimaan avoimeen ja kilpailukykyiseen internetinfrastruktuuriin ja siihen liittyviin palveluihin. Tavoitteena olisi oltava, että Euroopalla olisi maailman nopeimmat laajakaistayhteydet, ja tämän aikaansaamiseksi olisi pyrittävä varmistamaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla eurooppalaisilla on käytettävissään 100 Mbit/s:n yhteys ja että 50 prosentilla unionin kotitalouksista on mahdollisuuksien mukaan käytettävissään 1 Gbit/s:n tai sitä nopeampi yhteys. |
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(22) Neuvosto totesi 31 päivänä toukokuuta 2010, että Euroopan olisi sijoitettava tarvittavat voimavarat nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteentoimiviin sovelluksiin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen ja että tehokkaat ja kilpailukykyiset investoinnit seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin ovat tärkeitä innovoinnin, kuluttajavalintojen ja unionin kilpailukyvyn kannalta ja voivat edistää parempaa elämänlaatua, esimerkiksi parempaa terveydenhoitoa, turvallisempaa liikennettä, uusia median mahdollisuuksia ja tavaroiden ja palvelujen helpompaa saatavuutta erityisesti yli rajojen. | (22) Neuvosto totesi 31 päivänä toukokuuta 2010, että Euroopan olisi sijoitettava tarvittavat voimavarat nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteentoimiviin sovelluksiin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen ja että tehokkaat ja kilpailukykyiset investoinnit seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin ovat välttämättömiä innovoinnin, kuluttajavalintojen ja unionin kilpailukyvyn kannalta ja voivat edistää parempaa elämänlaatua, esimerkiksi parempaa terveydenhoitoa, turvallisempaa liikennettä, uusia median mahdollisuuksia ja tavaroiden, palvelujen ja tiedon helpompaa saatavuutta erityisesti yli rajojen. |
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (23 a) Näin ollen on nopeutettava nopeiden ja ultranopeiden laajakaistaverkkojen unionin laajuista käyttöönottoa teknologiariippumattomuuden periaatteen mukaisesti ja edistettävä Euroopan laajuisten digitaalisten palvelujen kehitystä ja käyttöönottoa. Julkiset investoinnit nopeisiin ja ultranopeisiin laajakaistaverkkoihin eivät saa vääristää kilpailua eivätkä jarruttaa investointeja. Niitä olisi käytettävä yksityisten investointien houkuttelemiseen ja vain tapauksissa, joissa investointi ei ole kaupallisesti houkuttelevaa. |
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(24) Yleishyödyllisten toimien toteuttaminen digitaalisesti edellyttää vahvoja ja yhdenmukaisia EU:n laajuisia verkostoja, joihin osallistuvat sekä julkisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimijat kansallisella ja alueellisella tasolla. Tätä varten on välttämätöntä varmistaa jäsennelty EU-rahoitus kustannuksille, jotka aiheutuvat järjestelmän ja ohjelmistojen suunnittelusta sekä tällaisten verkostojen vikasietoisten keskusten ylläpidosta siten, että ainoastaan kotimaan sisäiset kustannukset katetaan kansallisten toimijoiden talousarvioista. | (24) Yleishyödyllisten toimien toteuttaminen digitaalisesti edellyttää vahvoja ja yhdenmukaisia unionin laajuisia verkostoja, joihin osallistuvat sekä julkisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tätä varten on välttämätöntä varmistaa jäsennelty unionin rahoitus kustannuksille, jotka aiheutuvat järjestelmän ja ohjelmistojen suunnittelusta sekä tällaisten verkostojen vikasietoisten keskusten tietoverkkoturvallisuudesta ja ylläpidosta siten, että ainoastaan kotimaan sisäiset kustannukset katetaan kansallisten toimijoiden talousarvioista. Digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi olisi varmistettava Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen kuuluvan toiminnan tiivis yhteistyö ja yhteensovittaminen kansallisten ja alueellisten laajakaistatoimien kanssa. |
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(25) Unionin rahoitustuen tehokkuuden ja vaikutusten lisäämiseksi, yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja eri hankkeiden erityisvaatimuksiin vastaamiseksi tarvitaan erilaisia täytäntöönpanomenetelmiä ja eri suuruisia rahoitusmääriä. | (25) Unionin rahoitustuen tehokkuuden ja vaikutusten lisäämiseksi, yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja eri hankkeiden erityisvaatimuksiin vastaamiseksi tarvitaan erilaisia täytäntöönpanomenetelmiä, eri suuruisia rahoitusmääriä ja erilaisia rahoitusvälineitä. |
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(28) Yleisluonteiset palvelut yleistä etua koskevilla aloilla (kuten ydinpalvelut) ovat usein hyvin alttiita markkinahäiriöille. Rahoitettavat alat liittyvätkin julkisten palvelujen tuottamiseen (sähköisten terveys-, henkilöllisyys- ja hankintapalvelujen laajamittainen käyttöönotto ja yhteentoimivuus), jotka eivät alkutasolla ole sinänsä kaupallisia palveluja. Lisäksi muodostuisi haasteeksi luoda oikeanlaisia kannustimia jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla yleistä etua koskevien palvelujen käyttöönottamiseksi, jos rahoitettaisiin ainoastaan ydinpalveluja. Tämä johtuu osittain siitä, että kansallisella tasolla ei ole intressejä liittää kansallisia järjestelmiä ydinjärjestelmään (ja siten kehittää yhteentoimivuuden ja rajatylittävien palvelujen edellytyksiä), sekä siitä, että yksityiset investoijat eivät voi yksinään taata palvelun käyttöönottoa yhteentoimivissa puitteissa. | (28) Yleisluonteiset palvelut yleistä etua koskevilla aloilla (kuten ydinpalvelut) ovat usein hyvin alttiita markkinahäiriöille. Rahoitettavat alat liittyvätkin sellaisten julkisten palvelujen tuottamiseen (sähköisten hallinto-, terveys-, henkilöllisyys-, oppimis- ja hankintapalvelujen sekä Euroopan kulttuuriperinnön digitoinnin laajamittainen käyttöönotto ja yhteentoimivuus), jotka eivät alkutasolla ole sinänsä kaupallisia palveluja. Lisäksi muodostuisi haasteeksi luoda oikeanlaisia kannustimia jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla yleistä etua koskevien palvelujen käyttöönottamiseksi, jos rahoitettaisiin ainoastaan ydinpalveluja. Tämä johtuu osittain siitä, että kansallisella tasolla ei ole intressejä liittää kansallisia järjestelmiä ydinjärjestelmään (ja siten kehittää yhteentoimivuuden ja rajatylittävien palvelujen edellytyksiä), sekä siitä, että yksityiset investoijat eivät voi yksinään taata palvelun käyttöönottoa yhteentoimivissa puitteissa. Yhteistä etua koskevissa hankkeissa, jotka liittyvät rajatylittäviin sähköisen hallinnon palveluihin, olisi otettava huomioon eurooppalaisia julkisia palveluja varten laadittujen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) 25 suositusta, jotka koskevat erityisesti yhteentoimivuusvaatimuksia samoin kuin mahdollisuutta avoimen lähdekoodin ratkaisuihin, jotka on jo toteutettu julkisella sektorilla kaikkialla Euroopassa. |
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (29 a) Rajatylittävien palvelujen käyttöönotto luomalla sähköisiä menettelyjä liikkumiseen Euroopan maasta toiseen mahdollistaa kaikkien hallintomenettelyjen toteuttamisen sähköisesti, mikä helpottaa eurooppalaisten liikkumista ja tekee sen edullisemmaksi. Sen seurauksena kyseiset palvelut voivat parantaa eurooppalaisten työskentelyä, opiskelua ja oleskelua missä tahansa jäsenvaltiossa keskitettyjen asioimispisteiden kautta, joissa osoitteenmuutokset tehdään kohdevaltion kaikille viranomaisille (paikallisviranomaisille, kouluille, lääkäreille, poliisille jne.) käyttäen lähdevaltion sähköistä henkilöllisyyttä. |
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(30) Horisontti 2020 on tutkimuksen ja innovoinnin tuleva puiteohjelma, jossa käsitellään muun muassa yhteiskunnallisia haasteita (esim. älykäs, ympäristöystävällinen ja integroitu liikenne; turvallinen, puhdas ja tehokas energia; tieto- ja viestintäteknologia terveyspalveluissa, hallinnossa ja kestävässä kehityksessä). Ohjelman tavoitteena on löytää suoria ratkaisuja Eurooppa 2020 ‑strategiassa yksilöityihin haasteisiin tukemalla toimintaa, joka kattaa koko kirjon tutkimuksesta markkinoihin. Horisontti 2020:n mukaisesti tuetaan innovaatioketjua sen kaikissa vaiheissa, erityisesti lähimpänä markkinoita olevia toimia, käyttämällä muun muassa innovatiivisia rahoitusvälineitä. Unionin rahoituksen vaikutuksen tehostamiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi Verkkojen Eurooppa -välineeseen sisältyy tiiviin synergian kehittäminen Horisontti 2020:n kanssa. | (30) Horisontti 2020 on tutkimuksen ja innovoinnin tuleva puiteohjelma, jossa käsitellään muun muassa yhteiskunnallisia haasteita (esim. älykäs, ympäristöystävällinen, esteetön ja integroitu liikenne; turvallinen, puhdas ja tehokas energia; tieto- ja viestintäteknologia terveyspalveluissa, hallinnossa ja kestävässä kehityksessä). Ohjelman tavoitteena on löytää suoria ratkaisuja Eurooppa 2020 ‑strategiassa yksilöityihin haasteisiin tukemalla toimintaa, joka kattaa koko kirjon tutkimuksesta markkinoihin. Horisontti 2020:n mukaisesti tuetaan innovaatioketjua sen kaikissa vaiheissa, erityisesti lähimpänä markkinoita olevia toimia, käyttämällä muun muassa innovatiivisia rahoitusvälineitä. Lisäksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää samoja tavoitteita näihin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa keskittymällä tutkimustulosten hyödyntämiseen ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Unionin rahoituksen vaikutuksen tehostamiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen sisältyy tiiviin synergian kehittäminen Horisontti 2020:n ja EIT:n kanssa. |
Perustelu
Koska Euroopassa on 80 miljoonaa vammaista ihmistä, väestö ikääntyy ja ympäristöasiat aiheuttavat ongelmia, liikenteen esteettömyys on yhteiskunnalle merkittävä haaste.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (30 a) Tiedonannossaan "Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta: tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat 2011–2020" komissio esitti toimia turvallisen infrastruktuurin varmistamiseksi avaintekijänä tieliikenneonnettomuuksien vähentämisessä 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä olisi näin ollen varmistettava, että unionin rahoitusta koskevissa pyynnöissä täytetään turvallisuusvaatimukset, ‑suositukset ja ‑tavoitteet, jotka on vahvistettu unionin tieliikenneturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä. Verkkojen Eurooppa ‑välineen toimivuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon onnettomuuksien väheneminen unionin 27 jäsenvaltion tieliikenneverkossa. |
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32–39 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(32) Tämän asetuksen mukaisesti täytäntöön pantavien rahoitusvälineiden olisi oltava asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] VIII osastossa ja varainhoitoasetukseen liittyvässä delegoidussa säädöksessä vahvistettujen sääntöjen sekä rahoitusvälineisiin sovellettavia parhaita toimintatapoja koskevien sääntöjen mukaisia. |
|
(33) Finanssipoliittiset toimet, joita on toteutettu monissa jäsenvaltioissa, johtavat tai ovat jo johtaneet siihen, että viranomaiset alkavat tarkastella uudelleen infrastruktuuri-investointiohjelmiaan. Tätä taustaa vasten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia on pidetty tehokkaana keinona toteuttaa infrastruktuurihankkeita, joilla varmistetaan eräiden toimintatavoitteiden toteutuminen. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen, vaihtoehtoisten energialähteiden käytön ja energia- ja resurssitehokkuuden edistäminen, kestävän liikenteen kehittäminen ja laajakaistaverkkojen käyttöönotto. Komissio antoi 19 päivänä marraskuuta 2009 yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia koskevan tiedonannon, jossa se sitoutui parantamaan tällaisten kumppanuuksien rahoituksen saatavuutta laajentamalla olemassa olevien rahoitusvälineiden soveltamisalaa. |
|
(34) Vaikka suurin osa Eurooppa 2020 ‑strategian investoinneista on saatavilla markkinoilta tai sääntelytoimenpiteillä, rahoitushaaste edellyttää julkisia tukitoimia ja unionin tukea avustuksina ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta. Rahoitusvälineiden käyttöä olisi kohdennettava markkinoiden erityisiin tarpeisiin Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteiden mukaisesti, mutta ne eivät saisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta. Ennen kuin komissio tekee päätöksen rahoitusvälineiden käyttämisestä, sen olisi tehtävä niistä ennakkoarviointi. | (34) Vaikka huomattava osa Eurooppa 2020 ‑strategian investoinneista on saatavilla markkinoilta tai sääntelytoimenpiteillä, rahoitushaaste edellyttää julkisia tukitoimia ja unionin tukea avustuksina ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta. |
| (34 a) Jotta unionin talousarviosta myönnettävien avustusten käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, kyseiset avustukset olisi kohdennettava yksinomaan sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät tuota lainkaan tai tuottavat vain vähän tuloja. |
| (34 b) Jotta varmistettaisiin tasavertaisuus pakollista käyttäjä maksaa ‑periaatetta jo soveltavien ja niiden liikennehankkeiden välillä, joissa käyttäjiltä ei peritä maksua, unionin olisi tarjottava rahoitusta myös avustamalla tuloja tuottavia liikennehankkeita. |
| (34 c) Jäsenvaltioiden finanssipoliittisilla toimilla olisi saatava viranomaiset edistämään uusiutuvia energialähteitä sekä energia- ja resurssitehokkuutta. |
| Finanssipoliittiset toimet, joita on toteutettu monissa jäsenvaltioissa tai toimivaltaisilla alueilla, johtavat tai ovat jo johtaneet siihen, että viranomaiset alkavat tarkastella uudelleen infrastruktuuri-investointiohjelmiaan. Tätä taustaa vasten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien olisi toimittava tehokkaana keinona toteuttaa infrastruktuurihankkeita, joilla varmistetaan eräiden toimintatavoitteiden toteutuminen. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen, vaihtoehtoisten energialähteiden käytön ja energia- ja resurssitehokkuuden edistäminen, kestävän liikenteen kehittäminen ja laajakaistaverkkojen käyttöönotto. Komissio antoi 19 päivänä marraskuuta 2009 yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia koskevan tiedonannon, jossa se sitoutui parantamaan tällaisten kumppanuuksien rahoituksen saatavuutta laajentamalla olemassa olevien rahoitusvälineiden soveltamisalaa. |
(35) EU:n talousarvion kokonaistarkastelun mukaan pitkän aikavälin kaupallisia mahdollisuuksia tarjoavien hankkeiden pääperiaatteena olisi oltava, että unionin varoja käytetään yhdessä rahoitus- ja pankkisektorin kanssa, erityisesti Euroopan investointipankin (EIP) ja jäsenvaltioiden julkisten rahoituslaitosten, mutta myös muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksityisen rahoitussektorin kanssa. | (35) EU:n talousarvion kokonaistarkastelun mukaan pitkän aikavälin kaupallisia mahdollisuuksia tarjoavien hankkeiden pääperiaatteena olisi oltava, että unionin varoja käytetään yhdessä rahoitus- ja pankkisektorin kanssa, erityisesti Euroopan investointipankin (EIP) ja jäsenvaltioiden julkisten rahoituslaitosten, mutta myös muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksityisen rahoitussektorin kanssa niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Kumppanuusjärjestelyissä on korostettava paikallista osaamista sekä hankkeiden ja rahoitusvälittäjien välistä suhdetta. |
| (35 a) Rahoitusvälineiden käyttöä olisi kohdennettava markkinoiden erityisiin tarpeisiin sellaisten toimien osalta, joista on unionin tasolla saatavaa lisäarvoa ja jotka ovat Verkkojen Eurooppa ‑välineen tavoitteiden mukaisia, mutta ne eivät saisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta. Niillä olisi parannettava unionin talousarviomenojen vipuvaikutusta ja saavutettava korkeammat kerrannaisvaikutukset, jotka houkuttelevat yksityisen sektorin rahoitusta. Tämä pitää erityisesti paikkansa tilanteessa, jossa luotonsaanti on vaikeaa, julkiseen talouteen kohdistuu rajoitteita ja Euroopan talouden elpymistä on tuettava. Ennen kuin komissio tekee päätöksen rahoitusvälineiden käyttämisestä, sen olisi tehtävä niistä ennakkoarviointi sen varmistamiseksi, ettei investointitilanne ole paras mahdollinen ja ettei rahoitusvälineen käyttö vääristä markkinoita. Lisäksi innovatiivisesta rahoitusvälineestä rahoitettavien hankkeiden pitäisi myös tuoda eurooppalaista lisäarvoa ja vastata Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita. |
(36) Eurooppa 2020 -strategiassa komissio lupasi hyödyntää unionin rahoitusvälineitä osana johdonmukaista rahoitusstrategiaa, jossa saatetaan yhteen unionin ja jäsenvaltioiden julkista ja yksityistä infrastruktuurirahoitusta. Tämä perustuu siihen ajatteluun, että monissa tapauksissa optimaalista heikompaan investointitilanteeseen ja markkinoiden toimintapuutteisiin voidaan vaikuttaa tehokkaammin rahoitusvälineillä kuin avustuksilla. |
|
(37) Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi ehdotettava rahoitusvälineitä, jotka edistävät yksityisen sektorin investoijien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista infrastruktuuri-investointeihin. Jotta rahoitusvälineet olisivat riittävän houkuttelevia yksityisellä sektorilla, niiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yksinkertaistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen sekä liikkumavara, jotta todettuihin rahoitustarpeisiin voitaisiin vastata joustavasti. Tällaisten välineiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvälineiden, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusväline (LGTT), riskinjakorahoitusväline (RSFF) sekä vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto (”Marguerite-rahasto”), täytäntöönpanosta. | (37) Verkkojen Eurooppa ‑välineessä olisi ehdotettava rahoitusvälineitä, jotka edistävät yksityisen sektorin investoijien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista infrastruktuuri-investointeihin. Jotta rahoitusvälineet olisivat riittävän houkuttelevia yksityisellä sektorilla, niiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yksinkertaistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen sekä liikkumavara, jotta todettuihin rahoitustarpeisiin voitaisiin vastata joustavasti. Asiasta vastaavien hallintoviranomaisten olisi kehitettävä tarvittavia kannustimia yksityisten investoijien houkuttelemiseksi. Tällaisten välineiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvälineiden, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusväline (LGTT), riskinjakorahoitusväline (RSFF), vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto ("Marguerite-rahasto") sekä Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainat, täytäntöönpanosta. |
| (37 a) Nämä innovatiiviset rahoitusvälineet, kuten hankejoukkovelkakirjat, voivat vauhdittaa Euroopan tasolla lisäarvoa tuottavan liikenneinfrastruktuurin rahoitusta. Niiden käyttöä olisi siksi kannustettava voimakkaasti, jotta unionin talousarviota hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. |
(38) Suurimman osan rahoitusvälineistä olisi oltava kaikille aloille yhteisiä, mutta jotkin välineet saattavat koskea vain tiettyä alaa. Komission yksiköt arvioivat, että laajakaistateknologian rahoitustuki perustuu ensi sijassa rahoitusvälineisiin, mutta liikenteen ja energian osalta rahoitusvälineisiin tarvittavien unionin talousarviovarojen määrän ei pitäisi olla enempää kuin kaksi miljardia euroa (liikenne) ja miljardi euroa (energia). | (38) Kun valitaan tehokkainta rahoitustuen muotoa, olisi otettava asianmukaisesti huomioon tukeen oikeutettujen hankkeiden ala- ja hankekohtaiset ominaisuudet. |
(39) Jotta rahoitusvälineiden edunsaajat edustaisivat monipuolisesti eri aloja ja vähitellen myös eri maantieteellisiä alueita kaikissa jäsenvaltioissa, komission olisi yhdessä EIP:n kanssa toteutettava yhteisiä aloitteita, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien asiantuntijakeskus (EPEC) ja Jaspers-aloite, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden kehittäessä asianmukaisia hankesuunnitelmia, joille voidaan harkita hankerahoitusta. | (39) Jotta rahoitusvälineiden edunsaajat edustaisivat monipuolisesti eri aloja ja vähitellen myös eri maantieteellisiä alueita kaikissa jäsenvaltioissa ja jotta huomioitaisiin erityisesti koheesiorahaston tuen hakemiseen oikeutetut jäsenvaltiot, komission olisi yhdessä EIP:n kanssa toteutettava yhteisiä aloitteita, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien asiantuntijakeskus (EPEC) ja Jaspers-aloite, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden kehittäessä asianmukaisia hankesuunnitelmia, joille voidaan harkita hankerahoitusta. |
| (39 a) Tämän asetuksen mukaisesti täytäntöön pantavien rahoitusvälineiden olisi oltava unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/20121 VIII osastossa ja delegoidussa säädöksessä vahvistettujen sääntöjen sekä rahoitusvälineisiin sovellettavia parhaita toimintatapoja koskevien sääntöjen2 mukaisia. |
| __________________ |
| 1 EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. |
| 2 COM(2011)xxxx, Kehys rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle. |
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(41) Välineestä myönnettävää tukea koskevia monivuotisia ohjelmia olisi kohdennettava unionin painopisteiden tukemiseen varmistamalla tarvittavien rahoitusvarojen saatavuus sekä unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Monivuotisen työohjelman täytäntöönpanon jälkeen jätettyihin liikennealan ehdotuksiin sisältyvien kustannusten tukikelpoisuuden pitäisi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014, jotta voidaan turvata yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 soveltamisalaan jo kuuluvien hankkeiden jatkuminen. | (41) Verkkojen Eurooppa ‑välineestä myönnettävää tukea koskevia monivuotisia ohjelmia olisi kohdennettava unionin painopisteiden tukemiseen varmistamalla tarvittavien rahoitusvarojen saatavuus sekä unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus, tasapuolisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Monivuotisen työohjelman täytäntöönpanon jälkeen jätettyihin liikennealan ehdotuksiin sisältyvien kustannusten tukikelpoisuuden pitäisi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014, jotta voidaan turvata yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 soveltamisalaan jo kuuluvien hankkeiden jatkuminen. |
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (42 a) Unionin tasolla saatavilla olevien resurssien niukkuus huomioon ottaen toivotun vaikutuksen saamiseksi on syytä keskittyä hankkeisiin, jotka tuovat eniten lisäarvoa unionin näkökulmasta. Unionin liikennealan tuki olisi korvamerkittävä ydinverkolle (varsinkin ydinverkkokäytäville) ja yhteistä etua koskeville liikennehallintajärjestelmähankkeille. Energia-alalla rahoitustuki olisi keskitettävä energian sisämarkkinoiden toteuttamiseen, energian toimitusvarmuuden varmistamiseen, uusiutuvan sähkön tuotannosta kulutus- ja varastointikeskuksiin siirtämisen varmistamiseen sekä yksityisten investointien houkuttelemiseen. Televiestinnän alalla rahoitusapu olisi pääasiassa kohdennettava hankkeille, jotka luovat laajakaistan kysyntää, mukaan lukien eurooppalaisen digitaalipalvelujen infrastruktuurin rakentaminen, jonka pitäisi puolestaan vilkastuttaa laajakaistaverkon käyttöönottoon tehtäviä investointeja. |
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 b kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (42 b) Energia-alalla pitäisi merkittävä osa ennakoidusta talousarviosta kohdentaa rahoitusvälineiden rahoittamiseen. Televiestintäalan yhteistä etua koskevien hankkeiden pitäisi olla tukikelpoisia ja saada unionin rahoitusta yleisluontoisiin palveluihin, horisontaalisiin painopisteisiin ja ohjelmatukitoimiin kohdistuvina avustuksina sekä ydinpalvelualustoihin kohdistuvina avustuksina ja hankintoina. Laajakaistaverkkojen käyttöönottoon ja laajakaistaverkon kysynnän lisäämiseen liittyvien toimien pitäisi olla tukikelpoisia ja saada unionin tukea eri rahoitusvälineistä. |
Perustelu
Energia- ja televiestintäalojen erityisluonteen huomioon ottaen rahoitustuen pitäisi perustua pääasiassa rahoitusvälineisiin. Siten voitaisiin estää markkinoiden vääristyminen ja varmistaa, että unionin varoja käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja että niiden vipuvaikutus on mahdollisimman suuri.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(43) Komission olisi tehtävä väli- ja jälkiarviointeja arvioidakseen rahoituksen tehokkuutta ja toimivuutta ja sen vaikutusta välineen yleisiin päämääriin ja Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteisiin. | (43) Komission olisi tehtävä väli- ja jälkiarviointeja ja tiedotettava niiden tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle arvioidakseen rahoituksen tehokkuutta ja toimivuutta ja sen vaikutusta Verkkojen Eurooppa ‑välineen yleisiin päämääriin ja Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteisiin. Komission olisi julkistettava tiedot Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen kuuluvista erityishankkeista ja päivitettävä niitä ainakin kerran vuodessa. |
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(44) Erillisissä asetuksissa esitettyjen alakohtaisten suuntaviivojen mukaisesti on laadittu luettelo painopistealueista, joilla tätä asetusta sovelletaan, ja ne olisi lueteltava liitteessä. Jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset poliittisissa painopisteissä ja teknologisissa valmiuksissa ja myös liikennevirroissa, komissiolle olisi siirrettävä liitteeseen tehtävien muutosten osalta valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti. | (44) Erillisissä asetuksissa esitettyjen alakohtaisten suuntaviivojen mukaisesti on laadittu luettelo painopistealueista, joilla tätä asetusta sovelletaan, ja ne olisi lueteltava liitteessä. Jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset poliittisissa painopisteissä ja teknologisissa valmiuksissa ja myös liikennevirroissa, komissiolle olisi siirrettävä liitteeseen tehtävien muutosten osalta valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Komission olisi asiaa valmistellessaan toteutettava asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti. |
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(47) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset. | (47) Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset. Kaikki näitä toimenpiteitä koskevat tiedot olisi kaikissa vaiheissa toimitettava täysin avoimesti parlamentille. |
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (47 a) Osapuolten välillä tehtävien sopimusten olisi oltava muodoltaan johdonmukaisia hankkeen perusteiden ja olosuhteiden kanssa ja niiden olisi taattava tasapuolinen ja laaja kilpailu julkisten hankintamenettelyjen kohteena olevista hankkeista, joita yhteisrahoitetaan Verkkojen Eurooppa ‑välineestä. |
| Jotta voidaan toimia taloudellisesti mahdollisimman kannattavasti ja panna hanke täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti, olisi sopimuksen perusehtojen oltava tasapuoliset ja riskejä vastaavat; tätä periaatetta olisi sovellettava kansallisista tai kansainvälisistä normeista riippumatta. |
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 b kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (47 b) Jotta voidaan taata laaja ja tasapuolinen kilpailu hankkeista, joita rahoitetaan Verkkojen Eurooppa ‑välineestä, sopimusmuodon olisi vastattava hankkeelle asetettuja tavoitteita ja hankkeen olosuhteita. Sopimusehdot olisi laadittava siten, että sopimukseen liittyvät riskit jakautuvat tasapuolisesti, jotta hanke voidaan toteuttaa taloudellisesti mahdollisimman kannattavasti ja tehokkaasti. Tätä periaatetta olisi sovellettava riippumatta siitä, käytetäänkö kansallista vai kansainvälistä sopimusmallia. |
Perustelu
Joissakin unionin jäsenvaltioissa on hankintaviranomaisten keskuudessa yleistynyt käytäntö soveltaa yleisten sopimusehtojen sijaan erityisiä sopimusehtoja ja siten muuttaa riskien jakautumista julkisissa hankkeissa. Tällaisilla riskienjaon muutoksilla on negatiivisia vaikutuksia paitsi kulloisenkin toimeksisaajan sopimustilanteeseen myös yleiseen kilpailuympäristöön kyseisissä maissa sekä itse hankkeeseen.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 c kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (47 c) Jotta varmistetaan laaja ja tasapuolinen kilpailu hankkeissa, jotka hyötyvät Verkkojen Eurooppa ‑välineen varoista, tarjousten on perustuttava tasapuolisiin ja avoimiin sopimusehtoihin ja käytetyn sopimusmuodon on oltava hankkeen tavoitteisiin ja olosuhteisiin sopiva. |
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(48) Eräitä unionin edun mukaisista infrastruktuurihankkeista voi olla tarpeen ulottaa naapurimaihin, EU-jäsenyyteen valmistautuviin maihin ja muihin kolmansiin maihin sekä niiden läpi. Verkkojen Eurooppa ‑välineen olisi tarjottava yksinkertaistettuja menettelyjä näiden infrastruktuurien yhdistämiseksi ja rahoittamiseksi siten, että voidaan varmistaa unionin talousarvion sisäisten ja ulkoisten välineiden keskinäinen johdonmukaisuus. | (48) Eräitä unionin edun mukaisista infrastruktuurihankkeista voi olla tarpeen ulottaa naapurimaihin, EU-jäsenyyteen valmistautuviin maihin ja muihin kolmansiin maihin, kuten eteläisen ja itäisen Välimeren alueen maihin, joilla on huomattavasti aurinkoenergiaa, joka voitaisiin tuoda unioniin pitkän matkan sähköyhteyksien kautta, sekä niiden läpi. Verkkojen Eurooppa ‑välineen on tarjottava yksinkertaistettuja menettelyjä näiden infrastruktuurien yhdistämiseksi ja rahoittamiseksi siten, että voidaan varmistaa unionin talousarvion sisäisten ja ulkoisten välineiden keskinäinen johdonmukaisuus. Mukana olevien komission pääosastojen asianmukainen koordinointi on välttämätöntä, jotta näille hankkeille, erityisesti merten valtateihin liittyville hankkeille, ei luotaisi esteitä. |
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (48 a) Kolmansissa maissa perustettujen yritysten osallistuminen on ehdoton edellytys Verkkojen Eurooppa ‑välineen tavoitteiden saavuttamiselle, koska ne voivat tuoda hankkeisiin kokemusta ja teknistä asiantuntemusta. Olisi kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että nämä yritykset noudattavat työ-, sosiaali- ja ympäristölainsäädäntöä. Tämä on eurooppalaisen yhteiskunnan voimistuva vaatimus. Komissiolle olisi näin ollen tarjottava keinot tämän tehtävän toteutukseen, jotta edistetään unionin yritysten ja kolmansien maiden tervettä kilpailua. |
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 b kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (48 b) Kolmansissa maissa perustettujen yritysten osallistumista unionin rahoittamiin hankkeisiin on täydennettävä vastavuoroisuuden vaatimuksella kauppasuhteissa. Tämän vuoksi unionin yritysten on voitava hyödyntää vastaavia mahdollisuuksia kyseisissä kolmansissa maissa. |
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
1 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Kohde | Kohde ja soveltamisala |
Tällä asetuksella perustetaan Verkkojen Eurooppa ‑väline ja määritetään edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja televiestinnän infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. | Tällä asetuksella perustetaan Verkkojen Eurooppa ‑väline ja määritetään edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea, sekä monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 mukaiset määrärahat ja niiden hallinnointivälineet yhteistä etua koskevien liikenteen, energian ja televiestinnän infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi ja näiden alojen välisen synergian hyödyntämiseksi. |
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(2) ’rajatylittävällä osuudella’ osuutta, joka turvaa yhteistä etua koskevan hankkeen jatkuvuuden vähintään kahden jäsenvaltion välillä tai jäsenvaltion ja naapurimaan välillä; | (2) ’rajatylittävällä osuudella’ osuutta, joka turvaa yhteistä etua koskevan hankkeen jatkuvuuden kummallakin puolella kahden jäsenvaltion rajaa sijaitsevien lähimpien kaupunkisolmukohtien, sellaisina kuin ne määritellään [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoista] annetun asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 3 artiklan o kohdassa, välillä tai jäsenvaltion ja naapurimaan välillä; |
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (2 a) 'naapurimaalla' Euroopan naapuruuspolitiikkaan, kuten strategiseen kumppanuuteen, tai laajentumispolitiikkaan, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvaa maata; |
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 b kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (2 b) ’kolmannella maalla’ tarkoitetaan kaikkia naapurimaita ja kaikkia muita maita, joiden kanssa unioni voi tehdä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi; |
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 4 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(4) ’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, kuten valmistelevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimenpiteet, kuten ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja ‑kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi asianomaisten kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu; | (4) ’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, kuten valmistelevat tutkimukset, kartoitukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimenpiteet, kuten ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja ‑kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi asianomaisten kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu; |
Perustelu
Kartoitus, etenkin laajakaistaverkkojen kartoitus, on sisällytettävä 'tutkimuksiin', joita voidaan rahoittaa avustuksin.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 5 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(5) ’ohjelmatukitoimilla’ liitännäistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen Verkkojen Eurooppa ‑välineen ja yksittäisten alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi; näitä ovat esimerkiksi palvelut (erityisesti tekninen apu) sekä valmistelutoimet, toteutettavuustutkimukset ja koordinointi-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimet, jotka ovat välittömästi tarpeen tämän välineen hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, erityisesti tutkimukset, kokoukset, tiedotus, infrastruktuurin kartoitus, kummitoiminta (twinning), tiedon levittäminen, valistus- ja viestintätoimet, tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyvät menot sekä kaikki muut teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka voivat olla tarpeen tämän välineen hallinnoimiseksi tai yksittäisten alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi; | (5) 'ohjelmatukitoimilla' kaikkia liitännäistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen Verkkojen Eurooppa -välineen ja yksittäisten alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi; näitä ovat esimerkiksi palvelut (erityisesti tekninen ja rahoitusjärjestelyihin liittyvä apu) sekä valmistelutoimet, toteutettavuustutkimukset, sidosryhmien kuuleminen sekä koordinointi-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimet, jotka ovat tarpeen yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelun helpottamiseksi erityisesti koheesiomaissa ja rahoituksen saamiseksi tämän asetuksen nojalla tai rahoitusmarkkinoilta tai jotka ovat välittömästi tarpeen tällä asetuksella perustettavan välineen hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta; tähän sisältyvät erityisesti tutkimukset, kokoukset, tiedotus, infrastruktuurin kartoitus, tiedon levittäminen, valistus- ja viestintätoimet ja yhteiset toimet, välinettä koskevien tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyvät menot sekä kaikki muut komissiolle aiheutuvat teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka voivat olla tarpeen kyseisen välineen hallinnoimiseksi tai yksittäisten alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi; |
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 6 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(6) ’toimella’ mitä tahansa rahoituksellisesti, teknisesti tai ajallisesti riippumatonta toimintaa, joka on tarpeen yhteistä etua koskevan hankkeen toteuttamiseksi; | (6) 'toimella' mitä tahansa rahoituksellisesti ja teknisesti yksilöitävissä olevaa ja ajallisesti rajattua toimintaa, joka on tarpeen yhteistä etua koskevan hankkeen toteuttamiseksi; |
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 9 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(9) ’täytäntöönpanoelimellä’ edunsaajan toimen täytäntöönpanijaksi nimeämää julkista tai yksityistä yritystä tai elintä, jos edunsaaja on jäsenvaltio tai kansainvälinen organisaatio. Edunsaaja päättää tällaisesta nimeämisestä omalla vastuullaan ja jos siihen tarvitaan hankintasopimusta, noudattaen julkisia hankintoja koskevia sovellettavia sääntöjä; | (9) ’täytäntöönpanoelimellä’ edunsaajan toimen täytäntöönpanijaksi nimeämää julkista tai yksityistä yritystä tai elintä, jos edunsaaja on jäsenvaltio tai kansainvälinen organisaatio. Edunsaaja päättää tällaisesta nimeämisestä omalla vastuullaan ja jos siihen tarvitaan hankintasopimusta, noudattaen julkisia hankintoja koskevia sovellettavia unionin sääntöjä; |
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 9 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (9 a) 'kattavalla verkolla' asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] II luvussa yksilöityä liikenneinfrastruktuuria; |
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 12 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(12) ’pullonkaulalla’ fyysistä estettä, josta aiheutuva järjestelmäkatkos vaikuttaa kaukoliikennevirtojen sujuvuuteen. Tällaisen esteen vaikutuksia voidaan lieventää uudella infrastruktuurilla, kuten silloilla tai tunneleilla, joissa on otettu huomioon esimerkiksi kaltevuuskulmiin, kaarevuussäteisiin ja raideleveyteen liittyvät ongelmat. Olemassa olevan infrastruktuurin parantamistarvetta ei tule pitää pullonkaulana; | (12) ’pullonkaulalla’ fyysistä ja/tai toiminnallista liikenteen alan estettä, josta aiheutuva järjestelmäkatkos vaikuttaa kaukoliikennevirtojen sujuvuuteen ja joka voidaan poistaa uudella infrastruktuurilla tai olemassa olevan infrastruktuurin huomattavalla parantamisella, joka voisi merkittävästi edistää pullonkaulojen aiheuttamien ongelmien ratkaisua; |
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 20 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (20 a) 'alojen välisellä synergialla' toimien toteuttamista vähintään kahdella tässä asetuksessa tarkoitetusta kolmesta alasta (liikenne, energia ja televiestintä) samanlaisten tai toisiaan täydentävien etujen ja tavoitteiden saavuttamiseksi siten, että kyseiset toimet aiheuttavat mahdollisimman vähän kustannuksia ja/tai tuottavat mahdollisimman hyviä tuloksia yhteisen rahoituksen, tekniikan ja/tai henkilöstön ansiosta; |
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 20 b kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (20 b) 'erillisellä verkolla' asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 3 artiklan q q kohdan määritelmän mukaista jäsenvaltion tai sen osan rautatieverkkoa; |
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – johdantokappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Verkkojen Eurooppa -välineen on mahdollistettava Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelu ja toteuttaminen energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä on erityisesti tuettava sellaisten hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uuden infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen liikenteen, energian ja televiestinnän alalla. Tätä varten Verkkojen Eurooppa -välineellä on oltava seuraavat tavoitteet: | Verkkojen Eurooppa -välineen on mahdollistettava Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelu ja toteuttaminen energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä on erityisesti tuettava sellaisten hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uuden infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen liikenteen, energian ja televiestinnän alalla sekä puuttuvan infrastruktuurin asettaminen etusijalle. Tätä varten Verkkojen Eurooppa -välineellä on oltava seuraavat tavoitteet: |
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – a alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(a) edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua kehittämällä uudenaikaisia ja suorituskykyisiä Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko Euroopan unionille sisämarkkinoiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin yksityisiin ja julkisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea ja käyttämällä hyväksi eri alojen välistä synergiaa. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä ja erityisesti niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla. | (a) edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti kehittämällä uudenaikaisia, suorituskykyisiä ja tulevaisuuden liikennevirrat huomioon ottavia Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko unionille sisämarkkinoiden kilpailukyvyn parantamiseen maailmanmarkkinoilla ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin julkisiin, yksityisiin tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea hankkeiden kannalta hyödyllisellä tavalla. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten, yksityisten tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteisten investointien määrällä ja muun muassa niihin hankkeisiin tehtyjen investointien määrällä, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla. |
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – b alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(b) auttaa unionia saavuttamaan tavoitteensa, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 prosentilla, energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä siten, että samalla varmistetaan yhteisvastuullisuuden lisääntyminen jäsenvaltioiden välillä. | (b) auttaa unionia saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteensa, jotka koskevat muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 20 prosentilla verrattuna vuoden 1990 tasoihin ja energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla sekä uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä siten, että osaltaan edistetään hiilestä irtautumista koskevia unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita ja että samalla varmistetaan yhteisvastuullisuuden lisääntyminen jäsenvaltioiden välillä. |
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – b a alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (b a) parantaa tämän asetuksen nojalla käytettyjen varojen tehokkuutta. Tämän tavoitteen toteutumista arvioidaan komission saavuttamilla mittakaavaeduilla Verkkojen Eurooppa ‑välineen hallinnoinnissa rahoituksen, tekniikan ja henkilöstön alalla sekä tarvittaessa sellaisten hankkeiden kokonaismäärällä, joiden toteutuksessa on hyödynnetty mainittujen alojen välistä synergiaa. |
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – b b alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (b b) tukea hankkeita, jotka tuottavat Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa ja hyödyttävät yhteiskuntaa merkittävästi ja joille markkinat eivät tarjoa riittävää rahoitusta. |
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – johdantokappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Edellä 3 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden lisäksi Verkkojen Eurooppa -välineellä on edistettävä seuraavien alakohtaisten tavoitteiden saavuttamista: | 1. Edellä 3 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden toteuttamista rajoittamatta Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on edistettävä seuraavien alakohtaisten tavoitteiden saavuttamista: |
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
i) poistetaan pullonkauloja ja rakennetaan puuttuvia yhteyksiä; näiden tavoitteiden toteutumista mitataan niiden uusien ja parannettujen rajatylittävien yhteyksien ja liikennereiteiltä poistettujen pullonkaulojen määrällä, joihin on myönnetty tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineestä; | i) poistetaan pullonkauloja ja rakennetaan puuttuvia yhteyksiä erityisesti rajatylittävillä osuuksilla; näiden tavoitteiden toteutumista mitataan niiden uusien ja parannettujen rajatylittävien yhteyksien ja liikennereiteiltä poistettujen, kaikkia liikennemuotoja koskevien pullonkaulojen määrällä, joihin on myönnetty tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineestä; |
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
ii) varmistetaan kestävä ja tehokas liikenne pitkällä aikavälillä; tätä mitataan tavanomaisen rautatieverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa sekä suurnopeusrataverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa; | ii) varmistetaan kestävä ja tehokas liikenne pitkällä aikavälillä; tätä mitataan niiden rautatie- ja sisävesiverkkojen pituudella, jotka on perustettu tai joita on parannettu täyttämään ydinverkon vaatimukset, joista säädetään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 45 artiklan 2 kohdassa, sekä tieliikenteen ydinverkkoa käyttävien ajoneuvojen vaihtoehtoisten energialähteiden jakelupisteiden määrällä 27 jäsenvaltion EU:ssa; |
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
iii) optimoidaan liikennemuotojen yhdentäminen ja yhteenliittäminen ja tehostetaan liikennepalvelujen yhteentoimivuutta. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan rautatieverkkoon yhdistettyjen satamien ja lentoasemien määrällä. | iii) optimoidaan liikennemuotojen yhdentäminen ja yhteenliittäminen ja tehostetaan liikennepalvelujen multimodaalisuutta ja esteettömyyttä. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan rautatieverkkoon yhdistettyjen sisävesi- ja merisatamien ja lentoasemien määrällä sekä uusien multimodaalisten logistiikkakeskusten ja merten moottoriteiden määrällä. |
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii a alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| iii a) optimoidaan liikennemuotojen yhteentoimivuus ja turvallisuus. Tämän tavoitteen toteutumista mitataan älykkäillä liikenteenhallintajärjestelmillä (ERTMS ja RIS) varustettujen teiden kilometrimäärällä, eurooppalaisen standardin mukaista nimellisraideleveyttä noudattavien rautateiden kilometrimäärällä sekä tieliikenteen älykkään hallintajärjestelmän ITS:n, SESAR-hankkeen ja VTMIS-järjestelmän toteutusasteella. |
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii b alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| iii b) valmistaudutaan tuleviin liikennevirtoihin. |
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii c alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| iii c) mahdollistetaan hiilen poistaminen kaikista liikennemuodoista siirtymällä innovatiivisiin vähähiilisiin ja energiatehokkaisiin liikenneteknologioihin sekä vaihtoehtoisten työntövoimajärjestelmien käyttöönotto ja vähähiiliseen talouteen ja liikennejärjestelmään siirtymisen tueksi tarvittava asianmukainen infrastruktuuri. |
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
i) energian sisämarkkinoiden yhdentymisen sekä sähkö- ja kaasuverkkojen rajatylittävän yhteentoimivuuden edistäminen, myös varmistamalla, ettei yksikään jäsenvaltio ole eristyksissä Euroopan verkoista; tätä mitataan niiden hankkeiden määrällä, joilla tosiasiallisesti liitetään yhteen jäsenvaltioiden verkkoja ja poistetaan sisäisiä pullonkauloja; | i) kilpailukyvyn parantaminen edistämällä energian sisämarkkinoiden yhdentymistä sekä sähkö- ja kaasuverkkojen rajatylittävää yhteentoimivuutta, myös varmistamalla, ettei yksikään jäsenvaltio ole eristyksissä Euroopan verkoista tai riippuvainen yhdestä lähteestä; tätä mitataan niiden hankkeiden määrällä, joilla tosiasiallisesti vaikutetaan eri lähteiden väliseen kilpailuun ja hintojen lähentämiseen kaasumarkkinoilla liittämällä yhteen jäsenvaltioiden verkkoja ja poistamalla sisäisiä pullonkauloja; |
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
ii) unionin toimitusvarmuuden parantaminen, jota mitataan järjestelmien vikasietoisuuden ja toimintavarmuuden kehittymisellä sekä sellaisten hankkeiden määrällä, jotka ovat auttaneet toimituslähteiden, toimittajaosapuolien ja reittien monipuolistamisessa; | ii) unionin toimitusvarmuuden parantaminen sekä sähkö- että kaasualalla; tätä mitataan järjestelmien vikasietoisuuden, tehokkuuden ja toimintavarmuuden kehittymisellä, älykkäiden energiaverkkojen käyttöön ottamisella, energiainfrastruktuurivarojen optimaalisella hyödyntämisellä, uusiutuvien energialähteiden integroimisella sekä sellaisten hankkeiden määrällä, jotka ovat auttaneet toimituslähteiden, toimittajaosapuolien ja reittien monipuolistamisessa; |
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
iii) kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen erityisesti edistämällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian integroimista siirtoverkkoon ja kehittämällä hiilidioksidiverkkoja; tämän mittaaminen perustuu uusiutuvista lähteistä tuotetun energian siirtoihin tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin sekä niiden hiilidioksidipäästöjen summaan, jotka on vältetty Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen hankkeiden avulla. | iii) kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen erityisesti edistämällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian integroimista siirto- ja jakeluverkkoon, parantamalla energiatehokkuutta ja kehittämällä älykkäitä energiaverkkoja ja hiilidioksidiverkkoja; tämän mittaaminen perustuu uusiutuvista lähteistä tuotetun energian siirtoihin tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin, mahdolliseksi tehdyn kysynnänohjauksen osuuteen, älykkäiden sähköverkkojen määrään sekä niiden hiilidioksidipäästöjen summaan, jotka on vältetty Verkkojen Eurooppa ‑välineestä tuettujen hankkeiden avulla, sekä Euroopan energiajärjestelmään liitettyjen uusiutuvien energialähteiden yhteenlaskettuun megawattimäärään. |
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta – i alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| -i) laajakaistapalvelujen kysynnän piristäminen ja luominen edistämällä kansallisten julkisten palvelujen verkkoon liittämistä ja yhteentoimivuutta sekä tällaisiin verkkoihin pääsyä; tätä mitataan sillä, miten suuri prosenttiosuus kansalaisista ja yrityksistä käyttää julkisia palveluja verkossa, sekä tällaisten palvelujen rajatylittävällä saatavuudella; |
i) nopeiden ja ultranopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönoton ja yleistymisen nopeuttaminen, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; tätä mitataan laajakaistan ja ultranopean laajakaistan kattavuudella ja niiden kotitalouksien lukumäärällä, joilla on yli 100 Mbit/s:n laajakaistaliittymä; | i) nopeiden ja ultranopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönoton ja yleistymisen nopeuttaminen nykyiseen ja tulevaan kysyntään vastaamiseksi, digitaalisen kuilun poistamiseksi ja kilpailukyvyn, työllisyyden ja kasvun edistämiseksi, myös yhdistämällä verkkoon pieniä ja keskisuuria yrityksiä; tätä mitataan laajakaistan kattavuudella ja niiden kotitalouksien lukumäärällä, joilla on laajakaistaliittymä, jonka nopeus on vähintään 100 Mbit/s tai 1 Gbit/s; |
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 on 50 000 000 0001 euroa. Määrä jakautuu 3 artiklassa tarkoitettujen alojen välillä seuraavasti: | 1. Liikenne-, energia- ja televiestintäalan Euroopan laajuisten verkkojen arvioitu investointitarve vuoteen 2020 mennessä on 970 000 000 000 euroa. Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 on [50 000 000 0001 euroa]. Määrä jakautuu 3 artiklassa tarkoitettujen alojen välillä seuraavasti: |
a) liikenne: 31 694 000 000 euroa, josta 10 000 000 000 euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen; | a) liikenne: [31 694 000 000 euroa], josta [10 000 000 000 euroa] on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen; |
b) energia: 9 121 000 000 euroa; | b) energia: [9 121 000 000 euroa]; |
c) televiestintä: 9 185 000 000 euroa. | c) televiestintä: [9 185 000 000 euroa]. |
__________________ | __________________ |
1 Kaikki luvut vuoden 2011 käypinä hintoina. Vastaavat määrät käypinä hintoina esitetään säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä. | 1 Monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevaa päätöstä odottaessa. |
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
2. Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoitus voi kattaa menoja, jotka koskevat valmistelua, seurantaa, valvontaa, tarkastuksia ja arviointia, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia, jos ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin, sekä tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle voi aiheutua ohjelman hallinnoimisesta. | 2. Verkkojen Eurooppa ‑välineen kokonaisrahoitus kattaa seuraavat menot: |
| a) jäljempänä 7 artiklassa tarkoitettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden tukitoimet; |
| b) edellä 2 artiklan 5 kohdassa määritellyt ohjelmatukitoimet 1,5 prosenttiin asti; |
Myönnettävällä rahoituksella voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen asetuksen (EY) N:o 680/2007 mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelmaan. Määrärahoja voidaan tarvittaessa sisällyttää samanlaisten menojen kattamiseksi talousarvioon vuoden 2020 jälkeen, jotta sellaisten toimien hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen vielä 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä. | c) teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen asetuksen (EY) N:o 680/2007 mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelmaan. |
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
3. Kun 26 artiklan 1 kohdan mukainen väliarviointi on tehty, komissio voi siirtää määrärahoja 1 kohdassa vahvistettujen eri alojen välillä, lukuun ottamatta koheesiorahastosta siirrettyä 10 000 000 000 euroa, joka käytetään liikenteen alan hankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. | 3. Kun 26 artiklan 1 kohdan mukainen väliarviointi on tehty, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat komission ehdotuksesta ja sen jälkeen, kun asianomaisia komiteoita on kuultu, siirtää määrärahoja 1 kohdassa vahvistettujen eri alojen välillä, lukuun ottamatta koheesiorahastosta siirrettyjä [10 000 000 000 euroa]1, jotka käytetään liikenteen alan hankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. |
| __________________ |
| 1 Monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevaa päätöstä odottaessa. |
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 3 a. Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa. |
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 1 a. Työohjelmissa on vahvistettava avustusmuodot, hankintamenettelyt ja rahoitusvälineet, joita suunniteltujen painopisteiden rahoittamiseen saa käyttää. |
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
2. Komissio voi antaa osan Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanosta asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varanhoitoasetus] 55 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille. | 2. Komissio voi vaikutustenarvioinnin jälkeen antaa osan Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanosta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 55 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 59 artiklassa tarkoitetuille elimille, kuten TEN-T-toimeenpanovirastolle, jos niin voidaan edistää Verkkojen Eurooppa ‑välineen optimaalista ja tehokasta hallinnointia kolmella mainitulla alalla. |
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Liikenteen alalla julkisina hankintoina ja rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti myönnettävään unionin rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, jotka edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. Ainoastaan seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea avustuksina: | Liikenteen alalla julkisina hankintoina ja rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti myönnettävään unionin rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, jotka edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. Ainoastaan seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea avustuksina: |
a) toimet ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] III luvun mukaisesti, mukaan lukien uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönotto asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 39 artiklan mukaisesti; | a) toimet ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] III luvun mukaisesti, mukaan lukien uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönotto kyseisen asetuksen mukaisesti sekä tämän asetuksen liitteenä olevassa I osassa ennalta yksilöidyt painopisteet; |
b) tutkimukset yhteistä etua koskevia hankkeita varten siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa; | b) tutkimukset yhteistä etua koskevia hankkeita varten siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa sekä tutkimukset niitä rajatylittäviä ensisijaisia hankkeita varten, jotka on määritelty unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010 liitteessä III; |
c) yhteistä etua koskevia hankkeita tukevat toimet siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa; | c) yhteistä etua koskevia hankkeita tukevat toimet siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa; |
| c a) ydinverkon kaupunkisolmukohtia tukevat toimet; |
d) toimet liikenteenhallintajärjestelmien tukemiseksi asetuksen XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 37 artiklan mukaisesti; | d) toimet liikenteenhallintajärjestelmien tukemiseksi asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 37 artiklan mukaisesti; |
e) toimet tavaraliikennepalvelujen tukemiseksi asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 38 artiklan mukaisesti; | e) toimet tavaraliikennepalvelujen tukemiseksi asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 38 artiklan mukaisesti; |
f) toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla nykyiseen liikkuvaan kalustoon; | f) toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla nykyiseen liikkuvaan kalustoon yhteistyössä muun muassa rautatieteollisuuden kanssa; |
g) ohjelmatukitoimet. | g) ohjelmatukitoimet. |
Rajatylittävään osuuteen tai sen osaan liittyviin liikenteen alan toimiin saadaan myöntää unionin rahoitustukea, jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä tai asianomaisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä on tehty kirjallinen sopimus rajatylittävän osuuden päätökseen saattamisesta. Edellä tarkoitettua kirjallista sopimusta ei poikkeuksellisesti edellytetä, jos hanke on välttämätön naapurijäsenvaltion tai kolmannen maan verkkoon liittämiseksi, vaikkei hanke varsinaisesti ulotu rajan yli. | Rajatylittävään osuuteen tai sen osaan liittyviin liikenteen alan toimiin saadaan myöntää unionin rahoitustukea, jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä tai asianomaisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tehdään kirjallinen sopimus rajatylittävän osuuden toteuttamisesta tai päätökseen saattamisesta. |
Avustuksina myönnettävää rahoitusta hankkeille, joilla on merkittäviä käyttäjäperustaisia tulolähteitä, on saatavilla ensi sijassa hankkeiden valmisteluun ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden arviointiin. |
|
| ____________ |
| 1 EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1. |
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
3. Energia-alalla erityisedellytyksistä, joilla toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi ovat oikeutettuja rahoitusvälineinä ja avustuksina myönnettävään unionin rahoitustukeen tämän asetuksen mukaisesti, säädetään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklassa. | 3. Energia-alalla erityisedellytyksistä, joilla toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi ovat oikeutettuja rahoitusvälineinä ja avustuksina myönnettävään unionin rahoitustukeen tämän asetuksen mukaisesti, säädetään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklassa. |
| Energia-alalle 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa suunnitellussa kokonaisrahoituksessa on asetettava etusijalle rahoitusvälineiden käyttö, jotta tehostetaan unionin rahoitustuen kerrannaisvaikutusta tämän asetuksen 14 ja 15 artiklan mukaisesti. |
| Tätä varten komission on varmistettava, että rahoitustukea myönnetään pääasiassa rahoitusvälineiden kautta, edellyttäen että ne menestyvät riittävän hyvin markkinoilla. |
| Avustuksia käytetään toimiin, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia hankkeen liiketoimintasuunnitelman ja muiden tahojen, erityisesti mahdollisten sijoittajien, luotonantajien tai kansallisen sääntelyviranomaisen, tekemien arviointien mukaan ja joiden osalta rahoitusväline ei riittäisi myönteisen investointipäätöksen tekoon. |
| Lisäksi valinta olisi tehtävä sen mukaan, missä määrin hanke myötävaikuttaa yhden tai useamman olennaisen tavoitteen saavuttamiseen: |
| – energian sisämarkkinoiden yhdentymisen sekä sähkö- ja kaasuverkkojen rajatylittävän yhteentoimivuuden edistäminen painottaen energiahuoltoa koskevan eristäytyneisyyden poistamista; |
| – unionin toimitusvarmuuden parantaminen tehostamalla järjestelmien vikasietoisuutta ja toimintavarmuutta; |
| – kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen muun muassa varmistamalla uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirto tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin. |
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 3 a. Ensimmäisissä kahdessa työohjelmassa on etusijalle asetettava hankkeet ja toimet, joilla pyritään poistamaan energiahuoltoa koskeva eristyneisyys ja energia-alan pullonkaulat, ja vähintään 75 prosenttia tämän asetuksen nojalla energia-alalle kaavaillusta rahoituksesta on kohdennettava sähköinfrastruktuurihankkeisiin. |
| Lisäksi Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tuettava hankkeita, jotka koskevat uusiutuvaa energiaa ja älykkäitä sähköverkkoja (siirron ja jakelun tasolla) sellaisten riskinjakovälineiden kautta, jotka kuuluvat 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin. |
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
4. Televiestinnän alalla kaikki toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi sekä asetuksen XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] liitteessä I vahvistetut ohjelmatukitoimet ovat oikeutettuja unionin rahoitustukeen, joka myönnetään avustuksena, julkisena hankintana tai rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti. | 4. Televiestinnän alalla kaikki toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi sekä asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] liitteessä I tarkoitetut ohjelmatukitoimet ovat oikeutettuja unionin rahoitustukeen seuraavasti: |
| – yleisluonteiset palvelut, ydinpalvelualustat ja ohjelmatukitoimet rahoitetaan avustuksilla ja/tai julkisilla hankinnoilla; |
| – laajakaistaverkkoja koskevat toimet rahoitetaan pääsääntöisesti rahoitusvälineillä; |
| – laajakaistaverkkoja koskevat toimet voidaan rahoittaa myös avustuksilla, jos kyseessä ovat hankkeet, joilla vähennetään digitaalista kuilua ja yhdistetään verkkoon maaseutu- ja vuoristoalueet sekä syrjäiset tai harvaan asutut alueet tai saaret, sisämaa-alueet ja syrjäisimmät alueet, edellyttäen että tuen myöntäminen rahoitusvälineen kautta ei riittäisi myönteisen investointipäätöksen tekoon. |
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 4 a. Vähintään kahden Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen liittyvän alan kanssa synergioita luovaan ja yhteistä etua koskevaan hankkeeseen liittyviä sekä liitteen III osan a kohdassa ilmoitettuja toimenpiteitä varten voidaan myöntää unionin rahoitustukea tämän asetuksen ehtojen mukaisesti. |
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Työohjelmissa on vahvistettava avustusmuodot, joita kyseisten toimien rahoittamiseen saa käyttää. | Jäljempänä 17 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa on vahvistettava avustusmuodot, joita kyseisten toimien rahoittamiseen saa käyttää. |
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 5 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
5. Ympäristönsuojelua ja unionin säännöstön noudattamista koskeviin tutkimuksiin liittyvät menot voivat olla tukikelpoisia. | 5. Ympäristönsuojelua ja unionin säännöstön noudattamista koskeviin tutkimuksiin liittyvät menot ovat tukikelpoisia. |
Perustelu
Direktiivien 85/337 ja 2001/42 säännösten edellyttämät ympäristövaikutusten arvioinnit ovat välttämättömiä ja pakollisia ja asianmukaisesti tukikelpoisia.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 6 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
6. Maan ostoon liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. | 6. Maan ostoon liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia, paitsi jos kyseisiä hankkeita tuetaan koheesiorahastosta siirretyillä määrärahoilla. |
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
4. Kolmannet maat ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit saavat osallistua yhteistä etua koskevia hankkeita edistäviin toimiin, jos se on tarpeen jonkin yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. | 4. Kolmannet maat ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit saavat osallistua yhteistä etua koskevia hankkeita edistäviin toimiin erityisesti energian toimituslähteiden monipuolistamisen ja energian toimitusvarmuuden alalla, jos se on tarpeen jonkin yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja asianmukaisesti perusteltua. |
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Ne eivät voi saada tämän asetuksen mukaista rahoitusta, ellei se ole välttämätöntä tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. | Ne eivät voi saada tämän asetuksen mukaista rahoitusta, joka myönnetään avustuksena, ellei se ole välttämätöntä tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja kun on varmistettu, ettei kyseiseen toimeen voida myöntää rahoitustukea muiden Verkkojen Eurooppa ‑välineessä tarkoitettujen menetelmien tai muiden unionin ohjelmien kautta. Erityisesti merten valtateiden kehityshankkeissa komissio luo suotuisat edellytykset näiden hankkeiden kehittämiselle sellaisilla alueilla sijaitsevien kolmansien maiden kanssa, joille unioni aikoo laajentua. |
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 kohta – 3 alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Tämän asetuksen mukaista rahoitusta voi yhdistää muiden asiaankuuluvien unionin asetusten soveltamisalaan kuuluvaan rahoitukseen, jos se on tarpeen yhteistä etua koskevia hankkeita edistävien asiaankuuluvien toimien toteuttamiseksi tehokkaammin kolmansissa maissa asetusten (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat], (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] ja (EU) N:o XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa komissio voi päättää täytäntöönpanosäädöksellä yhdestä sääntökokonaisuudesta, jota olisi sovellettava täytäntöönpanoon. | Poistetaan. |
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 6 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
6. Monivuotisissa ja vuotuisissa työohjelmissa voi olla erityisiä lisäsääntöjä ehdotusten tekemisestä. | 6. Jäljempänä 17 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa ja vuotuisissa työohjelmissa voi olla erityisiä lisäsääntöjä ehdotusten tekemisestä. |
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta – b alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
b) avustukset töihin: | b) avustukset töihin: |
i) rautatie- ja sisävesiliikenne: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; rahoitusosuus voidaan korottaa 30 prosenttiin, jos toimi koskee pullonkauloja; rahoitusosuus voidaan korottaa 40 prosenttiin, jos toimi koskee rajatylittäviä osuuksia; | i) rautatie- ja maantieverkot niissä jäsenvaltioissa, joilla ei ole alueellaan rautatieverkkoa, tai jäsenvaltiossa, jossa on asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 3 artiklan q q alakohdassa määritelty eristyksissä oleva verkko ilman rautateiden kaukoliikenteen tavaraliikennettä: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; rahoitusosuus voidaan korottaa 30 prosenttiin, jos toimi koskee pullonkauloja; rahoitusosuus voidaan korottaa 40 prosenttiin, jos toimi koskee rajatylittäviä osuuksia ja sillä edistetään rautateiden yhteentoimivuutta; |
| i a) sisävesiliikenne: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; rahoitusosuus voidaan korottaa 40 prosenttiin, jos toimi koskee pullonkauloja tai rajatylittäviä osuuksia; |
ii) sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemiin, toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla olemassa olevaan liikkuvana kalustoon sekä satamien ja multimodaalikeskusten kehittäminen: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. | ii) sisämaan liikenneyhteydet sisävesi- ja merisatamiin ja lentoasemiin sekä satamien ja multimodaalikeskusten kehittäminen: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; |
| ii a) toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla nykyiseen liikkuvaan kalustoon: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista yhden prosentin yhdistettyyn enimmäismäärään asti 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista talousarviovaroista; |
| ii b) liikenteen (infrastruktuuri ja palvelut) suurempi esteettömyys vammaisille: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 30 prosenttia mukautustöiden tukikelpoisista kustannuksista, jotka eivät missään tapauksessa saa ylittää 10:tä prosenttia töiden tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta – c–c a alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin: | c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin: |
i) Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS): unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; | i) Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS), jokiliikenteen tietopalvelu (RIS), alusliikennettä koskeva seuranta- ja tietojärjestelmä (VTMIS), SESAR sekä tieliikenteen älykäs hallintajärjestelmä (ITS): maanpäällisten osien osalta unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; ajoneuvojen sisällä olevien laitteiden osalta unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ERTMS:n kohdalla ja 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista RIS:n, VTMIS:n, SESAR:n ja ITS:n kohdalla tieliikenteen alalla viiden prosentin yhdistettyyn enimmäismäärään asti 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista talousarviovaroista; |
ii) Liikenteenhallintajärjestelmät, tavaraliikennepalvelut, valvotut pysäköintialueet maantieliikenteen ydinverkossa sekä toimet, joilla tuetaan merten moottoriteiden kehittämistä: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. | ii) tavaraliikennepalvelut ja yhdistetyt liikennepalvelut sekä valvotut pysäköintialueet maantieliikenteen ydinverkossa: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; |
| ii a) tukitoimet merten moottoriteiden kehittämiseksi: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; |
| c a) avustukset toimiin kaikkia liikennemuotoja koskevien uusien teknologioiden ja innovoinnin tukemiseksi: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. |
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta – a ja b alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
a) unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tutkimusten ja/tai töiden tukikelpoisista kustannuksista; | a) unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tutkimusten ja 40 prosenttia töiden tukikelpoisista kustannuksista; |
b) yhteisrahoituksen määrä voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin sellaisissa toimissa, joiden voidaan asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun näytön perusteella katsoa tarjoavan merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävän yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävän huomattavan innovatiivisia ratkaisuja. | b) yhteisrahoituksen määrä voidaan korottaa enintään 70 prosenttiin sellaisissa toimissa, joiden voidaan 7 artiklassa tarkoitetun näytön perusteella katsoa tarjoavan merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävän yhteenkuuluvuutta unionissa ja/tai edistävän kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua, erityisesti älykkäitä verkkoja. |
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 4 kohta – a alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
a) laajakaistaverkkoja koskevat toimet: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; | a) laajakaistaverkkoja koskevat toimet: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; |
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 5 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
5. Edellä mainittuja yhteisrahoituksen määriä voidaan korottaa enintään 10 prosenttiyksiköllä toimissa, joilla tuotetaan eri alojen välistä synergiaa, saavutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä tavoitteita tai vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. | 5. Yhteisrahoituksen määriä voidaan korottaa enintään 10 prosenttiyksiköllä 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyihin prosenttiosuuksiin verrattuna toimissa, joilla tuotetaan synergiaa vähintään kahden Verkkojen Eurooppa ‑välineen kattaman alan välillä. |
Tätä korotusta ei pitäisi soveltaa 11 artiklassa tarkoitettuihin yhteisrahoitusmääriin. | Tätä korotusta ei pitäisi soveltaa 11 artiklassa tarkoitettuihin yhteisrahoitusmääriin. |
| Näissä toimissa unionin myöntämä rahoitustuki muodostuu 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta alakohtaisesti jakautuvasta rahoituksesta sen perusteella, miten suuri kunkin alan painoarvo on kyseisessä toimessa. |
| Komissio antaa 17 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa ja monivuotisissa ohjelmissa ehdotuksia perusteiksi, jotka on täytettävä tässä asetuksessa säädetyn yhteisrahoitusosuuden saamiseksi. Tätä varten se kehittää näiden perusteiden arviointimenetelmän. |
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 6 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
6. Valittuihin toimiin myönnettävän rahoitustuen määrää mukautetaan kunkin hankkeen kustannus-hyötyanalyysin, käytettävissä olevien talousarviovarojen sekä EU-rahoituksen vipuvaikutuksen maksimointitarpeen perusteella. | 6. Valittuihin toimiin myönnettävän rahoitustuen määrää voidaan mukauttaa kunkin hankkeen kustannus-hyötyanalyysin, käytettävissä olevien talousarviovarojen sekä EU-rahoituksen vipuvaikutuksen maksimointitarpeen perusteella. |
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1, 2 ja 2 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen 10 000 000 000 euron osalta käynnistetään erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat runkoverkon toteuttamishankkeita ainoastaan koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa,. | 1. Yksinomaan koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen 10 000 000 000 euron osalta käynnistetään erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat ydinverkon (ja erityisesti ydinverkkokäytävien) toteuttamishankkeita tai horisontaalisiin painopisteisiin liittyviä hankkeita, ainoastaan koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. |
2. Liikennealaan tämän asetuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä sovelletaan näihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Kyseisiä ehdotuspyyntöjä toteutettaessa on annettava paras mahdollinen etusija hankkeille, jotka noudattavat koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. | 2. Liikennealaan tämän asetuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä sovelletaan näihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinta on toteutettava 31 päivään joulukuuta 2016 asti noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen säännösten mukaisesti. |
| 2 a. Jotta voidaan tukea koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita, joilla saattaa olla vaikeuksia suunnitella toteuttamisvalmiudeltaan riittäviä ja/tai laadukkaita ja Euroopan tason lisäarvoa tuottavia hankkeita, on kiinnitettävä erityistä huomiota Verkkojen Eurooppa ‑välineen ohjelmatukitoimiin, joilla on tarkoitus vahvistaa tämän asetuksen liitteessä I lueteltuihin hankkeisiin liittyvien julkishallinnonalojen ja julkisten palvelujen institutionaalisia valmiuksia ja lisätä niiden tehokkuutta. Siirrettyjen varojen mahdollisimman tehokkaan käyttöönoton varmistamiseksi kaikissa koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa komissio voi järjestää lisäehdotuspyyntöjä. |
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
3. Poiketen siitä, mitä 10 artiklassa säädetään, koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen 10 000 000 000 euron [asetuksen XXX XX artikla] osalta rahoituksen enimmäismääriä ovat asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta] 22 artiklassa ja 110 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut koheesiorahastoon sovellettavat määrät, kun kyseessä ovat seuraavat toimet: | 3. Poiketen siitä, mitä 10 artiklassa säädetään, yksinomaan koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen 10 000 000 000 euron [asetuksen XXX XX artikla] osalta rahoituksen enimmäismääriä ovat asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta] 22 artiklassa ja 110 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut koheesiorahastoon sovellettavat määrät, kun kyseessä ovat seuraavat toimet: |
a) avustukset tutkimuksiin; | a) avustukset tutkimuksiin; |
b) avustukset töihin: | b) avustukset töihin; |
i) rautatie- ja sisävesiliikenne; | i) rautatie- ja sisävesiliikenne; |
ii) toimet rajatylittävien maantieosuuksien tukemiseksi; | ii) toimet rajatylittävien maantieosuuksien tukemiseksi ja mikäli jäsenvaltioilla ei ole rautatieverkkoja, Euroopan laajuisen tieliikenneverkon tukemiseksi; |
iii) sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemille, multimodaalikeskusten ja satamien kehittäminen: | iii) sisämaan liikenneyhteydet sisävesi- ja merisatamiin ja lentoasemille, multimodaalikeskusten, myös automaattisten raideleveyden vaihtolaitteiden, ja satamien sekä yhteyskohtien kehittäminen asettaen etusijalle rautatieyhteydet; |
c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin: | c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin: |
i) eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS); | i) eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS), jokiliikenteen tietopalvelu (RIS), alusliikennettä koskeva seuranta- ja tietojärjestelmä (VTMIS), SESAR ja ITS tieliikenteen alalla; |
ii) liikenteenhallintajärjestelmät. |
|
| ii a) tukitoimet merten moottoriteiden kehittämiseksi. |
| c a) avustukset toimiin kaikkia liikennemuotoja koskevien uusien teknologioiden ja innovoinnin tukemiseksi. |
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
12 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Komissio peruuttaa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta sellaisille toimille myönnetyn rahoitustuen, joita ei ole aloitettu yhden vuoden kuluessa tuen myöntämisehdoissa asetetusta toimen alkamispäivästä. | 1. Komissio peruuttaa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta sellaisille tutkimuksille myönnetyn rahoitustuen, joita ei ole aloitettu yhden vuoden kuluessa tuen myöntämisehdoissa asetetusta alkamispäivästä tai kahden vuoden kuluessa mainitusta alkamispäivästä, jos on kyse jostakin muusta tämän asetuksen nojalla rahoitustukeen oikeutetusta toimesta. |
2. Komissio voi keskeyttää tai lopettaa rahoitustuen taikka vähentää sitä tai periä sen takaisin, asetuksessa (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] säädetyin edellytyksin erityisesti, jos: | 2. Komissio voi keskeyttää tai lopettaa rahoitustuen taikka vähentää sitä tai periä sen takaisin, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetyin edellytyksin erityisesti, jos: |
a) hankkeen toteuttamisessa on menetelty unionin lainsäädännön vastaisesti; | a) hankkeen toteuttamisessa on menetelty unionin lainsäädännön vastaisesti; |
b) avustuksen myöntämisehtoja ei ole noudatettu, erityisesti jos on tehty komission hyväksyntää pyytämättä merkittävä muutos, joka vaikuttaa hankkeen tai toimen luonteeseen; | b) avustuksen myöntämisehtoja ei ole noudatettu, erityisesti jos on tehty komission hyväksyntää pyytämättä merkittävä muutos, joka vaikuttaa hankkeen tai toimen luonteeseen; |
c) tämä hankkeen edistymisen arvioinnin seurauksena, erityisesti jos toimen toteuttaminen on viivästynyt merkittävästi. | c) tämä hankkeen edistymisen arvioinnin seurauksena, erityisesti jos toimen toteuttaminen on viivästynyt merkittävästi. |
3. Komissio voi pyytää myönnetyn rahoitustuen takaisinmaksua, jos rahoitustukea saavaa tointa ei ole saatettu päätökseen kahden vuoden kuluessa rahoitustuen myöntämisehdoissa asetetusta päättymispäivästä. | 3. Komissio voi pyytää myönnetyn rahoitustuen takaisinmaksua, jos rahoitustukea saavaa tointa ei ole saatettu päätökseen kahden vuoden kuluessa rahoitustuen myöntämisehdoissa asetetusta päättymispäivästä, paitsi jos tämä johtuu asianmukaisesti perustellusta pakottavasta syystä. |
4. Ennen 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä komissio tutkii tapauksen ja ilmoittaa asianomaisille edunsaajille, jotta nämä voivat esittää huomionsa annetussa ajassa. | 4. Ennen 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä komissio tutkii tapauksen ja ilmoittaa asianomaisille edunsaajille, jotta nämä voivat esittää huomionsa annetussa ajassa. Se ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista 17 artiklassa tarkoitettuja työohjelmia vuosittain hyväksyttäessä tehdyistä päätöksistä. |
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – a alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
a) voi olla erityisehtoja, kuten hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka, jos tämä on asianmukaisesti perusteltavissa toimen tavoitteilla ja jos tällaiset ehdot eivät ole julkisia hankintoja koskevien periaatteiden vastaisia; | a) voi olla erityisehtoja, kuten hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka, jos tämä on asianmukaisesti perusteltavissa toimen tavoitteilla ja jos tällaiset ehdot eivät ole julkisia hankintoja koskevien unionin periaatteiden vastaisia; |
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Asetuksen (EY) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] VIII osaston mukaisesti perustettuja rahoitusvälineitä voidaan käyttää helpottamaan rahoituksen saatavuutta oikeussubjekteille, jotka toteuttavat toimia asetuksissa (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat], (EU) N:o XXX 2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] ja (EU) N:o XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] määriteltyjen yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämiseksi ja niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoitusvälineiden on perustuttava markkinoiden toimintapuutteiden, optimaalista heikompien investointitilanteiden sekä investointitarpeiden ennakkoarviointiin. | 1. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 VIII osaston mukaisesti perustettuja rahoitusvälineitä voidaan käyttää helpottamaan rahoituksen saatavuutta oikeussubjekteille, jotka toteuttavat toimia asetuksissa (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat], (EU) N:o XXXX/ 2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] ja (EU) N:o XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] määriteltyjen yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämiseksi ja niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. |
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta – johdantokappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
3. Seuraavia rahoitusvälineitä voidaan käyttää: | 3. Erityisesti seuraavia rahoitusvälineitä voidaan käyttää: |
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta – b alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
b) lainat ja/tai takaukset, joihin käytetään riskinjakovälineitä, mukaan lukien hankejoukkovelkakirjojen takausjärjestelmät, joita rahoituslaitos antaa omista varoistaan ja joita koskeviin varauksiin ja/tai pääomien kohdentamiseen unioni osallistuu; | b) lainat ja/tai takaukset, joihin käytetään riskinjakovälineitä, mukaan lukien muun muassa hankejoukkovelkakirjojen takausjärjestelmät, joilla taataan hankkeita ja hankekokonaisuuksia, joita rahoituslaitos antaa omista varoistaan ja joita koskeviin varauksiin ja/tai pääomien kohdentamiseen unioni osallistuu; |
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta – c alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
c) mikä tahansa muu rahoitusväline. | c) muut rahoitusvälineet seuraavien ehtojen täyttyessä: |
| – niiden on oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisia ja |
| – niiden on oltava yhteensopivia tämän asetuksen tavoitteiden kanssa. |
| Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 25 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä. |
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| c a) rahoitusvälineet, joilla on tarkoitus helpottaa yksityisiä investointeja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoon, joihin investoimisessa on suuria riskejä. |
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
15 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Rahoitusvälineistä tuetut toimet on valittava hakemusjärjestyksessä ja niissä on pyrittävä alakohtaiseen monipuolistamiseen 3 ja 4 artiklan mukaisesti sekä vähitellen maantieteelliseen hajauttamiseen jäsenvaltioiden kesken. | 1. Rahoitusvälineistä myönnettävään tukeen oikeutetut toimet on valittava toteuttamisvalmiuden perusteella 17 artiklan mukaisesti, niissä on pyrittävä alakohtaiseen ja maantieteelliseen hajauttamiseen jäsenvaltioiden kesken ja niiden on täytettävä seuraavat ehdot: |
| – eurooppalaisen lisäarvon aikaansaaminen; |
| – Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen; |
| – vääristymättömän kilpailun varmistaminen sisämarkkinoilla; |
| – vipuvaikutuksen luominen unionin tuen osalta. |
2. Unioni, mikä tahansa jäsenvaltio ja muut investoijat voivat antaa rahoitustukea rahoitusvälineiden käytöstä saadun rahoituksen lisäksi edellyttäen, että komissio hyväksyy toimien tukikelpoisuusperusteiden ja/tai välineen investointistrategian mahdolliset muutokset, jotka voivat olla tarpeen lisärahoitusosuuden vuoksi. | 2. Unioni, mikä tahansa jäsenvaltio ja muut investoijat voivat antaa rahoitustukea rahoitusvälineiden käytöstä saadun rahoituksen lisäksi edellyttäen, että komissio hyväksyy toimien tukikelpoisuusperusteiden ja/tai välineen investointistrategian mahdolliset muutokset, jotka voivat olla tarpeen lisärahoitusosuuden vuoksi. |
3. Rahoitusvälineillä on pyrittävä säilyttämään unionin talousarviosta myönnettyjen varojen arvo. Niistä voi olla mahdollista saada tuottoa, joka auttaa saavuttamaan muiden kumppanien tai investoijien tavoitteet. | 3. Rahoitusvälineillä on pyrittävä unionin talousarviomenojen kerrannaisvaikutuksen tehostamiseen houkuttelemalla lisärahoitusta niin julkisilta kuin yksityisiltäkin investoijilta, siten että samalla säilytetään unionin talousarviosta myönnettyjen varojen arvo. Niistä voi olla mahdollista saada tuottoa, mutta tämä ei kuitenkaan saa haitata tämän asetuksen nojalla tuettujen toimien toteuttamista. |
4. Rahoitusvälineitä voi yhdistää unionin talousarviosta esimerkiksi tämän asetuksen mukaisesti rahoitettaviin avustuksiin. | 4. Erityyppisiä rahoitusvälineitä voi yhdistää unionin talousarviosta esimerkiksi tämän asetuksen mukaisesti rahoitettaviin avustuksiin sillä edellytyksellä, että se on välttämätöntä hankkeen kannattavuuden varmistamiseksi. |
5. Työohjelmissa voidaan vahvistaa lisäedellytyksiä alakohtaisten erityistarpeiden mukaan. | 5. Työohjelmissa voidaan vahvistaa lisäedellytyksiä alakohtaisten erityistarpeiden mukaan. |
6. Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] 18 artiklan 2 kohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta kyseisellä kaudella aloitettujen toimien tuottamat tulot ja maksut on osoitettava rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020. | 6. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 18 artiklan 2 kohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen tämän asetuksen voimassaoloaikana. |
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1–2 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Komissio hyväksyy monivuotiset ja vuotuiset työohjelmat kullekin alalle. Komissio voi myös hyväksyä useamman kuin yhden alan kattavia monivuotisia ja vuotuisia työohjelmia. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | 1. Komissio antaa 25 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä, jotka koskevat monivuotisia ja vuotuisia työohjelmia kullekin alalle. Komissio voi myös antaa 25 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä, jotka koskevat useamman kuin yhden alan kattavia monivuotisia ja vuotuisia työohjelmia. |
2. Monivuotisia työohjelmia on tarkasteltava uudelleen ainakin niiden toteutuksen puolivälissä. Komissio muuttaa monivuotista työohjelmaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksellä. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. | 2. Monivuotisia työohjelmia on tarkasteltava uudelleen ainakin niiden toteutuksen puolivälissä. Komissio antaa tarvittaessa 25 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä, jotka koskevat monivuotisen työohjelman tarkistamista. |
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 3 a. Liikenteen alalla vähintään 4–5 prosenttia 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista talousarviovaroista on käytettävä innovatiivisiin rahoitusvälineisiin. |
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
4. Energia- ja televiestintäalojen monivuotisissa työohjelmissa on määriteltävä strateginen suunta yhteistä etua koskeville hankkeille, ja niihin voi sisältyä yksittäisiä yhteistä etua koskevia hankkeita. | Poistetaan. |
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 6 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
6. Komissio vahvistaa monivuotisia ja alakohtaisia vuotuisia työohjelmia laatiessaan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen valinta- ja ratkaisuperusteet seuraavissa säädettyjen tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti: | 6. Komissio vahvistaa monivuotisia ja alakohtaisia vuotuisia työohjelmia laatiessaan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen valinta- ja ratkaisuperusteet tämän asetuksen 3 ja 4 artiklassa, asetuksessa (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat], asetuksessa (EU) N:o XXX 2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat] tai asetuksessa (EU) N:o XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] säädettyjen tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti. Huomioon on otettava seuraavat tekijät: |
| a) toimen toteuttamiskelpoisuus hankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa ja ehdotetun toteutustavan vakaus; |
| b) unionin tuen vipuvaikutus yhtenäismarkkinoiden julkisille ja yksityisille investoinneille; |
| c) tarve ratkaista erityisiä rahoitusongelmia ja markkinarahoituksen puute sekä hankkeen luonne ja kiireellisyys; |
| d) kustannus-hyötysuhde ottaen huomioon taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, kasvihuonekaasupäästöt ja/tai muut ympäristövaikutukset sekä saavutettavuus; |
| e) rajatylittävä ulottuvuus ja keinot jäsenvaltioiden eristäytyneisyyden vähentämiseksi tai poistamiseksi. |
a) liikenteen osalta asetus (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat]; |
|
b) energian osalta asetus (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat]; |
|
c) televiestinnän osalta asetus (EU) N:o XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat]. |
|
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 7 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
7. Työohjelmia on koordinoitava liikenteen, energian ja televiestinnän välisen synergian hyödyntämiseksi, erityisesti sellaisilla aloilla kuin älykkäät energiaverkot, sähköinen liikkuvuus ja älykkäät ja kestävät liikennejärjestelmät. Monialaisia ehdotuspyyntöjä voidaan hyväksyä. | 7. Työohjelmia on koordinoitava liikenteen, energian ja televiestinnän välisen synergian hyödyntämiseksi, erityisesti sellaisilla aloilla kuin älykkäät energiaverkot, sähköinen liikkuvuus, älykkäät ja kestävät liikennejärjestelmät, yhteiset asennusoikeudet tai infrastruktuurien yhteen liittäminen. Monialaisia ehdotuspyyntöjä voidaan hyväksyä käyttäen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja alakohtaisia määrärahoja suhteellisesti sen mukaan, mikä on kunkin alan painoarvo kyseisissä toimissa. |
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Vuosierien sitomisen alustava aikataulu ilmoitetaan edunsaajille ja, jos sitä sovelletaan rahoitusvälineisiin, asianomaisille rahoituslaitoksille. | Vuosierien sitomisen alustava aikataulu ilmoitetaan edunsaajille, asianomaisille jäsenvaltioille sekä Euroopan parlamentille ja, jos sitä sovelletaan rahoitusvälineisiin, asianomaisille rahoituslaitoksille. |
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Jos määrärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne siirretään automaattisesti eteenpäin yhdellä vuodella. | Jos määrärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne siirretään automaattisesti eteenpäin yhdellä vuodella asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 9 ja 10 artiklan mukaisesti. |
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Siirretään komissiolle valta antaa liitteessä säädettyjen luetteloiden lisäyksiä tai muutoksia koskevia delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti.] | Siirretään komissiolle valta antaa liitteessä säädettyjen luetteloiden lisäyksiä tai muutoksia koskevia delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti ja toteuttaa alakohtaisia tai useita aloja kattavia monivuotisia ja vuotuisia työohjelmia 17 artiklan mukaisesti.] |
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on huolehdittava liikenne- ja energia-alojen hankkeissa toimien teknisestä seurannasta ja varainhoidon valvonnasta tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja varmennettava, että hankkeissa ja hankkeiden osissa aiheutuneet kulut ovat oikeita ja vaatimustenmukaisia. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota osallistumaan paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin. | Jäsenvaltioiden on huolehdittava toimien teknisestä seurannasta ja varainhoidon valvonnasta tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja varmennettava, että hankkeissa ja hankkeiden osissa aiheutuneet kulut ovat oikeita ja vaatimustenmukaisia. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota osallistumaan paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin. |
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Erityisesti televiestintäalalla kansallisten sääntelyviranomaisten on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan oikeusvarmuus ja investointiedellytykset, jotka helpottavat tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea saavien hankkeiden toteuttamista. | Poistetaan. |
Perustelu
Jotta asiat olisivat yksinkertaisempia, jäsenvaltioiden velvollisuuksia koskevien sääntöjen on oltava samat kaikilla kolmella alalla.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 4 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle jatkuvasti – tapauksen mukaan käyttäen interaktiivisia maantieteellisiä ja teknisiä tietojärjestelmiä, jollainen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tapauksessa on TENtec – yhteistä etua koskevien hankkeiden edistymisestä ja sitä varten tehdyistä investoinneista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin käytetyn tuen määrä. | Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa käyttäen interaktiivista maantieteellistä, teknistä, julkista ja helposti käytettävissä olevaa tietojärjestelmää, jollainen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tapauksessa on TENtec, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistymisestä ja sitä varten tehdyistä investoinneista, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin käytetyn tuen määrä. Tällä perusteella komissio julkistaa tiedot Verkkojen Eurooppa ‑välineen erityishankkeista, mukaan lukien tarvittaessa tiedot unionin yhteisrahoituksen muodoista ja määristä sekä kunkin hankkeen edistymisestä, ja päivittää näitä tietoja vähintään kerran vuodessa. Tätä varten EIP toimittaa pyynnöstä asiaa koskevat tiedot komissiolle, siten että luottamukselliset kaupalliset tiedot turvataan. |
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia. | 1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan varmistamalla, että kustannukset vastaavat eri jäsenvaltioiden samantyyppisestä infrastruktuurista aiheutuvia kustannuksia, kun otetaan asianmukaisesti huomioon paikallinen hintataso, petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia. |
Perustelu
On varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että EU:n varoilla rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden kustannukset ovat yhdenmukaiset eri jäsenvaltioissa, paikalliset työvoima- ja materiaalikustannukset huomioon ottaen.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
3. Komitea varmistaa 17 artiklassa tarkoitettujen työohjelmien horisontaalisen tarkastelun, jolla turvataan johdonmukaisuus sekä eri alojen välisen synergian tunnistaminen ja hyödyntäminen. | 3. Komitea varmistaa 17 artiklassa tarkoitettujen työohjelmien horisontaalisen tarkastelun, jolla turvataan niiden johdonmukaisuus sekä eri alojen välisen synergian tunnistaminen, hyödyntäminen ja arviointi, sekä pyrkii erityisesti varmistamaan, että alakohtaiset määrärahat jakautuvat tasapuolisesti monialaisissa ehdotuspyynnöissä ja yhteisrahoituksen osuuksien määrittämisessä sellaisia toimia varten, joissa voidaan hyödyntää alojen välistä synergiaa. |
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
2. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulosta lukien valta antaa 20 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. | 2. Siirretään komissiolle monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 toteuttamisen ajaksi valta antaa 17 ja 20 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. |
| Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen seitsemän vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. |
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Komissio laatii viimeistään vuoden 2018 puolivälissä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista (tulosten ja vaikutusten tasolla), resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arvioinnissa on lisäksi käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on osaltaan edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset. | 1. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista (tulosten ja vaikutusten tasolla), resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arvioinnissa on lisäksi käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on osaltaan edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista, ja niiden vaikutusta taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset. Komissio määrittää lisäksi kyseisen arvioinnin pohjalta toteutettavia jatkotoimenpiteitä, joilla parannetaan unionin varainkäytön tehokkuutta sekä lisätään investointeja ensisijaisiin hankkeisiin. Arviossa tarkastellaan myös muun muassa sitä, miten hankejoukkolainavälineen houkuttelevuutta lisätään useammanlaisten pitkäaikaisten julkisten ja muiden investoijien kannalta ja miten erilaisten tukikelpoisten hankkeiden määrää voidaan lisätä ja miten voidaan kehittää oman pääoman ehtoisia välineitä unionin infrastruktuurin rahoittamiseksi. |
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 1 a. Verkkojen Eurooppa ‑välineen käytössä otetaan huomioon Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen täysimittainen riippumaton arviointi, joka toteutetaan vuonna 2015. Komissio määrittää kyseisen arvioinnin pohjalta, onko Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskeva aloite aiheellinen ja voidaanko sillä tehokkaasti lisätä investointeja ensisijaisiin hankkeisiin ja parantaa unionin varainkäytön tehokkuutta. Päätelmiensä perusteella ja kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen komissio harkitsee aiheellisten muutosten esittämistä sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, etenkin jos markkinoille pääsy ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä. |
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Asianomaisten jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan edunsaajien on huolehdittava siitä, että tämän asetuksen mukaisesti myönnetylle tuelle taataan riittävä julkisuus, jotta unionin asema hankkeiden toteutuksessa voidaan saattaa suuren yleisön tietoon. | 1. Asianomaisten jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan edunsaajien on huolehdittava siitä, että tämän asetuksen mukaisesti myönnetylle tuelle taataan riittävä julkisuus ja sovelletaan riittävää avoimuutta, jotta unionin asema hankkeiden toteutuksessa voidaan saattaa suuren yleisön tietoon. |
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
2. Komissio toteuttaa viestintä- ja tiedotustoimia Verkkojen Eurooppa ‑välineen hankkeista ja tuloksista. Lisäksi tämän asetuksen mukaisesti kohdennetut varat kattavat myös toimielinten unionin poliittisia painopisteitä koskevan viestinnän. | 2. Komissio toteuttaa viestintä- ja tiedotustoimia Verkkojen Eurooppa ‑välineen hankkeista ja tuloksista. |
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – A kohta – Horisontaaliset painopisteet
| |
Komission teksti | |
Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut | Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila – SESAR |
Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut | Tie-, rautatie- ja sisävesiväylien liikenteenhallintajärjestelmät (ITS, ERTMS ja RIS) |
Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut | Ydinverkon satamat ja lentoasemat |
Tarkistus | |
Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut | Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila – SESAR |
Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut | Tie-, rautatie- ja sisävesiväylien sekä merten liikenteenhallintajärjestelmät (ITS, ERTMS, RIS, VTMIS ja sähköiset meriliikennepalvelut) |
Innovatiivinen hallinnointi ja palvelut | Ydinverkon satamat, lentoasemat ja merten moottoritiet |
Uudet teknologiat ja innovointi | Uudet teknologiat ja innovointi asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 39 artiklan a−d kohdan mukaisesti |
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – kohta 1
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Helsinki – Tallinn – Riga – Kaunas – Warszawa – Katowice | Helsinki – Tallinn – Riga – Kaunas – Warszawa – Katowice | ||
| Klaipeda – Kaunas | ||
Gdynia – Katowice | Gdynia – Katowice | ||
Katowice – Ostrava – Brno – Wien | Katowice – Ostrava – Brno – Wien | ||
| Szczecin/Świnoujście – Poznań – Wrocław – Ostrava | ||
Katowice – Žilina – Bratislava – Wien | Katowice – Žilina – Bratislava – Wien | ||
Wien – Graz – Klagenfurt – Villach – Udine – Venezia – Bologna – Ravenna | Wien – Graz – Klagenfurt – Villach – Udine – Venezia – Bologna – Ravenna – Ancona | ||
| Graz – Maribor – Ljubljana – Koper/Trieste | ||
| |||
Komission teksti | |||
Ennalta yksilöidyt osuudet | Liikennemuoto | Kuvaus/ajankohta | |
Helsinki – Tallinn | Satamat, merten moottoritiet | Satamien yhteenliitännät, multimodaalikeskusten ja niiden yhteenliitäntöjen (jatko)kehittäminen, merten moottoritiet (myös jäänmurtovalmiudet) | |
Tallinn – Riga – Kaunas – Warszawa | Rautatie | (Yksityiskohtaiset) tutkimukset täysin yhteentoimivaa UIC-raideleveyden rataa varten; työt uutta rataa varten tarkoitus aloittaa ennen vuotta 2020; rautatieyhteydet lentoasemille/satamiin | |
Gdynia – Katowice | Rautatie | Parannus | |
Gdynia, Gdansk | Satamat | Satamien yhteenliittäminen, multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen | |
Warszawa – Katowice | Rautatie | Parannus | |
Katowice – Ostrava – Brno – Wien & Katowice – Žilina – Bratislava – Wien | Rautatie | Parannustyöt, erityisesti rajatylittävät osuudet Puola–Tšekki, Puola–Slovakia ja Slovakia–Itävalta; multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen | |
Wien – Graz – Klagenfurt – Udine – Venezia – Ravenna | Rautatie | Parannustyöt meneillään; multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen | |
Trieste, Venetsia, Ravenna | Satamat | Satamien yhteenliittäminen, multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen | |
Tarkistus | |||
Ennalta yksilöidyt osuudet | Liikennemuoto | Kuvaus/ajankohta | |
Helsinki – Tallinn | Satamat, merten moottoritiet | Satamien yhteenliitännät, multimodaalikeskusten ja niiden yhteenliitäntöjen (jatko)kehittäminen, merten moottoritiet (myös jäänmurtovalmiudet) | |
Tallinn – Riga – Kaunas – Warszawa | Rautatie | (Yksityiskohtaiset) tutkimukset täysin yhteentoimivaa UIC-raideleveyden rataa varten; työt uutta rataa varten tarkoitus aloittaa ennen vuotta 2020; rautatieyhteydet lentoasemille/satamiin | |
Klaipeda – Kaunas | Rautatie | Parannus, satamien yhteenliittäminen, merten moottoritiet | |
Via Baltica -käytävä | Maantie | Työt rajatylittäviä osuuksia varten (Viro, Latvia, Liettua, Puola) | |
Gdynia – Katowice | Rautatie | Parannus | |
Gdynia, Gdansk | Satamat | Satamien yhteenliittäminen, multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen | |
Wrocław – Poznań – Szczecin/Świnoujście | Rautatie | Työt | |
Świnoujście, Szczecin | Satama | Satamien yhteenliittäminen | |
Warszawa – Katowice | Rautatie | Parannus | |
Katowice – Ostrava – Brno – Wien & Katowice – Žilina – Bratislava – Wien | Rautatie | Parannustyöt, erityisesti rajatylittävät osuudet Puola–Tšekki, Tšekki–Itävalta, Puola–Slovakia ja Slovakia–Itävalta, Brno–Přerov-rata; multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen | |
Wien – Graz – Klagenfurt – Udine – Venezia – Ravenna | Rautatie | Parannustyöt meneillään; multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen | |
Graz – Maribor – Pragersko | Rautatie | Toista raidetta koskevat tutkimukset ja työt | |
Trieste, Venezia, Ravenna, Koper, Ancona | Satamat | Satamien yhteenliittäminen, multimodaalikeskusten (jatko)kehittäminen | |
Ravenna – Ancona | Rautatie | Parannus | |
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – kohta 2
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool | Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool | ||
| |||
Komission teksti | |||
Valko-Venäjän raja – Warszawa – Poznań – Saksan raja | Rautatie | Nykyisen radan parannus, tutkimukset suurnopeusrataa varten | |
Puolan raja – Berlin – Hannover – Amsterdam/Rotterdam | Rautatie | Useiden osuuksien (Amsterdam–Utrecht–Arnhem; Hannover–Berlin) | |
Läntisen Saksan kanavat, Mittellandkanal, Hannover – Magdeburg – Berlin | Sisävesi | Parannus | |
Amsterdamin sulut | Sisävesi | Tutkimukset meneillään | |
Felixstowe – Midlands | Rautatie, satama, multimodaalikeskukset | Satamien ja multimodaalikeskusten yhteenliittäminen | |
Tarkistus | |||
Valko-Venäjän raja – Warszawa – Poznań – Saksan raja | Rautatie | Nykyisen radan parannus, tutkimukset suurnopeusrataa varten | |
Puolan raja – Berlin – Hannover – Amsterdam/Rotterdam | Rautatie | Useiden osuuksien (Amsterdam–Utrecht–Arnhem; Hannover–Berlin) | |
Läntisen Saksan kanavat, Mittellandkanal, Hannover – Magdeburg – Berlin | Sisävesi | Parannus | |
Rein-Waal-Noordzeekanaal | Sisävesi | Multimodaaliyhteydet | |
Amsterdamin sulut ja Amsterdam−Rein-kanava − IJmuidenin uusi sulku | Sisävesi | Tutkimukset meneillään, satamat; mukaan lukien Beatrixin sulun parannustyöt | |
Felixstowe – Midlands | Rautatie, satama, multimodaalikeskukset | Satamien ja multimodaalikeskusten yhteenliittäminen | |
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – kohta 3
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Algeciras – Madrid – Tarragona | Algeciras – Madrid – Zaragoza –Tarragona | ||
Sevilla – Valencia – Tarragona | Sevilla – Valencia – Tarragona | ||
Tarragona – Barcelona – Perpignan – Lyon – Torino – Milano – Venezia – Ljubljana – Budapest – Ukrainan raja | Tarragona – Barcelona – Perpignan − Marseille – Lyon – Torino – Milano – Venezia – Ljubljana – Budapest – Ukrainan raja | ||
| |||
Komission teksti | |||
Algeciras – Madrid Rautatie | Rautatie | Töiden määrä alkaa ennen vuotta 2015 ja valmistua vuonna 2020 | |
Sevilla – Antequera – Granada – Almería – Cartagena – Murcia – Alicante – Valencia | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Valencia – Tarragona – Barcelona | Rautatie | Rakennustyöt vuosina 2014–2020 | |
Barcelona | Satama | Rautatieyhteys satamaan ja lentoasemalle | |
Barcelona – Perpignan | Rautatie | Rajanylittävä osuus, työt meneillään, uusi rata valmis vuoteen 2015 mennessä, nykyistä rataa parannetaan | |
Perpignan – Montpellier | Rautatie | Ohitusradan välillä Nîmes–Montpellier määrä olla käytössä vuonna 2017, välillä Montpellier–Perpignan vuonna 2020 | |
Lyon–Torino Rautatie | Rautatie | tunnelia koskevat työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020; liityntäliikenteen reittejä tutkitaan | |
Milano – Brescia | Rautatie | Osittain parannus, osittain uusi suurnopeusrata | |
Brescia – Venezia – Trieste | Rautatie | Työt määrä aloittaa ennen vuotta 2014 useilla osuuksilla | |
Milano – Mantova – Venezia – Trieste | Sisävesi | Tutkimukset, parannus, työt | |
Trieste – Divača | Rautatie | Tutkimukset ja osittaiset parannustyöt meneillään; rajanylittävän osuuden toteutus jatkuu vielä vuoden 2020 jälkeenkin | |
Koper – Divača – Ljubljana – Maribor | Rautatie | Tutkimukset ja parannus / osittain uusi rata | |
Ljubljanan solmu | Rautatie | Ljubljanan rautatiesolmu, mukaan lukien multimodaalikeskus; rautatieyhteys lentoasemalle | |
Maribor – Zalalövö | Rautatie | Rajanylittävä osuus; tutkimukset, työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020 | |
Boba- Szekesferhervar | Rautatie | Parannus | |
Budapest-Miskolc-Ukrainan raja | Rautatie | Parannus | |
Tarkistus | |||
Algeciras – Madrid Rautatie | Rautatie | Töiden määrä alkaa ennen vuotta 2015 ja valmistua vuonna 2020 | |
Sevilla – Antequera – Granada – Almería – Cartagena – Murcia – Alicante – Valencia | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Valencia – Tarragona – Barcelona | Rautatie | Rakennustyöt vuosina 2014–2020 | |
Madrid-Zaragoza-Barcelona | Rautatie | Nykyisten raiteiden parantaminen (raideleveys, sivuraiteet, laiturit) | |
Barcelona | Satama | Rautatieyhteys satamaan (uusien liityntöjen rakentaminen) ja lentoasemalle | |
Barcelona – Valencia – Livorno | Merten moottoritiet | Parannus | |
Barcelona – Perpignan | Rautatie | Rajanylittävä osuus, työt meneillään, uusi rata valmis vuoteen 2015 mennessä, nykyisen radan parantaminen (raideleveys, sivuraiteet, laiturit) | |
Perpignan – Montpellier | Rautatie | Ohitusradan välillä Nîmes–Montpellier määrä olla käytössä vuonna 2017, välillä Montpellier–Perpignan vuonna 2020 | |
Lyon – Avignon – Marseille | Rautatie | Parannus | |
Lyon–Torino | Rautatie | Nykyisen rajanylittävän osuuden parantaminen, tunnelia koskevat työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020; liityntäliikenteen reittejä tutkitaan | |
Milano – Brescia | Rautatie | Osittain parannus, osittain uusi suurnopeusrata | |
Brescia – Venezia – Trieste | Rautatie | Työt määrä aloittaa ennen vuotta 2014 useilla osuuksilla varmistaen synergiaedut päällekkäisillä osuuksilla, kuten käytävällä 1, suoritettavien parannustoimien kanssa | |
Milano – Mantova – Venezia – Trieste | Sisävesi | Tutkimukset, parannus, työt | |
Trieste – Divača | Rautatie | Tutkimukset ja osittaiset parannustyöt meneillään; rajanylittävän osuuden toteutus jatkuu vielä vuoden 2020 jälkeenkin | |
Koper – Divača – Ljubljana – Pragersko | Rautatie | Tutkimukset ja parannus / osittain uusi rata | |
Ljubljanan solmu | Rautatie | Ljubljanan rautatiesolmu, mukaan lukien multimodaalikeskus; rautatieyhteys lentoasemalle | |
Maribor – Zalalövö | Rautatie | Rajanylittävä osuus; tutkimukset, työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020 | |
Boba- Szekesferhervar | Rautatie | Parannus | |
Budapest-Miskolc-Ukrainan raja | Rautatie | Parannus | |
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – 4 kohta
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Hamburg / Rostock – Berlin – Praha – Brno – Bratislava – Budapest – Arad – Timişoara – Sofia | Hamburg / Rostock – Berlin – Praha – Brno – Bratislava – Budapest – Arad – Timişoara – Sofia | ||
Sofia – Burgas/Turkin raja | Sofia – Burgas/Turkin raja | ||
Sofia – Thessaloniki – Piraeus – Limassol – Lefkosia | Sofia – Thessaloniki – Piraeus – Limassol – Lefkosia | ||
| |||
Komission teksti | |||
Dresden – Praha | Rautatie | Suurnopeusrataa koskevat tutkimukset | |
Prague | Rautatie | Parannus, tavaraliikenteen ohitusrata; rautatieyhteys lentoasemalle | |
Hamburg – Dresden – Praha – Pardubice | Sisävesi | Elben parannus | |
Děčínin sulut | Sisävesi | Tutkimukset | |
Breclav – Bratislava | Rautatie | Rajanylitys, parannus | |
Bratislava – Hegyeshalom | Rautatie | Rajanylitys, parannus | |
Budapest – Arad – Timişoara – Calafat | Rautatie | Parannustyöt Unkarissa lähes valmiit, meneillään Romaniassa | |
Vidin – Sofia – Burgas/Turkin raja | Rautatie | Tutkimukset ja työt Vidin – Sofia – Thessaloniki; parannus Sofia – Burgas / Turkin raja | |
Athens/Piraeus – Limassol | Merten moottoritiet | Satamakapasiteetti ja sisämaayhteydet | |
Limassol – Lefkosia | Satamat, multimodaalikeskukset | Modaaliyhteyden parannustyöt | |
Tarkistus | |||
Dresden – Praha | Rautatie | Suurnopeusrataa koskevat tutkimukset | |
Prague | Rautatie | Parannus, tavaraliikenteen ohitusrata; rautatieyhteys lentoasemalle | |
Hamburg – Dresden – Praha – Pardubice | Sisävesi | Elben parannus | |
Děčínin sulut | Sisävesi | Tutkimukset | |
Praha – Brno – Breclav | Rautatie | Parannus, mukaan lukien Brnon rautatiesolmu ja multimodaalikeskus | |
Breclav – Bratislava | Rautatie | Rajanylitys, parannus | |
Bratislava – Hegyeshalom | Rautatie | Rajanylitys, parannus | |
Budapest – Arad – Timişoara – Craiova – Calafat | Rautatie | Parannustyöt Unkarissa lähes valmiit, meneillään Romaniassa | |
Vidin – Sofia – Burgas/Turkin raja | Rautatie | Tutkimukset ja työt Vidin – Sofia – Thessaloniki; parannus Sofia – Burgas / Turkin raja | |
Athens/Piraeus – Limassol | Merten moottoritiet | Satamakapasiteetti ja sisämaayhteydet | |
Limassol – Lefkosia | Satamat, multimodaalikeskukset | Modaaliyhteyden parannustyöt | |
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – 5 kohta
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Helsinki – Turku – Stockholm – Malmö – København – Fehmarn – Hamburg – Hannover | Helsinki – Turku – Stockholm – Malmö – København – Fehmarn – Lübeck – Hamburg – Hannover | ||
Bremen – Hannover – Nürnberg – München – Brenner – Verona – Bologna – Roma – Napoli – Bari | Bremen – Hannover – Nürnberg | ||
| Rostock − Berliini − Nürnberg | ||
| Nürnberg – München – Brenner – Verona – Bologna – Roma – Napoli – Bari | ||
Napoli – Palermo – Valletta | Napoli – Palermo – Valletta | ||
| |||
Komission teksti | |||
Kotka/Hamina – Helsinki | Satama, rautatie | Sataman sisämaayhteydet, rautatien parannus | |
Helsinki | Rautatie | Rautatieyhteys lentoasemalle | |
Venäjän raja – Helsinki | Rautatie | Työt meneillään | |
Turku – Stockholm | Satamat, merten moottoritiet | Sataman sisämaayhteydet, jäänmurtovalmius | |
Tukholma–Malmö (Pohjoismaiden kolmio) | Rautatie | Työt meneillään eräillä osuuksilla | |
Fehmarn | Rautatie | Tutkimukset meneillään, Fehmarninsalmen kiinteä yhteys rakennetaan vuosina 2014–2020 | |
København – Hamburg Fehmarnin kautta: liityntäyhteydet | Rautatie | Tanskan liityntäyhteyksien määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä, Saksan liityntäyhteydet toteutetaan kahdessa vaiheessa (2020–2027) | |
Hamburg/Bremen – Hannover | Rautatie | Työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020 | |
München – Wörgl | Rautatie | Yhteys Brennerin tunneliin ja rajanylittävä osuus: Tutkimukset | |
Brennerin tunneli | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Fortezza – Verona | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Napoli – Bari | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Napoli – Reggio Calabria | Rautatie | Parannus | |
Messina – Palermo | Rautatie | Parannus (jäljellä olevat osuudet) | |
Palermo – Valletta | Satamat, merten moottoritiet | Sataman sisämaayhteydet | |
Valletta – Marsaxlokk | Satama, lentoasema | Liikenteenhallintajärjestelmien käyttöönotto, modaaliyhteyden parannustyöt | |
Tarkistus | |||
Kotka/Hamina – Helsinki | Satama, rautatie | Sataman sisämaayhteydet, rautatien parannus | |
Helsinki | Rautatie | Rautatieyhteys lentoasemalle | |
Venäjän raja – Helsinki | Rautatie | Työt meneillään | |
Turku – Stockholm | Satamat, merten moottoritiet | Sataman sisämaayhteydet, jäänmurtovalmius | |
Tukholma–Malmö (Pohjoismaiden kolmio) | Rautatie | Työt meneillään eräillä osuuksilla | |
Fehmarn | Rautatie | Tutkimukset meneillään, Fehmarninsalmen kiinteä yhteys rakennetaan vuosina 2014–2020 | |
København – Hamburg Fehmarnin kautta: liityntäyhteydet | Rautatie | Tanskan liityntäyhteyksien määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä, Saksan liityntäyhteydet toteutetaan kahdessa vaiheessa (2020–2027) | |
Hamburg/Bremen – Hannover | Rautatie | Työt määrä aloittaa ennen vuotta 2020 | |
Rostock | Satamat, merten moottoritiet | Rautatieyhteys satamaan; vähäpäästöiset alukset; jäänmurtokapasiteetti | |
Rostock − Berliini − Nürnberg | Rautatie | Tutkimukset ja parantaminen | |
München – Wörgl | Rautatie | Yhteys Brennerin tunneliin ja rajanylittävä osuus: Tutkimukset | |
Brennerin tunneli | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Fortezza – Verona | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Napoli – Bari | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Napoli – Reggio Calabria | Rautatie | Parannus | |
Messina – Palermo | Rautatie | Parannus (jäljellä olevat osuudet) | |
Palermo – Valletta | Satamat, merten moottoritiet | Sataman sisämaayhteydet | |
Valletta – Marsaxlokk | Satama, lentoasema | Liikenteenhallintajärjestelmien käyttöönotto, modaaliyhteyden parannustyöt | |
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – 6 kohta – otsikko
| |
Komission teksti | Tarkistus |
6. Genova – Rotterdam | 6. Genova – Rotterdam/Amsterdam/Antwerpen |
Genova – Milano/Novara – Simplon/Lötschberg/Gotthard – Basel – Mannheim – Köln | Genova – Milano/Novara – Simplon/Lötschberg/Gotthard – Basel – Mannheim – Köln |
Köln– Düsseldorf – Rotterdam/Amsterdam | Köln– Düsseldorf – Rotterdam/Amsterdam/Antwerpen |
Köln– Liège – Bruxelles/Brussel– Zeebrugge | Köln– Liège – Bruxelles/Brussel– Zeebrugge |
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – 7 kohta
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Sines / Lisboa – Madrid – Valladolid | Sines / Lisboa – Madrid – Valladolid | ||
Lisboa – Aveiro – Oporto | Lisboa – Aveiro – Oporto | ||
Aveiro – Valladolid – Vitoria – Bordeaux – Paris – Mannheim/Strasbourg | Aveiro – Valladolid – Vitoria – Bordeaux – Paris – Mannheim/Strasbourg | ||
| Toulouse – Bordeaux – Paris – Mannheim/Strasbourg | ||
| Le Havre – Rouen – Paris | ||
| |||
Komission teksti | |||
Suurnopeusrautatie Sines/Lisboa–Madrid | Rautatie, satamat | Tutkimukset ja työt meneillään, satamien Sines/Lisboa modaaliyhteyden parannustyöt | |
Suurnopeusrautatie Porto–Lisboa | Rautatie | Tutkimukset meneillään | |
Rautatieyhteys Aveiro–Espanja | Rautatie | Rajanylitys: Työt meneillään | |
Rautatieyhteys Bergara – San Sebastián – Bayonne | Rautatie | Espanjan osuuden määrä valmistua vuoteen 2016 mennessä, Ranskan vuoteen 2020 mennessä | |
Bayonne – Bordeaux | Rautatie | Julkinen kuuleminen meneillään | |
Tours – Bordeaux | Rautatie | Työt meneillään | |
Paris | Rautatie | Eteläinen suurnopeuksinen ohitusrata | |
Baudrecourt – Mannheim | Rautatie | Parannus | |
Baudrecourt – Strasbourg | Rautatie | Työt meneillään, määrä valmistua vuoteen 2016 mennessä | |
Tarkistus | |||
Suurnopeusrautatie Sines/Lisboa–Madrid | Rautatie, satamat | Tutkimukset ja työt meneillään, satamien Sines/Lisboa modaaliyhteyden parannustyöt | |
suurnopeusrautatie Porto–Lisboa | Rautatie | Tutkimukset meneillään | |
Rautatieyhteys Aveiro–Espanja | Rautatie | Rajanylitys: Työt meneillään | |
Rautatieyhteys Bergara – San Sebastián – Bayonne | Rautatie | Espanjan osuuden määrä valmistua vuoteen 2016 mennessä, Ranskan vuoteen 2020 mennessä | |
Bayonne – Bordeaux | Rautatie | Julkinen kuuleminen meneillään | |
Toulouse – Bordeaux | Rautatie | Julkinen kuuleminen meneillään | |
Tours – Bordeaux | Rautatie | Työt meneillään | |
Paris | Rautatie | Eteläinen suurnopeuksinen ohitusrata | |
Baudrecourt – Mannheim | Rautatie | Parannus | |
Baudrecourt – Strasbourg | Rautatie | Työt meneillään, määrä valmistua vuoteen 2016 mennessä | |
Le Havre – Paris | Rautatie | Parannus | |
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – 8 kohta
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Belfast – Dublin – Holyhead – Birmingham | Belfast – Dublin – Holyhead – Birmingham | ||
| Larne – Belfast | ||
Glasgow/Edinburgh – Birmingham | Glasgow/Edinburgh – Birmingham | ||
Birmingham – London – Lille – Brussel/Bruxelles | Birmingham – London – Lille – Brussel/Bruxelles | ||
Dublin/Cork/Southampton – Le Havre – Paris | Dublin/Cork/Southampton – Le Havre – Paris | ||
London – Dover – Calais – Paris | London – Dover – Calais – Paris | ||
| |||
Komission teksti | |||
Dublin – Belfast | Rautatie | Parannus; Dublinin yhteenliitännät (DART) | |
Glasgow – Edinburgh | Rautatie | Parannus | |
Suurnopeus 2 | Rautatie | Tutkimukset | |
Cardiff – Bristol – London | Rautatie | Parannus | |
Dublin, Cork, Southampton, Le Havre | Satamat | sisämaayhteydet | |
Le Havre – Paris | Sisävesi | Parannus | |
Le Havre – Paris | Rautatie | Tutkimukset | |
Calais – Paris | Rautatie | Alustavat tutkimukset | |
Tarkistus | |||
Dublin – Belfast | Rautatie | Parannus; Dublinin yhteenliitännät (DART) | |
Glasgow – Edinburgh | Rautatie | Parannus | |
Suurnopeus 2 | Rautatie | Tutkimukset | |
Cardiff – Bristol – London | Rautatie | Parannus | |
Dublin, Cork, Southampton, Le Havre | Satamat | sisämaayhteydet | |
Le Havre – Paris | Sisävesi | Parannus | |
Le Havre – Paris | Rautatie | Tutkimukset | |
Calais – Paris | Rautatie | Alustavat tutkimukset | |
Larne – Belfast | Satama, multimodaaliyhteydet | Parannus | |
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – 9 kohta
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Amsterdam – Rotterdam – Antwerp – Brussel/Bruxelles – Luxembourg | Amsterdam – Rotterdam – Antwerp – Brussel/Bruxelles – Luxembourg | ||
Luxembourg – Dijon – Lyon | Luxembourg – Dijon – Lyon | ||
Luxembourg – Strasbourg – Basel | Luxembourg – Strasbourg – Basel | ||
| Strasbourg – Mulhouse – Dijon | ||
| |||
Komission teksti | |||
Maas | Sisävesi | Parannus | |
Albertkanaal | Sisävesi | Parannus | |
Terneuzen | Merenkulku | Sulut: Tutkimukset meneillään | |
Terneuzen – Gent | Sisävesi | Tutkimukset, parantaminen | |
Antwerpen | Merenkulku, satama | Sulut: tutkimukset meneillään; sisämaayhteydet | |
Seine–Escaut-kanava | Sisävesi | Suunnitelma valmis, kilpailua koskeva dialogi käynnistynyt, valmistuu vuoteen 2018 mennessä | |
Vallonian sisävesiväylien parannustyöt | Sisävesi | Tutkimukset, parantaminen | |
Brussel/Bruxelles – Luxembourg – Strasbourg | Rautatie | Työt meneillään | |
Strasbourg – Mulhouse – Basel | Rautatie | Parannus | |
Rautatieyhteydet Luxembourg – Dijon – Lyon (TGV Rhin – Rhône) | Rautatie | Tutkimukset ja työt | |
Lyon | Rautatie | Itäinen ohitusrata: Tutkimukset ja työt | |
Saône – Moselle/Rhin-kanava | Sisävesi | Parannus | |
Rhône | Sisävesi | Parannus | |
Tarkistus | |||
Maas, mukaan lukien Maaswerken | Sisävesi | Parannus, multimodaaliyhteydet | |
Rein–Scheldt -käytävä: Volkerakin sulku ja Kreekrakin sulku, Krammerin ja Hansweertin sulku | Sulku | Parannus | |
Albertkanaal | Sisävesi | Parannus | |
Terneuzen | Merenkulku | Sulut: Tutkimukset meneillään | |
Terneuzen – Gent | Sisävesi | Tutkimukset, parantaminen | |
Rotterdam/Antwerpen | Rautatie | Tavaraliikennelinjan parannus | |
Antwerpen | Merenkulku, satama | Sulut: tutkimukset meneillään; sisämaayhteydet | |
Seinen pohjoisosan kanava; Seine–Escaut-yhteys | Sisävesi | Suunnitelma valmis, kilpailua koskeva dialogi käynnistynyt, valmistuu vuoteen 2020 mennessä, parannus mukaan lukien rajatylittävät ja multimodaaliyhteydet | |
Vallonian sisävesiväylien parannustyöt | Sisävesi | Tutkimukset, parantaminen | |
Brussel/Bruxelles – Luxembourg – Strasbourg | Rautatie | Työt meneillään | |
Strasbourg – Mulhouse – Basel | Rautatie | Parannus | |
Strasbourg – Dijon – Lyon | Rautatie | Tutkimukset ja työt, parannus | |
Luxembourg – Dijon – Ambérieu | Rautatie | Tutkimukset ja työt, parannus | |
Lyon | Rautatie | Lyonin kaupunkialueen ohitusrata: tutkimukset ja työt | |
Saône – Moselle/Rhin-kanava | Sisävesi | Parannus | |
Rhône | Sisävesi | Parannus | |
Lyon – Avignon - Marseillen satama – Fos | Rautatie | Parannus | |
Marseille | Satama | Yhteydet sisämaahan ja multimodaaliterminaalit | |
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – 10 kohta
| |||
Komission teksti | Tarkistus | ||
Strasbourg – Stuttgart – München – Wels/Linz | Strasbourg – Stuttgart – München – Wels/Linz | ||
Strasbourg – Mannheim – Frankfurt – Würzburg – Nürnberg – Regensburg – Passau – Wels/Linz | Strasbourg – Mannheim – Frankfurt – Würzburg – Nürnberg – Regensburg – Passau – Wels/Linz | ||
Wels/Linz – Wien – Budapest – Arad – Brašov – Bucurešti – Constanta – Sulina | Wels/Linz – Wien – Budapest – Arad – Brašov – Bucurešti – Constanta – Sulina | ||
| |||
Komission teksti | |||
Rautatieyhteys Strasbourg – Kehl Appenweier | Rautatie | Appenweierin yhteenliitännän työt | |
Karlsruhe – Stuttgart – München | Rautatie | Tutkimukset ja työt meneillään | |
München – Mühldorf – Freilassing – Salzburg | Rautatie | Tutkimukset ja työt meneillään | |
Salzburg – Wels | Rautatie | Tutkimukset | |
Nürnberg – Regensburg – Passau – Wels | Rautatie | Tutkimukset; työt osittain meneillään | |
Rautatieyhteys Wels – Wien | Rautatie | Määrä valmistua vuoteen 2017 mennessä | |
Wien – Budapest | Rautatie | Suurnopeustutkimukset Unkarissa | |
Arad – Brašov – Bucurešti – Constanta | Rautatie | Eräiden osuuksien parantaminen; suurnopeustutkimukset | |
Main – Main-Donau-kanava – Danube | Sisävesi | Monia osuuksia ja pullonkauloja koskevia tutkimuksia ja töitä; Sisävesisatamat: sisämaayhteydet | |
Constanta | Satama | sisämaayhteydet | |
Tarkistus | |||
Rautatieyhteys Strasbourg – Kehl Appenweier | Rautatie | Appenweierin yhteenliitännän työt | |
Karlsruhe – Stuttgart – München | Rautatie | Tutkimukset ja työt meneillään | |
München – Mühldorf – Freilassing – Salzburg | Rautatie | Tutkimukset ja työt meneillään | |
Salzburg – Wels | Rautatie | Tutkimukset | |
Nürnberg – Regensburg – Passau – Wels | Rautatie | Tutkimukset; työt osittain meneillään | |
Rautatieyhteys Wels – Wien | Rautatie | Määrä valmistua vuoteen 2017 mennessä | |
Wien – Budapest | Rautatie | Suurnopeustutkimukset Unkarissa | |
Budapest – Arad | Rautatie | Budapestin ja Aradin välistä suurnopeusverkkoa koskeva tutkimus | |
Arad – Brašov – Bucurešti – Constanta | Rautatie | Eräiden osuuksien parantaminen; suurnopeustutkimukset | |
Main – Main-Donau-kanava – Danube (Kehlheim – Constanța/Midia/Sulina) + Bucurešti – Danube-kanava | Sisävesi | Monia osuuksia ja pullonkauloja koskevia tutkimuksia ja töitä; Sisävesisatamat: sisämaayhteydet rautateitse | |
Giurgiu, Galați | Satama | Multimodaalikeskusten jatkokehittäminen sekä yhteydet sisämaahan: tutkimukset ja työt | |
Constanta | Satama, merten moottoritiet | Sisämaayhteydet, merten moottoritiet (myös jäänmurtopalvelut) | |
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – b kohta
| |||
Komission teksti | |||
Sofiasta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian rajalle | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Sofiasta Serbian rajalle | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Timișoara – Serbian raja | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
München – Praha | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Nürnberg – Praha | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Katowice – Wroclaw – Dresden | Rajanylitys | Rautatie | Parannus |
Wroclaw – Praha | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Graz – Maribor – Pragersko | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Pohjanmaan käytävä: Luleå – Oulu | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Luoteis-Espanja ja Portugali | Pullonkaula | Rautatie | Työt meneillään |
Frankfurt – Fulda – Erfurt – Berlin | Pullonkaula | Rautatie | Tutkimukset |
Halle – Leipzig – Nürnberg | Pullonkaula | Rautatie | Työt meneillään, määrä valmistua vuoteen 2017 mennessä |
Egnatian rautatie | Pullonkaula | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Sisävesiväylä Dunkerque–Lille | Pullonkaula | Sisävesi | Tutkimukset meneillään |
|
|
|
|
Sundsvall – Umeå – Luleå | Pullonkaula | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Malmö – Göteborg | Muu ydinverkko | Rautatie | Työt |
Pohjanmaa – Kiruna – Norjan raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Rautatieyhteys Shannon – Cork – Dublin | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Rautatieyhteys Wilhelmshaveniin ja Bremerhaveniin | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Zilina – Ukrainan raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Ventspils – Riga – Venäjän raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Klaipeda – Kaunas – Vilnius – Valko-Venäjän raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus, rautatieyhteys lentoasemalle |
Tallinn – Tartu Koidula – Venäjän raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Marseille – Toulon – Nice – Italian raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Suurnopeustutkimukset |
Bordeaux – Toulouse | Muu ydinverkko | Rautatie | Suurnopeustutkimukset |
Tampere – Oulu | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Pamplona – Zaragoza – Sagunto | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Tarkistus | |||
Sofiasta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian rajalle | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Sofiasta Serbian rajalle | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Timișoara – Serbian raja | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
München – Praha | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Nürnberg – Praha | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Wroclaw – Praha | Rajanylitys | Rautatie | Parannus |
Wroclaw – Praha | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Ljubljana–Kroatian raja | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Pohjanmaan käytävä: Luleå – Oulu | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Iasi − Moldovan tasavallan raja | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Suceava − Ukrainan raja | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset |
Nowa Sól – Hradec Králové | Rajanylitys | Maantie | Työt |
A Coruña – Palencia | Pullonkaula | Rautatie | Työt meneillään |
Gijón – Palencia | Pullonkaula | Rautatie | Työt meneillään |
A Coruña – Madrid (suurnopeuksinen matkustajayhteys) | Pullonkaula | Rautatie | Työt meneillään |
Päätöksen 661/2010 liitteessä III määritellyt ensisijaiset hankkeet (Praha – Linz, uusi suuren kapasiteetin omaava rautatiereitti Pyreneiden ylitse, "Rauta-Rein" (Rheidt-Antwerpen)) | Rajanylitys | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Frankfurt – Fulda – Erfurt – Berlin | Pullonkaula | Rautatie | Tutkimukset |
Halle – Leipzig – Nürnberg | Pullonkaula | Rautatie | Työt meneillään, määrä valmistua vuoteen 2017 mennessä |
Egnatian rautatie | Pullonkaula | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Sisävesiväylä Dunkerque–Lille | Pullonkaula | Sisävesi | Tutkimukset meneillään |
Rinnakkainen suurnopeus-rautatie Paris–Lyon | Pullonkaula | Rautatie | Alustavat tutkimukset meneillään |
Sundsvall – Umeå – Luleå | Pullonkaula | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Alba-Iulia – Turda – Dej – Suceava – Paşcani – Iaşi | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Bucuresti – Buzau – Braila – Galati | Muu ydinverkko | Rautatie | Rautateiden infrastruktuurin parannukset ja korjaukset sekä yhteydet sisämaahan: suurnopeusverkkoa koskevat tutkimukset |
Kybartai – Kaunas | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Ruhrin alue – Münster – Osnabrück – Hampuri | Muu ydinverkko | Rautatie | Osuuden Münster − Lünen parantaminen (kaksiraiteinen rata) |
Nantes – Tours – Lyon | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Ploiesti − Suceava | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset |
Malmö – Göteborg | Muu ydinverkko | Rautatie | Työt |
Pohjanmaa – Kiruna – Norjan raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Rautatieyhteys Shannon – Cork – Dublin | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Rautatieyhteys Wilhelmshaveniin ja Bremerhaveniin | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset meneillään |
Zilina – Ukrainan raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Ventspils – Riga – Venäjän raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Klaipeda – Kaunas – Vilnius – Valko-Venäjän raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus, rautatieyhteys lentoasemalle |
Katowice – Wroclaw – Saksan raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Marseille – Toulon – Nice – Italian raja | Muu ydinverkko | Rautatie | Suurnopeustutkimukset |
Bordeaux – Toulouse | Muu ydinverkko | Rautatie | Suurnopeustutkimukset |
Tampere – Oulu | Muu ydinverkko | Rautatie | Parannus |
Pamplona – Zaragoza – Sagunto | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset ja työt |
Craiova – Bucharest | Muu ydinverkko | Rautatie | Tutkimukset |
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
Liite – II osa
| ||
Komission teksti | ||
a) Ensisijaiset käytävät | ||
| Tavoite | Asianomaiset jäsenvaltiot |
1. Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”): | Kehittää Pohjanmeren, Irlanninmeren, Englannin kanaalin, Itämeren ja niiden lähivesien integroitu offshore-sähköverkko uusiutuvista offshore-energialähteistä tuotetun sähkön siirtämiseksi kulutus- ja varastointikeskuksiin ja rajatylittävän sähkökaupan lisäämiseksi | Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta |
2. Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”): | Kehittää alueen jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen kolmansien maiden väliset yhteenliitännät erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon | Belgia, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat Malta, Portugali, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta |
3. Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteenliitännät (”NSI West Gas”): | Lisätä Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaisten kaasuvirtojen yhteenliitäntäkapasiteettia toimitusreittien monipuolistamiseksi ja kaasun lyhyen aikavälin toimituskyvyn parantamiseksi | Belgia, Irlanti, Luxemburg, Ranska, Saksa, Italia, Malta, Alankomaat, Portugali, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta |
4. Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”): | Vahvistaa pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaisia yhteenliitäntöjä ja sisäisiä linjoja sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon | Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Kypros, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia |
5. Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”): | Vahvistaa Itämeren alueen, Adrianmeren ja Egeanmeren sekä Mustanmeren välisiä alueellisia kaasuyhteyksiä erityisesti kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi | Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Kypros, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia |
6. Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”): | Kehittää Itämeren alueen jäsenvaltioiden välisiä yhteenliitäntöjä ja vahvistaa vastaavasti sisäisiä verkkoinfrastruktuureja Baltian maiden eristyneisyyden poistamiseksi ja markkinoiden yhdentymisen edistämiseksi alueella | Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi |
7. Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”): | Poistaa kolmen Baltian maan ja Suomen eristyneisyys ja yhdestä toimittajasta riippuvuus sekä monipuolistaa Itämeren alueen toimituksia | Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi |
8. Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”): | Kaasun siirto Kaspianmeren alueelta, Keski-Aasiasta, Lähi-idästä ja itäisen Välimeren alueelta unioniin kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi | Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Kypros, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia |
b) Ensisijaiset aihealueet | ||
| Tavoite | Asianomaiset jäsenvaltiot |
Älykkäiden verkkojen käyttöönotto: | Nopeuttaa älykkäiden verkkoteknologioiden käyttöönottoa kaikkialla unionissa, jotta voidaan ottaa tehokkaasti huomioon kaikkien sähköverkkoon liitettyjen käyttäjien käyttäytyminen ja toiminta | Kaikki |
Sähkönsiirron valtaväylät | Kehittää ensimmäiset sähkönsiirron valtaväylät vuoteen 2020 mennessä unionin laajuisen sähkönsiirron valtaväyläverkon rakentamiseksi | Kaikki |
Rajatylittävä hiilidioksidiverkko | Valmistella jäsenvaltioiden välisen hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurin rakentamista hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten | Kaikki |
Tarkistus | ||
a) Ensisijaiset käytävät | ||
| Tavoite | Asianomaiset jäsenvaltiot |
1. Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”): | Kehittää Pohjanmeren, Irlanninmeren, Englannin kanaalin, Itämeren ja niiden lähivesien integroitu offshore-sähköverkko ja siihen liittyvät rajayhdysjohdot uusiutuvista offshore-energialähteistä tuotetun sähkön siirtämiseksi kulutus- ja varastointikeskuksiin ja rajatylittävän sähkökaupan lisäämiseksi | Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta |
2. Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”): | Kehittää alueen jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen, Iberian niemimaa mukaan luettuna, väliset yhteenliitännät erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon ja sisäisten verkkoinfrastruktuurien vahvistamiseksi, jotta voidaan edistää markkinoiden yhdentymistä alueella | Belgia, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Alankomaat Malta, Portugali, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta |
3. Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”): | Vahvistaa pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaisia yhteenliitäntöjä ja sisäisiä linjoja sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon | Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia1, Kypros, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari |
|
| __________________ |
|
| 1Edellyttäen, että Kroatia liittyy unioniin, ja Kroatian liittymispäivästä alkaen. |
4. Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”): | Kehittää Itämeren alueen jäsenvaltioiden välisiä yhteenliitäntöjä ja vastaavasti vahvistaa sisäisiä verkkoinfrastruktuureja Baltian maiden eristyneisyyden poistamiseksi ja markkinoiden yhdentymisen edistämiseksi muun muassa edistämällä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämistä verkkoon alueella | Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi |
5. Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteenliitännät (”NSI West Gas”): | Kehittää Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaisten kaasuvirtojen kaasuinfrastruktuuria toimitusreittien monipuolistamiseksi ja kaasun lyhyen aikavälin toimituskyvyn parantamiseksi | Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta |
6. Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”): | Kehittää kaasuinfrastruktuuria Itämeren alueen, Adrianmeren ja Egeanmeren, itäisen Välimeren alueen sekä Mustanmeren välisiä alueellisia yhteyksiä varten sekä kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi | Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia1, Kypros, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari |
|
| __________________ |
|
| 1 Edellyttäen, että Kroatia liittyy unioniin, ja Kroatian liittymispäivästä alkaen. |
7. Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”): | Kehittää infrastruktuuria kaasun siirtoa varten Kaspianmeren alueelta, Keski-Aasiasta, Lähi-idästä ja itäisen Välimeren alueelta unioniin kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi | Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia1, Kypros, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari |
|
| __________________ |
|
| 1 Edellyttäen, että Kroatia liittyy unioniin, ja Kroatian liittymispäivästä alkaen. |
8. Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”): | Kehittää kaasuinfrastruktuuria kolmen Baltian maan ja Suomen eristyneisyyden ja yhdestä toimittajasta riippuvuuden poistamiseksi, vahvistaa sisäisiä verkkoinfrastruktuureja vastaavasti sekä monipuolistaa Itämeren alueen toimituksia ja parantaa toimitusvarmuutta | Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Viro |
b) Ensisijaiset aihealueet | ||
| Tavoite | Asianomaiset jäsenvaltiot |
Älykkäiden verkkojen käyttöönotto: | Nopeuttaa älykkäiden verkkoteknologioiden käyttöönottoa kaikkialla unionissa, jotta voidaan ottaa tehokkaasti huomioon kaikkien sähköverkkoon liitettyjen käyttäjien käyttäytyminen ja toiminta, erityisesti suurten sähkömäärien tuotanto uusiutuvista tai hajautetuista energialähteistä sekä kuluttajien kysynnänohjaus | Kaikki |
Sähkönsiirron valtaväylät | Kehittää ensimmäiset sähkönsiirron valtaväylät vuoteen 2020 mennessä sellaisen unionin laajuisen sähkönsiirron valtaväyläverkon rakentamiseksi, jonka avulla on mahdollista | Kaikki |
| i) sopeutua jatkuvasti lisääntyvään tuulivoiman ylijäämätuotantoon Pohjanmerellä ja Itämerellä ja niiden ympäristössä sekä lisääntyvään uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan tuotantoon Itä- ja Etelä-Euroopassa ja myös Pohjois-Afrikassa; |
|
| ii) liittää nämä uudet tuotantokeskukset tärkeimpiin varastointikapasiteetteihin Pohjoismaissa, Alpeilla ja muilla alueilla, joilla on suuria kulutuskeskuksia; ja |
|
| iii) mukautua yhä vaihtelevampaan ja hajautetumpaan sähkön tarjontaan ja kysyntään |
|
Rajatylittävä hiilidioksidiverkko | Valmistella jäsenvaltioiden välisen hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurin rakentamista hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten | Kaikki |
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
Liite – III osa
| |
Komission teksti | |
a) Horisontaaliset painopisteet |
|
Innovatiivinen hallinnointi, kartoitus ja palvelut | Teknisen avun ja hankkeiden toiston toimenpiteet, joihin on, jos se on tarpeen käyttöönoton ja hallinnoinnin kannalta, sisällyttävä hankkeiden ja investointien suunnittelua ja toteutettavuustutkimuksia. |
| Euroopan laajuisen laajakaistainfrastruktuurin kartoituksessa kehitetään jatkuvaa yksityiskohtaista olennaisten sivustojen fyysistä seurantaa ja dokumentointia, asennusoikeuksien analysointia, olemassa olevien toimintojen parantamismahdollisuuksien arviointia jne. |
| Ympäristövaikutusten analysointi, jossa otetaan ilmastokestävyys ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä katastrofivalmiudet ja -palautuvuus. |
Tukitoimet ja muut teknistä apua koskevat toimenpiteet | Yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia tai sitä edistäviä toimia, mukaan lukien valmistelevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit ja validointitutkimukset sekä muut tekniset tukitoimet tai ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja -kehittämisessä. |
b) Laajakaistaverkot | |
Laajakaistaa koskevilla tukitoimilla on edistettävä älykästä ja osallistavaa kasvua toteuttamalla tasapainoinen ja maantieteellisesti monipuolinen valikoima laajakaistahankkeita, mukaan luettuina 30 Mbit/s:n ja yli 100 Mbit/s:n tavoitteita koskevat hankkeet; hankkeita on toteutettava sekä taajama- että maaseutualueilla, jotta voidaan saavuttaa riittävät yhteydet kaikissa jäsenvaltioissa. | |
Tukitoimen ominaisuudet | Kuvaus |
Laajakaistaverkkoja koskeviin tukitoimiin on sisällyttävä seuraavat: | Investointeja laajakaistaverkkoihin, joiden avulla voidaan saavuttaa digitaalistrategiassa esitetty tavoite yleisestä kattavuudesta 30 Mbit/s:n tavoitenopeudella vuoteen 2020 mennessä; tai |
| Investointeja laajakaistaverkkoihin, joiden avulla voidaan saavuttaa digitaalistrategiassa esitetty tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista olisi oltava internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s. |
Laajakaistaverkkoja koskeviin tukitoimiin on sisällyttävä erityisesti yksi tai useampia seuraavista osatekijöistä: | Passiivisen fyysisen infrastruktuurin tai yhdistetyn passiivisen ja aktiivisen infrastruktuurin ja niihin liittyvien infrastruktuurielementtien käyttöönotto infrastruktuurin toiminnassa tarvittavine palveluineen |
| Liitännäistoiminnot ja -palvelut, kuten rakennusten kaapelointi, antennit, tornit ja muut tukirakennelmat, kanavat, kourut, mastot, kaapelikaivot ja jakamot; |
| Mahdollisten synergioiden hyödyntäminen laajakaistaverkkojen ja muiden yleishyödyllisten verkkojen (energia-, liikenne-, vesijohto- ja viemäriverkot) käyttöönoton välillä, erityisesti älykkäiden sähkönjakeluverkkojen yhteydessä. |
c) Digitaalipalvelujen infrastruktuurit | |
Digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla tuetaan seuraavia tukitoimialueita. | |
Digitaalipalvelu | Kuvaus |
Julkishallinnon Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoverkkoyhteydet | Julkishallinnon Euroopan laajuinen palveluinfrastruktuurin runkoverkko, joka tarjoaa suuren nopeuden ja yhteenliitettävyyden EU:n julkisten elinten välille julkishallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisilla aloilla. |
Rajatylittävät sähköisen hallinnon palvelut | Standardoituja, rajatylittäviä ja käyttäjäystävällisiä vuorovaikutusalustoja, jotka tuottavat tehokkuusetuja sekä koko taloudessa että julkisella sektorilla ja edistävät osaltaan sisämarkkinoiden toteutumista. |
| Tällaiset palvelut mahdollistavat sähköiset hankinnat, sähköiset terveydenhoitopalvelut, standardoidun tilinpäätösraportoinnin, oikeudellisen tiedon sähköisen vaihdon, Euroopan laajuisen sähköisen yritysrekisteröinnin, sähköiset viranomaispalvelut yrityksille, Euroopan laajuinen sähköinen yritysrekisteröinti mukaan luettuna. |
Julkisen sektorin tiedon ja monikielisten palvelujen saatavuus | Eurooppalaisten kulttuuriresurssien laajojen kokoelmien digitointi ja niiden saattaminen kolmansien osapuolien käytettäviksi. |
| Täydet mahdollisuudet saada kaikki julkisen sektorin hallussa oleva julkinen tieto uudelleen käytettäväksi EU:ssa vuoteen 2020 mennessä. |
| Mahdollisuudet mille tahansa yritykselle EU:ssa tarjota sähköisiä palveluja omalla kielellään siten, että palvelut ovat saumattomasti saatavilla ja käytettävissä millä tahansa EU:n kielellä. |
Turvallisuus ja turvatoimet | Yhteiset tietojenkäsittelymahdollisuudet, tietokannat ja ohjelmistotyökalut Safer Internet -keskuksille jäsenvaltioissa sekä tukitoiminnot seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta sisällöstä tehtyjen ilmoitusten käsittelemisessä. |
| Kriittiset palveluinfrastruktuurit, mukaan luettuina viestintäkanavat ja välineet, joita kehitetään ja otetaan käyttöön varautumista, tietojen jakamista, koordinointia ja reagointia koskevien EU:n laajuisten valmiuksien lisäämiseksi. |
Tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen älykkäissä energiaverkoissa ja älykkäiden energiapalvelujen tarjoamisessa | Nykyaikainen tieto- ja viestintäteknologia älykkäiden energiapalvelujen alalla kansalaisten (jotka voi olla sekä energian tuottajia että kuluttajia), energiantuottajien ja viranomaisten tarpeisiin vastaamiseksi. |
| |
Tarkistus | |
a) Horisontaaliset painopisteet | |
Innovatiivinen hallinnointi, kartoitus ja palvelut | Teknisen avun ja hankkeiden toiston toimenpiteet, joihin on, jos se on tarpeen käyttöönoton ja hallinnoinnin kannalta, sisällyttävä hankkeiden ja investointien suunnittelua ja toteutettavuustutkimuksia. |
| Euroopan laajuisen laajakaistainfrastruktuurin kartoituksessa samoin kuin nykyisen ja suunnitellun infrastruktuurin kartoituksessa, liikenne- ja energia-alat mukaan luettuina, kehitetään jatkuvaa yksityiskohtaista olennaisten sivustojen fyysistä seurantaa ja dokumentointia, asennusoikeuksien analysointia, olemassa olevien toimintojen parantamismahdollisuuksien arviointia jne. |
| Ympäristövaikutusten analysointi, jossa otetaan ilmastokestävyys ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä katastrofivalmiudet ja -palautuvuus. |
Tukitoimet ja muut teknistä apua koskevat toimenpiteet | Yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia tai sitä edistäviä toimia, mukaan lukien valmistelevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit ja validointitutkimukset, tekninen ja rahoitusjärjestelyihin liittyvä apu, joilla helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelua rahoituksen saamiseksi tämän asetuksen nojalla, sekä muut tekniset tukitoimet tai ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja kehittämisessä. |
b) Laajakaistaverkot | |
Laajakaistaa koskevilla tukitoimilla on edistettävä älykästä ja osallistavaa kasvua toteuttamalla tasapainoinen ja maantieteellisesti monipuolinen valikoima laajakaistahankkeita, mukaan luettuina 100 Mbit/s:n ja yli 1 Gbit/s:n tavoitteita koskevat hankkeet; hankkeita on toteutettava sekä taajama- että maaseutualueilla, jotta voidaan saavuttaa riittävät yhteydet kaikissa jäsenvaltioissa. | |
Tukitoimen ominaisuudet | Kuvaus |
Laajakaistaverkkoja koskeviin tukitoimiin on sisällyttävä seuraavat: | Investointeja avoimiin ja suurnopeuksisiin laajakaistaverkkoihin, joiden avulla voidaan vähintään saavuttaa digitaalistrategiassa esitetty tavoite yleisestä kattavuudesta 100 Mbit/s:n tavoitenopeudella vuoteen 2020 mennessä, milloin mahdollista; tai |
| Investointeja avoimiin, ultranopeisiin laajakaistaverkkoihin, joiden avulla voidaan saavuttaa digitaalistrategiassa esitetty tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista olisi oltava internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on mahdollisuuksien mukaan 1 Gbit/s tai sitä nopeampi; ja |
Laajakaistaverkkoja koskeviin tukitoimiin on sisällyttävä erityisesti yksi tai useampia seuraavista osatekijöistä: | Passiivisen fyysisen infrastruktuurin tai yhdistetyn passiivisen ja aktiivisen infrastruktuurin ja niihin liittyvien infrastruktuurielementtien käyttöönotto infrastruktuurin toiminnassa tarvittavine palveluineen |
| Liitännäistoiminnot ja -palvelut, kuten rakennusten kaapelointi, antennit, tornit ja muut tukirakennelmat, kanavat, kourut, mastot, kaapelikaivot ja jakamot; |
| Mahdollisten synergioiden hyödyntäminen laajakaistaverkkojen ja muiden yleishyödyllisten verkkojen (energia-, liikenne-, vesijohto- ja viemäriverkot) käyttöönoton välillä, erityisesti älykkäiden sähkönjakeluverkkojen yhteydessä. |
c) Digitaalipalvelujen infrastruktuurit | |
Digitaalipalvelu | Kuvaus |
Julkishallinnon Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoverkkoyhteydet | Julkishallinnon Euroopan laajuinen palveluinfrastruktuurin runkoverkko, joka tarjoaa suuren nopeuden ja yhteenliitettävyyden EU:n julkisten elinten välille julkishallinnon, kulttuurin, koulutuksen, tutkimuksen ja terveydenhuollon kaltaisilla aloilla. |
Rajatylittävät sähköisen hallinnon palvelut | Standardoituja, rajatylittäviä ja käyttäjäystävällisiä vuorovaikutusalustoja, jotka tuottavat tehokkuusetuja sekä koko taloudessa että julkisella sektorilla ja edistävät osaltaan sisämarkkinoiden toteutumista. |
| Tällaiset palvelut mahdollistavat sähköiset hankinnat, sähköiset terveydenhoitopalvelut, standardoidun tilinpäätösraportoinnin, oikeudellisen tiedon sähköisen vaihdon, Euroopan laajuisen sähköisen yritysrekisteröinnin, sähköiset viranomaispalvelut yrityksille, Euroopan laajuinen sähköinen yritysrekisteröinti mukaan luettuna, yhteentoimivat rajatylittävät sähköiset laskutuspalvelut, sellaisten joukkoliikenteen infrastruktuurien käyttöönoton, jolla mahdollistetaan turvallisten ja yhteentoimivien mobiilien lähipalvelujen käyttö, sekä verkkovälitteisen vaihtoehtoisen riidanratkaisun. |
Oppiresurssien jakamista koskeva eurooppalainen palvelualusta | Monikielinen sähköinen palvelualusta, jolla oppilaitokset ja yksilöt voisivat jakaa oppimateraalia avoimella lisenssillä. Alustalle vastaanotettaisiin oppikirjoja, artikkeleita ja videoita ja se tarjoaisi käyttäjille mahdollisuuden antaa oma panoksensa, tehdä yhteistyötä ja keskustella. Se mahdollistaisi laitosten yhteistyön verkossa, ja ne voisivat jakaa kokemuksia ja kehittää avointa oppimateriaalia ja verkkokoulutusta koskevia valmiuksia, sekä helpottaisi etäopiskelua ja koulutusalan toimijoiden yhteistyötä esimerkiksi sähköisten oppimissovellusten avulla. Se palvelisi myös alustana, jolla voi tehdä hakuja julkisten kirjastojen resursseista ja tutustua niihin. |
Julkisen sektorin tiedon ja monikielisten palvelujen saatavuus | Eurooppalaisten kulttuuriresurssien laajojen kokoelmien digitointi ja niiden saattaminen kolmansien osapuolien käytettäviksi. |
| Täydet mahdollisuudet saada kaikki julkisen sektorin hallussa oleva julkinen tieto uudelleen käytettäväksi EU:ssa vuoteen 2020 mennessä yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. |
| Mahdollisuudet mille tahansa yritykselle EU:ssa tarjota sähköisiä palveluja omalla kielellään siten, että palvelut ovat saumattomasti saatavilla ja käytettävissä millä tahansa EU:n kielellä. |
Turvallisuus ja turvatoimet | Yhteiset tietojenkäsittelymahdollisuudet, tietokannat ja ohjelmistotyökalut Safer Internet -keskuksille jäsenvaltioissa sekä tukitoiminnot seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta sisällöstä tehtyjen ilmoitusten käsittelemisessä. |
| Kriittiset palveluinfrastruktuurit, mukaan luettuina viestintäkanavat ja välineet, joita kehitetään ja otetaan käyttöön varautumista, tietojen jakamista, koordinointia ja reagointia koskevien EU:n laajuisten valmiuksien lisäämiseksi. |
Tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen hyödyntäminen älykkäissä energiaverkoissa ja älykkäiden energiapalvelujen tarjoamisessa | Nykyaikainen tieto- ja viestintäteknologia älykkäiden energiapalvelujen alalla kansalaisten (jotka voi olla sekä energian tuottajia että kuluttajia), energiantuottajien ja viranomaisten tarpeisiin vastaamiseksi. |
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
Liite – III a osa (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| Luettelo hankkeista, joissa voidaan hyödyntää synergiaa vähintään kahden Verkkojen Eurooppa ‑välineen soveltamisalaan kuuluvan alan välillä. |
| Fossiiliselle polttoaineelle vaihtoehtoisen ja saastuttamattoman energian (kuten sähkön tai vedyn) jakeluverkon käyttöönotto liikennevälineitä varten. |
| Älyverkkojen käyttöönotto hyödyntäen uutta tai olemassa olevaa liikenne- ja televiestintäinfrastruktuuria. |
| Liikenneinfrastruktuurin (esimerkiksi tunneleiden, siltojen ja patojen) hyödyntäminen energian tuotannossa ja/tai sellaisten uusien liitäntöjen käyttöönotossa, jotka lisäävät sähkökapasiteettia tai avaavat uusia kaasukäytäviä tai televiestintäverkkoja. |
PERUSTELUT
Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annetun asetusehdotuksen tavoitteena on
– keskittää resurssit liikenteen, energian ja televiestinnän alalla hankkeisiin, jotka tuovat eurooppalaista lisäarvoa, jotta voitaisiin luoda yhdennettyjä Euroopan laajuisia verkkoja yhtäläisen tehokkuuden ja korkealaatuisen infrastruktuurin varmistamiseksi kaikkialla unionin alueella
– keskittää, yksinkertaistaa ja ehdollistaa tämän asetuksen nojalla myönnettäviä tukia unionin tasolla hyödyntäen samalla kyseisten kolmen alan välinen synergia
– kohdentaa varat järkevästi joko suoriin tukiin tai uusiin rahoitusvälineisiin, joihin myös markkinat osallistuvat ja jotka kymmenkertaistavat unionin määrärahojen vaikutukset
– lisätä koheesiorahaston tukeen oikeutettujen maiden osallisuutta rahoituksen, tekniikan ja toiminnan tasolla siten, että osa Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen osoitetuista määrärahoista käytetään liikenteen alalla koheesiorahaston sääntöjen mukaisesti.
Vallitseva syvä kriisi sekä Euroopan talous-, yhteiskunta- ja ympäristötilanteen nykykehitys edellyttävät seuraavia toimia:
– julkisen talouden vakauttaminen
– Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen
– kestävään, osallistavaan ja tasapainoiseen kasvuun palaaminen.
Tältä osin esittelijät tukevat voimakkaasti käsiteltävänä olevaa asetusta, jolla perustetaan Verkkojen Eurooppa ‑väline ja jossa asetetaan kyseisen välineen tavoitteeksi kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla kolmella eri tavalla:
– Joukkoliikenteen suunnitteluun on ensinnäkin varattava riittävät resurssit infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi, jotta tärkeitä talouden aloja voidaan aktivoida sekä hankkeiden toteutusvaiheessa että infrastruktuurin käyttöönotto- ja ylläpitovaiheessa.
– Toiseksi mainituilla aloilla on edistettävä tutkimusta, teknologian siirtoa ja kehitystä (niin rahoituksessa kuin operatiivisessa toiminnassa), jotta Eurooppa säilyttäisi niillä maailmanlaajuisen johtoasemansa.
– Kolmanneksi Euroopan unioniin pitäisi luoda kestävät, tehokkaat ja luotettavat liikenne-, energia- ja televiestintäjärjestelmät, jotka edistäisivät osaltaan unionin talouden maailmanlaajuista kilpailukykyä ja sopusointuista sekä yhtenäistä toimintaa, tehostaisivat unionin toimia talouden, yhteiskunnan ja ympäristön alalla sekä vauhdittaisivat alueellista yhdentymistä.
Arvioitu rahoitustarve unionin alueella vuoteen 2020 asti on seuraavanlainen:
– 500 miljardia Euroopan laajuisille liikenneverkoille; tästä 250 miljardia euroa on osoitettava pullonkaulojen poistamiseen ja puuttuvien yhteyksien, erityisesti rajatylittävien yhteyksien, rakentamiseen
– 200 miljardia euroa Euroopan laajuisille energiaverkoille
– 270 miljardia euroa laajakaistaverkon ja palvelukeskusten käyttöönottoon.
Tähän välineeseen osoitetut 50 miljardin euroa on siis käytettävä seuraavat seikat huomioon ottaen:
– Infrastruktuurit on valittava huolellisesti sen perusteella, tuovatko ne eurooppalaista lisäarvoa ja ovatko ne johdonmukaisia Eurooppa 2020 ‑strategian kanssa.
– Euroopan unionin elinten on hallinnoitava välinettä mahdollisimman tehokkaasti ja koordinoidusti.
– Sidosryhmiä (jäsenvaltioita, alueita, alueellisia yhteisöjä, hankkeiden vetäjiä) on kuultava.
– Unionin toimielinten (komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin) on tehtävä yhteistyötä keskenään.
– Erityistä huomiota on kiinnitettävä koheesiomaihin, joiden tarpeet ovat suuret ja resurssit usein rajalliset.
– Määrärahat on jaettava optimaalisesti perinteisten tukitoimenpiteiden ja uusien rahoitusvälineiden välillä:
Avustuksia pitäisi myöntää vain hankkeisiin, jotka tuottavat vain vähän tai eivät tuota lainkaan tuloja, ja yhteisrahoitusosuus on määritettävä oikeasuhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja painopisteisiin, toimijoiden ja markkinoiden odotuksiin sekä toteutettavien toimien luonteeseen nähden.
Innovatiivisten rahoitusvälineiden avulla pitäisi saada markkinatoimijat paremmin mukaan. Samalla on kuitenkin varmistettava, että
o toimet ovat unionin edun mukaisia, säännönmukaisia ja riippumattomia
o rahoitusvälineet tuottavat merkittäviä vipuvaikutuksia
o kilpailu ei vääristy ja markkinat voivat toimia häiriöttä.
– Tämä asetus on sisällytettävä seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen ja varmistettava, että sitä koordinoidaan tiiviisti muiden samoja tavoitteita edistävien rahoitusvälineiden kanssa. Niitä ovat esimerkiksi
kahdeksas tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelma (Horisontti 2020)
alueellinen koheesiopolitiikka.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esittelijät ehdottavat, että monivuotisiin ja vuotuisiin ohjelmiin sovelletaan delegoituja säädöksiä. Euroopan parlamentin on voitava valvoa toimia, koska niiden yhteydessä tehdään poliittisia päätöksiä (esimerkiksi julkaistavaksi tarkoitetuista ehdotuspyynnöistä). Lisäksi komission on mahdollista antaa täydentäviä erityissäännöksiä yhteistä etua koskevien hankkeiden tarjouskilpailuja varten, ja ne korvaisivat mahdollisesti perussäädöksen. Energian ja televiestinnän alalla ei ole myöskään laadittu luetteloa yhteistä etua koskevista hankkeista, mikä antaa komissiolle mahdollisesti liikaa harkintavaltaa.
Käsiteltävänä olevan välineen kolme kohdealaa ovat strategisesti tärkeitä unionin ja sen väestön tulevaisuutta ajatellen.
I – Liikenneala
Kyse on fyysisistä yhteyksistä unionin eri alueiden välillä sekä henkilöiden ja tavaroiden liikkumismahdollisuuksista. Ilman niitä kehitys ei ole mahdollista, ja ne vaikuttavat myös unionin alueelliseen eheyteen. On korostettava myös sitä, että infrastruktuuripolitiikan ja infrastruktuurin käytön taustalla vaikuttavat liikenteeseen liittyvät eurooppalaiset teollisuudenalat (esimerkiksi autoteollisuus, ilmailu, rautatieteollisuus, avaruusteollisuus ja liikennejärjestelmät), jotka ovat yhä alojensa maailmanlaajuisia johtajia ja muodostavat suuren osan Euroopan taloudellisesta potentiaalista.
Tehokkaat liikenneverkot vaikuttavat ratkaisevasti myös kilpailukykyyn. Jo vuonna 1993 Euroopan komission silloinen puheenjohtaja Jacques Delors arvioi kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevässä valkoisessa kirjassa[2], että 15 miljoonan työpaikan luominen ja talouskasvun elvyttäminen edellyttäisi 220 miljardin ecun[3] investointeja liikenneverkkoihin ennen vuotta 2000. Tuosta summasta 82 miljardia piti Delorsin mukaan osoittaa ensisijaisiin hankkeisiin.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin ja samankaltaisen talouskriisin vallitessa komission liikennealalle ehdottamat määrärahat ovat 50 miljardia euroa vähemmän (31,7 miljardia euroa), vaikka unionissa on nykyisin huomattavasti enemmän jäsenvaltioita ja tarpeet ovat huomattavasti suuremmat.
Esittelijöiden mielestä sopiva summa liikenteen alalla odotettavan vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi olisi vähintään 10 prosenttia arvioidusta tarpeesta (500 miljardia euroa Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ennen vuotta 2020).
Koska resurssit ovat rajalliset, komissio ehdottaa, että Verkkojen Eurooppa ‑väline kohdistetaan selkeästi hankkeisiin, jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja valmiita rahoitettavaksi seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, jotka tuottavat EU:lle suurta lisäarvoa ja jotka liittyvät horisontaalisiin painopisteisiin tai kestäviin liikennemuotoihin, kuten rautateihin tai sisävesiväyliin. Liitteessä esitetty luettelo sisältää jo joitakin mahdollisia hankkeita, joilla edistetään esimerkiksi liikennekäytäviä ja joista 85 prosenttia on tarkoitus rahoittaa Verkkojen Eurooppa -välineestä. Hankkeet on kuitenkin vielä kilpailutettava ehdotuspyyntöjen avulla, koska määrärahat eivät riitä kaikkien luettelossa mainittujen hankkeiden rahoittamiseen.
Esittelijät ovat tyytyväisiä liikennekäytäviä koskevaan lähestymistapaan, koska se parantaa huomattavasti Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien 30 hankkeen hallinnointia. Kyseiset hankkeet valittiin vuonna 2004, koska ne olivat rajatylittävien liikennevirtojen, koheesion sekä kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta hyvin merkittäviä. Esittelijät haluavat pitää tässä vaiheessa lähtökohtaisesti kiinni kymmenestä komission määrittämästä liikennekäytävästä ja muista osuuksista. Näin ollen esittelijät ehdottavat vain pieniä muutoksia horisontaalisiin painopisteisiin ja lisäävät mukaan "merten moottoritiet", jotta ne määritettäisiin edelleen ensisijaisiksi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen joukossa.
Sama pätee meriliikenteen älykkäisiin hallintapalveluihin (ITS). Jos neuvosto päättää leikata määrärahoja huomattavasti, myös liitteen I osassa mainittujen liikennehankkeiden luetteloa on tarkistettava.
Lisäksi koheesiorahaston määrärahoista pitäisi voida käyttää osa Verkkojen Eurooppa ‑välineen kautta liikenteen alalla, koska se loisi mahdollisuuksia asianomaisille maille. Näin voitaisiin edistää kyseisten maiden liittymistä suuriin Euroopan laajuisiin verkkoihin, mikä parantaisi niiden kilpailukykyä ja vahvistaisi niiden yhdentymistä Euroopan unioniin. Kyseisten maiden rahoituksellinen ja operatiivinen erityistilanne on kuitenkin huomioitava erityisesti "ota tai jätä" -periaatetta sovellettaessa. Koheesiorahaston tukeen oikeutettujen maiden hallinnollisia puutteita voidaan paikata antamalla niille teknistä apua hankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin ne voivat hyödyntää Verkkojen Eurooppa ‑välinettä täysipainoisesti.
II – Energia-ala
Euroopan unionilla on tulevina vuosina edessään tärkeitä haasteita, joihin voidaan vastata infrastruktuuria kehittämällä:
– riippumattomuus tai keskinäinen riippuvuus ja yhteisvastuullisuus unionin energiahuollossa (varmuus ja vakaus)
– älykkäiden, aiempaa tehokkaampien ja energiaa säästävien verkkojen käyttöönotto
– uusien uusiutuvan energian verkkojen kehittäminen ja liittäminen vanhoihin verkkoihin.
Energia-alalla suurimpia haasteita Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita ajatellen ovat viivästykset energian sisämarkkinoiden toteuttamisessa sekä investointivaje, jonka arvioidaan olevan yli 200 miljardia euroa.
Näin ollen esittelijät ovat sitä mieltä, että jokaiselle energiainfrastruktuuriin investoidulle eurolle on varmistettava mahdollisimman suuri vipuvaikutus, jotta Verkkojen Eurooppa ‑välineestä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Tässä yhteydessä lisäetuja voitaisiin tuottaa myös laajentamalla rahoitusvälineiden käyttöä, mikä vauhdittaisi ja houkuttelisi yksityistä rahoitusta markkinaperusteisten välineiden kautta. Infrastruktuurin kehittäminen ilman markkinaperusteisia välineitä on mahdotonta näinä rahoituskriisin aikoina.
Avustuksia voidaan ja niitä pitäisikin käyttää vasta viimeisenä keinona ensisijaisiin hankkeisiin, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia mutta joiden myönteiset ulkoisvaikutukset ovat merkittäviä. Avustuksilla ei kuitenkaan saa vääristää yhä kehittymässä olevia energiamarkkinoita, eikä yksityisellä rahalla pidä luoda keinotekoista kilpailua.
Verkkojen Eurooppa ‑välineen tarkoituksena on kuroa umpeen kuilua uusia ja päivitettyjä infrastruktuureja koskevien tarpeiden ja vuoden 2020 ympäristö- ja ilmastotavoitteiden välillä. Painopisteet on kuitenkin huomioitava kaikissa Verkkojen Eurooppa ‑välineen toteutusvaiheissa.
III – Televiestintäala
Laajakaistaverkon käyttöönotto kysyntäperusteisesti on strateginen valinta, jonka avulla voidaan perustaa tieto- ja viestintätekniikan sisämarkkinat sekä saavuttaa unionin digitaalistrategian tavoitteet.
Painopisteenä pitäisi olla unionin digitaalipalvelujen infrastruktuurin perustaminen: Euroopan laajuiset hyvin nopeat runkoverkkoyhteydet julkisia viranomaisia varten, sähköisen hallinnon palvelujen tarjoaminen rajojen yli (esimerkiksi rajatylittävä sähköinen hankintamenettely, sähköisen oikeuden ja sähköisen terveydenhuollon palvelut), julkisen sektorin tiedon saatavuus ja pääsy eurooppalaisen kulttuuriperinnön digitaalisiin resursseihin, data.eu-portaaliin ja monikielisiin palveluihin, turvallisuus ja käyttövarmuus (internetin turvallisuus ja kriittisten palveluinfrastruktuurien varmuus) sekä älykkäät energiapalvelut. Esittelijät ovat sitä mieltä, että laajakaistaverkkojen käyttöönottoa pitäisi tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineen yhteydessä vain rahoitusvälineistä.
Rahoitusvälineisiin liittyy monia etuja avustuksiin verrattuna: niiden vipuvaikutus on suurempi ja niiden kautta saavutetaan suurempi määrä kotitalouksia samoilla määrärahoilla. Julkisen tuen ohjelmissa taas on painotettava myönteisiä ulkoisvaikutuksia, joita ovat esimerkiksi paikallis- ja maaseututalouden kehittyminen, kilpailukyvyn paraneminen ja uusien työpaikkojen syntyminen.
IV – Synergiat
Esittelijät ovat tyytyväisiä komission ehdotukseen siitä, että yksi väline kattaisi kaikki kolme edellä esitettyä alaa. Näin voidaan pienentää ohjelman hallinnoinnista aiheutuvia menoja. Esittelijät katsovat kuitenkin, että energia-, liikenne- ja televiestintäalojen välistä synergiaa olisi vahvistettava edelleen. Hankepromoottoreita pitäisi kannustaa ehdottamaan toimia, joissa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää kolmen mainitun alan välinen synergia. Tätä ajatellen esittelijät ehdottavat, että synergiaedut, tukikelpoisuuden perusteet, yhteisrahoituksen taso sekä hallinto- ja varainhoitosäännöt määritetään tarkemmin. Liitteen IV osassa on esitetty uusi alustava luettelo hankkeista, joihin liittyy mahdollisia synergiaetuja.
Lopuksi esittelijät toteavat, että jos Verkkojen Eurooppa ‑välineen hallinnointi on avointa, synergistä ja yksinkertaista, se toteutetaan keskitetysti ja siinä noudatetaan tiettyjä ehtoja, välineen avulla voidaan varmistaa unionin varojen käytön maksimaalinen teho. Siten se voi edistää unionin tärkeimpiä poliittisia painopisteitä liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla.
Tässä asiakirjassa esitetyissä tarkistuksissa ei niinkään lisätä uusia kohtia. Tarkistusten tavoitteena on pikemminkin selventää tekstiä, koska Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevan asetuksen on oltava esittelijöiden mielestä ytimekäs.
Seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvoteltaessa esittelijät aikovat kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tähän välineeseen varataan riittävät määrärahat ja toimintaresurssit. Määrärahojen ja resurssien leikkaaminen vesittäisi koko välineen, mikä taas vaarantaisi unionin kasvu- ja kilpailukykypolitiikan.
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
Amalia Sartori
Puheenjohtaja
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Bryssel
Brian Simpson
Puheenjohtaja
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Bryssel
Asia: Lausunto seuraavan ehdotuksen oikeusperustasta: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä
( COM(2011)0665 – C7-0374/2011 – 2011/0302(COD) )
Arvoisat puheenjohtajat
Pyysitte 16. tammikuuta 2013 päivätyllä kirjeellänne työjärjestyksen 37 artiklan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausunnon siitä, onko asianmukaista lisätä SEUT-sopimuksen 174 artikla ja 349 artikla ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä oikeusperustoiksi.
Komissio esitti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä SEUT-sopimuksen 172 artiklan perusteella. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ja liikenne- ja matkailuvaliokunta ovat käsitelleet ehdotusta yhdessä työjärjestyksen 51 artiklan mukaista yhteiskokousmenettelyä soveltaen.
Valiokunnat hyväksyivät 18. joulukuuta 2012 yhteisen mietinnön asetuksesta, johon sisältyi alukekehitysvaliokunnan tarkistus, jolla pyritään lisäämään 174 ja 349 artikla asetuksen oikeusperustoiksi.
Taustaa
1. Ehdotus
Asetusehdotuksessa pyritään luomaan uusi integroitu väline ensisijaiseen infrastruktuuriin investoimiseksi EU:ssa liikenteen, energian ja televiestinnän alalla eli Verkkojen Eurooppa ‑väline.
Verkkojen Eurooppa -välineessä otetaan huomioon kaikkien kolmen alan poliittisen kehyksen uudelleentarkastelu seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten. Asetusehdotuksessa yksilöidään energia-alan 12 ensisijaista käytävää ja aluetta, joita on neljä kullakin seuraavalla sektorilla: sähkön ja kaasun siirto, älyverkkojen kehittäminen, sähkönsiirron valtaväylät ja rajatylittävät hiilidioksidiverkot.
Liikenne-alalla on yksilöity ydinverkko, jossa sekä tavara- että matkustajaliikenne kulkee tehokkaasti ja vähin päästöin. Tällä tavalla olemassa olevia palveluita käytetään multimodaalisina yhdistelminä, joka tekee niistä tehokkaampia.
Televiestintäverkkojen osalta tärkeänä tavoitteena on digitaalisten pullonkaulojen poistaminen. Tämä tarkoittaa, että koko laajakaistaverkkoa on tarpeen yleisesti parantaa ja että on perustettava digitaalisia infrastruktuureja, jotka mahdollistavat eurooppalaisten julkisten palvelujen johdonmukaisen digitaalisen käyttöönoton.
Jotta voidaan varmistaa, että asetetut ensisijaiset prioriteetit todella toteutetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana, EU:n talousarviosta tarvitaan rahoitusta. Rahoitusta annetaan komission ehdotusten mukaisesti käyttämällä innovatiivisia rahoitusvälineitä, jotka luovat EU:n talousarviolle suuren kerrannaisvaikutuksen edistämällä ja houkuttelemalla muuta julkista ja yksityistä rahoitusta EU:n edun mukaisille hankkeille.
2. Ehdotuksen oikeusperusta
Komission ehdottama oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 172 artikla, on oikeusperusta Euroopan laajuisia verkkoja koskevien suuntaviivojen ja muiden toimenpiteiden vahvistamiselle liikenteen, teletoiminnan ja energian infrastruktuurin aloilla ja se kuuluu seuraavasti:
"172 artikla
Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat 171 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat ja muut toimenpiteet tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan.
Niihin suuntaviivoihin ja niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan tuon jäsenvaltion hyväksyminen."
SEUT-sopimuksen 171 artiklassa, johon 172 artiklassa viitataan, määritellään toimenpiteet, joita unioni voi toteuttaa Euroopan laajuisten verkkojen edistämiseksi, ja se kuuluu seuraavasti:
"171 artikla
1. Edellä 170 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi unioni:
– vahvistaa joukon suuntaviivoja, jotka koskevat suunniteltujen toimien tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita Euroopan laajuisten verkkojen alalla; näissä suuntaviivoissa yksilöidään yhteistä etua koskevat hankkeet,
– panee erityisesti teknisen standardoinnin alalla täytäntöön kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi,
– voi erityisesti toteuttamiskelpoisuutta koskevilla selvityksillä, lainatakuilla tai korkotuella tukea sellaisia jäsenvaltioiden tukemia yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka yksilöidään ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa; unioni voi myös osallistua tiettyjen liikenteen infrastruktuurin alan hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa 177 artiklan mukaisesti perustetun koheesiorahaston kautta.
Unionin toiminnassa otetaan huomioon hankkeiden ajateltavissa oleva taloudellinen elinkelpoisuus.
2. Yhteydessä komission kanssa jäsenvaltiot sovittavat keskenään yhteen sellaisen kansallisella tasolla harjoittamansa politiikan, jolla voi olla merkittävä vaikutus 170 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Komissio voi kiinteässä yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa tehdä aiheellisia aloitteita tämän yhteensovittamisen edistämiseksi.
3. Unioni voi päättää yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämiseksi ja verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi."
3. Oikeusperustaan ehdotettu muutos
Asiasta vastaavien valiokuntien hyväksymä viite perustuu aluekehitysvaliokunnan tarkistukseen ja sillä pyritään lisäämään asetukselle kaksi uutta oikeusperustaa seuraavasti:
a) SEUT-sopimuksen 174 artikla, jossa vahvistetaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden yleistavoitteet ja joka kuuluu seuraavasti:
"174 artikla
Edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi.
Unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.
Asianomaisista alueista kiinnitetään erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin."
b) SEUT-sopimuksen 349 artikla, joka koskee erityistoimenpiteitä syrjäisimpien alueiden tukemiseksi, ja joka kuuluu seuraavasti:
"349 artikla
Ottaen huomioon Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Réunionin, Saint Barthélemyn, Saint Martinin, Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, jota vaikeuttaa niiden syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista, jotka sen vuoksi, että ne ovat pysyviä tekijöitä ja niillä on yhteisvaikutuksia, haittaavat suuresti näiden alueiden kehitystä, neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on erityisesti määritellä ne edellytykset, joilla perussopimuksia sovelletaan kyseisiin alueisiin, mukaan lukien yhteiset politiikat. Kun neuvosto hyväksyy nämä erityistoimenpiteet erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa samoin komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskevat erityisesti tulli- ja kauppapolitiikkaa, veropolitiikkaa, tullittomia alueita, maatalous- ja kalastuspolitiikkaa, raaka-aineiden ja välttämättömien kulutustavaroiden toimittamisehtoja, valtiontukia sekä edellytyksiä rakennerahastoihin ja laaja-alaisiin unionin ohjelmiin osallistumiselle.
Neuvosto hyväksyy ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut toimenpiteet syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja rajoitukset huomioon ottaen ja heikentämättä unionin oikeusjärjestyksen, sisämarkkinat ja yhteiset politiikat mukaan luettuina, yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta."
Aluekehitysvaliokunnan tarkistus kahden uuden oikeusperustan lisäämiseksi ei sisältänyt perusteluja, mutta valiokunnan lausunnon lyhyet perustelut valaisevat muutoksen taustalla olevia syitä.
Valmistelija toteaa, että "koheesiojäsenvaltiot ovat suhtautuneet varauksellisesti 10 miljardin euron siirtämiseen koheesiorahastosta ja sen korvamerkitsemiseen Verkkojen Eurooppa ‑välineessä liikenneinfrastruktuurihankkeisiin yksinomaan koheesiojäsenvaltioissa, ja ne ovat jopa vastustaneet tällaista ehdotusta".
Analyysi
1. Unionin tuomioistuimen vahvistamat periaatteet
Tuomioistuimen oikeuskäytäntö asianmukaisen oikeusperustan valitsemiseksi on hyvin vakiintunut. Tuomioistuin on korostanut, että asianmukaisen oikeusperustan valinnalla on perustuslaillinen merkitys, sillä oikeusperustalla on vaikutuksia toimivaltaan ja menettelyyn[4]. SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaan kukin toimielin toimii sille tällä sopimuksella annettujen toimivaltuuksien rajoissa[5]. Tuomioistuin on lisäksi korostanut, että "yhteisön toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö"[6].
Usean oikeusperustan mahdollisuudesta tuomioistuin on todennut, että se on mahdollista ainoastaan, jos säädöksellä on useampi samanaikainen tarkoitus tai tekijä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen. Jos toimea tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on useita eri tarkoituksia tai että siinä on useita tekijöitä, ja jos yksi näistä on yksilöitävissä pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas muut ovat ainoastaan liitännäisiä tekijöitä, säädöksellä on oltava yksi ainoa oikeusperusta, toisin sanoen se, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää.[7]
2. Ehdotettujen oikeusperustojen arviointi
a) Ehdotuksen oikeusperusta
SEUT-sopimuksen 172 artiklassa todetaan, että SEUT-sopimuksessa ja erityisesti sen 170 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisten Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin tai suuntaviivoihin (171 artiklan 1 kohta) sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Edellä mainitussa SEUT-sopimuksen 170 artiklassa todetaan seuraavaa: "unioni myötävaikuttaa Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen liikenteen, teletoiminnan ja energian infrastruktuurien aloilla".
Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annetun asetusehdotuksen 1 artiklassa määritellään asetuksen asiasisältö seuraavasti:
"1 artikla
Tällä asetuksella perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline ja määritetään edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja televiestinnän infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi."
Asetusehdotuksen 3 artiklassa määritellään asetuksen "yleiset tavoitteet", joita täydennetään alakohtaisilla tavoitteilla, jotka liittyvät liikenteen, energian ja televiestinnän alaan. Ehdotuksen 3 artikla kuuluu seuraavasti:
"3 artikla
Verkkojen Eurooppa -välineen on mahdollistettava Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelu ja toteuttaminen energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on erityisesti tuettava sellaisten hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uuden infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen liikenteen, energian ja televiestinnän alalla. Tätä varten Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on oltava seuraavat tavoitteet:
a) edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua kehittämällä uudenaikaisia, monipuolisia, kilpailukykyisiä ja suorituskykyisiä Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko Euroopan unionille sisämarkkinoiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin yksityisiin ja julkisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea ja käyttämällä hyväksi eri alojen välistä synergiaa.
Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä ja erityisesti niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla.
b) auttaa unionia saavuttamaan tavoitteensa, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 prosentilla, energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä siten, että samalla varmistetaan yhteisvastuullisuuden lisääntyminen jäsenvaltioiden välillä."
Asetusehdotuksen tavoitteet vastaavat selvästi SEUT-sopimuksen 172 artiklaa, ja näin ollen sitä on pidettävä ehdotuksen asianmukaisena oikeusperustana.
b) SEUT-sopimuksen 174 artikla mahdollisena oikeusperustana
Oikeusperustan on tarjottava toimivaltuudet hyväksyä lainsäädäntöä. SEUT-sopimuksen 174 artiklassa asetetaan yleiset tavoitteet aluekehitykselle, mutta se ei sisällä toimeenpanevia määräyksiä, jotka valtuuttaisivat toimielimet antamaan lainsäädäntöä.
Näin ollen on selvää, että 174 artikla ei voi toimia oikeusperustana. Sen sijaan SEUT-sopimuksen 171 artiklan, jossa täsmennetään Euroopan laajuisten verkkojen käsittämät toimet ja joka pannaan toimeen 172 artiklalla, nojalla "unioni voi myös osallistua tiettyjen liikenteen infrastruktuurin alan hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa 177 artiklan mukaisesti perustetun koheesiorahaston kautta".
c) SEUT-sopimuksen 349 artikla mahdollisena oikeusperustana
Toisin kuin 174 artikla, 349 artikla mahdollistaa sen, että hyväksytään "erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on erityisesti määritellä ne edellytykset, joilla perussopimuksia sovelletaan" artiklassa määriteltyihin alueisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat artiklan mukaan muun muassa edellytykset "rakennerahastoihin ja laaja-alaisiin unionin ohjelmiin osallistumiselle".
Kun harkitaan mahdollisuutta ottaa 349 artikla toiseksi oikeusperustaksi, on harkittava, olisiko ehdotuksella oltava kaksi oikeusperustaa ja onko valiokunnassa hyväksytty mietintö muuttanut ehdotusta siinä määrin, että täydentävä oikeusperusta on tarpeen.
Ehdotusta tarkasteltaessa vaikuttaa selvältä, että Euroopan laajuisten verkkojen mukauttaminen syrjäisimpiin alueisiin ei ole ehdotuksen erillinen ja pääasiallinen tavoite. Lisäksi vaikuttaa selvältä, että ITRE- ja TRAN -valiokuntien yhdessä hyväksymä mietintö ei muuttanut yleistavoitteita siten, että se oikeuttaisi SEUT-sopimuksen 349 artiklan lisäämisen toiseksi oikeusperustaksi.
Asetusehdotuksen 7 artiklan 4 kohtaan hyväksyttiin tarkistus, jonka mukaan laajakaistaverkkoja koskevia toimia voidaan rahoittaa myös avustuksilla, jos hankkeet pienentävät digitaalista kuilua yhdistämällä maaseutu- tai vuoristoalueet, syrjäiset tai erittäin harvaan asutut alueet, saaristoalueet, erillisalueet tai syrjäseutualueet edellyttäen, että tuen myöntäminen rahoitusvälineen välityksellä ei riittäisi myönteisen investointipäätöksen tekemiseen.
Tämä ei kuitenkaan muodosta toista itsenäistä tavoitetta, jota voitaisiin verrata asetusehdotuksen lueteltuihin yleistavoitteisiin, olipa kyse komission ehdottamasta muotoilusta tai ITRE- ja TRAN-valiokuntien hyväksymästä tekstistä.
Oikeudellisten asioiden valiokunnan suositus
Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 22. tammikuuta 2013. Valiokunta päätti tässä kokouksessa yksimielisesti[8] suosittaa, että asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä on ainoastaan SEUT-sopimuksen 172 artikla.
Kunnioittavasti
Klaus-Heiner Lehne
20.9.2012
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä
( COM(2011)0665 /2 – C7‑0374/2011 – 2011/0302(COD) )
Valmistelija: Göran Färm
TARKISTUKSET
Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
1 a kohta (uusi)
| |
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi | Tarkistus |
| 1 a. korostaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty rahoituskehys on lainsäädäntövallan käyttäjälle vain ohjeellinen eikä sitä voida vahvistaa, ennen kuin on päästy sopimukseen ehdotuksesta asetukseksi monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020; |
Tarkistus 2
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
1 b kohta (uusi)
| |
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi | Tarkistus |
| 1 b. palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"1; toistaa, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen on osoitettava riittävästi lisävaroja, jotta unioni voisi täyttää nykyiset ensisijaiset poliittiset tavoitteensa ja Lissabonin sopimuksen mukaiset uudet tehtävänsä sekä reagoida odottamattomiin tapahtumiin; huomauttaa, että vaikka seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahojen tasoa korotettaisiin vähintään viisi prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna, niillä voidaan edistää vain rajoitetusti unionin sovittujen tavoitteiden saavuttamista, unionin sitoumusten täyttämistä ja unionin yhteisvastuullisuuden periaatteen noudattamista; haastaa neuvoston – ellei se kannata tätä lähestymistapaa – määrittämään selvästi, mitkä sen poliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan hylätä niiden todistetusta eurooppalaisesta lisäarvosta huolimatta; |
| ______________ |
| Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266 |
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| (6 a) Verkkojen Eurooppa ‑välineen rahoitusvälineiden ja Euroopan aluekehitysrahaston välillä olisi saatava aikaan voimakkaita synergiavaikutuksia rahoitettaessa kokonaisverkkoon liittyviä infrastruktuureja rajat ylittävillä alueilla. |
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(13) Kokemus nykyisestä rahoituskehyksestä on osoittanut, että monilla jäsenvaltioilla, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, on voitettavanaan merkittäviä esteitä, jotka haittaavat sellaisten vaativien rajatylittävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamista aikataulussa, joihin liittyy suurta unionin lisäarvoa. Liikennehankkeiden – erityisesti rajatylittävien hankkeiden – tuloksellisuuden parantamiseksi olisi sen vuoksi siirrettävä osa koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa) käytettäväksi liikenteen ydinverkon liikennehankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, Verkkojen Eurooppa -välineestä. Komission olisi autettava koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita kehittämään asianmukainen hankesuunnitelma, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen etusija koheesiorahaston kansallisille määrärahoille. | (13) Kokemus nykyisestä rahoituskehyksestä on osoittanut, että monilla jäsenvaltioilla, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, on voitettavanaan merkittäviä esteitä, jotka haittaavat sellaisten vaativien rajatylittävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamista aikataulussa, joihin liittyy suurta unionin lisäarvoa. Liikennehankkeiden – erityisesti rajatylittävien hankkeiden – tuloksellisuuden parantamiseksi olisi sen vuoksi siirrettävä osa koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa) käytettäväksi liikenteen ydinverkon liikennehankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, Verkkojen Eurooppa -välineestä. Komission olisi autettava koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita ja tarvittaessa vahvistettava niiden hallinnollisia valmiuksia kehittää asianmukainen hankesuunnitelma, jotta voidaan paitsi varmistaa paras mahdollinen etusija koheesiorahaston kansallisille määrärahoille myös tukea näitä jäsenvaltioita niiden hakemuksissa saada tukea 21,7 miljardista eurosta, joita kaikki jäsenvaltiot voivat hakea, ja jotta voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa tuen maantieteellisesti tasainen jakautuminen. |
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(25) Unionin rahoitustuen tehokkuuden ja vaikutusten lisäämiseksi, yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja eri hankkeiden erityisvaatimuksiin vastaamiseksi tarvitaan erilaisia täytäntöönpanomenetelmiä ja eri suuruisia rahoitusmääriä. | (25) Unionin rahoitustuen tehokkuuden ja vaikutusten lisäämiseksi, yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja eri hankkeiden erityisvaatimuksiin vastaamiseksi tarvitaan erilaisia täytäntöönpanomenetelmiä, erisuuruisia rahoitusmääriä ja erilaisia rahoitusvälineitä. |
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(34) Vaikka suurin osa Eurooppa 2020 ‑strategian investoinneista on saatavilla markkinoilta tai sääntelytoimenpiteillä, rahoitushaaste edellyttää julkisia tukitoimia ja unionin tukea avustuksina ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta. Rahoitusvälineiden käyttöä olisi kohdennettava markkinoiden erityisiin tarpeisiin Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteiden mukaisesti, mutta ne eivät saisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta. Ennen kuin komissio tekee päätöksen rahoitusvälineiden käyttämisestä, sen olisi tehtävä niistä ennakkoarviointi. | (34) Vaikka suurin osa Eurooppa 2020 ‑strategian investoinneista on saatavilla markkinoilta tai sääntelytoimenpiteillä, rahoitushaaste edellyttää julkisia tukitoimia ja unionin tukea avustuksina ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta. Rahoitusvälineiden käyttöä olisi kohdennettava markkinoiden erityisiin tarpeisiin Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteiden mukaisesti ja niitä tulisi käyttää muiden saatavilla olevien rahoitustoimenpiteiden lisänä tai täydentäjänä, eivätkä ne saisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta. Ennen kuin komissio tekee päätöksen rahoitusvälineiden käyttämisestä, sen olisi tehtävä niistä ennakkoarviointi. |
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(36) Eurooppa 2020 -strategiassa komissio lupasi hyödyntää unionin rahoitusvälineitä osana johdonmukaista rahoitusstrategiaa, jossa saatetaan yhteen unionin ja jäsenvaltioiden julkista ja yksityistä infrastruktuurirahoitusta. Tämä perustuu siihen ajatteluun, että monissa tapauksissa optimaalista heikompaan investointitilanteeseen ja markkinoiden toimintapuutteisiin voidaan vaikuttaa tehokkaammin rahoitusvälineillä kuin avustuksilla. | (36) Eurooppa 2020 -strategiassa komissio lupasi hyödyntää unionin rahoitusvälineitä osana johdonmukaista rahoitusstrategiaa, jossa saatetaan yhteen unionin ja jäsenvaltioiden julkista ja yksityistä infrastruktuurirahoitusta. Tämä perustuu siihen ajatteluun, että monissa tapauksissa optimaalista heikompaan investointitilanteeseen ja markkinoiden toimintapuutteisiin voidaan avustuksia tehokkaammin vaikuttaa rahoitusvälineillä, kun parannetaan talousarviomenojen vipuvaikutusta ja saadaan korkeammat kerrannaisvaikutukset, jotka houkuttelevat yksityisen sektorin rahoitusta. Tämä pitää erityisesti paikkansa tilanteessa, jossa luotonsaanti on vaikeaa, julkiseen talouteen kohdistuu rajoitteita ja Euroopan talouden elpymistä on tuettava. Markkinoiden kysynnän perusteella ohjautuvista rahoitusvälineistä on hyötyä rahoitustarpeiltaan samankaltaisille hankkeille, ja eri alojen välisten synergiavaikutusten ansiosta sen oletetaan tehostavan markkinavaikutuksia, hallintoa ja resurssien käyttöä. |
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(37) Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi ehdotettava rahoitusvälineitä, jotka edistävät yksityisen sektorin investoijien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista infrastruktuuri-investointeihin. Jotta rahoitusvälineet olisivat riittävän houkuttelevia yksityisellä sektorilla, niiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yksinkertaistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen sekä liikkumavara, jotta todettuihin rahoitustarpeisiin voitaisiin vastata joustavasti. Tällaisten välineiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvälineiden, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusväline (LGTT), riskinjakorahoitusväline (RSFF) sekä vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto ("Marguerite-rahasto"), täytäntöönpanosta. | (37) Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi ehdotettava rahoitusvälineitä, jotka edistävät yksityisen sektorin investoijien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista infrastruktuuri-investointeihin. Jotta rahoitusvälineet olisivat riittävän houkuttelevia yksityisellä sektorilla, niiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yksinkertaistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen sekä liikkumavara, jotta todettuihin rahoitustarpeisiin voitaisiin vastata joustavasti. Tällaisten välineiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu vuosien 2007‑2013 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvälineiden, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusväline (LGTT), riskinjakorahoitusväline (RSFF), vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto ("Marguerite-rahasto") sekä Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainat, täytäntöönpanosta. |
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(39) Jotta rahoitusvälineiden edunsaajat edustaisivat monipuolisesti eri aloja ja vähitellen myös eri maantieteellisiä alueita kaikissa jäsenvaltioissa, komission olisi yhdessä EIP:n kanssa toteutettava yhteisiä aloitteita, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien asiantuntijakeskus (EPEC) ja Jaspers-aloite, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden kehittäessä asianmukaisia hankesuunnitelmia, joille voidaan harkita hankerahoitusta. | (39) Jotta rahoitusvälineiden edunsaajat edustaisivat monipuolisesti eri aloja ja eri maantieteellisiä alueita kaikissa jäsenvaltioissa ja jotta huomioitaisiin erityisesti koheesiorahaston tuen hakemiseen oikeutetut jäsenvaltiot, komission olisi yhdessä EIP:n kanssa toteutettava yhteisiä aloitteita, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien asiantuntijakeskus (EPEC) ja Jaspers-aloite, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden kehittäessä asianmukaisia hankesuunnitelmia, joille voidaan harkita hankerahoitusta. |
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(43) Komission olisi tehtävä väli- ja jälkiarviointeja arvioidakseen rahoituksen tehokkuutta ja toimivuutta ja sen vaikutusta välineen yleisiin päämääriin ja Eurooppa 2020 -strategian painopisteisiin. | (43) Komission olisi tehtävä väli- ja jälkiarviointeja arvioidakseen erityyppisten rahoitusten tehokkuutta ja toimivuutta ja niiden vaikutusta välineen yleisiin päämääriin sekä yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtävien julkisten ja yksityisten investointien kokonaismäärää, sillä ne lisäävät investointia Eurooppa 2020 -strategian painopisteisiin. |
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – a alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
a) edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua kehittämällä uudenaikaisia ja suorituskykyisiä Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko Euroopan unionille sisämarkkinoiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin yksityisiin ja julkisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea ja käyttämällä hyväksi eri alojen välistä synergiaa. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä ja erityisesti niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla. | a) Edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua kehittämällä uudenaikaisia ja suorituskykyisiä Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko Euroopan unionille sisämarkkinoiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin yksityisiin ja julkisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea hankkeiden kannalta hyödyllisellä tavalla ja käyttämällä hyväksi eri alojen välistä synergiaa. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä ja erityisesti niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla. |
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – b a alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| b a) tukea hankkeita, jotka tuottavat Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa ja hyödyttävät yhteiskuntaa merkittävästi ja joille markkinat eivät tarjoa riittävää rahoitusta. |
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
i) poistetaan pullonkauloja ja rakennetaan puuttuvia yhteyksiä; näiden tavoitteiden toteutumista mitataan niiden uusien ja parannettujen rajatylittävien yhteyksien ja liikennereiteiltä poistettujen pullonkaulojen määrällä, joihin on myönnetty tukea Verkkojen Eurooppa -välineestä; | i) poistetaan pullonkauloja ja rakennetaan puuttuvia yhteyksiä sekä liikenneinfrastruktuurin sisällä että infrastruktuurien välisissä yhteyspisteissä rajanylityspaikoilla; näiden tavoitteiden toteutumista mitataan niiden uusien ja parannettujen rajatylittävien yhteyksien ja liikennereiteiltä poistettujen pullonkaulojen määrällä, joihin on myönnetty tukea Verkkojen Eurooppa -välineestä; |
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 on 50 000 000 000 euroa. Määrä jakautuu 3 artiklassa tarkoitettujen alojen välillä seuraavasti: | 1. Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 on 50 000 000 000 euroa. Budjettivallan käyttäjä pitää tätä määrää ensisijaisena ohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta xx.xx.2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvosto ja komission välisen toimielinten sopimuksen [17] kohdan mukaisesti. Määrä jakautuu 3 artiklassa tarkoitettujen alojen välillä seuraavasti: |
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
a) Liikenne: 31 694 000 000 euroa, josta 10 000 000 000 euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen; | a) Liikenne: 31 694 000 000 euroa, josta 10 000 000 000 euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen; |
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoitus voi kattaa menoja, jotka koskevat valmistelua, seurantaa, valvontaa, tarkastuksia ja arviointia, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia, jos ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin, sekä tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle voi aiheutua ohjelman hallinnoimisesta. | Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoitus voi kattaa menoja, jotka koskevat valmistelua, seurantaa, valvontaa, tarkastuksia, arviointia ja hallinnollisia kustannuksia, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia, jos ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin, sekä tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle voi aiheutua ohjelman hallinnoimisesta. |
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
3. Kun 26 artiklan 1 kohdan mukainen väliarviointi on tehty, komissio voi siirtää määrärahoja 1 kohdassa vahvistettujen eri alojen välillä, lukuun ottamatta koheesiorahastosta siirrettyä 10 000 000 000 euroa, joka käytetään liikenteen alan hankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. | 3. Kun 26 artiklan 1 kohdan mukainen väliarviointi on tehty, komissio voi ehdottaa määrärahojen siirtämistä 1 kohdassa vahvistettujen eri alojen välillä, lukuun ottamatta koheesiorahastosta siirrettyä 10 000 000 000 euroa, joka käytetään liikenteen alan hankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta budjettivallan käyttäjän toimivaltaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä. |
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
2. Liikenteen alalla julkisina hankintoina ja rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti myönnettävään unionin rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, jotka edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. Ainoastaan seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea avustuksina: | 2. Liikenteen alalla julkisina hankintoina ja rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti myönnettävään unionin rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, jotka edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. Jotta voitaisiin taata myös rahoitusvälineiden, erityisesti 1 kohdassa tarkoitettujen ohjelmatukitoimien, käytön mahdollisimman tasainen maantieteellinen jakautuminen, komissio tarjoaa jäsenvaltioille tarvittaessa hallinnollista tukea parantaakseen niiden valmiuksia kehittää rahoitusvälineiden kannalta asianmukainen hankesuunnitelma. Ainoastaan seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea avustuksina: |
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – g a alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| g a) toimet kaikkia liikennemuotoja koskevien uusien teknologioiden ja innovoinnin tukemiseksi. |
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Ehdotuksia voivat tehdä yksi tai useampi jäsenvaltio, kansainväliset organisaatiot, yhteisyritykset tai jäsenvaltioihin sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet. | 1. Ehdotuksia voivat tehdä yksi tai useampi jäsenvaltio, kansainväliset organisaatiot, yhteisyritykset, kuten eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymä, tai jäsenvaltioihin sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet. |
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
ii) sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemiin, toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla olemassa olevaan liikkuvana kalustoon sekä satamien ja multimodaalikeskusten kehittäminen: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. | ii) sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemiin, toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla olemassa olevaan liikkuvaan kalustoon, satamien ja multimodaalikeskusten kehittäminen sekä toimet kaikkia liikennemuotoja koskevien uusien teknologioiden ja innovoinnin tukemiseksi: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. |
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta – b alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
b) yhteisrahoituksen määrä voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin sellaisissa toimissa, joiden voidaan asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun näytön perusteella katsoa tarjoavan merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävän yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävän huomattavan innovatiivisia ratkaisuja. | b) yhteisrahoituksen määrä voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin sellaisissa toimissa, joiden voidaan asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun näytön perusteella katsoa tarjoavan merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävän yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävän huomattavan innovatiivisia ratkaisuja, erityisesti uusiutuvien energialähteiden alalla. |
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
2. Liikennealaan tämän asetuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä sovelletaan näihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Kyseisiä ehdotuspyyntöjä toteutettaessa on annettava paras mahdollinen etusija hankkeille, jotka noudattavat koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. | 2. Liikennealaan tämän asetuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä sovelletaan näihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Jotta voitaisiin mahdollisimman hyvin varmistaa tasainen maantieteellinen jakautuminen, komission olisi kyseisiä ehdotuspyyntöjä toteutettaessa autettava koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita ja tarvittaessa vahvistettava niiden hallinnollisia valmiuksia kehittää asianmukainen hankesuunnitelma, jotta voidaan paitsi varmistaa paras mahdollinen etusija koheesiorahaston kansallisen määrärahajaon mukaisille hankkeille myös tukea näitä jäsenvaltioita niiden hakemuksissa saada tukea 21,7 miljardista eurosta, joita kaikki jäsenvaltiot voivat hakea. |
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 b kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 3 b. Siirrettyjen varojen mahdollisimman tehokkaan perillemenon takaamiseksi kaikissa koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa erityistä huomiota on kiinnitettävä tämän asetuksen mukaisiin ohjelmatukitoimiin, joiden tavoitteena on vahvistaa sellaisia institutionaalisia resursseja, julkista hallintoa ja julkisia palveluita, jotka liittyvät Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteita toteuttavien hankkeiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. |
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta – b alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
b) lainat ja/tai takaukset, joihin käytetään riskinjakovälineitä, mukaan lukien hankejoukkovelkakirjojen takausjärjestelmät, joita rahoituslaitos antaa omista varoistaan ja joita koskeviin varauksiin ja/tai pääomien kohdentamiseen unioni osallistuu; | b) lainat ja/tai takaukset, joihin käytetään riskinjakovälineitä, mukaan lukien hankejoukkovelkakirjojen takausjärjestelmät, joilla taataan hankkeita ja hankekokonaisuuksia, joita rahoituslaitos antaa omista varoistaan ja joita koskeviin varauksiin ja/tai pääomien kohdentamiseen unioni osallistuu; |
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Rahoitusvälineistä tuetut toimet on valittava hakemusjärjestyksessä ja niissä on pyrittävä alakohtaiseen monipuolistamiseen 3 ja 4 artiklan mukaisesti sekä vähitellen maantieteelliseen hajauttamiseen jäsenvaltioiden kesken. | 1. Rahoitusvälineistä tuetut toimet on valittava hakemusjärjestyksessä, jos hakemukset ovat muiden tekijöiden suhteen tasavertaisia, ja tuetuissa toimissa on pyrittävä alakohtaiseen monipuolistamiseen 3 ja 4 artiklan mukaisesti sekä maantieteelliseen hajauttamiseen jäsenvaltioiden kesken. |
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
3. Rahoitusvälineillä on pyrittävä säilyttämään unionin talousarviosta myönnettyjen varojen arvo. Niistä voi olla mahdollista saada tuottoa, joka auttaa saavuttamaan muiden kumppanien tai investoijien tavoitteet. | 3. Rahoitusvälineillä on pyrittävä unionin talousarviosta tehtävien menojen vipuvaikutuksen tehostamiseen, mikä puolestaan houkuttelee lisärahoitusta niin julkisilta kuin yksityisiltäkin investoijilta. Rahoitusvälineistä voi olla mahdollista saada tuottoa, joka auttaa saavuttamaan muiden kumppanien tai investoijien tavoitteet. |
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
4. Rahoitusvälineitä voi yhdistää unionin talousarviosta esimerkiksi tämän asetuksen mukaisesti rahoitettaviin avustuksiin. | 4. Erilaisia rahoitusvälineitä voi yhdistää toisiinsa ja/tai unionin talousarviosta esimerkiksi tämän asetuksen mukaisesti rahoitettaviin avustuksiin. |
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Komissio laatii viimeistään vuoden 2018 puolivälissä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista (tulosten ja vaikutusten tasolla), resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arvioinnissa on lisäksi käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on osaltaan edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset. | 1. Komissio laatii viimeistään vuoden 2017 puolivälissä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista (tulosten ja vaikutusten tasolla), resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arvioinnissa on lisäksi käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on osaltaan edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista, mukaan lukien vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset. Lisäksi komissio arvioi selonteossaan toteutettavia jatkotoimenpiteitä, joilla parannetaan unionin varainkäytön tehokkuutta sekä lisätään ensisijaisen tärkeisiin hankkeisiin kohdistuvia investointivolyymeja. Arviossa tarkastellaan myös muun muassa sitä, miten hankejoukkolainavälineen houkuttelevuutta lisätään useammanlaisten pitkäaikaisten julkisten ja muiden sijoittajien kannalta ja miten erilaisten tukikelpoisten hankkeiden määrää voidaan lisätä ja miten voidaan kehittää oman pääoman ehtoisia välineitä unionin infrastruktuurin rahoittamiseksi. |
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 1 a. Välineen käytössä otetaan huomioon Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen täysimittainen riippumaton arviointi, joka toteutetaan vuonna 2015. Komissio määrittää kyseisen arvioinnin pohjalta, onko Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite aiheellinen ja voidaanko sillä tehokkaasti lisätä investointeja ensisijaisiin hankkeisiin ja parantaa unionin varainkäytön tehokkuutta. Päätelmiensä perusteella ja kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen komissio harkitsee aiheellisten muutosten esittämistä sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, etenkin jos markkinoille pääsy ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä. |
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko | Verkkojen Eurooppa -väline | |||
Viiteasiakirjat | COM(2011)0665 – C7-0374/2011 – 2011/0302(COD) | |||
Asiasta vastaavat valiokunnat Ilmoitettu istunnossa (pvä) | ITRE 17.11.2011 | TRAN 17.11.2011 |
|
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) | BUDG 17.11.2011 | |||
Valmistelija Nimitetty (pvä) | Göran Färm 6.2.2012 | |||
Valiokuntien yhteiskokoukset – 51 art. Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
15.3.2012 | |||
Hyväksytty (pvä) | 19.9.2012 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 28 2 3 | ||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Marta Andreasen, Richard Ashworth, Francesca Balzani, Zuzana Brzobohatá, Andrea Cozzolino, James Elles, Göran Färm, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Ivars Godmanis, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, George Lyon, Barbara Matera, Claudio Morganti, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Alda Sousa, Derek Vaughan, Angelika Werthmann | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | François Alfonsi, Alexander Alvaro, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Peter Jahr, Paul Rübig, Peter Šťastný | |||
29.11.2012
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä
( COM(2011)0665 /2 – C7‑0374/2011 – 2011/0302(COD) )
Esittelijä: Markus Pieper
LYHYET PERUSTELUT
Verkkojen Eurooppa -väline on keskeisin EU:n väline, jonka tavoitteena on rahoittaa ydinverkon hankkeita, joista saadaan suurin Euroopan tason lisäarvo rakentamalla puuttuvia rajatylittäviä yhteyksiä, poistamalla vaikeita pullonkauloja ja korjaamalla multimodaalisia solmukohtia. Verkkojen Eurooppa ‑väline hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita, sillä se tarjoaa yhtäläisen pääsyn sisämarkkinoille ja vauhdittaa EU:n tarvitseman infrastruktuurin kehittämistä.
Koheesiojäsenvaltiot ovat suhtautuneet varauksellisesti 10 miljardin euron siirtämiseen koheesiorahastosta ja sen korvamerkitsemiseen Verkkojen Eurooppa välineessä liikenneinfrastruktuurihankkeisiin yksinomaan koheesiojäsenvaltioissa, ja ne ovat jopa vastustaneet tällaista ehdotusta. Koheesiomaille korvamerkityille varoille olisi kuitenkin löydettävä täsmällinen käyttökohde, sillä jos niitä ei käytetä, ne eivät palaudu koheesiorahastoon vaan ne menetetään. Euroopan parlamentilla on toisena lainsäätäjänä velvollisuus työstää komission ehdotusta ja selvennettävä tarvittaessa sen tekstiä, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden tuki hyvän Euroopan tason lisäarvoa tuottavan ehdotuksen aikaansaamiseksi. Esittelijä katsoo, että tekstiin on tehtävä tiettyjä selvennyksiä.
Koheesiorahastosta siirrettävää 10 miljardia euroa ei saisi laskea mukaan 2,5 prosentin BKT-kattoon.
Koheesiorahastosta siirrettävää 10 miljardia euroa ei pitäisi ottaa huomioon laskelmissa, joiden mukaan määrärahoja rajoitetaan 2,5 prosenttiin BKT:sta monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotetulla tavalla. Verkkojen Eurooppa ‑välineen kaltaisten keskitetysti hallinnoitujen välineiden sisällyttäminen määrärahojen rajoittamiseen ei ole periaatteessa järkevää. Suurin osa rahoitettavista hankkeista on rajatylittäviä hankkeita, ja määrärahojen rajoittamisen seurauksena hanketta voitaisiin käsitellä epätasa-arvoisesti eri puolilla rajaa. Lisäksi välineeseen sisältyy koheesiojäsenvaltioiden kannalta epätasa-arvoinen kohtelu 21,7 miljardin euron ja 10 miljardin euron suuruisten summien välillä, sillä kilpailuun perustuvan hankkeen toteutuksessa ei voida noudattaa tällaista kattoa eikä kiinteitä maakohtaisia määrärahoja.
Rajatylittäviin hankkeisiin olisi panostettava enemmän raja-alueilla.
Nykyinen infrastruktuuri heijastaa edelleen kapea-alaisia kansallisia periaatteita monilla raja-alueilla (jotka eivät ole vaaleissa painopistealue jäsenvaltioille, jotka suosivat maan keskiosiin tehtäviä investointeja, vaikka raja-alueet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta EU:n yhdentymisprosessista ja sisämarkkinoista voidaan hyötyä), ja kyseessä olevat alueet kärsivät syrjäisestä sijainnistaan. Suurin osa ensisijaisista hankkeista on todellakin rajatylittäviä infrastruktuurihankkeita, mutta usein rajatylittäviä osuuksia koskevat hankkeet saatetaan valmiiksi aivan viimeisinä tai ei lainkaan. TEN-T-verkon 30 ensisijaisesta hankkeesta 26 hanketta on tähän mennessä koskenut raja-alueilla tehtäviä töitä tai niillä on ollut rajatylittävä ulottuvuus, mutta kaikissa näissä hankkeissa raja-alueiden investoinnit on tehty viimeiseksi.
Verkkojen Eurooppa välineen ja koheesiorahaston välille olisi luotava vahvoja synergioita.
Rajatylittävien infrastruktuurihankkeiden välisiä synergioita olisi kehitettävä myös Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston rahoittamissa alueellisissa yhteistyöohjelmissa. Myös vauraammilla alueilla toteutettavien rajatylittävien infrastruktuurihankkeiden olisi oltava täysin tukikelpoisia EAKR:n mukaisesti kasvua ja työllisyyttä koskevissa ohjelmissa.
Verkkojen Eurooppa ‑välineellä olisi joissakin tapauksissa tuettava kattavaa verkkoa.
Verkkojen Eurooppa -välineen olisi oltava käytettävissä myös kattavan verkon infrastruktuurihankkeisiin ja erityisesti raja-alueilla toteutettaviin hankkeisiin 5 prosentin enimmäisrajoituksella.
"Syvemmällä" Verkkojen Eurooppa ‑välineellä voitaisiin lisätä keskeisiin infrastruktuureihin tehtäviä investointeja.
Rahoitusvaikeuksissa olevat maat ovat kaikkein riippuvaisimpia infrastruktuuri-investoinneista, jotka edistävät kasvua ja luovat työllisyyttä. Näin ollen rahoitusvaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden olisi voitava omasta pyynnöstään käyttää infrastruktuurihankkeisiin oikaistuista tai kertyneistä kassavirroista saamiaan varoja Verkkojen Eurooppa välineen ja/tai kansallisten määrärahojen puitteissa. Komission olisi hallinnoitava näitä summia keskitetysti kilpailukykyä ja kasvua koskevan ohjelman puitteissa. Tämän olisi kannustettava investointeja kansallisiin ja rajatylittäviin infrastruktuurihankkeisiin ja tuotettava tällä tavoin Euroopan tason lisäarvoa.
Lopuksi on syytä korostaa, että tarvitaan EU:n laajuinen näkemys kansalliset rajat ylittävästä pitkän matkan käytävästä, jotta voidaan määritellä ja poistaa sujuvan, yhteentoimivan ja intermodaalisen liikenteen esteet (infrastruktuuria koskevat sekä tekniset ja hallinnolliset esteet). Nämä esteet vahingoittavat syvästi EU:n kilpailukykyä lisäämällä kustannuksia ja vähentämällä logistiikkaketjun luotettavuutta ja vaikuttavat myös epäsymmetrisesti syrjäisempiin maihin, minkä vuoksi ne heikentävät EU:n alueellista yhteenkuuluvuutta.
TARKISTUKSET
Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään lausuntoonsa seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 viite
| |
Komission teksti | Tarkistus |
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan, | ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172, 174 ja 349 artiklan, |
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
2) Täysin toimivat sisämarkkinat edellyttävät Euroopan yhdistävää ajanmukaista ja tehokasta infrastruktuuria erityisesti liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla. Nämä kasvua kiihdyttävät yhteydet mahdollistavat helpomman pääsyn sisämarkkinoille ja edistävät siten kilpailukykyisempää markkinataloutta Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. | 2) Täysin toimivat sisämarkkinat edellyttävät Euroopan ja sen alueet yhdistävää ajanmukaista, integroitua ja tehokasta infrastruktuuria erityisesti liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla. Nämä kasvua kiihdyttävät yhteydet mahdollistavat helpomman pääsyn sisämarkkinoille ja edistävät siten kilpailukykyisempää markkinataloutta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. |
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
5) Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastonmuutoksen unionin meno-ohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien infrastruktuuri-investointien olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutosta ja katastrofeja sietävään talouteen ja yhteiskuntaan. | 5) Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastonmuutoksen unionin meno-ohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien infrastruktuuri-investointien olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutosta ja katastrofeja sietävään talouteen ja yhteiskuntaan lisäämättä tiettyjen Euroopan alueiden, kuten syrjäisimpien alueiden ja saarialueiden, eristyneisyyttä. |
Perustelu
Vähähiilistä yhteiskuntaa ja taloutta edistävillä toimenpiteillä ja toimilla ei saisi lisätä niiden alueiden eristyneisyyttä, jotka ovat jo muutenkin kaukana sisämarkkinoista.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 6 a) Verkkojen Eurooppa -välineen ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusvälineiden välille olisi luotava tiiviitä synergioita, jotta voidaan rahoittaa infrastruktuuria raja-alueilla kattavan verkon puitteissa. |
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
(10) ….kuun … päivänä ….. annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX/2012 vahvistetaan valkoisessa kirjassa asetettujen tavoitteiden pohjalta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suuntaviivat, joissa yksilöidään Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään toteuttamista koskevista toimenpiteistä. Suuntaviivojen mukaan ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. | (10) ….kuun … päivänä ….. annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa XXX/2012 vahvistetaan valkoisessa kirjassa asetettujen tavoitteiden pohjalta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suuntaviivat, joissa yksilöidään Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään toteuttamista koskevista toimenpiteistä. Suuntaviivojen mukaan ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja kunnostetaan ja parannetaan olemassa olevaa infrastruktuuria. |
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
11) Jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurisuunnitelmien analyysin perusteella komissio arvioi liikenteen investointitarpeiden määräksi koko Euroopan laajuisessa liikenneverkossa 500 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Tästä noin 250 miljardia on tarpeen investoida TEN‑T-ydinverkkoon. Unionin tasolla saatavilla olevat resurssit huomioon ottaen toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi on syytä keskittyä hankkeisiin, joilla on suurin Euroopan tason lisäarvo. Sen vuoksi tuki olisi kohdennettava ydinverkkoon (varsinkin sen liikennekäytäviin) ja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liikenteen hallintajärjestelmien alalla (erityisesti SESARiin perustuvat ilmaliikenteen hallintajärjestelmät, joihin tarvitaan noin 3 miljardia euroa unionin talousarviovaroja). | 11) Jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurisuunnitelmien analyysin perusteella komissio arvioi liikenteen investointitarpeiden määräksi koko Euroopan laajuisessa liikenneverkossa [500] miljardia euroa vuosina 2014–2020. Tästä noin [250] miljardia on tarpeen investoida TEN-T-ydinverkkoon. Unionin tasolla saatavilla olevat resurssit huomioon ottaen toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi on syytä keskittyä hankkeisiin, joilla on suurin Euroopan tason lisäarvo. Sen vuoksi tuki olisi kohdennettava ydinverkkoon (varsinkin sen liikennekäytäviin), sulkematta pois kattavaan verkkoon kohdistuvaa tukea, jolla voidaan lisätä tehokkaasti yhteiskunnallista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja parantaa saavutettavuutta kaikkialla unionissa, ja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liikenteen hallintajärjestelmien alalla (erityisesti SESARiin perustuvat ilmaliikenteen hallintajärjestelmät, joihin tarvitaan noin 3 miljardia euroa unionin talousarviovaroja). |
Perustelu
Verkkojen Eurooppa -välineen tuki olisi keskitettävä ydinverkkoon, mutta kattavaan verkkoon kohdistuvaa tukea ei saisi sulkea kokonaan pois niissä tapauksissa, joissa hankkeet tuottavat Euroopan tason lisäarvoa erityisesti SEUT-sopimuksen 355 ja 375 artiklan määräysten mukaisten syrjäisimpien alueiden kaltaisilla alueilla, joilla on kattava verkko, jotta estetään tällaisten alueiden eristyneisyyden lisääntyminen.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
13) Kokemus nykyisestä rahoituskehyksestä on osoittanut, että monilla jäsenvaltioilla, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, on voitettavanaan merkittäviä esteitä, jotka haittaavat sellaisten vaativien rajatylittävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamista aikataulussa, joihin liittyy suurta unionin lisäarvoa. Liikennehankkeiden – erityisesti rajatylittävien hankkeiden – tuloksellisuuden parantamiseksi olisi sen vuoksi siirrettävä osa koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa) käytettäväksi liikenteen ydinverkon liikennehankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, Verkkojen Eurooppa -välineestä. Komission olisi autettava koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita kehittämään asianmukainen hankesuunnitelma, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen etusija koheesiorahaston kansallisille määrärahoille. | 13) Kokemus nykyisestä rahoituskehyksestä on osoittanut, että joillakin jäsenvaltioilla, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, on voitettavanaan merkittäviä esteitä, jotka haittaavat sellaisten vaativien rajatylittävien liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamista aikataulussa, joihin liittyy suurta unionin lisäarvoa. Liikennehankkeiden – erityisesti rajatylittävien hankkeiden – tuloksellisuuden parantamiseksi olisi sen vuoksi siirrettävä osa koheesiorahaston määrärahoista ([XXX] miljardia euroa) käytettäväksi liikenteen ydinverkon liikennehankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, Verkkojen Eurooppa -välineestä. Hankkeiden valinnassa olisi noudatettava täysimääräisesti 31 päivään joulukuuta 2016 asti koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, olisi asetettava 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Ehdottomalle etusijalle olisi asetettava hankkeet, jotka noudattavat koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Komission olisi autettava koheesiorahaston tukeen oikeutettuja jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön hankkeita, joilla on Euroopan tason lisäarvoa ja jotka on lueteltu tämän asetuksen liitteessä. |
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 13 a) Institutionaaliset ja hallinnolliset valmiudet ovat ehdottomia ennakkoedellytyksiä, jotta Verkkojen Eurooppa ‑välineen tavoitteet olisivat tosiasiallisesti saavutettavissa. Komission olisi varmistettava, että valmiudet ovat aina riittäviä hankkeiden suunnittelun ja täytäntöönpanon kannalta, ja sen olisi tarvittaessa tarjottava asianmukaisia välineitä asianomaiselle jäsenvaltiolle. |
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
24) Yleishyödyllisten toimien toteuttaminen digitaalisesti edellyttää vahvoja ja yhdenmukaisia EU:n laajuisia verkostoja, joihin osallistuvat sekä julkisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimijat kansallisella ja alueellisella tasolla. Tätä varten on välttämätöntä varmistaa jäsennelty EU-rahoitus kustannuksille, jotka aiheutuvat järjestelmän ja ohjelmistojen suunnittelusta sekä tällaisten verkostojen vikasietoisten keskusten ylläpidosta siten, että ainoastaan kotimaan sisäiset kustannukset katetaan kansallisten toimijoiden talousarvioista. | 24) Yleishyödyllisten toimien toteuttaminen digitaalisesti edellyttää vahvoja ja yhdenmukaisia EU:n laajuisia verkostoja, joihin osallistuvat sekä julkisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tätä varten on välttämätöntä varmistaa jäsennelty EU‑rahoitus kustannuksille, jotka aiheutuvat järjestelmän ja ohjelmistojen suunnittelusta sekä tällaisten verkostojen vikasietoisten keskusten ylläpidosta siten, että ainoastaan kotimaan sisäiset kustannukset katetaan kansallisten toimijoiden talousarvioista. |
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
37) Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi ehdotettava rahoitusvälineitä, jotka edistävät yksityisen sektorin investoijien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista infrastruktuuri-investointeihin. Jotta rahoitusvälineet olisivat riittävän houkuttelevia yksityisellä sektorilla, niiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yksinkertaistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen sekä liikkumavara, jotta todettuihin rahoitustarpeisiin voitaisiin vastata joustavasti. Tällaisten välineiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvälineiden, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusväline (LGTT), riskinjakorahoitusväline (RSFF) sekä vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto ("Marguerite-rahasto"), täytäntöönpanosta. | 37) Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi ehdotettava rahoitusvälineitä, jotka edistävät yksityisen sektorin investoijien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista infrastruktuuri-investointeihin. Jotta rahoitusvälineet olisivat riittävän houkuttelevia yksityisellä sektorilla, niiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yksinkertaistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen sekä liikkumavara, jotta todettuihin rahoitustarpeisiin voitaisiin vastata joustavasti. Asiasta vastaavien hallintoviranomaisten olisi kehitettävä tarvittavia kannustimia yksityisten investoijien houkuttelemiseksi. Tällaisten välineiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvälineiden, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen lainavakuusväline (LGTT), riskinjakorahoitusväline (RSFF) sekä vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto ("Marguerite-rahasto"), täytäntöönpanosta. |
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 41 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
41) Välineestä myönnettävää tukea koskevia monivuotisia ohjelmia olisi kohdennettava unionin painopisteiden tukemiseen varmistamalla tarvittavien rahoitusvarojen saatavuus sekä unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Monivuotisen työohjelman täytäntöönpanon jälkeen jätettyihin liikennealan ehdotuksiin sisältyvien kustannusten tukikelpoisuuden pitäisi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014, jotta voidaan turvata yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne‑ ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 soveltamisalaan jo kuuluvien hankkeiden jatkuminen. | 41) Välineestä myönnettävää tukea koskevia monivuotisia ohjelmia olisi kohdennettava unionin painopisteiden tukemiseen varmistamalla tarvittavien rahoitusvarojen saatavuus sekä unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus, tasapuolisuus ja jatkuvuus. Monivuotisen työohjelman täytäntöönpanon jälkeen jätettyihin liikennealan ehdotuksiin sisältyvien kustannusten tukikelpoisuuden pitäisi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014, jotta voidaan turvata yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 soveltamisalaan jo kuuluvien hankkeiden jatkuminen. |
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
| |
Komission teksti | Tarkistus |
44) Erillisissä asetuksissa esitettyjen alakohtaisten suuntaviivojen mukaisesti on laadittu luettelo painopistealueista, joilla tätä asetusta sovelletaan, ja ne olisi lueteltava liitteessä. Jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset poliittisissa painopisteissä ja teknologisissa valmiuksissa ja myös liikennevirroissa, komissiolle olisi siirrettävä liitteeseen tehtävien muutosten osalta valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti. | 44) Erillisissä asetuksissa esitettyjen alakohtaisten suuntaviivojen mukaisesti on laadittu luettelo painopistealueista, joilla tätä asetusta sovelletaan, ja ne olisi lueteltava liitteessä. Jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset poliittisissa painopisteissä ja teknologisissa valmiuksissa ja myös liikennevirroissa, komissiolle olisi siirrettävä liitteeseen tehtävien muutosten osalta valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Komission olisi asiaa valmistellessaan toteutettava asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti. |
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 10 a alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 10 a) 'kattavalla verkolla' Euroopan laajuista liikenneverkkoa, josta säädetään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] II luvussa ja joka takaa kaikkien unionin alueiden, myös syrjäisten, syrjäisimpien ja erittäin harvaan asuttujen alueiden, pääsyn sisämarkkinoille ja yhteenliittämisen ja lisää siten taloudellista, yhteiskunnallista ja alueellista yhteenkuuluvuutta jäsenmaiden kesken, niiden sisällä sekä jäsenmaiden ja kolmansien maiden kesken; |
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
3 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Verkkojen Eurooppa -välineen on mahdollistettava Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelu ja toteuttaminen energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä on erityisesti tuettava sellaisten hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uuden infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen liikenteen, energian ja televiestinnän alalla. Tätä varten Verkkojen Eurooppa -välineellä on oltava seuraavat tavoitteet: | Verkkojen Eurooppa -välineen on mahdollistettava Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan mukaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelu ja toteuttaminen energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä on erityisesti tuettava sellaisten hankkeiden toteuttamista, joiden tavoitteena on uuden infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen tai olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen liikenteen, energian ja televiestinnän alalla sekä puuttuvan infrastruktuurin asettaminen etusijalle. Tätä varten Verkkojen Eurooppa -välineellä on oltava seuraavat tavoitteet: |
a) edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua kehittämällä uudenaikaisia ja suorituskykyisiä Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko Euroopan unionille sisämarkkinoiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin yksityisiin ja julkisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea ja käyttämällä hyväksi eri alojen välistä synergiaa. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä ja erityisesti niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla. | a) edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua kehittämällä uudenaikaisia ja suorituskykyisiä sekä tulevaisuuden liikennevirrat huomioivia Euroopan laajuisia verkkoja ja siten tuottaa koko Euroopan unionille sisämarkkinoiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sekä luoda ympäristöä, joka kannustaa entistä paremmin yksityisiin ja julkisiin investointeihin yhdistelemällä rahoitusvälineitä ja unionin suoraa tukea ja käyttämällä hyväksi eri alojen välistä synergiaa. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä ja erityisesti niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtyjen julkisten ja yksityisten investointien määrällä, jotka on toteutettu tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden avulla ja yhdessä muiden rahoitusvarojen kanssa. |
b) auttaa unionia saavuttamaan tavoitteensa, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 prosentilla, energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä siten, että samalla varmistetaan yhteisvastuullisuuden lisääntyminen jäsenvaltioiden välillä. | b) edistää sellaisten unionin tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 prosentilla, energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä siten, että samalla varmistetaan yhteisvastuullisuuden lisääntyminen jäsenvaltioiden välillä. |
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – b a alakohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| b a) rakentaa puuttuvia yhteyksiä ja poistaa pullonkauloja erityisesti rajatylittävillä osuuksilla. |
Perustelu
Raja-alueet kärsivät syrjäisestä sijainnistaan ja ovat siksi erityisen riippuvaisia EU:n liikenneverkon yhteyksistä. Tästä syystä raja-alueilla olisi kannustettava infrastruktuurihankkeita, jotka koskevat puuttuvien yhteyksien rakentamista ja pullonkaulojen poistamista ja jotka liittävät raja-alueet ydinverkkoon ja parantavat siten pääsyä sisämarkkinoille.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
4 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Edellä 3 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden lisäksi Verkkojen Eurooppa -välineellä on edistettävä seuraavien alakohtaisten tavoitteiden saavuttamista: | 1. Edellä 3 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden lisäksi Verkkojen Eurooppa -välineellä on edistettävä seuraavien alakohtaisten tavoitteiden saavuttamista: |
a) Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksen (EU) N:o xxxx/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 4 artiklassa eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista: | a) Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksen (EU) N:o xxxx/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 4 artiklassa eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista: |
i) poistetaan pullonkauloja ja rakennetaan puuttuvia yhteyksiä; näiden tavoitteiden toteutumista mitataan niiden uusien ja parannettujen rajatylittävien yhteyksien ja liikennereiteiltä poistettujen pullonkaulojen määrällä, joihin on myönnetty tukea Verkkojen Eurooppa -välineestä; | i) poistetaan pullonkauloja ja rakennetaan puuttuvia yhteyksiä käyttämällä tässä yhteydessä myös kiintiöitä ja tämän asetuksen 10 artiklassa määriteltyjä yhteisrahoituksen määriä ja ottamalla huomioon maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevat alueet; näiden tavoitteiden toteutumista mitataan niiden uusien ja parannettujen sisäisten ja rajatylittävien yhteyksien ja liikennereiteiltä poistettujen pullonkaulojen määrällä, joihin on myönnetty tukea Verkkojen Eurooppa -välineestä; |
ii) varmistetaan kestävä ja tehokas liikenne pitkällä aikavälillä; tätä mitataan tavanomaisen rautatieverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa sekä suurnopeusrataverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa; | ii) varmistetaan kestävä ja tehokas liikenne pitkällä aikavälillä; tätä mitataan tavanomaisen rautatieverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa sekä suurnopeusrataverkon pituudella 27 jäsenvaltion EU:ssa; |
iii) optimoidaan liikennemuotojen yhdentäminen ja yhteenliittäminen ja tehostetaan liikennepalvelujen yhteentoimivuutta. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan rautatieverkkoon yhdistettyjen satamien ja lentoasemien määrällä. | iii) optimoidaan liikennemuotojen yhdentäminen ja yhteenliittäminen ja tehostetaan liikennepalvelujen yhteentoimivuutta. Tämän tavoitteen saavuttamista mitataan rautatieverkkoon yhdistettyjen satamien ja lentoasemien määrällä; |
| iv) valmistaudutaan tuleviin liikennevirtoihin. |
b) Energian alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista: | b) Energian alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista: |
i) energian sisämarkkinoiden yhdentymisen sekä sähkö- ja kaasuverkkojen rajatylittävän yhteentoimivuuden edistäminen, myös varmistamalla, ettei yksikään jäsenvaltio ole eristyksissä Euroopan verkoista; tätä mitataan niiden hankkeiden määrällä, joilla tosiasiallisesti liitetään yhteen jäsenvaltioiden verkkoja ja poistetaan sisäisiä pullonkauloja; | i) energian sisämarkkinoiden yhdentymisen sekä sähkö- ja kaasuverkkojen rajatylittävän yhteentoimivuuden edistäminen, myös varmistamalla, ettei yksikään jäsenvaltio ole eristyksissä Euroopan verkoista; tätä mitataan niiden hankkeiden määrällä, joilla tosiasiallisesti liitetään yhteen jäsenvaltioiden verkkoja ja poistetaan sisäisiä pullonkauloja; |
ii) unionin toimitusvarmuuden parantaminen, jota mitataan järjestelmien vikasietoisuuden ja toimintavarmuuden kehittymisellä sekä sellaisten hankkeiden määrällä, jotka ovat auttaneet toimituslähteiden, toimittajaosapuolien ja reittien monipuolistamisessa; | ii) unionin toimitusvarmuuden ja toimitusten tehokkuuden parantaminen infrastruktuureja uudenaikaistamalla; tätä mitataan järjestelmien vikasietoisuuden ja toimintavarmuuden kehittymisellä sekä sellaisten hankkeiden määrällä, jotka ovat auttaneet toimituslähteiden, toimittajaosapuolien ja reittien monipuolistamisessa; |
iii) kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen erityisesti edistämällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian integroimista siirtoverkkoon ja kehittämällä hiilidioksidiverkkoja; tämän mittaaminen perustuu uusiutuvista lähteistä tuotetun energian siirtoihin tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin sekä niiden hiilidioksidipäästöjen summaan, jotka on vältetty Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen hankkeiden avulla. | iii) kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen erityisesti edistämällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian integroimista siirtoverkkoon ja kehittämällä hiilidioksidiverkkoja; tämän mittaaminen perustuu uusiutuvista lähteistä tuotetun energian siirtoihin tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin sekä niiden hiilidioksidipäästöjen summaan, jotka on vältetty Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen hankkeiden avulla. |
c) Televiestinnän alalla Verkkojen Eurooppa -välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista: | c) Televiestinnän alalla Verkkojen Eurooppa -välineellä on tuettava yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään jäljempänä esitettyjen ja asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista: |
i) nopean ja ultranopean laajakaistan käyttöönoton ja yleistymisen nopeuttaminen, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; tätä mitataan laajakaistan ja ultranopean laajakaistan kattavuudella ja niiden kotitalouksien lukumäärällä, joilla on yli 100 Mbit/s:n laajakaistaliittymä; | i) nopean ja ultranopean laajakaistan käyttöönoton ja yleistymisen nopeuttaminen EU:n kaikilla alueilla ja niiden välillä sekä maaseutualueilla, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; tätä mitataan laajakaistan ja ultranopean laajakaistan kattavuudella ja niiden kotitalouksien lukumäärällä, joilla on yli 100 Mbit/s:n laajakaistaliittymä; |
ii) kansallisten julkisten palvelujen verkkoon liittämisen ja yhteentoimivuuden sekä tällaisiin verkkoihin pääsyn edistäminen, joita mitataan sillä, miten suuri prosenttiosuus kansalaisista ja yrityksistä käyttää julkisia palveluja verkossa, sekä tällaisten palvelujen saatavuudella yli rajojen. | ii) kansallisten julkisten palvelujen verkkoon liittämisen ja yhteentoimivuuden sekä tällaisiin verkkoihin pääsyn edistäminen, joita mitataan sillä, miten suuri prosenttiosuus kansalaisista ja yrityksistä käyttää julkisia palveluja verkossa, sekä tällaisten palvelujen saatavuudella yli rajojen. |
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
iii) kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen erityisesti edistämällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian integroimista siirtoverkkoon ja kehittämällä hiilidioksidiverkkoja; tämän mittaaminen perustuu uusiutuvista lähteistä tuotetun energian siirtoihin tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin sekä niiden hiilidioksidipäästöjen summaan, jotka on vältetty Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen hankkeiden avulla. | iii) kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen erityisesti edistämällä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian integroimista siirtoverkkoon, kehittämällä hiilidioksidiverkkoja ja investoimalla kestävään liikenteeseen; tämän mittaaminen perustuu uusiutuvista lähteistä tuotetun energian siirtoihin tuotannosta suuriin kulutus- ja varastointikeskuksiin sekä niiden hiilidioksidipäästöjen summaan, jotka on vältetty Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen hankkeiden avulla. |
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
5 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 on 50 000 000 000 euroa. Määrä jakautuu 3 artiklassa tarkoitettujen alojen välillä seuraavasti: | 1. Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 on [XXX] euroa. Määrä jakautuu 3 artiklassa tarkoitettujen alojen välillä seuraavasti: |
a) liikenne: 31 694 000 000 euroa, josta 10 000 000 000 euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen; | a) liikenne: [XXX] euroa, josta [XXX] euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen, asetuksen (EU) N:o [...]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja asetuksen (EU) N:o [...]/2012 [koheesiorahasto] mukaisesti yksinomaan jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen, liitteessä lueteltuihin hankkeisiin ja noudattaen täysimääräisesti koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa 31 päivään joulukuuta 2016 asti; |
b) energia: 9 121 000 000 euroa; | b) energia: [XXX] euroa; |
c) televiestintä: 9 185 000 000 euroa. | c) televiestintä: [XXX] euroa; |
2. Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoitus voi kattaa menoja, jotka koskevat valmistelua, seurantaa, valvontaa, tarkastuksia ja arviointia, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia, jos ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin, sekä tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle voi aiheutua ohjelman hallinnoimisesta. | 2. Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoitus voi kattaa menoja, jotka koskevat valmistelua, seurantaa, valvontaa, tarkastuksia ja arviointia, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti tutkimuksia ja asiantuntijatapaamisia, jos ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin, sekä tietojen vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun menoja, joita komissiolle voi aiheutua ohjelman hallinnoimisesta. |
Myönnettävällä rahoituksella voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen asetuksen (EY) N:o 680/2007 mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelmaan. Määrärahoja voidaan tarvittaessa sisällyttää samanlaisten menojen kattamiseksi talousarvioon vuoden 2020 jälkeen, jotta sellaisten toimien hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen vielä 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä. | Myönnettävällä rahoituksella voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen asetuksen (EY) N:o 680/2007 mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelmaan. Määrärahoja voidaan tarvittaessa sisällyttää samanlaisten menojen kattamiseksi talousarvioon vuoden 2020 jälkeen, jotta sellaisten toimien hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen vielä 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä. |
3. Kun 26 artiklan 1 kohdan mukainen väliarviointi on tehty, komissio voi siirtää määrärahoja 1 kohdassa vahvistettujen eri alojen välillä, lukuun ottamatta koheesiorahastosta siirrettyä 10 000 000 000 euroa, joka käytetään liikenteen alan hankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. | 3. Kun 26 artiklan 1 kohdan mukainen väliarviointi on tehty, komissio voi siirtää määrärahoja 1 kohdassa vahvistettujen eri alojen välillä enintään 3 prosenttia alaa kohden, lukuun ottamatta koheesiorahastosta siirrettyä [XXX] euroa, joka käytetään liikenteen alan hankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. |
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
7 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Avustuksina, rahoitusvälineinä ja julkisina hankintoina myönnettävään EU:n rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, joilla edistetään yhteistä etua koskevia hankkeita asetusten (EU) N:o XXX/2012/ [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat], (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisten energiaverkkojen suuntaviivat], (EU) N:o XXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] ja XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. | 1. Avustuksina, rahoitusvälineinä ja julkisina hankintoina myönnettävään EU:n rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, joilla edistetään yhteistä etua koskevia hankkeita asetusten (EU) N:o XXX/2012/ [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat], (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisten energiaverkkojen suuntaviivat], (EU) N:o XXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] ja XXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. |
2. Liikenteen alalla julkisina hankintoina ja rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti myönnettävään unionin rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, jotka edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. Ainoastaan seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea avustuksina: | 2. Liikenteen alalla julkisina hankintoina ja rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti myönnettävään unionin rahoitustukeen ovat oikeutettuja ainoastaan toimet, jotka edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] mukaisesti, sekä ohjelmatukitoimet. Ainoastaan seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea avustuksina: |
a) toimet ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] III luvun mukaisesti, mukaan lukien uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönotto asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 39 artiklan mukaisesti; | a) toimet ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] III luvun mukaisesti, mukaan lukien uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönotto asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 39 artiklan mukaisesti; |
| a a) toimet kattavan verkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] II luvun mukaisesti, mikäli toimet edistävät rajatylittävien liikennevirtojen sujuvuutta tai pullonkaulojen poistamista ja mikäli toimet lisäksi edistävät ydinverkon kehittämistä ja varmistavat alueiden yhteenliittämisen, mukaan lukien syrjäiset ja syrjäisimmät alueet, enintään 5 prosentin osuudella tämän asetuksen 5 artiklassa määritellystä liikenteen kokonaisrahoituksesta; |
b) tutkimukset yhteistä etua koskevia hankkeita varten siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa; | b) tutkimukset yhteistä etua koskevia hankkeita varten siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa; |
c) yhteistä etua koskevia hankkeita tukevat toimet siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa; | c) yhteistä etua koskevia hankkeita tukevat toimet siten kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 8 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa; |
d) toimet liikenteenhallintajärjestelmien tukemiseksi asetuksen XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 37 artiklan mukaisesti; | d) toimet liikenteenhallintajärjestelmien tukemiseksi asetuksen XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 37 artiklan mukaisesti; |
e) toimet tavaraliikennepalvelujen tukemiseksi asetuksen XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 38 artiklan mukaisesti; | e) toimet tavaraliikennepalvelujen tukemiseksi asetuksen XXX/2012 [Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat] 38 artiklan mukaisesti; |
f) toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla nykyiseen liikkuvaan kalustoon; | f) toimet rautateiden melun vähentämiseksi myös jälkiasennuksilla nykyiseen liikkuvaan kalustoon ja kalustoa uudenaikaistamalla; |
g) ohjelmatukitoimet. | g) ohjelmatukitoimet; |
| g a) toimet kaikkia liikennemuotoja koskevien uusien teknologioiden ja innovoinnin tukemiseksi. |
Rajatylittävään osuuteen tai sen osaan liittyviin liikenteen alan toimiin saadaan myöntää unionin rahoitustukea, jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä tai asianomaisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä on tehty kirjallinen sopimus rajatylittävän osuuden päätökseen saattamisesta. Edellä tarkoitettua kirjallista sopimusta ei poikkeuksellisesti edellytetä, jos hanke on välttämätön naapurijäsenvaltion tai kolmannen maan verkkoon liittämiseksi, vaikkei hanke varsinaisesti ulotu rajan yli. | Rajatylittävään osuuteen tai sen osaan liittyviin liikenteen alan toimiin saadaan myöntää unionin rahoitustukea, jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä tai asianomaisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä on tehty kirjallinen sopimus rajatylittävän osuuden päätökseen saattamisesta. Komissio avustaa sopimuksen tekemistä ja esittää parlamentille vuosittain kertomuksen tapauksista, joiden yhteydessä on havaittu ongelmia, sekä ongelmien laadusta. Edellä tarkoitettua kirjallista sopimusta ei poikkeuksellisesti edellytetä, jos hanke on välttämätön naapurijäsenvaltion tai kolmannen maan verkkoon liittämiseksi, vaikkei hanke varsinaisesti ulotu rajan yli. |
Avustuksina myönnettävää rahoitusta hankkeille, joilla on merkittäviä käyttäjäperustaisia tulolähteitä, on saatavilla ensi sijassa hankkeiden valmisteluun ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden arviointiin. | Avustuksina myönnettävää rahoitusta hankkeille, joilla on merkittäviä käyttäjäperustaisia tulolähteitä, on saatavilla ensi sijassa hankkeisiin ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden arviointiin. |
3. Energia-alalla erityisedellytyksistä, joilla toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi ovat oikeutettuja rahoitusvälineinä ja avustuksina myönnettävään unionin rahoitustukeen tämän asetuksen mukaisesti, säädetään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklassa. | 3. Energia-alalla erityisedellytyksistä, joilla toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi ovat oikeutettuja rahoitusvälineinä ja avustuksina myönnettävään unionin rahoitustukeen tämän asetuksen mukaisesti, säädetään asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklassa. |
4. Televiestinnän alalla kaikki toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi sekä asetuksen XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] liitteessä I vahvistetut ohjelmatukitoimet ovat oikeutettuja unionin rahoitustukeen, joka myönnetään avustuksena, julkisena hankintana tai rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti. | 4. Televiestinnän alalla kaikki toimet yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi sekä asetuksen XXXX/2012 [tietoyhteiskunnan suuntaviivat] liitteessä I vahvistetut ohjelmatukitoimet ovat oikeutettuja unionin rahoitustukeen, joka myönnetään avustuksena, julkisena hankintana tai rahoitusvälineinä tämän asetuksen mukaisesti. |
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
8 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Tämän asetuksen mukaisia avustuksia voidaan myöntää missä tahansa asetuksen (EY) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XXX artiklassa säädetyistä muodoista. | 1. Tämän asetuksen mukaisia avustuksia voidaan myöntää missä tahansa asetuksen (EY) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XXX artiklassa säädetyistä muodoista. |
Työohjelmissa on vahvistettava avustusmuodot, joita kyseisten toimien rahoittamiseen saa käyttää. | Työohjelmissa on vahvistettava avustusmuodot, joita kyseisten toimien rahoittamiseen saa käyttää. |
2. Menot voivat olla tukikelpoisia tukihakemuksen jättämispäivästä alkaen. [Ensimmäiseen monivuotiseen ohjelmaan sisältyvien hankkeiden johdosta toteutetuista toimista aiheutuneet menot voivat olla tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2014]. | 2. Menot voivat olla tukikelpoisia tukihakemuksen jättämispäivästä alkaen. [Ensimmäiseen monivuotiseen ohjelmaan sisältyvien hankkeiden johdosta toteutetuista toimista aiheutuneet menot voivat olla tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2014]. |
3. Tukikelpoisia voivat olla ainoastaan jäsenvaltioissa aiheutuneet menot lukuun ottamatta tapauksia, joissa yhteistä etua koskeva hanke liittyy kolmansien maiden alueeseen ja toimi on välttämätön hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. | 3. Tukikelpoisia voivat olla ainoastaan jäsenvaltioissa aiheutuneet menot lukuun ottamatta tapauksia, joissa yhteistä etua koskeva hanke liittyy kolmansien maiden alueeseen ja toimi on välttämätön hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
4. Laite- ja infrastruktuurikustannukset, joita pidetään edunsaajan pääomamenoina, voivat olla kokonaisuudessaan tukikelpoisia. | 4. Laite- ja infrastruktuurikustannukset, joita pidetään edunsaajan pääomamenoina, voivat olla kokonaisuudessaan tukikelpoisia. |
5. Ympäristönsuojelua ja unionin säännöstön noudattamista koskeviin tutkimuksiin liittyvät menot voivat olla tukikelpoisia. | 5. Ympäristönsuojelua ja unionin säännöstön noudattamista koskeviin tutkimuksiin liittyvät menot voivat olla tukikelpoisia. |
6. Maan ostoon liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. | 6. Rakentamattoman maan ostoon liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. |
7. Arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus. | 7. Vähennyskelvoton arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus. |
8. Edunsaajille aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin täytäntöönpanoelimille aiheutuneisiin kustannuksiin. | 8. Edunsaajille aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin täytäntöönpanoelimille aiheutuneisiin kustannuksiin. |
| 8 a. Teknisen ja hallinnollisen avun menot katsotaan tukikelpoisiksi kustannuksiksi. |
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Ehdotuksia voivat tehdä yksi tai useampi jäsenvaltio, kansainväliset organisaatiot, yhteisyritykset tai jäsenvaltioihin sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet. | 1. Ehdotuksia voivat tehdä yksi tai useampi jäsenvaltio, kansainväliset organisaatiot, yhteisyritykset, kuten EAYY, tai jäsenvaltioihin sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet. |
Perustelu
Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymä on ainutlaatuinen EU:n tason väline, joka voi ideoida ja laatia paikallisia strategioita, toimia hallinnoivana viranomaisena monimutkaisissa ohjelmissa, joissa on useita rahoituslähteitä, sekä panna hankkeita tai ohjelmia täytäntöön. EAYY auttaa vähentämään hallinnollisia kustannuksia ja monimutkaisuutta ja tuo lisäarvoa rajatylittäviin toimiin.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
10 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XXX artiklassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta ehdotukset valitaan 17 artiklassa tarkoitettuihin työohjelmiin perustuvilla ehdotuspyynnöillä. | 1. Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XXX artiklassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta ehdotukset valitaan 17 artiklassa tarkoitettuihin työohjelmiin perustuvilla ehdotuspyynnöillä. |
2. Liikenteen alalla: | 2. Liikenteen alalla: |
a) tutkimuksiin myönnettävissä avustuksissa unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; | a) tutkimuksiin myönnettävissä avustuksissa unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; |
b) avustukset töihin: | b) avustukset töihin: |
i) rautatie- ja sisävesiliikenne: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; rahoitusosuus voidaan korottaa 30 prosenttiin, jos toimi koskee pullonkauloja; rahoitusosuus voidaan korottaa 40 prosenttiin, jos toimi koskee rajatylittäviä osuuksia; | i) rautatie- ja sisävesiliikenne: unionin rahoitustuen määrä saa olla vähintään 20 prosenttia mutta enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; rahoitusosuus korotetaan 30 prosenttiin, jos toimi koskee pullonkauloja; rahoitusosuus korotetaan 40 prosenttiin, jos toimi koskee rajatylittäviä osuuksia; 25 prosenttia Verkkojen Eurooppa ‑välineen rahoituksesta korvamerkitään rajanylityspaikoilla toteutettaviin hankkeisiin; |
ii) sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemiin, toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla olemassa olevaan liikkuvana kalustoon sekä satamien ja multimodaalikeskusten kehittäminen: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. | ii) sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemiin, toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi jälkiasennuksilla olemassa olevaan liikkuvaan kalustoon ja edistämällä kaluston uudenaikaistamista sekä satamien kehittäminen siten, että otetaan huomioon maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevat alueet, ja toimet kaikkia liikennemuotoja koskevien uusien teknologioiden ja innovoinnin tukemiseksi: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. |
c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin: | c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin: |
i) Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS): unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; | i) Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) ja jokiliikenteen tietopalvelut: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; |
ii) Liikenteenhallintajärjestelmät, tavaraliikennepalvelut, valvotut pysäköintialueet maantieliikenteen ydinverkossa sekä toimet, joilla tuetaan merten moottoriteiden kehittämistä: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. | ii) Liikenteenhallintajärjestelmät, tavaraliikennepalvelut, valvotut pysäköintialueet maantieliikenteen ydinverkossa sekä toimet, joilla tuetaan merten moottoriteiden kehittämistä: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. |
3. Energian alalla: | 3. Energian alalla: |
a) unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tutkimusten ja/tai töiden tukikelpoisista kustannuksista; | a) unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tutkimusten ja/tai töiden tukikelpoisista kustannuksista; |
b) yhteisrahoituksen määrä voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin sellaisissa toimissa, joiden voidaan asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun näytön perusteella katsoa tarjoavan merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävän yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävän huomattavan innovatiivisia ratkaisuja. | b) yhteisrahoituksen määrä voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin sellaisissa toimissa, joiden voidaan asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [energiainfrastruktuurien suuntaviivat] 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun näytön perusteella katsoa tarjoavan merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävän yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävän huomattavan innovatiivisia ratkaisuja. |
4. Televiestinnän alalla: | 4. Televiestinnän alalla: |
a) laajakaistaverkkoja koskevat toimet: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; | a) laajakaistaverkkoja koskevat toimet: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; |
b) yleisluonteisia palveluja koskevat toimet: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; | b) yleisluonteisia palveluja koskevat toimet: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista; |
c) ydinpalvelualustat on tavallisimmin rahoitettava julkisilla hankinnoilla. Poikkeustapauksissa niitä voidaan rahoittaa avustuksella, joka kattaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoituksen periaatteen noudattamista; | c) ydinpalvelualustat on tavallisimmin rahoitettava julkisilla hankinnoilla. Poikkeustapauksissa niitä voidaan rahoittaa avustuksella, joka kattaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoituksen periaatteen noudattamista; |
d) ohjelmatukitoimet, mukaan lukien infrastruktuurin kartoitus, kummitoiminta (twinning) ja tekninen apu: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. | d) ohjelmatukitoimet, mukaan lukien infrastruktuurin kartoitus, kummitoiminta (twinning) ja tekninen apu: unionin rahoitustuen määrä saa olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. |
5. Edellä mainittuja yhteisrahoituksen määriä voidaan korottaa enintään 10 prosenttiyksiköllä toimissa, joilla tuotetaan eri alojen välistä synergiaa, saavutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä tavoitteita tai vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä korotusta ei pitäisi soveltaa 11 artiklassa tarkoitettuihin yhteisrahoitusmääriin. | 5. Edellä mainittuja yhteisrahoituksen määriä voidaan korottaa enintään 10 prosenttiyksiköllä toimissa, joilla tuotetaan eri alojen välistä synergiaa, saavutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä tavoitteita tai vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä korotusta ei pitäisi soveltaa 11 artiklassa tarkoitettuihin yhteisrahoitusmääriin. |
6. Valittuihin toimiin myönnettävän rahoitustuen määrää mukautetaan kunkin hankkeen kustannus-hyötyanalyysin, käytettävissä olevien talousarviovarojen sekä EU-rahoituksen vipuvaikutuksen maksimointitarpeen perusteella. | 6. Valittuihin toimiin myönnettävän rahoitustuen määrää mukautetaan kunkin hankkeen kustannus-hyötyanalyysin, käytettävissä olevien talousarviovarojen sekä EU-rahoituksen vipuvaikutuksen maksimointitarpeen perusteella. |
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
11 artikla
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen 10 000 000 000 euron osalta käynnistetään erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat runkoverkon toteuttamishankkeita ainoastaan koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa,. | 1. Koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen [XXX] euron osalta käynnistetään erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat runkoverkon toteuttamishankkeita ainoastaan koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. |
2. Liikennealaan tämän asetuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä sovelletaan näihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Kyseisiä ehdotuspyyntöjä toteutettaessa on annettava paras mahdollinen etusija hankkeille, jotka noudattavat koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. | 2. Liikennealaan tämän asetuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä sovelletaan näihin erityisiin ehdotuspyyntöihin liikkuvuuden esteiden poistamista koskevien tavoitteiden mukaisesti. Hyväksyttävien hankkeiden valinnassa käytetään perusteena riittävää toteuttamiskelpoisuutta, laatua ja Euroopan tason lisäarvoa tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja edellytysten mukaisesti ja noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa 31 päivään joulukuuta 2016 asti. Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Ehdottomalle etusijalle on kuitenkin asetettava hankkeet, jotka noudattavat koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. |
3. Poiketen siitä, mitä 10 artiklassa säädetään, koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen 10 000 000 000 euron [asetuksen XXX XX artikla] osalta rahoituksen enimmäismääriä ovat asetuksen (EU) N:o XXX2012 [yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta] 22 artiklassa ja 110 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut koheesiorahastoon sovellettavat määrät, kun kyseessä ovat seuraavat toimet: | 3. Poiketen siitä, mitä 10 artiklassa säädetään, koheesiorahaston rahoitukseen oikeutetuissa jäsenvaltioissa käytettäviksi tarkoitettujen koheesiorahastosta siirrettyjen [XXX] euron [asetuksen XXX XX artikla] osalta rahoituksen enimmäismääriä ovat asetuksen (EU) N:o XXX2012 [yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta] 22 artiklassa ja 110 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut koheesiorahastoon sovellettavat määrät, kun kyseessä ovat seuraavat toimet: |
a) avustukset tutkimuksiin; | a) avustukset tutkimuksiin; |
b) avustukset töihin: | b) avustukset töihin: |
i) rautatie- ja sisävesiliikenne; | i) rautatie- ja sisävesiliikenne; |
ii) toimet rajatylittävien maantieosuuksien tukemiseksi; | ii) toimet rajatylittävien maantieosuuksien tukemiseksi; |
iii) sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemille, multimodaalikeskusten ja satamien kehittäminen: | iii) sisämaan liikenneyhteydet satamiin ja lentoasemille, multimodaalikeskusten ja satamien kehittäminen: |
c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin: | c) avustukset liikenteenhallintajärjestelmiin ja palveluihin: |
i) eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS); | i) eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS), jokiliikenteen tietopalvelu (RIS) ja alusliikennettä koskeva seuranta- ja tietojärjestelmä (VTMIS); |
ii) liikenteenhallintajärjestelmät. | ii) liikenteenhallintajärjestelmät; |
| iii) merten moottoritiet. |
| Komissio järjestää lisäehdotuspyyntöjä ainakin vuosittain sellaisten koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden tukemiseksi, joilla saattaa olla vaikeuksia suunnitella hankkeita, jotka ovat riittävän toteuttamiskelpoisia ja laadukkaita ja jotka tuottavat Euroopan tason lisäarvoa. Siirrettyjen varojen mahdollisimman tehokkaan käyttöönoton varmistamiseksi kaikissa koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa on kiinnitettävä erityistä huomiota Verkkojen Eurooppa -välineen mukaisiin ohjelmatukitoimiin, joiden tavoitteena on vahvistaa institutionaalisia valmiuksia ja tämän asetuksen liitteessä lueteltujen hankkeiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon liittyvien julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta. |
| 3 a. Koheesiorahastosta siirrettyä [XXX] euroa ei saa ottaa koheesiomaiden kohdalla huomioon laskelmissa, joiden mukaan määrärahoja rajoitetaan 2,5 prosenttiin BKT:sta. |
| 3 b. Koheesiorahaston varat, jotka on käytetty koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa toteutettujen liikennehankkeiden rahoittamiseen, eivät sisälly koheesiopolitiikan tukikattoja koskevaan järjestelmään. |
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
11 a artikla (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 11 a artikla |
| 1. Rahoitusvaikeuksissa olevat jäsenvaltiot, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o XXX/XXXX (asetus yhteisistä säännöksistä) 22 artiklan ja 100 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan, voivat Verkkojen Eurooppa -välineen mukaisesti enintään 10 prosenttiyksiköllä korotetun yhteisrahoituksen määrän1 lisäksi käyttää omasta pyynnöstään |
| i) kertyneistä kassavirroista saatavia varoja infrastruktuurihankkeisiin Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa; |
| ii) oikaistuista ja/tai kertyneistä kassavirroista saatavia varoja infrastruktuurihankkeisiin kansallisten määrärahojensa puitteissa. |
| iii) Komission olisi hallinnoitava kyseessä olevia summia keskitetysti kilpailukykyä ja kasvua koskevan ohjelman puitteissa. Tämä kannustaa investointeja sekä kansallisiin että rajatylittäviin infrastruktuurihankkeisiin ja tuottaa näin Euroopan tason lisäarvoa. |
| _________________ |
| 1 Sama kuin 3, 11 artiklan 3 kohta. |
Perustelu
Rahoitusvaikeuksissa olevat jäsenvaltiot ovat erityisen riippuvaisia infrastruktuurista, sillä se lisää työllisyyttä ja kasvua.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta – c alakohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
c) tämä hankkeen edistymisen arvioinnin seurauksena, erityisesti jos toimen toteuttaminen on viivästynyt merkittävästi. | c) tämän hankkeen edistymisen arvioinnin seurauksena, erityisesti jos toimen toteuttaminen on viivästynyt merkittävästi edunsaajaan välittömästi liittyvistä syistä. |
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
4. Ennen 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä komissio tutkii tapauksen ja ilmoittaa asianomaisille edunsaajille, jotta nämä voivat esittää huomionsa annetussa ajassa. | 4. Ennen 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä komissio tutkii tapauksen ja ilmoittaa asianomaisille edunsaajille, jotta nämä voivat esittää huomionsa vähintään kolmen kuukauden kuluessa. |
Perustelu
Kansallisten ja alueellisten viranomaisten olisi voitava vähintään kolmen kuukauden kuluessa laatia perusteellinen selvitys ja esittää hyödyllisiä huomioita tietystä hankkeesta ennen kuin komissio toteuttaa toimia.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 6 a kohta (uusi)
| |
Komission teksti | Tarkistus |
| 6 a. Rahoitusvälineiden on vastattava yhtä tai useampaa unionin erityistavoitetta ja toimittava syrjimättömällä tavalla, niillä on oltava selkeä päättymispäivämäärä, niiden on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita ja täydennettävä perinteisiä välineitä, kuten avustuksia. |
Perustelu
Rahoitusvälineiden käytön olisi oltava hyvin säänneltyä, ja julkisille varoille aiheutuvien riskien minimoimiseksi ja vipuvaikutusten tehostamiseksi olisi tarjottava riittäviä vakuuksia.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on huolehdittava liikenne- ja energia-alojen hankkeissa toimien teknisestä seurannasta ja varainhoidon valvonnasta tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja varmennettava, että hankkeissa ja hankkeiden osissa aiheutuneet kulut ovat oikeita ja vaatimustenmukaisia. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota osallistumaan paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin. | Jäsenvaltioiden on huolehdittava liikenne-, energia- ja televiestintäalojen hankkeissa toimien teknisestä seurannasta ja varainhoidon valvonnasta tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja varmennettava, että hankkeissa ja hankkeiden osissa aiheutuneet kulut ovat oikeita ja vaatimustenmukaisia. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota osallistumaan paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin. |
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Erityisesti televiestintäalalla kansallisten sääntelyviranomaisten on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan oikeusvarmuus ja investointiedellytykset, jotka helpottavat tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea saavien hankkeiden toteuttamista. | Televiestintäalalla kansallisten sääntelyviranomaisten on myös pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan oikeusvarmuus ja investointiedellytykset, jotka helpottavat tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea saavien hankkeiden toteuttamista. |
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia. | 1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan varmistamalla, että kustannukset vastaavat eri jäsenvaltioiden samantyyppisestä infrastruktuurista aiheutuvia kustannuksia, kun otetaan asianmukaisesti huomioon paikallinen hintataso, petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia. |
Perustelu
On varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että EU:n varoilla rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden kustannukset ovat yhdenmukaiset eri jäsenvaltioissa, paikalliset työvoima- ja materiaalikustannukset huomioon ottaen.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Komissiota avustaa välineen koordinointikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. | 1. Komissiota avustavat välineen koordinointikomitea ja komiteat, jotka perustetaan välineen kutakin kolmea alaa – liikenne-, energia- ja televiestintäalan infrastruktuuri – varten. Nämä komiteat ovat asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettuja komiteoita. |
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 3 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
3. Komitea varmistaa 17 artiklassa tarkoitettujen työohjelmien horisontaalisen tarkastelun, jolla turvataan johdonmukaisuus sekä eri alojen välisen synergian tunnistaminen ja hyödyntäminen. | 3. Koordinointikomitea varmistaa 17 artiklassa tarkoitettujen työohjelmien horisontaalisen tarkastelun, jolla turvataan johdonmukaisuus sekä eri alojen välisen synergian tunnistaminen ja hyödyntäminen. Kunkin alan komitea avustaa komissiota suuntaviivojen täytäntöönpanon valvonnassa ja osallistuu niiden uudelleentarkasteluun. |
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
2. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulosta lukien valta antaa 20 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. | 2. Siirretään komissiolle kolmen vuoden ajaksi ...* lukien 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kolmen vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. |
| _________________ |
| * Virallinen lehti: Lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä. |
Perustelu
Delegoidut säädökset eivät saisi vähentää lainsäätäjien valtuuksia, minkä vuoksi tekstiin olisi sisällytettävä säännöksiä, jotka mahdollistavat komission täytäntöönpanovallan säännöllisen valvonnan.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 5 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
5. Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. | 5. Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella. |
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
1. Komissio laatii viimeistään vuoden 2018 puolivälissä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista (tulosten ja vaikutusten tasolla), resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arvioinnissa on lisäksi käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on osaltaan edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset. | 1. Komissio laatii viimeistään vuoden 2017 puolivälissä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista (tulosten ja vaikutusten tasolla), resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arvioinnissa on lisäksi käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on osaltaan edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista, ja vaikutusta taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset. |
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – A jakso – 2 kohta – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool | Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Rheine – Twente/Mittellandkanal – Enschede – Hengelo – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool |
| Sisävesitie: Mittellandkanalin ja Twentekanalin välistä yhteyttä koskeva toteutettavuustutkimus |
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – A jakso – 2 kohta – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool | Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Flughafen Münster/Osnabrück (FMO) – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool |
| Rautatie, lentoasema: Rautatieyhteys Münster-Osnabrückin lentoasemalle |
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – A jakso – 2 kohta – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool | Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Hengelo/Twente – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool |
| Rautatie: Useiden osuuksien parannus (Hannover – Osnabrück – Hengelo/Twente; erityisesti Minden/Seelze – Hannoverin ja Twenten ohitusrata) |
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Liite – I osa – A jakso – 2 kohta – 1 kohta
| |
Komission teksti | Tarkistus |
Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – Osnabrück – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool | Valko-Venäjän raja – Warzsawa – Poznań – Frankfurt/Oder – Berlin – Hannover – läntisen Saksan kanavat, Mittellandkanal – Osnabrück – Enschede – Utrecht – Amsterdam/Rotterdam – Felixstowe – Birmingham/Manchester – Liverpool |
| Ennalta yksilöidyt osuudet: Läntisen Saksan kanavat, Mittellandkanal, Hannover – Magdeburg – Berlin |
| Liikennemuoto: Sisävesitie |
| Kuvaus/ajankohta: Osuuksien parannus (esimerkiksi siltojen korotus siten, että niiden alta mahtuu kolme kerrosta kontteja), mukaan lukien yhteydet muihin liikennemuotoihin |
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko | Verkkojen Eurooppa -väline | |||
Viiteasiakirjat | COM(2011)0665 – C7-0374/2011 – 2011/0302(COD) | |||
Asiasta vastaavat valiokunnat Ilmoitettu istunnossa (pvä) | ITRE 17.11.2011 | TRAN 17.11.2011 |
|
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) | REGI 17.11.2011 | |||
Valmistelija Nimitetty (pvä) | Markus Pieper 23.11.2011 | |||
Valiokuntien yhteiskokoukset – 51 art. Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
15.3.2012 | |||
Valiokuntakäsittely | 23.11.2011 | 20.6.2012 | 12.7.2012 | 17.9.2012 |
Hyväksytty (pvä) | 27.11.2012 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 39 1 2 | ||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Victor Boştinaru, John Bufton, Salvatore Caronna, Nikos Chrysogelos, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Monika Smolková, Ewald Stadler, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Jan Březina, Andrea Cozzolino, Ivars Godmanis, Karin Kadenbach, Lena Kolarska-Bobińska, Heide Rühle, Vilja Savisaar-Toomast, Elisabeth Schroedter | |||
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko | Verkkojen Eurooppa -väline | |||
Viiteasiakirjat | COM(2011)0665 – C7-0374/2011 – 2011/0302(COD) | |||
Annettu EP:lle (pvä) | 19.10.2011 |
|
|
|
Asiasta vastaavat valiokunnat Ilmoitettu istunnossa (pvä) | ITRE 17.11.2011 | TRAN 17.11.2011 |
|
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) | BUDG 17.11.2011 | REGI 17.11.2011 |
|
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) | Adina-Ioana Vălean 10.11.2011 | Inés Ayala Sender 10.11.2011 | Dominique Riquet 10.11.2011 |
|
Valiokuntien yhteiskokoukset – 51 art. Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
15.3.2012 | |||
Oikeusperustan kyseenalaistaminen JURI-lausunto annettu (pvä) | JURI 22.1.2013 |
|
|
|
Valiokuntakäsittely | 27.3.2012 | 24.4.2012 | 18.9.2012 | 5.11.2012 |
Hyväksytty (pvä) | 18.12.2012 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos | +: –: 0: | 81 8 5 | ||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet | Gabriele Albertini, Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Erik Bánki, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Michael Cramer, Jürgen Creutzmann, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Pilar del Castillo Vera, Christine De Veyrac, Christian Ehler, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Vicky Ford, Jacqueline Foster, Adam Gierek, Norbert Glante, Robert Goebbels, Mathieu Grosch, András Gyürk, Fiona Hall, Jacky Hénin, Jim Higgins, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Philippe Lamberts, Eva Lichtenberger, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marian-Jean Marinescu, Marisa Matias, Gesine Meissner, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Hubert Pirker, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Michèle Rivasi, Jens Rohde, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, David-Maria Sassoli, Vilja Savisaar-Toomast, Salvador Sedó i Alabart, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Keith Taylor, Britta Thomsen, Silvia-Adriana Ţicău, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Giommaria Uggias, Marita Ulvskog, Adina-Ioana Vălean, Kathleen Van Brempt, Peter van Dalen, Patricia van der Kammen, Alejo Vidal-Quadras, Artur Zasada, Roberts Zīle | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet | Maria Badia i Cutchet, Spyros Danellis, Ioan Enciu, Markus Ferber, Michael Gahler, Eider Gardiazábal Rubial, Andrzej Grzyb, Roger Helmer, Jolanta Emilia Hibner, Ivailo Kalfin, Werner Langen, Mario Pirillo, Dominique Riquet, Ramon Tremosa i Balcells, Sabine Wils, Corien Wortmann-Kool | |||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) | Tanja Fajon, Esther Herranz García, Marit Paulsen, Sergio Paolo Francesco Silvestris | |||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) | 29.1.2013 | |||